Vox cordis 2/2014

CORDIS

VAASAN YLIOPISTOLEHTI

Vaikuttavaa tutkimusta 8 Mitä hyötyä tutkimuksesta on? 12 Diplomityö sähköistää Vaasan 16 Apurahoja ja avustuksia tutkijoille 20 ”Urheilu ilman moottoria on teeskentelyä”

2/2014

Päätoimittaja Maria Mäkelä Toimitussihteeri Niina Heikkinen Taitto C2 Advertising Paino Waasa Graphics Oy Vox cordis on Vaasan yliopiston tiedotuslehti. Sen voi tilata veloituksetta ja lukea sähköisenä versiona www. uva.fi/yliopistolehti. Lehden nimi Vox cordis (sydämen ääni) viittaa yliopiston omaan ääneen ja vastuulliseen tieteen tekemiseen.

Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa.

Tilaukset, osoitteenmuutokset ja ilmoitusmyynti: yliopistolehti@uva.fi

Palaute yliopistolehti@uva.fi Kannen kuva Kuvaaja: Katja Lösönen Julkaisija Vaasan yliopisto ISSN 2323-8313 (painettu) ISSN 2323-8321 (verkkojulkaisu) Vaasan yliopisto PL 700 Wolffintie 34 65101 Vaasa Puh. 029 449 8000

www.uva.fi facebook.com/vaasanyliopisto youtube.com/UniversityOfVaasa twitter.com/univaasa Vaasan yliopisto kouluttaa vastuullisia johtajia ja asiantuntijoita tulevaisuuden tehtäviin. Tutkimuksen strategiset painoalat ovat energia, johtaminen, monikielisyys ja rahoitus.

CORDIS TEEMA: TUTKIMUS JA YHTEISTYÖ VAASAN YLIOPI STOLEHTI

Sisällysluettelo

Mitä järkeä on tutkia?

Diplomityö sähköistää Vaasan

Urheilu ilman moottoria on teeskentelyä

20

Kahden maailman välillä

“Urheilu ilman moottoria on teeskentelyä” – Tutkimusjohtaja Tero Vuorinen

Yliopiston kesähoroskooppi......................................... 4 Pääkirjoitus ...................................................................... 5 Uutisia ............................................................................... 6 Mitä hyötyä tutkimuksesta on?.................................... 8 Kansainvälinen työ vaatii perheeltä joustavuutta .................................................................. 10 Diplomityö sähköistää Vaasan.................................. 12 Uutta näkökulmaa kansainväliseen toimintaan ..... 14 Yliopistosäätiö tutkimuksen tukena ......................... 16 Mission: Parempia lakeja, parempaa taloudenhoitoa ......................................... 18 Vauhtia työn vastapainoksi ........................................ 20 Minun kampukseni ...................................................... 22 Sarjakuva....................................................................... 22

26

Tältä näyttivät Vaasan yliopiston opiskelijat vappuna 1997

Tuoretta tiedettä .......................................................... 23 Väitökset ........................................................................ 23 Kolumni .......................................................................... 24 Better/Worse? Just different. ................................... 25 Muistatko? .................................................................... 26 Tiesitkö? ........................................................................ 26 Well done ...................................................................... 27 VAASAN YLIOPISTOLEHTI 2 / 2014

3

Käytäviltä kuultua

Yliopiston kesähoroskooppi Miksi ESR-hanke kannattaa nakittaa Kauriille? Ratkooko Rapu työyhteisön ongelmat? Lue leikkimielinen yliopistohoroskooppi ja tunnista itsesi!

OINAS pistää kehittämissuunnitelmat ylösalaisin. Innovatiivinen tutkimus on jo tehty, ennen kuin se on edes suunniteltu. Ja ei kun uutta putkeen. Mitä, ettekö pysyneet mukana? Siellä se meni jo.

LEIJONA tulee myöhään kokoukseen ja pitää esitelmiä itsestään. Leijona delegoi ja muut tekevät valovoimaisen ja mahtavan tutkimussuunnitelman, joka menee muitta mutkitta läpi.

Ihanan itsekäs.

JOUSIMIES juoksee pitkin kampusta hiukset valtoimenaan ja takki auki. Ei ole aikaa napittaa, kun tiede kutsuu uusiin seikkailuihin. Jousimies ei panosta perusopetukseen.

Se on opettajien opettaja.

HÄRKÄ hinkkaa uskollisesti vanhaa tutkimussuunnitelmaansa, eikä anna periksi, vaikka se tulee kolmatta kertaa rahoittajalta takaisin. Pitkä työsuhde yliopiston leivissä sopii mukavuudenhaluiselle härkäpäälle.

NEITSYT on menossa tunnille opettajaksi. Työhuoneessa se ottaa järjestelmälliset paperinsa ja alkaa tehdä perustutkimusta.

Neitsyt viilaa työyhteisön pilkut kohdilleen. Talousvastaavana loistava.

Kannattaa kysyä KAURIILTA, jos et tiedä, miten ESR-hankkeella tehdään voittoa. Talouden johtaminen kiinnostaa niin paljon, ettei pomottelu jää haaveeksi. Työnarkomania on ihanaa huumetta.

VAAKA herättää korujen ja värikkäiden vaatteiden kanssa positiivista huomiota. Kokouksessa kaunis Vaaka ohjaa keskustelua ja sovittaa osapuolien mielipiteitä yhteen, joskus jopa puoli kahteen. Älykkö.

VESIMIES ei kaipaa tyyntä ja tasaista. Se luovii tiensä patentoiden muutaman keksinnön ja tehden pari väitöskirjaa siinä samalla, kun odottaa viiden erilaisen tutkimushankkeen rahoituspäätöstä.

SKORPIONIN röntgenkatse ja laaja-alainen tietämys hämmästyttävät. Tutkimuksen ydin ei jää pimentoon, koska mystinen ja hyvin etäinen sekä lämpöisen tunteikas Skorpioni kaivaa ydintä terävästi esiin.

KALAT haaveilee ja kirjoittaa vaaleanpunaisien silmälasien läpi romanttisia tutkimushankkeita.

Se on muuntautumishaluinen, ja pari kolme erilaista työuraa kuuluvat elämään.

KAKSONEN sählää. Se aloittaa ja lopettaa. Tekee monta projektia yhtä aikaa ja vuorovaikuttaa vuorokaudet ympäriinsä. Hän tekee yhtä aikaa väitöskirjaa, verkosto- ja tutkimushanketta.

RAPU kääriytyy vilttiin sohvannurkassa etätyöpäivänä. Läppäri on sylissä ja uunissa kypsyy haudutettua kalaa. Työn alla on empaattinen tutkimus henkilöstöjohtamisesta. Hän ratkoo ihmisten ongelmia nerokkaasti.

4

VAASAN YLIOPISTOLEHTI 2 / 2014

Mennäänkö mutu-pohjalla?

Pääkirjoitus

”N

iin arkinen sanapari: musta tuntuu. Tuskin koskaan on ollut näin helppoa muodostaa asiasta kuin asiasta salamannopea mutu-mielipide ja oksentaa se saman tien sosiaaliseen mediaan. Verkon avoimet keskustelupalstat ovat näkökulmasta riippuen sarkastista viihdettä tai melko surullista luettavaa. Viimeistään kolmannessa kommentissa ”keskustelu” singahtaa henkilökohtaiseen hyökkäykseen: ”Sitä paitsi oot varmaan ruma etkä tiedä mistään mitään.”

Palstoilla esitetyt mielipiteet ovat kuitenkin monelle totta sen kummemmin taustoja ja totuudenmukaisuutta miettimättä. Syy ei ole aina lukijassa: jos seuraa vaikka vain tunnin eri viestimiä, luolamiehen aivorakenteella varustettu ihmisrukka hukkuu informaatioon. Yhtä tärkeinä ruudulle ilmestyvät ympäristötuhot toisella puolella maailmaa, viihdejulkkiksen muro-ostokset marketissa ja epämääräisenä terminä vellova sote-uudistus. Muodosta siinä sitten punnittu mielipide maailman menosta.

Siksi tiede ja tutkimus ovat nyt tärkeitä. Hyvin kerrottu tiedeuutinen on kuin virkistävä lähde kuumassa ja hälyisessä viidakossa. On lohdullista tietää, että asioita tutkitaan huolella.

Moni käyttää vuosikaudet jonkin asian selvittämiseen, jotta meillä muilla olisi parempi elämä. Tutkimuksen vaikutukset eivät aina näy heti selkeinä eikä jokaisesta tuloksesta saa veret seisauttavia otsikoita. Silti sadat tuhannet innostuneet ihmiset tutkivat, keksivät ja tekevät läpimurtoja joka päivä.

Elämä ilman tutkimustuloksia olisi aikamoista mutu-elämää. On turhauttavaa keskustella sellaisen henkilön kanssa, joka aloittaa jokaisen asiansa sanoilla ”mun mielestä”. Paljon mukavampaa on, jos hän osaa myös kertoa, minkä tutkimuksen tai tiedon perusteella hän on mielipiteensä muodostanut. Tällainen keskustelu vie asioita eteenpäin, ja vastapuoli voi hyvillä mielin muuttaa myös omaa kantaansa, jos saa uutta perusteltua tietoa.

Vaasan yliopisto tutkii, vaikuttaa ja tekee yhteistyötä vuosittain yli kolmensadan yrityksen ja monen muun organisaation kanssa. Tulokset näkyvät paikallisesti ja globaalisti: vaikkapa parempana johtamisena sinun työpaikallasi tai toisella puolella maailmaa seilaavan aluksen vähäpäästöisempinä ja tehokkaampina moottoreina.

P.S. Kurkkaa Vaasan yliopiston tutkimusryhmien työhön verkossa: www.uva.fi/research

Joka päivä joku keksii jotain ja joku saa paremman elämän. Sitä varten pitää tutkia.

Maria Mäkelä Viestintäpäällikkö

VAASAN YLIOPISTOLEHTI 2 / 2014

5

Uutisia

Töitä riittää Vaasan yliopistosta ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet työllistyvät hyvin. Tämä käy ilmi vuonna 2013 tehdystä sijoittumisseurannasta, jossa kartoitettiin vuonna 2012 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työllistymistilannetta vuosi valmistumisen jälkeen.

Myös uransa alkuvaiheessa olevat tohtorit ovat työllistyneet omaa koulutustasoaan vastaaviin työtehtäviin.

EnergyWeek porskuttaa Vaasa EnergyWeek keräsi yli 2 000 energia-alan ammattilaista Vaasaan maaliskuussa. Yliopistolla järjestettiin Renewable Efficient Energy IV Conference, johon osallistui lähes 200 uusiutuvasta energiasta kiinnostunutta.

Maailmanlaajuisesti on tarve vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja lisätä uusiutuvan energian muotoja.

Tanskalainen professori Brian Vad Mathiesen esitteli visioitaan siitä, miten kaikki energia voidaan tuottaa uusiutuvista energianlähteistä. Tanskassa 35 % energiasta on tuulienergiaa.

Tavoitteena on tuottaa puolet vuoteen 2020 mennessä. Tämä on mahdollista vain pitkäjännitteisellä energiapolitiikalla, jonka tavoitteena Tanskassa on luopua kokonaan fossiilisista polttoaineista, Mathiesen kertoo.

Mikä vihainen lintu olet?

Vaasan yliopiston tutkimusryhmä PALO (Personality Approach to Leadership and Organizational Behavior), Rovio ja ZEF ovat kehittäneet yhteistyössä Facebookiin Angry Birds Birdsonality -sovelluksen, joka testaa käyttäjän Angry Birds -persoonallisuuden.

Testaa, mikä vihainen lintu sinä olet! https://apps.facebook.com/birdsonalitytest/

Yliopistolla hyvä vuosi 2013 Vaasan yliopiston vuoden 2013 vuosikertomuksesta käy ilmi, että yliopiston vuosi oli ennakoitua parempi niin rahoituksen kuin tutkintojenkin osalta: vuodelle 2013 saatu valtionrahoitus kasvoi edellisestä vuodesta kuten myös ulkopuolinen rahoitus, ja yliopistossa suoritettiin yhteensä 902 tutkintoa. Myös yliopiston laadukkaiden, Julkaisufoorumi-luokituksen saaneiden julkaisujen määrä kasvoi edellisvuoteen verrattuna.

6

VAASAN YLIOPISTOLEHTI 2 / 2014

2013

Museokävijät ovat pop Museokävijät käyttävät merkittävän summan rahaa museon ulkopuolella. Ravintolat, hotellit, liikennepalvelut ja vähittäiskauppa ovat ensisijaisia hyötyjiä, mutta välillisesti osansa saavat myös kunnat. Tämä ilmenee Levón-instituutin tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin museoiden taloudellisia vaikutuksia toimintaympäristöönsä.

Lisääntyvät verotulot ja parantuva työllisyys hyödyttävät paikallisyhteisöjä laajemminkin.

Vaikka museoiden ensisijainen tehtävä liittyy kulttuurillisiin arvoihin eivätkä ne tuota omassa toiminnassaan voittoa, on niiden aikaansaama taloudellinen vaikutus merkittävä.

Tutkimuksen tilasi Suomen museoliitto ja se toteutettiin yhteistyössä Suomessa toimivien museoiden kanssa. Museot keräsivät tutkimuksessa käytetyn kyselyaineiston toukokuun ja syyskuun 2013 välisenä aikana.

Asukkaiden ääni kuuluviin Levón-instituutti järjestää toukokuussa jo toisen kansalaisraadin yhteistyössä Seinäjoen kaupungin kanssa. Kansalaisraati on lähidemokratian malli, jossa kansalaiset otetaan mukaan pohtimaan ratkaisuja erilaisiin ongelmakohtiin ja kiperiin kysymyksiin. Tällä kertaa tarkoituksena on kuulla asukkaiden näkökulmia siitä, miten kehittää Seinäjoen keskustan ja Pohjan alueesta elävä, viihtyisä ja vetovoimainen kaupunkiympäristö.

Vetovoimainen Vaasan yliopisto Kevään yhteishaussa hakemusten määrä Vaasan yliopistoon kasvoi lähes kymmenen prosenttia. Mm. kauppatieteissä ensisijaisia hakijoita on liki 12 % enemmän kuin vuonna 2013. Myös uutena koulutusohjelmana alkavan kielikylpykoulutuksen hakijamäärä ylitti odotukset: 20:tä paikkaa havittelee 159 hakijaa. Kaikkiaan kevään yhteishaussa Vaasan yliopistoon tuli 5053 hakemusta. Myös maisterivalinnoissa hakemusmäärä kasvoi reippaasti.

Tutkijat hotelliin Seinäjoen yliopistokeskuksen tutkijahotelli on laajentunut.

Nyt Framin tutkijahotellin tiloihin väitöstutkijoiden seuraksi pääsevät myös gradun sekä post doc -tutkimuksen tekijät.

Vaasan yliopistolla on tutkijatiloja myös Palosaaren kampuksella.

Mainonta tuli peleihin Toukokuun Minä & tiede -yleisöluennon aiheena on Mainonta ja tuotesijoittelu digitaalisissa peleissä. Luennoitsijana on yliopistoopettaja Olli Raatikainen.

Klo 18 alkavat luennot pidetään 13.5. tiistaina Seinäjoella pääkirjastossa (Alvar Aallon katu 14) sekä torstaina 15.5. Pohjalaisen Monitorilla (Hietasaarenkatu 19).

Vapaa pääsy, kahvitarjoilu. Tervetuloa!

uva.fi/minajatiede

Lue lisää: uva.fi/kansalaisraadit VAASAN YLIOPISTOLEHTI 2 / 2014

7

Tutkimus

Teksti: Virpi Juppo Kuva: Katja Lösönen

Mitä hyötyä tutkimuksesta on?

Tieteellinen tutkimus vaikuttaa sekä yhteiskuntaan että oman tieteenalan kehittymiseen. Tutkimuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus on monen tekijän summa ja sitä on vaikea mitata, koska tulokset näkyvät pitkällä aikavälillä.

Vaasan yliopiston tutkimuksesta vastaava vararehtori ja Kauppatieteellisen tiedekunnan dekaani Vesa Suutari kertoo tutkimuksen vaikuttavuudesta.

Mitä tutkimuksen vaikuttavuus tarkoittaa?

Miten tutkimuksen vaikuttavuus näkyy Vaasan yliopistossa?

– Jos puhutaan laveasti, yliopistokoulutus on yksi keino, jolla yhteiskuntaan vaikutetaan.

Koulutamme osaavaa työvoimaa yhteiskunnan tarpeisiin. Yliopistoissa opetus perustuu tutkimukseen, jolloin tieteellinen tutkimus kehittää koulutustakin.

– Vaasan yliopiston kokonaisarvioinneissa sekä alakohtaisissa arvioinneissa vahvuudeksi nousee yliopiston ja ympäröivän yhteiskunnan tiivis yhteistyö. Se on meille tyypillistä, koska meillä painotus on soveltavissa tieteissä.

Tieteenalamme ovat suuntautuneet yhteiskunnan kehittämiseen.

– Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden toinen muoto on tutkimuksen kautta vaikuttaminen suoraan, jolloin haetaan yhteiskunnan eri osien kehittämistä tutkimuksen tuloksilla. Kun yhteiskunta kehittyy ja menestyy, niin yksilöt yhteiskunnassa voivat lähtökohtaisesti paremmin.

– Parhaassa tapauksessa tutkimus vaikuttaa oman tieteenalan kehittymiseen: jostain asiasta tiedetään tutkitusti enemmän kuin aiemmin.

Mitä enemmän muut tutkijat viittaavat tiettyyn tutkimukseen ja sen tuloksiin, sitä vaikuttavamman sen voidaan sanoa olevan.

– Toisaalta olemme julkaisseet tieteellistä tutkimusta vuosi vuodelta entistä laadukkaammissa lehdissä ja siten tutkimuksen laadun voidaan arvioida parantuneen. Artikkeleiden määrä, jotka on julkaisu ns. Jufo-luokituksen* 2 ja 3 saaneissa lehdissä, on kasvanut. Mitä laadukkaampi julkaisu, sitä enemmän siihen viitataan ja sen vaikuttavampaa tutkimus on.

Miten yksittäinen tutkija voi vaikuttaa, muutoin kuin julkaisemalla tutkimustuloksiaan?

– Asiantuntijana vaikuttamisessakin on kaksi kenttää, on tieteellinen vaikuttaminen ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Tieteellinen vaikuttaminen on osa tieteenteon logiikkaa, jolloin julkaisemisen ohella toimitaan esimerkiksi kansainvälisten lehtien toimituskunnissa

8

VAASAN YLIOPISTOLEHTI 2 / 2014

ja tieteellisten järjestöjen eri tehtävissä asiantuntijoina ja lausuntojen antajina.

– Yhteiskunnallinen vaikuttaminen tapahtuu esimerkiksi yritysten johtoryhmissä ja asiantuntijoina erilaisissa toimielimissä, kouluttajana ja kehittäjänä sekä erilaisten lausuntojen antajana omalta asiantuntijuusalueelta.

Mikä on kauppatieteelliselle tutkimukselle tyypillistä?

– Kauppatieteissä tehdään lähtökohtaisesti kansainvälistä tieteellistä tutkimusta, jolla kehitetään organisaatioita. Tutkimuksemme on soveltavaa, mutta samalla tulee uutta tieteellistä tietoa.

– Paikallinen vaikuttavuus näkyy yritysyhteistyönä. Tyypillisiä kumppaneita ovat yksittäiset yritykset tai yritysryhmittymät, jotka ovat tutkimushankkeessa mukana rahoittavana tahona.

Toinen tyypillinen taho ovat kehittämisorganisaatiot sekä erilaiset ala- ja asiantuntijakohtaiset organisaatiot.

*Tieteellisten seurain valtuuskunta on arvioinut tieteellisiä lehtiä ja kustantajia. Julkaisufoorumin tasolla 3 ovat parhaimmat ja laadukkaimmat tutkimuksen julkaisukanavat. Vaasan yliopiston tutkimus on entistä laadukkaampaa myös tällä mittarilla, vararehtori Vesa Suutari kertoo.

3 2 1 0

JUFO-JULKAISUJEN MÄÄRÄT:

SC-Research-tutkimusryhmän yhteistyö Työ- ja elinkeinoministeriön kanssa vaikuttaa Tilastokeskuksen innovaatiotilastojen ja indikaattorien kehittämiseen.

Läike-hankkeessa on yhdessä Työterveyslaitoksen kanssa kehitetty käytännöllisiä menetelmiä henkilöstön suoriutumisen ja työhyvinvoinnin tasapainoittamiseen.

VAASAN YLIOPISTOLEHTI 2 / 2014

9

Tutkimus

Teksti: Tiina Ramsila

Kansainvälinen työ vaatii perheeltä Työn ja yksityiselämän yhteensovittaminen on tasapainoilua erilaisten roolien välillä. Haasteet korostuvat kansainvälisissä tehtävissä, sillä työn luonne vaikuttaa myös perheeseen.

V

Lyhytaikaiset kansainväliset komennukset tarjoavat työntekijälle kehittymis-, kansainvälistymis- ja verkostoitumismahdollisuuksia.

Kansainväliset työt voidaan jaotella työmatkustamiseen, lyhyt- ja pitkäkestoisiin komennuksiin sekä kansainvälisiin työuriin.

– Toisaalta esiin nousivat työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen liittyvät haasteet.

Jatkuvana työn muotona komennukset kuormittavat huomattavasti, kertoo tutkijatohtori Liisa Mäkelä.

aasan yliopiston johtamisen yksikössä on tutkittu kansainvälistä työympäristöä ja kartoitettu henkilöstön kokemuksia.

Maailma syö perheaikaa Kansainvälisillä työmatkustajilla työ saattaa toistuvien poissaolojen myötä viedä huomattavan osan perheen yhteisestä ajasta.

– Haastattelemiemme matkustajien mukaan työn vaatimukset heikentävät kykyä vastata perheen tarpeisiin. Matkustamiseen liitetään kuitenkin myös positiivisia seikkoja, kuten uudet kokemukset ja sosiaaliset verkostot, selvittää professori Vesa Suutari.

Työmatkustajan hyvinvointi parantuisi, jos työnantaja kiinnittäisi enemmän huomiota mm. kustannuksiin, huomioisi matka-ajat työajoissa ja tarkastelisi matkojen kokonaismäärää ja -kestoa. Tärkeää on myös esimieheltä saatu tuki, kuten säännölliset keskustelut ja kannustava asenne joustavia työaikoja kohtaan.

10

VAASAN YLIOPISTOLEHTI 2 / 2014

Entä puolison työ?

Ulkomaille muuttaminen on usein vähintään yhtä haastavaa perheelle kuin ekspatriaatille itselleen. Perheen rooli pitkillä komennuksilla on hyvin keskeinen, koska komennuksesta kieltäytyminen tai sen keskeyttäminen johtuu tavallisesti perhesyistä.

Tilanne korostuu urapariskunnilla, joita huolestuttaa puolison työuran jatko. Erityisesti kun kyse on naisekspatriaatista, törmätään herkästi kahden uran haasteisiin. Usein miehen on vaikeampaa lähteä naisen mukana ulkomaille ja jättää uransa.

Monet ekspatriaatit menevät ulkomaille vastuullisiin tehtäviin, tekevät pitkiä työpäiviä ja toimivat uudessa ympäristössä. Toisaalta

he ovat osa paikallista työyhteisöä ja saavat tukea sieltä, toisin kuin perheet. Työnantajan tukitoimet, kuten kieli- ja kulttuurikoulutus sekä apu puolison työjärjestelyissä ja lasten koulutus- ja hoitojärjestelyissä helpottavat asettumista uuteen maahan.

– Haastateltavat näkivät lähdön kansainvälisiin tehtäviin kuitenkin myös hienona mahdollisuutena, huomauttaa tohtorikoulutettava Kati Saarenpää.

Raha ei ratkaise Pitkäkestoisella kansainvälisellä uralla työskentelevät ihmiset ovat vahvasti sitoutuneita työhönsä ulkomailla. Työn ja yksityiselämän yhteensovittaminen on heillekin merkittävin urahaaste. He muuttavat usein, ja tietyin väliajoin vaihtuva elinympäristö luo epävarmuutta koko perheelle. Globaalin uran valinneet kokevat kuitenkin kehittymismahdollisuuksien ja elämänkokemusten voittavan uran negatiivisen puolet.

Tutkijoiden mukaan vaatimusten sekä etujen ja mahdollisuuksien tulisi olla tasapainossa, jotta työntekijät ovat motivoituneita ja sitoutuneita.

Hyvä työnantaja huomioi työn ja muun elämän tasapainon.

– Kansainväliset ammattilaiset arvostavat enemmän ei-taloudellisia tekijöitä, kuten työn monipuolisuutta ja haastavuutta sekä kehittymis- ja uramahdollisuuksia kuin taloudellisia tekijöitä, kertoo Mäkelä.

Johtaja, esimies, asiantuntija Tule mukaan suosittuun JOKA Johtajana kasvaminen -ohjelmaan.

Seuraava koulutus alkaa syksyllä 2014.

LISÄTIEDOT: Sari Soini p. 029 449 8201, sari.soini@uva.fi uva.fi/levon/koulutus

– Kansainvälisen työn muotojen lisääntyminen korostaa tarvetta kehittää selkeitä toimintatapoja, joilla varmistetaan henkilöstöprosessien toimivuus, työntekijöiden yhdenmukainen kohtelu ja menestyminen ja jaksaminen vaativissa kansainvälisissä tehtävissä sekä riittävä työn ja muun elämän tasapaino, linjaa Suutari.

JOKA on itsenäinen, erillinen osa Entrepreneurial MBA johdon täydennyskoulutusohjelmaa. Jos haluat MBA–diplomin, tulee sinun suorittaa kaikki Entrepreneurial MBA –ohjelmaan (100 op) kuuluvat opinnot.

VAASAN YLIOPISTOLEHTI 2 / 2014

Koulutus

Teksti: Niina Heikkinen Kuva: Katja Lösönen

Diplomityö sähköistää

Vaasan

Yliopisto tekee yhteistyötä yritysten ja yhtiöiden kanssa monin tavoin. Vaasan Sähköverkko Oy teetättää opinnäytetöitä sekä yliopistojen diplomi-insinööriopiskelijoilla että ammattikorkeakoulujen insinööriopiskelijoilla.

Viidettä vuottaan Vaasan yliopistossa sähkötekniikkaa opiskeleva Marja Lotta Vessari aloitti vuoden alussa diplomityön kirjoittamisen Vaasan Sähköverkko Oy:lle. Työpäivät kuluvat yhtiön toimistolla päätteen ääressä.

Vessari päätyi hakemaan diplomityöpaikkaa yhtiöstä omien kiinnostustensa ja osin sopivan yhteensattuman kautta.

– Vaasan Sähköverkko Oy oli mukana marraskuussa VEI:n (Vaasa Energy Institute) järjestämässä Energiapäivässä. Koska sähköverkot kiinnostavat minua erityisen paljon, vaihdoin yhteystiedot yhtiön johdon kanssa. Hieman myöhemmin hain yhtiöltä diplomityöpaikkaa, jonka sitten sain, Vessari kertoo.

Tutkimusta todelliseen käyttöön – Pyrimme teetättämään opiskelijoilla sellaisia tutkimuksia, jotka hyödyttävät sekä heitä että meidän yhtiötämme. Emme teetä turhia töitä, vaan annamme opiskelijoiden tehtäväksi sellaisia tutkimuksia, jotka pitäisi tehdä joka tapauksessa, Vaasan Sähköverkko Oy:n toimitusjohtaja Juha Rintamäki kertoo.

12

VAASAN YLIOPISTOLEHTI 2 / 2014

Rintamäki kokee, että Vessarin tutkimus on kaikessa konkreettisuudessaan käyttökelpoinen ja toteutettavissa oleva myös todellisen hankkeen tasolla. Työn otsikkona on Asemakaava-alueen tavoiteverkon suunnittelu ja sitä ohjaavat tekijät keskijänniteverkossa.

– Tavoitteenani on valmistua joulukuussa 2014. Tulevaisuudessa haluaisin työskennellä nimenomaan verkkoyhtiöissä. Haluan päästä vastuullisiin töihin ja tulla rautaiseksi, asiantuntevaksi ammattilaiseksi omalla alallani, Vessari suunnittelee.

– Tutkimuksessani esitän käytännön esimerkkien kautta, miten sähkönjakeluverkon keskijänniteosuuksien toimitusvarmuutta voidaan parantaa asemakaavoitetulla taajama-alueella. Työn tuloksena Vaasan Sähköverkko Oy:n kolmeen eri asemakaavoitettuun taajama-alueeseen syntyy tavoiteverkko keskijännitteelle. Näiden tavoiteverkkojen pohjalta nähdään, miten keskijänniteverkkoa tulisi investoida ja saneerata vaiheittain tulevaisuudessa, Vessari selittää.

– On tärkeää, että Vaasassa on sähköalan koulutusta – myös tulevaisuudessa. Vaasan Sähköverkko Oy:n puolesta haluamme ainakin tarjota tuleville diplomi-insinööreille ja insinööreille opinnäytetyöpaikkoja myös jatkossa. Olemme olleet erittäin tyytyväisiä niin opinnäytetöiden tekijöihin kuin heidän työhönsäkin, Rintamäki kiittelee.

Rautaisia ammattilaisia – myös tulevaisuudessa Diplomityö hyödyttää sekä opiskelijaa että työnantajaa. Vessarille työpaikka tarkoittaa mahdollisuutta valmistua yliopistosta sekä saada arvokasta kokemusta jakeluverkkoyhtiössä työskentelystä.

MBA

for Energy Business Professionals Do you require: • A deeper understanding of the Energy Business • To learn more about strategic choices • Further knowledge on leading and managing the chosen strategy

Vaasan Sähköverkko Oy

The Energy Business MBA is the right choice for you.

E

Vaasan Sähkön tytäryhtiö, joka vastaa sähkön siirrosta ja jakelusta sekä niihin liittyvien palvelujen tarjoamisesta.

E

Vastaa myös alueen jakeluverkon kunnossapidosta, käytöstä ja vikapäivystyksestä, sähköverkkojen suunnittelusta ja rakennuttamisesta sekä mittauspalvelujen tuottamisesta.

The MBA is designed to quickly and thoroughly prepare you for a managerial career in the Energy Business.

E

Yhtiön jakeluverkko kattaa Vaasan, Mustasaaren, Laihian, Maalahden, Korsnäsin, Vöyrin ja Närpiön pohjoisosan alueet. www.vaasansahkoverkko.fi

VAASAN YLIOPISTOLEHTI 2 / 2014

The programme starts in August 2014.

Apply by 6th August 2014.

FURTHER INFORMATION: Ville Tuomi, tel. 029 449 8197 Helena Eteläaho, tel. 029 449 8198 Sari Soini, tel. 029 449 8201 email: firstname.lastname@uva.fi uva.fi/mba

LEVÓN INSTITUTE

Levón-instituutti

Teksti: Niina Heikkinen Kuva: VM-Carpet

Uutta näkökulmaa kansainväliseen toimintaan

L

evón-instituutti aloittaa ensi syksynä Managing the Internationalising Firm -MBA-moduulin. Yksi aikaisemmin järjestettyyn ko. moduuliin osallistuneista on toimitusjohtaja Maria Hanhisalo VM-Carpetista.

VM-Carpet on mattotehdas Etelä-Pohjanmaalta. Perheyritys sai alkunsa vuonna 1973 Lappajärvelle perustetusta Viita-ahon Mattokutomosta. Yritys toimii edelleen samalla paikkakunnalla.

– Yrityksellä on ulkomaille sekä vientiä että tuontia. Viemme mattojamme esimerkiksi Pohjoismaihin sekä Australiaan, USA:han ja Japaniin. Tuontia meillä on Euroopasta ja Aasiasta, Hanhisalo kertoo.

– Halusin osallistua tähän moduuliin, koska opin ymmärtämään uusia näkökulmia kansainvälisestä toiminnasta ja esimerkiksi sopimuksista ulkomaisten toimijoiden kanssa.

Konkreettista hyötyä yrityksille

Moduuleita moniin tarpeisiin

Hanhisalo on nyt suorittanut kaikki Levón-instituutin MBA-moduulit. Esimerkiksi henkilöstöjohtamiseen ja strategiaan keskittyvät moduulit olivat hänen mukaansa hyvin antoisia.

Levón-instituutti järjestää moduuleita erilaisiin tarpeisiin. Energy Business-, Entrepreneurialja syksyllä alkava henkilöstöjohtamisen MBA ovat kaikki rakennettu moduulein. Ohjelmaan kuuluu strategista johtamista, talouden ja kansainvälistyvän yrityksen johtamista sekä yrittäjyyttä. HR-MBA sisältää moduulit henkilöstöjohtamiseen, ja Energy Business vie syvemmälle energia-alan liiketoiminnan kehittämiseen.

– Henkilöstöjohtamisen MBA-moduuli tarjosi käytännönläheistä asiaa, jota pystyi ottamaan käytäntöön nopeasti. Sellainenkin tieto, jota ei pystynyt hyödyntämään heti, toimii hyvin yrityksessä päätöksenteon taustalla, Hanhisalo kertoo.

– Talousjohtamismoduulin oppimistehtävänä tein omalle yrityksellemme investointilaskelmat. Käytimme omaa yritystämme monessa muussakin tehtävässä casena, mikä hyödytti niin minua kuin yritystä.

– Suosittelen MBA:ta kaikille, jotka haluavat kehittyä työssään johtajana. Opintojen kautta on myös mahdollista luoda verkostoja ja suhteita. Koulutuspäivien aikana saa keskustella muiden yritysten ja organisaatioiden edustajien kanssa siitä, kuinka he hoitavat joitakin opetuksessa käsiteltäviä asioita tai läpikäytäviä ongelmia, Hanhisalo kiittää.

Viennin haasteet Core Modules in all MBA Programmes

Vaikka onnellakin on paikkansa yrityselämässä, tulosten syntymiseen vaikuttaa varmimmin systemaattinen työskentely niiden eteen.

Tulevaisuudessa VM-Carpet hakee uusia asiakkaita ulkomailta. Nyt meneillään on uusien yhteistyökumppaneiden haku Norjasta ja Iso-Britanniasta. Seuraavaksi yritys jatkaa asiakashakua Tanskasta.

– Haasteellisinta on löytää juuri ne oikeat asiakkaat, jotka ovat kiinnostuneet tekemään kanssamme yhteistyötä. Asiakas voi olla meidän kokoisellemme yritykselle myös liian iso, Hanhisalo sanoo.

14

VAASAN YLIOPISTOLEHTI 2 / 2014

Strategic Management (15 ECTS) Managing the Internationalising Firm (20 ECTS) Strategic Management Accounting (15 ECTS) MBA Thesis (25 ECTS)

Entrepreneurial MBA

Energy Business MBA

HR MBA

SPECIALISED MODULES:

SPECIALISED MODULES:

SPECIALISED MODULES:

JOKA – Johtajana kasvaminen (25 ECTS)

Energy Policy and Renewable Energy Management (10 ECTS)

Strateginen HR / Suorituksen johtaminen ja palkitseminen (10 ECTS)

Operations Management & Project Management in Energy Business (10 ECTS)

Hyvinvoinnin ja osaamisen johtaminen / Strateginen resurssointi (10 ECTS)

Leadership and Communication (5 ECTS)

Johtajuus (5 ECTS)

Oppimistehtävänä tein omalle yrityksellemme investointilaskelmat

Työnjohtaja, esimies, asiantuntija Esimiestaitoja käytännönläheisessä Lähiesimies-johtamisen täydennyskoulutuksessa. Seuraava ohjelma käynnistyy syksyllä 2014.

LISÄTIEDOT: Sari Soini p. 029 449 8201, sari.soini@uva.fi uva.fi/levon/koulutus

Tulossa Henkilöstöjohtamisen MBA. Ohjelmassa on mahdollista suorittaa koko kokonaisuus tai yksittäisiä moduleja.

Lisätietoja: Ville Tuomi, p. 029 449 8197, ville.tuomi@uva.fi, uva.fi/mba

VAASAN YLIOPISTOLEHTI 2 / 2014

Yhteiskunta

Teksti: Virpi Juppo Kuvat: Katri Karjalainen, Niklas Lundström

Yliopistosäätiö

tutkimuksen tukena Vaasan yliopistosäätiö tukee Vaasan yliopiston kehittämistä, tieteellistä tutkimusta ja opetusta. Se myöntää apurahoja ja avustuksia tutkijoille ja opiskelijoille tutkimustyöhön.

Y

liopistosäätiö myöntää vuosittain kolmesta neljään tutkimusapurahaa Vaasan yliopistossa päätoimisesti tutkimustyötään suorittaville jatko-opiskelijoille. Myös pro gradu -tutkielmansa tai diplomityönsä yritykselle tekevä opiskelija voi hakea stipendiä.

Apurahatutkijasta projektinjohtajaksi Vuonna 2011 ruotsin kielen alalta väitellyt Katri Karjalainen sai Yliopistosäätiön apurahan vuosina 2007 ja 2008.

– Apurahojen merkitys oli suuri, sillä sain niillä rahoitettua lähes puolet väitöstutkimuksen kirjoittamiseen kuluvasta ajasta, Karjalainen kertoo.

– Vuoden apuraha toi työhön enemmän pitkäjännitteisyyttä ja vapautti resursseja apurahahakemusten kirjoittamisesta itse tutkimuksen tekemiseen. Näiden kahden vuoden aikana sain työn niin pitkälle, että muiden apurahojen saaminen oli helpompaa.

Apurahalla Karjalainen sai keskittyä nimenomaan tutkimukseensa. Karjalainen tarkas-

16

VAASAN YLIOPISTOLEHTI 2 / 2014

teli väitöskirjassaan sitä, miten toisen kielen oppijat käyttävät kommunikaatiostrategioita ratkaistessaan ongelmia kielen tuottamisessa ja minkälaisia oppimismahdollisuuksia tämä luo.

– Palkkatyöhön verrattuna apurahakaudet ovat taloudellinen uhraus, mutta tutkimuksen kannalta tehokkaita, Karjalainen pohtii.

Karjalainen palaa Monikielisyysinstituutin projektinjohtajan tehtäviin perhevapaaltaan elokuun alussa.

Pirullisten ongelmien alkulähteellä Viime vuoden lokakuun lopulla joukko innokkaita tutkijoita suuntasi Yhdysvaltoihin, University of Californiassa pidettyyn wicked-problematiikan 40-vuotisjuhlaseminaariin. Teemana olivat pirulliset ongelmat.

Tutkijat Niklas Lundström ja Juha Lindell saivat osan matkakuluistaan katettua Yliopistosäätiön matka-apurahalla.

– Seminaari osui meidän jokaisen tutkimusintressiin enemmän kuin hyvin. Pääsimme pirullisten ongelmien syntypaikalle ja tapaa-

maan maailman johtavia tutkijoita tältä alalta, Lundström iloitsee.

Lundströmin, Lindellin ja Harri Raision oma esitys käsitteli sitä, miten deliberatiivisilla menetelmillä saadaan tuotua kansalaisia pirullisten pelien pelikentälle.

– Tutkimuspaperimme vei myös teoreettista puolta eteenpäin: siirryimme ongelman määrittelystä kohti sen ratkaisuprosessia eli pirullista peliä, kertoo Lundström.

Yliopistosäätiö

E

Perustettu 1961 (ent. Vaasan Kauppakorkeakoulun Säätiö)

E

Toimintaa hallinnoi hallitus ja valtuuskunta

E

Tukee yliopiston kehittämistä ja tieteellistä tutkimusta ja opetusta

E

Jakaa stipendejä ja erilaisia apurahoja lahjoitusvaroin ylläpidetyistä rahastoista

Lahjoitusvaroja ja rahastoja Vaasan yliopistosäätiö hallinnoi lahjoitusvaroin ylläpidettäviä rahastoja, joiden tuotto käytetään suoraan tutkimuksen tukemiseen.

Yksityishenkilö voi tukea säätiön toimintaa tekemällä säätiölle lahjoituksen tai testamentin. Lahjoitus jaetaan apurahoina lahjoittajan toivomalle koulutusalalle tai muulle kohteelle.

Yliopistosäätiö au ttaa tutkijoita maailm alle.

Myös Vaasan kaupunki tukee Yliopistosäätiön toimintaa merkittävällä summalla vuosittain.

Tervetuloa ystävien pariin,

Alumni!

Yliopistolaisuus alkaa fuksina, mutta ei lopu tutkintotodistukseen. Vaasan yliopisto haluaa olla mukana elämäsi ja urasi eri vaiheissa. Liittymällä mukaan alumnitoimintaan yhteydenpito jatkuu luontevasti.

Mitä sinä saat?

Liity alumniksi verkossa:

uva.fi/alumnit

facebook.com/VaasanYliopistonAlumnit

alumni@uva.fi

VAASAN YLIOPISTOLEHTI 2 / 2014

17

Yhteiskunta

Teksti: Virpi Juppo Kuvat: Katja Lösönen

MISSION:

Parempia lakeja, parempaa taloudenhoitoa Tutkijan työnä on vaikuttaa oman tieteenalansa kehittymiseen.

Tutkimusjulkaisujen lisäksi on mahdollisuus vaikuttaa suoraan yhteiskuntaan ja toimia asiantuntijana muiden pyynnöstä yhteiseksi hyväksi.

Julkisoikeuden professori Eija Mäkinen: Pohjimmiltaan on kyse hyvästä hallinnosta: kun toiminta ympärillä muuttuu, miten säilyttää hyvä hallinto, jossa ihmisten oikeudet toteutuvat?

18

VAASAN YLIOPISTOLEHTI 2 / 2014

P

rofessori Eija Mäkisen tutkimusala oikeustiede pyrkii vaikuttamaan lakien säätämiseen, tulkitsemiseen ja siihen, miten niitä hallinnossa sovelletaan. Mäkinen korostaa tutkimustulosten viemistä käytännön tasolle eikä vain kansainväliselle tutkijakunnalle. Tieteenalojen erilaisuus näkyy.

– Oikeustieteen alalla yhteiskunnallinen vaikuttavuus on korostunut.

Emme tee tutkimusta vain tieteen vuoksi. Minusta se on tosi tärkeää.

Sitä vartenhan tutkimusta tehdään, että se vaikuttaisi jollain tavalla, Mäkinen pohtii tutkimustyön merkityksellisyyttä.

Taloustieteen alalla tutkimuksen vaikuttavuus näkyy toisella tavalla.

– Taloustieteen vaikuttavuus ei välttämättä näy lainsäädäntövaiheessa, vaan silloin, kun vedetään talouden isoja suuntaviivoja.

Talouspolitiikassa joutuu usein esittämään pikkupirua ja kertomaan, millaisia rakennemuutoksia vaaditaan, kertoo professori Hannu Piekkola.

– Mielestäni on tärkeä ymmärtää, että yliopisto on puolueeton mielipiteen muodostaja. Usein unohdetaan, että asiantuntijat edustavat usein myös jotain instituutiota, jolla on omat intressinsä. Myös taloustieteessä ekonomistit edustavat usein jotain tahoa. Yliopisto puolestaan on itsenäinen toimija ja mielipiteen muodostaja kaikissa kysymyksissä, Piekkola pohtii.

Taloustieteen professori Hannu Piekkola: Käytössä olevan ajankohtaisen ja aineiston avulla voi todeta, että emme elä vain finanssikriisin aikaa, vaan koko talouden tuotantotapa on muuttumassa.

”Yliopisto on puolueeton mielipiteen muodostaja” Ensisijaisesti tutkija Erikoistuminen johonkin tiettyyn tutkimusalueeseen lisää tunnettuutta sekä tutkijana että asiantuntijana.

– Jotta olisi tieteellisesti pätevä tutkijan ammatissa ja saa tutkimustaan julkaistuksi, on pakko keskittyä johonkin tiettyyn teemaan.

Pelkällä talouspoliittisella retoriikalla ei yliopistossa pärjää. Arvostaakseni itseäni tarvitsen sekä tutkimusjulkaisuja että osallistumista yhteiskunnalliseen keskusteluun, Piekkola kertoo.

Eija Mäkinen on aiemmin toiminut käytännön lakimiestehtävissä. Halu ymmärtää asioita syvemmin ja saada teoria toimimaan käytännössä tekivät Mäkisestä tutkijan.

– Tulin yliopistoon ihmettelemään, miksi käytännössä ei toimitakaan niin kuin teoriassa. Haluan myös kyseenalaistaa ja tuoda kriittistä ajattelua hallinnon käytänteisiin, kertoo Mäkinen.

– Haluan tutkimuksellani vaikuttaa siihen, että hallinnossa otetaan huomioon oikeudellinen näkökulma ja noudatetaan perus- ja ihmisoikeuksia. Hyvän hallinnon periaatteiden, kuten avoimuuden ja julkisuuden, pitää toteutua.

”Tutkimustulokset pitää viedä käytännön tasolle” Hienoja hetkiä Piekkolan uran yksi kohokohta oli puheenvuoro Porvoon valtiopäivien 200-vuotisjuhlassa vuonna 2009. Hän piti eduskunnan juhlaseminaarissa Suomen ja Ruotsin kansanedustajille esitelmän hyvinvointivaltiosta ja pohjoismaisista hyvinvointiarvoista.

Hyvinvointivaltion kysymykset kuvastavat hyvin sitä, että taloustiede on koko yhteiskunnan rakenteiden perusteiden pohtimista.

Mäkinen puolestaan nostaa esille asiantuntijatehtävistään vastaväittäjänä toimimisen Norjassa, jossa aiheena olivat maankäyttösopimukset – kuten Mäkisen omassa väitöskirjassakin.

– Tilaisuus avasi tien pohjoismaiseen tutkimusyhteisöön ja antoi uskoa siihen, että pärjään norjankin kielellä.

VAASAN YLIOPISTOLEHTI 2 / 2014

19

Elämän suola

Teksti: Niina Heikkinen Kuvat: SpeedWeekend, Photo Airaksinen

Työssäkin jaksaa paremmin, kun harrastaa vapaa-ajalla jotain mukavaa. Lue, mikä antaa virtaa yliopistolaisille.

Vauhtia työn vastapainoksi

20

VAASAN YLIOPISTOLEHTI 2 / 2014

Kauppatieteellisen tiedekunnan johtamisen yksikön tutkimusjohtaja Tero Vuorinen harrastaa vapaa-ajallaan cross kart -autourheilua. Kyseessä on kartingia vastaava laji, joka muistuttaa kuitenkin enemmän sora- tai ralliajoa.

300-kiloisesta autosta löytyy 150 hevosvoimaa ja se kiihtyy nollasta sataan 3,5 sekunnissa. Auto on siis rakenteeltaan hyvin pieni ja yksinkertainen, mutta todella nopea.

– Minulta on aina löytynyt kiinnostusta päriseviin vehkeisiin, mutta autoharrastus on melkoisen hankalaa ja kallista.

Cross kart tarjoaa budjetille sopivan harrastuksen, jossa riittää vauhtia, Vuorinen kertoo.

Valtakunnallisia kisoja Cross kartia voi harrastaa talvella ja kesällä, ja lajin alustaksi kelpaavat niin lumi ja jää kuin asfaltti ja sorakin. Vuorinen aloitti itse ajamisen kaksi vuotta sitten.

– Yhden kauden aikana järjestetään kymmenen valtakunnallista osakilpailua, joista kuhunkin osallistuu 15–20 ajajaa. Cross kartissa ei ole erillisiä alueellisia kilpailuja, vaan kaikki kisat käydään kansallisella tasolla.

Moottori kuuluu urheiluun Vuokravarusteilla ja -autolla ajaminen houkuttaa monia autourheilusta innostuneita cross kartin pariin. Kaikkiin osakilpailuihin osallistuva vuokra-autolla ja -varusteilla ajava kuski saa menemään harrastukseen kymmenisentuhatta euroa vuodessa.

– Oma cross kart -auto maksaa noin 20 000 euroa, eli halvemmaksi harrastus tulee autoa ja varusteita vuokraamalla, Vuorinen sanoo.

Autourheilu on lähellä sydäntä, ja Vuorinen on periaatteen mies.

– Sellainen urheilu, johon ei liity moottoria, ei ole urheilua, vaan teeskentelyä.

– Tutkimusjohtajan työ vaatii vastapainokseen sellaisen harrastuksen, jossa työasioita ei ehdi tai pysty miettimään.

Yleensä Vuorinen käy ajamassa Hyvinkäällä, josta hän myös saa vuokrattua auton ja ajovarusteet. Kaikkiin cross kart -sarjan osakilpailuihin hän ei osallistu, mutta käy kuitenkin ajamassa kilpaa silloin, kun kalenteri antaa periksi.

”Urheilu ilman moottoria on teeskentelyä”

VAASAN YLIOPISTOLEHTI 2 / 2014

21

Minun kampukseni

”Vanha puuvillatehdas hehkuu kevätauringossa: tiilirakennukset pääsevät valon määrän lisääntyessä oikeuksiinsa.”

Kuva: Nimimerkki meevi (Instagram) Millaisena Vaasan yliopisto näyttäytyy sinulle?

Muodostuuko se ihmisistä, tarinoista vai kiinnittyykö huomiosi johonkin yksityiskohtaan?

Jaa kokemuksesi! Ota kuva yliopiston arjesta kampuksella ja julkaise se Twitterissä tai Instagramissa käyttäen #univaasa -tunnusta. Parhaat otokset julkaistaan tällä palstalla.

Sarjakuva

22

VAASAN YLIOPISTOLEHTI 2 / 2014

Tuoretta tiedettä E

E

Knif Johan & Pape Bernd Contributions to mathematics, statistics, econometrics, and finance. Essays in Honour of Professor Seppo Pynnönen.

Acta Wasaensia 296. Tilastotiede 7.

Yazigi, Adil Representation of self-similar Gaussian processes.

Working Papers 6. Matematiikka 3.

E

Azmoodeh Ehsan, Tommi Sottinen, Lauri Viitasaari & Adil Yazigi Necessary and sufficient conditions for Hölder continuity of Gaussian processes.

Working Papers 7. Matematiikka 4.

Julkaisujen tilaukset: www.uva.fi/fi/research/ publications/orders/

Palstalla esitellään Vaasan yliopiston julkaisusarjojen uusimmat julkaisut.

Väitökset Väitöstutkimus kognitiiviseen radioon perustuvan teknologian mahdollisuuksista

Duan, Ruifeng 12.2.2014 Tietoliikennetekniikka On performance analysis of cognitive radios.

Acta Wasaensia 293.

Tehokkuutta yrityksen johtamiseen dynaamisella liiketoimintamallilla

Koskinen, Jari 17.2.2014 Tuotantotalous A dynamic business model for high-tech industry in a global environment - The origin of operational patterns by means of social selection. Acta Wasaensia 295.

Uusi strateginen ohjausjärjestelmä julkisorganisaatioille

Palmroos, Lars E. 7.3.2014 Laskentatoimi ja rahoitus Construction of an institutionally aware process-oriented performance measurement system - A case study of a Finnish local government. Acta Wasaensia 294.

VAASAN YLIOPISTOLEHTI 2 / 2014

23

Kolumni

YKSIN emme menesty

T

iedätkö mitä yhteistä on taajuusmuuttajalla, suojareleellä ja vaikkapa Azipod®-ruoripotkurijärjestelmällä? Paitsi että ne ovat ABB:n globaaleja menestystarinoita ja tuotevalikoimamme kruununjalokiviä, on niiden kaikkien ominaisuuksia ja teknologiaa kehitetty yhteistyössä suomalaisten yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa.

Olen toiminut Suomen ABB:n teknologiajohtajana runsaan vuoden ajan ja päässyt todistamaan läheltä miten avoin, mutkaton ja tiivis yhteistyö on pienessä maassa suuri vahvuus. Avoin innovointi ja yhteinen tekeminen sekä pilotoinnin ja demonstroinnin mahdollisuus suomalaisten asiakkaidemme verkoissa ja prosesseissa tuovat meille kilpailuetua, jolla on erittäin suuri merkitys globaalissa kisassa markkinaosuuksista.

Erinomainen esimerkki löytyy Lappeenrannasta, jossa yliopiston yhteydessä toimiva Carelian Drives and Motor Centre (CDMC) -osaamiskeskus on jo yli 15 vuotta tutkinut sähkökäyttöalan vaativia haasteita. Keskuksen tutkimustulokset siirretään ABB:lle jatkojalostukseen. Vuosien saatossa tästä innovaatiouunista on syntynyt 16 väitöskirjaa ja suuri osa ABB:n sähkötekniikan diplomitöistä. Useat globaalit menestystuotteemme sisältävät tämän osaamiskeskuksen työn hedelmiä.

Yhteinen tekeminen tuo kilpailuetua

24

VAASAN YLIOPISTOLEHTI 2 / 2014

Vaasan Yliopiston ja seudun yritysten Smart Energy Labs -yhteishankkeessa on vastaavanlaisen menestyksen edellytyksiä.

Kun Gottfrid Strömberg, ABB:n edeltäjä Suomessa, vuonna 1889 perusti sähköliikkeensä pieneen pihasaunaan Helsingin Kamppiin, tuli hän kylväneeksi paitsi suomalaisen sähköteknisen teollisuuden myös sähköteknisen koulutuksen synnyn siemenen sekä keskinäiseen yhteistyöhön pohjaavat toimintavat. Strömbergille ja ABB:lle tämä on ollut menestyksen ehto Suomessa ja maailmalla ja tulee varmasti olemaan sitä myös tulevaisuudessa.

Heikki Uusitalo Teknologiajohtaja, ABB Oy Vaasan yliopiston hallituksen varapuheenjohtaja

BETTER/WORSE? JUST DIFFERENT.

Diplomi-insinööri

kahden maailman välillä

V

iimeisen seitsemän vuoden aikana olen työskennellyt niin yritysmaailmassa kuin akateemisessa maailmassa ja päässyt näkemään molempia maailmoja ”ensimmäistä kertaa”. Lisäksi olen päässyt näkemään, mitä asiantuntijuus tarkoittaa tuotekehityksessä ja menetelmien osaamisessa.

Asiantuntijuus tuotekehityksessä pohjautuu siihen tosiasiaan, että tiedetään ja tunnetaan tuote läpikotaisin, jolloin tunnistetaan puutteet ja ongelmat ja löydetään ratkaisut niille. Asiantuntijuus menetelmien osaamisessa pohjautuu siihen, että tiedetään ja tunnetaan aihealueen tieteelliset lainalaisuudet, joilla esimerkiksi todennetaan ratkaisujen vaatimukset.

Yritysmaailmassa on useimmiten melko selkeät ja suoraviivaiset käytännöt ja toimintamallit. Tämä juontaa juurensa siitä perusasiasta, että selkeät toimintatavat ja menetelmät takaavat tuloksen kasvun ja yrityksen olemassaolon. Sama on pohjana myös yrityksen tuotekehityksessä. Itse pidän todella tärkeänä yritysmaailman selkeyttä ja loogisuutta ja sitä, että päätökset tehdään loogisin perustein. Yritysmaailman yhtenä merkittävänä epäkohtana ovat mielestäni useimmiten liian syvään juurtuneet kankeat ajatus- ja toimintamallit. Ne saattavat hidastaa tai jopa estää uusien ideoiden ja käytäntöjen kehittymisen.

Akateemisen maailman tärkeimpiä ja merkittävimpiä puolia on mielestäni akateeminen vapaus, joka merkitsee tieteentekijän omaksumia taitoja itsenäiseen tieteelliseen ajatteluun

NIMI: Antt i Savola IKÄ: 27

ja vastuun ottamiseen omien näkemyksien rakentamisessa. Luonnollisesti vaatimuksena on menetelmien ja tieteen lainalaisuuksien hallitseminen, mutta myös avarakatseisuus ja kiinnostus rikkomaan kankeita rajoja sekä kyseenalaistamaan ajatus- ja toimintamalleja.

Huolimatta korkeakoulu-uudistuksista ja tulosvastuullisen työn merkityksen kasvamisesta akateemisessa maailmassa ei ole vielä ihan niin selkeitä ja suoraviivaisia toimintamalleja kuin yritysmaailmassa, ja nämä seikat valitettavasti hidastavat usein päätöksien tekemistä ja asioiden etenemistä. Akateeminen maailma saattaa myös joskus hukuttautua termeihin liikaa.

Parhaimmillaan yritysmaailman ja akateemisen maailman yhteistyö valmentaa työntekijöistä huippuosaajia. He hallitsevat tieteelliset lainalaisuudet ja heillä on monipuoliset työkalut itsenäiseen tieteelliseen ajatteluun.

Huippuosaajat ottavat vastuun omien näkemyksiensä rakentamisesta ja heillä on kyky sekä ymmärrys edetä selkeiden ja suoraviivaisten toimintamallien avulla päätöksien tekemiseen. Suomalaisella yritysmaailmalla ja akateemisella maailmalla on parhaimmat edellytykset koko maailmassa saada aikaiseksi ja toimivaksi edellä mainittu yhteistyö, ja tähän Suomen tulisi pyrkiä.

KOTIMAA : Suomi TYÖNIMIK E JA KOULU TUS: Energialab oratorion Projektipää Energiatek llikkö (Vaa niikan dip san yliopis lomi-insin to), ööri AIKAISEM MAT TYÖT EHTÄVÄT: tutkija (Vaa Mekaanik san yliopis ko (Wärtsil to), kehitys ä), PERHE: Vai insinööri (W mo ärtsilä) LAPSUUD EN HAAVEA MMATTI: filosofi-kit Vuorikiipei aristi levä fyysik koPARAS OM INAISUUS : Tehokas MOTTO: N o pain, no gain

VAASAN YLIOPISTOLEHTI 2 / 2014

25

Muistatko?

Vappuhuumaa Vaasassa vuonna 1997. Tunnistatko kavereitasi? Kerro meillekin! yliopistolehti@uva.fi

Tiesitkö?

Miksi on tärkeää tutkia asioita? ”Tieteellinen tutkimus on toistettavissa olevaa järjestelmällistä ja vastuullista tiedonkeruuta ja monitahoista analysointia, mikä kumoaa tai vahvistaa olettamusten ja väittämien todenmukaisuuden riskeineen. Tutkimus on tärkeää, koska se luo uutta tietoa ja osaamista yhteiskunnan kestävään kehitykseen.”

Teknillisen tiedekunnan dekaani Erkki Antila

26

VAASAN YLIOPISTOLEHTI 2 / 2014

”Tutkimus on tärkeää, koska monimutkaisen todellisuuden selkeyttäminen on tarpeellista. Tutkimuksella osoitetaan itsestäänselvyyksien kyseenalaisuus.

Tieteellinen tutkimus on kovaa työtä, inspiroitumista ja yksi tapa parantaa maailmaa.”

Filosofisen tiedekunnan dekaani Hannu Katajamäki

Well done!

E

KTT Adam Smale on valittu liiketaloustieteen, erityisesti johtamisen professoriksi 1.4.2014.

E

FT Anita Nuopponen on valittu teknisen viestinnän professoriksi 1.8.2014.

E

Yliopiston Tutkijakoulu on myöntänyt 4 kahden vuoden pituista tohtorikoulutettavan paikkaa 1.8.2014 alkaen Helmi-Nelli Körkölle, Ethelbert Nwokorielle, Kati Saarenpäälle sekä Binod Timilsinalle.

E

Tutkijakoulu myönsi Yliopistosäätiön ja Evald ja Hilda Nissin säätiön vuoden apurahoja seuraaville tohtorikoulutettaville: Nelson Abila, Ismail Gölgeci, Yuqiuge Hao, Eija-Leena Kärkinen, Paula Makkonen ja Salman Saleem.

E

Liikesivistysrahasto on myöntänyt useita apurahoja Vaasan yliopiston liiketaloustieteen tutkijoille ja hankkeille. Väitöskirjatyöhön myönnettiin apurahaa seuraaville jatko-opiskelijoille: Jamshed Iqbal, Harri Koski, Karita Luokkanen-Rabetino, Sharareh Mansouri Jajaee ja Maarika Maury-Nyman.

Lue lisää tutkimusuutisia Research Newsistä wwww.uva.fi/researchnews

Apurahan saajien täydellinen luettelo löytyy Liikesivistysrahaston sivuilta.

Opiskele avoimessa yliopistossa Avoimessa yliopistossa voit suorittaa eri oppiaineiden opintokokonaisuuksia ja yksittäisiä opintojaksoja.

Opiskelu on mahdollista Vaasan yliopistossa sekä yhteistyöoppilaitoksissamme eri paikkakunnilla.

Iltaisin ja viikonloppuisin

Verkossa Yleissivistävää ja elinikäistä oppimista Halutessasi myös tutkintotavoitteisesti

uva.fi/avoin AVOIN YLIOPISTO

Kysy lisää: opiskelijapalvelu puh. 029 449 8190 opintojen ohjaus puh. 029 449 8188 (Vaasa), 029 449 8189 (muut paikkakunnat) avoinyo@uva.fi facebook.com/vaasanyliopisto.avoin

VAASAN YLIOPISTOLEHTI 2 / 2014

27

Hae Vaasan yliopistoon!

Haku suomenkielisiin ja kansainvälisiin maisteriohjelmiin 28.2.2013 asti Mitä siellä yliopistolla oikein tehdään? Tutkimustyö ei aina ole näkyvää, mutAvoimen yliopiston väylä 28.2.2013 asti ta se koskettaa jokaisen arkea tavalla tai toisella. Minä & tiede on median ja Yliopistojen yhteishaku 4.3.–3.4.2013 yliopiston yhteistyömuoto, jossa pureudutaan ajankohtaisiin ja mielenkiintoisiin tutkimusaiheisiin.

Seuraavat yleisöluennot Pohjalaisentekniikkaa, Monitorilla Vaasan yliopistossa voi opiskella kauppatieteitä, hallintotieteitä (Hietasaarenkatu 19, Vaasa): sekä kieliä ja viestintää.

Jokainen tiedekunta tarjoaa tapahtumia myös englanninkielisiä Kaikille avoimet maksuttomat luennot ovat keskustelevia kahvikupposen äärellä keskellä kaupunkia.

Niissä käsitellään ajankohtaisia aiheita, ja asiaayliopistausmaisteriohjelmia.

Palosaaren merikampuksella sijaitsevassa Vaasan toitetaan lehtijutulla samalla viikolla. tossa onklo noin ke 22.5.

18 5000 opiskelijaa.

Professori Hannu Piekkola: ”Vaasan veri ei vapise – ei ainakaan tänä päivänä”.

Levón-instituutti tarjoaa täydennyskoulutusta sekä tutkimuspalveluja Vaasan menestys tilastojen valossa.

Seuraavat yleisöluennot (Pohjalainen, Hietasaarenkatu 19, Vaasa)yritys: ten ja organisaatioiden tarpeisiin. Avoin yliopisto järjestää yliopisto-opintoja Aurinkoista to 26.9.

21.11.klo klo18 18 kaikenikäisille. to kesää!

Professori Jussi Kantola: Yliopistotutkija Niina Koivunen: ”Johtamisen monet muodot” ”Kaikki suunnittelemaan! Henkilöstön osallistaminen” TERVETULOA mukaan oppimaan ja oivaltamaan! Vapaa pääsy.

2014 Etkö ole vielä tilaaja?

23.1., 20.2., 20.3., 16.4., 15.5.

Oivalluksia, näkemyksiä ja tutkittua tietoa neljä kertaa vuodessa, facebook.com/vaasanyliopisto TERVETULOA mukaan oppimaan ja oivaltamaan! Vapaa pääsy. veloituksetta.

uva.fi/minajatiede

youtube.com/UniversityOfVaasa

Vaasan yliopisto pidättää oikeuden muutoksiin. Tarkista päivämäärät ja luennoitsijat osoitteessa uva.fi/minajatiede

Seuraa twitter.com/univaasa Vaasan yliopistoa:

uva.fi facebook.com/vaasanyliopisto youtube.com/UniversityOfVaasa twitter.com/univaasa

Tilaa omasi:

yliopistolehti@uva.fi

uva.fi/minajatiede