Vox cordis 2/2017

Vaasan yliopistolehti 2/2017

Ennakkoluulottomia oivalluksia 16 Puntaroiden parempaa demokratiaa 18 Sopivan lähellä energiaklusteria 20 Digiaskeleita joustavaan opetukseen

2/2017

Sisällys }}}

10

Työpaikkojen jäänrikkojat

28

Kielikaveri rohkaisee puhumaan

2/2017 Päätoimittaja Tarja Gromov Tuottaja Riikka Kalmi Taitto Studio Andrei Paino Fram Oy

Tilaukset, osoitteenmuutokset ja ilmoitusmyynti yliopistolehti@uva.fi Palaute yliopistolehti@uva.fi Kansikuva valokuvaaja Mikko Lehtimäki

Vox cordis on Vaasan yliopiston tiedotuslehti.

Sen voi tilata veloituksetta ja lukea sähköisenä versiona uva.fi/yliopistolehti. Lehden nimi Vox cordis (sydämen ääni) viittaa yliopiston omaan ääneen ja vastuulliseen tieteen tekemiseen.

Julkaisija Vaasan yliopisto ISSN 2323-8313 (painettu) ISSN 2323-8321 (verkkojulkaisu)

Kannessa Sini Monto ja Lyyti-koira

2

VOX CORDIS 2/2017

Vaasan yliopisto PL 700 Wolffintie 34, 65101 Vaasa Puh. 029 449 8000 www.uva.fi

16

Puntaroiden parempaa demokratiaa

Teema 2/2017

Oivallus

26

Koukussa suoriin lähetyksiin

4 5 6 10 14 14 15 16 18 20 24 26 28 30 31 32 34 35

Tärkeä oivalluksesi?

Pääkirjoitus Uutiset Työpaikkojen jäänrikkojat Well done Väitökset Johtoajatus Puntaroiden parempaa demokratiaa Sopivan lähellä energiaklusteria Digiaskeleita joustavaan opetukseen Oivalluksia johtamistyöhön ”Suorissa lähetyksissä on ihan oma fiiliksensä” Kielikaveri rohkaisee puhumaan Kolumni Minun kampukseni Tiesitkö?

Muistatko?

Sarjakuva

uva.fi facebook.com/vaasanyliopisto instagram.com/univaasa uva.fi /linkedin youtube.com/universityofvaasa twitter.com/univaasa

VOX CORDIS 2/2017

3

Käytäviltä kuultua }}}

Tärkeä oivalluksesi? yliopiston h e n ki löku nta ja opiske lijat vastasivat :

Oivalsin, kuinka lasketaan odotettu tuotto osakkeelle.

Konferenssissa sain oivalluksen uuden kurssini sisällöstä.

Ideoiden jakaminen kollegoiden kanssa voi edistää tutkimusta.

Oivalsin yhteistyön merkityksen.

Lähdekirjallisuutta löytää kätevästi valmiista graduista.

Paras gradu on valmis gradu.

Deadlinet ovat olemassa siksi, että niitä voi venyttää.

Tajusin nopeuttaa opintojani, koska se on helppoa.

Academic freedom Oivalsin laskun ystävän avustuksella.

Fiilis oli hyvä!

Kuvitus STUDIO ANDREI 4

Tee mieluummin heti kuin huomenna!

Parempi huono päätös, kuin ei päätöstä ollenkaan.

VOX CORDIS 2/2017

||| Pääkirjoitus

Oivaltavaa oppimista digiajassa

O

ivaltamisen ilo on kaiken oppimisen paras motivaattori.

Myös tieteessä ja taiteessa suuret saavutukset ovat syntyneet oivaltamisen ansiosta. Miten oppia itse ja auttaa muita oppimaan? Tämä on kysymys, jonka ei soisi unohtuvan nykyisessä opetuksen digitalisaatio -keskustelussa.

Keskeisintä ei sittenkään ole uusi teknologia, vaan innostava pedagogiikka.

Digitalisaatio on silti hyvä renki, se on esimerkiksi keino tuoda opiskeluun lisää kaivattua joustavuutta.

Kun itse opiskelin ensimmäisen kerran yliopistossa viime vuosituhannella, joustavuus tarkoitti lähinnä sitä, että menin illalla kirjastoon kopioimaan sitä ainutta kopiota kurssikirjasta, jota ei saanut edes yölainaan.

Nykypäivänä näpyttelen Tritonia-tiedekirjaston Finna-tietokantaan kurssikirjan nimen ja saan sen heti kättelyssä lainaan e-kirjana.

Kun ennen jäljensin luentovihkoon lehtorin vihreällä tussilla piirtoheittimelle kirjoittamia kalvoja, nyt materiaali on prezeinä tai powerpointteina yliopiston sähköisessä oppimisympäristö Moodlessa.

Ja kun ennen jouduin katsomaan harakanvarpaitani ja miettimään, että mitä luennoitsija sanoikaan kuukausi sitten sillä yhdellä luennolla, niin nyt klikkaan vain tietokoneen auki ja katson kiteytettyjä viiden minuutin opetusvideoita meiltä ja maailmalta – puhumattakaan sähköisistä harjoituksista, minitenteistä, keskustelupalstoista tai kännykkä-äänestyksistä.

Ryhmätyökin hoituu kepeästi vaikkapa Whatsappissa tai Facebookissa, yhteistä Google docs tai Moodle-dokumenttia sorvaten.

En malta olla miettimättä, mitä seuraavaksi on tulossa.

Kävin puoli vuotta sitten tutustumassa Vaasan yliopiston kampuksella Technobothniassa sijaitsevaan virtuaalilaboratorioon. Professori Petri Helo ja tutkija Rayko Toshev antoivat minulle virtuaalilasit ja virtuaalikäsineet. Yhtäkkiä olin sisällä voimalassa, pystyin liikkumaan ja siirtämään tavaroita. Katsoin tuotekuvastoa, josta tuotteet pomppasivat kolmiuloitteisina esiin. Joululomalla puolestaan kiidin lintuna Pariisin yllä ja osallistuin presidentti Trumpin vaalikampanjaan lankoni virtuaalilasien ja -pelien avulla.

On todennäköistä, että virtuaalinen todellisuus eli VR tulee jossain vaiheessa normaaliksi osaksi yliopisto-opetusta. Varsinkin verkkokurssit saisivat uutta elävyyttä VR-lasien läpi katsottaessa. Virtuaalinen todellisuus on jo nykyäänkin totta erilaisissa koulujen ja yliopistojen kokeiluissa, mutta valtavirtaopetusta siitä tuskin tulee ennen kuin teknologian laatu kasvaa ja hinta laskee selvästi.

Vaasan yliopistossa tartutaan digitalisaation hyödyntämiseen opetuksessa monin eri tavoin. Emme puhu pelkästään uusista digitaalisista oppimisympäristöistä, teknologioista, oppimateriaaleista ja välineistä, vaan myös digitaalisen opetuksen kehittämisestä.

Tässä lehdessä kerromme lisää niin digitalisaatiosta kuin oivaltamisestakin. Esittelemme opetuksen uusia tuulia yliopistollamme sekä aivan uuden tavan pitää johtamiskurssia. Kerromme myös puntaroivasta demokratiasta, jonka eri muodot tarjoavat kansalaisille turvallisen tavan keskustella, oivaltaa ja vaikuttaa päätöksentekoon.

Riikka Kalmi Asiantuntija, tutkimusviestintä

P.S. Kysyimme opiskelijoilta ja henkilökunnalta, mikä on ollut heidän tärkeä oivalluksensa. Mikä on ollut sinun?

VOX CORDIS 2/2017

5

Uutiset }}}

Peda-forumpäivät elokuussa Vaasassa Valtakunnalliset yliopisto-opetuksen kehittämispäivät järjestetään tänä vuonna Vaasan yliopistossa. Peda-forum-päivien teemana on ”Kuin Strömsössä? Korkeakouluopetuksen kehittäminen digitalisaation murroksessa”. Vaasan yliopisto on päivien vastuullinen järjestäjä yhteistyössä Åbo Akademin, Hankenin, VAMKin ja Novian kanssa.

Päivät levittävät tietoa oppimisen tutkimuksesta ja kehittämistyöstä sekä edistävät osallistujien keskinäisiä yhteyksiä ja vuorovaikutusta.

16. ja 17. elokuuta järjestettävien päivien pääpuhujat ovat oppimistiloista kertova yliopistonlehtori Marie Leijon Malmön yliopistosta ja opetusportfolioista puhuva yliopistonlehtori Katarina Winka Uumajan yliopistosta.

} Lisätietoja: www.uva.fi/pedaforum2017

Varainhankintakampanja huipentuu Vaasan yliopiston varainhankinta päättyy 30. kesäkuuta 2017. Tavoitteena on kerätä 2,5 miljoonaa euroa yliopiston peruspääomaan.

Tavoite on jo lähes koossa.

Kevään aikana mittavia lahjoituksia ovat tehneet Danfoss Drives (45 000 euroa), Aktia Pankki (40 000 euroa), Liikesivistysrahasto (150 000 euroa) sekä Pohjanmaan kauppakamari, joka lahjoitti Vaasan yliopistolle 160 000 euroa. Kauppakamaritoiminnan aloittamisesta Pohjanmaan rannikolla tulee tänä vuonna kuluneeksi sata vuotta. Juhlavuotensa kunniaksi Pohjanmaan kauppakamari teki merkittävän lahjoituksen kauppakamarialueen korkeakoulujen hyväksi.

Valtio tukee yliopistojen varainhankintaa myöntämällä jopa kolminkertaisen vastinrahan yliopiston keräämää yksityistä pääomaa vastaan.

6

VOX CORDIS 2/2017

Hakijamäärä kasvoi – eniten kasvua tekniikassa Vaasan yliopiston kandidaattiohjelmiin tuli 5. huhtikuuta päättyneessä korkeakoulujen yhteishaussa 4172 hakemusta. Aloituspaikkoja on yhteensä 460. Kaikkiin hakukohteisiin tuli enemmän hakemuksia kuin viime vuonna.

Hakemusmäärä kasvoi suhteellisesti eniten teknillisen tiedekunnan energia- ja informaatiotekniikan diplomi-insinöörikoulutuksessa, johon hakijoita tuli 75 % enemmän kuin viime vuonna (219 hakemusta). Teknillisen tiedekunnan kauppatieteellisen alan ns. teollisuusekonomikoulutukseen hakijoita on hieman viimevuotista enemmän, 309.

Vaasan yliopistossa suosituin hakukohde myös tänä vuonna oli kauppatieteellisen tiedekunnan kandidaattiohjelma, jossa opiskelupaikkaa tavoittelee yhteensä 3008 hakijaa. Hallintotieteiden kandidaattiohjelmaan haki 433 hakijaa. Uudistunut viestintätieteiden kandidaattiohjelma houkutteli 203 hakijaa, eli lähes yhtä paljon kuin viime vuonna haussa ollut viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma.

Vaasassa visioitiin tulevaisuuden korkeakoulutusta ja tutkimusta Vaasassa järjestettiin maaliskuussa opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiotyöpaja 2030. Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen on käynnistänyt visiotyön, jossa määritellään korkeakoulutuksen ja tutkimuksen tavoitetila vuoteen 2030.

Visiotyön tarkoituksena on tuottaa tulevaisuuskuva, joka mahdollistaa laadukkaan, vaikuttavan ja kansainvälisesti kilpailukykyisen suomalaisen korkeakoulujärjestelmän kehittämisen vuoteen 2030 mennessä.

– Emme tiedä, millainen maailma on vuonna 2030. Tiedämme kuitenkin, että tutkimuksen ja koulutuksen kenttä on entistä globaalimpi ja kilpaillumpi.

Uskon myös, että opiskelijoista tulee korkeakouluille yhä vaativampia asiakkaita, Grahn-Laasonen sanoi.

Visio työstetään laajassa yhteistyössä korkeakouluyhteisön ja sidosryhmien kanssa syyskuuhun 2017 mennessä.

Minä ja tiede -luennot jatkuvat syksyllä Minä ja tiede -yleisöluennoilla pureudutaan ajankohtaisiin ja mielenkiintoisiin tutkimusaiheisiin. Luennot ovat keskustelevia tapahtumia ja ne järjestetään Seinäjoen ja Vaasan pääkirjastoissa klo 18 alkaen. Vapaa pääsy, tervetuloa!

Syyskuu 19.9. Seinäjoki, 21.9. Vaasa Lokakuu 18.10. Seinäjoki, 19.10. Vaasa

Marraskuu 21.11. Seinäjoki, 23.11. Vaasa

uva.fi/minajatiede

VOX CORDIS 2/2017

7

Uutiset }}}

Torilla tavataan!

Vaasan kaikki kuusi korkeakoulua järjestävät opiskelijoilleen yhteisen lukuvuoden avajaiskonsertin ensi syyskuun alussa. Ohjelman suunnittelu ja toteutus annetaan ylioppilas- ja opiskelijakuntien käsiin, joten tapahtuman nuoret päävieraat tulevat varmasti huomioiduksi.

Konsertilla halutaan kiittää erityisesti ensimmäisen vuoden opiskelijoita siitä, että he ovat valinneet korkeakoulumme ja Vaasan opiskelupaikakseen. Uusi lukuvuosi avataan aivan Vaasan sydämessä, torilla. Juhlatilaa siis riittää, ja mukaan kutsutaan kaikki korkeakouluyhteisömme 13 000 opiskelijaa, myös kaikki kaupunkilaiset, alumnit ja Vaasan yliopiston ystävät ovat tervetulleita.

Yhteisellä tempauksella korkeakoulut myös kunnioittavat 100-vuotiasta Suomea ja juhlavuoden ”yhdessä”-teemaa.

#Snöörit oli katsojamenestys Kampus uudistuu Vaasan yliopistossa ryhdytään uudistamaan Palosaaren kampusaluetta. Tarkoituksena on kehittää muun muassa uusia ja moderneja oppimisympäristöjä ja monitoimitiloja.

– Meillä on Suomen kaunein kampus, mutta aivan liian vähän tiloja opiskelijoiden ja henkilöstön kohtaamisille.

Alamme rakentaa uudenlaista Palosaaren kampusta, joka tukee yliopistomme uutta strategiaa ja lisää sisäistä yhteistyötä, sanoo talousjohtaja Marko Ylimäki.

Kampusalueen tilasuunntelmat vamistuvat tämän vuoden kuluessa.

Tavoitteena on, että uudet tilat ovat ainakin osittain käytössä jo vuoden 2018 lopulla.

Vaasan yliopiston ja Vaasan ammattikorkeakoulun tekniikan opiskelijoiden tähdittämä #Snöörit-realitysarja keräsi suuryleisön: sitä katsottiin Youtubessa yhteensä 642 802 minuuttia eli 1,5 vuotta. Facebookissa sarja tavoitti kohderyhmästään eli 18-24 -vuotiaista 82 prosenttia. Sarjan yhteistyökumppaneina olivat Vaasan kaupunki ja Vaasanseudun Kehitys Oy VASEK. #Snöörit-sarjan tavoitteena oli lisätä nuorten kiinnostusta tekniikan opiskeluun

Podcasteja kompleksisuudesta Vaasan yliopisto on käynnistänyt kuntien eläkelaitos Kevan kanssa yhteistyössä podcast-sarjan, jonka tavoitteena on tuoda kompleksisuusajattelua tunnetuksi.

Keskustelusarjassa eri alojen toimijat pohtivat miten kompleksisuusajattelu toimii käytännössä esimerkiksi johtamisessa, esimiestyössä ja organisaatioiden kehittämisessä.

Sarjan ensimmäisessä osassa yliopistonlehtori Harri Raisio Vaasan yliopistosta keskustelee

} Kuuntele podcastit: www.uva.fi/kompleksisuus 8

VOX CORDIS 2/2017

Vaasassa. Yliopiston ja ammattikorkeakoulun Palosaaren kampuksella tekniikkaa opiskelee 2500 tulevaa insinööriä ja diplomi-insinööriä.

Korkeakoulukumppanit tekevät edistyksellistä yhteistyötä tekniikan opetuksessa ja sisällöissä huomioidaan erityisesti Vaasan seudun energiateknologian keskittymä, joka on Pohjoismaiden merkittävin. Se työllistää seudulla 11 000 asiantuntijaa ja tuottaa yli 30 prosenttia Suomen energiateknologian viennistä ja yli viisi prosenttia koko Suomen viennin arvosta.

kompleksisuusajattelusta johtamisen työkaluna Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinosen kanssa.

Muissa podcasteissa Harri Raision keskusteluseurana ovat tähän mennessä olleet professori Pirkko Vartiainen Vaasan yliopistosta, pääsihteeri Tero Kuorikoski Paralympiakomiteasta, Sitran yliasiamies Mikko Kosonen ja tutkimusjohtaja Mikko Luoma Vaasan yliopistosta.

Jäähyväiset professoreilta Julkisoikeuden professori Eija Mäkinen ja saksalaisen kirjallisuuden professori Christoph Parry lähtevät viettämään hyvin ansaittuja eläkevuosia. He pitivät jäähyväisluentonsa yliopistolla maalis- ja huhtikuussa.

Tervetuloa ystävien pariin,

Alumni! ”Kirjallisuus tuo näkyviin yhteiskunnan tilan ja ongelmat.

Fiktiosta ja elämäkerroista voi saada selkeämmän kuvan aikalaisten ajatuksista ja tunteista kuin varsinaisesta historiantutkimuksesta faktoineen.”

Saksalaisen kirjallisuuden professori Christoph Parry 26.4.2017

Yliopistolaisuus alkaa fuksina, mutta ei lopu tutkintotodistukseen.

Vaasan yliopisto haluaa olla mukana elämäsi ja urasi eri vaiheissa.

Liittymällä mukaan alumnitoimintaan yhteydenpito jatkuu luontevasti.

Liity alumniksi verkossa: } uva.fi /alumnit

MITÄ SINÄ SAAT? }} Verkoston, jolta löytyy neuvoja ja tukea työelämän haasteisiin }} Sähköisen alumniuutiskirjeen ja kutsuja tapahtumiin }} Tietoa täydennyskoulutusmahdollisuuksista }} Ajankohtaista tietoa yliopistomaailmasta ”Sote-uudistusta ei pitäisi viedä päättömästi eteenpäin liian kiireellä aikataululla, muuten tästä laukeaa moni sotku. Uudistuksesta pitäisi päättää siten, että haetaan yhteisymmärrystä – ja mieluummin parlamentaarisesti.

Kyseessä on niin iso asia suomalaiselle yhteiskunnalle, että uudistusta pitäisi tehdä rauhallisesti pala palalta.”

facebook.com/VaasanYliopistonAlumnit alumni@uva.fi

Julkisoikeuden professori Eija Mäkinen 30.3.2017

VOX CORDIS 2/2017

9

Ota oivallus }}}

Työpaikkojen jäänrikkojat ”Moi moi!” Saliin saapuu opiskelijoita yksitellen.

Jokainen saa ylenpalttisen tervehdyksen, jonka seurauksena hännänheiluttajat toivovat rapsutusta, paijailua ja, tietenkin, nameja.

Teksti TIINA RAMSILA Kuvat MIKKO LEHTIMÄKI

10

VOX CORDIS 2/2017

Ryhmätyö vaatii out of the box -ajattelua: yhdessä päässä on johtajuus ja toisessa päässä koirat. Miten ihmeessä ne voi yhdistää?

Yliopistotutkija Liisa Mäkelän koirat Elli ja Lyyti pääsivät mukaan johtajuuskurssille.

O

n alkamassa Leadership-kurssin yhden pienryhmän päätöstapaaminen. Paikalla on joukko International Business -ohjelman opiskelijoita, yliopistotutkija Liisa Mäkelä sekä hänen kääpiövillakoiransa Elli ja labradorinnoutajansa Lyyti.

Tällä kertaa nuori kääpiövillakoira Peppi ei päässyt mukaan työharjoitteluun.

Leadership-kurssilla opitaan asiaa johtajuudesta, kuten johtajan ja alaisen hyvinvoinnista, johtajan ja alaisten suhteista, erilaisista johtajuustyyleistä sekä johtajuuden kehittämisestä. Mutta miten koirat tähän liittyvät?

Out of the box -ajattelua

Opiskelijat saivat kurssin alussa valita, millä tavalla he haluavat suorittaa kurssiin kuuluvan projektityön. Sini Monto ja Salla Hankivuo päätyivät koiraavusteiseen pienryhmään.

– Ajatuksena koiraryhmä oli todella hauska, ja halusin kokeilla uutta ja erilaista opetusta. Ja tietysti tykkään paljon koirista, sanoo Monto.

Heidän ryhmänsä aiheena on johtajuuden kehittäminen ja siihen liittyvien harjoitusten luominen. Opiskelijat kertovat, että johtajuuden kehittäminen ei koske ainoastaan johtajaa. Kyse on koko tiimin ja jokaisen osallistujan mukaan tuomisesta, osallistumisesta, luottamuksen kehittämisestä sekä johtaja-alainen ja tiiminjäsenten välisistä suhteista. Kurssin opettaja Liisa Mäkelä antoi opiskelijoiden päättää, missä määrin koiria hyödynnetään.

– Ryhmätyö on todella ”out of the box” ja vaatii luovaa ajattelua: yhdessä päässä on johtajuus ja toisessa päässä koirat. Miten ihmeessä ne voi yhdistää? Kun ensimmäisen kerran tapasimme koirat, idea alkoi kuitenkin hahmottua, Monto muistelee.

VOX CORDIS 2/2017

11

Ota oivallus }}}

Hyvinvointia luonnosta Käytävältä kuuluu taas ääniä. Nelijalkaiset karvakuonot jähmettyvät korvat höröllä ja tuijottavat ovelle.

– Elli ja Lyyti ovat hyvin motivoituneita työntekijöitä ja lähtevät innolla töihin, nauraa Liisa Mäkelä.

Suomen Kennelliiton kaverikoiratoiminnassa Mäkelä näki, mitä eläimen läsnäolo tekee ihmisille. Harrastus sai hänet tajuamaan, että hänenkin koiristaan voisi olla iloa ja hyötyä erilaisissa ympäristöissä.

– Green care -ajattelu on nousussa maailmalla. Aletaan huomata, että luonto lisää hyvinvointia. Koiria on hyödynnetty terapia- ja vanhustyössä jo pitkään sekä opetuksessa ala- ja yläkouluissa. En ole kuullut, että kukaan olisi tuonut Suomen yliopistoissa koiria liiketaloustieteen opetukseen ennen tätä.

Kurssille koirat toi Koirat kasvatus- ja kuntoutustyössä -täydennyskoulutus, johon Mäkelä osallistuu. Leadership-kurssin koira-avusteinen osuus on hänen projektityönsä. Siinä missä opiskelijaryhmä mietti, miten koiraa voi hyödyntää johtajuuden kehittämisessä, Mäkelä mietti, miten hyödyntää koiria yliopisto-opetuksessa ja mitä lisäarvoa ne toisivat opetukseen.

– Kurssilla on 39 opiskelijaa, ja tähän ryhmään olin valmis ottamaan heitä kolmesta seitsemään. Ryhmä tuli täyteen hyvin nopeasti. Opiskelijamme ovat hyvin ennakkoluulottomia ja kokeilunhaluisia

Koirat tiimiä rakentamassa Liisa Mäkelä haluaa ryhmätöillä osoittaa, että työelämässä voi toteuttaa innovatiivisia ratkaisuja, koirien kanssa tai ilman. Ajatuksena oli, että ryhmätyön tuloksena voisi syntyä jotakin sellaista, jota työpaikoilla voitaisiin oikeasti hyödyntää.

Salla Hankivuon ja Sini Monton ryhmä loi kehittämispäivän (team building day) uudelle tiimille. Tiimiläiset ja sen johtaja eivät tunne toisiaan entuudestaan, joten kaikki alkaa tiimin rakentamisesta. Ryhmä jakoi päivän kolmeen osaan: tutustuminen, joukkuehengen luominen sekä palaute.

Idea piti esitellä videolla, jolla opiskelijat näyttävät, miten kehittämispäivä tapahtuisi tosielämässä.

– Harjoitustyömme sopisi hyvin käytettäväksi oikeissa firmoissa.

Pidimme siitä, että kurssi oli ongelmalähtöistä oppimista ja teorian soveltamista, Monto kertoo.

Ryhmä päätyi ottamaan koirat aktiivisesti mukaan kehittämispäivän harjoituksiin. Koska tiimi on uusi, päivä alkaa tutustumisella. Harjoituksessa koirat toimivat jäänrikkojina.

– Esittäytyessään kukin saa vuorollaan koiran syliinsä. Mietimme, että joitakuita itsensä esitteleminen voi jännittää, jolloin koira on paikalla rauhoittamassa ja tekemässä tiimin jäsenet avoimemmiksi, Hankivuo selittää.

12

VOX CORDIS 2/2017

Koirien läsnäolo tuo inhimillisempää ja maanläheisempää aspektia työelämään.

Lisäksi ne lisäävät vuorovaikutusta ja avoimuutta, erityisesti epämuodollisempaa kommunikointia.

Leikkimielisyyttä kehiin – Istu! Paikka!

Salla Hankivuo tekee Ellin kanssa harjoituksia vaihtelevalla menestyksellä. Välillä hän ehtii kääntää selkänsä, välillä ottaa askeleen tai parikin, ennen kuin koira juoksee luokse. Harjoituksen päätteeksi Elli saa namin. Ja Lyytikin. Ihan vain siksi, että on ihana.

Hankivuo ja Monto kertovat, että joukkuehengen luominen -osioon he kehittivät erilaisia harjoituksia ja kilpailuja, joissa koirat ovat mukana.

– Välillä jaamme tiimin kahtia ja luomme leikkimielisen kilpailuasetelman; välillä taas tiimi toimii yhdessä ja puhaltaa yhteen hiileen. Voi esimerkiksi kilpailla siitä, kuka saa koiran istumaan ja pysymään pisimpään paikallaan tai pujottelemaan jalkojen välistä.

Ideana on, että tiiminvetäjä ohjaa päivän harjoitukset eikä osallistu niihin. Siten hän pääsee harjoittelemaan omaa johtajan rooliaan ja rakentamaan luottamusta alaisiinsa.

Päivä päättyy palauteosioon, jossa harjoitellaan antamaan ja saamaan palautetta. Koirien rooli on lähinnä enää rauhoittaa tilannetta. Palautekeskustelu käydään avoimin mielin, ja jokainen saa puheenvuoron.

Avoimuutta ja inhimillisyyttä Vuf! Luentosalissa kaikuu koiran haukahdus.

– Jaahas, Elli rupesi päivystämään makkaralaatikkoa, Liisa Mäkelä nauraa.

Sini Monto (s. 12 kuvassa) ja Salla Hankivuo (kuvassa alhaalla) halusivat kokeilla uutta ja erilaista opetusta.

Kurssin lähestyessä loppuaan on hyvä aika kysyä Montolta ja Hankivuolta, mitä heidän mielestään koirat tuovat johtajuuteen ja työyhteisöön.

– Koirien läsnäolo tuo inhimillisempää ja maanläheisempää aspektia työelämään, jossa koko ajan odotukset kiristyvät ja työpäivät venyvät, Hankivuo miettii.

– Pelkkä koirien läsnäolo lisää vuorovaikutusta ja avoimuutta, erityisesti epämuodollisempaa kommunikointia. Lisäksi koirat luovat rennomman ilmapiirin ja opimme tuntemaan toisemme paremmin, Monto jatkaa.

Leadership-kurssilla koirat tekivät ja niiden kanssa tehtiin. Luentosalista kuului vähän väliä naurua, koirat kun eivät toimi kuin kone tai kuten ajatellaan.

– Meidänkin ryhmätyössä koirat lisäsivät yhteistyötä ja läheisyyttä verrattuna muihin ryhmätöihin.

– Antaisin myös arvoa sille, että koirien ulkoiluttamisesta saa kimmokkeen taukojen pitämiseen omassa työssä. Usein hektisessä työelämässä jää kaikki tauot pitämättä, mikä lisää virheitä, Hankivuo toteaa.

Liisa Mäkelä on tyytyväinen. Hänen tavoitteenaan oli, että koirat edistäisivät opiskelijoiden yhteistyötä ja ryhmähenkeä. Lisäksi hän halusi nähdä, mitä koirat tekevät opettaja-opiskelija-suhteelle. Hän itse koki suhteen opiskelijoihin tuttavallisemmaksi, toihan hän koiriensa myötä kurssille henkilökohtaisen puolen itsestään.

Mäkelä haluaa kiittää työnantajaa ennakkoluuttomasta asenteesta.

– Mietin, mahtavatko kaikki tyrmätä ehdotukseni koira-avusteisesta kurssista. Oli mahtavaa, että ajatukseen suhtauduttiin myönteisesti ja kehotettiin, että lähde kokeilemaan. Lisäksi yliopistosta järjestyi tila, johon koirat saivat tulla.

}} Katso opiskelijoiden tekemä video (editointi Aino Mäki): https://www.youtube.com/watch?v=5KL8jnKvteE

VOX CORDIS 2/2017

13

Well done & Väitökset }}}

Well done Professori Merja Koskela Vaasan yliopistosta on kutsuttu Suomalaisen Tiedeakatemian jäseneksi. Suomalainen Tiedeakatemia on Suomen suurin, kaikki tieteenalat kattava tiedeakatemia, jonka kutsutut jäsenet edustavat Suomen tieteen kärkeä.

Teknisen viestinnän kansainvälinen järjestö TCeurope (Technical Communication in Europe) on myöntänyt Vaasan yliopiston teknisen viestinnän professori Anita Nuopposelle TCeurope Honours Award -tunnustuspalkinnon.

Vaasan kaupungin ”Pohjolan energiapääkaupunki” strategiatyön kuvaus on julkaistu Vaasan yliopiston professori Marko Kohtamäen ja tutkija Suvi Einolan kirjoittamana opetusesimerkkinä maailman eniten myydyssä strategia-alan kirjassa Exploring Strategy.

OP Ryhmän tutkimussäätiö myönsi 32 000 euron apurahat professori Jussi Nikkiselle ja professori Sami Vähämaalle. Apurahatutkijat Junhua Jiang, Jari-Mikko Meriläinen, Saara Vaahtoniemi saivat 25 000 euron apurahat ja tohtorikoulutettava Carita Eklund sai 10 000 euron apurahan.

Yliopistotutkija Catharina von Koskull sai arvostetun vierailevan tutkijan Fulbright-stipendin Yhdysvaltoihin Ruotsin Fulbright-komitealta.

Hän lähtee vierailevaksi tutkijaksi Arizonan valtionyliopiston WP Carey School of Businessiin, jonka Center for Service Leadership on yksi maailman johtavia palveluiden markkinoinnin ja johtamisen tutkimuskeskittymiä.

Vaasan yliopiston johtamisen yksikön tutkijatohtori Juho Ylimäki on saanut Säätiöiden post doc -pooliin kuuluvalta Paulon Säätiöltä 56 000 euron tutkimusrahoituksen.

Suomen Kulttuurirahasto myönsi apurahat viidelle Vaasan yliopiston tutkijalle: 24 000 euron apurahat väitöskirjatyöhön Elina Haapamäelle, Hannele Kyrönlahdelle ja Elina Salomaalle ja 12 000 euron apuraha Hanna-Kaisa Pernaalle sekä 28 000 apuraha Catharina von Koskullille väitöksen jälkeiseen tutkimukseen.

14

VOX CORDIS 2/2017

Väitökset Pitkittyvä kriisitilanne? – voimavaraviisaus varmistaa kuntien palveluita Vesa-Jukka Vornanen 17.2.2017 Tuotantotalous Yhteinen suorituskyky. Varautuminen kuntamurroksessa 2009– 2015: Arvoketjun turvaaminen operointistrategian toteuttamisella.

Iskuvoimaa uudella mallilla yritysverkostojen väliseen kilpailuun Terho Uusitalo 7.4.2017 Tuotantotalous Developing Competitiveness of a Company Using a New Business Process Engineering Concept.

Ristiriitaisia odotuksia ja jännitteitä – onko johtajuuskulttuuri tätä sinunkin työpaikallasi?

Annastiina Mäki 20.4.2017 Johtaminen Johtajuuskulttuuri – toiveiden, tekojen ja tulkintojen tihentymä Johtajuus on toiveiden tynnyri, erilaisten ristiriitaisten odotusten ja jännitteiden areena.

– Johtajuuden paradoksit ovat kulttuurin solmukohtia, jotka tulee kyetä tunnistamaan organisaatiokohtaisesti ja mahdollisuuksien mukaan ratkomaan, sanoo Vaasan yliopistosta johtamisen alalta väitellyt Annastiina Mäki.

Mäki on tarkastellut johtajuuskulttuuria kolmessa erityyppisessä suomalaisessa asiantuntijaorganisaatiossa: kasvuyrityksessä, valtion virastossa ja ammattikorkeakoulussa.

Mäki löysi tutkimuksessaan neljä johtajuuden paradoksia, jotka näkyivät selkeinä kaikissa tutkittavissa asiantuntijaorganisaatioissa. Mäki nimeää paradoksit seuraavin sanaparein: työn autonomia vs. johtamisen kaipuu, iso kuva vs. siilot, osallisuus vs. osattomuus ja keskustelevuus vs. selkeys.

– Selkeimmin tunnistettavissa oleva paradoksi on työn autonomia versus johtamisen kaipuu. Me haluamme tehdä vapaasti kuin taivaan linnut, mutta samaan aikaan kaipaamme johtajaa ottamaan vastuuta, luonnehtii Mäki.

Johtoajatus tuo Vaasan yliopiston näkökulman yliopistomaailman ajankohtaisiin ilmiöihin.

Kirjoittajina vuorottelevat rehtori, dekaanit sekä hallinnon edustajat.

||| Johtoajatus

Uudistuminen on mahdollisuus, oletko valmis?

V

lo

a

s u

at aa

n

!

aj

m

uk

oh

/j

it ve

tu

og

bl

i/

.f

va u

K

es

ku

st

el

u

ja

tk

Jari Kuusisto Rehtori

to

uu

ve

rk

os

sa

:

KUVA 3.5

Te r

iimeisen viikon aikana olen entisestään vakuuttunut muutoksen tarpeesta kuultuani muun muassa Twitterin, Starbucksin ja airbnb:n ylimmän johdon näkemyksiä kansainvälisessä seminaarissa.

Heidän kuvailemansa muuttuva maailma ja erityisesti muutosvauhti ovat päätä huimaavia. Digitaaliset teknologiat, virtuaalitodellisuus, liberaalidemokratian kriisi, keinoäly, robotiikka ja muut maailmaa mullistavat teknologiat luovat uutta todellisuutta jo tänään. Syntymässä oleva uusi maailma kyseenalaistaa monet nykyisin vielä vallitsevat toimintamallit, organisaatiot, ammatit, osaamiset ja tavat tehdä työtä.

Vaasan yliopisto käy juuri nyt läpi yhtä historiansa merkittävimmistä muutoksista. Hyvän yhteistyön ansiosta olemme jo pystyneet tekemään monia asioita, joissa olemme toimineet korkeakoululaitoksen uudistumisen pioneerina. Joku voi kysyä, miksi johto vie läpi tätä muutosta ja onko muutoksesta tullut itseisarvo? Selkeä vastaus on, ei tietenkään. Selvää kuitenkin on, että myöskään paikalleen jähmettyminen ei tässä tilanteessa ole vaihtoehto.

Menossa olevat muutokset ovat osa kehitysprosessia, jonka kirkkaana tavoitteena on menestyvä ja elinvoimainen Vaasan yliopisto. Siinä muutoksessa meidän kaikkien on tärkeää olla mukana, kukin omanlaisella panoksellaan.

Meistä kukin voi kokea muutoksen ainakin kolmella eri tavalla.

Henkilönä, yliopiston toiminnassa ja toimintaympäristön muutoksena. Näistä kahteen ensin mainittuun me voimme ja meidän tuleekin vaikuttaa. Itse kullekin uusien asioiden kohtaaminen ja uutta tilannetta vastaavien taitojen hankkiminen voi olla stressaavaa. Kukaan ei kuitenkaan ole yksin tässä prosessissa. Rakennamme parhaillaan yliopiston uutta organisaatiota niin, että se tukee koko yhteisömme uudistumista.

Vaasan yliopiston pitää olla valmiina kohtaamaan ja hyödyntämään toimintaympäristön muutoksia ja niiden tuomia mahdollisuuksia. Esimerkiksi opiskelijavalinnan sijasta olemme entistä enemmän kilpailemassa hyvistä opiskelijoista. Siksi meillä tulee olla tarjolla nuoria puhuttelevia ja työelämää palvelevia tutkintoja, joista myös viestitään tehokkaasti nuorten suuntaan. Opiskelijoille tulee tarjota laadukas oppimisympäristö, jonka tarjonta myös sisällöllisesti vastaa muuttuvan maailman tarpeita.

Tiedon rajaton saatavuus ajasta ja paikasta riippumatta mahdollistaa uudet tavat oppia ja hankkia tutkinto. Esimerkiksi niin, että tarvittavat erikoistumiskurssit voi suorittaa toisella puolella maapalloa olevassa yliopistossa. Näin tapahtuu jo nyt esimerkiksi tiettyjen lääketieteen erikoistumiskurssien osalta.

Tulevaisuudessa yliopistotkin voidaan nähdä oppimisalustana, joka tarjoaa paljon muutakin kuin yliopiston omat kurssit. Yliopiston tulee tarjota opiskelijalle hyvä oppimisympäristö, mahdollisuuksia verkostoitumiseen ja sosiaalisten taitojen kehittämiseen samalla kun tutkintoon voi sisältyä myös muiden yliopistojen suorituksia.

Tiede on meidän kaikkien }}}

Puntaroiden parempaa demokratiaa Oli sitten puhe turvapaikkapolitiikasta, maahanmuuttajien kotoutumisesta tai eutanasiasta – yliopistonlehtori Harri Raision mukaan puntaroivan demokratian menetelmät sopivat myös vaikeiden ja kuohuttavien teemojen käsittelyyn. Eri väestöryhmien vaikuttamismahdollisuuksia päätöksentekoon voidaan lisätä esimerkiksi kansalaisraadeilla ja vaikuttamiskahviloilla.

Teksti RIIKKA KALMI Kuvitus STUDIO ANDREI

16

VOX CORDIS 2/2017

D

emokratiaan kuuluu avoin ja moniarvoinen kansalaiskeskustelu, mutta nykyisessä some-maailmassa kansalaiskeskustelusta on tullut aivan liian usein vihapuhetta, riitelyä, kärjistämistä ja solvaamista. Etenkin voimakkaita tunteita herättävissä aiheissa häveliäisyyttä ei tunneta ja harkinta omista sanomisista tai kirjoituksista pettää niin, että pahimmissa tapauksessa voi rapsahtaa syyte kunnianloukkauksesta. Esimerkiksi turvapaikkapolitiikasta kiihkotta keskusteleminen näyttää olevan vaikeaa. Muut keskustelijat leimaavat mielipiteen esittäjät usein jommankumman äärilaidan edustajaksi.

Mikä siis neuvoksi? Auttaisiko, jos vaikeista aiheista voisi keskustella puntaroiden ja harkiten turvallisessa ja neutraalissa tilanteessa pienryhmissä koulutettujen keskustelunohjaajien avulla, ja keskustelun pohjaksi tarjottaisiin mutu-tiedon sijaan monipuolisesti fakta- ja tutkimustietoa?

– Vaasan yliopistossa on jo useamman vuoden tutkittu puntaroivaa eli deliberatiivista demokratiaa ja siihen liittyviä innovaatioita kuten esimerkiksi kansalais- ja kuntalaisraateja, vaikuttamiskahviloita ja World Café -tilaisuuksia, kertoo sosiaali- ja terveyshallintotieteen yliopistonlehtori Harri Raisio.

Kansalaisraateja on esimerkiksi kokeiltu eri väestöryhmien kuten nuorten, vammaisten henkilöiden ja ikäihmisten osallisuuden lisäämiseksi. Tärkeää 3-4 päivää kestävissä kansalaisraadeissa on ryhmän edustavuus ja moniäänisyys, laadukas keskustelu sekä vaikuttavuus.

M

aahanmuutto oli ensimmäisen kerran teemana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koordinoimassa Solid Voice -hankkeessa, jossa Vaasan yliopiston sosiaali- ja terveyshallintotieteen oppiaine toimi yhtenä kumppaneista.

Kyse oli Vaasassa vuosina 2012–2013 toteutetusta hankkeesta, jossa kaupunkilaiset ja maahanmuuttajat keskustelivat kansalaisraadissa ja kahdessa World Caféssa siitä, mitä on hyvä kotoutuminen. Puntaroivan demokratian mallien tavoitteena oli osallistaa maahanmuuttajia Vaasan kaupungin päätöksentekoon heille itselleen tärkeissä asioissa. Raadin loputtua luotiin yhteinen julkilausuma, joka esitettiin kaupungin päättäjille.

– Kotoutuminen alkaa kuulluksi tulemisesta.

Jos meille on annettu ääni, on se kaikista suurin saavutus, kertoo Raisio raatiin osallistuneen maahanmuuttajan palautteesta.

Maahanmuutto- ja turvapaikkatematiikkaan sukellettiin myös viime vuonna, jolloin Raisio ja tutkija Alisa Puustinen osallistuivat Kansalaisyhteiskunnan rooli maanpuolustuksessa -tutkimushankkeeseen ja järjestivät kolme turvallisuuskahvilaksi nimettyä kansalaisfoorumia eri kaupungeissa.

Yksi kahviloista järjestettiin Torniossa Vaasan yliopiston, Maahanmuuttoviraston, Maanpuolustuskorkeakoulun ja Tampereen yliopiston yhteistyönä. Turvallisuuskahvilan avulla haluttiin selvittää, mitä mieltä kansalaiset olivat syksyn 2015 tapahtumista, jolloin koettiin ennennäkemätön turvapaikanhakijoiden tulva Ruotsista Suomeen. Tornioon perustettiin tuolloin ensimmäinen järjestelykeskus.

– Tornion turvallisuuskahvilassa asukkaat pääsivät kertomaan miltä tuntui sekä kuulemaan ja tenttaamaan viranomaisia, Raisio sanoo.

Raision mukaan yksi suurimmista turvallisuuskahvilassa esitetyistä huolista oli tiedotus, joka koettiin riittämättömäksi. Viranomaiset korostivat tiedotteiden, uutisoinnin ja joukkoviestimien merkitystä, kun taas kansalaiset kaipasivat äkillisessä paikallisessa häiriötilanteessa konkreettista ja suoraa kohtaamista sekä lähellä tapahtuvaa, paikallista tiedottamista.

”Deliberaatio on vuorovaikutteista näkemysten punnitsemista, jossa ihmiset ovat totuudenmukaisia, toisten argumentteja kunnioittavia ja avoimia muuttamaan omia näkemyksiään, jos esiin nousee parempia argumentteja.”

T

urvallisuuskahvilat olivat ohjattuine keskusteluineen turvallinen tila kansalaisille keskustella turvapaikanhakijoista.

– Sisäministeriö kuuli näistä turvallisuuskahviloista ja halusi selvittää, mitä suomalaiset ajattelevat turvapaikanhakijoista ja turvapaikkapolitiikasta, Raisio kertoo.

Raisio ja Puustinen tarttuivat toimeen. Maaliskuussa julkistettu tutkimus Kansalaismielipide: Turvapaikanhakijat ja turvapaikkapolitiikka koostui ”Suomi pienoiskoossa” muodostetulle kuluttajapaneelille suunnatusta mielipidekyselystä ja puntaroivan demokratian menetelmiä käyttäneiden viiden eri kansalaisfoorumin tuloksista. Kansalaisfoorumeiden laadullisen aineiston kautta oli mahdollista syventää kansalaiskyselyssä esiin nostettuja teemoja.

– Foorumiin osallistuneiden puheesta tuli esiin selvästi, että turvapaikkapolitiikkakeskustelu on ääripäistynyt. Olipa mielipide turvapaikkakysymykseen mikä tahansa, leimautumisen mahdollisuus koetaan hyvin suurena, Raisio sanoo.

Huoli suomalaisen yhteiskunnan polarisaatiosta nousi esiin niin sähköisen kansalaiskyselyn avovastauksissa, kansalaisfoorumeiden keskusteluissa kuin myös kansalaisfoorumeissa syntyneiden ideoiden arvioinnissakin.

Kansalaisfoorumeissa turvapaikanhakijoiden esikotouttaminen sai laajaa kannatusta. Näkemyksenä korostui myös se, että Suomen tulisi satsata nykyistä enemmän kehitysapuun ja kiintiöpakolaisjärjestelmän parempaan hyödyntämiseen. Sen sijaan kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneisiin, laittomasti maassa oleskeleviin henkilöihin suhtauduttiin kriittisesti.

Raision mukaan kansalaisfoorumit vaikeasta aiheesta onnistuivat hyvin. Keskustelu oli puntaroivaa ja kompleksisuutta ymmärrettiin. Toki myös kansalaisfoorumeissa tunteet välillä kuumenivat ja fasilitaattorilta eli keskustelun ohjaajalta tarvittiin hyvää pelisilmää, jotta väki keskittyi jälleen kuuntelemaan toisiaan.

VOX CORDIS 2/2017

17

Danfoss Drives lahjoitti Vaasan yliopistolle yhteensä 45 000 euroa. Kuvassa Vaasan yliopiston Puuvilla-talon kuistilla Lise Linnebjerg Danfossilta (vas.), Erkki Antila, Jukka Vesalainen ja Jorma Larimo Vaasan yliopistosta sekä Tuula Hautamäki, Milla Rintala ja Katja Lassila Danfossilta.

Tue tulevaisuutta }}}

Sopivan lähellä energiaklusteria Danfoss Drives lahjoitti keväällä 45 000 euroa Vaasan yliopistolle.

Tanskalaisomisteinen teknologiajätti tekee tiivistä yhteistyötä Vaasan yliopiston kanssa, ja perinteet ovat vankat jo Vaconin ajoilta. Tutustuimme yritykseen tarkemmin Site Manager Tuula Hautamäen johdolla.

Teksti ANSSI TURUNEN Kuva TIINA RAMSILA

Y

hteistyö Danfossin ja Vaasan yliopiston välillä on ollut tiivistä ja toimivaa jo Vaconin ajoista lähtien ja siksi myös yliopiston tukeminen koettiin tärkeäksi asiaksi.

– Meillä on ollut yliopiston kanssa luonteva pitkäjänteinen yhteistyö.

Olemme esimerkiksi olleet pitkään mukana Takuuteekkari-hankkeessa, jossa luodaan harjoittelupaikkoja ensimmäisen vuoden tekniikan opiskelijoille. Opiskelijaryhmiä käy yrityksessämme vierailulla säännöllisesti.

Lisäksi meidän asiantuntijamme käyvät vierailevina luennoitsijoina yliopistolla, Tuula Hautamäki luettelee Danfoss Drivesin edeltäjä Vacon perustettiin vuonna 1993. Se kasvoi nopeasti yhdeksi Vaasan merkittävimmistä yrityksistä.

18

VOX CORDIS 2/2017

V

acon oli niin sanottu spin off ABB:stä, joka siirsi taajuusmuuttajaliiketoimintansa Vaasasta Pitäjänmäelle Helsinkiin. Vacon kasvoi ja listattiin vuonna 2000 Helsingin Pörssiin. Vuonna 2014 yhtiömme myytiin tanskalaiselle perheyhtiö Danfossille ja yhdistettiin Danfossin taajuusmuuttajaliiketoimintayksikköön. Tästä muodostui Danfoss Drives, Hautamäki muistelee.

Tällä hetkellä palkattavista ihmisistä yli puolella on yliopistotutkinto, ja näistä noin 40 prosenttia tulee Vaasan yliopistosta. Se on komea luku.

– Vaasan yliopistosta valmistuneissa on löytynyt meille paljon sopivia kandidaatteja. Sanoisinkin, että yliopiston tämän hetkiset opetuksen pa nopisteet palvelevat yrityksemme tarpeita, Hautamäki sanoo.

M

yös kehityspäällikkö Stefan Strandberg Danfossin tuotekehityksestä nostaa esiin Vaasan yliopiston vahvuustekijöitä. Iso asia on, että yliopisto tekee yhteistyötä kaikkien alueen energiaklusterin yritysten kanssa, ja näin kaikki toimijat oppivat yhdessä. Opiskelijoiden harjoittelutyöt ja työjaksot myös tutustuttavat työpaikan kulttuuriin ja yrityksen toimintaan jo ennen valmistumista.

– Palkkaamme osaajia kaikista Suomen yliopistoista. Vaasan yliopisto on kuitenkin lähellä, ja näin osaajat tulevat tutuiksi jo kesätöiden ja opiskeluprojektien kautta. Sanotaan näin, että on tämä aika ennen varsinaisen työn alkua – kun työ sitten alkaa, on helppo päästä nopeasti kiinni siihen, mistä on kysymys, Strandberg sanoo.

Tulevaisuuden haasteita Danfoss Drivesilla ovat esimerkisi digitalisaatio ja kova kansainvälinen kilpailu.

– Yliopisto pystyy auttamaan tuottamalla osaavia ammattilaisia tulevaisuudessakin kansainväliseen ympäristöön. Yhteistoiminta yliopiston ja yritysten välillä on avainasemassa, jotta pystymme varmistamaan kysynnän ja tarjonnan kohtaamisen, pohtii Hautamäki.

V

aasan yliopiston varainhankintakampanja päättyy 30. kesäkuuta 2017. Tavoitteena on kerätä 2,5 miljoonaa euroa yliopiston peruspääomaan. Koossa oli huhtikuun puolivälissä hieman yli 2,3 miljoonaa euroa. Valtio tukee yliopistojen varainhankintaa myöntämällä jopa kolminkertaisen vastinrahan yliopiston keräämää yksityistä pääomaa vastaan.

Vaasan yliopiston tueksi käynnistyi viime syksynä haastekampanja, kun markkinoinnin voimanainen, Vaasan yliopiston hallituksen jäsen Anne Korkiakoski ja toimitusjohtaja, yrittäjä Ari Rinta-Jouppi haastoivat eri tahoja osallistumaan yliopiston varainhankintaan. Danfoss Drives jatkaa kampanjaa ja haastaa mukaan kaksi vaasalaisyritystä, eli teollisuuden ohjelmistokehitykseen erikoistuneen Wapicen sekä johdinsarjoja ja valokuitutuotteita teollisuudelle valmistavan Crimpin.

”Vaasan yliopisto on lähellä, ja näin osaajat tulevat tutuiksi jo kesätöiden ja opiskeluprojektien kautta.

Kun työ sitten alkaa, on helppo päästä nopeasti kiinni siihen, mistä on kysymys”

Danfoss Drives }} Osa tanskalaista perheomisteista Danfoss-konsernia. }} Alun perin 12 tehdasta ja tuotekehityskeskuksia Kiinassa, Tanskassa, Suomessa, USA:ssa, Saksassa, Italiassa ja Intiassa. }} Yli 50 myynti- ja huoltoyhtiötä ympäri maailmaa, yli 200 partneriyritystä. }} Työntekijöitä 25 000 maailmanlaajuisesti, Danfoss Drivesilla noin 5000 henkilöä

Ota haaste vastaan!

Lahjoita Vaasan yliopistolle.

ANNE KORKIAKOSKI, HALLITUSAMMATTILAINEN

Tue tulevaisuutta. Osta pala yliopiston sydäntä.

Sijoita Vaasan yliopistoon – sijoitat alueemme hyvinvointiin ja menestykseen.

Saat vähentää lahjoituksen verotuksessasi.

Kysy lisää: Mika Palosaari, yhteyspäällikkö / 029 449 8522

uva.fi/varainhankinta

VOX CORDIS 2/2017

19

Ota oivallus }}}

Digiaskeleita joustavaan opetukseen Kun tavoitteena on laadukas, opiskelijakeskeinen ja ympärivuotinen opiskelu, niin digitaalisaatiolla on siihen paljon annettavaa.

Opettajilta opetuksen digitalisaatio vaatii uusia taitoja.

Teksti RIIKKA KALMI Kuvitus STUDIO ANDREI

O

piskelun joustavuus, opetuksen saavutettavuus ja laatu, opiskeluaikojen lyhentäminen sekä erilaisten oppijoiden huomioiminen. Digitalisaatiolla on vahva rooli näiden tavoitteiden saavuttamisessa. Monet yliopistot ovatkin kehittämässä omia digivalmiuksiaan opetuksessa.

Niin myös Vaasan yliopisto.

Yliopiston uuden strategian mukaan digi-

20

VOX CORDIS 2/2017

taalisia apuvälineitä hyödyntävää koulutusta kehitetään systemaattisesti. Yliopistossa tullaan käyttämään uusia pedagogisia ratkaisuja, oppimisalustoja sekä kansainvälisten huippuyliopistojen avoimia oppimissisältöjä.

Opettajien digipedagogiseen osaamiseen satsataan. Vaasan yliopisto onkin juuri palkannut digitaalisen opetuksen valmentajan. Uusi digivalmentaja Sanna Eronen aloitti työnsä yliopistolla toukokuun alussa.

Hänen tehtävänään on auttaa yliopiston opettajia ottamaan digiaskeleita omassa opetuksessaan.

Yliopisto on myös mukana opetus- ja kulttuuriministeriön kärkihankerahoitusta saaneessa Hella – Higher Education Learning Lab -hankkeessa, jossa verkostoidaan olemassa olevia digitaalisen opettamisen tukimuotoja ja tuotetaan uusia korkeakoulupedagogiikan digitaalisia kokonaisuuksia.

Videoluennosta kertausapua ja MOOCista lisänäkemystä Digitaalinen opetus ja uudet opetustavat ovat arkipäivää markkinoinnin yliopisto-opettaja Minna-Maarit Jaskarille.

– Etäopetusta on ollut kautta aikojen. Nykyaikainen verkkokurssi mahdollistaa kuitenkin yhä laajemmin sen, että opiskelija voi itse päättää, milloin osallistuu ja tekee tehtävät ja kokeet. Opiskelijoille on tarjolla erilaisia videoita, podcasteja, harjoituksia ja sähköisiä kokeita, joiden avulla opitaan ja seurataan oppimista, sanoo Jaskari.

Jaskarin mukaan opiskelijat arvostavat etenkin mahdollisuutta kerrata luennon tärkeimpiä kohtia videoitujen luentojen avulla.

– Minulla on laajojen osallistujamäärien luennoilla malli, että lisään opetusvideot nettiin. Luennolla asiat käydään läpi syvällisemmin, mutta netistä löytyvät tärkeimmät asiat, sanoo Jaskari.

Jaskarin mukaan opiskelija saa itse päättää, tyytyykö pelkkään perusosaamiseen, vai haluaako satsata kurssiin kunnolla.

Minna-Maarit Jaskari on hyödyntänyt osana opetustaan myös huippuyliopistojen avoimia verkkokursseja. Nämä ilmaiset kurssit eli MOOCit (massive open online course) ovat usein pieni kurkistus kyseisen yliopiston tarjontaan. Jaskarin käyttämät, taiteeseen liittyvät MOOC-kurssit ovat tuoneet markkinoinnin opiskelijoille lisänäkemystä.

Jaskari kertoo myös kokeilleensa käänteistä opetusta, jossa perustiedot katsotaan esimerkiksi videolta ennen luennolle tuloa, sekä käyttäneensä Moodle-tenttejä opetuksessaan.

Perinteinen opetus antaa opiskelijalle yleensä tiukat raamit ja ohjeet.

Ajasta ja paikasta riippumaton, vaikkakin usein aikataulutettu digitaalinen opetus taas siirtää vastuuta opiskelusta opiskelijalle itselleen.

– Jotta digitalisaatio vapauttaisi, se ei saisi lisätä opettajan kontrollia, Jaskari miettii.

Digitalisaation on myös toivottu tehostavan opetusta, jotta esimerkiksi tutkimustyöllekin jäisi resursseja. Erilaisia menetelmistä innostunut Jaskari myöntää, että digiopetukseen voi käyttää paljon aikaa. Miten sitten digiopetusta voisi tehostaa?

– Käyttämällä samoja osioita useissa kursseissa tai tekemällä harjoitukset niin, että ne ovat automaattisesti arvioitavissa.

Opetuksen pelillistämisestä odotetaan paljon. Sen on nähty lisäävän kiinnostusta aktiiviseen oppimiseen, sillä pelaamisen ohella oppiminen käy parhaassa tapauksessa kuin itsestään. Jaskari kertoo käyttävänsä pelillisiä elementtejä myös omilla kursseillaan.

Synnyttääkö pelillinen oppiminen syvällistä ymmärrystä vai onko seurauksena vain pinnallisia digiloikkia? Tätä Jaskari aikoo tutkia markkinoinnin opetuksen digitaalinen pelillistäminen -hankkeessa, johon hän sai apurahan Liikesivistysrahastolta.

Joustavaa kielten oppimista ja opetusta Kuinka kieltenopiskelu kääntyy digiksi? Sitä kokeillaan pian uudessa opetusja kulttuuriministeriön rahoittamassa hankkeessa, jossa luodaan kotimaisten kielten opetukseen uutta monimuotoista ja monimediaista pedagogiikkaa.

Suomen ja ruotsin kielen joustava oppiminen ja ohjaus tulevaisuuden työelämän tarpeisiin eli DigiJouJou -hanke sai opetus- ja kulttuuriministeriöltä alkuvuonna 1 788 000 euron rahoituksen, josta Vaasan yliopiston osuus on 102 528 euroa. Kyseessä on korkeakoulujen yhteinen kaksivuotinen hanke, johon Vaasan yliopisto ja sen Kielikeskus osallistuvat.

Kielikeskuksen ruotsin kielen yliopisto-opettajan Tony Nyströmin mukaan hanke linkittyy hyvin Vaasan yliopiston strategiaan: Yliopistossa halutaan edistää digitalisaatiota sekä joustavia ja monimuotoisia opetusmenetelmiä.

– Vaasan yliopisto on ajan hermolla digitalisaatiossa. Tämä on iso kielten opetuksen kehittämishanke, jonka toteuttamiseen opettajille on annettu reilusti aikaa, Nyström kiittää.

– Toimimme yhdessä muiden korkeakoulujen kanssa, jolloin resursseja pystytään käyttämään järkevästi, sanoo puolestaan suomea vieraana kielenä opettava Marjut Männistö.

Hankkeessa syntyvät menetelmät ja materiaalit tulevat yhteiskäyttöön. Samoja digipedagogisia ratkaisuja voidaan käyttää kaikissa korkeakouluissa ja soveltaa kaikkeen kielten opetukseen.

Nyström ja Männistö ovat hankkeessa Vaasan yliopiston koordinaattoreita syksyyn 2017 asti, jonka jälkeen he siirtyvät opettajan rooliin. Syksyllä myös opiskelijat otetaan osallisiksi projektiin, kun he pääsevät testaamaan uusia materiaaleja ja tapoja oppia kieliä.

– Haemme sekä vertaispalautetta että opiskelijoiden palautetta, sanoo Männistö.

Vaikka puhe on digitaalisuuden hyödyntämisestä kielten oppimisessa, Männistö muistuttaa, että kehittämistyössä mennään pedagogiikka eikä tekniikka edellä. Toteutuksissa korostetaan opiskelijan yksilöllistä oppimista.

Vaasan yliopiston lisäksi DigiJouJou-hankkeeseen osallistuvat hanketta vetävä Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Centria, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Hämeen ammattikorkeakoulu, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Lahden ammattikorkeakoulu, Tampereen ammattikorkeakoulu ja Turun ammattikorkeakoulu.

VOX CORDIS 2/2017

21

Ota oivallus }}}

Opiskelijat kaipaavat monipuolisia suoritustapoja Opiskelijat kaipaavat opetukseen yhä enemmän joustavuutta ja monipuolisia suoritustapoja, joissa huomioidaan erityyppiset oppijat, sanoo Vaasan yliopiston ylioppilaskunnan VYY:n hallituksen jäsen, viestinnän opiskelija Kim Kujala.

Joustavuus helpottaa varsinkin työssäkäyvien opiskelijoiden asemaa.

Digitalisaatio puolestaan tekee joustavuuden monella eri tavalla mahdolliseksi. Kujala kertookin opiskelijoiden olevan tyytyväisiä linjaukseen siitä, että kaikki kurssit on jatkossa vietävä sähköiseen oppimisympäristö Moodleen.

– Se on mielestäni minimivaatimus.

Oppimisympäristö Moodlea onkin uudistettu opiskelijoiden hyödyksi.

Moodle on saanut uuden etusivun eli dashboardin, jonne on kerätty tietoja muista järjestelmistä. Nämä tiedot auttavat opiskelijoita saamaan paremman kokonaiskuvan opinnoistaan.

Käänteinen opetus eli flipped learning saa Kujalalta kannatusta. Siinä opiskelija voi perehtyä käsiteltävään aiheeseen esimerkiksi katsomalla videoita etukäteen tai tekemällä verkkotehtäviä.

– Perusasiat voisi oppia videoilta ja tietoa syvennettäisiin ja sovellettaisiin sitten yhteisillä tapaamiskerroilla.

22

VOX CORDIS 2/2017

Perinteisiä kirjatenttejä tulee Kujalan mukaan vähentää ja korvata sähköisillä tenteillä. Tämä toive toteutuukin, sillä Vaasan yliopistossa on asetettu tavoitteeksi puolittaa perinteisten tenttien määrä vuoden 2017 aikana ja siirtyä sähköiseen tenttiin, Moodlen hyödyntämiseen tai muihin suoritustapoihin.

Kujala kehuu, että yliopistossa on jo monia oppiaineita, joissa ollaan digitalisaatiossa ja uusissa opetuksen suoritustavoissa ajan hermoilla. Hän kehottaakin opettajia ottamaan oppia toisiltaan.

Vaasan yliopiston ylioppilaskunnan toiminnan tavoitteena on, että Vaasan yliopiston koulutus ja opetus on laadukasta ja arvostettua, Vaasassa on hyvä opiskella ja yliopistosta valmistuvat työllistyvät nopeasti oman alan tehtäviin.

Työllistymistä voidaan edistää niin opetuksen kuin harjoittelumahdollisuuksien avulla. Kujala sanookin, että opiskelijat arvostavat työelämälähtöisyyttä opetuksessa.

– Yrityskäyntejä, vierailijaluennoitsijoita ja esimerkkikeissejä saisi olla vieläkin enemmän. Viestinnän opinnoissa on esimerkiksi Journalistinen työprosessi -kurssi, jossa harjoitukset eli lehtijutut tehdään Pohjalaisen uutispäällikön johdolla, Kujala kertoo.

Entä mitä opiskelijat toivovat uudistuvalta kampukselta ja oppimistiloilta?

– Elävää kampuskulttuuria, lisää pieniä kahviloita ja enemmän ryhmätyötiloja opiskelijoille.

Kerro

Vaasan yliopiston tarinaa eteenpäin.

K L I K K A A TA I S O I TA 24/7 aktia.fi/lainalupausheti tai ark. 8–20 puh. 010 247 7171

Tule ostoksille verkkokauppaamme:

uva.fi/shop Voit ostaa tuotteita myös infopisteestä.

Asuntolainalupaus Heti on Aktian alustava rahoitusehdotus. Puhelujen hinnat 0102-alkuisiin numeroihin: 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min.

A better tomorrow is driven by drives

Yliopiston tulevat tapahtumat löydät osoitteesta Danfoss Drivesin taajuusmuuttajat auttavat säästämään vuosittain 60 tuntia maailmanlaajuisesta energiankulutuksesta.

Tuotteemme ja palvelumme tuovat hyötyä 5 miljardille ihmiselle kaikkialla maailmassa vuoteen 2025 mennessä.

uva.fi/fi/events

DKDDPA471A120

Käy katsomassa, kuinka vastaamme huomispäivän tarpeisiin jo tänään: drives.danfoss.fi

VOX CORDIS 2/2017

23

Levón }}}

Oivalluksia johtamistyöhön Kun Mikko Alkula oli käynyt läpi ABB:n omat koulutukset, Vaasan yliopiston Levón-instituutin JOKA-koulutus oli luonteva seuraava askel.

Intohimoinen maratoonari ja kouluikäisten kaksosten isä harkitsee opintojen jatkamista myös MBA-ohjelmassa.

Teksti ja kuva ANSSI TURUNEN

24

VOX CORDIS 2/2017

J

OKA-koulutus nousi kehityskeskusteluissa esiin yhtenä vaihtoehtona, ja lähdin sitten tutkimaan asiaa. Osa kollegoista ja oma esimies ovat käyneet tämän ohjelman, Operations Manager Mikko Alkula, 46, sanoo, ja esittelee JOKA-koulutuksen runkoa.

Uusia oivalluksia koulutuksessa on tullut jatkuvasti. Erityisesti mieleen ovat jääneet tulevaisuuden tutkimusta ja intuitiota käsitelleet osiot. Johtamistyössä onkin tärkeää kyetä näkemään, mihin suuntaan muu maailma on kehittymässä.

– ABB:n omat kurssit ovat olleet hyviä, mutta ne ovat kiinni ABB:n maailmassa, jo osallistujienkin kautta. On hyvä nähdä vähän oman firman ulkopuolelle.

Ymmärtää, mitä trendejä ja ilmiöitä tapahtuu siellä. Se on se maailma, jossa asiakkaat ja toimittajat elävät, pohtii Alkula.

Alkula onkin arvostanut osallistujien monipuolista taustaa ja alojen eroista virinneitä mielenkiintoisia keskusteluita. Yritysvierailuita on tehty Suomessa hyvin erilaisiin yrityksiin ja Tanskassa käytiin esimerkiksi Siemensillä. Vielä on edessä matka Ranskan Grenobleen.

Kuka? }} Sähköinsinööri Mikko Alkula, 46, Operations Manager ABB:llä. }} Naimisissa, 9-vuotiaat kaksoset. }} Lapsuus Keuruulla maatalossa, Vaasaan opiskelemaan 1991. }} Harrastanut maratooneja vuodesta 2006, takana 15 maratoonia. }} Paras maratooniaika: 2h 55 min 15 s. }} Juoksee vuodessa: 3000 km. ABB Runners -kerhon puheenjohtaja.

Koulunpenkille 19 esimiesvuoden jälkeen Mikko Alkula työskentelee Vaasan ABB:n Medium Voltage Products -yksikössä ja johtaa muun muassa tilaus- ja toimitusprosessia. Yksikkö kehittää sähkön jakeluverkkojen suojalaitteita, jotka ovat myös digitalisaatiossa tärkeässä roolissa, kun järjestelmiä täytyy pystyä yhä enemmän valvomaan etäyhteyksien kautta. ABB oli ensimmäinen työpaikka valmistumisen jälkeen, ja esimiehenä Alkula on toiminut jo 19 vuotta.

Avainrooli työelämässä ja suuri esimiesvastuu eivät silti merkitse vapautusta pienen lapsen isän vastuualueista.

– Joskus kokous on venynyt. Ei se ole mukavaa kun siellä kaksi viimeistä lasta odottaa portilla hoitajan kanssa, että missähän se viimeinen isukki on. Sitten kurvaat siihen pihaan, muistelee Alkula pilke silmäkulmassa.

Nyt lasten kanssa on kuitenkin helpottanut niin paljon, että opintoihin keskittyminen on ollut mahdollista. Arjen ja JOKA-koulutuksen yhteensovittaminen onkin sujunut vaivattomasti. Viikonloput ovat olleet vapaita ja kaikki opiskelut ja tehtävät ovat hoituneet työn ohessa. Opiskelulle kannattaa toki valita töistä hieman rauhallisempi jakso ja välttää kiirehuippuja.

Maraton tasoittaa ruuhkahuippuja Voisi ajatella, että sähköinsinööreillä on hienot, uudet autot. Sen sijaan Medium Voltage Products -yksikön ikkunasta näkyy iso pyöräteline, joka on täynnä moderneja, nopean näköisiä työmatkapyöriä. ABB:n kulttuuri selvästi tukee aktiivista elämäntapaa. Alkulan omia ruuhkahuippuja tasoittaakin maraton-harrastus.

– Oltiin Vierumäen urheiluopistolla hiomassa strategiaa ja firma järjesti kuntotestin siihen päälle. Oli se tunne että kyllä tässä ollaan hyvässä kunnossa, kun viikoittain liikutaan kuitenkin. No, kuntotestin tulos olikin vain keskinkertainen, Alkula muistelee.

Nyt vuodessa kertyy yli 3000 juoksukilometriä, ja lepopäiviä viikossa on yleensä yksi. Maraton onkin Alkulalle keino, jolla ”luodaan tasapainoa, jotta työstä ei tule se harrastus”. Kipinä kilpaa juoksemiseen tuli jo lapsuudenkodista. Alkula varttui Keuruussa maatilalla, ja isä kävi juoksukilpailuissa.

– En tiedä olisinko nyt sitten vanhana yhtäkkiä keksinyt, että lähdenpä juoksukisoihin, jos en olisi niissä nuorena käynyt. Kilpailut kannustavat sitä harjoittelua, että on jokin syy, miksi käyt. Ja voit mitata, kuinka olet siinä onnistunut, Alkula pohtii.

Mutta mikä haaste Alkulaa seuraavaksi odottaa, kun aika paljon on jo saavutettu? Alkula miettii hetken ja vastaa: — MBA-ohjelma on alkanut nyt kiinnostaa myös, saatan hyvinkin jatkaa siihen. Ja maraton saattaa vaihtua polkujuoksuun, hymähtää Alkula ja nojautuu taaksepäin.

Top 3 oivallukset: 1. Maailma kehittyy vauhdilla. Kyydissä pysyminen vaatii jatkuvia oivalluksia.

2. Myös paikalliset toimijat, kuten Vaasan yliopisto ovat ajassa kiinni. Kiva kuulla, että yliopisto johtaa Energiakylä 500 -tiimiä Helsinki Challenge -kilpailussa.

3. Lapsuuden liikunnan merkitys koko elämään. Positiivinen malli olisi hyvä saada jo lapsena.

JOKA-koulutus }} Keskittyy johtamisen kehittämiseen ja esimiehenä kehittymiseen. }} Vaasan yliopiston Levón-instituutin suosituimpia koulutuksia. }} Koulutus on järjestetty jo 30 kertaa ja siihen on osallistunut satoja johtamisen ammattilaisia. }} Koulutus toteutetaan joustavasti töiden ohessa. }} JOKA järjestetään vuosittain ja syyskuussa alkavaan koulutukseen voi ilmoittautua 30.6.2017 asti. }} JOKA on myös osa Levóninstituutin Entrepreneurial MBAohjelmaa.

VOX CORDIS 2/2017

25

Osa yhteisöä }}}

Voit lähteä Vaasasta, mutta Vaasan yliopisto ei lähde sinusta.

Alumnina säilytät yhteyden yliopistoosi.

”Suorissa lähetyksissä on ihan oma fiiliksensä” Kristiina Kekäläinen opiskeli Vaasan yliopistossa viestintätieteitä. Tällä hetkellä hänet tunnetaan urheilutoimittajana, jota työ vie Pasilan studiosta eri urheilulajien arvokisoihin, aina olympialaisiin asti. Kristiina viihtyy kisapaikoilla ja on koukussa suorien lähetysten juontamiseen. Hän haluaa tarttua eteen tuleviin mahdollisuuksiin eikä jäädä katumaan tekemättä jätettyjä asioita.

Kuka: Kristiina Kekäläinen Opinnot: Filosofian maisteri 2008, multimediajärjestelmien ja teknisen viestinnän koulutusohjelma Työ: Urheilutoimittaja, Yle

Teksti TIINA RAMSILA Kuva MIKKO KÄKELÄ

26

VOX CORDIS 2/2017

Mitä muistat hyvällä opiskeluajoista?

Vaasa on mahtava kaupunki ja kampus kaunis ja viihtyisä.

Professorit ja opettajat olivat todella mukavia. Hyvässä opiskelijaporukassamme pääsi helposti mukaan opiskelijaelämään. Ehdoton etu oli, että pienessä yliopistossa sain melko vapaasti valita, mitä muuta opiskelen.

Mitä olisit kaivannut lisää opiskeluaikoina?

Opiskelin silloin uudessa ja uraauurtavassa multimediajärjestelmien ja teknisen viestinnän ohjelmassa, joka haki vielä vähän muotoaan. Välillä kaipasin lisää perinteisen viestinnän kursseja. Ihan kaikki opinnot eivät olleet vapaasti valittavissa, ja itse olisin voinut lukea ranskaa enemmänkin.

Mitä teet työksesi?

Olen Ylellä urheilutoimittajana. Juonnan Urheiluruutua ja olen mukana urheilutapahtumissa; olen muun muassa juontanut viidet olympialaiset ja ollut studiojuontajana eri lajien arvokisoissa. Olen myös alkanut tehdä tuottajan töitä, kuten alppihiihdon MM-kisoissa Sveitsissä.

Tuottajana vastasin kisojen kokonaisuudesta, sisällöistä ja lopputuloksesta Ylellä. Teen myös perinteisiä toimittajan töitä kaikissa kanavissa eli tv:ssä, radiossa, netissä ja sosiaalisessa mediassa. Kun vuonna 2005 tulin Ylelle, tulin nimenomaan tv-urheiluun. Nykyään pitää osata paitsi esiintyä, myös kirjoittaa ja hallita kaikki kanavat.

Päädyin Ylelle ihan vahingossa. Olin lähdössä Vaasan yliopistosta syksyllä 2002 vaihtoon Ranskaan.

Keväällä aloin miettiä, pystyisinkö jo kesäksi luovuttamaan kotini, muuttamaan vanhempieni luokse Kainuuseen ja löytämään sieltä viestinnän alan töitä. Ilman kokemusta radiotyöstä hain ja pääsin kesätöihin radioon Ylelle.

Mikä työssäsi on parasta?

Saan olla tekemisessä ihmisten ja tärkeiden asioiden kanssa. Urheilu on niitä harvoja asioita, joka tässä maailmassa ihmisiä vielä yhdistää, kuten Nuorten Leijonien maailmanmestaruus viime vuonna.

Olen täysin koukussa suoriin lähetyksiin, niiden tekeminen on aivan mahtavaa. Suorissa lähetyksissä on ihan omanlaisensa lataus ja fiilis. Pienten lasten äitinä on tietenkin ristiriitaista, että kisamatkat vievät minut välillä kauas kotoa pitkiksikin ajoiksi.

Työssäni saan myös toteuttaa itseäni ja varsinkin tuottajana pääsen vaikuttamaan moneen asiaan. Toki valta tuo vastuuta, erityisesti kun katsojia on miljoonia. Onneksi työnantajani on ennakkoluuloton ja kokeilunhaluinen.

Tärkeimmät oivalluksesi?

Vaasan yliopistosta minulle on jäänyt mieleen erityisesti kaksi tärkeää oivallusta. Ensiksi, opin tekemään aloittamani asiat loppuun. Esimerkiksi töissä en ole ryhmän ideanikkari, mutta kun joku sanoo jotakin, otan ideasta kiinni ja vien sen päätökseen. Toiseksi, opin että toimittajan työssä on supertärkeää oivaltaa, että kaikkea ei tarvitse muistaa ulkoa, mutta pitää tietää, mistä tiedon löytää.

Mottoni on, että harvoin katuu asioita, joita on tehnyt; sen sijaan katuu asioita, joita on jättänyt tekemättä.

Haluan tarttua mahdollisuuksiin enkä jäädä paikoilleni vatvomaan. Olin juuri saanut Kainuussa vakituisen työn, kun Yle Urheilu tarjosi minulle lyhyempää työjaksoa Helsingissä. Vaikka jouduin irtisanoutumaan, otin haasteen vastaan rohkeasti. Hetki sitten minulta taas kysyttiin, haluaisinko ruveta selostamaan. Selostaminen ei tunnu minun jutultani, mutta jos en edes kokeile, se vasta jäisikin harmittamaan.

Mitä teet vapaa-ajallasi?

Yllätys, yllätys: liikun ja seuraan urheilua. Jos ei ole hyvä kunto ja terveelliset elämäntavat, niin en jaksaisi epäsäännöllisiä työaikojani. Seuraan myös yhteiskunnallisia asioita, sillä haluan olla kartalla, mitä maailmassa tapahtuu. Lisäksi tykkäämme miehen ja lasten kanssa matkustella ja tavata ystäviämme.

VOX CORDIS 2/2017

27

Elämän suola }}}

Työssäkin jaksaa paremmin, kun harrastaa vapaa-ajalla jotain mukavaa. Lue, mikä antaa virtaa yliopistolaisille.

Kielikaveri rohkaisee puhumaan Teksti ESSI SAARENPÄÄ Kuvat SATU AALTONEN

28

VOX CORDIS 2/2017

Kielikavereiden tapaamisessa vierasta kieltä puhutaan rohkeasti eikä virheitä pelätä. ”Matkusta on kivaa”, sanoo Charles Osifo. Kielikaveri Marita Kätevä korjaa sanamuodoksi matkustaminen.

Sitten sama englanniksi. ”Travel is nice”, sanoo Kätevä. Nyt Osifo neuvoo, että on parempi sanoa ”Travelling is nice”.

V

aasan yliopistossa assistenttina työsketelevä Marita Kätevä ja apurahatutkija Charles Osifo ovat tandemkielikavereita. Kätevä opettaa Osifolle suomea ja Osifo Kätevälle englantia, joka on Osifon kotimaan Nigerian virallinen kieli. Tandem-opiskelijoiden ei tarvitse olla kielenopettajia, koska tärkeintä on saada varmuutta puhumiseen. Kieliopin pänttääminen jää vähemmälle.

Sekä Osifon että Kätevän kielitaidot ovat parantuneet kielikaverin ansiosta.

– Englannin taitoni oli nollassa, kun aloitimme. Olen saanut varmuutta puhumiseen. Nyt uskallan puhua englantia ulkomaanmatkoilla, Kätevä kertoo.

– Ymmärrän suomea nyt paremmin ja lukeminen on helpompaa. Puhuminen on kuitenkin edelleen haastavaa, Osifo kuvailee.

Vaasan yliopistossa työskentelevät Marita Kätevä ja Charles Osifo ovat kielikavereita. Kielen opiskelu työn ohessa on haastavaa, mutta mielenkiintoista.

Parantaa ymmärrystä kulttuureista Kätevä ja Osifo aloittivat tandem-kielikavereina huhtikuussa 2015, jolloin Vaasan yliopiston Hanna Turpeinen ja Tiina Sorvali järjestivät halukkaille kurssin. He etsivät ilmoittautuneille parin kielikaveriksi.

Ensimmäinen tapaaminen jännitti sekä Kätevää että Osifoa, koska he eivät tunteneet toisiaan entuudestaan. Virallisen kurssin päätyttyä he halusivat jatkaa kielikavereina, sillä he olivat ystävystyneet.

– Tapaamme noin kerran viikossa, yleensä 45 minuuttia kerrallaan, Kätevä kertoo.

Tapaamisten aikana kielikaverit keskustelevat kaikenlaisesta. Välillä tehdään tehtäviä oppikirjasta ja käännetään eri tekstejä. Kumpikin kirjoittaa muistikirjaan uusia sanoja. Kielikaveri korjaa puhetta ja auttaa sanojen löytämisessä.

Kielikaveruus opettaa myös ymmärtämään eri kulttuureita paremmin.

Osifo on oppinut lisää suomalaisesta kulttuurista, kun tapaamisissa on keskusteltu Suomen historiasta tai juhlapyhistä. Kätevä puolestaan on saanut tietoa Osifon kotimaasta.

– Olin katsomassa, kun Charles piti esitelmän Nigeriasta yllään maan kansallispuku, Kätevä sanoo.

Kysy ja puhu rohkeasti Vieraan kielen opettelu jäisi todennäköisesti vähäiseksi ilman kielikaveria.

– Ilman näitä tapaamisia en puhuisi suomea muuten kuin vähän kaupassa tai bussissa. Kielikaverin kanssa oppii sanojen merkityksiä sekä erityisesti puhekieltä, Osifo kertoo.

Tandem-toiminta ei ole vielä kovin yleistä, vaikka Kätevä ja Osifo uskovat sen olevan tulevaisuuden tapa oppia kieltä. Syynä saattaa osittain olla arkuus. Tandem-oppimisessa tarvitaan rohkeutta kysyä epäselvistä asioista ja puhua, vaikka sanoisikin väärin.

Kätevä ja Osifo ovat erittäin tyytyväisiä kielikaveritoimintaan.

– Parasta on, kun huomaa tulevansa ymmärretyksi. Suosittelemme tätä lämpimästi muillekin, Kätevä sanoo.

VOX CORDIS 2/2017

29

Kolumni }}}

Koulutus on uudistusvoima Koulutuksen

rooli kansakunnan uudistusvoimana on kiistaton. Jo aikana ennen itsenäisyyttä Suomen tarinaksi valikoitui osaamiseen perustuva kasvu: pientä maata on rakennettava sivistyksen ja koulutuksen varaan, ja Suomen paras valtti on koulutettu kansa. Tuo tarina on ollut menestys, ja sen punainen lanka on tänään tärkeämpi kuin koskaan.

Työelämän vaatimukset ovat valtavan nopeassa muutoksessa, jota pystymme ennakoimaan vain osittain. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy, emmekä osaa tänään sanoa, mitä teknologioita tulevaisuuden osaajan on hallittava – niitä ei ole vielä ehkä edes keksitty! Siksi jokaiselle tarvitaan laaja-alaista osaamista, ajattelun taitoa ja uuden oppimisen kykyä ja paloa. Koulutus on myös yksilölle uudistusvoima.

Samaan aikaan meidän on osattava myös uudistaa koulutusjärjestelmäämme.

Monessa asiassa Suomessa on päästy eteenpäin, mutta muut juoksevat lujempaa ja menevät monella mittarilla ohi. Samalla kansainvälinen kilpailu osaajista on entistä kovempaa. Siksi korkeakoulutuksen ja tutkimuksen resurssit on käytettävä viisaimmalla mahdollisella tavalla, jotta synnyttäisimme kansainvälisesti kilpailukykyisiä, vahvoja osaamiskeskittymiä.

Hallituksessa viemme koko koulutusketjun uudistamista eteenpäin monella rintamalla varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin. Modernisoimme oppimisympäristöjä ja otamme käyttöön digitaalisen teknologian mahdollisuuksia, lisäämme koulutuksen ja työelämän vuorovaikutusta sekä työskentelemme tutkimus- ja innovaatiotoiminnan laadun ja vaikuttavuuden parantamiseksi. Kansainvälisyys, vaikuttavuus ja osaamisen kokoaminen kilpailukykyisiksi keskittymiksi ovat korkeakoulu- ja tiedepolitiikassamme keskeisiä teemoja.

Korkeakoulutuksen kehittämiseksi on hallituksen 25 miljoonan euron kärkihankerahoituksella käynnistetty hankkeita, joissa on osuva oivallus keinoista sujuvoittaa opintojen etenemistä, nopeuttaa valmistumista ja kehittää digitaalisia oppimisympäristöjä sekä opintotarjontaa. Seuraava 40 miljoonan rahoitus tulee haettavaksi kevään aikana.

Olemme käynnistäneet vuoteen 2030 ulottuvan korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision valmistelun satavuotiaan Suomen juhlavuoden hengessä – ”yhdessä”. Syksyyn mennessä teemaseminaareissa, työpajoissa ja digitaalisessa verkkoaivoriihessä on käyty laaja kansalaiskeskustelu siitä, miten kuljemme kohti tulevaisuutta: mitkä ovat korkeakoulutuksen ja tutkimuksen tavoitteet, sisällöt ja rakenteet?

Tavoitteena on tuottaa yhteinen näkemys, joka kuvaa laadukkaan, vaikuttavan ja kansainvälisesti kilpailukykyisen suomalaisen korkeakoulujärjestelmän vuoteen 2030 mennessä. Eturintamaan tähtäävän tutkimuksen ja korkeakoulutuksen kehittäminen on aina pitkäjänteistä toimintaa. Visiotyön valmistuttua syyskuussa 2017 alkaakin siis uusi työrupeama. Vaalikausien yli katsovan toimeenpanon tueksi visiotyölle on asetettu parlamentaarinen seurantaryhmä.

Nyt on siis aika jokaisen korkeakoulutuksen ja tutkimuksen ystävän osallistua keskusteluun! Muodostetaan yhdessä korkeakoulutuksen ja tutkimuksen tulevaisuuskuva, joka päivittää kansakuntamme osaamiseen perustuvan menestystarinan tähän päivään ja innostaa kaikki korkeakouluissa työskentelevät ja opiskelevat mukaansa. Vuoteen 2030 tähyävä, kunnianhimoinen ja innostava korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio on arvokas lahja 100-vuotiaalle Suomelle.

Sanni Grahn-Laasonen Opetusministeri

30

VOX CORDIS 2/2017

Minun kampukseni

jennq_ (Instagram)

naamvu (Instagram)

petraulla (Instagram)

pietatee (Instagram)

sisipola (Instagram)

tevivaasa (Instagram)

vellu_ojaluoma (Instagram)

viivj (Instagram)

ylioppilaskunta (Instagram)

Kaunis kampuksemme inspiroi kuvaajia joka päivä.

Millaisena Vaasan yliopisto näyttäytyy sinulle? Muodostuuko se ihmisistä, tarinoista vai kiinnittyykö huomiosi johonkin yksityiskohtaan? Jaa kokemuksesi! Ota kuva yliopiston arjesta kampuksella ja julkaise se Twitterissä tai Instagramissa käyttäen #univaasa-tunnusta.

VOX CORDIS 2/2017

31

Tiesitkö?

Mitä on oivallus?

Oivallus on älynvälähdys, joka ei tule sattumalta vaan vaatii pohjustusta.

Oivallus on myös kuin lahja, koska se a) on usein äkillinen ja yllättävä b) tuntuu saadulta enemmin kuin hankitulta c) tuottaa iloa.

Vastaajana Tommi Lehtonen, soveltavan filosofian professori

32

VOX CORDIS 2/2017

Kuvitus STUDIO ANDREI

Oivallus on ansaittu, jos sen taustalla on paljon ajatustyötä, kokeita ja havaintoja. Tutkija saattaa pitkään painiskella saman ongelman tai kysymyksen parissa, mutta ratkaisu antaa odottaa itseään. Tutkija on jo valmis heittämään pyyhkeen kehään, kun yhtäkkiä keksiikin ratkaisun tai löytää uuden näkökulman tai idean, jonka avulla vastaus on saatavissa. Ratkaisu on muhinut mielen perukoilla kuin rosvopaisti kuopassa.

Oivaltamisessa tapahtuu siis jotain yllättävää, niin kuin Arkhimedeelle kylpyammeessa. Aluksi ehkä vähäpätöiseltä tuntuvan havainnon vanavedessä tulee ahaa-elämys, ja palaset loksahtavat paikoilleen. ”Heureka!”, ”Olen löytänyt!”, kerrotaan Arkhimedeen huudahtaneen.

Oivallusta voidaan siksi verrata valaistumiseen ja äkilliseen viisastumiseen. Se voi tuntua onnenkantamoiselta kuin puolesta kentästä tehty maali jalkapallossa. Se voi tuntua myös vaistonvaraiselta enemmin kuin tietoisen päättelyn tulokselta.

Oivaltaminen ei kuitenkaan ole vain äkillistä tajuamista tai keksimistä, vaan on suhteellisen pysyvä ominaisuus. Oivalluskyky on lahjakkuutta ja ongelmanratkaisutaitoa.

Vaikka oivaltamisessa on aina jotain ennakoimatonta ja yllätyksellistä, oivaltamista voi tukea uusilla kysymyksillä ja näkökulmilla. Tähän perustuu oivaltamisen pedagogiikka. Sen mukaan oivaltaminen ei ole vain kaikkein fiksuimpien heiniä, vaan jokainen voi oivaltaa jotain.

Oivalluksen tiellä edetään kysymys-vastaus -menetelmää käyttäen kuvausten ja määritelmäehdotusten kautta selityksiin.

Näin opetti Sokrates. Erilaisten kysymysten avulla kartoitetaan maastoa, josta voi yllättäen paljastua uutta ja kiinnostavaa.

Ratkaisevaa on, että ongelmaa lähestytään eri kautta kuin aikaisemmin. Jos yrittää ratkaista ongelmaa aina samalla tavalla, on turha odottaa eri tuloksia. Näin sanoi jo Einstein.

Avoimet koulutukset syksyllä 2017:

JOKA - Johtajana kasvaminen Strateginen johtaminen Entrepreneurial MBA Energy Business MBA Myynti MBA HR MBA

Lisätietoa:

levoninstituutti.fi

Organisaatiokohtaiset koulutukset: Projektijohtamisen koulutus Pirullisten ongelmien johtaminen Konfliktien johtaminen Muutosjohtaminen Älykäs intuitio ongelmanratkaisussa Palveluliiketoiminnan kehittäminen Hankintatoimen koulutus APV1 & 2 sijoituspalvelututkinnon valmennus Johtoryhmätyöskentelyn kehittämisohjelma Julkisten palvelujen laadun kehittäminen

Lisätietoa: Mikael Hallbäck mikael.hallback@uva.fi p. 029 449 8289 Sari Ala-Honkola sari.ala-honkola@uva.fi p. 029 449 8201

Johtamisen täydennyskoulutus

VOX CORDIS 2/2017

33

Muistatko?

Opintie yliopistossa alkaa

Vaasan yliopiston kampus vilkastuu elokuussa, kun opintojaan aloittavat fuksit tulevat paikalle. Uusien opiskelijoiden tukena toimivat tutorit. Kuvassa fukseja elokuulta 1996.

Tunnistatko heitä?

Kerro meillekin! yliopistolehti@uva.fi

Opiskelijan

asialla.

VaasanYliopistonYlioppilaskunta VYYtweets Ylioppilaskunta

www.vyy.fi 34

VOX CORDIS 2/2017

vaasanylioppilastalo.fi

Avoimessa yliopistossa voit suorittaa mieleisiäsi opintoja ajasta ja paikasta riipumatta.

Voit sisällyttää opinnot tutkintoosi. uva.fi/avoin

Kysy Lisää: opiskelijapalvelu p. 029 449 8190 opintojen ohjaus p. 029 449 8188 (Vaasa), 029 449 8199 (muut paikkakunnat) avoinyo@uva.fi | facebook.com/vaasanyliopisto.avoin

VOX CORDIS 2/2017

35

Tervetuloa uudet opiskelijat!

Seuraa meitä: uva.fi

facebook.com/vaasanyliopisto youtube.com/universityofvaasa twitter.com/univaasa instagram.com/univaasa uva.fi/linkedin