Vox cordis 3/2016 by University of Vaasa

Vaasan yliopistolehti 3/2016

Terveellinen, hyvää vai pahaa? 10 eTerveyttä etänä 12 Yksinäisyydestä yhteisöllisyyteen 28 Pirullista peliä sotessa?

3/2016

Sisällys }}}

Yksinäisyydestä yhteisöllisyyteen

Komeaa kehittämässä

3/2016 Päätoimittaja vs. Riikka Kalmi Toimitussihteeri Riikka Kalmi Taitto Satu Aaltonen ja Studio Andrei Paino Fram Oy

Tilaukset, osoitteenmuutokset ja ilmoitusmyynti yliopistolehti@uva.fi Palaute yliopistolehti@uva.fi Kansikuva valokuvaaja Mikko Lehtimäki

Vox cordis on Vaasan yliopiston tiedotuslehti. Sen voi tilata veloituksetta ja lukea sähköisenä versiona uva.fi/yliopistolehti. Lehden nimi Vox cordis (sydämen ääni) viittaa yliopiston omaan ääneen ja vastuulliseen tieteen tekemiseen.

Julkaisija Vaasan yliopisto ISSN 2323-8313 (painettu) ISSN 2323-8321 (verkkojulkaisu)

Kannessa Professori Harri Luomala

VOX CORDIS 3/2016

Vaasan yliopisto PL 700 Wolffintie 34, 65101 Vaasa Puh. 029 449 8000 www.uva.fi

Teema 3/2016

Hyvinvointi

Sukkapuikot sosiaalisena kävelykeppinä

Onko terveellinen hyvää vai pahaa?

4 5 6 10 12 15 16 19 20 21 22 24 28 30 32 34 35 36 38 39

Käytäviltä kuultua Pääkirjoitus Uutisia eTerveyttä etänä Yksinäisyydestä yhteisöllisyyteen Terveellisen ja epäterveellisen jäljillä Uuden tuojat Well done Väitökset Johtoajatus Ylpeä yliopistosta Komeaa kehittämässä "Onni on näkökulmakysymys" Sukkapuikot sosiaalisena kävelykeppinä Pirullista peliä sotessa? Kolumni Minun kampukseni Tiesitkö? Muistatko? Sarjakuva

uva.fi facebook.com/vaasanyliopisto instagram.com/univaasa uva.fi /linkedin youtube.com/universityofvaasa twitter.com/univaasa

VOX CORDIS 3/2016

Käytäviltä kuultua }}}

Miten pidät itsestäsi huolta stressitilanteissa tai muutoksessa? yliopiston h e n ki löku nta ja opiske lijat vastasivat :

Liikunnalla - erityisesti retket luontoon auttavat selvittämään ajatuksia

Hyvä ja terveellinen ruoka on tärkeää

Pitämällä ystävät ja opiskelu tasapainossa

Olen suunnitelmallinen, teen to do -listoja

Kuuntelemalla sopivaa rentouttavaa musiikkia!

Menen oikein hikiseen jumppaan.

Kuvitus STUDIO ANDREI

Reading and eating

Viettämällä enemmän perheaikaa

Työstressi helpottuu kun saa avautua työkavereille

VOX CORDIS 3/2016

Raivaan aikaa päästäkseni tallille hoivaamaan hevostani ja ratsastamaan.

||| Pääkirjoitus

Kohti parempaa työelämää

uutin runsas vuosi sitten perheeni kanssa Vaasaan. Elämänmuutos tuntui isolta, oli uusi työ, uusi koti ja uusi kaupunki. Sukelsin innolla tehtävääni Vaasan yliopistolla. Uudet ihmiset ja asiat toivat valtavasti energiaa. Nyt yliopistoyhteisö on minulle jo kuin toinen koti. Työ on merkityksellistä ja mielenkiintoista. Samaan aikaan joudun kuitenkin miettimään, miten päihitän työn organisointiin liittyvät haasteet: kiireen tunteen ja pirstaleisuuden? Vastausta etsiessäni olen miettinyt haastattelua, jonka tein toimittaja-aikoinani työelämäkonsultti Pekka Pohjakallion kanssa. Hän on kirjoittanut kollegansa Saku Tuomisen kanssa teoksen ”Työkirja. Työelämän vallankumouksen perusteet”. Kirja lähtee oivalluksesta, että teemme uudenlaista työtä vanhoin opein. Nykyinen ajatus- ja toimistotyö on jotain ihan muuta kuin mihin maatalousyhteiskunnassa tai tehtaan liukuhihnan ääressä totuttiin. Kirjan mukaan tarvitsemme kolme vallankumousta: tehdastyöstä ajatustyöhön, ajan mittaamisesta aikaansaamiseen ja ulkoisesta johtamisesta sisäiseen johtamiseen. Nykytyöelämä mielletään sekavaksi ja hektiseksi. Useissa suomalaisissa tutkimuksissa valtaosa suomalaisista suhtautuu myönteisesti työhönsä, mutta silti monet kärsivät jatkuvasti tunteesta, että työpäivän aikana ei ehdi tehdä kaikkea sitä, mitä odotetaan. Asioita vain tulee. Sähköposti on tupaten täynnä. Palavereita palaverien perään. Tutkimusten mukaan keskiverto työntekijä käyttää viikossa kolmasosan ajastaan sähköpostien hoitamiseen, kolmannes hupenee palavereissa. Sellainen kiireen tunne on ahdistavaa tai vähintäänkin häiritsevää. Miten tehdä muutos? Ottamalla monia pieniä askeleita parempiin työtapoihin, on Pohjakallion ja Tuomisen vastaus. He luettelevat kirjassaan lukuisia keinoja, nostan niistä esiin kaksi. Tyhjennä mieltäsi. Ihmisen mielelle on haitallista, jos tekemättömät työt vaivaavat jatkuvasti. Asioita kannattaa siirtää to-do-listalle, kunhan oppii myös tyhjentämään sitä. Työtehtävät pitäisi siirtää listalta kalenterin vapaisiin koloihin. Ohjeen viimeisin neuvo on mielestäni tärkeä. Jos antaa listan vain paisua, niin to-do-listasta tuleekin syyllistävä not-have-done-lista.

Tunnista olennainen, priorisoi. Opettele tunnistamaan asiat, jotka ovat sinulle ja työnantajallesi kaikkein hyödyllisimmät juuri nyt ja varaa aikaa niille kalenterista. Tee nämä asiat hyvin ja varaa niille riittävästi aikaa sen sijaan, että teet valtavasti kaikkea keskinkertaisesti. Pohjakallion ja Tuomisen kirjassa opetellaan johtamaan itseään. Tärkeää oman työn hallinnan tunteen säilymisessä on myös hyvä lähijohtajuus. Työelämän vaatimusten kiristyessä työntekijöille on ensiarvoisen tärkeää saada esimiehiltään arvostusta ja tunnustusta tekemästään työstä. Reilu ja innostava esimies auttaa myös hyvän työilmapiirin luomisessa. Työhyvinvointia ja lähijohtajuuden vaikutusta siihen on tutkittu muun muassa Vaasan yliopiston henkilöstöjohtamisen tutkimusryhmän LÄIKE-hankkessa. Professori Riitta Viitalan ja yliopistotutkija Liisa Mäkelän vetämässä hankkeessa kävi ilmi, että lähijohtajuuden kehittämisessä on keskeistä kiinnittää esimiesten huomio kahdenväliseen vuorovaikutukseen sekä valmentavan otteeseen. Hyvä lähijohtaja parantaa työhyvinvointia kuuntelemalla, kysymällä ja toisten huomioimisella. Hyvinvointi ja sen eri alueet osa-alueet ovat teemana myös tässä lehdessä. Hyvinvointia käsitellään laajasti työn, opiskelun ja tutkimuksen kautta. Sisäministeri Paula Risikko pohtii kolumnissaan, kuinka turvallisuus on oleellinen osa hyvinvointia. Yliopiston henkilöstöstrategiasta ja kehittämisestä vastaava johtaja Auli Kinnunen kertoo puolestaan Johtoajatus-blogissa, miten työhyvinvoinnin käy muutostilanteissa. Paljastamme myös, onko terveellinen ruoka pahaa ja miten telelääketiede voi auttaa tulevaisuuden hoidossa ja hoivassa. Tuomme kolme tärkeää näkökulmaa sote-uudistukseen ja kerromme, miten opiskelijaa tuetaan matkalla yksinäisyydestä yhteisöllisyyteen.

Riikka Kalmi Asiantuntija, tutkimusviestintä

P.S. Kysyimme yliopistolaisilta, miten he pitävät itsestään huolta stressissä tai muutoksessa. Mikä sinun keinosi on?

VOX CORDIS 3/2016

Uutiset }}}

Vaasan yliopistossa

Kuvaaja: Bryce Vickmark/MIT

naisprofessorin euro on euro

Vaasan yliopiston kunniatohtori sai Nobel-palkinnon Vaasan yliopiston kunniatohtoriksi vuonna 1988 promovoitu Massachusetts Institute of Technologyn (MIT) professori Bengt Holmström on saanut taloustieteen Nobel-palkinnon yhdessä Harvardin yliopiston taloustieteen professorin Oliver Hartin kanssa. Nobel-palkinto myönnettiin Holmströmille ja Hartille sopimusteorian kehittämisestä.

Professoriliiton palkkaselvityksen mukaan miesten ja naisten palkkatasa-arvo toteutuu erittäin hyvin Vaasan yliopistossa. Palkkaeroa ei juuri ole, naisprofessorien palkka on keskimäärin seitsemän euroa parempi kuin miesten. Vaasassa naisten euro onkin 1,001 euroa miesten euroon verrattuna. Suomalaisissa yliopistoissa keskimäärin naisten euro on 96 senttiä. – Arvioin tämän johtuvan Vaasan yliopiston aloista ja tutkimussuuntauksista. Myös naisprofessorien ikäjakauma, pitkät urat ja pätevöityminen voivat vaikuttaa palkkatasoon, arvioi Vaasan yliopiston ruotsinkielen professori Nina Pilke. Vaasan yliopisto on palkkaukseltaan tasa-arvoisin Suomen yliopistoista. Naisprofessorit saavat keskimäärin Suomessa noin 311 euroa vähemmän palkkaa kuin miesprofessorit. Tämä voi johtua esimerkiksi siitä, että naisprofessorit ovat miehiä useammin määräaikaisissa tehtävissä. Myös lokakuussa julkaistussa Yliopisto professorin työnantajana -kyselyssä Vaasan yliopisto sai kiitosta miesten ja naisten tasa-arvosta.

Yliopiston ja VAMKin tekniikan opiskelijat kohtaavat yhteisillä kursseilla Vaasan yliopisto ja Vaasan ammattikorkeakoulu VAMK tiivistävät yhteistyötä tekniikan opetuksessa. Opintonsa syksyllä 2016 aloittaneet insinööri- ja diplomi-insinööriopiskelijat osallistuvat osin samoille kursseille. Yhteistyötä opetuksessa tehdään aloilla, joissa opiskellaan samoja asioita. Yhteistyö toteutuu yliopiston tekniikan kandidaatin sekä ammattikorkeakoulun sähkötekniikan ja tietotekniikan insinöörin koulutuksissa. – Yhteistyö tekniikan opetuksessa lisää tarjontaa ja ohjaa kummankin korkeakoulun osaamisen entistä paremmin opiskelijan hyödyksi. Tulevilla insinööreillä ja diplomi-insinööreillä on siten vahvat valmiudet työelämään siirtyessään, mistä erityisesti Vaasan seudun energiateknologian keskittymän yritykset hyötyvät, sanoo opintopäällikkö Helena Varmajoki Vaasan yliopistosta. Koulutusyhteistyö toteutuu säilyttämällä duaalimalli ja tutkintojen ominaispiirteet. Tämä tarkoittaa, että korkeakouluilla on jatkossakin omat erilliset opiskelijavalinnat, koulutuspolut, tutkinnot, tutkintonimikkeet ja tehtävät – yliopistossa ongelmanratkaisu ja teoreettisempi lähestymistapa sekä ammattikorkeakoulussa käytännönläheisyys.

Lahjoita tekstiviestillä Minä & Tiede tuo tutkimuksen lähelle Minä ja tiede -yleisöluennot ajankohtaisista ja mielenkiintoisista tutkimusaiheista jatkuvat. Luennot ovat keskustelevia tapahtumia ja ne järjestetään Seinäjoen ja Vaasan pääkirjastoissa klo 18 alkaen. Vapaa pääsy, tervetuloa!

15.11. Seinäjoki ja 17.11. Vaasa Professori Vesa Annola: ”Parkkisakko” vai sopimus vai...? 13.12. Seinäjoki ja 15.12. Vaasa Tohtorikoulutettava Hanna-Kaisa Pernaa: Hyvinvoinnin hauras oikeudenmukaisuus

17.1. Seinäjoki ja 19.1. Vaasa Professori Harri Luomala: Suosi luomua - saa arvostusta?

Vaasan yliopiston varainhankintakampanjaan voi tehdä lahjoituksen nyt myös tekstiviestillä. Kymmenen euron lahjoitus tieteelle ja tutkimukselle on mahdollista tehdä helposti lähettämällä viesti UVA numeroon 16499. – Tekstiviestilahjoitus on vaivaton tapa lahjoittaa pieni summa hyvään tarkoitukseen. Tekstiviestilahjoitus on käytössä kampanjan loppuun saakka kesäkuuhun 2017. Toivomme yliopiston ystävien innokkaasti käyttävän tätä mahdollisuutta tukea Pohjanmaan omaa yliopistoa. Valtio kolminkertaistaa lahjoituksen varainhankintakampanjan aikana, eli 10 euron lahjoitus tuottaa 40 euroa yliopiston pääomaan, sanoo yliopiston yhteyspäällikkö Mika Palosaari. Viime kuukausina merkittäviä lahjoituksia varainhankintaan ovat tehneet muun muassa Rinta-Joupin Autoliike (10 000 euroa), Marcus Wallenbergin Liiketaloudellinen Tutkimussäätiö (40 000 euroa), Vaasan Aktiasäätiö (50 000 euroa), Wärtsilä, LähiTapiola Pohjanmaa (50 000 euroa), Tekniikan akateemiset TEK (15 000 euroa) sekä Kauppias Gustaf Svanljungin lahjoitusrahaston säätiö (20 000 euroa). Vaasan yliopiston varainhankinta päättyy 30. kesäkuuta 2017. Tavoitteena on kerätä 2,5 miljoonaa euroa yliopiston peruspääomaan. Koossa on hieman yli puolet.

uva.fi/minajatiede Lahjoita verkossa: uva.fi/lahjoita

VOX CORDIS 3/2016

Vaasan yliopiston kieliopinnot siirtyvät Jyväskylän yliopistoon Vaasan ja Jyväskylän yliopistojen hallitukset ovat hyväksyneet sopimuksen, jonka mukaan Vaasan yliopiston tutkintoon johtava kielten koulutus ja tutkimus siirretään 1.8.2017 alkaen Jyväskylän yliopistoon. Vaasan yliopisto erikoistuu yhä vahvemmin kauppatieteisiin, tekniikkaan, viestintään ja hallintotieteisiin kehittääkseen kansallista ja kansainvälistä kilpailukykyään. Jyväskylän yliopisto vahvistaa soveltavan kielentutkimuksen painoalaansa. Suomen yliopistoissa on meneillään mittava rakenneuudistus, jonka taustalla on korkea-koulujen profiloituminen ja tulevaisuuden kilpailukyvyn vahvistaminen. Vaasan ja Jyväskylän yliopistot vastaavat näihin haasteisiin vahvistamalla painoalojaan.

Muutos tarjoaa mahdollisuuksia erikoistumiseen Vaasan yliopistolle sopimus mahdollistaa erikoistumisen ja merkittävät uudet tutkimus-panostukset valituille painoaloille. – Näin voimme taata kansainvälisesti korkealaatuisen tutkimuksen ja opetuksen myös jatkossa, sanoo Vaasan yliopiston rehtori Jari Kuusisto. Sopimuksen myötä Vaasan yliopiston tutkintoon johtava kielten

opetus ja tutkimus jatkuu elokuusta 2017 alkaen Jyväskylän yliopistossa. Tämä koskee englantia, saksaa, pohjoismaisia kieliä (ml. kielikylpy), nykysuomea sekä venäjän ja ranskan kielten sivuaineita. Vaasan yliopiston kielikeskuksen toimintaa kehitetään ja se järjestää muiden kuin kielten alojen tutkintoihin kuuluvaa kieltenopetusta.

Yliopistojen välinen järjestely toteutetaan liikkeenluovutuksena Henkilöstö siirtyy Jyväskylän yliopistoon ns. vanhoina työntekijöinä. Vaasassa liikkeenluovutuksen piiriin kuuluu 700 opiskelijaa ja 30 henkilöstön edustajaa. – Seuraavaksi muutoksen valmistelu jatkuu henkilöstön, ylioppilaskuntien ja opiskelijoiden kanssa, kertoo Kuusisto. Jyväskylän yliopisto tarjoaa kaikille Vaasan yliopiston kielten opiskelijoille mahdollisuuden siirtyä Jyväskylän yliopistoon lukuvuodesta 2017 alkaen. Opiskelijat voivat myös suorittaa tutkintonsa loppuun siirtymäkauden aikana Vaasan yliopistossa.

Tiedekerhot tulevat olemaan osa LUMA-keskus Pohjanmaan toimintaa. Kuvaaja: Satu Aaltonen, Vaasan yliopisto

Luonnontieteiden ilmiöitä, tekniikkaa ja tekemisen meininkiä Lapsia ja nuoria matematiikan, luonnontieteiden ja teknologian harrastamiseen ja opiskeluun innostava LUMA-toiminta alkoi Pohjanmaalla. Vaasan yliopistossa toimintansa aloittava LUMA-keskus Pohjanmaa on osa valtakunnallista, koko Suomen kattavaa LUMAkeskusten verkostoa, johon kuuluu yhteensä kolmetoista keskusta.

LUMA-keskus Pohjanmaan avajaisia vietettiin 23.9.2016 yliopistokampuksen merellisissä maisemissa. LUMA-keskus Pohjanmaan johtajan Jaakko Yli-Ojanperän mukaan keskuksen missio on ”Luonnontieteiden ilmiöitä, tekniikkaa ja tekemisen meininkiä”. – Painotan lasten ja nuorten aktiivista roolia sekä tein sen itse opin -periaatteen merkitystä

oppimisprosessissa, sanoo Yli-Ojanperä. Luvassa on monenlaista toimintaa: alaja yläkoululaisille suunnattuja tiedekerhoja uudessa LUMA-luokassa sekä mukaansatempaavia esityksiä ja uratarinoita.

VOX CORDIS 3/2016

Uutiset }}}

”Yliopisto haluaa olla kolmas elementti Vaasan ihmeessä” Rehtori Jari Kuusiston mukaan Vaasan yliopisto on osoittanut olevansa muutoksen ajuri ja aktiivinen toimija. – Yliopistot ovat joutuneet vakavan paikan eteen, kun niiden budjetteja leikataan, ja tiukka rahoitustilanne ja taloudellisen kasvun puute leimaavat vahvasti keskustelua. Voimme kuitenkin olla tyytyväisiä siihen, että uusi strategia ja profiloituminen turvaavat Vaasan yliopiston talouden tulevien neljän vuoden aikana, Kuusisto sanoi Vaasan yliopiston lukuvuoden avajaisissa. Vaasan yliopiston uusi strategia määrittelee kehittämisen suuntaviivat tuleville vuosille. Uudet painoalat ovat johtaminen ja muutos, rahoitus ja taloudellinen päätöksenteko sekä energia ja kestävä kehitys. Kuusiston mukaan tulevaisuudessa siintää Vaasan ihme. – Vaasan seutua pidetään jo esimerkkinä, jota muut voivat seurata. Vaasan yliopisto haluaa olla energiateollisuuden keskittymän ja kaupungin ohella kolmas elementti Vaasan ihmeessä. Uutta strategiaamme toteuttamalla meillä on erinomainen mahdollisuus tähän. Kuusisto jatkaa yliopiston rehtorina 30. kesäkuuta 2017 asti. Rehtorikautensa vuonna 2015 aloittanut Suvi Ronkainen on erityistehtävissä nimikkeellä Senior Advisor. Järjestelyllä varmistetaan, että Ronkaisen jatkokuntoutukseen liittyvä osa-aikaisjärjestely voidaan toteuttaa. Kauppatieteellinen tiedekunta ja filosofinen tiedekunta ovat saaneet uudet dekaanit. Professori Jukka Vesalainen on kauppatieteellisen ja professori Harry Lönnroth filosofisen tiedekunnan dekaani. Vesalainen hoitaa oman dekaanin tehtävänsä ohella myös Vaasan yliopiston vararehtorin tehtävää.

Opintoihin lisää työelämäyhteistyötä Vaasan alueella on aloittanut uusi verkosto, Vaasa Network, joka tuo yhteen yritykset, korkeakoulut, korkeakouluopiskelijat ja korkeasti koulutetut. Vaasa Network kannustaa yrityksiä tekemään yhteistyötä korkeakoulujen kanssa uudella tavalla sekä hyödyntämään opettajien ja opiskelijoiden joukkoälyä. Verkoston toiminnan mahdollistavalla yhteistyöalustalla yritykset voivat muun muassa tutustua kursseihin ja lähettää opettajalle yhteistyöehdotuksia. Vaasa Network lisää työelämälähtöisyyttä opintoihin ja opiskelijan mahdollisuuksia kontaktien luomiseen tulevien työnantajien kanssa jo opintojen aikana. Lisäksi verkosto tarjoaa sekä yrityksille kanavan löytää osaavaa työvoimaa että korkeakouluopiskelijoille ja korkeakouluista valmistuneille nykyistä parempia mahdollisuuksia työllistyä Vaasan seudulle.

1500 lukiolaista vieraili Suomen kauneimmalla kampuksella Vaasan yliopisto ja Vaasan ammattikorkeakoulu VAMK järjestivät 13. lokakuuta yhteisen Lukiopäivä-tapahtuman Palosaaren kampuksella jo kahdeksatta kertaa. Länsi-Suomen lukiolaisille suunnattuun info- ja tutustumispäivään ilmoittautui tänä vuonna yli 1500 vierasta. Ryhmiä saapui muun muassa Järviseudulta, Pietarsaaren ja Kokkolan seudulta, Seinäjoen ympäristöstä ja muualta Etelä-Pohjanmaalta sekä Porista. Lukiopäivässä esiteltiin korkeakoulujen koulutustarjontaa ja viihtyisää Palosaaren merellistä kampusta nuoria kiinnostavalla tavalla. Tarjolla oli koulutusesittelyjä sekä minimessuja ja -luentoja. Tekniikan opetus- ja tutkimuslaboratorio Technobothniassa oli lukuisia toiminnallisia pisteitä, joissa pääsi esimerkiksi tutustumaan NAO-humanoidirobotteihin, polkemaan energiaa sähköpyörällä, ohjaamaan teollisuusrobottia tai ihmettelemään 3D-tulostuksen mahdollisuuksia.

VOX CORDIS 3/2016

VEBICin tutkimus sai sparraajat – laboratoriohanke etenee

Tritonia juhlii Tiedekirjasto Tritonian perustamisesta tuli 1. elokuuta 2016 kuluneeksi 15 vuotta. Tritonia on Vaasan yliopiston, Vaasan ammattikorkeakoulun, Åbo Akademin, Yrkeshögskolan Novian ja Svenska handelshögskolan Hankenin yhteinen tiedekirjasto, joka palvelee noin 12 000 opiskelijaa. – Tritonia on erinomainen esimerkki Vaasassa toimivien yliopistojen ja korkeakoulujen yhteistyöstä, josta hyötyvät kaikki opiskelijat ja koko Vaasan seutu. Tritonia on enemmän kuin pelkkä tiedekirjasto, siitä on muodostunut merkittävä kohtaamispaikka, ja haluamme että sen palvelut kehittyvät jatkossakin vahvasti ja kaikkia hyödyttävällä tavalla, sanoo Vaasan yliopiston rehtori Jari Kuusisto. Tritonian johtaja Anne Lehdon mukaan tulevaisuudessa yhteistyö korkeakoulujen ja käyttäjien kanssa tulee kirjastolle yhä tärkeämmäksi. – Jatkuva haaste korkeakoulukirjastoille on asiakkaiden muuttuvien tarpeiden seuraaminen ja ennakointi siten, että pystymme tukemaan korkeakoulujamme niiden koulutus-, tutkimus- ja julkaisutavoitteissa.

Kansainvälisiin maisteriohjelmiin lukuvuosimaksut Vaasan yliopisto alkaa periä lukuvuosimaksuja EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevilta uusilta opiskelijoilta. Lukuvuosimaksu vaihtelee 10 000–12 000 euron välillä. Sitä peritään kansainvälisissä maisteriohjelmissa opiskelevilta tutkinto-opiskelijoilta. Maksut koskevat vain uusia opiskelijoita, jotka aloittavat opintonsa syksyllä 2017. Eduskunta päätti lukuvuosimaksuista viime vuoden lopulla. Vaasan yliopistossa aloittaa syksyllä 2017 kuusi kansainvälistä maisteriohjelmaa. Maksun määrä on tekniikan maisteriohjelmissa Master’s Programme in Wireless Industrial Automation ja Master’s Programme in Industrial Systems Analytics 12 000 euroa, tekniikan kauppatieteellisessä maisteriohjelmassa Master’s Programme in Industrial Management 10 000 euroa sekä kauppatieteiden maisteriohjelmissa Master’s Degree Programme in Finance, Master’s Degree Programme in International Business ja Master’s Programme in Strategic Business Development 12 000 euroa. – Kansainväliset maisteriohjelmamme ovat olleet hakijamäärissä Suomen suosituimpia. On suuri haaste pitää hakijamäärät korkealla, mutta luotamme ohjelmiemme laadukkuuteen, sanoo opiskelun ja opetuksen palveluiden päällikkö Francesca Cucinotta. Vaasan yliopiston kansainvälisissä maisteriohjelmissa opiskelee 613 opiskelijaa, joista 39 % tulee EU/ETA-alueen ulkopuolelta. Maksut eivät koske vaihto- tai tohtoriopiskelijoita.

Vaasan yliopiston Vaasa Energy Business Innovation Centre (VEBIC) on saanut Advisory Boardin eli neuvoa-antavan ohjausryhmän, joka tukee eri tavoin Vaasan yliopiston ja VEBICin toimintaa. Sidosryhmien edustajista koostuva laaja Advisory Board kokoontui ensimmäistä kertaa lokakuussa. VEBIC-kokonaisuuteen kuuluvat uusi polttoaine- ja polttomoottorilaboratorio sekä koko yliopiston tasolla toimiva energia ja kestävä kehitys -tutkimusalusta. – Tutkimusalustalle perustetaan sidosryhmistä muodostuvan ohjausryhmän lisäksi korkeatasoinen tieteellinen ohjausryhmä. VEBICin laboratorioympäristö tulee olemaan kansallisen ja kansainvälisen tason tutkimusinfrastruktuuri, joka houkuttelee myös kansainvälistä asiantuntemusta Vaasaan, arvioi Vaasan yliopiston rehtori Jari Kuusisto. Laboratorioiden varustaminen on parhaillaan käynnissä. Laboratoriot sijaitsevat Palosaarella EnergyLab-rakennuksessa, joka valmistui kesäkuussa. Polttomoottorilaboratorio saa tutkimuskäyttöön kaksi keskinopeaa moottoria Wärtsilästä. Laboratorioissa tullaan tutkimaan muun muassa moottorien polttoainejoustavuuden parantamista, uusiutuvia polttoaineita ja päästöjen merkittävää vähentämistä lähelle nollatasoa. Kuusiston mukaan VEBIC on konkreettinen askel Vaasan yliopiston uuden strategian toteutumisessa.

Teknisen viestinnän koulutus 20 vuotta Vaasan yliopiston teknillisen tiedekunnan ja filosofisen tiedekunnan yhteinen teknisen viestinnän koulutus juhlii 20-vuotista historiaansa. Juhlaseminaari järjestettiin perjantaina 14. lokakuuta. Seminaarin näkökulmana oli käyttäjäkokemus asiakkaan näkökulmasta (Customer Experience). – Teknologia on kytkeytynyt osaksi jokapäiväistä elämää, ja ihmisen ja tietokoneen välinen vuorovaikutus on arkipäiväistynyt. Me koulutamme teknisen viestinnän ammattilaisia, jotka ylittävät humanistisen ja tekniikan alan raja-aitoja ja tuovat monitieteistä, käyttäjälähtöistä näkemystä tulevaisuuden viestintäteknologioiden kehittämiseen ja käyttöön, sanoo yliopisto-opettaja Suvi Isohella Vaasan yliopistosta.

VOX CORDIS 3/2016

Tiede on meidän kaikkien }}}

eTerveyttä etänä Voisiko vanhus asua kotona pitempään, jos hoitaja tai omainen seuraisi vointia tai lääkkeiden ottoa teknologian avulla etänä? Miten uusi terveysteknologia, siihen liittyvät laitteet ja palvelut tai vaikkapa kotona asumista tukevat huonekalut toimivat tosielämässä? Tätä kaikkea tutkitaan ja kehitetään pohjoismaisessa Nordic Telemedicine Center-hankkeessa, jossa Vaasan yliopisto on keskeisesti mukana. Teksti RIIKKA KALMI

ltapäivän aurinko siivilöityy puiden oksien läpi vanhan puuvillatehtaan tiiliseinään. Olen tullut Vaasan yliopiston Fabriikki-rakennuksen eteen. Opiskelijat rientävät vauhdikkaasti ohitseni – heillä on kiire luennolle. Fabriikissa sijaitsevat niin yliopiston filosofinen kuin teknillinenkin tiedekunta. Avaan oven ja kiipeän portaat neljännen kerroksen kokoushuoneeseen, jossa minua jo odottavat Seinäjoelta paikalle tulleet Vaasan yliopiston sulautettujen ja hajautettujen järjestelmien Epanet-professori Timo Mantere, kehittämispäällikkö Reino Virrankoski ja projektitutkija Shaima Adbelmageed. He halua-

VOX CORDIS 3/2016

vat kertoa minulle käynnissä olevasta kolmivuotisesta telelääketieteen projektista. Mantereen mukaan Nordic Telemedicine Center -tutkimushankkeessa perustetaan rajat ylittävä pohjoismainen telelääketieteen osaamiskeskus, johon kuuluu fyysiset toimipisteet Seinäjoella ja Uumajassa sekä yhteinen virtuaalinen toimintaympäristö. Hankkeen rahoittajana toimii Interreg Botnia-Atlantica -ohjelma. – Hanke on kolmivuotinen ja se toteutetaan yhteistyössä Vaasan yliopiston, Uumajan yliopiston, Västerbottenin maakuntaliiton ja Etelä-Pohjanmaan terveysteknologian kehittämiskeskus EPTEK ry:n kanssa, kertoo Virrankoski. Seinäjoen toimipisteessä vietettiin avajaisia syyskuun lopulla, jolloin myös Uumajassa oli avoimien ovien päivä. Tilaisuudessa esiteltiin Uumajan kanssa tehtävää yhteistyötä etäyh-

teyden välitykselle. Etäyhteyden kautta kuunneltiin muun muassa ruotsalaisen testihenkilön sydänääniä ja esiteltiin iho- ja korvakameroiden toimintaa. – Seinäjoen toimipisteessä Mediwest-rakennuksessa on kaksi huonetta, joista toisen on tarkoitus olla kuin palveluasunnon huone ja toisen kuin sairaalahuone, jossa on sairaalasänky, Virrankoski sanoo. Shaima Adbelmageedin mukaan Uumajan toimipiste on samantyyppinen. Seinäjoen ja Uumajan toimipisteiden välillä on etäyhteys. Virrankosken mukaan kolmas yksikkö on tulossa Vaasan yliopistoon. Se olisi kokoushuone, jossa olisi videokonferenssijärjestelmä. Pienemmällä ryhmällä olisi mahdollisuus seurata huoneesta esimerkiksi etäluentoja.

utkimusryhmän mukaan osaamiskeskuksen idea on se, että sen avulla voidaan testata erilaisia terveysteknologioita. Osaamiskeskus huoneineen on evaluointiympäristö, jonka tuottamasta aineistosta muodostuu tietokanta. Virrankosken mukana hoitohenkilökunta voi testata laitteita ja antaa käyttäjäpalautetta sekä kehittämisideoita. – Käyttäjäkokemus kiinnostaa meitä. Saamme samalla tietoa tutkimusta varten, mutta myös yritykset voivat saada tietoa liittyen omiin tuotteisiinsa. Projektissa tutkijana toimivan ja väitöskirjaansa tekevän Abdelmageedin mukaan yksi testattavista laitteista voisi olla esimerkiksi älysänky, joka mittaa henkilön ruumiinlämpöä ja liikkeitä. Sänky on yhteydessä älypuhelimeen, jonka kautta sitä voi käyttää myös etänä. – Älysänky on jo markkinoilla, mutta haluaisimme testata sitä ja kouluttaa hoitajia sen käyttämiseen. He puolestaan voisivat esimerkiksi kotisairaanhoidossa opastaa vanhuksia sängyn käyttöön, sanoo Abdelmageed.

uuluu kolahdus. Kehittämispäällikkö Virrankoski on työntänyt tuolinsa pöydän alle. Hän kysyy, saako keskeyttää. Luvan saatuaan hän käynnistää videon. Virrankoski haluaa näyttää esimerkin siitä, miten täysin toiseen tarkoitukseen aiemmin kehitettyä teknologiaa voisi käyttää telelääketieteen apuna. Videolla ihmisjoukkojen kulkua rakennuksessa seurataan radiosignaalien avulla. Radiokamera voi seurata ihmisiä seinien läpi tai vaikkapa pimeässä, mikä ei esimerkiksi tavalliselta videokameralta onnistu. – Vanhusten hoidossa tästä voisi olla hyötyä siten, että radiosignaalien avulla voitaisiin nähdä, liikkuuko vanhus asunnossaan normaalisti, onko hän koko päivän sängyssään tai makaako hän lattialla. Poikkeavista tilanteista lähtisi teksti-

viesti hoitajalle tai omaiselle. Tämä olisi yksityisyyden kannalta parempi teknologia kuin video, Virrankoski arvioi. Adbelmageedin projektin yhteydessä tekeillä oleva väitöskirja liittyy biosignaalien lukemiseen. Biosignaalit ovat kehosta mitattavia suureita, kuten EKG-rekisteröintiä eli sydänkäyrää, aivojen EEG:tä tai vaikkapa sykemittarin tuottamia tietoja sydämen sykevälivaihteluista. Kysyn Mantereelta, Virrankoskelta ja Adbelmageedilta, millaisia tavoitteita projektilla on. – No tietysti Shaiman väitöskirja valmiiksi, naurahtaa Virrankoski. – Hankkeen tarkoituksena on perustaa osaamiskeskus. Haluamme tehdä tästä pysyvämpää toimintaa. Keskukseen tulisi uusia tutkimusprojekteja. Kehittäisimme liiketoimintakonsepteja sille, miten keskus voisi myydä palveluita esimerkiksi yrityksille. Lisäksi tavoitteenamme on saada yliopiston opinto-ohjelmaan pysyvästi yksi tai kaksi kurssia terveysteknologiasta.

Telelääketiede (Telemedicine) on terveydenhuollon palveluiden tuottamista tietoja viestintäteknologiaa hyödyntäen. Terveydenhuollon ammattilaiset voivat arvioida, diagnosoida ja hoitaa potilaita etäyhteyden päästä. Telelääketiede voi olla myös ammattilaisten välistä konsultaatiota tai vaihtoehto omahoidolle eli vaikkapa oman terveydentilan seuraamiselle sähköisten palveluiden avulla.

VOX CORDIS 3/2016

Ota oivallus }}}

Teksti TIINA RAMSILA Kuvat MIKKO LEHTIMÄKI

Yliopiston juoksukoulussa kohtaavat opiskelijat ja henkilökunta.

Yksinäisyydestä yhteisöllisyyteen Löydänkö uusia kavereita? Entä jos jään yksin? Uskallanko mennä viereen istumaan ja pyytää kahville?

VOX CORDIS 3/2016

ällaisia ajatuksia saattaa pyöriä nuoren aikuisen päässä, kun hän aloittaa opinnot yliopistossa. Edessä saattaa olla muutto uuteen kaupunkiin, josta ei tunne entuudestaan ketään. Tulevaisuus jännittää, ja yksinäisyys ahdistaa. Mitä opiskelija voi tehdä, jotta tutustuisi toisiin ja saisi ystäviä? Entä mitkä ovat yliopiston ja ylioppilaskunnan keinot lisätä yhteisöllisyyttä?

Opettajien valinnoilla väliä Uusien opiskelijoiden ensimmäisten kurssien opettajilla on erittäin iso rooli yhteisöllisyyden luomisessa. Vaasan yliopiston yliopistonlehtori ja opiskelijahyvinvoinnin työryhmän puheenjohtaja Niina Mäntylä kannustaa opettajia miettimään, miten opiskelijat voisivat tutustua toisiinsa luennoilla. – Kursseilla voi teettää ryhmätöitä ja isoillakin luennoilla pieniä pohdintatehtäviä pareittain. Myös verkkokurssilla opiskelijat voi saada keskustelemaan. Pidin syksyllä kurssin, jossa oli 90 uutta hallintotieteiden opiskelijaa ja laitoin heidät työskentelemään ryhmissä sekä luennolla että itsenäisesti. Jaoin itse opiskelijat ryhmiin, sillä mielestäni ryhmäytyminen on opettajien vastuulla. Opintopsykologi Harriet Huhtamäki on samaa mieltä. Hänen mukaansa opettajat voisivat enemmän ohjata, mihin ryhmiin opiskelijat menevät, ja pitää huolta, että ketään ei jätetä ulkopuolelle. Opiskelijan voi olla vaikea kysyä, saako tulla mukaan. – Ennemmin hän ilmoittaa opettajalle, että haluaa tehdä työn yksin. Vaikka oikeasti opiskelija tarkoittaa, että mieluummin teen yksin, kuin että minut hylätään. Jos opiskelijalla ei ole kavereita ja hän kokee itsensä ulkopuoliseksi, hänen on vaikea tulla luennoille tai esimerkiksi graduryhmään. Opinnot saattavat pitkittyä, ja valmistuminen viivästyy. Huhtamäki varaisi luennolla aikaa siihen, että opiskelijat ovat pienissä ryhmissä, juttelevat edes minuutin verran ja saisivat tutustua toisiinsa. Hän pitää tärkeänä, että jokainen opiskelija joutuisi sanomaan jotakin ääneen toiselle. Monen kymmenen tai sadan ihmisen kuullen ei ole pakko puhua. – Puheenaiheidenkaan ei tarvitse olla isoja, vaan voi esimerkiksi kysyä toisen lempiväriä. Tutustuminen lähtee siitä, että avaa suunsa. Jos kokee vaikeaksi tutustua toisiin, ihan ensimmäiseksi kannattaa miettiä, mihin luennolla istuu. Toisten lähellä kuulee, mitä he juttelevat ja on helpompi osallistua keskusteluun. Myös opiskelijan mielestä luennot ovat hyvä

Yksinäisyydestä yhteisöllisyyteen on opiskelijahyvinvoinnin työryhmän tämän toimintakauden teema. paikka tutustua ihmisiin ja saada kavereita. – Etenkin maisterivaiheessa, kun ryhmäkoot pienenevät, pääsee tekemisiin toisten opiskelijoiden kanssa. Paljon riippuu myös opettajasta ja hänen opetusmenetelmistään, sanoo opiskelija Johanna Luomala. Hän on myös Vaasan yliopiston ylioppilaskunnan (VYY) hyvinvointi- ja kansainvälisten asioiden vastaava.

Tutorin iso tehtävä Jokaiselle uudelle opiskelijalle nimetään opiskelijatutor, joka on saman alan vanhempi opiskelija. Tutorilla on iso tehtävä. Hän on uuden opiskelijan ensimmäinen kaveri yliopistolla, se kenen kanssa olla ja keneltä kysyä opiskelijana oloon liittyvistä asioista. Hän myös kokoaa tutorryhmän, jossa uudet opiskelijat tutustuvat toisiinsa, yliopistoyhteisöön, kampukseen ja opiskelijaelämään sekä saavat opintonsa vauhtiin. – Kun mietin, miten itse ensimmäisenä opiskeluvuonna löysin kavereita, mieleeni tulee heti oma tutorryhmäni. Se joukko on edelleen tärkeimpiä ystäviäni, vaikka osa on jo valmistunut ja muuttanut Vaasasta, kertoo Luomala. Ylioppilaskunta järjestää tutoroinnin yhteistyössä yliopiston kanssa. Tutorit saavat tehtäväänsä koulutuksen.

Liikkumista ja hauskanpitoa yhdessä Liikunta edistää fyysistä hyvinvointia, mutta se voi olla myös hyvä keino tavata samanhenkisiä ihmisiä. Vaasan yliopiston yliopistoliikunnan vuorot ovat kaikille opiskelijoille avoimia ja maksuttomia. Niissä voi harrastaa liikuntaa monipuolisesti ja yhdessä muiden opiskelijoiden kanssa. Opintopsykologi Huhtamäki muistuttaa kuitenkin, että kynnys mennä vapaa-ajan harrastuksiin on korkeampi kuin lähteä luennolle. – Valitse sellainen laji, mikä itsellesi sopii. Esimerkiksi salibandyssä pitää ottaa kontaktia toisiin, kun taas jumppaan tai juoksulenkille voi olla helpompi mennä, kun jokainen tekee omaa juttuaan, vinkkaa Huhtamäki. Ylioppilaskunnan piirissä toimii myös joukko liikuntatutoreita, jotka järjestävät opiskelijoille liikunnallista vapaa-ajantoimintaa ja lajikokeiluja, esimerkiksi norsupallon pelaamista ja käynnin kiipeilypuistossa. Tärkeintä on liikkuminen ja hauskanpito yhdessä. – Liikuntatutoreiden mukana on helppo kokeilla ja löytää oma lajinsa. Tarkoituksena on saada paitsi opiskelijat liikkumaan enemmän myös toimimaan ryhmässä ja toivottavasti löytämään kavereita, kertoo Luomala. Kaikki opiskelijat voivat osallistua liikuntatutoreiden järjestämiin tapahtumiin taito- ja kuntotasosta riippumatta.

Mistä yhteinen puheenaihe? Yliopistoyhteisön ja ylioppilaskunnan piirissä toimii suuri määrä erilaisia järjestöjä, yhdistyksiä, seuroja ja kerhoja. – Uskalsin lähteä mukaan ainejärjestötoimintaan, kun vanhemmat opiskelijat kannustivat. Lähteminen kannatti, sillä tykkään toiminnasta ja sain uusia ystäviä, Luomala sanoo. }}

VOX CORDIS 3/2016

sin ihan ensiksi nostamaan katseen. Kun muut saavat katsekontaktin, heidän on helpompi tulla juttelemaan. Jos olo tuntuu todella epävarmalta, Huhtamäki kehottaa miettimään tilanteita etukäteen. – Kuvittele, että menet luennolle, nostat katseen ja sanot hei. Tarkastele, kuka vaikuttaa helposti lähestyttävältä ja mieti, mitä sanot hänelle. Takataskussa olisi hyvä olla valmiita jutunaiheita, esimerkiksi säästä tai kurssista.

Haalarit luo yhteisöllisen fiiliksen

}} Luomalan mukaan lähteminen järjestöjen ja kerhojen toimintaan vaatii rohkeutta, mutta hän muistuttaa, että järjestötoiminta myös tarjoaa yhteisen puheenaiheen. Hän tietää, että kynnys lähteä kotoa on joskus korkea, mutta se askel kannattaa ottaa. Opintopsykologi Huhtamäki pistää vastuuta myös heille, joille tutustuminen uusiin ihmisiin on helpompaa. – Vinkkini sosiaalisemmille opiskelijoille: katsokaa ympärillenne ja ottakaa mukaan myös ujompia. Älkää tehkö ryhmätöitä tai menkö lounaalle aina samojen kavereiden kanssa. Jos ystävystyminen taas tuntuu hankalalta, neuvoi-

Fuksisyksynä kannattaa pysytellä joukossa ja lähteä mukaan myös opiskelijatapahtumiin tutustuakseen muihin. Tapahtumat eivät ole pelkkiä bileitä, vaan joukkoon mahtuu monennäköisiä tilaisuuksia. Luomala muistuttaa, että syksy on hyvä aika lähteä liikkeelle, kun kaikki fuksit ovat uusia ja etsivät kavereita. – Syksyn fuksitapahtumat ovat poikkitieteellisiä, joten niissä on mahdollisuus tutustua myös muiden alojen opiskelijoihin. Ne ovat yhteisöllisyyttä parhaimmillaan, sanoo Luomala. Tapahtumissa uudet opiskelijat sekoitetaan pienempiin ryhmiin niin, että ryhmissä on kaikkien alojen edustajia. Luomalan mukaan pienessä ryhmässä on helpompi tutustua toisiin kuin isoissa juhlissa. – Mielestäni tapahtumat ja juhlat ovat tärkeitä sosiaalisesti, vaikka niitä ei hyvinvoinniksi aina

lasketakaan. Se luo yhteisöllisen fiiliksen, kun saa laittaa opiskelijahaalarit päälle. Haalarit kertovat muille, että olen Vaasan yliopiston opiskelija. Moikkaan muita yliopiston haalareissa kulkevia, vaikka en heitä tuntisikaan.

Vertaistukea nettiryhmistä Jos opiskelija tuntee olonsa yksinäiseksi ja kotoa lähteminenkin oudoksuttaa, asiantuntija Sannakaisa Holmlund Vaasan yliopiston opiskelijapalveluista vinkkaa, että Nyytin netissä voi jakaa tuntemuksia ja löytää oman yhteisön. Nyyti ry on opiskelijoiden mielen hyvinvointia edistävä valtakunnallinen yhdistys, joka järjestää opiskelijoille erilaisia nettiryhmiä, foorumeita ja chatteja. – Nyytin ryhmächatissa jutellaan opiskelijan arjesta ja elämästä. Keskustelufoorumilla voi jakaa ajatuksia, kokemuksia ja fiiliksiä opiskelijan elämään liittyvistä aiheista. Nettiryhmissä taas voi pohdiskella asioita pienemmällä porukalla tiettyyn teemaan keskittyen. Nettiryhmien tarkoituksena on vertaistuen jakaminen sekä uusien näkökulmien ja ratkaisujen löytyminen. Oppilaitospastorin kanssa voi mennä keskustelemaan mistä tahansa mieltä vaivaavasta asiasta. Oppilaitospastori Tiina Keinänen pitää kahdesti viikossa muutaman tunnin vastaanottoa Palosaaren kampuksella. Hänen ovensa ovat avoinna opiskelijoille elämäntilanteesta tai kirkkokunnasta riippumatta. ¡

Opiskelijan

asialla.

VaasanYliopistonYlioppilaskunta VYYtweets Ylioppilaskunta

www.vyy.fi 14

VOX CORDIS 3/2016

vaasanylioppilastalo.fi

||| Tiede on meidän kaikkien

Terveellisen ja epäterveellisen jäljillä Teksti RIIKKA KALMI Kuva MIKKO LEHTIMÄKI

Onko epäterveellinen ruoka aina hyvää ja terveellinen ruoka aina pahaa? Entä tarkoittaako terveellisyys aina yhtä ja samaa? Vaasan yliopiston kuluttajamarkkinoinnin Epanet-professori Harri Luomala tutkimusryhmineen on tutkinut kuluttajien kokemuksia aiheesta. – On rajoittunutta ajatella, että kuluttajan mielestä epäterveellinen ruoka on aina hyvää ja terveellinen on aina pahaa, sanoo Luomala. Luomalan mukaan siihen, miltä vaikka perunalastut tai porkkanat maistuvat, vaikuttavat esimerkiksi kuluttajan suhtautuminen omaan painoonsa, terveyden tavoittelun motiivit, ruokaan liittyvä arvomaailma ja markkinointitoimet. Laihduttajat, sydänsairaudestaan huolestuneet tai vaikkapa luomua arvostavat voivat kokea elintarvikkeet eri tavoin. Luomalan ja hänen tutkimusryhmänsä tekemässä tutkimuksessa oli mukana tuotteita, joiden terveydestä ja mausta voi olla montaa mieltä. Näitä olivat kevyttuotteet, valmisruoat ja ”terveysvaikutteiset” karkit. Esimerkiksi kevyt salaatinkastike ja kevytnakit olivat laihduttajien mielestä terveellisempiä kuin painoonsa tyytyväisten mielestä. Lisäksi laihdutuskuurilla olijat pitivät vaikkapa kevytolutta ja kevytlimsaa maukkaampina kuin toiset. Joidenkin kuluttajien

mielestä kevyt-merkintä saattaakin olla merkki epäluonnollisuudesta ja epäterveellisyydestä tai pahanmakuisuudesta. Elintarvikkeiden terveellisyys ei myöskään tarkoita yhtä ja samaa kuluttajien mielissä, vaan se on monimerkityksellinen. – Terveellisyys tarkoittaa monille useita asioita yhtä aikaa. Toisilla tietyt merkitykset painottuvat enemmän ja toisilla vähemmän, Luomala sanoo. Luomala on kehittänyt yhdessä tutkija Petteri Puskan kanssa työkalun elintarvikkeisiin liittyvien terveellisyysmielikuvien mittaamiseen. Luomalan ja Puskan tekemässä tutkimuksessa kuluttajat saivat arvioida terveellisyyttä ja sen eri merkityksiä internet-kyselyssä, jossa heille esitettiin kuvia erilaisista elintarvikkeista. – Tunnustettuja terveellisyyteen liittyviä motivaatioulottuvuuksia ovat energisyys, emotionaalinen hyvinvointi, fyysinen hyvinvointi, ulkonäkö, itsehallinta ja muista huolehtiminen, Luomala kertoo.

Tutkimuksen tulosten mukaan tuotteilla oli laadullisesti erilaisia terveellisyysimagoja. Esimerkiksi kokonaisuutena epäterveelliseksi mielletty elintarvike saattaa aktivoida tietyn yksittäisen terveellisyysmerkityksen. Esimerkiksi porkkanasosetta, pullaa, piimää ja valmistaikinaa vertaillessa pulla koettiin tuotteista epäterveellisimmäksi. – Kun katsottiin terveellisyyden ulottuvuuksista vain emotionaalista hyvinvointia, pulla olikin kuluttajien mielestä vertailussa olleista tuotteista kaikkein terveellisin, Luomala paljastaa. Jos tutkimus toistettaisiin valitsemalla tutkimukseen pullan sijaan perunalastuja, tulokset voisivat hyvin olla samansuuntaisia. Luomalan mukaan yritykset voivat käyttää tutkimuksen tuloksia hyväksi elintarvikkeiden markkinoinnissa ja tuotepakkausten suunnittelussa. Tulokset voivat toisaalta hyödyttää myös yhteiskuntaa, niitä voi käyttää esimerkiksi lihavuuden ehkäisyssä. Luomala, Jokitalo, Karhu, Hietaranta-Luoma, Hopia, Hietamäki (2015): Perceived Health and taste ambivalence in food consumption. Journal of Consumer Marketing 32/4, 290-301. Puska & Luomala (2016): Capturing qualitatively different healthfulness images of food products. Marketing Intelligence & Planning. Vol 34/5, 605-622.

VOX CORDIS 3/2016

Uuden tuojat }}}

Vaasan yliopisto sai syksyllä kolme uutta professoria. Pyysimme professoreita kertomaan itsestään, tutkimuksestaan sekä uudesta tehtävästään.

Annukka Jokipii Laskentatoimen professori

Kuka: Annukka Jokipii Syntynyt: 1975 Kuopiossa Tutkinto: KTT Vaasan yliopistossa 2006 Dosentuuri: Jyväskylän yliopiston dosentti 2011 Asuu: Laihialla Perhe: Puoliso ja neljä lasta Harrastaa: Reserviläistoimintaa Yllättävää: Ollut rauhanturvaajana Kosovossa

VOX CORDIS 3/2016

Annukka Jokipii tuntee Vaasan yliopiston hyvin. Hän aloitti työuransa yliopistolla vuonna 1998 tutkimusapulaisena, eteni siitä assistentiksi ja jatkoi tohtoriopintoihin. Myöhemmin hän on toiminut tutkijatohtorina, akatemiatutkijana ja yliopistotutkijana Vaasan yliopistossa. Hän on lisäksi ollut laskentatoimen oppiainevastaava. – Vaasan yliopistossa on hyvä eteenpäin menevä henki. Olemme pieni ja ketterä yliopisto ja meidän kannattaa käyttää sitä hyväksi, Jokipii sanoo. Tutkimuksessaan Jokipii on keskittynyt erityisesti sisäiseen tarkastukseen ja sisäiseen valvontaan. Alalla on paljon kiinnostavaa uutta tutkittavaa. Yritykset ovat siirtyneet sähköisiin järjestelmiin, joten kyberturvallisuus on noussut vahvasti esiin. – Sähköisissä järjestelmissä on omat etunsa ja haittansa. Tutkimuksellisesti kannattaa huomioida ja tuoda esiin sitä, miten esimerkiksi rikollisuus on muuttunut. Verkossa tehty rikollisuus kasvaa ja keskittyy erityisesti talousasioihin. Sisäisen valvonnan kannalta on tärkeää, että yritysten järjestelmät ovat kunnossa. Jokipii antaa esimerkin. Hän kertoo yleistyneistä toimitusjohtajahuijauksista. Siinä rikollinen iskee yritykseen hiljaisena kesäkautena, jolloin yrityksen talousosastolla ehkä onkin sijainen hoitamassa asioita. Huijari lähettää viestin toimitusjohtajan nimissä ja pyytää tekemään ison rahansiirron tietylle tilille. Talouspuolen henkilö ehkä hieman ihmettelee, mutta ei lähde asiaa kyseenalaistamaan. – Tämä on esimerkki sisäisen valvonnan heikosta kohdasta. Varmistusmenettely puuttuu, Jokipii sanoo. Tutkimustulokset eivät jää vain tieteellisiin julkaisuihin, vaan Jokipii kertoo tuloksista myös suoraan alan ihmisille. Hän on mukana Sisäiset tarkastajat ry:n toiminnassa sekä luennoitsijana että ammattilehtiartikkelien kirjoittajana. Tutkimuksen lisäksi tärkeä osa työtä on myös koulutus. Vaasan yliopiston laskentatoimen ja tilintarkastuksen maisteriohjelmalla on Jokipiin mukaan varsin suuri vaikuttavuus. Vuosien varrella tuhannet valmistuneet ovat vieneet Vaasasta saatua osaamista eri organisaatioihin ja yrityksiin ympäri Suomea. Opetuksen on siis oltava laadukasta ja ajassa kiinni. – Oma vahvuuteni opetuksessa on vuorovaikutus opiskelijoiden kanssa, olen keskusteleva ja yritän ottaa erilaiset oppijat huomioon. Vapaa-aikanaan Jokipii harrastaa reserviläistoimintaa. Hän on käynyt armeijan ja ollut Kosovossa rauhanturvaajana. Suomelle siirtyi tänä vuonna kansainvälisen CISOR-järjestön puheenjohtajuus. CISOR on 12 maan reservin aliupseereja ja heitä edustavia järjestöjä yhdistävä järjestö. Annukka Jokipii toimii Suomen puheenjohtajakaudella CISORin lakivaliokunnan puheenjohtajana.

Hannu Makkonen Markkinoinnin professori Hannu Makkonen tuli syksyllä Vaasan yliopistoon markkinoinnin professoriksi Turun kauppakorkeakoulusta, jossa hän oli työskennellyt vuodesta 2004 lähtien erilaisissa tutkimus- ja opetustehtävissä. Hän on tehnyt tutkimusta muun muassa meriteollisuuden, energia-alan ja elintarvikealan yrityksistä. – Olen kiinnostunut etenkin innovaatioihin ja liiketoimintaekosysteemeihin liittyvästä tutkimuksesta. Uudet teknologiat ja digitalisaatio muuttavat markkinoita, kun digitaalisuus nivoo yhteen perinteisesti erillään pidettyjä toimialoja ja mahdollistaa uudenlaisten tuotteiden ja palveluiden kehittämisen. Tällaisessa kokonaisuudessa liiketoiminnan ympärille syntyy ekosysteemi, jossa kuluttajat, yritykset, kolmas sektori ja valtiovallan toimijat tuottavat yhteistyössä arvoa, omaksuvat erilaisia rooleja ja samalla kehittyvät, hän sanoo. Makkonen on syntyisin Tuuloksesta ja käynyt koulunsa Nurmeksessa. Abivuonna Nurmeksessa hän näki koulun käytävällä lehden, jossa kerrottin brändimarkkinoinnista ja voimakkaiden brändien rakentamisesta. Hän innostui. – Soveltuvuustestien mukaan minusta olisi pitänyt tulla insinööri. Minua kiinnosti kuitenkin enemmän kaupallistamisen ja markkinoinnin maailma. Se vaatii kekseliäisyyttä, luovuutta, isojen asioiden ihmettelyä ja ymmärtämistä. Suomalaiset ovat älyttömän hyviä insinööritieteissä, mutta myymisessä ja markkinoimisessa on vielä tekemistä. Makkonen opiskeli Turussa ja valmistui kauppatieteiden maisteriksi syksyllä 2003. Hän jatkoi tohtoriksi ja väitteli Turun kauppakorkeakoulusta. Väitöskirjassaan hän tutki viiden elintarviketeollisuudessa toimivan yrityksen uuden teknologian hankintaprosesseja. Viimeisen vuoden ajan Makkonen on johtanut Turussa liiketoimintaekosysteemitutkimusta osana monitieteistä autonomisten ja etäohjattujen laivojen kehittämiseen tähtäävää AAWA-tutkimushanketta. – Autonominen laiva tai vastaavasti vaikkapa Googlen tai Teslan kehittämä autonominen ajaminen ovat esimerkkejä kehitteillä olevista ekosysteemitason innovaatiosta, joissa yksittäiset tuote- ja palveluinnovaatiot kasautuvat laajemmiksi kokonaisuuksiksi ja muuttavat toimintakenttää, toimijoita ja vallitsevia toimintatapoja. Ekosysteemiajattelu tuokin kokonaisvaltaisuutta perinteiseen tapaan ajatella markkinointia. – Tutkimus ei voi olla kapeakatseista, sillä maailma on aika monimutkainen. Lisäksi roolit saattavat vaihtua. Esimerkiksi nykyään lähienergiasta puhuttaessa sähkön kuluttaja pystyykin olemaan samaan aikaan sekä tuottaja että kuluttaja. Opetuksessa Makkonen pyrkii siihen, että opiskelijat saisivat eväitä oman ajattelun kehittämiseen. Hän korostaa myös yhdessä tekemistä. – Uskon olevani professorina helposti lähestyttävä, Makkonen sanoo.

Kuka: Hannu Makkonen Syntynyt: Tuuloksessa Tutkinto: KTT Turun yliopistosta 2009 Dosentuuri: Vaasan yliopiston dosentti 2015 Asuu: Turussa ja Vaasassa Perhe: Puoliso ja neljä lasta Harrastaa: Lasten judovalmennusta Yllättävää: Nuorten suomenmestari judossa 1998

VOX CORDIS 3/2016

Uuden tuojat }}}

Vaasan yliopisto sai syksyllä kolme uutta professoria. Pyysimme professoreita kertomaan itsestään, tutkimuksestaan sekä uudesta tehtävästään.

Katja Lähtinen Puurakentamisen liiketoiminnan professori, Epanet

Kuka: Katja Lähtinen Syntynyt: 1973 Raumalla Tutkinto: MMT Joensuun yliopistosta 2009 Dosentuuri: Helsingin yliopiston dosentti vuodesta 2013 Asuu: Helsingissä ja Seinäjoella Perhe: Puoliso ja 9-vuotias tytär Harrastaa: Partiota, tennistä, käsitöitä ja vanhojen huonekalujen entisöintiä Yllättävää: Innokas ilmapartiolainen

VOX CORDIS 3/2016

Katja Lähtinen on Vaasan yliopiston uusi puurakentamisen liiketoiminnan professori. Tarkempi nimitys on liiketalouden, erityisesti liiketoiminnan kehittämisen professori soveltamisalana puurakentaminen. Puurakentamisen liiketoiminnan professuuri on vastaperustettu ja osa Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistyksen hallinnoimaa Epanet-tutkimusverkostoa. Lähtinen työskentelee Seinäjoen yliopistokeskuksessa. Hallinnollisesti professuuri kuuluu Vaasan yliopiston markkinoinnin yksikköön. Tutkimuspainotteisen professuurin alana on markkinalähtöinen liiketoiminnan kehittäminen, joka käsittää esimerkiksi uusien asiakaslähtöisten konseptien kehittämistä erityisesti suuren mittakaavan puurakentamisessa. Suuren mittakaavan puurakentamisella tarkoitetaan esimerkiksi puukerrostaloja, julkisia rakennuksia, maaseudun suuria rakennuskohteita, teollisuushalleja ja valmistaloja. – Aion tehdä tutkimusta, jonka avulla luodaan uudenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia, uusia tuotteita ja palveluita koko puurakentamisen arvoverkoston yrityksille. Tutkimustyössä on aikomus tarkastella kotimaan markkinoilla olevia mahdollisuuksia, mutta otetaan aktiivisesti huomioon myös vientipotentiaalin kehittämiseen liittyvät mahdollisuudet, sanoo Lähtinen. Puurakentamisen prosessien toiminnan tarkastelemisen lisäksi Lähtisen mukaan on tärkeä löytää vastauksia myös siihen, mitä ihmiset kaipaavat rakennusten käytöltä ja asumiselta. Miten puulla voidaan tuoda jotain uutta heidän kokemusmaailmaansa? Etsimällä vastauksia tähän kysymykseen voidaan saada myös ideoita kokonaan uusista tuote-palvelukokonaisuuksista. Lähtinen painottaa, että kysymys ei ole vain puurakennuksista, vaan myös ympäristön rakentamisesta, puurakennukseen sopivista sisustusratkaisuista, rakennusten ylläpidosta ja koko puurakentamisen verkostoista. Suomessa on vahvat perinteet puun käytössä esimerkiksi omakotitalorakentamisessa, mutta puukerrostaloja haluttaisiin lisää. Lähtisen mukaan puu sopii materiaaliksi myös julkiseen rakentamiseen. – Tärkeintä on, että puurakentamiseen löydettäisiin innovatiivisia rakentamisen ratkaisuja, jotka olisivat samanaikaisesti kustannustehokkaita ja joissa puu pääsisi parhaiten oikeuksiinsa tarjoten rakennusten käyttäjille kokonaan uudenlaisia hyötyjä ja elämyksiä. Rakentamisessa tulisi myös miettiä hyviä hybridiratkaisuja siten, että eri materiaalien parhaat ominaisuudet saataisiin kulloistenkin tarpeiden mukaan hyödynnettyä mahdollisimman hyvin. Puun käyttöä lisäämällä voidaan etsiä myös ratkaisuja globaalien megatrendien aiheuttamiin haasteisiin. Tuloksena voi olla uudenlaista, kestävää kehitystä ja ihmisten hyvinvointia tukevaa kaupunkirakennetta. Lähtinen on koulutukseltaan maa- ja metsätaloustieteiden tohtori metsäekonomiasta. Hänen väitöskirjansa käsitteli itsenäisten sahojen liiketoimintastrategioiden ja tilinpäätöstunnusluvuilla mitatun kilpailukyvyn välisiä yhteyksiä. Lähtinen on työskennellyt tutkijana vuodesta 2001 lähtien Joensuun yliopistossa, Metsäntutkimuslaitoksessa, Suomen ympäristökeskuksessa sekä viimeisimpänä Helsingin yliopistossa.

||| Well done

Well done Vaasan yliopiston englanninkielinen maisteriohjelma Master’s Degree Programme in Finance on läpäissyt kansainvälisen EPAS-laatuarvioinnin. Maisteriohjelmalle myönnetty korkeimman tason viisivuotinen EPAS-laatutunnus osoittaa koulutuksen olevan kansainvälistä kärkitasoa.

Moduuli alkaa syyskuussa 2017

Strateginen johtaminen

Suomen Akatemia on myöntänyt 300 000 euron määrärahan kaksivuotiseen tutkimus- ja kehityshankkeeseen ”Peleihin perustuva talousopetus kouluissa”. Tutkimusrahoituksen saivat taloudelliseen lukutaitoon perehtynyt taloustieteen professori Panu Kalmi ja pelitutkimuksen asiantuntija, viestintätieteiden professori Tanja Sihvonen. Liiketaloustieteiden tohtorikoulutusohjelmien verkosto EDAMBA on hyväksynyt Vaasan yliopiston kauppatieteellisen tiedekunnan liiketoimintaosaamisen tohtoriohjelman jäsenekseen. Verkostossa on jäseniä 26 eri maassa, joista suurin osa Euroopassa. ”Jäsenyys on tunnustus Vaasan yliopiston liiketaloustieteen alan tohtorinkoulutuksen laadulle”, sanoo professori Jorma Larimo, joka toimii liiketoimintaosaamisen tohtoriohjelman vetäjänä. Stiftelsen för Åbo Akademi -säätiö on myöntänyt tutkimusjohtaja Karita Mård-Miettiselle 3000 euron Åbo Akademi -palkinnon. Mård-Miettinen sai palkinnon populaaritieteellisestä kirjasta ”Suomeksi ja ruotsiksi. Kaksikielistä pedagogiikkaa päiväkodissa” ja artikkelista ”Two languages in the air: a cross-cultural comparison of preschool teachers’ reflections on their flexible bilingual practices”. Artikkeli on julkaistu International Journal of Bilingual Education and Bilingualism -lehdessä toukokuussa 2016. Professori Adam Smale Vaasan yliopiston johtamisen yksiköstä on saanut tutkimusryhmineen Suomen Akatemialta 280 000 euron rahoituksen nelivuotiseen tutkimushankkeeseen ”Uusi uljas HR? Henkilöstöjohtamisen digitalisaatio”. Smale on tutkimushankkeen vastuullinen johtaja ja yliopistotutkija Jennie Sumelius projektipäällikkö.

MBA uva.fi/mba

Koko kansan autokauppaa

YLI 2500

AJONEUVON VALIKOIMA KAUTTA MAAN! Valitse ajoneuvosi Rinta-Joupin laajasta valikoimasta mistä päin Suomea tahansa ja tee kaupat sinua lähimmässä liikeessä!

Tutkimusjohtaja Mikko Luoma on valittu puheenjohtajaksi Maanpuolustuskorkeakoulun auditointiryhmään. Ryhmä toteuttaa Maanpuolustuskorkeakoulun laatujärjestelmän auditoinnin Kansalliselle koulutuksen arviointikeskukselle loppuvuoden 2016 ja alkuvuoden 2017 aikana. Vaasan yliopiston rehtori on myöntänyt dosentin arvon KTT Eriikka Paavilainen-Mäntymäelle erikoisalana kansainvälinen liiketoiminta, erityisesti laadulliset tutkimusmenetelmät kansainvälisessä liiketoiminnassa ja kansainvälisessä yrittäjyydessä.

TERVAJOKI, Olkitie 7 p. 020 777 2009 VAASA, Meijerinkatu 15 B p. 020 777 2106

Koko kansan autokauppaa

VOX CORDIS 3/2016

Väitökset }}}

Väitökset ”Mielenkiintoisia kommentteja” – Verkossa opiskelu on parhaimmillaan vertaistoimintaa

Näin vertaat matkapuhelinkameroita – uusi suorituskykymittaus ottaa huomioon myös kameran nopeuden

Liisa Kääntä

Veli-Tapani Peltoketo

29.10. Nykysuomi Hyviä pointteja. Vuorovaikutus vertaisten kesken institutionaalisessa verkkokeskustelussa

11.8. Tietoliikennetekniikka Benchmarking of Mobile Phone Cameras

Oma tutkimusyksikkö ulkomailla tukee yrityksen kilpailukykyä

Narsistiset esimiehet voidaan kokea hyvinä johtajina

Jaana Rahko

Hanna Peltokangas

14.10. Taloustiede Essays on R&D, knowledge spillovers and firm performance

Tulevaisuuden sähköverkkojen energiavarastot vaativat hierarkkista säätöä ja energiatason hallintaa

Itse järjestetty työ ulkomailla voi olla loukku asiantuntijalle

Omid Palizbano

27.5. Johtaminen Self-initiated expatriate careers as resources, fit and actions

16.9. Sähkötekniikka Distributed Control Strategy for Energy Storage Systems in AC Microgrids: Towards a Standard Solution

Paula Makkonen

Krein ja Pontryagin -avaruuksien operaattorien laajennukset ja niiden sovelluksia

Kaupunkiympäristöön soveltuva Savonius-tuulivoimala saa lisää tehoa

Dmytro Baidiuk

26.5. Sähkötekniikka Performance of Savonius wind turbine in urban sites using CFD analysis

22.8. Matematiikka Extension theory of operators in Krein and Pontryagin spaces and applications

Svetlana Marmutova

Uusi tuote ja valmis asiakaskunta – joukkoistamisesta isot hyödyt yrityksille

EU:n yrityskauppavalvonnalla merkittävä vaikutus Suomen yrityskauppasääntöjen tulkintaan

Ari Sivula

Jaana Boëlius

19.8. Tuotantotalous Generic Crowdsourcing Model for Holistic Innovation Management

20.5. Talousoikeus Interregulation of oligopolistic markets

Ei sittenkään paperinmakuinen palaveri – lomake auttaa alaista ja esimiestä kehityskeskustelussa

Cosmo-nainen pyrkii vaikeuksista voittoon

Piia Mikkola

20.5. Englanti Re-Inventing the Cosmo Girl: How a Magazine Neutralizes Competing Discourses

13.8. Nykysuomi Teksti, agenda, artefakti: Kehityskeskustelulomakkeen erilaiset roolit kehityskeskustelujen topikaalisissa siirtymissä.

1.7. Johtaminen Leadership, Personality and Performance

VOX CORDIS 3/2016

Maj-Britt Höglund

Johtoajatus tuo Vaasan yliopiston näkökulman yliopistomaailman ajankohtaisiin ilmiöihin. Kirjoittajina vuorottelevat rehtori, dekaanit sekä hallinnon edustajat.

||| Johtoajatus

Työhyvinvointi muutostilanteissa

s u

at aa

it tu

Te r

va u

Henkilöstöstrategia ja kehittäminen johtaja

Auli Kinnunen

uutospyörteet tulevat aina vain lähemmäksi yliopistolaisia. Rakenteet ryskyvät, profiilit muuttuvat, työkaverit vaihtuvat. Opiskelussa vaaditaan itsenäisyyttä, aktiivisuutta ja nopeaa valmistumista. Työhyvinvoinnin laaja-alainen käsite siirtää painopisteen mahdollisuuksien ja työssä ilmenevien myönteisten piirteiden tutkimiseen ja kehittämiseen. Mitä toimivaa työyhteisössä ja toimintatavoissa meillä jo on, mitä uutta voimme oppia ja mihin hyvinvoinnin edistämisessä kannattaa edelleen panostaa? Yhteisöllisyys ja me-henki edellyttävät toimivaa sisäistä viestintää ja selkeitä pelisääntöjä. Esimiehen rooli oikean tiedon välittäjänä, työn organisoijana ja kuuntelijana korostuu. Yliopistolaisten yhteisten tilaisuuksien merkitys koota henkilöstöä ja opiskelijoita yhteen kasvaa. Muutos haastaa myös jokaisen yhteisössä toimivan huolehtimaan itsestään ja hyvinvoinnistaan: miten huolehdin omasta vapaa-ajastani, terveydestäni ja fyysisestä kunnostani? Yliopistotyöhön ja opiskeluun liittyvät aina itsenäisyys, ajankäytön suunnittelu sekä ergonomisesti haastavat työtavat. Hyvä esimies auttaa asettamaan tehtävät tärkeysjärjestykseen ja tasaamaan kuormituksen. Yhteistyö työterveyden kanssa tukee jaksamisongelmissa ja ergonomisissa haasteissa. Vaasan yliopistossa työhyvinvoinnin ja opiskelijoiden hyvinvoinnin kehittämiseen on satsattu jo vuosia. Työhyvinvointi on yksi yliopiston laatumittareista. Yliopiston henkilöstö ja opiskelijat haluavat tulla kuulluksi ja haluavat osallistua yliopiston kehittämiseen. Tämä näkyy erilaisten työpajatyöskentelyjen palautteissa, rehtorin koko talolle suunnatuissa infotilaisuuksissa sekä tarpeena osallistua omien ryhmien säännöllisiin palavereihin. Tarve tulla kuulluksi ja osallistua on Vaasan yliopiston uusi voimavara, johon yliopiston on entisestään eri tasoilla panostettava. Muutoksen on sanottu olevan pysyvä olotila, joka haastaa aina niin yksilöiden kuin tiimienkin voimavaroja. Työterveyspsykologimme on sanonut, että yksilön kannalta epätoivottu muutos voi avata uusia ovia. On hyvä muistaa, että odotettukin muutos voi muuttaa omaa toimintaympäristöä enemmän kuin olisimme toivoneet. Muutoksen edut näkyvät vasta kipuiluvaiheen jälkeen. Tunteet on hyvä purkaa ja ristiriidat selvittää, kunhan muistaa, että yhdessä ratkaisujen etsiminen tuo aina tuloksia. Ihmisinä keskellä muutosta teemme usein virheitä, emmekä aina osaa toimia avoimesti ja tiedotusta tai keskusteluja lisäämällä. Tärkeää on kuitenkin oppia näkemään omat virheensä sekä myös osata pyytää anteeksi ja muuttaa käyttäytymistään. Vain virheistä oppimalla ja toimintatapaa muuttamalla voimme rakentaa luottamusta. Johtajien on ensimmäisenä katsottava peiliin miettiessään viestintäkäytäntöjä. Esimiesten on muistettava oma roolinsa viedä tietoa eteenpäin sekä samalla kuunnella henkilöstöään. Yliopistoyhteisössä on tärkeää myös pitää opiskelijat ajan tasalla ja muistaa opiskelijoiden keskeinen asema useissa muutostilanteissa. Jokaisella yhteisön jäsenellä on vastuu toimia yhteisössään rakentavasti. Toisten huomiointi, kohteliaisuus, arvostus ja kunnioitus ovat työhyvinvointia lisäävän käyttäytymisen peruspilareita. Vaasan yliopisto suuntaa toimintaansa kolmelle painoalalle uuden strategiansa myötä ensi vuoden alussa. Työhyvinvointiin panostaminen ja muutoksen tukeminen ovat ensiarvoisia yliopiston kehittäessä toimintaansa. Tässä työssä tarvitaan kaikkia, niin yliopistoyhteisön jäseniä, alumneja kuin yhteistyökumppaneita.

Tue tulevaisuutta }}}

Ylpeä yliopistosta Teksti RIIKKA KALMI Kuvat MIKKO LEHTIMÄKI

Ota haaste vastaan ja vahvista Vaasan yliopistoa! Yliopiston alumni, markkinoinnin konkari ja hallitusammattilainen Anne Korkiakoski sekä yrittäjä, Rinta-Joupin autoliikkeen toimitusjohtaja Ari Rinta-Jouppi muistuttavat, että lahjoittamalla Vaasan yliopiston varainhankintakampanjaan tuet yliopiston tulevaisuutta ja samalla moninkertaistat lahjoituksesi vaikutuksen.

ahjoitan kampanjaan, koska olen saanut aikanani niin hyvät eväät Vaasan yliopistolta. Haluan varmistaa, että Vaasan yliopisto on vahva jatkossakin, sanoo markkinointia ja ulkomaankauppaa 80-luvulla Vaasassa opiskellut Anne Korkiakoski. Vaasan yliopiston varainhankintakampanja on parhaillaan käynnissä. 2,5 miljoonan euron tavoitteesta on saatu tähän mennessä kasaan 1,5 miljoonaa. Tavoitteena on siis vielä kerätä miljoona euroa Vaasan yliopiston tutkimuksen ja koulutuksen hyväksi.

Anne Korkiakoski haastaa kaikki Vaasan yliopiston alumnit mukaan lahjoittamaan. – Jokaisen, joka on valmistunut Vaasan yliopistosta, pitäisi yhtä aikaa olla ylpeä yliopistostaan ja omalta osaltaan talkoissa mukana, Korkiakoski kehottaa. Valtio on luvannut pääomittaa yliopistoja jopa kolminkertaisesti yliopistojen keräämään yksityiseen pääomaan nähden. Lahjoituksesta on siten moninkertainen hyöty yliopistolle. Valtion vastinrahaohjelma jatkuu 30. kesäkuuta 2017 asti. – Yli 10 000 euron lahjoituksen voi kohdistaa koulutusalalle. Tekniikan alalla lahjoituksia kohdis22

VOX CORDIS 3/2016

tetaan ihan luonnostaan, mutta kauppatieteetkin ansaitsivat oman reunamerkintänsä. Summa on pieni raha verrattuna siihen, mitä yliopistotutkinto olisi maksanut maailmalla, sanoo Korkiakoski. Yksityishenkilöt, yritykset ja yhteisöt voivat saada yliopistoille tehdyistä lahjoituksista verovähennyksen. Vuodenvaihde lähenee. Korkiakoski muistuttaakin, että nyt on hyvä aika miettiä, kummalle vuodelle lahjoituksen tekee tai tekeekö ehkä molemmille. Verovähennyksen saa, jos lahjoitettava summa on vähintään 850 euroa verovuoden aikana. Vaasan yliopiston vuoden alumniksi viime vuonna valittu Korkiakoski on tehnyt näyttävän uran markkinoinnin johtotehtävissä. Hän on toiminut Koneen markkinointi- ja viestintäjohtajana, vastannut Elisan viestinnästä ja markkinoinnista sekä luotsannut mainostoimisto- ja viestintätoimistoketju Euro RSCG Nordicia. Korkiakoski toimii nykyisin hallitusammattilaisena ja on jäsen myös Vaasan yliopiston hallituksessa. – Olen kotoisin Oulusta ja aloitin opinnot vuonna 1983 Vaasan yliopistossa. Vaasa oli silloin pohjoisin paikka Suomessa, jossa pystyi opiskelemaan kauppatieteitä. Vaasasta löytyivät myös suunnat omaan osaamiseen. Markkinointi ja ulkomaankauppa ovat olleet juuri ne taidot, joita olen työelämässä tarvinnut. Korkiakoski kertoo, että Vaasa oli opintojen aikaan huomattavasti kansainvälisempi kaupunki kuin Oulu. Nuorelle oli esimerkiksi tärkeää, että kaupungissa näkyi musiikkikanava MTV. Kaupungissa tunnelma oli kansainvälinen - kaksikielisyys toi oman rikkautensa. – Vaasan yliopisto on pieni, erikoistunut yliopisto, jolla on hyvin vahva oma identiteetti. Rinta-Joupin Autoliike on muuttanut Tervajoen yhdeksi Suomen kuuluisimmista autokaupan keskittymistä. Valtakunnalliseksi laajentunut perheyritys on 15 toimipisteellään yksi maan suurimmista autoliikkeistä. Toivo Rinta-Joupin perustamaa autoliikettä johtaa nykyisin pojanpoika Ari Rinta-Jouppi. Rinta-Joupin Autoliike on lahjoittanut Vaasan yliopistolle 10 000 euroa ja kohdentanut sen kauppatieteelliselle koulutusalalle. – Kaupan ala on meille tärkeä. Meillä on seudulla kaksi toimipistettä, joihin olemme saaneet yliopistolta hyvää henkilökuntaa, kertoo Ari Rinta-Jouppi. Yliopisto on tärkeä ympäröiville maakunnille. – Vaasan yliopiston vaikutus säteilee voimakkaasti Pohjanmaalle ja Etelä-Pohjanmaalle. Yliopisto vaikuttaa myös myönteisesti kaupunkikuvaan. Toivomme, että näin on myös tulevaisuudessa, sanoo Rinta-Jouppi. Rinta-Jouppi toivoisi, että mahdollisimman

moni yritys ryhtyisi Vaasan yliopiston lahjoittajaksi. Hän muistuttaa, että tehdyn lahjoituksen vaikutus on suuri valtion vastinrahoituksen ansiosta. – Lahjoituksella voi tehdä nelinkertaista hyvää.

Rinta-Jouppi haastaa Laihian Mallas Oy:n, IlkkaYhtymä Oyj:n, WasaCon Oy:n, DL Software Oy:n, Seppälän Valokuvaamon, Halli Oy:n ja H J Tuominen Oy:n tekemään lahjoituksen Vaasan yliopistolle.

aasan yliopiston varainhankintakampanjasta vastaava yhteyspäällikkö Mika Palosaari kertoo, että yliopisto käyttää lahjoitusvarojaan koulutuksen ja tutkimuksen hyväksi. – Rahaa käytetään professuureihin, uusiin tutkimusavauksiin sekä yliopiston profiilin va hvi s ta mi s e e n . Yliopisto on muun muassa palkannut lahjoitusvarojen tuotolla tohtorikoulutettavia ja kehittänyt tohtorinkoulutusohjelmia sekä suunnannut rahaa tutkimukseen, luettelee Palosaari. Lahjoitusvarojen avulla on hankittu yliopiston koulutusohjelmille kansainvälisiä laatuarviointeja. Lahjoituksista saatua pääoman tuottoa on käytetty myös Kokkolan ja Seinäjoen yliopistokeskusten tutkimustoiminnan hyväksi. Vaasan yliopistolla on ollut tapana huomioida lahjoittajia eri tavoin, esimerkiksi nimikkotuolein, -salein ja -poluin. Nyt yliopisto aikoo toteuttaa lahjoittajaseinän yliopiston tiloihin. Kaikkien luvan antaneiden lahjoittajien nimet julkaistaan yliopiston verkkosivuilla. Sivuilta löytyvät myös haastekampanjan haastajat ja haastetut. Vaasan yliopisto toivoo, että lahjoitushaasteeseen vastanneet välittäisivät haasteen eteenpäin. Haasteita voi seurata yliopiston internet-sivuilla ja sosiaalisessa mediassa.

Lahjoita monella tavalla: }} Nopeasti tekstiviestillä. Lähettämällä tekstiviestin UVA numeroon 16499 lahjoitat kymmenen euroa yliopiston varainhankintaan. }} Helposti verkossa. Uva.fi/lahjoita -sivun lomakkeen avulla voit lahjoittaa oman verkkopankkisi kautta haluamasi summan. }} Perinteisesti tilisiirrolla. Vaasan yliopistolle suunnatut lahjoitukset voi ohjata tilille FI43 8119 9710 0170 72. }} Isommista lahjoituksista tehdään lahjakirja.

VOX CORDIS 3/2016

Levón }}} Teksti RIIKKA KALMI

Kuvat KATJA LÖSÖNEN JA ELINA WIDGREN

Komeaa

kehittämässä Pohjalaistalo on pohjalaisen rakennuskulttuurin ylpeys.

VOX CORDIS 3/2016

”Pohjalaistalon leimallisia piirteitä ovat klassiset mittasuhteet ja rakennusten koko, punamultamaalaus, huonejärjestys, räystäslasit, liuhat eli ylöspäin levenevät seinät, ikkunoiden, ovien ja vuorilautojen koristelu, kuistit ja päätykolmiot. Sisustuksessa tyypillistä ovat tuvan avoimet hirsirakenteet, perinteinen pohjalainen kalustus eli pöytä, tuoleja, nurkkakaappi, arkut, sivuseinää kiertävä penkkipöytineen ja sänkyrati eli kerrossänky.”

omea punamultamaalattu pohjalaistalo on oleellinen osa kulttuuriperintöä ja pohjalaista mielenmaisemaa. Se perinteinen hirsitalo, jossa on hyvä asua - hengittävä, kestävä, ekologinen ja terveellinen. Se on kaunis katsella ja historiaa huokuva. Yhteisöllinen, tuttu ja turvallinen. Tilava ja tasapainoinen. Aito, paikallinen ja käsintehty. Komeiden pohjalaistalojen tulevaisuuteen liittyy kuitenkin paljon kysymyksiä: Miten vanhat pohjalaistalot säilytetään? Kuka niitä korjaa? Kuka auttaisi siirtämisessä? Entä kuka rakentaisi uuden pohjalaistalon? Mistä löytyy tekijöitä? Miten pohjalaistaloihin liittyvää osaamista ja liiketoimintaa voidaan edistää? Yksi vastaus näihin kysymyksiin on Vaasan yliopiston Levón-instituutin POVER eli Pohjalaistaloverkoston yhteisvoima -hanke, joka kehittää pohjalaistaloverkostoon kuuluvien yritysten yhteistyötä. – Pohjalaistaloverkosto on ryhmä, johon kuuluu pohjalaistalokulttuurin kehittämisestä kiinnostuneita yrityksiä sekä valittu joukko vanhoja pohjalaistaloja omistajineen. Mukana on myös pohjalaista rakennusperintöä tutkiva Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti, kertoo hankkeesta vastaava projektipäällikkö Taina Hautamäki Vaasan yliopistosta. Hautamäen mukaan hankkeessa on tällä hetkellä 26 yritystä ja osaajaa. Mukana on esimerkiksi rakennusarkkitehtejä, restaurointiyrityksiä, puunjalostajia, perinnerakentajia, muotoilijoita, maalinvalmistajia ja sisustajia. Kysyntää pohjalaistalot hallitseville osaajille olisi, mutta heitä on ollut työlästä löytää. Tämä on havaittu esimerkiksi Ylistaron Kitinojalle rakentuvassa pohjalaistalojen perinnekylässä. Kylään halutaan siirtää vanhoja ja rakentaa uusia pohjalaistaloja. – Ongelma on, että alan yritykset ovat pieniä ja niiden on vaikea panostaa tunnettuuteen, saatavuuteen, tuotekehitykseen ja uusiin avauksiin yksinään. Verkosto voi auttaa tässä. Tieto osaajista on keskitetty yhteen paikkaan, sanoo itsekin vanhassa talossa asuva Hautamäki. }}

VOX CORDIS 3/2016

Levón }}}

ankkeessa halutaan auttaa mukaan tulevia yrityksiä luomaan olemassa olevista tuotteistaan ja palveluistaan pohjalaistalokulttuurin säilyttämistä ja kehittämistä tukeva kokonaisuus, jota voidaan markkinoida yhdessä. Hautamäen mukaan on tärkeä kehittää verkoston yritysten keskinäistä yhteistyötä, verkoston tunnettuutta, saatavuutta, kilpailukykyä ja käyttää resursseja tehokkaasti markkinoinnissa. Tunnettuus ja yhteistyö vahvistuvat muun muassa internet-portaalilla, johon on koottu pohjalaistalokulttuuriin liittyvää tietoa sekä tietoa alan yrityksistä ja osaajista Etelä-Pohjanmaalla niin, että tiedot löytyvät yhdestä paikasta.

iime kesän asuntomessut olivat suuri ponnistus ja näyttämisen paikka POVER-hankkeelle. Seinäjoen asuntomessuilla oli esillä talonrakentajien visioita moderneista pohjalaistaloista. Messuilla tehdyn kyselyn mukaan juuri ne jäivät osallistujille parhaiten mieleen asuntomessujen taloista. POVER-hankkeelle tärkeää perinteistä pohjalaistaloa edusti puolestaan messujen oheiskohde Kitinojan perinnekylässä eli Närpiön Kalixista siirretty Widgrenin talo vanhoine piharakennuksineen. – Pohjalaistaloa ei pitäisi ajatella vain menneen aikakauden ideana, vaan se pitäisi ottaa osaksi myös tämän päivän rakentamista. Kitinojalla Widgrenin talon naapuriin onkin kohonnut uusi, perinteisellä tavalla tehty pohjalaistalo. Puolitoistakerroksinen eli pohjalaisittain puolitoistafooninkinen talo on tehty käsinveistetystä massiivihirrestä. Talossa on rossipohja ja näkyvä osa kivijalasta on tehty vanhoista kiilakivistä.

autamäkeä huolettaa määräysten tiukentuminen rakentamisessa. Perinteisessä pohjalaistalossa on hengittävät rakenteet ja myrkyttömät materiaalit ja painovoimainen ilmanvaihto. Pystyykö uusien energiatehokkuusvaatimusten jälkeen pohjalaista hirsitaloa enää rakentamaan? Vaikeaa se ainakin on. Eristekerroksia kasvatetaan riskirajoille asti ja osittainen koneellinen ilmanvaihto näyttää olevan uudisrakennuksessa käytännössä ainoa mahdollinen vaihtoehto. – Nollaenergiarakentaminen on saanut ankaraa kritiikkiä. Energiaa ei pidä säästää terveyden kustannuksella. Uhkana on, että nollaenergiarakentaminen tuottaa sairaita taloja, sanoo Hautamäki. Hautamäen mukaan pohjalaisverkoston täydentäjiksi tarvitaan lisää yrityksiä ja ammattilaisia. Verkostoon ovat tervetulleita yritykset, joiden tuotanto ja osaaminen palvelevat vanhojen rakennusten asiantuntevaa korjaamista, perinteistä rakentamisen kulttuuria kunnioittavaa uudisrakentamista sekä pohjalaistaloon suunniteltua kalustamista ja sisustamista. Mukaan kaivataan erityisesti kulttuuriarvoja ja estetiikkaa ymmärtäviä sähkösuunnittelijoita sekä LVI-alan osaajia. Jutun taustamateriaalina on käytetty Ruralia-instituutin Sulevi Riukulehdon ja Matti Mäkelän kirjoittamaa ja tänä vuonna julkaistua ”Komeat pohjalaistalot” -kirjaa. Pohjalaistaloverkosto: www.pohjalaistalo.fi http://italianpunainenparitupa.blogspot.fi/

”Kitinojan perinnekylässä sijaitseva Widgrenin talo oli Seinäjoen asuntomessujen suosittu oheiskohde. Se sai erittäin myönteistä palautetta kävijöiltä. Moni oli yllättynyt siitä, että perinnekylän talot täyttävät rakennusmääräykset siinä missä muutkin uudet talot.” - Taina Hautamäki

VOX CORDIS 3/2016

Osa yhteisöä }}}

Voit lähteä Vaasasta, mutta Vaasan yliopisto ei lähde sinusta. Alumnina säilytät yhteyden yliopistoosi.

”Onni on näkökulmakysymys” Teksti TIINA RAMSILA

Kuva MERJA YEUNG

Sami Sykkö muistaa Vaasan yliopiston unelmayliopistona. Kansainvälistä markkinointia opiskellut Sykkö löysi Vaasassa toimittajan äänensä ja ura sai uuden suunnan. Tällä hetkellä hän työskentelee Helsingissä toimittajana sekä viestintä- ja markkinointikonsulttina, jonka elämä ei käy pitkäveteiseksi. Sykön mielestä elämä on hauskempaa, jos ajattelee, että onni on kiinni omasta päästä.

Kuka: Sami Sykkö Opinnot: Kauppatieteiden maisteri 1996, pääaine kansainvälinen markkinointi Työ: Toimittaja, viestintä- ja markkinointikonsultti

VOX CORDIS 3/2016

Mitä muistat hyvällä opiskeluajoista? Vaasan yliopisto oli oikea unelmayliopisto, jossa annettiin arvoa opiskelijan toiveille ja tulevaisuuden suunnitelmille. Vaikka olin ekonomiopiskelija, sain opiskella englannin ja saksan kieliä sivuaineina. Opiskelujeni aikana yliopisto muutti Palosaarelle, jossa oli mielettömän hieno kampus meren äärellä. Vaasa oli todella kiva merikaupunki, jossa opiskelijan oli mahdollista tehdä kaikenlaista. Itse olin mukana ylioppilasteatterissa ja tein ylioppilaslehteä. ”Häiriötekijöitä” ei kuitenkaan pienessä kaupungissa ollut liikaa, vaan saattoi valmistua nopeasti.

Mitä olisit kaivannut lisää opiskeluaikoina? Vaasa olisi voinut sijaita hieman lähempänä kotipaikkaani Helsinkiä. Silloin junaakin piti vielä vaihtaa Seinäjoella. Yliopistossa asioita olisi voitu tehdä vähän isommin ja kunnianhimoisemmin, olisin toivonut esimerkiksi yhteistyötä maailman huippuyliopistojen kanssa.

Mitä teet työksesi? Kirjoitan useisiin lehtiin, muiden muassa Helsingin Sanomiin ja Kuukausiliitteeseen, esiinnyn televisiossa ja luennoin viestinnästä ja tyylistä sekä konsultoin yrityksiä brändinrakennuksessa ja viestinnässä. Moderoin myös seminaareja ja juonnan gaaloja ja tilaisuuksia. Jos en olisi opiskellut Vaasan yliopistossa, minusta ei olisi tullut toimittajaa. Kaikki alkoi siitä, kun Ylioppilaslehden silloinen päätoimittaja, nykyinen Talouselämä- ja Fakta-lehtien uutispäällikkö Ninni Myllyoja pyysi minulta juttua ylioppilaslehteen. Ensimmäisen jutun jälkeen hän halusi lisää. Kun kysyin syytä, Myllyoja vastasi, että ”sinulla on oma ääni”. Ymmärsin, että on tärkeää, että kirjoittajalla on erottuva tapa kirjoittaa, oma ääni. Vuosien saatossa olen tehnyt ja yhä teen ekonomin koulutustani vastaavaa työtä. Ensimmäinen työpaikkani valmistumisen jälkeen oli tiedottajana Muotoilukeskus Muovassa Palosaarella. Siellä tein markkinointimateriaaleja ja viestintää. Gloria-lehden päätoimittajana vuosina 2010–2012 osallistuin lehden markkinoinnin suunnitteluun, brändinrakennukseen ja kannoin harteillani lehden taloudellista menestystä. Myös nykyinen konsultin työni vastaa koulutustani..

Mikä työssäsi on parasta?

Tervetuloa ystävien pariin,

Alumni! Yliopistolaisuus alkaa fuksina, mutta ei lopu tutkintotodistukseen. Vaasan yliopisto haluaa olla mukana elämäsi ja urasi eri vaiheissa. Liittymällä mukaan alumnitoimintaan yhteydenpito jatkuu luontevasti. Liity alumniksi verkossa: } uva.ﬁ /alumnit

MITÄ SINÄ SAAT?

Työn itsenäisyys, luovuus ja haasteet. En voi olla koskaan tarpeeksi hyvä. Ja tietenkin työni avaamat ovet, mikä takaa, ettei elämäni käy tylsäksi. Toimittajana olen päässyt uskomattoman hienoihin paikkoihin ja tapaamaan suuria persoonia.

}} Verkoston, jolta löytyy neuvoja ja tukea työelämän haasteisiin

Miten pidät huolta itsestäsi?

}} Tietoa täydennyskoulutusmahdollisuuksista

En ole koskaan polttanut tupakkaa enkä käyttänyt alkoholia tai huumeita. Olen entinen taitoluistelija, ja kuusivuotiaasta asti minuun on iskostettu terveellistä elämäntyyliä ja ruokavaliota. Elämässä pitää olla nautintoja eikä niistä pidä luopua mutta kohtuudella kaikkea. Olen toivoton karkkinarkkari ja syön karkkia joka päivä mutta en paljoa. Rakastan hampurilaisia, mutta muuten syön vain vähän punaista lihaa. Käyn juoksulenkeillä. Ja kun ihminen vanhenee, on pakko alkaa pitää huolta ryhdistä. Mutta ei ihminen voi hyvin, jos pää voi huonosti. Ajattelen niin, että onni ei ole jossain muualla ja sen saavuttaa vain ostamalla jotakin tai matkustamalle muualle. Minusta onni on näkökulmakysymys. Yritän muistaa olla kiitollinen siitä, mitä olen saanut.

}} Sähköisen alumniuutiskirjeen ja kutsuja tapahtumiin }} Ajankohtaista tietoa yliopistomaailmasta

facebook.com/VaasanYliopistonAlumnit alumni@uva.fi

VOX CORDIS 3/2016

Elämän suola }}}

Työssäkin jaksaa paremmin, kun harrastaa vapaa-ajalla jotain mukavaa. Lue, mikä antaa virtaa yliopistolaisille.

Sukkapuikot Teksti TIINA RAMSILA

Kuvat KATJA LÖSÖNEN

sosiaalisena kävelykeppinä 30

VOX CORDIS 3/2016

”Hei! Toin mukanani sukkaohjeet. Minulla on kolmannet villasukat menossa. Tässä on koko 36 ja tässä koko 42. Jaa, mutta minullahan on vielä takkikin yllä, innostuin niin kovin selittämään.” Hilpeä jutustelu ja nauru kuuluvat Puuvillatalon kahvihuoneesta. Pöytään alkaa ilmestyä villasukkia, neulontaohjeita ja lankakeriä. On ompeluseuran aika. Vaasan yliopiston ompeluseurassa tavataan käsitöiden, jutustelun sekä kahvi- ja teekupposten parissa. Ompeluseuran perustajat, yliopistopalveluiden työntekijät Hanna Turpeinen, Nina Jokiaho ja Marita Kätevä, saivat ajatuksen seurasta yliopiston pikkujouluissa, jossa yhden pöydän ääreen kokoontui iso joukko työntekijöitä eri yksiköistä. – Vapaamuotoiset ja epäviralliset vapaa-ajan tekemiset ja tilaisuudet, joissa pääsee tapaamaan kollegoita ja juttelemaan asioista laidasta laitaan, ovat todella tärkeitä, Turpeinen sanoo. Turpeiselle ja Jokiaholle käsitöihin liittyy vahvasti yhteisöllisyys. – Ompeluseura on oikea unelmatilanne tehdä käsitöitä: on ystäviä, jotka kutovat ja juttelevat kanssasi. Tilanteessa on helppo tutustua myös uusiin ihmisiin: sukkapuikot ovat kuin sosiaalinen kävelykeppi, he kertovat. – Jos ystävää ei ole saatavilla, hyvät ainekset saa kokoon omasta nojatuolista, Netflixistä ja sukkapuikoista, Jokiaho jatkaa.

Yliopistosukkatalkoot Ompeluseuran tapaamisiin kokoontuu joka toinen viikko kahdesta kymmeneen yliopiston työntekijää. Uudet tulokkaat ovat tervetulleita. Laukkuun saa pakata oman käsityönsä tai voi ottaa osaa villasukkatalkoisiin. – Villasukkatalkoissa kudomme sukkia myyntiin meneviksi yliopistotuotteiksi. Yliopisto kustantaa sukkien langat, Jokiaho kertoo. – Parasta on, että jokainen saa luoda omannäköisensä yliopistosukat saamillaan lankakerillä eikä tarvitse toista samaa. Vain lankojen värit, keltainen, mustaa, harmaa ja valkoinen, ovat ennalta määritetty yliopiston visuaalisen ilmeen mukaisesti, Turpeinen sanoo. – Monesti aloittaessani minulla on vain lankakerät edessäni enkä tiedä, mitä niistä tulee. Yliopistosukat syntyvät sitä mukaan, kun kudon, mikä on todella kivaa. Tärkeintä on luovuus ja onnistumisen ilo. Tämä ei ole kirjoneulekilpailu emmekä laske, kuinka monta sukkaa kukin meistä tekee, Jokiaho toteaa.

Sukat tulivat myyntiin syksyllä ja niitä voi tiedustella Jokiaholta. Ompeluseura tekee myös hyväntekeväisyyttä yliopiston tuella. Seura on mukana valtakunnallisessa Veteraaneille villasukat -sukkatalkoissa, jossa neulotaan sotien veteraaneille juhlavuosi-sukkia Suomen itsenäisyyden 100vuotisjuhlan kunniaksi.

Konkreettista aikaan omilla käsillä Jokiaho on tehnyt aina käsillään jotakin, ja käsityöt oli hänen lempiaineensa koulussa. Turpeinen sen sijaan alkoi kaivata muutama vuosi sitten, että saisi aikaiseksi jotakin konkreettista. – On todella tyydyttävää, kun aloittaa lankakerästä ja saa aikaiseksi jotakin, jonka on itse suunnitellut ja omin käsin tehnyt. Pieni kipinä käsitöihin pitää itsellä olla, mutta sitten harrastus vie mennessään. Käsitöissä on myös helppo kehittyä, toteaa Turpeinen. – Käteni tarvitsevat tekemistä, katson sitten hömppäsarjaa tai istun autossa. Virkkuu- tai neuletyön tekeminen on minulle keino rentoutua. On myös mahtavaa, että teen jotakin konkreettista valmiiksi asti sekä saan olla luova ja kokeilla, Jokiaho sanoo. Jokiaho kutoo yliopistosukkia ja tekee helmitöitä. Hän on virkannut peittoja ja paitoja ja aina välillä hän ompelee vaatteita tai jotakin sisustukseen liittyvää. Turpeinen kutoo ja virkkaa. – Minulla on ollut vuoden verran kauhea villasukkamania. Nyt kudon ensimmäisiä lapasia, Turpeinen kertoo.

Ompeluseurassa kohtaavat yliopiston työntekijät yli yksikkörajojen. Tärkeintä on vapaamuotoinen yhdessäolo sekä mukava ilmapiiri.

Hyvää oloa käsitöistä Ompeluseurassa saa tehdä käsitöitä omien taitojensa mukaan. Toisilta saa myös vinkkejä omaan työhön. – Olen kutonut valtavasti villasukkia mutta silti saanut huomata, että on monia tapoja tehdä kärkikavennus tai kantapää. Se on aivan mahtavaa. Mikään tapa ei ole ainoa oikea saati väärä, Jokiaho selittää. Käsityöt tuovat Jokiaholle ja Turpeiselle hyvää oloa. – Hetki käsityön parissa pitää pään kasassa. Saan tyhjentää ajatukset, rentoutua ja keskittyä halutessani haastavampaankin käsityöhön, sanoo Jokiaho. Parasta käsitöissä naisten mielestä on prosessi ja tekeminen, ei lopputulos. Jokiaholla on kolmet päättelyä vaille valmiit yliopistosukat, mutta koska suunnittelu ja työ on jo tehty, hän ei enää innostu sukista. Myös Turpeinen pitää eniten tekemisestä. – Minulla on lapaset kesken ja odotan vain, että pääsisin jatkamaan niitä. Aivan kuin odottaisi hyvää kirjaa, jota pääsisi lukemaan. Mitä enemmän kuvio tulee esiin, sitä enemmän haluan kutoa lisää. Ehkä tämä on sitä kuuluisaa keski-ikäisyyttä, Turpeinen nauraa. VOX CORDIS 3/2016

Ajassa kiinni }}}

Pirullista peliä sotessa? Sote- ja maakuntauudistus on iso yhteiskunnan muutosprojekti, jonka vaikutukset ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen. Teksti RIIKKA KALMI Kuvitus STUDIO ANDREI

oten eli sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistamisen tavoitteina on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa palvelujen yhdenvertaisuutta, saatavuutta ja vaikuttavuutta sekä hillitä kustannusten kasvua. Rakenteet ryskyvät, sillä julkisten sote-palveluiden järjestämisvastuu siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä maakunnille. Aluehallinnolle tämä tarkoittaa historiallista muutosta. Kuntien tehtävät ovat vähenemässä radikaalisti.

VOX CORDIS 3/2016

Uudistukseen liittyy paljon haasteita, epävarmuutta ja monimutkaisuutta. Uudet toimintatavat ja uudet rakenteet herättävät huolta ja aiheuttavat ristiriitoja. Ymmärrystä ja tietoa kaivataan. Vaasan yliopistosta löytyy asiantuntemusta, jota kannattaa kuunnella. Monet professorimme ja tutkijamme ovat analysoineet ja ottaneet kantaa uudistuksen haasteisiin, oli sitten puhe soteen liittyvästä yksityistämisestä, soten eettisestä arvioinnista, kansalaisen vaikuttamismahdollisuuksista, uusista hallintorakenteista, maakuntien ja kun-

tien tulevaisuudesta tai vaikkapa perustuslain vaikutuksesta.

Tarjoamme lukijalle kolme näkökulmaa soteja maakuntauudistukseen yliopistomme asiantuntijoilta.

Kristian Siikavirta

Pirkko Vartiainen

Hannu Katajamäki

Yliopistonlehtori, Julkisoikeus

Professori, Sosiaali- ja terveys hallintotiede

Professori, Aluetiede

Esteitä lainsäätäjän polulla

Pirullista peliä sote-uudistuksessa?

Aluehallintouudistuksen arvaamaton asetelma

Lakia selvittävän ja oikeutta tutkivan mielestä sote-reformin valmistelu on kiireistä, mutta siitä on kuitenkin julkaistu yllättävän mittava valmistelu- ja vaikutusarviomateriaali kaikkien saataville. Hankkeen kunnianhimoisuus on ennennäkemätön. Lainvalmistelu on enemmänkin politiikkaa kuin juridiikkaa. Päältä katsoen näyttää, että uudistuksessa on tarkoitus luoda organisaatio ja antaa sille riittävät välineet toiminnan ja palvelujen järjestämiseksi. Ratkottavaksi tulee kuitenkin valtava määrä yksityiskohtia. Yleisesti ottaen lainsäätäjän on pidettävä etukäteen huolta julkisen organisaation toiminnan ja päätöksenteon avoimuudesta ja koskemattomuudesta, valvonnasta, vastuusta ja välineiden riittävyydestä. Lisäksi lainsäätäjän on noudatettava perustuslain väljiä ja tulkinnanvaraisia vaatimuksia sekä näitä tiukempia Euroopan unionin sisämarkkinasääntöjä. Kumpaankin voi kompastua. Jälkimmäinen este voidaan ylittää parhaiten jättämällä maakunnille riittävä vapaus valita ostettavien ja omin voimavaroin tuotettujen palvelujen välinen sopiva suhde. Kilpailu- ja kuluttajavirasto on tehnyt reformia varten seikkaperäisen analyysin sosiaali- ja terveysalan markkinoista. Kilpailulla halutaan säästöjä ja parempaa palvelua, mutta se edellyttää toimivaa kilpailua. Analyysi osoittaa, että toimivuuden tiellä on monia järjestelmistä, tuottajista, ihmisistä ja asian luonteesta johtuvia esteitä. Järjestelmän tai markkinoiden epäonnistuminen tuo aina juristeille töitä. Uudistukselle asetettu säästötavoite on ehdotuksen mukaan saavutettavissa antamalla maakunnille tiettyjen muuttujien avulla määräytyvä kiinteähkö määräraha. Palvelun laadun ja riittävyyden varmistamiseksi on yllättäen manattu esiin ”parhaat käytännöt”, joiden toivotaan leviävän. Itselleni unelmat näistä parhaista käytännöistä ovat tuttuja hankintalain piiristä. Reformin määränpää on kaukana ja tie on kivinen mutta matkaan on lähdettävä.

Viimeistelen parhaillaan artikkelia lehtori Harri Raision ja tutkijatohtori Niklas Lundströmin kanssa kompleksuusjohtamisesta. Vertaamme sote-uudistusta pirulliseen peliin, joka toimii kuten mikä tahansa peli; on pelialusta, pelaajat ja pelinappulat. Sote-pelissä jokaisen pelaajan siirtoja ohjaavat omat tai oman ryhmän intressit. Yhteiskunnallisia asioita ratkottaessa pelaajien intressit kuitenkin puetaan yleisen hyvän kaapuun ja näennäiseen osallistamiseen. Tämä tapahtuu esimerkiksi työryhmiä perustamalla, selvityshenkilöiden raportteja tilaamalla, kuulemis- ja keskustelutilaisuuksia järjestämällä sekä eri tahojen lausuntoja pyytämällä. Pelinappuloiden rooli on melko passiivinen. Sote-uudistuksen pelinappuloiksi ovat joutuneet sekä alueelliset päättäjät että kansalaiset. Mitä edellä kuvatusta on seurannut? Runsaan vuosikymmenen aikana on suuri määrä raportteja tuotettu ja hylätty, poliittiset erimielisyydet ovat kohtuuttomia, lakien valmistelussa on jatkuvasti suuria ongelmia, maakunnat ja sairaanhoitopiirit ovat joutuneet keskinäisiin ristiriitoihin ja sekä kansalaiset että sote-henkilöstö elävät jatkuvan epätietoisuuden vallassa. Ei ole ihme, jos alueiden ihmiset tuntevat olevansa pelinappuloita, joita valtion pitkä käsi siirtelee kulloisenkin agendan ja poliittisen intressin mukaan. Kaikkea ei kuitenkaan ole menetetty. Soteja maakuntauudistuksen toteutuessa ja päätöksenteon karatessa yhä kauemmas on syytä vahvistaa kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia. Olen esittänyt ajatuksen kuntalaisten huippukokouksesta, joka toteutettaisiin puntaroivan demokratian periaatteiden mukaan maakunnan tasolla. Huippukokouksen tehtävänä olisi palvelujen käyttäjien vaikutusmahdollisuuksien lisääminen suunnitteluvaiheessa. Uudistuksen vakiintuessa tehtävänä olisi palvelujen laadun arviointi ja kehittäminen. Parasta olisi, kun malli kiinnitettäisiin pysyväksi osaksi maakuntien sote-palveluiden ohjausjärjestelmää.

Sekavien vaiheiden jälkeen Suomeen perustetaan 1. tammikuuta 2019 alkaen 18 maakuntaa. Päättäjät valitaan vaaleilla. On syntymässä 12 erikoisairaanhoidon päivystysaluetta. Lisäksi on viisi erikoissairaanhoidon yhteistoiminta-aluetta. Niihin siirtyvät myös pelastustoimen ja ensihoidon organisointi, varsin etäälle avun tarvitsijoista. Perustettavilla maakunnilla ei ole verotusoikeutta. Ne ovat valtion tiukassa ohjauksessa. Niiden itsenäinen päätösvalta on suppea.

Osassa maata kunnat ja uudet itsehallintoalueet ovat liian lähellä toisiaan. Esimerkiksi Keski-Pohjanmaan vajaasta seitsemästäkymmenestä tuhannesta asukkaasta vajaat viisikymmentä tuhatta on kokkolalaisia. Mikä on sellainen maakunta, jota yksi kunta näin täydellisesti dominoi? Toisessa äärilaidassa on 1,6 miljoonan asukkaan Uusimaa. Alueiden ja kansalaisten yhdenvertaisuus ei toteudu pitämällä jääräpäisesti kiinni samanlaisesta ratkaisusta kaikkialla, vaan ottamalla huomioon alueiden erityispiirteet. Pääkaupunkiseudulla on vaarana maakunnan ja suurten kaupunkien välinen toimivaltaristiriita; kaupunkien on vaikea tunnustaa, että maakunta pystyy järjestämään niitä paremmin kansalaisten peruspalvelut. Nähtäväksi myös jää, minkälaisen roolin laihtuneet kunnat saavat. Toistaiseksi kuntien uuden roolin pohdinta on pysähtynyt konsulttikielen ja toiveajattelun tasolle. Onko kuntien perustuslaillinen asema mahdollista säilyttää jatkossa ? Onko maakunnista tehtävä Ruotsi maakäräjäkuntien (landsting) kaltaisia toisen asteen kuntia ja annettava niille verotusoikeus ? Massiivista hallintouudistusta tehdään paloittain, poliittisia koplauksia tehden ja rakenteet edellä. Kansalaisnäkökulma on jäänyt juhlapuheisiin. Lopputulos voi olla kaikille yllätys. Tähänkö päädyttiin?

VOX CORDIS 3/2016

Kolumni }}}

Turvallisuus

on osa hyvinvointia Turvallisuuden kokeminen on yksi ihmisen perustarpeista ja siten osa hyvinvointia. Koetko Sinä olosi turvalliseksi? Turvallisuutta ihmiselle tuovat muun muassa perhe, läheiset ja ystävät, koti, työpaikka, taloudellinen toimeentulo sekä moni muu yksilöllinen asia tai tekijä. Suomi on yksi maailman parhaita maita monella eri mittarilla mitattuna. Kansainvälisesti ja historiallisesti vertailtuna tänne on hyvä syntyä ja täällä elää. Kansakunnan hyvinvointi ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys. Muun muassa viime kesän monet tapahtumat Euroopassa ovat järkyttäneet turvallisuuden tunnettamme. Turvallisuuteemme voimme vaikuttaa myös itse, tekemällä turvallisia valintoja. Niin ikään valtiovallalla on siinä oma tehtävänsä. Seuraaviin seikkoihin tulee mielestäni kiinnittää erityistä huomiota, kun rakennamme Suomesta maailman turvallisinta maata. Ennalta ehkäisevät toimet ja varhainen tuki ovat parasta turvallisuustyötä. Yhteiskunnan sisäisen eheyden, ihmisten hyvinvoinnin, työllisyyden sekä osaamisen lisääminen parantavat turvallisuutta. Osaamisen varmistamisessa koulutuksella on erittäin merkittävä tehtävä. Ennaltaehkäisyä ovat myös lapsiperheiden palvelut, nuorisotyö, koulutus, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä muut oppilashuollon palvelut, päihdepalvelut, vanhusten koti- ja asumispalvelut sekä kuntoutus, liikunta- ja harrastustoiminta sekä asunnot. On myös huolehdittava fyysisen ja virtuaalisen infrastruktuurin olemassaolosta ja kunnossapidosta. Tietoverkkojen, teiden, väylien ja rataverkon toimivuudessa on kyse liikkumisen ja tiedon välittämisen mahdollisuuksista, mutta myös elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksista. Ennalta estävien toimien ja mahdollistavan infrastruktuurin ohella on välttämätöntä huolehtia myös eri viranomaisten toimintamahdollisuuksista ja tarpeellisen tiedon välittymisestä heidän välillään. Välttämättömät turvallisuustehtävät on hoidettava 24/7. Näistä tehtävistä ei voida kansainvälistyvässä ja muuttuvassa toimintaympäristössä tinkiä vaarantamatta sitä oikeusvaltion ydintä, joka tekee Suomesta Suomen. Perhe, ystävät, sukulaiset, työkaverit, naapurit ja muut tuttavat muodostavat turvallisuuden tunteemme kannalta aivan keskeisen kivijalan. Ja toisesta ihmisestä välittämistä ei voi ulkoistaa viranomaiselle. Pidetään siis itsestämme ja toisistamme huolta. Lentokoneessakin sanotaan, että tarvittaessa aseta happinaamari ensin itsellesi ja sitten muille. Paula Risikko Sisäministeri, TtT, hallintotieteiden tohtori h.c. (Vaasan yliopisto)

VOX CORDIS 3/2016

Minun kampukseni

timoannanpalo (Instagram)

tuippe (Instagram)

tokkary (Instagram)

tevivaasa (Instagram)

markojheinonen (Instagram)

jennymarianniina (Instagram)

iidasway (Instagram)

meevi (Instagram)

markojheinonen (Instagram)

Kaunis kampuksemme inspiroi kuvaajia joka päivä. Millaisena Vaasan yliopisto näyttäytyy sinulle? Muodostuuko se ihmisistä, tarinoista vai kiinnittyykö huomiosi johonkin yksityiskohtaan? Jaa kokemuksesi! Ota kuva yliopiston arjesta kampuksella ja julkaise se Twitterissä tai Instagramissa käyttäen #univaasa-tunnusta.

VOX CORDIS 3/2016

Tiesitkö?

Vaasan yliopistoseura – ystävien yhteisö yliopiston tukena

aasan yliopistolla on vankka tuki korkeakoulukentän muutoksen aallokossa. Vaasan yliopistoseura ry on tukenut ja edistänyt yliopistoa ja sen toimintaa jo 45 vuoden ajan. Seura on silta yliopiston ja elinkeinoelämän sekä yliopiston ja sen toiminnasta kiinnostuneiden kansalaisten välillä. – Seura on yliopiston ystävien yhteisö, kuvailee Vaasan yliopistoseuran puheenjohtaja, Jurvan entinen kunnanjohtaja Jarmo Juntunen. Seuran hallituksen varapuheenjohtaja, yrittäjä Katja Rajala kertoo, että seuran jäsenyys on avoinna kaikille. Ei tarvitse olla tutkintoa ja muuta kytköstä yliopistoon, kiinnostus yliopistoon ja sen toimintaan riittää. Vaasan yliopisto ei vaikuta ainoastaan Vaasan alueen menestykseen, vaan sitä ympäröivien kolmen maakunnan ja jopa koko Suomen menestykseen. Uhkakuva on jäädä jalkoihin yliopistokentän keskittämisinnossa. Nyt jos koskaan tarvitaan lisää puolestapuhujia. Yliopistoseura voi olla yksi hyvä kanava tähän. Seuran sihteeri Laura Perttola kannustaakin liittymään jäseneksi. – Yliopisto voi olla pieni, mutta sen ystävien yhteisö voi olla suuri, hän sanoo. Vaasan yliopistoseura perustettiin vuonna 1971 Vaasan kauppakorkeakouluseurana. Opetuksen ja tutkimuksen edistämisen lisäksi seura tuki korkeakoulun taloutta ja järjesti virkistävää vapaa-ajantoimintaa. Seuralla oli stipendirahasto, esitelmä- ja keskustelutilaisuuksia sekä omaa julkaisutoimintaa. Seuran silloinen, sittemmin lopetettu naistoimikunta järjesti varojen keräämiseksi erilaisia juhlatilaisuuksia, kuten vappujuhlia, taidenäyttelyn ja vuosittaisen tyrnimarjamatinean. Seuran tehtäviin kuului myös hankkia erilaisia esineitä ja välineitä kauppakorkeakoulun hyväksi. Yksi näyttävimmistä lienee taiteilijan Kaarina Heikinheimon suunnittelema rehtorin viitta, joka luovutettiin yliopistolle vuonna 1974. Ensimmäinen iso hankinta oli puolestaan ensimmäisen rehtorin, Tryggve Saxénin muotokuva. Nykyään yliopistoseura järjestää keskustelutilaisuuksia ja seminaareja sekä jakaa joka kevät kannustusstipendejä opinnoissaan hyvin menestyneille opiskelijoille. Keskustelutilaisuuksien skaala on laaja. Viime keväänä esillä oli Vaasan yliopiston rooli muuttuvassa korkeakoulumaailmassa, kun taas viime vuoden syksyn seminaarissa sukellettiin median murrokseen päätoimittajien matkassa. Kuluvan syksyn tapahtuma on ”Onnistumisen ilta” 9. marraskuuta, jonka seura järjestää yhdessä Vaasan yrittäjien ja yliopiston kanssa. Illassa kuullaan isokyröläisen Kyrö Distilleryn innostava tarina höystettynä Vaasan yliopiston markkinoinnin tutkijan kommenteilla.

VOX CORDIS 3/2016

VAASAN YLIOPISTOSEURA RY }} Perustettu 1971 }} Yliopiston ystävien yhteisö }} Tukee yliopistoa muuttuvassa korkeakoulumaailmassa }} Tekee yliopistoa tunnetuksi }} Edistää yliopiston ja elinkeinoelämän välistä vuorovaikutusta }} Jakaa kannatusstipendejä }} Järjestää seminaareja ja keskustelutilaisuuksia }} Jäseneksi voi tulla kuka tahansa yliopiston toiminnasta kiinnostunut henkilö tai yhteisö }} Jäsenmaksu 2016: 20 euroa henkilöjäseniltä, 200 euroa yhteisöjäseniltä ja 10 euroa opiskelijoilta }} Verkossa: www.uva.fi/fi/cooperation/community/ association }} Facebookissa: www.facebook.com/ vaasanyliopistoseura

Tue

Kerro

tulevaisuutta tekstiviestillä

Vaasan yliopiston tarinaa eteenpäin.

Lahjoita 10 euroa lähetä viesti: UVA nro 16499

Myynnin strateginen johtaminen

Tule ostoksille verkkokauppaamme:

uva.ﬁ/shop Voit ostaa tuotteita myös infopisteestä.

Moduuli alkaa huhtikuussa 2017

Myynti MBA uva.fi/mba

Energy Policy and Renewable Energy Management

Moduuli alkaa huhtikuussa 2017

Strateginen HR

Suorituksen johtaminen ja palkitseminen

The Module begins on April 2017 KHR MBAw

LEVÓN INSTITUTE

Energy Business

MBA

HR MBA

uva.fi/mba

VOX CORDIS 3/2016

Muistatko? Yhteinen marssi

Vaasan yliopisto osallistui Vaasan Marssille 11.8.2000. Joukossa ovat mukana muun muassa Marita Kätevä, Kirsti Kyntäjä ja Sari West yliopistopalveluista, Minnie Kontkanen kauppatieteellisestä tiedekunnasta sekä Ville Tuomi Levón-instituutista.

Avoimessa yliopistossa voit suorittaa mieleisiäsi opintoja ajasta ja paikasta riipumatta. Voit sisällyttää opinnot tutkintoosi. uva.ﬁ/avoin

Kysy Lisää: opiskelijapalvelu p. 029 449 8190 opintojen ohjaus p. 029 449 8188 (Vaasa), 029 449 8199 (muut paikkakunnat) avoinyo@uva.fi | facebook.com/vaasanyliopisto.avoin

VOX CORDIS 3/2016

Oletko

sinä

se oikea? #tositarkoituksella

uva.fi/hakijat HAE KANSAINVÄLISIIN MAISTERIOHJELMIIN

HAE SUOMENKIELISIIN MAISTERIOHJELMIIN

1.12.201625.1.2017

10.-25.1.2017

HAE KANDIDAATTIOHJELMIIN

15.3.-5.4.2017