Vox Cordis 1/2014

CORDIS

VAASAN YLIOPISTOLEHTI

Tavoitteena tohtorinhattu 8 Naiskiintiöitä vai ei? 11 Pörssihai pelaa riskillä 16 Ylivelkaantuminen uhkaa nuoria 20 Yliopiston runoilijat esittäytyvät

1/2014

Päätoimittaja Maria Mäkelä Toimitussihteeri Niina Heikkinen Taitto C2 Advertising Paino Waasa Graphics Oy Vox cordis on Vaasan yliopiston tiedotuslehti. Sen voi tilata veloituksetta ja lukea sähköisenä versiona www.uva.fi/ yliopistolehti. Lehden nimi Vox cordis (sydämen ääni) viittaa yliopiston omaan ääneen ja vastuulliseen tieteen tekemiseen.

Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa.

Tilaukset, osoitteenmuutokset ja ilmoitusmyynti: yliopistolehti@uva.fi

Palaute yliopistolehti@uva.fi Kannen kuva Tohtorikoulutettava Maria Eronen Kuvaaja: Katja Lösönen Julkaisija Vaasan yliopisto ISSN 2323-8313 (painettu) ISSN 2323-8321 (verkkojulkaisu) Vaasan yliopisto PL 700 Wolffintie 34 65101 Vaasa Puh. 029 449 8000

www.uva.fi facebook.com/vaasanyliopisto youtube.com/UniversityOfVaasa twitter.com/univaasa Vaasan yliopisto kouluttaa vastuullisia johtajia ja asiantuntijoita tulevaisuuden tehtäviin. Tutkimuksen strategiset painoalat ovat energia, johtaminen, monikielisyys ja rahoitus.

CORDIS Teema: RAHOITUS VAASAN YLIOPI STOLEHTI

Sisällysluettelo

08

Naiskiintiöitä vai ei?

Ennen pörssihain uraa kannattaa miettiä muutama perusasia

Suomalaisten talousosaaminen tutkitaan

12

Runoilu tarjoaa älyllistä virikettä ja vapauden elää toisessa maailmassa

“Ei tämä ole mitään ruohonleikkaamista, jossa näkee työn jäljen saman tien” – Tohtorikoulutettava Maria Eronen tutkimustyöstä.

Käytäviltä kuultua...................................................... 4 Pääkirjoitus................................................................. 5 Uutisia.......................................................................... 6 Bisnes hyötyy naisten ominaisuuksista................ 8 Miten rahoituskriisi ennustetaan?.......................... 10 Riskit hallintaan.......................................................... 11 Tie tohtoriksi............................................................... 12 Tolkkua talouden johtamiseen................................ 14 Taloudellinen lukutaito on kaikkien oikeus........... 16 Arki se on Pohjois-Koreassakin............................. 18 Yliopiston runoniekat................................................ 20 Tilintarkastaja pärjää palveluasenteella................ 22 Better/Worse? Just different.................................. 23

26

Mitä raha on?

Minun kampukseni.................................................... 24 Sarjakuva.................................................................... 24 Tuoretta tiedettä........................................................ 25 Väitökset...................................................................... 25 Kolumni........................................................................ 26 Tiesitkö?...................................................................... 26 Well done!.................................................................. 27 VAASAN YLIOPISTOLEHTI 1 / 2014

3

Käytäviltä kuultua

Pahan päivän varalle Näihin yliopistolaiset säästävät rahaa:

en

ise Matkustam

”Jospa voisin jäädä vähän aikaisemmin eläkkeelle…”

kiin k ö m ä s Ke ossa saarist

Uusi asunto os tettu.

Asuntolaina ja sisutus vaativat rahaa

Perheen autoka ntaa pitää kohta päivittää

Itseäni ja eläkepäiviäni varten en menoja

d Tulevaisuu

Lomiin varten

en varalle

Eläköitymis

vän i ä p n Paha varalle Veneeseen

Ruoppaukseen Omaa asuntoa varten

4

VAASAN YLIOPISTOLEHTI 1 / 2014

Ruokaan

ten

var a i s p a L

Ai pitääks tää pikavippi maksaa takasin?

Pääkirjoitus

”V

olatiliteetti, debentuuri, termiini... Kuulostaako rahoitus vieraalta? Jos olet miettinyt asuntolainan lyhennyksiä, television ostamista osamaksulla tai vaikka kirpputoripöydän tuotteiden hinnoittelua, olet oman elämäsi rahoituksen ammattilainen.

Talouden ja rahan ymmärtäminen on perustaito, jonka pitäisi olla kaikilla. Sitä soisi opetettavan päiväkodissa, peruskoulussa, ammattikoulussa, lukiossa ja yliopistossa. Jokaisen ei tietenkään tarvitse tietää aikuisenakaan mikä debentuuri on, mutta jokaisen olisi kyllä syytä ymmärtää, mitä tarkoittaa pikavipin korko vuositasolla tai miksi osakekokeilujaan ei välttämättä kannata rahoittaa lainalla.

Rahoitus on yksi Vaasan yliopiston neljästä strategisesta painoalasta. Rahoituksen ja laskentatoimen yksikkö tuottaa vuosittain viidenneksen koko yliopiston maistereista ja on 400 pääaineopiskelijallaan suurin oppiaine.

Itse asiassa yksikkö on koko Suomen suurin alallaan. Tästä joukosta riittää kovia osaajia alueen ja valtakunnan johto- ja asiantuntijatehtäviin.

Lisäksi korkeatasoista rahoituksen alan tutkimusta tehdään muissa yliopiston oppiaineissa kuten menetelmätieteissä ja taloustieteissä. Tutkimusryhmien työ on kansainvälisesti arvostettua ja useaan kertaan palkittua.

Vaasan yliopistossa on juuri alkanut laaja tutkimus, jossa kartoitetaan suomalaisten talousosaamista ja sitä, miten se vaikuttaa ylivelkaantumiseen. Tarkoituksena on myös tarjota keinoja suomalaisten taloustaitojen kohentamiseen. Toinen, kansainvälinen tutkimus selvittää, ovatko miehet ja naiset erilaisia talouspäätöksissään. Siltä näyttäisi, mutta molemmissa tavoissa on etunsa.

Tästä lehdessä emme anna sijoitusneuvoja.

Sen sijaan paljastamme, mitä muuta kuin istumalihaksia vaatii saada tohtorinhattu päähänsä ja väitöskirja käteen ja esittelemme kaksi runoilijaa. Pohdimme, miten rahoituskriisin voi ennustaa jo kauan ennen kuin se räjähtää käsiin.

Loppujen lopuksi taloudessakin on usein pohjimmiltaan kyse aivan inhimillisistä perusasioista: kuuntele, keskustele, ole rehellinen, ymmärrä riskit, osaa laskea yksi plus yksi.

P.S. Millaista on rahoituksen opiskelijan arki?

Bloggaajamme Henkka raottaa salaisuuden verhoa: www.uva.fi/blogs -> Kylterielämää

Ja kyllä, pikavippi pitää maksaa takaisin.

Maria Mäkelä Viestintäpäällikkö

VAASAN YLIOPISTOLEHTI 1 / 2014

5

Uutisia

EPAS-laatua

tarjolla

Kaksi Vaasan yliopiston maisteriohjelmaa sai kansainvälisen EPAS-akkreditoinnin vuonna 2013. Master’s Degree Programme in International Business sai akkreditoinnin viideksi vuodeksi eteenpäin ja Master’s Degree Programme in Finance kolmeksi vuodeksi.

EPAS on laatuleima kansainvälisyyttä korostaville kaupallisen alan ja johtamisen koulutusohjelmille. Akkreditointien avulla myös kehitetään opetuksen laatua.

GO EAST,

young man!

IB-opiskelija Juho Salokangas starttasi tammikuussa junareissulle kahden saksalaisen kaverinsa kanssa Vaasasta Venäjän ja Keski-Aasian kautta Kiinaan. Matkan aikana hän vierailee seitsemässä maassa ja 12 kaupungissa. Reitin varrella hän tapaa opintojensa aikana tutuiksi tulleita vaihto-opiskelijoita ja muita opiskelukavereita.

Matka on ollut Vaasan yliopiston International Business -maisteriohjelman opiskelijan haave jo pitkään. Yliopisto on mukana tsemppaamassa. Seuraa matkaa ja tutustu käytännön matkavinkkeihin osoitteessa www.tourdumonde.fi tai www.facebook.fi/teamtourdumonde.

Vaasan yliopistolla järjestetään toukokuussa sarjassaan kolmas Nordic Conference on Consumer Research. Lue lisää osoitteessa http://nccr2014.com/.

MIB pärjää rankingissa Vaasan yliopiston englanninkielinen International Business -maisterikoulutusohjelma (MIB) on arvioitu läntisen Euroopan 47. parhaaksi Eduniversal Masters Ranking 2013/2014 -rankingissa aihealueella International Management. Lisää tietoa rankingin tuloksista osoitteessa http://www.best-masters.com/.

Pelipäivä retroili ja visioi tulevaa

R

etropelikerho Pelikasetin järjestämää Pelipäivää vietettiin Vaasan yliopistolla perjantaina 13.12.2013. Fabriikin alakerran vallanut tapahtuma piti sisällään laajan laiteosaston, jossa vierailijat saivat kokeilla erilaisia retropelilaitteita. Esillä oli myös isoja nimiä peliteollisuuden saralla, kuten Rovio, Fobos ja Pelit-lehti.

Tapahtuman seminaarisalissa keskusteltiin muun muassa pelitutkimuksesta ja -journalismista sekä startup-yrittäjyydestä peliteollisuudessa. Pelipäivässä kuultiin myös positiivisia kaikuja nousevan alan tulevaisuudennäkymistä.

6

VAASAN YLIOPISTOLEHTI 1 / 2014

Ylimäki aloitti talousjohtajana KTM Marko Ylimäki on aloittanut Vaasan yliopiston uutena talousjohtajana 2.9.2013.

Vaasalainen Ylimäki on yliopiston omia kasvatteja.

Avoimet ja maksuttomat yleisöluennot on aloitettu nyt myös Seinäjoella! Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan kahvikupin äärelle.

Seinäjoki: Kaupunginkirjaston Jaaksi-sali, Alvar Aallonkatu 14 Vaasa: Pohjalaisen Monitori, Hietasaarenkatu 19 ti 18.2. Seinäjoki ja to 20.2. Vaasa Tutkijat Anne Mäkiranta ja Raija Koivisto Lähienergia ja sen tulevaisuus ti 18.3. Seinäjoki ja to 20.3. Vaasa Tutkijatohtori Niina Nissilä ja yliopisto-opettaja Suvi Isohella Yksilöllistä, puhuroi, suorita - Mitä käyttöliittymien termien taakse kätkeytyy? ti 15.4. Seinäjoki ja ke 16.4. Vaasa Tutkijatohtori Katarina Hellén Onnellisuus, onnettomuus ja kuluttaminen ti 13.5. Seinäjoki ja to 15.5. Vaasa Yliopisto-opettaja Olli Raatikainen Mainonta ja tuotesijoittelu digitaalisissa peleissä

Tervetuloa, uusi hallitus Vaasan yliopiston tuore hallitus aloitti toimikautensa 1. tammikuuta ja jatkaa tehtävässään vuoden 2017 loppuun saakka.

Hallituksessa on yhteensä yhdeksän jäsentä, joista viisi yliopiston ulkopuolelta ja neljä yliopistosta.

Johnny Åkerholm (puheenjohtaja) valtioneuvoston kanslian talousneuvoston talouspoliittinen asiantuntija Heikki Uusitalo (varapuheenjohtaja) teknologiajohtaja, ABB Oy Lars G. Hassel professori, kauppakorkeakoulun rehtori, Uumajan yliopisto Petri Ingström hallintopäällikkö/teknillinen tiedekunta, Vaasan yliopisto Anne Korkiakoski markkinointi- ja viestintäjohtaja, Kone Oy Merja Koskela professori, Vaasan yliopisto Pirkko Nuolijärvi johtaja, Kotimaisten kielten keskus Turo Ranta opiskelija, Vaasan yliopisto Sami Vähämaa professori, Vaasan yliopisto

Minä & tiede järjestetään yhteistyössä sanomalehti Pohjalaisen ja Ilkan kanssa.

uva.fi/minajatiede

HAE yliopistoon!

Haku Vaasan yliopistoon on käynnissä on 3.3.–1.4.2014.

Kevään 2014 yhteishaussa on ensi kertaa mukana Vaasan yliopistossa alkava kielikylpyopetuksen koulutusohjelma.

Ylärivi vasemmalta: rehtori Matti Jakobsson, Turo Ranta, Sami Vähämaa, Lars G. Hassel, Petri Ingström.

Alarivi vasemmalta: Anne Korkiakoski, Heikki Uusitalo, Johnny Åkerholm, Pirkko Nuolijärvi, Merja Koskela.

Hakeminen tapahtuu yliopistojen sähköisen yhteishakujärjestelmän kautta osoitteessa www.yliopistohaku.fi.

Kaikki Vaasan yliopiston valintaoppaat löytyvät verkosta osoitteesta www.uva.fi/hakijat. Sivuilta löytyy myös linkki sähköiseen lomakkeeseen, jonka täyttämällä haluamansa valintaoppaat voi tilata maksutta kotiin.

VAASAN YLIOPISTOLEHTI 1 / 2014

7

Tutkimus

Teksti: Virpi Juppo Kuvat: Katja Lösönen

BISNES HYÖTYY naisten ominaisuuksista

Riskin havittelija palkkaa mieluummin nuoren miehen.

Rahoituksen ja laskentatoimen yksikössä toteutettava kansainvälinen tutkimus selvittää, miten sukupuoli vaikuttaa yrityksen taloudelliseen raportointiin, tilintarkastuksen ja valvonnan järjestämiseen sekä rahoitusstrategisiin päätöksiin.

8

VAASAN YLIOPISTOLEHTI 1 / 2014

– Aloitimme pohtimalla, miksi naisia on niin vähän yritysten ylimmässä johdossa ja hallituksissa – kannattaisiko naisia olla enemmän? Millainen vaikutus naistoimitusjohtajilla ja hallituksen jäsenillä on yrityksen taloudelliseen suorituskykyyn ja tuottavuuteen? Hankejohtaja, professori Sami Vähämaa kertoo tutkimuksen taustoista. Suomen Akatemian rahoittama tutkimushanke kestää vuoteen 2015 saakka.

– Tutkimuksemme osoittaa, että naistalousjohtaja parantaa yhtiön taloudellisen raportoinnin laatua. Naistalousjohtajat muun muassa raportoivat konservatiivisemmin. Naiset eivät pyri kasvattamaan raportoitua taloudellista tulosta todellista paremmaksi ns. tulosmanipulaatiolla, hankkeessa työskentelevät tutkijatohtori Kim Ittonen ja tutkijatohtori Emilia Vähämaa toteavat.

Tutkimuksen lähtökohdat naisten erilaisesta käyttäytymisestä perustuvat psykologian, käyttäytymistieteiden ja johtamisen tutkimuksiin, jotka osoittavat muun muassa, että naisilla on korkeampi velvollisuudentunto. Naiset suhtautuvat vakavammin velvollisuuksiinsa ja valmistautuvat kokouksiin miehiä huolellisemmin. Naiset myös kommunikoivat paremmin.

– Naisten parempi kommunikointi hallituksessa ja eri komiteoissa voi tehostaa yrityksen hallinto- ja valvontakulttuuria, sanoo Sami Vähämaa. Tutkimusten mukaan nainen todennäköisemmin kuuntelee muiden mielipiteitä enemmän.

Naiskiintiöitä vai ei? Valitaan mieluiten pätevin, linjaavat tutkijat Emilia Vähämaa, Kim Ittonen ja Sami Vähämaa.

Suomessa pörssiyhtiöiden hallituksen jäsenistä on noin 30 prosenttia naisia.

– Naisedustus saattaa johtaa monipuolisempiin näkemyksiin ja parantaa siten päätöksentekoprosessia. Tulee uusia näkökulmia ja uudenlaista potentiaalia liiketoiminnan kehittämiseen, Ittonen kertoo.

Nainen karttaa riskiä Naiset pyrkivät välttämään liiallista riskinottoa.

Miehet ovat valmiita ottamaan naisia suuremman riskin tärkeissä taloudellisissa päätöksissä. Yhdysvaltojen valtionvarainministeriön pankkivalvonnalta saatu aineisto, josta löytyy tiedot kaikkien yhdysvaltalaisten pankkien toiminnasta, antaa mielenkiintoisia tuloksia riskinotosta.

tä, että mikäli yritys haluaa ottaa suurempia riskejä isojenkin voittojen saavuttamiseksi, kannattaa tehtävään palkata nuori mies, toteaa Ittonen.

Kolmivuotisessa hankkeessa ovat mukana Itä-Suomen yliopisto, University of Central Florida, Auburn University sekä useita muita kansainvälisiä yhteistyökumppaneita. Hankkeessa käytettävä aineisto koostuu suurista eurooppalaista ja yhdysvaltalaisista pörssilistatuista yrityksistä.

Naiskiintiöt vai ei?

– Tutkimuksemme mukaan pankkikriisin aikana naisjohtoiset yhdysvaltalaiset pankit selvisivät kriisistä paremmin kuin miesjohtoiset pankit. Naisjohtajat ottivat selvästi vähemmän riskejä, Sami Vähämaa kertoo.

Euroopan unionin parlamentti on äskettäin hyväksynyt esityksen, jonka mukaan pörssiyhtiöiden hallituksen jäsenistä vähintään 40 prosenttia tulisi olla naisia vuoteen 2020 mennessä. Jäsenmaat käsittelevät aihetta yhteisessä kokouksessa. Naiskiintiöistä ollaan jäsenmaissa kuitenkin hyvin erimielisiä.

Yritystoiminta on kuitenkin aina riskinottoa.

Liiketoiminnan tavoite on tehdä voittoa ja samalla optimoida riskinotto.

– Tällä hetkellä Suomessa pörssiyhtiöiden hallituksen jäsenistä naisia on noin 30 prosenttia, Emilia Vähämaa kertoo.

– Aiempien tutkimusten valossa vaikuttaa sil-

Naisjohtajien ja hallitusten naisjäsenten mää-

rä on erittäin alhainen Etelä-Euroopan maissa, joissa naiset jäävät perinteisesti lasten takia kotiin eivätkä niinkään panosta työelämään. Näissä maissa voi olla vaikea löytää päteviä naisia täyttämään kiintiöt. Suomalaistenkin yhtiöiden johtopaikoilla on edelleen vähän naisia.

– Pakottava naiskiintiövaatimus voisi toimia siirtymävaiheen työkaluna, jonka jälkeen naisilla olisi enemmän kokemusta vaativista strategisen tason tehtävistä, arvioi Emilia Vähämaa.

Ittosen mielestä yrityksillä tulee olla vapaus valita tehtävään pätevin ja sopivin henkilö, sukupuolesta riippumatta.

– Naiskiintiöiden vaarana on se, että valitaan pätevän mieshakijan ohitse epäpätevä nainen vain kiintiön vuoksi. Toisaalta naiskiintiöt voivat avata esimerkiksi hallitustyöskentelyn kautta naisille muita yrityksen johtotehtäviä.

– Haluamme herätellä tutkimuksellamme myös yhteiskunnallista keskustelua monimuotoisuuden eduista taloudellisessa päätöksenteossa, kertoo Sami Vähämaa.

VAASAN YLIOPISTOLEHTI 1 / 2014

9

Tutkimus

Tekstit: Virpi Juppo

Miten rahoituskriisi ennustetaan?

Kriisin oireet näkyvät jo varhain toiminnasta ja tilinpäätöksen tunnusluvuista.

Mitä aikaisemmin yrityksen rahoituskriisi havaitaan, sitä enemmän aikaa ja mahdollisuuksia yrityksen johdolle jää kriisin välttämiseen.

Laskentatoimen ja rahoituksen professorit Erkki K. Laitinen ja Teija Laitinen ovat kehittäneet systematiikkaa, jonka avulla rahoituskriisin syyt ja siihen johtavat prosessit voidaan selvittää.

Kriisistä on kyse, kun yritys ei pysty maksamaan sitoumuksiaan ajallaan. Tämä maksuviive voi olla lyhytaikainen tilanne, mutta se saattaa kehittyä maksuhäiriöksi ja pysyväksi maksukyvyttömyydeksi.

Maksuhäiriöiden taustalla on toiminnallisia tekijöitä, jotka heikentävät kannattavuutta ja siten myös vakavaraisuutta ja maksuvalmiutta.

Pahimmassa tapauksessa maksukyvyttömyys johtaa yrityssaneeraukseen tai konkurssiin.

– Kriisit ovat seurausta negatiivisesta kierteestä, johon yritys ajautuu. Kriisien välttämiseksi uhat tulee tunnistaa ajoissa. Parhaassa tapauksessa kriisien syntyminen voidaan estää kokonaan, Teija Laitinen toteaa.

Yli kuolemanlaakson Rahoituskriisiin vaikuttavat monet syyt, joiden väliset riippuvuudet ovat monimutkaisia ja moniulotteisia. Syyt ovat sekä yrityksen sisäi-

siä että toimintaympäristössä olevia tekijöitä.

Kaikkia rahoituskriisejä ja maksuhäiriöitä ei voida välttää.

– Yrityksen heikko ja puutteellinen johtaminen yhdessä vaikeiden olosuhteiden kanssa on tutkimusten mukaan suurin syy kriisiin.

Yritys on usein kokonaisvaltaisesti sairas, kertoo Erkki K. Laitinen. Kun taantuma tulee, yritys ei pysty siihen sopeutumaan.

Rahoituskriisien määrä vaihtelee vuosittain, johtuen muun muassa suhdanteista, inflaatiosta, viennistä ja tuonnista. Yrityksen ikä on selkeä riskitekijä.

– Ensimmäisen viiden vuoden aikana yritys elää ns. kuolemanlaaksossa. Noin 45 prosenttia yrityksistä lopettaa toimintansa.

– Tilinpäätösaineistosta saadaan hyvä yleiskuva yrityksen taloudellisesta tilanteesta ennen kriisiä. Yrityksen omavaraisuusaste on paras yksittäinen muuttuja rahoituskriisin ennustamisessa.

Millaisia keinoja yritysjohdolla on rahoituskriisin välttämiseksi?

– On toimittava heti panostamalla toimintaan eikä vain leikattava kuluja. On keskityttävä asiakkaisiin, tuotteisiin ja markkinointiin unohtamatta henkilökunnan motivointia. Yrityksen negatiivisen kierteen katkaiseminen onnistuu vain kannattavuutta parantamalla, kertoo Erkki K. Laitinen. Kun kannattavuus on parantunut, voi positiivinen kierre käynnistyä.

Omavaraisuusaste paljastaa

Keskity asiakkaisiin ja toimi

Kriisin ennakoimisessa on tärkeää havaita perimmäiset syyt jo mahdollisimman varhain.

Yritysjohdon rooli näiden ”varhaisten varoittajien” havaitsemisessa on ratkaiseva. Johdolla on sisäisiä tietoja, joiden perusteella toimenpiteisiin voidaan ryhtyä.

Toukokuussa 2014 professoreilta ilmestyy kirja Yrityksen maksukyky – ennakointi ja arviointi, joka kertoo yrityksen rahoituskriiseistä ja niihin johtaneista syistä.

– Jos toiminnan tervehdyttäminen aloitetaan varhain ja yrityksen kannattavuutta parannetaan, voi yritys selvitä rahoituskriisistään pelkästään toiminnan uudelleen suuntaamisella, Teija Laitinen kertoo.

Konkursseja voidaan ennustaa erilaisin tilastollisin menetelmin. Tunnuslukujen perusteella voidaan tehdä arvio yrityksen riskistä ajautua kriisiin.

Lähde: Yrityksen rahoituskriisin ennustaminen (2004). Erkki K. Laitinen ja Teija Laitinen.

10

VAASAN YLIOPISTOLEHTI 1 / 2014

Riskit hallintaan Kukapa meistä ei haluaisi rikastua? Ennen pörssihain uraa kannattaa silti miettiä muutama perusasia.

Yhtenä keinona lisäeurojen saamiseksi yksityishenkilöt ja yritykset voivat harjoittaa sijoitustoimintaa, jossa tavoitteena saada tuottoja – mahdollisimman vähäisin riskein tietenkin.

– Tuotto-odotukset ja riskit vaihtelevat keinojen myötä. Jos haluaa suurempaa tuottoa, on oltava valmis hyväksymään myös suurempi riski, tiivistää rahoituksen professori Timo Rothovius.

Ei tuottoa ilman riskejä Sijoittaminen tarkoittaa rahoitusinstrumenttien ostoa, hallussapitoa ja myymistä tarkoituksena tehdä voittoa. Näistä instrumenteista yleisimpiä ovat pörssinoteeratut osakkeet.

Sijoituksen kohteena voivat olla myös rahasto-osuudet, kiinteistöt ja raaka-aineet.

Riskit kuriin hajauttamalla

Lähteet: Wikipedia, Valuuttakauppa.fi

Sijoitusriskillä tarkoitetaan sitä, että tavoiteltavaa tuottoa ei saavutetakaan, vaan sijoitus voi tuottaa jopa tappiota. Riskiä voi pyrkiä hallitsemaan hajauttamalla. Sijoituksia voi hajauttaa eri maihin ja maanosiin, eri toimialojen yrityksiin ja eri sijoitusluokkiin. Sijoitusten hankinnat ja myynnit voi tehdä pidemmällä aikavälillä.

– Hajauttamisen etuna on ”ilmainen lounas”, eli sijoittamisen tuotto-odotusta voidaan parantaa ilman että riski kasvaisi. Tämä onkin ainoa keino kustannusten minimoimisen ohella, jolla tällaiseen tavoitteeseen päästään, Rothovius kertoo.

– Haittana voi olla kustannusten kasvu. Esimerkiksi suoria kiinteistösijoituksia ei moni pysty kunnolla hajauttamaan, koska se vaatii suuria pääomia.

Kärsivällisyydellä turvaa Pitkäjännitteinen sijoittaminen – sijoitusasuntoihin, rahastoihin ja indekseihin – on kaikkein turvallisin sijoitustoiminnan muoto. Tällöin sijoitusajat ovat pitkiä, riski matala ja tuotot suhteellisen pieniä.

– Pitkällä aikavälillä sijoituskohteen tuotto lähenee tuoton odotusarvoa, eli sijoituksen riski pienenee. Haittana on luonnollisesti rahojen sitominen pitkäksi ajaksi.

Piensijoittajan, eli Matti Meikäläisten, kannattaa miettiä tarkkaan oma riskinkantokykynsä, eli millaiset mahdollisuudet on selviytyä mahdollisista taloudellisista menetyksistä.

– Riskikohteisiin ei kannata sijoittaa sellaisia varoja, joita tarvitaan jokapäiväiseen elämiseen. On varauduttava siihen, että sijoituksen arvo voi lyhyellä tähtäyksellä pudota hyvinkin voimakkaasti. Pahimmillaan esimerkiksi osakkeiden hinnat voivat vuodessa pudota puoleen, Rothovius varoittaa.

Saako professorilta kuuman sijoitusneuvon?

– Ei saa, edelleenkään, Rothovius hymyilee.

VAASAN YLIOPISTOLEHTI 1 / 2014

11

Koulutus

Teksti: Virpi Juppo Kuvat: Katja Lösönen

Tie tohtoriksi Tohtorikoulutettava tasapainoilee mukaansatempaavan väitöskirjatyön ja akkuja lataavan vapaa-ajan välillä.

Tohtorikoulutettava Maria Erosen viestintätieteen alan väitöskirja valmistunee tänä vuonna. Siinä Eronen tarkastelee julkisuuden henkilöistä käytäviä verkkokeskusteluja. Väitöskirjassa on viisi artikkelia, joista neljä on jo julkaistu tai hyväksytty julkaistavaksi tieteellisissä lehdissä.

– Tutkin kielellisiä keinoja ja sitä, miten ihmistä arvotetaan. Millaista moraalia julkisuudessa rakennetaan tänä päivänä? Minua kiinnostaa ihmisyys ylipäätään, taidan olla perushumanisti siinä mielessä. Haluan miettiä myös filosofisesti, Eronen kertoo.

Luovuutta ja uusia ihmisiä Maisteriopintojen jälkeen Eronen oli hetken töissä Viestintätieteen yksikön tutkimusprojektissa ja huomasi yliopistomaailman sekä tutkimustyön kiinnostavan.

– Tykkään lukea ja sivistää itseäni, Eronen kertoo. Toiveammattini lukioaikana ja vielä yliopistossakin oli toimittaja. Vaikken koskaan ajatellut opettajan ammattia, nyt sekin on alkanut tuntua varteenotettavalta vaihtoehdolta. On mukava olla nuorten kanssa tekemisissä.

Jatko-opiskelijoilla voi olla osittaista opetusvastuuta. Pienen yliopiston etuna Eronen näkee sen, että jatko-opiskelijat saavat tehdä monenlaista työtä.

Ei normipäiviä Erosen mielestä parasta on itse tutkimustyö, mutta myös mahdollisuus itse luoda omat aikataulunsa ja päivänsä. Tutkijan tyypillinen päivä vaihtelee.

– Tutkimustyö on luova prosessi, jossa täytyy olla aikaa vapaalle ajattelulle. Saan usein oivalluksia lenkkeillessäni tai savitöitä tehdessäni. Tutkimustyön ja vapaa-ajan välillä täytyy pitää tasapaino.

Työn ”sokerina pohjalla” ovat konferenssimatkat ja uusien ihmisten tapaaminen. Seuraava konferenssimatka suuntautuu kesällä Lontooseen Celebrity Studies -konferenssiin, jossa Erosen aiheena on julkkiskulttuuri ja sen muutos. Konferenssit ovat tutkijoille hyviä tilaisuuksia esitellä omaa tutkimustaan, saada palautetta ja verkostoitua.

Erosta motivoi väitöskirjan kirjoittamiseen lähipiirin ja työyhteisön tuki.

– Ohjaajasuhteen toimivuus on tosi tärkeää, koska se on niin henkilökohtainen asia. Jos kemiat eivät synkkaa, niin ei siitä tule mitään.

Tutkimusaiheensa kanssa on myös lopulta aika yksin, kertoo Eronen.

Eronen saa oivalluksia usein lenkkipolulla tai savitöitä tehdessään.

1985 syntyy Haapajärvellä

12

VAASAN YLIOPISTOLEHTI 1 / 2014

2004 valmistuu ylioppilaaksi Kuortaneen urheilulukiosta

2008 valmistuu maisteriksi Vaasan yliopistosta

Tohtoriopiskelija Maria Eronen tutkii väitöskirjaansa varten julkisuuden henkilöistä käytäviä verkkokeskusteluja.

Ajankäytön mestari Tutkimustyössä tulee sietää epävarmuutta tulevaisuuden suhteen.

Rahoituksen järjestyminen voi olla epävarmaa ja usein artikkeleiden julkaisemisessa kestää kuukausia. Eronen on oppinut pitkäjännitteiseksi urheiluharrastuksen kautta.

– Ei tämä ole mitään ruohonleikkaamista, jossa näkee työn jäljen saman tien. Akateeminen maailma on myös aika kilpailuhenkistä, eikä kaikkea omasta tutkimuksestaan tulevaa kritiikkiä kannata ottaa henkilökohtaisesti.

– Vaikeinta on ajankäytöllisesti yhdistää itsenäinen työskentely niihin sosiaalisiin verkostoihin ja hektisiin vaatimuksiin, joita nykyajan akateeminen kulttuuri asettaa, Eronen kertoo.

Ei tämä mitään ruohonleikkaamista ole, jossa näkee työn jäljen saman tien.

Jatko-opintoihinsa Eronen on saanut Etelä-Pohjanmaan kulttuurirahaston kaksivuotisen apurahan. Tällä hetkellä Erosella on Filosofisen tiedekunnan rahoittama tohtorikoulutettavan paikka heinäkuun loppuun. Eronen toivoo saavansa väitöskirjansa esitarkastukseen kesällä.

Tulevaisuudessa Eronen näkee yliopistomaailman ykkösvaihtoehtona työllistymisen suhteen.

2009 aloittaa tohtoriopinnot ja saa ensimmäisen apurahan

2011 ensimmäinen tieteellinen artikkeli AFinLa-lehdessä

2012 4kk vaihdossa Pohjois-Carolinassa

2014 väitöstilaisuus

VAASAN YLIOPISTOLEHTI 1 / 2014

13

Levón-instituutti

Teksti: Niina Heikkinen Kuva: Mikko Lehtimäki

TOLKKUA

talouden johtamiseen eMBA-opintojen ohjelma Yrityksen talousohjaus keskittyy menneisyyden sijasta tulevan ennakointiin.

T

alousohjauksella halutaan löytää talouden seurantatapoja, jotka auttavat johtoa strategian toteuttamisessa ja tulevan ennakoinnissa. Ohjelma esittelee malleja ja työkaluja, joilla yritys tai julkinen organisaatio pystyy suunnittelemaan ja seuraamaan tuloksentekokykyään.

– Osallistujat saavat kokonaiskuvan siitä, miten yritystoiminta saadaan kannattavaksi ja millainen strategia sen toteuttamiseksi kannattaa luoda, eMBA:n koulutuspäällikkö Helena Eteläaho kertoo.

Yksityisille ja julkisille Yrityksen talousohjaus -kehittämisohjelma pitää sisällään budjetointia, kustannusten seurantaa, investointeja, rahoitusta sekä yrityksen arvon määritystä. Myös yhteistyö eri oppiaineiden ja tutkijoiden kanssa on tiivistä: Vaasan yliopiston uusin tutkimus pääsee heti käyttöön.

– Kehitysohjelma on suunnattu johto-, esimies- tai asiantuntijatehtävissä toimiville. Opitut asiat ovat sovellettavissa hyvin niin yksityisten kuin julkistenkin organisaatioiden käyttöön, Eteläaho sanoo.

14

VAASAN YLIOPISTOLEHTI 1 / 2014

– Nykyään julkiset organisaatiot ostavat monia ulkopuolisia palveluita, joten talouden johtamisen osaaminen on entistäkin tärkeämpää myös julkisella puolella.

Hedelmällisiä keskusteluja Moduulin opinnot suoritetaan työn ohessa ja ne koostuvat asiantuntijaluennoista, analyyseista ja yritystapausten käsittelystä. Ohjelman opetusmenetelminä hyödynnetään luentoja ja kirjallisuutta, case-opetusta, ryhmätöitä ja keskusteluja, workshopeja sekä oppimispäiväkirjaa.

– Talouden seuranta on organisaatioille erittäin tärkeää. Opinnot sisältävät myös yritysten arvonmääritystä, eli sitä, kuinka arvokkaita yritykset tietyllä hetkellä olisivat, jos ne myytäisiin, Eteläaho kertoo.

– Kaikkein hedelmällisintä antia ovat kuitenkin lähiopetuksessa käytävät keskustelut, joita syntyy eri alojen asiantuntijoiden vaihtaessa ajatuksiaan.

eMBA (Entrepreneurial MBA)

EE EE EE EE

Kasvuhakuisen yrityksen sekä kehittymisintoisen julkisen organisaation täydennyskoulutusohjelma Moduuleja liiketoiminnan eri osa-alueisiin ja koulutusaloihin liittyen Toiminnassa 1990-luvulta asti Lisätietoa: http://www.uva.fi/fi/about/organisation/institutions/levon/continuing/ebmba/

APV 1

sijoituspalvelututkinnon valmennuskurssi Kurssin tavoitteena on antaa valmiudet suorittaa APV 1 sijoituspalvelututkintokoe menestyksellisesti.

Sijoituspalvelututkinto on arvostettu ja alan yritysten tunnustama tapa osoittaa sijoituspalvelutehtävissä vaadittava tiedollinen osaaminen. Kurssi valmentaa tutkinnon suorittamiseen, joka on vaatimuksiltaan monipuolinen ja siinä käydään läpi perusteet kaikilta keskeisiltä osaamisalueilta.

Kurssi järjestetään keväällä Vaasassa 13.3., 20.3., 27.3. ja 15.4.

Kurssin hinta yhdeltä henkilöltä on 1750 € + alv 24 %.

Ilmoittautuminen ja lisätiedot: Mikko Niiniketo p. 029 449 8203 mikko.niiniketo@uva.fi uva.fi/levon/koulutus

Opitut asiat ovat sovellettavissa hyvin niin yksityisten kuin julkisten organisaatioiden käyttöön.

eMBA:n koulutuspäällikkö Helena Eteläaho kehottaa yrityksiä ennakoimaan ja katsomaan tulevaisuuteen taloudesta puhuttaessa.

Levón-instituutti on Vaasan yliopiston erillislaitos, joka välittää yliopiston osaamista aikuiskoulutuksessa, tutkii ja tuotteistaa tutkimukseen pohjautuvaa tietoa asiakkaan tarpeiden mukaan.

Yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Teksti: Niina Heikkinen

Suomalaiset lapset eivät tällä hetkellä osallistu lainkaan taloustieteiden Pisa-kokeeseen

Panu Kalmin mielestä Suomesta tarvittaisiin globaalisti vertailukelpoista aineistoa ihmisten talousosaamisesta ja -käyttäytymisestä.

16

VAASAN YLIOPISTOLEHTI 1 / 2014

Taloudellinen lukutaito on kaikkien oikeus

Vaasan yliopiston taloustieteen professori Panu Kalmi tutkii suomalaisten taloudellisen lukutaidon vaikutusta taloudelliseen käyttäytymiseen.

Nelivuotinen hanke alkoi viime syksynä.

Tampereen yliopiston professorin Olli-Pekka Ruuskasen kanssa toteutettava tutkimus selvittää, onko taloudellisesti lukutaitoisilla henkilöillä pienempi todennäköisyys ylivelkaantua kuin sellaisilla henkilöillä, joiden ymmärrys taloudellisista asioista on heikkoa.

Hankkeessa tutkitaan myös sitä, pystyttäisiinkö ihmisten taloudellista lukutaitoa edistämään koulutuksen avulla.

– Hankkeessa on kaksi osaa. Ensimmäinen osa koostuu laajasta kyselystä, jossa kartoitetaan suomalaisten talousosaamista.

Hankkeen toisessa osassa tarkastellaan ja vertaillaan erilaisia nuorten talousosaamiseen keskittyviä koulutusmenetelmiä, Panu Kalmi kertoo.

Suomi jälkijunassa Suomessa ei ole tehty aikaisemmin vastaavanlaista tutkimusta kansalaisten talousosaamisesta ja sen vaikutuksesta taloudelliseen käyttäytymiseen. Tässä Suomi matelee muihin maihin verrattuna jälkijunassa, sillä useassa maassa tällaista tutkimusta on tehty.

– Suomessa on kartoitettu kansalaisten taloudellisesta osaamista vain vähän, eikä sen vaikutuksista ole tutkimusta lainkaan. Meiltäkin kuitenkin tarvitaan globaalisti vertailukelpoista aineistoa ihmisten talousosaamisesta ja -käyttäytymisestä, Kalmi sanoo.

Nuorilla suuri riski Mitä vanhemmaksi ihminen tulee, sitä enemmän hän joutuu kantamaan vastuuta omasta taloudestaan. Tästä toimii esimerkkinä eläke, jonka kerryttämisessä ihmisellä itsellään on entistä suurempi vastuu. Myös sijoitusvaihtoehdoissa on nykyään valinnanvaraa.

– Ihmisten talousosaamista tulisi lisätä niin, että he voisivat itsekin arvioida, mitkä sijoituskohteet ovat kannattavia, Kalmi toteaa.

Nuoret ovat Kalmin mukaan erityisessä riskissä ylivelkaantua. Kun nuoren tulot ovat pienet ja menot suhteellisen suuret, ja kun saatavilla on helppoa lainaa, ylivelkaantumisen riski kasvaa.

– Onneksi pikavippeihin tuli kielto.

Lisää taloustietoa kaikille Kalmi toivoo, että Suomeen saataisiin jonkinlainen taho, joka koordinoisi ja vetäisi talousosaamiseen liittyviä hankkeita. Tällainen taho toimisi informaatiopankkina, tarjoaisi taloustietoa verkossa ja välittäisi tietoa talouden alan tapahtumista.

Suomalaiset lapset eivät tällä hetkellä osallistu lainkaan taloustieteiden Pisa-kokeeseen.

Siihen osallistuminen tarjoaisi kuitenkin maailmanlaajuista vertailuaineistoa myös lasten talousosaamisesta.

– Kaikkien alojen orientoiviin yliopisto-opintoihin olisi niin ikään hyvä sisällyttää talousosaamiseen keskittyvä kurssi, jotta opiskelijoillakin olisi mahdollisuus edistää omaa taloudellista osaamistaan.

Orientoiviin yliopisto-opintoihin pitäisi sisällyttää talousosaamiseen keskittyvä kurssi.

– Saatavilla pitäisi olla jonkinlaista tiedonvälitystä niistä taloudellisista asioista, jotka suomalaiset kokevat ongelmakohdikseen, Kalmi sanoo.

VAASAN YLIOPISTOLEHTI 1 / 2014

17

Yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Teksti: Niina Heikkinen Kuva: Mikko Lehtimäki

Heikkilä sai vuoden 2013 lopulla Newton- stipendin post-docprojektilleen, joka tutkii yrittäjyyttä Itä-Aasiassa.

Kaksivuotisen stipendin myönsivät Britannian Akatemia ja tiedeyhteisö Royal Society.

Arki se on Pohjois-Koreassakin Jukka-Pekka Heikkilällä on erikoinen työpaikka: hän opettaa kauppatieteitä Pjongjangin yliopistossa.

18

VAASAN YLIOPISTOLEHTI 1 / 2014

I

tä-Aasia nappasi Jukka-Pekka Heikkilän tiukkaan otteeseensa, kun hän lähti vaihto-opiskelemaan Kiinaan vuonna 2006. Oleskelu Kiinassa jatkui tutkimusassistentin töitä tehden ja pro gradu -tutkielmaa kirjoittaen.

Heikkilä suoritti myös valtiotieteiden maisteriohjelman opintoja, ja gradun aiheeksi valikoitui Pohjois-Korean tulevaisuus. Tuskinpa osasi mies arvata, että löytäisi itsensä muutaman vuoden kuluttua opettamasta kauppatieteitä pohjoiskorealaisessa yliopistossa.

– Löysin Pjongjangin yliopiston verkosta ja päätin siltä istumalta hakea sinne töihin.

Syksyllä 2012 minut hyväksyttiin vierailevaksi professoriksi kyseiseen yliopistoon, jossa opetan kauppatieteitä noin kahden kuukauden ajan vuosittain, Vaasan yliopistosta syyskuussa 2013 väitellyt Heikkilä kertoo.

Opetuksessa ei suuria eroja Vierailevan professorin työ Pjongjangin yliopistossa on vapaaehtoistyötä. Vaikka rahallista korvausta opettamisesta ei saakaan, on työ silti antoisaa.

– Kun kysyin opiskelijoilta ensimmäisellä luennollani mitä he haluavat minun opettavan heille, he vastasivat yksinkertaisesti: ”kaiken”.

Sen sijaan Suomessa opiskelijat eivät niinkään janoa tietoa, vaan opintopisteitä, Heikkilä vertaa.

Yleisesti ottaen kauppatieteitä kuitenkin opetetaan Pohjois-Koreassa samalla lailla kuin Suomessa, ainoastaan hitaammalla tahdilla.

– Pohjoiskorealaiset opiskelijat ovat hyvin ahkeria, mutta ryhmätyöskentely on heille vierasta. Juuri siksi olenkin laittanut opiskelijat ratkaisemaan ryhmissä erilaisia case-tapauksia, jotka ovat peräisin Harvardin yliopistosta.

Jukka-Pekka Heikkilä opettaa kauppatieteitä Pjongjangin yliopistossa pari kuukautta vuosittain. Vapaaehtoistyö on antoisaa.

Pohjois-Koreassa myös kunnioitetaan auktoriteetteja aivan eri tavalla kuin Suomessa.

Professorin kanssa ei esimerkiksi voida olla ystäviä, sillä opettaja on opiskelijoiden silmissä hierarkkisesti ylempänä. Hierarkia-asetelmien lisäksi pohjoiskorealaisessa yliopistossa riittää byrokratiaa: tiedekunnan kokouksia järjestetään peräti viikoittain. Asiat ovat hektisiä ja raha on tiukassa.

Elämää kampuksella Tällä hetkellä Pjongjangin yliopistossa opetetaan muun muassa kauppatieteitä, informaatioteknologiaa ja maataloutta, mutta aikeissa on avata sekä lääketieteellinen että arkkitehtuurinen tiedekunta. Kampuksen ilmapiiri on äärimmäisen ystävällinen, sillä kaikki tietävät, että professorit ovat hyvällä asialla.

Yliopiston kampuksella on 600 opiskelijaa sekä paikallisten professorien lisäksi 50 ulkomaalaista opettajaa, joista kolme on eurooppalaisia. Kampuksella on länsimainen klinikka, sauna ja ruokala, joka tarjoilee riisiä ja korealaista perinneruokaa kimchiä, hapatettua kaalia.

– Viikolla asun pääasiallisesti kampuksella, vaikka alueelta saakin luvan saatuaan poistua. Opetuksen ulkopuolella ehtii hyvin vaikka kirjoittamaan, kun vapaa-ajan aktiviteetteja ja sosiaalista elämää ei juuri ole. Viikonloppuisin teemme erilaisia retkiä kampusalueen ulkopuolelle, Heikkilä sanoo.

– Median luoma kuva maasta on kapea. Tämä on ymmärrettävää, koska toimittajia ei päästetä maahan. Ihmisiä sielläkin elää ja päivät kuluvat kuten muuallakin maailmassa. Arki se on Pohjois-Koreassakin, Heikkilä muistuttaa.

Kun kysyin opiskelijoilta ensimmäisellä luennollani mitä he haluavat minun opettavan heille, he vastasivat: kaiken.

VAASAN YLIOPISTOLEHTI 1 / 2014

19

Elämän suola

Teksti: Niina Heikkinen Kuvat: Katja Lösönen

Työssäkin jaksaa paremmin, kun harrastaa vapaa-ajalla jotain mukavaa. Lue, mikä antaa virtaa yliopistolaisille.

Yliopiston runoniekat Kirjastosihteeri Risto Auttilla ja toista vuotta viestintätieteitä opiskelevalla Enni Yli-Hynnilällä on yhteinen harrastus: molemmat kirjoittavat vapaa-ajallaan runoja. Runojen kirjoittaminen tarkoittaa kuitenkin molemmille hieman eri asioita.

20

VAASAN YLIOPISTOLEHTI 1 / 2014

T

iedekirjasto Tritonian kirjastosihteerinä työskentelevä Risto Autti on kirjoittanut koko ikänsä, ja pöytälaatikkoon on kertynyt monenlaisia tekstejä.

Kansakoulussa Autti kirjoitti näytelmiä koulun joulu- ja kevätjuhliin.

– Olen myös aina lukenut paljon erilaista kirjallisuutta aina tieto- ja kaunokirjallisuudesta runoihin ja sarjakuviin, mies kertoo.

Autti ei muista tarkalleen, milloin runojen kirjoittaminen alkoi, mutta vuosikymmenten ajan sitä on jatkunut. Runoilu tarjoaa ennen kaikkea älyllistä virikettä.

– Ennen runon kirjoittamista mietin, mihin runollani pyrin ja mitä siltä odotan. Omasta mielestäni runossa pitää olla jokin ajatus, Autti sanoo.

Runoilu tarjoaa älyllistä virikettä Filosofista ja selkeää Auttin runoja on julkaistu muun muassa Nuori Voima -kirjallisuuslehdessä sekä Tritonian omissa painetuissa julkaisuissa. Auttin runot ovat filosofisia tekstejä, joiden aiheet kumpuavat siitä, mitä kiinnostavaa hän itse ympärillään näkee ja mitä hän jää ihmettelemään.

Runot ovat selkeitä ja yksinkertaisia, eivät kryptisiä.

– Haluan, että runoni kehittyvät edetessään ja että niissä on jonkinlainen jatkumo. On myös tärkeää, että runo on napakka kokonaisuus.

– Toisaalta pyrin aina sisällyttämään runoihini pieniä yllätyksiä ja huumoria. Runot kulkevat omia teitään, ja pyrin siihen, etten koskaan kirjoita kenenkään muun tyylillä.

Riimeistä runoiluun Toista vuotta viestintätieteitä yliopistossa opiskeleva Enni Yli-Hynnilä alkoi runoilla

heti kirjoittamaan opittuaan. Vanhemmat lukivat Yli-Hynnilälle paljon kirjoja, ja sanoista innostunut tyttö alkoi itsekin riimitellä.

– Kotoa löytyy kasa kirjoitusvihkoja. Lapsena runoilu näkyi lähinnä kirjoittamissani onnittelukorteissa, mutta yläasteella aloin näyttää runojani muillekin, Yli-Hynnilä kertoo.

Vapaus toisessa maailmassa – En koskaan istu alas työpöydän ääreen ja ala miettiä, mitä kirjoittaisin. Kirjoitan silloin, kun inspiraatio iskee. Parhaiten runojen ideat syntyvät luonnossa liikkuessa.

Nuuka (Enni Yli-Hynnilä) Moon niin nuuka ku pohojalaanen

Runojen kirjoittaminen tarjoaa Yli-Hynnilälle vapauden elää toisessa maailmassa ja käyttää mielikuvitusta. Runojen kautta saa mahdollisuuden elää eri paikoissa ja hetkissä, ja kirjoittaminen voi toimia jopa terapiakeinona.

– Runoni eivät kuitenkaan ole toisintoja oman elämäni tapahtumista, vaan ne ovat suurelta osin fiktiivisiä. Oman elämäni ilot ja surut siirrän mieluummin päiväkirjaani, Yli-Hynnilä selvittää.

Vapaus elää toisessa maailmassa Useita julkaisuja Yli-Hynnilän ensimmäinen runokokoelma, Etelä-Pohjanmaan murteella kirjoitettu Taireteos julkaistiin vuonna 2011. Kirjajulkaisu oli palkinto Sanoja Rakkaudesta -kirjoituskilpailun voitosta. Runoja on julkaistu myös parissa antologiassa sekä Mun elämäni -runokokoelmassa.

vaan voi olla Ajelen vanhalla Saabilla Kyläälenki Jussi-pairalla Naapurit kattoo pitkähän Notta koska mä mun risukasan Korjata ennätän Musta se on koria pohojalaastalo Kaunis ku mikä Vaikka vähän röttelö Kahavitki keitän omas tuvas Huoltoasemilla sumppi on pahaa Ja hinta kans On kuitenki yks asia Johon voisin törsätä rahani Olisitko se sinä, Kultaakin kalliimpi?

– Tilausrunojakin olen tehnyt tutuille ja olen lausunut omia runojani erilaisissa tapahtumissa. Äidinkielessä ja kirjoittamisessa lahjakas Yli-Hynnilä on saanut julkaistua myös yhden novellinsa Mun ääni -teoksessa.

Viestintätieteiden opiskelija Enni Yli-Hynnilä ja Tiedekirjasto Tritonian kirjastosihteeri Risto Autti uppoutuvat vapaa-ajallaan riimittelyn vapaaseen maailmaan.

VAASAN YLIOPISTOLEHTI 1 / 2014

21

Alumni

Teksti: Niina Heikkinen Kuvat: Katja Lösönen

Tilintarkastaja Tapani Vuopala pitää tilintarkastusta hyvänä työvaihtoehtona nuorille opiskelijoille, koska rahoitussektori on yhteiskunnallisesti tärkeä.

Tilintarkastaja pärjää palveluasenteella

V

aasan yliopiston alumni Tapani Vuopala tiesi jo 15-vuotiaana haluavansa joskus kauppakorkeakouluun opiskelemaan. Rovaniemeläisen Vuopalan opinahjoksi valikoituikin lukion jälkeen silloinen Vaasan kauppakorkeakoulu, nykyinen Vaasan yliopisto.

– Opiskelin pääaineenani laskentatoimea ja valmistuin kauppatieteiden maisteriksi vuonna 1984, Vuopala kertoo.

Valmistumisensa jälkeen Vuopala pääsi heti töihin tilintarkastustoimistoon. Sillä tiellä ollaan edelleen.

– Tilintarkastajan työssä minua kiehtovat työtehtävien monipuolisuus ja ihmisten kanssa toimiminen asiakastapaamisten merkeissä.

Jokainen työpäivä on erilainen, Vuopala sanoo.

– Olin tuohon aikaan töissä Deloitte-asiantuntijaorganisaatiossa, josta siirryin DHSAuditin palvelukseen. Voisi jopa sanoa, että olin mukana perustamassa yritystä, Vuopala kertoo.

Vuopala toimii myös tilintarkastajien etujärjestön, KHT-yhdistyksen puheenjohtajana.

– Haluan omalta osaltani vaikuttaa tilintarkastusalan kehittämiseen varmistamalla, että tilintarkastukseen voi luottaa. Luottamuksen toteutumiseksi tarvitaan halua asiakkaiden palvelemiseen, Vuopala toteaa.

Luottamusta rakentamassa

Alan kehittäjä

Vaasan yliopisto tarjoaa erinomaiset valmiudet tilintarkastajan ammattiin haluaville, sillä pääaineekseen voi kandidaattivaiheessa valita laskentatoimen ja rahoituksen sekä maisterivaiheessa laskentatoimen ja tilintarkastuksen.

Nykyään Vuopala työskentelee tilintarkastajana DHS Oy Audit Partners -yrityksessä, jonka toiminta sai alkunsa kaksi vuotta sitten. Vuopala itse on ollut mukana yrityksen toiminnassa alusta alkaen.

– Tilintarkastus on hyvä työvaihtoehto nuorille opiskelijoille. Rahoitussektori on yhteiskunnallisesti tärkeä, ja tilintarkastuksella on merkittävä rooli yhteiskunnallisen luottamuksen ylläpitäjänä, Vuopala toteaa.

Tapani Vuopala

Jokainen työpäivä on erilainen 22

VAASAN YLIOPISTOLEHTI 1 / 2014

DHS Oy Audit Partners KHT-yhdistyksen puheenjohtaja Kauppatieteen maisteri 1984

Tervetuloa ystävien pariin, alumni!

Yliopistolaisuus alkaa fuksina, mutta ei lopu tutkintotodistukseen. Vaasan yliopisto haluaa olla mukanasi elämän ja uran eri vaiheissa. Yhteisö iloitsee kanssasi, ja kun työ asettaa haasteita, entisiltä opiskelutovereilta löytyy tukea ja neuvoja. Vaasan yliopiston alumneja ovat niin Vaasan kauppakorkeakoulun, Vaasan korkeakoulun kuin Vaasan yliopiston kasvatit.

Mitä sinä saat?

EE EE EE EE

verkoston

EE

ajankohtaista tietoa yliopistomaailmasta

alumnitiedotteen sähköpostiin kutsuja tapahtumiin tietoa täydennyskoulutusmahdollisuuksista

www.uva.fi/alumnit

Vaasan yliopiston alumnit

BETTER/WORSE? JUST DIFFERENT.

Taking Good Care of Students n my high school back in Hungary, there used to be a great discipline. When the teacher entered the classroom, everybody stood up. We listened to the daily report: “I respectfully report that this class includes 37 members and ‘X’ is missing today”.

That time I also had a chance to study one year in Finland (Turku), thanks to my parents’ encouragement and my Finnish host family.

High school in Finland is somewhat different from the Hungarian system. Students select their courses freely and there are even examination weeks, which is a completely foreign concept for a Hungarian high school and reminds us more on the university practices.

Now, after one year of working here in the University Services for the interests of the international students and being an international student myself, I have understood that the diverse cultural backgrounds and different

cultural practices are important to take into account within this process. At the university we educate and encourage our students to think critically and we offer them space for academic freedom (of course, within a necessary limit). As students might have different presumptions, open and direct communication among personnel and students has a key importance.

To mention a personal example, my first experience (at the University of Tampere) was a short introduction with my International Coordinator, who was welcoming me at the University very kindly and directly. Before this experience I just could never imagine to talk as freely to the university personnel. This short interaction gave immediately a positive influence about the atmosphere of a Finnish university in general.

The first impressions and experiences of the newly arriving students are especially important, as these might have influence on the future plans of a student regarding studying the language, integrating in the culture and perhaps even staying in the country and starting a new life here. By open and direct communication, by treating each other respectfully and by maintaining also a reasonable discipline with clearly defined and well communicated rules, we can contribute to the successful integration of the international students to the Academic community and we can raise the students’ awareness to become responsible members of the Academic community.

NAME: A nnamári a Payer AGE: 25 HOME CO UNTRY: H ungary (o citizensh btained F ip in 201 inland’s 3) WORKIN G TITLE A ND EDUC Students ATION: In Coordina ternation tor, Bach al elor of So ARRIVED cial Scien IN FINLA ces ND: 2008 FAMILY: Fiancé FAVOURIT E OCCUP ATION A BEST CH S A CHIL ARACTER D: Lawye r ISTIC: Ho MOTTO: nesty an “Living o d openne n the eart ss does incl h is expe ude a trip nsive, ye round th t it e Sun.”

VAASAN YLIOPISTOLEHTI 1 / 2014

23

Minun kampukseni

”Se värjää sun hiuksesi punaisellaan…”

Vaasan yliopiston kampuksen ranta on mitä mainioin paikka auringonlaskujen katselemiselle (ja valokuvien ottamiselle). Sydäntalvella vastaavia auringonlaskuja saatiin nähdä harva se päivä. Kaunista, eikö?

Kuva: Nimimerkki sandepaulina (Instagram)

Millaisena Vaasan yliopisto näyttäytyy sinulle? Muodostuuko se ihmisistä, tarinoista vai kiinnittyykö huomiosi johonkin yksityiskohtaan? Jaa kokemuksesi! Ota kuva yliopiston arjesta kampuksella ja julkaise se Twitterissä tai Instagramissa käyttäen #univaasa -tunnusta.

Sarjakuva

24

VAASAN YLIOPISTOLEHTI 1 / 2014

Tuoretta tiedettä EE

Rothovius, Timo, Jussi Nikkinen, Jukka Sihvonen & Antti Klemola Johdannaisten hyödyntäminen energiayhtiön liiketoiminnassa. Loppuraportti.

Selvityksiä ja raportteja 193.

EE

Salminen, Ari & Lauri Heiskanen Whistleblowing - Pilliin puhaltaminen ja organisaatioiden kehittäminen: Katsaus tutkimuskirjallisuuteen. Selvityksiä ja raportteja 192.

EE

Mäkelä, Liisa, Riitta Viitala, Jussi Tanskanen, Risto Säntti & Timo-Pekka Uotila LÄIKE - Lähijohtamisen kehittämisellä parempaa hyvinvointia ja tuloksellisuutta.

Vaasan yliopiston julkaisuja. Selvityksiä ja raportteja 191.

EE

Piekkola, Hannu, Otto Suojanen & Arttu Vainio Museoiden taloudellinen vaikuttavuus.

Levón-instituutin tutkimuksia 139.

EE

EE

Breckle, Margit & Antje Johanning-Radžiené Deutsch in Litauen: Quantitative Auswertung einer Studie zur Sprachlernmotivation. Selvityksiä ja raportteja 190.

EE

Kuusisto, Jari, Jeroen P.J. de Jong, Fred Gault, Christina Raasch & Eric von Hippel Consumer innovation in Finland - Incidence, diffusion and policy implications.

Selvityksiä ja raportteja 189.

Virrankoski, Reino (toim.)

Wireless sensor systems in indoor situation modeling II (WISM II). Selvityksiä ja raportteja 188.

Palstalla esitellään Vaasan yliopiston julkaisusarjojen uusimmat julkaisut.

Julkaisujen tilaukset: www.uva.fi/fi/research/ publications/orders/

Väitökset Kasvattamalla mikrolevää sikaloiden jätevesissä saadaan biodieselin raaka-ainetta

Kokemuksellinen opetus haaste sekä opettajalle että oppilaalle

Liangdong, Zhu

13.12.2013 Markkinointi Teaching the future marketers through experiental client-based projects. Marketing knowledge and skills in the context of early phases of service and product development

28.1. 2014 Tuotantotalous Sustainable Biodiesel Production from Microalgae Cultivated with Piggery Wastewater

Henkilöstö mukaan organisaatioiden arvoprosessin määrittelyyn

Harjamäki, Sauli 17.12. 2013 Tuotantotalous Yhteiset arvot - voimavara liiketoiminnalle?

Jaskari, Minna-Maarit

Visuaaliset ja käyttäjäkeskeiset sopimukset liiketoiminnan tukena

Haapio, Helena 29.11. 2013 Talousoikeus Next Generation Contracts: A Paradigm Shift

Rinnakkaisella suunnittelulla parempaa kannattavuutta

Belay, Alemu Moges 16.12. 2013 Tuotantotalous Modeling Concurrent Engineering to Improve Product Development Performance

VAASAN YLIOPISTOLEHTI 1 / 2014

25

Kolumni

Mikä koulutus?

P

uhumme kyllästymiseen asti elinikäisen oppimisen tarpeesta.

Tekninen kehitys hävittää ammatteja, se muuttaa jäljelle jäävien sisältöä ja se luo vallan uusia ammatteja.

Kehityksen tarkka eteneminen on hämärän peitossa ja siihen voi varautua vain yhdellä tavalla: hankkimalla tarpeeksi hyvä ja laaja-alainen koulutus. Mitä vankempi pohja, sitä korkeammalle voi ponnistaa.

Tämä ei ole sinänsä uutta. Kun itse lähdin opiskelemaan yli 45 vuotta sitten, Suomi oli suljettu, vähitellen maataloudesta irtautuva maa. Kukaan ei osannut aavistaa, miten kotimaa kehittyy seuraavien vuosikymmenten aikana.

Kiitän jälkeenpäin omia, ennalta täysin suunnittelemattomia, valintojani.

Olin pienestä pitäen tekniikasta kiinnostunut ja olin aina kuvitellut, että minusta tulee insinööri. Kävin tätä varten joskus kyselemässä kesätöitä Wärtsilästä ja muista vaasalaisista konepajoista. Sain mielestäni tylyn kohtelun ja päätin unohtaa koko jutun.

Pyrin sen sijaan valtiotieteelliseen tiedekuntaan. Koin, että tämä siirtäisi varsinaisen ammatinvalinnan tuonnemmaksi. Vuoden opiskelun jälkeen tuntui kuitenkin siltä, että opinnot olivat turhankin yleissivistäviä, ja menin lisäksi myös kauppakorkeakouluun.

Valtiotieteellisen opinnot avasivat kuitenkin tien ensimmäiseen työpaikkaan. Pääsin sitä kautta työuran aikaisessa vaiheessa myös kolmeksi vuodeksi ulkomaille. Tämän jälkeen minulle avautui työura, josta en olisi voinut aikoinaan vaasalaisena ylioppilaana uneksiakaan.

Mikä on opetus? Kannattaa valmistautua kaikkeen ja kokeilla rohkeasti.

Johnny Åkerholm Vaasan yliopiston hallituksen puheenjohtaja

Tiesitkö?

Mitä RAHA on?

Kysymykseen ”mitä raha on?” on mahdoton vastata tyhjentävästi, sillä rahan käsitettä voidaan tarkastella monesta eri näkökulmasta.

Arkikäsitystämme leimaa vahvasti rahan käyttötarkoitus maksuvälineenä ja rahan konkreettinen muoto. Taloustieteilijöillä on omat rahateoriansa, mutta myös filosofit ja kielitieteilijät ovat aiheesta kiinnostuneita.

Rahan yleismääritelmä voisi kuulua seuraavasti: ’raha’ = sovittu, fiktiivinen instituutio ja varallisuuden muoto, jota käytetään vaihdon, maksamisen ja mittaamisen välineenä. Rahana käytetään jotain muodoltaan pysyvää, jaettavaksi soveltuvaa ja harvinaista. Filosofi John Searlen mukaan ’raha’ on esimerkki institutionaalisesta tosiasiasta, jonka luomme yhdessä ilman että meidän välttämättä tarvitsee olla tietoisia ilmiön olemuksesta.

Kielellisissä metaforissa rahaan liitetään ominaisuuksia, joita liitetään eläviin olentoihin (raha voi esimerkiksi kasvaa, olla tervettä tai sairasta) tai mekaanisiin objekteihin (raha voidaan esimerkiksi nähdä säiliönä tai se voidaan kuvata vahvaksi, liikkuvaksi tai tasapainoiseksi).

Rahaan liittyy kielikuvissa usein toimintaa (esimerkiksi vetäminen, tukeminen, antaminen ja ottaminen) tai vertaamista suhteessa johonkin tiettyyn rajaan (esimerkiksi yläpuolella tai alapuolella, sisä- tai ulkopuolella, oikealla tai vasemmalla, keskeisenä tai epäolennaisena).

Vastaajana Niina Nissilä, filosofisen tiedekunnan tutkijatohtori

26

VAASAN YLIOPISTOLEHTI 1 / 2014

Well done!

EE

Liiketaloustieteen, erityisesti rahoituksen professorin työsuhteeseen on valittu 1.1.2014 alkaen KTT Janne Äijö.

EE

Vaasan yliopiston ja Åbo Akademin yhteisen Monikielisyysinstituutin johtoon on nimitetty FT Katri Karjalainen.

EE

Tampereen yliopisto on myöntänyt yliopistonlehtori Kirsi Lehdolle hallintotieteen, erityisesti julkisjohtamisen dosentin arvon 17.1.2014 lähtien.

EE

Pohjanmaan hankegaalassa viime vuonna palkittiin Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman parhaita hankkeita, joita Pohjanmaan ELY-keskus, toimintaryhmät YHYRES-kehittämisyhdistys ja Aktion Österbotten ovat ohjelmakaudella 2007–2013 rahoittaneet. Pohjanmaan ELY-keskuksen rahoittama ja Levón-instituutin toteuttama Energiakylä-kehittämishanke palkittiin yhtenä parhaimpana esimerkkinä.

EE

Liikesivistysrahasto on myönsi joulukuussa apurahaa 171 hakijalle kaikkiaan 1,1 miljoonaa euroa. Vaasan yliopiston tutkijoista kolmelletoista myönnettiin apurahaa yhteensä 78 600 euron edestä.

EE

Yliopisto palkitsi vuosijuhlassaan vuoden 2013 opetus- ja tutkimusteot. Vuoden 2013 tutkimusteosta palkittiin professori Petri Helo ja Vuoden opetusteosta yliopisto-opettaja Minna-Maarit Jaskari.

EE

Tutkimusjohtaja Tero Vuorisen kirjoittama Strategiakirja antaa selkeitä työkaluja strategiatyöhön. Kirjassa esitellään lyhyesti strategiatyön perusajatus, historia ja yleisiä periaatteita sekä erilaisten strategianäkemysten ja koulukuntien erot.

Lisäksi Vuorinen esittelee 20 tunnettua ja yleisessä käytössä olevaa strategiatyökalua. Kirjan on kustantanut Talentum.

EE

Vaasan yliopiston ylioppilaskunta (VYY) myönsi vuosijuhlassa Hyvä opettaja -palkinnon filosofian lisensiaatti Suvi Isohellalle ja Best International Teacher -palkinnon yliopistolehtori Yang Liulle.

EE

Johtajana kaaoksen reunalla. Kuinka selviytyä pirullisista ongelmista -kirja tarjoaa uusia tapoja selvittää ja ratkaista vaikeita ja monimutkaisia asioita. Gaudeamuksen kustantaman kirjan ovat kirjoittaneet Vaasan yliopiston sosiaali- ja terveyshallintotieteen tutkijat Pirkko Vartiainen, Seija Ollila, Harri Raisio ja Juha Lindell.

Tutkimushankerahoitukset julkaistaan Research Newsissä wwww.uva.fi/researchnews

Opiskele avoimessa yliopistossa Avoimessa yliopistossa voit suorittaa eri oppiaineiden opintokokonaisuuksia ja yksittäisiä opintojaksoja.

Opiskelu on mahdollista Vaasan yliopistossa sekä yhteistyöoppilaitoksissamme eri paikkakunnilla.

Iltaisin ja viikonloppuisin

Verkossa Yleissivistävää ja elinikäistä oppimista Halutessasi myös tutkintotavoitteisesti

uva.fi/avoin AVOIN YLIOPISTO

Kysy lisää: opiskelijapalvelu puh. 029 449 8190 opintojen ohjaus puh. 029 449 8188 (Vaasa), 029 449 8189 (muut paikkakunnat) avoinyo@uva.fi facebook.com/vaasanyliopisto.avoin

Hello maailma!

Vaasan yliopisto on jo siell채.

Meill채 voit sukeltaa kieliin ja viestint채채n, energisoitua teekkariksi, ottaa hallintotieteet haltuun tai oppia bisneksen huippuammattilaiseksi.

Vaasan yliopisto johtaa tulevaisuuteen osoitteessa uva.fi.

A UUTEN ajan tt lpyope kieliky t opinno

uva.fi/hakijat

hakumainos