Vaasan yliopistolehti Vox cordis 2/2013

CORDIS

VAASAN YLIOPISTOLEHTI

4 Kesä luentosalissa – nappaako? 8 Eettinen johtaja ei kumarra hyville veljille 12 Levón-instituutti: Hyvä johtaja oppii 16 Kuvakilpailun satoa 18 Koulukiusaamisen anatomia 26 Miksi johtaja saa korkeaa palkkaa?

2/2013

Päätoimittaja Maria Mäkelä Toimitussihteeri Tiina Ramsila Taitto C2 Advertising Paino Waasa Graphics Oy Vox cordis on Vaasan yliopiston tiedotuslehti. Sen voi tilata veloituksetta ja lukea sähköisenä versiona www.uva.fi/ yliopistolehti. Lehden nimi Vox cordis (sydämen ääni) viittaa yliopiston omaan ääneen ja vastuulliseen tieteen tekemiseen.

Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa.

Tilaukset, osoitteenmuutokset ja ilmoitusmyynti: yliopistolehti@uva.fi Palaute yliopistolehti@uva.fi Kannen kuva Professori Ari Salminen ja tohtorikoulutettava Venla Mäntysalo.

Kuvaaja: Mikko Lehtimäki.

Julkaisija Vaasan yliopisto ISSN 2323-8313 (painettu) ISSN 2323-8321 (verkkojulkaisu) Vaasan yliopisto PL 700 Wolffintie 34 65101 Vaasa Puh. 029 449 8000 www.uva.fi facebook.com/vaasanyliopisto youtube.com/UniversityOfVaasa twitter.com/univaasa

CORDIS

VAASAN YLIOPI STOLEHTI

Sisällysluettelo Tutkijakin pääsee sorvin ääreen FutIShankkeessa

Ethän ole hyvä veli?

Kaupunginjohtajan kolumni

Miksi johtaja saa korkeaa palkkaa?

Filosofi vastaa.

Minä & tiede avaa tutkijankammion ovet

Kesäopintoja, töitä, lomailua, tutkimusta?................................................... 4 Pääkirjoitus................................................... 5

Sarjakuva

Missä tapahtuu?

Tänne!

Uutisia........................................................... 6 Eettinen johtaja ei kumarra hyville veljille............................................................ 8 Firman tyypin saappaissa......................... 10 Hyvä johtaja oppii lisää............................. 12

Elämän suola: Rehtori heittää buzukikeikkaa

Kohti kandia kotikulmilla............................ 14 Palveluita kotiovelle................................... 15 Minun kampukseni..................................... 16 Ei kenenkään vastuulla.............................. 18 Konepajasta palveluyritykseksi................ 20 Sarjakuva..................................................... 21 Musiikki vie ajatukset työstä..................... 22 Vaasa, energisen johtamisen kaupunki. 23 Tuoretta tiedettä......................................... 24 Well done!................................................... 24 I Vasa känns allt nära................................. 25 Opiskelijan karnevaalijuhla....................... 26 Muistatko?.................................................... 26 Tänne............................................................ 27

”Yhä useammin uhattiin tappaa jos lavertelee” Koulukiusaamisen anatomia

VAASAN YLIOPISTOLEHTI 2 / 2013

3

Käytäviltä kuultua

Kesäopintoja, töitä, lomailua, tutkimusta?

Tätä mieltä Vaasan yliopiston opettajat ja opiskelijat ovat kurssien järjestämisestä kesälläkin:

Opettajat

Opiskelijat

EE Kesäkursseja voisi järjestää,

EE En suorittaisi, kesällä keskityn

jos opettajalle se sopii; jotkut opettajat voisivat tykätä mahdollisuudesta pitää kesäkurssi erillistä korvausta vastaan, toiset taas haluavat keskittyä kesällä tutkimuksen tekoon.

EE En kannata kesäopintojen jär-

jestämistä, koska se on hyvää tutkimustyöaikaa opettajalle ja lomaakin tulee pitää.

EE Kesätentit riittävät, vaikkei niihinkään aina tule opiskelijoita

EE Minä istutan kukkia kesäisin, en opeta.

EE Kesäopinnot sopisivat esim.

niille kursseille, joille ei talvella mahdu, esim. kieliopinnot

EE Kyllä kesäopintoja voisi tarjota

nykyistä enemmän. Kesätenttien järjestämisestä minulla on huonoja kokemuksia: tenttejä toivotaan, jokunen niihin ilmoittautuu, mutta vain osa suorittaa.

EE Olen järjestänyt viimeisen 15 v. aikana useita kesätenttimahdollisuuksia / vuosi. Osallistujia on ollut 0–1 tai 2 / kesä.

EE Minä olen autiolla saarella kesäisin, en opeta.

4

VAASAN YLIOPISTOLEHTI 2 / 2013

töihin, jotta on syksyllä taas virtaa opiskella.

EE Kielet kesällä, talousmatematiikka talvella.

EE Voisin suorittaa, jos en saisi

töitä. Työkokemus on kuitenkin tärkeää, joten kesällä tekisin mieluummin töitä. Töistä saa rahaakin enemmän, ja olisi kiva ettei koko vuotta ole ihan köyhä.

EE En ole ajatellut suorittaa

kesäopintoja, sillä haluaisin tehdä kesän töitä. Opintotuki ei ihan riitä elämiseen. Jos töitä ei heru, niin silloin kesäopinnot ovat yksi vaihtoehto.

EE Kieliopinnot, muuten ei mieluummin koulujuttuja.

EE Jos viettäisin ensi kesän Vaa-

sassa, suorittaisin hyvin mieluusti kesäopintoja yliopistolla.

Se on hyvä mahdollisuus ottaa kiinni tai täydentää opintojaan.

Kesäopintojen tarjontaa voisi tietysti laajentaa, sillä suoritettavien kurssien tarjonta on ollut aika suppeaa.

EE Kielien kursseja on vaikeaa

saada lukuvuonna, joten niitä on hyvä käydä kesällä.

ia n kukk a t u t s i ”Minä opeta.” n e , n i s kesäi

”Kielet kesällä, talousmatemati ikka talvella.”

isi, kesällä “En suoritta ihin, jotta keskityn tö taas virtaa on syksyllä opiskella.”

”En kannata kesäopintojen järjestämistä, koska se on hyvää tutkimustyöaikaa opettajalle ja lomaakin tulee pitää.”

lee väliin, ”Armeija tu llä löytyisi muuten ky oa.” mielenkiint

Kohti parempaa johtamista Pääkirjoitus

J

ohtaminen koskettaa jokaista. Lapsiperheen arjen pyörittäminen niin, että jokainen on ruokittuna harrastuksissaan oikeissa varusteissa oikeaan aikaan, edellyttää määrätietoista ja osaavaa johtamista. Töidensä alle uupuvan sairaanhoitajan tilan aiheuttaa viime kädessä huono johtaminen. Jos teollisuusyritys narahtaa ympäristörikkomuksesta, jossakin on unohdettu johtamiseen olennaisena kuuluva vastuullisuus. Vuosittain palkittavilta parhailta työpaikoilta löytyy usein näkemyksellinen ja inhimillinen keulakuva.

Vaasan yliopiston yhdeksi painoalaksi on valittu johtaminen. Sitä tutkitaan meillä joka päivä, jotta tulevaisuuden arki työpaikoilla ja yritysten menestys markkinoilla olisi parempi.

Tieteen päivien luennolla Helsingissä syntyi reipas yleisökeskustelu johtajuudesta. Parhaiten maaliinsa upposi erään jo kokeneen esimiehen puuskahdus: ”Johtaminen on jatkuvaa säätämistä”. Sitähän se juuri on – nykyaikana ei varsinkaan asiantuntijoita voi johtaa ylhäältä alaspäin käskyttäen, vaan johtajan pitäisi osata säätää käyttäytymistään koko ajan: taipua, suhteuttaa, muuntua, ottaa huomioon eri persoonat, olla välillä tiukka ja toisaalta antaa osaavien ihmisten hoitaa hommansa itsenäisesti. Jatkuvaa ”säätämistä” johtaminen on myös sanan toi-

sessa merkityksessä: jokapäiväistä pienempien ja suurempien ongelmien ratkomista, epävarmuuden sietämistä sekä parempia ja huonompia päätöksiä.

Tässä lehdessä johtamista ruoditaan niin sarjakuvassa kuin asiantuntijoiden puheenvuoroissakin. Johdettiin sitten ihmisiä tai asioita, edessä on aina psykologisia, eettisiä ja taloudellisia valintoja.

Me Vaasan yliopistossa olemme varmoja ainakin siitä, että johtaminen ei edellytä toisten tallomista ja teräviä kyynärpäitä. Emme puhu voittamisesta, emmekä edes kilpailusta. Vaan siitä, minne voi päästä, jos uskaltaa ja on avoin. Tartu tilaisuuteen, ja kohta huomaat olevasi ensimmäinen.

Vaasan yliopisto johtaa tulevaisuuteen.

Tervetuloa mukaan matkalle.

P.S. Jos ihmettelet, miksi posti toi Vox cordisin eikä Levón-lehteä: lehdet yhdistyvät tästä numerosta alkaen. Vaasan yliopiston tiedotuslehti Vox cordis lähetetään vastedes myös kaikille Levón-lehden tilaajille.

Maria Mäkelä viestintäpäällikkö

VAASAN YLIOPISTOLEHTI 2 / 2013

5

Uutisia

O

Abi-tiimi edustaa Hakijamäärä kasvoi

V

aasan yliopistoon haki yhteishaussa 4226 hakijaa. Hakijamäärä on noussut yhtäjaksoisesti vuodesta 2008 saakka, ja tänä vuonna hakijoita on ensimmäistä kertaa yli 4000. Viime vuoteen verrattuna kokonaishakijamäärä kasvoi peräti 10,6 %.

Hakijamäärän selvä kasvu ilahduttaa ja kertoo yliopiston vetovoimaisuudesta opiskelupaikkana. Kesän päävalinnoissa yliopistoon otetaan 565 uutta opiskelijaa.

10,6% kasvu

Uutta virtaa maaseudulle

M

aahanmuuttajien enemmistö asuu kaupungeissa, mutta maaseudullakin tarvitaan kotouttamista. Levón-instituutin tutkimus tarkasteli maaseudun ja maahanmuuttajien välistä vuorovaikutusta kahdeksassa suomalaisessa maaseutukunnassa, jotka erosivat toisistaan maahanmuuttajien määrien ja maahantulon syyn perusteella.

Asenteet maahanmuuttoa kohtaan olivat melko myönteisiä. Vaikka yli puolet vastaajista piti maahanmuuttajien määrää maaseudulla suurena, määrän lisääntymistä toivottiin. Maahanmuuttajat nähtiin hyvänä vaihtoehtona maaseudun alenevalle väestökehitykselle ja elinvoimaisuuden lisäämiselle. Työllistymiseen liittyy kuitenkin myös haasteita, kuten puutteellinen kielitaito tai erityisosaaminen.

Kunnan, yhdistyksien ja yrityksien väliseen yhteistyöhön suhtauduttiin myönteisesti, ja sitä toteutettiin monessa kunnassa. Monella maaseutukunnalla on maahanmuuttajien vastaanottamisesta pitkäaikaista kokemusta, jota muut voivat hyödyntää kotouttamisen suunnittelussa.

Tutkimuksen rahoitti maa- ja metsätalousministeriö. Julkaisu on saatavilla yliopiston verkkosivuilla kesäkuussa.

6

VAASAN YLIOPISTOLEHTI 2 / 2013

letko jo törmännyt Abi-tiimiläisiimme? Viitisenkymmentä opiskelijaa ilmoittautui viime syksynä koulutukseen ja toimintaan mukaan. Abi-tiimiläiset kiertävät lukioissa kertomassa opiskelusta Vaasan yliopistossa ja toimivat reippaina esittelijöinä opintomessuilla.

Esittelijöitä uudet t-paidat päällä messustandilla.

Johtamisinstituutti laajentaa Cambridgeen

V

iime vuonna perustettu Johtamisinstituutti on aloittanut yhteistyön Cambridgessa, Lord Ashcroft Business Schoolissa sijaitsevan International Institute for Managerial Practicen (IIMP) kanssa. Molempien instituuttien tehtävänä on kehittää yliopistojensa tutkimuksen laatua, vaikuttavuutta ja kansainvälisyyttä.

Läheinen yhteistyö on luonteva mahdollisuus saada enemmän osaamista, kun hyvät käytännöt, tutkimustulokset ja toimintatavat voidaan jakaa. Verkostosuhde on hyödyksi myös kansainvälisen tutkimusrahoituksen haussa ja helpottaa tutkijoiden liikkuvuutta yliopistojen välillä. Ensimmäiset yhteiset tutkimussuunnitelmat ovat työn alla. Perustajajäsenten lisäksi verkostoon on liittymässä myös muita samaa tavoittelevia instituutteja eri maista.

IIMP:tä johtava professori Simon Down toimii dosenttina Vaasan yliopiston johtamisen yksikössä. Vaasan Johtamisinstituuttia vetävä Henri Hakala on vuoden alusta nimetty Senior visiting fellow -nimikkeellä IIMP:hen.

Nyt myös

Levón-

Yliopisto ja mediat yhteistyöhön

instituutin

Mitä siellä yliopistolla oikein tehdään? Tutkimustyö ei aina ole näkyvää, mutta se koskettaa jokaisen arkea tavalla tai toisella. Minä & tiede on uusi Vaasan yliopiston, Pohjalaisen ja Ilkan yhteistyömuoto, jossa pureudutaan ajankohtaisiin ja mielenkiintoisiin tutkimusaiheisiin.

uutiset

Yhteistyö näkyy tiedejuttuina lehdissä ja verkossa sekä kaikille avoimina maksuttomina yleisöluentoina. Luennot ovat keskustelevia tapahtumia kahvikupposen äärellä keskellä kaupunkia, Pohjalaisen Monitorilla.

Niissä käsitellään ajankohtaisia aiheita kansantajuisesti, ja asiaa taustoitetaan lehtijutulla samalla viikolla.

T

ästä numerosta lähtien voit lukea Vox cordisista myös Levón-instituutin kuulumiset.

Levón-instituutti on Vaasan yliopiston erillislaitos, joka välittää yliopiston osaamista työelämän täydennyskoulutuksena ja tuotteistaa yliopiston tutkimusta.

Instituutti toteuttaa vuosittain useita hankkeita yhteistyössä kotimaisten ja eurooppalaisten kumppanien kanssa energiateknologian, liiketoimintaosaamisen ja yrittäjyyden, monikielisyyden sekä alueiden kehittämisen aloilla.

Levón-lehti lopettaa ilmestymisensä itsenäisenä julkaisuna, ja Vaasan yliopistolehti Vox cordis lähetetään tästedes myös kaikille Levón-lehden entisille tilaajille.

uva.fi/ e tied minaja

Oman alueen ykkösmedia on erinomainen kumppani tieteen popularisoinnille: lukijat saavat pääsyn tutkitun tiedon lähteille ja yliopisto saa uusia kanavia äänelleen.

Markkinoinnin hermolla Levón-instituutti toteutti Markkinointiviestinnän koulutusohjelman Vaasassa keväällä. Viiden päivän koulutuksen painopisteinä olivat markkinointiviestinnän strateginen suunnittelu ja toteutus, uudet markkinointi-ideat ja -kanavat sekä markkinoinnin taloudellisuus. Seuraavan kerran koulutusohjelma käynnistyy keväällä 2014.

Koulutuksessa paneudutaan luovaan kampanjasuunnitteluun, tehokkaaseen viestintään sekä oman markkinointipäällikön uran kehittämiseen ja oman osaamisen vahvistamiseen.

Seinäjoen seudun elinkeinokeskuksen (SEEK) markkinointipäällikkö Tuula Lahti oli tyytyväinen siihen, että koulutus järjestettiin lähiseudulla.

– Markkinointi muuttuu ja elää valtavasti koko ajan. Pitää olla ajan hermolla. Koulutuksesta saatuja oivalluksia oli useita: tuotteen tai alueen haluttavaksi tekeminen, ihmisenkokoiset tarinat ja se että jatkuvasti pitäisi mitata brändiä. Innostuin koulutuksesta, kun viime syksynä siitä kuulin. Tilaisuutta pitää käyttää hyväksi!

Helppo ovi kansainvälisyyteen

L

yhyet, viikosta kuukauteen kestävät intensiivikurssit ovat opiskelijoille ja opettajille helppo tapa kansainvälistyä.

Tämä käy ilmi Vaasan yliopiston Levón-instituutin selvityksestä, jossa tutkittiin Kansainvälisen yhteistyön ja liikkuvuuden keskuksen CIMOn rahoittamien intensiivikurssien pitkäaikaista vaikuttavuutta suomalaisissa korkeakouluissa.

Intensiivikurssien avulla saadaan kansainvälistettyä myös perheellisiä ja työelämässä mukana olevia opiskelijoita, ja ne mahdollistavat ajankohtaisen aiheen käsittelyn monikansallisessa ryhmässä.

Intensiivikurssi on korkeakouluille väline strategisten kumppanien löytämiseen ja se voi olla myös askelma opiskelija- ja henkilöstöliikkuvuudesta syvällisempään korkeakouluyhteistyöhön.

Ulkopuolinen rahoitus on tärkeää, sillä harvat korkeakoulut pystyvät tarjoamaan intensiivikursseja omalla rahoituksella.

Ulkopuolisen rahoituksen heikennys näkyy pienempinä kurssi- tai opiskelijamäärinä tai lyhyempinä ja maantieteellisesti lähempänä toteutettavina kursseina. Rahoitusmahdollisuuden ei kuitenkaan pidä ohjata toimintaa, vaan kurssin suunnittelun pitää lähteä kaikkien kumppanikorkeakoulujen aidosta tarpeesta.

VAASAN YLIOPISTOLEHTI 2 / 2013

7

Tutkimus

Teksti: Tiina Ramsila, Miia Mäntylä Kuva: Mikko Lehtimäki

– Johtamistyö on ihmisiä varten, muistuttavat Ari Salminen ja Venla Mäntysalo.

Eettinen johtaja

ei kumarra hyville veljille Täydellistä johtajaa ei olekaan. Siihen vaadittaisiin yliihmistä. Eettisinkään johtaja ei ole virheetön, mutta tärkeää on, että ottaa vastuun virheistään, on luotettava, uskottava ja näyttää esimerkkiä.

8

VAASAN YLIOPISTOLEHTI 2 / 2013

– On tekopyhää vaatia alaisiltaan sellaista, mitä ei itse aio noudattaa, huomauttavat Vaasan yliopiston julkisjohtamisen professori Ari Salminen ja tohtorikoulutettava Venla Mäntysalo. He ovat tutkineet korruptiota ja hyvä veli -verkostoja Suomessa ja selventäneet terveen ja korruptoituneen verkoston rajaa.

– Hyvä veli -verkostot ovat osoittautuneet tyypillisimmäksi korruption muodoksi Suomessa. Ongelmallisia niistä tekee se, että ne ovat epämääräisiä ja vaikeasti osoitettavia.

Raskaan korruption muodot, kuten lahjonta ja petokset, jotka on helpompi tunnistaa, ovat meillä aika harvinaisia, kertoo Salminen.

toimitaanko reilusti, avoimesti ja tasapuolisesti. Menettelytapojen ja tulkintojen pitää olla jokseenkin ennustettavissa. Jos johtaja suosii jotakuta, informaatio ei kulje, päätökset tempoilevat eikä johtaja ota vastuuta, hän on menettänyt uskottavuutensa alaisten silmissä. Myös yhteisöllisyys kärsii, Salminen kuvaa.

– Arvotietoisuus ja vastuullisuus ovat nousseet keskusteluun laajemminkin. Kuluttajat ja etenkin media peräänkuuluttavat eettisyyttä.

Osittain se johtunee tiedonvälityksen nopeutumisesta, tieto virheistä kiirii nopeammin ja kauemmas kuin ennen, pohtii Mäntysalo.

Hyvä veli -verkosto perustuu vastavuoroisuuteen, kiitollisuudenvelkaan ja suosintaan

Omaksi ja kaverin hyväksi Korruptio on julkisen tai vastuullisen aseman väärinkäyttöä yksityiseksi eduksi. Se kytkeytyy kaikkialla tiiviisti valtaan ja hallitsemiseen.

Myös hyvä veli -verkostossa kysymys on usein siitä, että asemaa käytetään oman edun tavoitteluun.

– Valtaosin verkostoituminen ja yhteistyö ovat tervettä ja yhteiskunnan toiminnan kannalta tarpeellista, Salminen muistuttaa.

Mistä sitten tietää, mikä on tervettä yhteistyötä ja mikä ei? Salmisen ja Mäntysalon mukaan hyvä veli -verkostot ovat tunnistettavissa.

– Hyvä veli -verkosto ajaa kohtuuttomia keskinäisiä etuja, jakaa muiden varoja omiin tarpeisiinsa, on salainen, jäseniään suojeleva ja suljettu ulkopuolisilta. Jäsenten lojaalisuus perustuu vastavuoroisuuteen, kiitollisuudenvelkaan ja suosintaan.

Reilu johtaja tuo hyvinvointia Poliitikoilta ja muilta vallankäyttäjiltä odotetaan eettisyyttä, eli oikeudenmukaisuutta ja tasapuolisuutta, vastuunkantoa, päätöksenteon avoimuutta ja vaikeiden ratkaisujen huolellista perustelemista. Puheiden ja tekojen on sovittava yhteen. Esimerkillä johtamista arvostetaan. Eettinen ja epäeettinen johtaminen näkyy myös työilmapiirissä ja työhyvinvoinnissa.

– Kun johtaja toimii selkeästi ja johdonmukaisesti, se rauhoittaa henkilöstöä. Tärkeämpää kuin mitä tehdään, on miten tehdään:

– Hyvä veli -verkostot lisäävät huonoon johtamiseen liittyvää epäjohdonmukaisuutta tai suosimista vaikuttamalla johtajan päätöksentekoon esimerkiksi syntyneen kiitollisuudenvelan tai lojaliteetin kautta. Silloin reilun pelin henki katoaa, Mäntysalo täydentää.

Etenkin politiikassa johtamisen eettisyydessä korostuu luottamus ja uskottavuus. Kansalaiset arvostavat reilua ja avointa päätöksentekoa. Luottamus on helppo menettää, jos toiminnassa havaitaan huonon johtamisen piirteitä. Yrityksissä toiminnan hyväksyttävyys haetaan kansalaisten sijaan osakkeenomistajilta.

– Eettisen toiminnan minimitasona voidaan pitää toimimista lain ja asetusten mukaan.

Sen lisäksi on koodeja tai käyttäytymisperiaatteita, jotka antavat yksityiskohtaisempia ohjeita. Myös organisaation arvot auttavat päätettäessä vaikeista tai monimutkaisista asioista, Salminen ja Mäntysalo kertovat.

Eettisyys on pop Nykyään tunnutaan ottavan hyvin herkästi kantaa siihen, millainen toiminta johtavassa asemassa olevalle asiantuntijalle on sallittua.

Mistä tämä johtuu?

– Johtajien asema vallankäyttäjinä herättää ihmisten kiinnostuksen heidän toimintaansa ja luo odotuksia. Myös julkinen asema tuo odotuksia suunnannäyttäjyydestä. Ihmiset helposti ajattelevat jonkin toimialan olevan yhtä eettinen kuin johtajansa, Salminen perustelee.

Salminen arvelee myös koulutuksella ja lisääntyneellä ohjeistuksella olevan merkitystä.

– Kun tietoisuus eettisyyden vaatimuksesta on lisääntynyt, syntyy myös aiempaa useammin ristiriitatilanteita, joissa eettisyys ja perinteinen toimintatapa joutuvat vastakkain. Esimerkiksi henkilöstövähennyksiä mietittäessä joudutaan asioita punnitsemaan eettisestäkin näkökulmasta: keitä kuullaan päätöksenteossa, millä aikataululla ja kuinka avoimia ollaan.

Synninpäästö johtajille Tutkijat lohduttavat johtajaa, joka saattaa kokea eettisen johtamisen haasteet ylitsepääsemättömän suurina.

– Vaikka eettisen toiminnan pitäisi näkyä organisaatioiden jokapäiväisessä toiminnassa ruohonjuuritasolta lähtien, siinä ei aina onnistuta. Tähän voi olla syynä esimerkiksi se, että resurssit eivät anna mahdollisuuksia niin eettiseen toimintaan kuin haluttaisiin, kertoo Mäntysalo.

– Useimmiten ei ole syynä johtajan moraalittomuus tai halu toimia epäeettisesti. Hyvin usein taustalla on se, että eettiset näkökulmat tai tarve niiden huomioon ottamiselle ei vain ole tullut johtajan tai organisaation mieleen. Tämä on arkipäivässä yleistä, Salminen selittää.

VAASAN YLIOPISTOLEHTI 2 / 2013

9

Koulutus

Teksti: Tiina Ramsila Kuva: Mikko Lehtimäki

Timo Kuopusjärvi (vas.), Susanna Tolonen, Erik Forsman, Jari Hietikko ja Caroline Sundgren ratkovat johtamisen haasteita.

Firman tyypin saappaissa Näissä tapaamisissa ei luennoida teoriaa. Sen sijaan opiskelijat käyvät läpi tosielämän yrityscaseja, joissa ratkotaan strategisen johtamisen haasteita.

10

VAASAN YLIOPISTOLEHTI 2 / 2013

Johtamisen yksikön kansainvälisen Strategic Management -maisteriohjelman kurssi Cases in Strategic Management pureutuu tosielämään. ”Live-caset” Lämpöässä ja Intel Corporation antavat oikeita johtamishaasteita, joihin opiskelijat etsivät ratkaisuja.

Kurssin lopuksi opiskelijaryhmät esittelevät valmiit ratkaisunsa yritysten edustajille, jotka arvioivat kehittämisehdotuksia.

– Tekeehän sitä paremmin ja enemmän tosissaan töitä, kun on kyseessä oikea yritys, kertoo Caroline Sundgren. Muut ryhmäläiset nyökyttelevät vieressä.

– Aina ryhmässä on joku, joka tietää tai jolla on kokemusta jostakin asiasta muita enemmän. On hienoa päästä oppimaan muilta, kertoo Susanna Tolonen.

Intel odottaa saavansa ennen kaikkea ennakkoluulottomia ideoita ja lähestymistä tarjoamaansa esimerkkitapaukseen.

Ennakkoluulottomia ideoita ja antoisaa keskustelua

Raikkaita ideoita etsimässä Ryhmä on saanut Lämpöässältä tehtäväksi miettiä palveluiden kehittämistä ja luoda palveluportfolion. Yritys valmistaa ja kehittää maaenergiajärjestelmiä, joilla lämmitetään ja jäähdytetään koteja ja kiinteistöjä Suomessa ja Euroopassa.

Ajanmukaiset ja viihtyisät tilat

– Pidän tämäntyyppisestä opiskelusta, jossa aiemmin opittua teoriaa saa soveltaa käytäntöön. Ryhmätöissä parasta ovat muiden tuomat näkökulmat, sitä kun on monesti sokea omille virheilleen, kertoo Erik Forsman.

– Kun markkinointisuunnitelman on tehnyt jo opiskeluaikana, se on paljon helpompi tehdä tulevaisuudessa vaikkapa tuotantopäällikkönä, toteaa Tolonen.

– Kurssi teettää luentojen ulkopuolella paljon töitä. Olemme perehtyneet yrityksiin etukäteen verkkosivujen kautta ja mystery shoppingin keinoin, ettei tarvitse olla niihin ihan ummikkona yhteydessä, selvittää Jari Hietikko.

Intel on maailman suurin puolijohdevalmistaja, joka valmistaa tietokoneita sekä verkko- ja tietoliikennetuotteita. Intelin haasteena opiskelijoille olivat liiketoiminnan kehittämiseksi tehtävät strategiset valinnat, joita ryhmä pohti arvon luomisen näkökulmasta.

– Haluamme parantaa näkyvyyttämme opiskelijoiden parissa ja saada nuoret kyvyt tunnistamaan Intel mahdollisena tulevana työpaikkanaan. Meitä myös kiinnostaa, millä tavoin opiskelijat ymmärtävät muutokset tietoteknisellä ja erityisesti tietoliikenneteknisellä toimialalla ja millaisia uusia näkökulmia heiltä saa, kertoo site manager Veli-Pekka Vatula Intelin syistä tarjota live-case opiskelijoille.

– Uskomme, että keskustelu on antoisaa, että keskustelu on antoisaa ja poikii uusia tuoreita ideoita omaan liiketoimintaamme liittyen, Vatula kertoo.

Ryhmä uskoo, että kurssista on hyötyä työelämässä.

– Kurssi kehittää työelämässä tarvittavia yhteistyö- ja esiintymistaitoja, kun tulokset joutuu myös esittämään, jatkaa Hietikko.

Osa opetuksesta toteutetaan Tervahovin pohjakerroksen uusissa opiskelutiloissa, jossa luentosalit ovat muunneltavia, monipuolisella tekniikalla varustettuja ja akustiikaltaan hyviä.

Master’s Programme in Strategic Management

EE Ensimmäistä kertaa kansain-

välisessä maisterihaussa 2013

EE Tarjolla 25 opiskelupaikkaa EE Teoriaa ja käytännön sovelluksia strategisen liiketoiminnan kehittämisessä

– On kiva opiskella siisteissä ja moderneissa tiloissa. Värit piristävät. Ja tilat ovat optimaaliset ryhmätyöhön, ryhmäläiset kertovat.

Entä mitä opiskelijat luulevat, hyötyvätkö yritykset ryhmän työpanoksesta?

– Toivottavasti. Kun yrityksessä tekee päivittäin tiettyä työtä, on hyvä saada ideoita ulkopuolisilta, miettii Sundgren.

– Hyvin tehtyä työtä esittelemme ylpeinä yritykselle. Vaikka kaikkiin kysymyksiin ei löytyisi esityksestä vastausta, olemme niihin ryhmässä jo varautuneet, jatkavat Tolonen ja Hietikko.

VAASAN YLIOPISTOLEHTI 2 / 2013

11

Levón-instituutti

Teksti: Miia Mäntylä Kuva: Sami Pulkkinen

Hyvä johtaja oppii lisää Johtajaksi ei synnytä. Hyvä johtaja on valmis muuttumaan ja tarvittaessa luopumaan vanhoista johtamistyyleistään. Johtajan on kuitenkin vaikea kehittyä yksin.

Yliopistolla johtamisen haasteet tunnetaan.

Siksi Vaasan yliopisto on jo kymmeniä vuosia parantanut johtajien osaamista täydennyskoulutusohjelmin. Ohjelmista pitkäikäisin on JOKA (Johtajana kasvaminen), jota on toteutettu jo 26 kertaa.

Energia-alalla toimivan VEO:n Industry electrifications -liiketoimintayksikön johtaja Jarkko Aro on yksi tämän vuoden JOKA-koulutuksen osallistujista. Hän näki koulutuksessa loistavan tilaisuuden saada käytännönläheistä opastusta jokapäiväiseen johtamiseen.

– Johtajien on tärkeää kouluttautua, koska huonolla johtamisella voi tehdä todella paljon haittaa varsinkin korkealla tasolla. Pitää osata näyttää oikeaa esimerkkiä myös alemman tason johtajille. JOKA-ryhmässä on vastaavalla tasolla toimivia henkilöitä eri aloilta, myös julkiselta puolelta. Se laajentaa johtamisen näkökulmaa.

Arolla itsellään on nuoresta iästään (35 v.) huolimatta paljon alaisia. Toimihenkilöitä heistä on 48, tuotannossa noin 100. Myös johtamisen on mukauduttava erilaisiin tarpeisiin.

– Asiantuntijaporukan kanssa johtaminen on enemmän kommunikointia ja keskustelua, tuotantopuolella on enemmän sääntöjä ja ohjeistuksia, Aro kuvailee.

Tukea kollegoilta Aron mukaan tekemiseen on tullut varmuutta, kun koulutuksessa on käyty hankaliakin asioita läpi ja keskusteltu niistä yhdessä.

12

VAASAN YLIOPISTOLEHTI 2 / 2013

– Johtajat ovat usein aika yksinäisiä.

Miten motivoida?

Hyvää johtajaa ei Aron mielestä voi kuvailla lyhyesti. Hän mainitsee kuitenkin muutaman tärkeimmän ominaisuuden.

Tulevaisuudessa Aro näkee johtajuuden haasteiden muuttuvan. Hänen omalla alallaan merkittävimpiä muutoksia ovat lisääntyvä kansainvälistyminen ja vienti sekä niiden asettamat vaatimukset johtamiselle. Toinen merkittävä muutos on nuoremman sukupolven uudenlainen asenne työhön.

– On tärkeä olla oma itsensä eikä esittää muuta, olla luotettava ja säilyttää sama johtamistyyli. Alaisten kohtelun on oltava reilua ja tasapuolista. Hyvä johtaja ottaa huomioon koko henkilökunnan, osaa viestiä, toimii yrityksen arvojen mukaan sekä johtaa omalla esimerkillään. Johtaja on kuitenkin myös ihminen, joka saa näyttää omat tunteensa.

Jarkko Aroa kiinnostaisi jatkaa JOKA:n jälkeen Entrepreneurial MBA -opintoihin. Hän kehuu myös JOKA:n ajankohtaista koulutusta talousasioista.

– Kaikkia puolia itsessä pitää aina kehittää.

Tavoitteena on onnistua työssään ja saada yritys menestymään.

– Ennen työpaikalle tultiin tekemään töitä ja harrastettiin työn ulkopuolella. Nykyään on valitettavasti enemmän päinvastoin. Haasteena on, miten saada alaiset motivoitumaan.

– Kielitaitoa arvostetaan yhä enemmän.

Kansainvälisessä kaupassa eri businesskulttuurien, kuten Venäjän, tuntemus on tärkeää.

Entä miten tehdään kauppaa Arabian maiden kanssa tai otetaan vastaan sieltä tulevia vieraita? Tarve kansainvälisten projektien hallintaan on lisääntynyt ja siihen tarvitaan tukea koulutukselta.

JOKA-koulutusohjelma (25 op)

EE Osa Entrepreneurial MBA -ohjelmaa, jonne suuri osa opiskelijoista jatkaa EE Haluttu johtajien koulutuskokonaisuus, jonka voi suorittaa vuodessa EE Luo pohjan johtamisen eri osa-alueisiin EE Aiheina mm.: johtajan itsetuntemus, viestintätaidot, eurooppalainen johtamiskulttuuri (koulutus ulkomailla), strateginen johtaminen, innovaatioiden johtaminen, talousjohtaminen, henkilöstöjohtaminen sekä etiikka

EE Käynnistyy syyskuussa

Johtaja, esimies, asiantuntija Tule mukaan suosittuun JOKA Johtajana kasvaminen -ohjelmaan.

Seuraava koulutus alkaa syksyllä 2013.

Jarkko Aron mielestä huonolla johtamisella voi tehdä paljon haittaa.

LISÄTIEDOT: Sari Soini p. 029 449 8201, sari.soini@uva.fi uva.fi/levon/koulutus

Entrepreneurial MBA -koulutusohjelma

EE Koostuu viidestä moduulista

- JOKA (25 op) - Strategic Management/Strateginen johtaminen (15 op) - Managing the Internationalising Firm (20 op), sisältää opintomatkoja - Yrityksen talousohjaus (15 op) - MBA-tutkielma (25 op)

EE Kukin moduuli itsenäinen osionsa, jonka voi suorittaa erillisenä kokonaisuutena EE Alkaa syyskuussa

Levón-instituutti on Vaasan yliopiston erillislaitos, joka välittää yliopiston osaamista aikuiskoulutuksessa, tutkii ja tuotteistaa tutkimukseen pohjautuvaa tietoa asiakkaan tarpeiden mukaan. Vuonna 2012 Talouselämä-lehti arvosti johtamisen täydennyskoulutusohjelmamme Suomen halutuimpien joukkoon.

Levón-instituutti

Teksti: Miia Mäntylä Kuva: Juhani Tapanainen

Kohti kandia kotikulmilla Tuotantotalouden opintopolun toteuttaminen Kauhajoella tuotti Vaasan yliopistolle lähes parikymmentä viittä vaille valmista kauppatieteiden kandia.

He saivat aloittaa opintonsa kotiseudullaan ja viimeistellä ne Vaasassa joko kandidaatiksi tai maisteriksi asti.

Aloitteen opinnoista teki Teknologiakeskus Logistiassa toimiva kehittämisyhtiö LC Logistics Center Oy, joka toivoi kauppatieteiden opintoja Kauhajoen alueen yritysten henkilökunnalle.

– Halusimme tuotantotalouden opinnoilla palvella Kauhajoen seudun logististen järjestelmien yritysten tarpeita. Alueella on melko vähän korkea-asteen opetusta, joten yhteyksien ylläpito Vaasan yliopistoon on meille tärkeää, kertoo LC Logistics Center Oy:n toimitusjohtaja Tarja Pienimäki.

Avoin yliopisto innostui ideasta heti.

– Lähdimme ideoimaan opintojen toteutusta toivomusten pohjalta niin, että saatavilla olisi suurin osa tutkintoon johtavista opinnoista, kertoo avoimen yliopiston projektipäällikkö Reetta Kungsbacka.

Kaikki tyytyväisiä Opinnot käynnistyivät syksyllä 2008 yhteistyössä Vaasan yliopiston tuotantotalouden oppiaineen, avoimen yliopiston ja opintojen toteuttajan, Kauhajoen evankelisen opiston kanssa. Opiskelijoita oli mukana ympäri Etelä-Pohjanmaata. Kungsbacka on tyytyväinen opintojen suosioon.

– Tuotantotalouden perusopinnot aloitti 39 opiskelijaa, ja uusia opiskelijoita tuli mukaan aineopintojen alkaessa. Suurin osa opiskelijoista on mukana työelämässä.

Toimitusjohtaja Tarja Pienimäki on enemmän kuin tyytyväinen yhteistyöhön.

14

VAASAN YLIOPISTOLEHTI 2 / 2013

– Se, että osallistujista iso osa on päättänyt jatkaa opintoja maisterin tutkintoon saakka, kertoo sisällön laadusta. Yhteistyö tuo alueen käyttöön yliopiston kouluttajaja tutkijaresursseja sekä kansainvälisiäkin yhteyksiä tutkimusmaailmaan, Pienimäki kiittää.

Vapaa-aika meni, uusi oppi tuli Opinnot tarjottiin neljän lukuvuoden aikana, mikä oli melko nopea tahti työssäkäynnin ohessa suoritettavaksi. Viimeiset opintojaksot saatiin päätökseen keväällä 2012.

Ripeästä tahdista huolimatta Kauhajoen opintoihin osallistunut kristiinankaupunkilainen Pia Pitkäkoski kehuu opintoja.

– Opiskelun ja työn yhdistäminen on haastavaa, ja opintoihin on kulunut kaikki vapaa-aika. En kuitenkaan kokenut opiskelua rankkana, sillä se on antanut minulle niin paljon – uutta osaamista, pätevyyden vahvistamista sekä uuden ajattelutavan ja suhtautumisen. Kauhajoen ryhmästä tuli myös tärkeä tuki opintojen edetessä – tsemppasimme toinen toisiamme.

– Kursseilla opittua pystyin helposti soveltamaan omassa työssäni teollisuudessa.

Sain oppia jopa uusia menetelmiä työhöni.

Sopii työssäkäyvälle – Opintojen tuominen Kauhajoelle mahdollisti opiskeluni – Vaasassa se olisi ollut mahdotonta pitkän välimatkan vuoksi.

Lisäksi luentojen järjestäminen iltaisin ja viikonloppuisin helpotti työssäkäyvien opiskelua.

– Myös Kauhajoelle tuodulla opinto-ohjauksella on ollut suuri merkitys. On hyvä välillä katsoa, missä vaiheessa opinnot ovat, mitä on tulossa ja mitä on mahdollista opiskella.

Avoimen yliopiston ammattitaitoinen henkilökunta ja tavoitettavuus saavat minulta kehuja, Pitkäkoski kiittää.

Pitkäkoski päätti osallistua tuotantotalouden opintoihin, koska tarvitsi lisäkoulutusta ja halusi uusia näkökulmia työelämään.

Myös se motivoi, että kyseessä oli tutkintoon johtava opintokokonaisuus eikä vain erinäisiä kursseja.

Pia Pitkäkosken mielestä kokemus työelämästä ja osaamisen vahvistaminen opinnoilla ovat loistava yhdistelmä.

Levón-instituutti

Teksti: Tiina Ramsila, Miia Mäntylä

Palveluita kotiovelle Levón-instituutin Palveluita kotiin Kuusiokunnissa -hanke on rohkaissut yrittäjyydestä kiinnostuneita kotityöpalveluiden tarjoamiseen.

Ideana on, että palvelut tulevat ihmisten luokse eikä toisinpäin. Yritykset oppivat toisiltaan ja saivat käytännön työkaluja palveluiden laadun kehittämiseen. Hankkeen aikana alueelle on syntynyt uusia palvelualan yrityksiä, kuten Apuja Kotiin Alavudelle ja Juhan Kotiapu Ähtäriin. Molemmat tuoreet yrittäjät ovat olleet aktiivisesti mukana hankkeen toiminnassa.

Tukea yrityksen alkuun Hankkeen projektipäällikkö Anu Palomäki kertoo hankkeen tuoneen yhteen palvelualan yrittäjiä sekä kuntien ja kylien edustajia. Yritykset saivat koulutusta mm. liiketoimintaosaamisessa. Vahvaa laatua – parasta palvelua -koulutuspakettiin kuului seitsemän tapaamista, joista yrittäjät saivat valita itselleen hyödyllisimmät.

Koulutukseen osallistui yksitoista yritystä Kuusiokunnista. Yksi mukana ollut oli ähtäriläisen Kehon ja Mielen hoitokeskuksen johtaja Kimmo Peltola.

– Koulutus tarjosi tietoa juuri oikeaan aikaan. Aloittavana yrittäjänä sain paljon eväitä yrittämiseen ja laadun kehittämiseen. Minua kiinnosti erityisesti laatutyö ja omavalvontasuunnitelman tekeminen, joka mahdollisesti tulee pakolliseksi myös terveydenhoitoalalla.

Yrittäjät saivat myös markkinoinnin suunnittelun välineitä, opastusta verkkosivujen laadintaan ja ohjeita kokonaisvaltaiseen liiketoiminnan suunnitteluun. Koulutuksen jälkeen yrittäjät voivat itsenäisesti kehittää esimerkiksi yrityksen liiketoimintasuunnitelmaa ja laatukäsikirjaa.

– Koulutuksen aikana yritykset oppivat myös toinen toisiltaan. Ryhmätöissä yrittäjät saivat pohtia oman yrityksensä kehityskulkua, kertoo Palomäki.

Yliopiston osaaminen käyttöön Palaute koulutuspaketista oli hyvää.

energybusiness

MBA

MBA for Energy Business Professionals Do you require: • A deeper understanding of the Energy Business • To learn more about strategic choices • Further knowledge on leading and managing the chosen strategy Then the Energy Business MBA is the right choice for you.

The MBA is designed to quickly and thoroughly prepare you for a managerial career in the Energy Business.

The programme starts in September 2013.

Apply by 21st June 2013.

FURTHER INFORMATION: Mikael Hallbäck p. 029 449 8200, mikael.hallback@uva.fi uva.fi/ebmba/english

– Odotin koulutukselta paljon, koska järjestäjänä oli yliopisto. Olen erittäin tyytyväinen koulutukseen, ja sain paitsi lisää tietoa, myös uusia kontakteja. On hienoa, että Vaasan yliopisto toimii myös Kuusiokunnissa, Kimmo Peltola kiittää.

Palveluita kotiin Kuusiokunnissa -hanke alkoi 1.4.2012 ja on toteutettu yhteistyössä Alavuden Kehitys Oy:n kanssa. Hankkeen pääasiallinen rahoittaja on Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus.

LEVÓN INSTITUTE

1.

Minun kampukseni

Kuvakilpailun satoa

2.

Edellisessä numerossa käynnistetty Kerro se kuvin -kuvakilpailu poiki mukavan määrän hienoja, kampusaiheisia kuvia. Kilpailuun osallistujia oli niin Facebookissa, Twitterissä kuin Instagramissakin.

Julkaistuista kuvista poimimme kolme parasta:

1. Krista Kierikka ”Matkalla kampukselle talvisaikaan”

2. Mika Ruohonen ”University of Vaasa by Night”

3. Teemu Sintonen ”Beautiful sunset at Vaasa” Voittajat saivat palkinnoksi Vaasan yliopiston uutta logoa kantavat T-paidat, jotka kelien lämmettyä varmasti palvelevat uusia omistajiaan hyvin.

Huomioimme #univaasa-tunnuksella merkityt kuvat myös jatkossa.

Olemme erityisen kiinnostuneita tapahtuma- ja muista ajankohtaiskuvista. Mikäli haluamme hyödyntää kuvaasi yliopiston viestinnässä, pyydämme siihen erikseen luvan.

Olemme koostaneet kilpailuun osallistuneista kuvista gallerian Pinterest-palveluun. Kuvat löytyvät osoitteesta pinterest.com/ univaasa/kerro-se-kuvin/.

Onnea voittajille ja kiitos kaikille kilpailuun osallistuneille!

16

VAASAN YLIOPISTOLEHTI 2 / 2013

3.

Pärviz Älizadä

Mika Ruohonen

Sanna Tapaninen

M BA

Entrepreneurial

Anni Rajalahti

Sára Csákvári

Kasvuhakuisen ja -haluisen yrityksen sekä kehittymisintoisen julkisen organisaation täydennyskoulutusohjelma Entrepreneurial MBA on johdon täydennyskoulutusohjelma, 100 op. Ohjelma koostuu moduuleista. Mikäli osallistuja haluaa MBAdiplomin, tulee hänen hyväksytysti suorittaa kaikki Entrepreneurial MBA -ohjelmaan kuuluvat opinnot. Myös yksittäisten moduulien suorittaminen on mahdollista. Seuraava koulutus alkaa syksyllä 2013.

LISÄTIEDOT: Helena Eteläaho p. 029 449 8198, helena.etelaaho@uva.fi uva.fi/levon/koulutus

Hanna Johtamisen huippuseminaari Ajassa liikkuu entistä monipuolisempana 17.–18.9.2013. Tervetuloa!

Mika Ruohonen

Yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Teksti: Tiina Ramsila Kuva: Mikko Lehtimäki

Lasten surulliset kiusaamiskokemukset koskettivat Niina Mäntylää.

Ei kenenkään vastuulla ”Puuttumisella oli pari päivää vaikutusta, kiusaaminen jatkui silti, ja yhä useammin uhattiin tappaa jos lavertelee.”

18

VAASAN YLIOPISTOLEHTI 2 / 2013

Kun koulussa kiusattua pahoinpidellään toistuvasti, haukutaan lehmäksi, tuhotaan tavaroita ja uhataan hakata koulupäivän jälkeen, tapahtumaketjusta ei tyypillisesti seuraa tekijälle mitään – korkeintaan puhuttelu. Erityisesti muusta kuin fyysisestä kiusaamisesta saa rangaistuksen harvoin.

HTT Niina Mäntylän johtamassa ja Kunnallisalan kehittämissäätiön rahoittamassa tutkimushankkeessa Lasten oikeudet ja yhdenvertaisuus perusopetuksessa kiusaaminen valikoitui keskeiseksi teemaksi.

– Tutkimuksessa selvitimme, mikä on riittävää puuttumista kiusaamiseen ja miten kiusatulle saadaan apua oikeusjärjestelmän kautta, jos koululla ei toimita riittävän tehokkaasti, Mäntylä kertoo.

Laki ei riitä – Perusopetuslain mukaan oppilaalla on oikeus suorittaa oppivelvollisuutensa turvallisessa ympäristössä. Siitä ei ole epäselvyyttä, että kiusaamista pitäisi ennalta estää, siihen tulisi puuttua ja tilanteet tulisi selvittää, toteaa Mannerheimin Lastensuojeluliiton asiantuntijalakimies Suvianna HakalehtoWainio.

Lainsäädännössä ei ole kuitenkaan määritelty, mitä koulukiusaaminen on. Joskus syntyy epäselvyyksiä siitä, onko ollut kiusaamista, johon pitäisi puuttua. Esimerkiksi Ruotsissa kiusaaminen on määritelty koululaissa.

– Meillä ei myöskään ole selkeästi säädetty sitä, ketkä koulussa ovat vastuussa tilanteisiin puuttumisesta ja niiden selvittämisestä.

Iso ongelma on, että jää koulun harkintaan, miten kiusaamiseen puututaan ja miten tapauksen selvittelyssä edetään. Tästä pitäisi säätää lailla, sillä ilman selkeää kouluja velvoittavaa menettelyä tilanne on erittäin huolestuttava, Hakalehto-Wainio korostaa.

Liian hidas oikeustie Kiusaajat ovat usein alle 15-vuotiaita eikä heillä ole rikosoikeudellista vastuuta. Rikosoikeudellinen järjestelmä ei myöskään ota huomioon yksittäisistä teoista koostuvaa kokonaisuutta.

– Tuomiot kiusaajalle ovat yleensä muutaman kymmenen euron sakkoja, joskin eräässä hovioikeuteen edenneessä tapauksessa

valvontakamera tallensi niin vakavan ja pitkäkestoisen pahoinpitelyn, etteivät tekijät selvinneet enää sakoilla, vaan heidät tuomittiin ehdolliseen vankeusrangaistukseen, Mäntylä kertoo.

Rikoksia tekevään alaikäiseen kohdistetaan lastensuojelullisia toimenpiteitä, mutta yleensä lastensuojeluilmoitus tehdään kiusatusta, kun hän alkaa oireilla eikä suostu enää lähtemään kouluun. Vahingonkorvausjuttuja, joissa kiusaaja olisi vastaajana, on tuskin lainkaan, sillä juttujen vieminen tuomioistuimeen ja niissä tarvittava asiantuntemus maksaa.

Aluehallintovirastot (AVI) linjaavat ratkaisuissaan, mikä on riittävää puuttumista koulukiusaamiseen ja milloin opettaja, rehtori ja opetuksen järjestäjä ovat toimineet lainmukaisesti. Ratkaisu ohjaa kuitenkin vain yksittäistä koulua, eikä muualla tiedetä siitä.

Ratkaisussa saatetaan myös päätyä siihen, ettei AVI:lla ole riittäviä keinoja selvittää asiaa, kun kantelijan näkemys ja koulun lausunnot ovat vastakkaisia.

– AVI ei voi käyttää toisia oppilaita todistajina, mikä taas tuomioistuimissa on mahdollista. Mikään autuaaksi tekevä tuomioistuin-

Mäntylä on samaa mieltä.

– Kiusatulla ja huoltajilla pitäisi olla käytössään nopea ja tehokas oikeusturvakeino.

Suomessa koulujen epäkohtia ei valvo tällä hetkellä oikein kukaan muu kuin huoltaja, mikä on omiaan aiheuttamaan jännitteitä koulun ja kodin välille. Ruotsissa esimerkiksi barn- och elevombud -niminen viranomainen voi nostaa vahingonkorvauskanteita kouluja vastaan.

MLL:n puhelin kuumana MLL:n Lasten ja nuorten puhelimeen tulee koulukiusaamiseen liittyviä puheluita lapsilta ja nuorilta. Lapset kertovat usein, ettei heitä uskota eikä kiusaamiseen suhtauduta vakavasti.

– Tämä on erityisen vakavaa ja kyse on usein virkavelvollisuuksien laiminlyönnistä. On surullista, että monet kokevat, ettei kiusaamisesta kannata kertoa, koska aikuiset eivät pysty tekemään asialle mitään. Lasten mukaan tilanne saattaa usein jopa huonontua sen jälkeen, kun siitä on kerrottu koulussa, Hakalehto-Wainio myöntää.

”Asiaa ei saisi missään nimessä painaa villaisella, kuten omalla kohdallani tehtiin, vaan kiusaamiseen tulisi suhtautua vakavasti, sillä se voi vaikuttaa todella paljon jonkun loppuelämään.

Lapsuuden ja kouluajan tulisi olla turvattua ja onnellista aikaa”. tiekään ei silti ole. Vahingonkorvausvastuun osalta esimerkiksi on hankalaa todistaa, että psyykkiset vauriot ovat seurausta juuri kiusaamisesta ja että opetushenkilökunnan toimenpiteillä ne olisi voitu estää, Mäntylä valottaa.

– Oppilas tai huoltaja voi tehdä kantelun aluehallintovirastoon, oikeusasiamiehelle tai oikeuskanslerille, mutta tämä on kiusaamistapauksessa varsin tehoton ja hidas oikeussuojakeino. Kiusaamisasia pitäisi ratkaista todella nopeasti, jotta oppilas pääsisi jatkamaan koulunkäyntiään turvallisesti, Hakalehto-Wainio painottaa.

– Sovittelu on ratkaisukeinona koulukiusaamisissa ongelmallinen, koska kiusattu tyypillisesti pelkää kiusaajaa tai kiusaajajoukkoa ja valta-asetelmat ovat täysin epätasapainoiset.

Kiusattu ei yksinkertaisesti uskalla kertoa totuutta. Myös jatkoseuranta on tärkeää kaikkia kiusaamisen puuttumiskeinoja käytettäessä, Mäntylä korostaa. Kiusaaminen alkaa yleensä eri tilanteissa uudelleen.

Sitaatit kirjasta: Mäntylä Niina, Jonna Kivelä, Seija Ollila & Laura Perttola (2013) ”Pelastakaa koulukiusattu!”. Kunnallisalan kehittämissäätiö.

VAASAN YLIOPISTOLEHTI 2 / 2013

19

Tutkimus

Teksti: Tiina Ramsila Kuvat: Juhani Tapanainen, Prima Power

Konepajasta

palveluyritykseksi

Teollisuudessa on menossa iso muutos, palvelullistuminen. Yritykset eivät myy enää pelkästään tuotteita vaan myös lisäarvoa.

Prima Powerin etähallintapalvelua lanseeraamassa.

F

utIS-projekti (Future Industrial Services) tukee teollisuuden muutosta ja palveluyritysten kehittämistä kokoamalla yhteen ison joukon yrityksiä oppimaan toisiltaan.

– Konkreettisten tuotteiden lisäksi palvelutuotteet lisääntyvät konepajoissakin. Emme pärjää kilpailussa enää vain myymällä tuotteita, ja siksi haluamme kehittää tulevaisuuden teollisia palveluita, kertoo R&D Manager Esko Petäjä metallityöstökoneiden valmistaja Prima Powerista.

FutIS

EE Professori Marko Kohtamäki johtaa Vaasan yliopistossa Organization of

Industrial Service Business (OIS) -projektia. Se on yksi FIMECCin (Finnish Metals and Engineering Competence Cluster) koordinoiman Future Industrial Services (FutIS) -tutkimuskonsortion projekteista.

EE FutIS-projekti tutkii ja kehittää tulevaisuuden palveluita ja palveluun liittyviä teknologioita teollisuusyrityksille.

EE Yhteensä 19 yritystä, 9 tutkimuslaitosta ja laaja joukko kansainvälisiä tutkimuskumppaneita.

EE Mukana mm. Wärtsilä, ABB, Prima Power, Kone, Metso, Aalto-yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto.

Sparrausapua toisilta FutIS auttaa yrityksiä oppimaan toinen toisiltaan ja jakamaan tietoa. Samoja asioita ei siis tarvitse miettiä moneen kertaan.

20

VAASAN YLIOPISTOLEHTI 2 / 2013

EE Vaasan yliopistosta ovat mukana johtamisen ja tuotantotalouden yksiköt.

– Tutkimme ja kehitämme palveluliiketoimintaa ja toimintatapoja. Puhun mielelläni projektimme ytimestä sloganilla ”Opening the Black Box of Industrial Service Business”.

Haluamme tähdentää palveluiden tarjoamia mahdollisuuksia yrityksille ja erityisesti niitä toimintatapoja, joilla palveluliiketoiminnasta tehdään kannattavaa, selvittää Vaasan yliopiston professori Marko Kohtamäki.

Yritysten kehittämistyön tuloksina on jo projektin puoliväliin mennessä syntynyt muun muassa etähallintaan liittyvä uusi, markkinoille lanseerattu palvelu sekä monta palveluideaa vaikkapa maalämpöpumppuihin ja huoneistokohtaiseen vedenmittaukseen.

– Olemme suunnitelleet, tuotteistaneet ja lanseeranneet etähallintapalvelun, jonka avulla voimme kerätä tietoa ja valvoa koneidemme toimintaa asiakkaidemme tehtaissa ympäri maailman. Näin voimme optimoida huoltotoimenpiteitä ja ennaltaehkäistä laitteiden hajoamisesta aiheutuvia seisokkeja, Petäjä kertoo.

Tutkija sorvin ääreen – Yritysprojektista vastuussa olevat tutkijamme työskentelevät yrityksen tiloissa noin viidenneksen työajastaan. Näin yritys saa tutkijalta konkreettista tukea ja tutkijat saavat näkemystä arkisista kehittämistoiminnan ongelmista, Kohtamäki kertoo.

Esko Petäjäkin kannustaa pitkäjännitteiseen yhteistyöhön.

– Kehitysyhteistyö ei onnistu, jos tutkija ei ole yritysyhteisön jäsen. Tutkittavat tapaukset eivät päivässä ratkea, joten yritykset tarvitsevat pitkäaikaista yhteistyötä.

Yritykset ovat olleet tyytyväisiä yhteistyöhön. Ne ovat huomanneet hankkeen tuovan uusia näkökulmia arvon luomiseen palveluiden kautta, antavan ratkaisuja kilpailussa selviämiseen sekä auttavan asiakaslähtöisten palveluratkaisujen löytämistä.

Vaasan yliopiston rahoitus Tekesiltä ja yrityksiltä on vuosiksi 2011–2015 noin kaksi miljoonaa euroa. Koko konsortion rahoitus on noin 35 miljoonaa, josta yritysten omarahoitus tuottaa merkittävän osan.

Yritykset ja yliopisto kohtaavat tutkimusyhteistyössä. Kuvassa Esko Petäjä ja Marko Kohtamäki.

Sarjakuva

VAASAN YLIOPISTOLEHTI 2 / 2013

21

Elämän suola

Teksti: Miia Mäntylä Kuva: Sami Pulkkinen

Yhdessä tekemisen ilo saa Matti Jakobssonin saapumaan soittoharjoituksiin kerta kerran jälkeen. Kuvassa Ilias Missyris, Matti Jakobsson, Rauli Ruhanainen ja Bengt Heikius.

Musiikki vie ajatukset työstä Ilta hämärtyy ja punainen aurinko laskee taivaanrannan taa. Miehiä soittimineen saapuu muutama kerrallaan. Puheensorina alkaa välittömästi, nuottitelineitä asetellaan, soittimia viritellään. Miehet suunnittelevat kesäkuun Tampereen keikkaa. Soitto alkaa buzukin ja viulun johdolla. Surumielinen mutta samalla iloinen musiikki täyttää huoneen.

Vaasalainen kreikkalaista musiikkia soittava Souvlaki Orhistra harjoittelee säännöllisesti.

Yliopiston rehtori Matti Jakobsson soittaa orkesterissa buzukia.

– Olen ollut aina kiinnostunut kreikkalaisesta musiikista. Innostuin jo kouluaikana 1960luvun puolivälissä Zorbas-elokuvasta ja tapailin sen musiikkia kitaralla. Ostin ensimmäisen buzukin kokkolalaisesta musiikkikaupas-

22

VAASAN YLIOPISTOLEHTI 2 / 2013

ta 80-luvun alussa. Aiemmin olin jo soittanut kitaraa ja mandoliinia.

Haastava soitin – Buzuki oli 1930-luvun diktatuurin aikana kielletty tai vähintäänkin paheksuttu soitin Kreikassa. Sitä pidettiin liian itämaisena, koska soittimen juuret ovat Intian ja Turkin

suunnalla. 30-luvulla haluttiin musiikissa korostaa mieluummin yhteyksiä Eurooppaan ja saariston kansanmusiikkiin. Silloisessa buzuki-musiikissa olikin alamaailman sävyjä, laulut kertoivat usein tappeluista, huumeista ja naisista. Vasta 60-luvulla kansanmusiikki nousi uuteen arvoonsa.

Jakobsson omistaa kuusi buzukia.

Kolumni

– Muutaman olen myynyt, sillä vaimon mielestä soittimet haittaavat siivoamista.

Lisäksi suomalainen kuiva talvi on hajottanut muutaman, soittimet kun on tehty paljon kosteampaan ilmanalaan.

– Buzukin soittaminen on teknisesti samanlaista kuin kitaran soitto. Sitä on silti vaikea oppia, koska soittotyyli on erilainen. Tullakseen hyväksi buzukin soittajaksi pitäisi oikeastaan olla syntynyt Kreikassa. Suomessa on toistakymmentä hyvää buzukin soittajaa.

Naisia soittajissa ei juuri ole.

Nuotit korvakuulolta Soittimina Souvlaki Orhistralla on buzukin lisäksi klarinetti, viulu, kitara, basso, lyömäsoittimet ja kielisoitin baglama. Orkesteri esiintyy kymmenisen kertaa vuodessa, lähinnä Vaasassa, mutta keikkoja on tehty myös esimerkiksi Helsingissä, Turussa ja Kreikassa. Monet esiintymisistä tapahtuvat eri kaupunkien Suomi-Kreikka-ystävyysseurojen juhlissa. Ohjelmistossa on sekä vanhaa musiikkia Konstantinopolista ja Smyrnasta että kreikkalaisia hittejä ja tanssimusiikkia.

Orkesteri on myös julkaissut oman CD:n Gia panta, suomeksi Ikuisesti. Uudestakin levystä haaveillaan.

– Yksinään en jaksaisi soittaa, pidän yhdessä tekemisestä ja luomisesta. Kaikki soittajat ovat taitavia, mutta koska kukaan ei ole kasvanut kreikkalaisessa perinteessä, yhdessä opettelemista ja kokeilemista riittää.

Minulla erityisenä harrastuksena on musiikin sovittaminen ja nuotittaminen. Soittamamme musiikki on vanhaa kreikkalaista kansanmusiikkia, johon ei ole alun perin tehty nuotteja, vaan sitä on soitettu korvakuulolta. Minäkin kuuntelen sitä levyiltä ja teen nuotit sen pohjalta.

– On tärkeä tehdä vapaa-ajalla jotain ihan muuta kuin normaalia päivätyötä. Pelkkä laiturilla maisemien katseleminen ei vie ajatuksia pois budjetista, vaan täytyy voida paneutua harrastukseen kunnolla. Vaikka ei Kaustisen kansanmusiikkifestivaalin päälavalla esiintyminenkään täysin stressitöntä ole.

Vaasa, energisen johtamisen kaupunki

Vaasassa voidaan tänä päivänä hieman soveltaen lainata erästä tunnettua mainoslausetta: ”Ota riski, rakastu kaupunginjohtamiseen”.

Vaikka kaupunkien ja kaikkien kuntien ehdottomana perustehtävänä on edelleen järjestää kuntalaisilleen peruspalveluita, vaatii koko kaupunkikonsernin johtaminen ja siihen liittyvien sidosryhmien verkoston koordinoiminen johdolta paljon enemmän kuin perinteisen hyvän hallinnon tuntemusta sekä tasapainoilua resurssien tehokkaan käytön ja vaikuttavuuden välillä. Tämäkin on jo sinänsä haastava ja mielenkiintoinen kokonaisuus, mutta nopea katsaus kaupunkikonsernin tilinpäätöksen taseeseen paljastaa osan siitä, mistä tämän päivän kunnallisjohtamisessa on kyse. Kun kaupunkiorganisaation (emon) tase Vaasassa yltää vuoden 2012 osalta noin 580 miljoonaan euroon, on konsernin tase reilun miljardin luokkaa.

Kun tähän yhtälöön lisätään kaikki muut osakkuusyhtiöt ja sidosryhmät, jotka toimivat täällä Pohjolan energiapääkaupungissa, on helppo ymmärtää, että Vaasassa tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa johtamisen huippuosaamista.

Yliopisto ja sen ympärille kehittyvä henkinen pääoma on ehdoton edellytys, mikäli kaupunkiseutu aikoo menestyä tulevaisuudessa. Vaasassa kaupunki tekee tiivistä yhteistyötä yliopiston huippuasiantuntijoiden kanssa, kehittäen muun muassa strategista johtamista, uusia demokraattisia vaikuttamismenetelmiä sekä innovaatioalustoja tieteellisen tutkimuksen ja elinkeinoelämän tarpeisiin.

Energistä intoa kesään!

Tomas Häyry Vaasan kaupunginjohtaja

VAASAN YLIOPISTOLEHTI 2 / 2013

23

Tuoretta tiedettä EE Ehrs, Mikael & Timo Vauhkonen

Innologistik I: utvecklingsmöjligheter kring logistik i Sydösterbotten. Rapporter 180.

EE Koskela, Merja & Niina Mäntylä

(toim.)

Viestinnän ja kaksikielisyyden hyvät käytänteet aluehallinnon uudistuksessa.

Selvityksiä ja raportteja 181.

EE Salminen, Ari & Venla Mäntysalo

Epäeettisestä tuomittavaan: korruptio ja hyvä veli -verkostot Suomessa. Selvityksiä ja raportteja 182.

EE Hallberg, Pekka

Puheenvuoro oikeusvaltiosta. Kehityskulkuja Suomessa ja ulkomailla. Opetusjulkaisuja 64.

EE Knechel , W. Robert, Lasse Niemi &

Mikko Zerni Empirical evidence on the Implicit Determinants of Compensation in big 4 Audit Partnerships. Journal of Accounting Research.

Palstalla esitellään Vaasan yliopiston julkaisusarjojen uusimmat julkaisut sekä suomalaisen Julkaisufoorumi-luokituksen korkeimmalle tasolle arvioidut muissa sarjoissa julkaistut artikkelit.

EE Pilke, Nina & Sanna Salminen

Kielelliset käytänteet Pohjanmaan maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) kaksikielisissä kokouksissa. Tilannesidonnainen samanaikaisuus ja kielivalinnan vaihtoehtoisuus viestinnän ja vuorovaikutuksen näkökulmasta. Selvityksiä ja raportteja 183.

Vaasan yliopiston julkaisujen tilaukset: www.uva.fi/fi/research/publications/orders/

WELL DONE! EE Aminah Nalikka, tutkija: 26 000 euron

EE Tommi Lehtonen, yliopistonlehtori:

EE Siv Björklund, professori: Journal of

EE Seppo Niemi, energiatekniikan profes-

apuraha väitöksen jälkeiseen tutkimukseen Suomen Kulttuurirahastolta.

Immersion and Content-Based Language Education -lehden päätoimittajaksi.

Vaasan yliopiston ylioppilaskunnan VYY:n Vuoden 2012 Hyvä opettaja. sori: Åbo Akademin polttomoottoritekniikan ja moottoripolttoaineiden dosentiksi.

EE Anne Cleary-Hautaniemi, sivutoiminen EE Hannu Piekkola, professori, hankkeen tuntiopettaja: Vaasan yliopiston ylioppilaskunnan VYY:n Vuoden 2012 Best International Teacher.

EE Panu Kalmi, kansantaloustieteen

EE Harri Raisio, tutkijatohtori: Vaasan

EE Hannu Katajamäki, aluetieteen pro-

EE Vesa Routamaa, johtamisen professori:

professori: Vaasan yliopiston vuoden tutkimusteko 2012 -palkinto.

fessori: Vaasan yliopiston kääntämisen, erikoisalaviestinnän ja monikielisyyden tutkijayhdistys VAKKI ry:n valitsema Vuoden humanisti 2013.

24

vetäjä: Innodrive-hanke yksi kuudesta menestyneimmästä EU:n seitsemännen puiteohjelman hankkeista.

VAASAN YLIOPISTOLEHTI 2 / 2013

yliopiston vuoden opetusteko 2012 -palkinto.

kutsuja useisiin kansainvälisiin tehtäviin.

EE Ari Salminen, julkisjohtamisen profes-

sori: Tutkimuseettisen neuvottelukunnan jäseneksi.

Tutkimushankerahoitukset julkaistaan Research Newsissä www.uva.fi/researchnews

I Vasa

BETTER/WORSE? JUST DIFFERENT.

känns allt nära

J

allt nära. Kollegor, böcker, hjälp, mat. Allt är bara ett stenkast bort. Och har man lite tur promenerar man i ett nästan magiskt solsken över campuset.

En av de första sakerna jag reagerade på var campuset. I Leipzig, en populär och charmig studentstad, sprang vi runt i stan hela dagen.

Inte för att ha roligt. Nej, för att det inte finns något campus. Fakulteter, institutioner, administration, bibliotek, studentföreningar, matsalar – allt är spritt över hela stan. Det har inneburit mycket tid på bussen och spårvagnen fram och tillbaka. Här i Vasa känns

Men det var inte de korta avstånden som fick mig att återvända. Jag upptäckte någonting annat som jag inte hade sett i samma utsträckning i Leipzig. Där kunde man försvinna som student. Ingen brydde sig om man hängde med. Om man kom till undervisningen. Om man lämnade in sitt seminariearbete. Allt hängde på oss själva. Jag vill inte påstå att våra professorer i Leipzig inte försökte handleda oss, men det fanns helt enkelt för många studenter och för litet tid för var och en. Hur många vi var blev uppenbart varje vecka när vi försökte tränga in oss i föreläsningssalarna. Trots att man kom i god tid kunde det hända att man fick sitta på

ag har hört att man säger att man antingen aldrig kommer tillbaka till Vasa eller gör det om och om igen. I september 2003 kom jag första gången till Vasa. Jag var mitt inne i mina studier i allmän lingvistik och tyska som främmande språk vid universitetet i Leipzig. I studierna ingick undervisningspraktik och det förde mig till Enheten för tyska språket och litteraturen vid Vasa universitet.

Namn: Sy

Ålder:

33

värmeelementen eller på golvet. Eller i värsta fall utanför salen, där man knappt kunde höra rösten som föreläste om morfologi.

Här i Vasa kan jag i undervisningen glädjas tillsammans med mina studenter, när de analyserar ord som om de aldrig hade gjort annat. Här är man synlig. Man kan inte försvinna. Det kan ha både för- och nackdelar, det beror på hur man ser på det. Men framför allt: att det är enkelt och går snabbt att kontakta varandra i studievardagen är mycket givande. Man kan vara rätt säker på att det alltid finns någon att fråga. Att man får svar på mailen. Att en dörr står öppen. Och allt på samma campus. Denna överskådlighet är för mig en av de största fördelarna med Vasa universitet.

lvi Elsne

r

Titel o ch utb ildning Enheten : Doktora för tyska nd vid språket Mag. ph och litte il. (allmä raturen, n lingvis främma tik och ty nde språ ska som k) Tidigar e arbets uppgifte Uppsala r: Unde Universit rvisning et vid Hemlan d: Tyskla nd Har du bott i nå got ann i Spanie at land n (Salam : Jag bod anca) en som tys de kort peri klärare i od och jo T je c k 2006 bo ie b b n a (P de ra r jag i Sv g) i nästa erige och n ett år. och Vasa Sedan pendlar . mellan U ppsala Familj: make Favorit yrke so m barn : journa Motto: list Tänk in te på de det som t du inte finns i d har. Tän itt liv. k iställe t på

VAASAN YLIOPISTOLEHTI 2 / 2013

25

Muistatko?

Opiskelijan karnevaalijuhla

V

appu on vuosittain 1. toukokuuta vietettävä kansainvälinen työväen, ylioppilaiden ja alkavan kevään juhlapäivä. Vaasassa opiskelijoiden vapunvietto alkaa vapunaattona Hovioikeuden rannassa järjestettävillä Vappusouduilla. Kilpailussa eri ylioppilas- ja opiskelijakuntien sekä ainejärjestöjen joukkueet ottavat mittaa toisistaan tiukassa pudotuspelissä.

Kuvassa on Vaasan yliopiston ylioppilaskunnan VYY:n hallituksen joukkue vuoden 1998 vappusouduissa. Mukana soutamassa oli mm. Arto Ikola (edessä). Joukkue ei harmikseen kilpailussa pärjännyt, ja soudut jäivät yhteen lähtöön.

Hovioikeuden rannasta matka jatkuu Topeliuksen patsaalle, joka lakitetaan perinteisin menoin. Lakituksesta huolehtivat vuorovuosin Vaasan yliopiston, Hankenin ja Åbo Akademin ylioppilaskunnat, ja se tapahtuu klo 18, jolloin ylioppilaat saavat painaa valkolakin päähänsä. Ilta jatkuu VYY:n järjestämissä vappubileissä. Vappupäivän aamu alkaa perinteisellä Vappusilliksellä.

Tiesitkö?

Miksi johtaja saa korkeaa palkkaa?

H

yvä johtaminen on yrityksille ja muille organisaatioille tärkeää.

Siksi ne kilpailevat hyvistä johtajista muun muassa palkalla.

Johtajan palkka on perinteisesti määräytynyt hänen valtansa ja vastuunsa perusteella. Moni nykyjohtaja saa korkeaa palkkaa kuitenkin ennen muuta siksi, että hänen odotetaan olevan organisaation tuloksen kannalta panostuksen arvoinen. Korkeaa palkkaa pidetään kannustimena, joka innostaa ja velvoittaa huippusuorituksiin.

Johtajan palkkaa perustellaan siis paitsi hänen saavutuksillaan myös niitä koskevilla odotuksilla. Jos odotuksissa petytään tai luottamus menee muusta syystä, johtaja voi saada potkut – ja korvaukseksi erottamisesta ilman irtisanomisaikaa ”kultaisen kädenpuristuksen”.

Vastaajana Tommi Lehtonen, filosofian yliopistonlehtori

26

VAASAN YLIOPISTOLEHTI 2 / 2013

Tänne

Yliopiston tulevat tapahtumat löydät osoitteesta

uva.fi/fi/events

Opiskele avoimessa yliopistossa keväällä 2013 JULKISJOHTAMINEN ▪ Eettinen johtaminen, SY, 5 op

TUOTANTOTALOUS ▪ Tuotantotalouden erityiskysymyksiä, SY, 5 op

VIESTINTÄTIETEET ▪ Kirjoittamisen teoria ja käytäntö, R, VO, 3 op ▪ Semiotiikka ja mediat, R, VO, 3 op

TALOUSOIKEUS ▪ Elinkeinoverotus, osit. VO, 6 op ▪ Vero-oikeus + täyd.osa, osit. VO, 6+1 op

LASKENTATOIMI JA RAHOITUS ▪ Auto Business (Yrityspeli), R, 2 op ▪ Laskentatoimen tietojärjestelmät, R, 5 op

JOHTAMINEN ▪ Strateginen johtaminen, osit. VO, 7 op ▪ Itsetuntemuksesta voimaa työssä jaksamiseen, SY, 4 op

SÄHKÖTEKNIIKKA ▪ Ilmastonmuutoksen vaikutus energiatekniikkaan, SY, 3 op

MARKKINOINTI ▪ Markkinointisuhteiden johtaminen, R, VO, 7 op ▪ Marketing Function in Business, R, VO, 7 op

OPINTOIHIN ILMOITTAUTUMINEN UUDISTUU ▪ Avoimen yliopiston uusi ilmoittautumisjärjestelmä ILPA otetaan käyttöön kevään aikana. ILPA helpottaa opiskelijan ilmoittautumista ja nopeuttaa käyttäjätunnusten saamista heille, joilla tunnuksia ei vielä ole. Opiskelija voi selailla hakukohteita, hakea opinto-oikeutta ja maksaa opintomaksun verkossa. Lisäksi opiskelija saa varmistuksen opintoihin pääsystä aikaisempaa nopeammin, sillä järjestelmässä näkyvät vain opinnot, joihin on paikkoja jäljellä.

Lisätietoja ILPAsta verkkosivuillamme.

AVOIN YLIOPISTO

uva.fi/avoin

(VO) = verkko-opetus, (SY) = sanomalehtiyliopiston Kysy lisää: kurssi, (R) = rajoitettu opiskelijamäärä opiskelijapalvelu puh. 029 449 8190 opintojen ohjaus puh. 029 449 8188 (Vaasa), 029 449 8189 (muut paikkakunnat) Ilmoittautuminen keväällä 2013 alkaviin avoinyo@uva.fi

opintoihin on käynnissä.

facebook.com/vaasanyliopisto.avoin

Seuraavat yleisöluennot Pohjalaisen Monitorilla (Hietasaarenkatu 19, Vaasa): ke 22.5. klo 18

Professori Hannu Piekkola: ”Vaasan veri ei vapise – ei ainakaan tänä päivänä”.

Vaasan menestys tilastojen valossa. to 26.9. klo 18

Yliopistotutkija Niina Koivunen: ”Johtamisen monet muodot” TERVETULOA mukaan oppimaan ja oivaltamaan! Vapaa pääsy.

uva.fi/minajatiede