Vaasan yliopistolehti Vox cordis 3/2013

CORDIS

VAASAN YLIOPISTOLEHTI

Puhtaamman ilman

puolesta 6 EPAS kertoo laadusta 10 Pellepelottoman unelmapajassa 15 Avoin yliopisto laajentaa Helsinkiin ja verkkoon 16 Energiakyl채ss채 on voimaa

3/2013

Päätoimittaja Maria Mäkelä Toimitussihteeri Tiina Ramsila Taitto C2 Advertising Paino Waasa Graphics Oy Vox cordis on Vaasan yliopiston tiedotuslehti. Sen voi tilata veloituksetta ja lukea sähköisenä versiona www.uva.fi/ yliopistolehti. Lehden nimi Vox cordis (sydämen ääni) viittaa yliopiston omaan ääneen ja vastuulliseen tieteen tekemiseen.

Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa.

Tilaukset, osoitteenmuutokset ja ilmoitusmyynti: yliopistolehti@uva.fi Palaute yliopistolehti@uva.fi Kannen kuva Kemisti Katriina Sirviö ja tutkimusavustaja Teemu Ovaska. Kuvaaja: Mikko Lehtimäki.

Julkaisija Vaasan yliopisto ISSN 2323-8313 (painettu) ISSN 2323-8321 (verkkojulkaisu) Vaasan yliopisto PL 700 Wolffintie 34 65101 Vaasa Puh. 029 449 8000 www.uva.fi facebook.com/vaasanyliopisto youtube.com/UniversityOfVaasa twitter.com/univaasa

CORDIS

VAASAN YLIOPI STOLEHTI

Sisällysluettelo

Puhtaamman ilman puolesta

Työn ja opiskelun VOI yhdistää. Ainakin Energy Business MBA:ssa.

Tittelit pois ja lenkkarit jalkaan! Yliopistolaiset hikoilivat juoksukoulussa stressin pois Oletko Homo Alceiscursus vai Homo Equipmentus?

Mies joka vaihtoi Buenos Airesin Vaasaan

Valojen sammuttelua ja stressitöntä elämää ......................................................... 4 Pääkirjoitus ................................................. 5 Uutisia .......................................................... 6 Paha, pahempi, hiukkanen ...................... 8 Tekniikan ihmelasten leikkikenttä ........... 10 MBA - Energiaa liike-elämään................ 12 Ei pelkästään ydinfyysikoille .................... 14 Johtamisen opintoja vaikka oman kodin

”On hieno fiilis, kun on ensin suunnitellut asian, sitten sitä kokeilee käytännössä ja se vielä toimii.”

Technobothnia on teekkarin leikkikenttä.

rauhassa ...................................................... 15 Energiakylät hiilijalanjälkeä ........................................... 16 pienentämässä...........................................

Minun kampukseni .................................... 22

Energialähettiläs singahtaa matkalle maailman ympäri.

Sarjakuva..................................................... ..................................................... 22

Yliopisto tsemppaa mukana.

Energisyys on positiivisuutta .................. 17 Mies joka ei pelkää haasteita ................. 18 Jalat irti maasta .......................................... 20

Well done!................................................... ................................................... 23 Väitökset ...................................................... 24 Tuoretta tiedettä ........................................ 24 From Buenos Aires to Vaasa .................. 25 Muistatko?................................................... 26 Mitä sähkö on? .......................................... 26

VAASAN YLIOPISTOLEHTI 3 / 2013

3

Otan töpselit seinästä käytön jälkeen.

Käytäviltä kuultua

Valojen sammuttelua ja stressitöntä elämää

ina kaikki a n a t u m m Sa htiessäni. lä a o t o k t valo

Tällä tavoin yliopistolaiset säästävät energiaa: Pidän kahvitaukoja ja urheilen (kuluttaa mutta samalla säästää henkistä energiaa).

ällä r ö y p n Kulje jaan. i s n o t au kimpassa Saunomalla kanssa. kavereiden

tiivisia i s o p n . e Ajattel iivisten sijaan t nega asioita

Säästän energiaa lepäämällä, chil laamalla, loikoi lemalla, lötkötte le mällä, haaveilem alla.

.

En syö prosessoitua ruokaa.

ä vain Katson tv:t ko. kun on pak

Pudotan asunn on lämpötilaa n. 21-asteiseksi.

Vaihdan kaikki lamput energian säästölamppuihi n, sammutan turhat valot ja pesen vain täys iä koneellisia pyyk kiä ja tiskiä.

4

VAASAN YLIOPISTOLEHTI 3 / 2013

.

Kesällä mennää n ilman ilmastoin tia

liopistolla Syömällä y ä energiaa säästyy sek että rahaa.

unnitamalla ja su Aikataulutt illoin teen tukäteen m telemalla e -aikaa. ä jää vapaa mitäkin, ett

Syön koululla kahdesti, niin ei tarvi laittaa ruokaa ko tona

Ajattelen positiivisia asioita negatiivisten sijaan.

Sa mmutan valot huoneesta, kun lähden pois.

ihin vain Luen tentte a säällä. aurinkoisell

En stressaa me nneitä, vaan käännän k atseen tulevaan.

Käytän kahvia juodessa posliinimukeja.

Lomailemalla.

En anna turhaa n veden valua kraanasta .

Energiaosaamisella maailman huipulle Pääkirjoitus

”O

lipa energinen ihminen!” ”Säästä energiaa!” Yksi sana, monta merkitystä. Niin tai näin, energia tuntuu aina olevan myönteinen asia. Se tuottaa jotain uutta ja saa pyörät pyörimään. Sanakirja määrittelee sen vaikkapa näin: ”voiman, kappaleen tai systeemin kyky tehdä työtä”.

Työtä se tuo myös Vaasan seudulle, ihan konkreettisesti. Tuhannet ihmiset ajoivat tänäkin aamuna seudun yrityksiin keksimään ja rakentamaan uusia vempaimia ja palveluita energian parempaan hallintaan. Yliopisto opettaa joka vuosi taitavia nuoria teekkareita suunnittelemaan tehokkaampaa ja ympäristöystävällisempää tulevaisuutta. Kansainvälisissä tutkimusryhmissämme tehdään uusia avauksia, joiden vaikutukset ovat maailmanlaajuisia. Rajattomasta kasvusta on pakko siirtyä kestävään energiahuoltoon.

Päivän sana ”hajautettu energiantuotanto” voi kuulostaa äkkiseltään kovin tekniseltä ja kaukaiselta termiltä, mutta ihan arkisesta asiasta siinä on kyse. Tuotetaan energia siellä missä sitä käytetäänkin ja ollaan luovia sen lähteiden suhteen. Tulevaisuuden laitteet hyrräävät tuulivoimalla tai aurinkoenergialla, ja merenpohjasta tai asfaltista saatava matalalämpöenergia auttaa alueellisessa lämmöntuotannossa.

Yliopiston tiivis tutkimusyhteistyö yritysten kanssa pitää meidät ajassa kiinni ja jopa askelen edellä. RE Form -hanke potkii esteitä uusiutuvan energian käyttöönoton tieltä tuomalla insinööriosaamisen kaveriksi talouden taidot, sosiaalisten tekijöiden ymmärryksen ja juridiset näkökulmat. Idean matka kaupalliseksi tuotteeksi vaatii myös rahoittajan ja asiakkaan kielen osaamista. Levón-instituutin Energy MBA kokoaa parhaillaan uutta, kansainvälistä koulutusryhmää.

Vaasan seudulta tulee peräti kolmannes Suomen energiaviennistä, ja energian odotetaan työllistävän jo 20 000 ihmistä vuonna 2020.

Vaasan pääsy kansalliseen Innovatiiviset kaupungit (INKA) -ohjelmaan on huima kehityshyppy eteenpäin. Tässä menestyksessä yliopisto aikoo olla jatkossakin aktiivisesti mukana. Meillä on tavoite: aiomme yhdessä nostaa Vaasan energiaosaamisen maailman huipulle.

P.S. Energialähettiläs on singahtanut matkalleen maapallon ympäri. Pysy kuulolla ja opi, miten vaasalaisella osaamisella pelastetaan maailma! www.energialahettilas.fi

Maria Mäkelä viestintäpäällikkö

VAASAN YLIOPISTOLEHTI 3 / 2013

5

Uutisia

Energialähettiläs maailmanympärimatkalla

P

ohjoismaiden merkittävin energiateknologian keskittymä EnergyVaasa valitsi energialähettilään tehtävään 25-vuotiaan insinööriopiskelija Pentti Itkosen. Vaasan yliopisto on mukana kampanjassa, ja syksyn kuluessa energialähettiläälle tulee tutuksi erityisesti Energy Business MBA -ohjelma.

Huikea matka maailman ympäri, verkostoituminen huippuyrityksiin ja paikka energia-alan valokeilassa tekevät energialähettilään tehtävästä Suomen kovimman energia-alan työpaikan. Itkonen saa syys-lokakuun aikana tapahtuvan maailmanympärimatkansa aikana perehtyä siihen, mitä suomalainen cleantech-ala on, minne kaikkialle tuotteita ja ratkaisuja viedään, sekä mitä vaikutusta niillä on ympäristöön ja ihmisten elämään.

Energialähettiläs Pentti Itkonen.

Kampukselle energialaboratorio

K

V

– Laatuleima tarjoaa opiskelijoille paremmat mahdollisuudet työllistyä niin kansainvälisillä markkinoilla kuin kotimaassakin. Se osoittaa opiskelijoille ja työnantajille, että koulutus on korkeatasoista. Kansainvälinen palaute auttaa myös kehittämään koulutuksen laatua edelleen, kertoo kauppatieteellisen tiedekunnan dekaani Vesa Suutari.

aasan yliopisto, Wärtsilä Finland Oy ja Oy Vaasa Parks Ab ovat sopineet yhteisen EnergyLab-laboratoriorakennuksen suunnittelusta. Vaasan Palosaarelle rakennettavan tuotekehitys-, tutkimusja koulutuslaboratorion suunnittelu aloitetaan syksyllä 2013, ja laboratoriokiinteistön rakennustyöt on tarkoitus aloittaa vuoden 2014 alussa.

Kolmikerroksisen 2600 neliömetrin laboratoriorakennuksen rakentaminen kestää arviolta vuoden. Tilojen on tarkoitus olla Vaasan yliopiston ja Wärtsilä Finland Oy:n käytössä vuoden 2015 alkupuolella. Wärtsilä suunnittelee uuteen rakennukseen polttoainelaboratoriota ja yliopisto polttomoottorilaboratoriota. Yhteistyön tavoitteena on kehittää tulevaisuuden moottorija polttoaineratkaisuja.

6

Maisteriohjelmat kansainvälistä kärkitasoa

VAASAN YLIOPISTOLEHTI 3 / 2013

auppatieteellisen tiedekunnan englanninkieliset maisteriohjelmat Master’s Degree Programme in International Business ja Master’s Degree Programme in Finance ovat läpäisseet kansainvälisen EPAS-laatuarvioinnin. EPAS-laatutunnus osoittaa maisteriohjelmien koulutuksen olevan kansainvälistä kärkitasoa.

Arvioinnissa korostuivat koulutuksen laatu, kansainvälisyys ja työelämäyhteydet. Arviointiryhmän mukaan ohjelmien vahvuuksia ovat opetushenkilöstön korkea taso, laadukkaat oppimismateriaalit, koulutuksen kansainvälisyys ja opiskelijoiden korkea laatutaso. Tunnuksen myöntää European Foundation for Management Development EFMD.

Avoin yliopisto nyt myös Helsingissä

T

ästä syksystä alkaen osa Vaasan yliopiston avoimen yliopiston opetuksesta tarjotaan omana opetuksena myös Helsingissä. Lukuvuonna 2013–2014 tarjolla ovat johtamisen perusopinnot, 26 op. Opetuksen laajeneminen Etelä-Suomeen mahdollistaa edulliset opinnot, sillä opetuksen hinta on 10 euroa / opintopiste.

– Tarjoamme edullista laatua, sillä opinnot yhteistyöoppilaitosten kautta maksaisivat opiskelijalle paljon enemmän, kertoo avoimen yliopiston suunnittelija Mikael Mäenpää.

Avoin yliopisto järjestää omaa opetusta myös Vaasassa ja Kokkolassa. Lisäksi opintoja on tarjolla useissa yhteistyöoppilaitoksissa ympäri Suomea.

Sanomalehtiyliopisto esittelee

Kertun

S

yksyn Sanomalehtiyliopisto toteutetaan Vaasan yliopiston avoimen yliopiston, sosiaali- ja terveyshallintotieteen oppiaineen, professori Pirkko Vartiaisen ja sanomalehti Pohjalaisen yhteistyönä teemalla “Uutta luova epävarmuus”.

Artikkelit käsittelevät yhteiskunnan ja julkisten palvelujen monimuotoisuutta, monien uudistusten vaikeaselkoisuutta ja tehottomuutta sekä uusien ideoiden käynnistämisen ja toteuttamisen kysymyksiä kompleksisuusajattelun kannalta. Artikkelit ilmestyvät sanomalehti Pohjalaisessa.

Uutta tänä vuonna on se, että aiheita käsitellään fiktiivisen hahmon kautta. Hahmo on 45-vuotias Kerttu, jolla on kaksi alakouluikäistä lasta sekä puoliso ja ikääntyvät vanhemmat. Kerttu on korkeakoulutettu, yksityisen hoiva-alan yrityksen lähiesimies, joka asuu keskisuuressa kaupungissa.

Artikkeleiden alustavat teemat ja kirjoittajat: ma 30.9. Esittelyartikkeli Pirkko Vartiainen ja Sonja Hakala ma 7.10. Asiakkuuden monet kasvot Katja Valkama ja Salla Kyrönlahti ma 14.10. Ihmisen ääni Harri Raisio ja Seija Ollila ma 21.10. Muutosjohtaminen uudistuvana voimana Juha Lindell ja Virpi Juppo ma 28.10. Päättäjän ja tutkijan vuoropuhelu Paula Risikko ja Pirkko Vartiainen

Sanomalehtiyliopiston yhteydessä avoimessa yliopistossa voi suorittaa etätehtävänä opintojakson ”Uutta luova epävarmuus, 5 op”. Jakso johdattelee kompleksisuusajattelun idean, käsitteiden ja uusien toimintatapojen periaatteisiin sekä avaa näkökulmia organisaatioiden ja johtamisen ongelmien ymmärtämiseen. Ilmoittautuminen: uva.fi/ avoin.

ko Osaat johtaa tia? projek

P

rojektit saattavat olla erilaisia, mutta niiden suunnittelu, seuraaminen ja tulosten mittaaminen on yhteistä kaikille. Levón-instituutti käynnisti viime vuonna projektijohtamisen koulutukset Vaasassa.

Osallistujat ovat olleet sekä yrityksistä että julkiselta sektorilta. Koulutuksen järjestämisestä vastaava projektipäällikkö Mikko Niiniketo Levón-instituutista kertoo koulutuksen olevan hyvä esimerkki siitä, miten yliopiston tuotantotalouden osaaminen saadaan alueen organisaatioiden käyttöön.

Projektijohtamisen hyvällä hallinnalla on myös suoraa vaikutusta yrityksen tulokseen.

Kouluttajana on toiminut professori Jussi Kantola, jolla on kokemusta projektien johtamisesta sekä yksityiseltä että julkiselta sektorilta. Lisäksi Kantolalle on kertynyt kansainvälistä osaamista ulkomailla vietettyjen vuosien aikana.

Projektijohtamisen koulutus on jälleen tarjolla Vaasassa 5.–7.11.2013. Uutuutena koulutus alkaa myös Kokkolassa 22.–24.10.2013.

Avoimessa uusi ilmoittautumispalvelu Vaasan yliopiston avoin yliopisto on ottanut käyttöön uuden sähköisen ilmoittautumisjärjestelmä ILPAn. Syksystä lähtien ILPA on käytössä kaikessa avoimen opetuksessa.

ILPA helpottaa opiskelijan ilmoittautumista ja nopeuttaa käyttäjätunnusten saamista heille, joilla tunnuksia ei vielä ole. ILPAssa opiskelija voi selailla hakukohteita, hakea opinto-oikeutta ja maksaa opintomaksun verkossa.

Lisäksi opiskelija saa varmistuksen opintoihin pääsystä aikaisempaa nopeammin, sillä järjestelmässä voi ilmoittautua vain opintoihin, joihin on paikkoja jäljellä.

VAASAN YLIOPISTOLEHTI 3 / 2013

7

Tutkimus

Teksti: Tiina Ramsila Kuva: Mikko Lehtimäki

Paha, pahempi, hiukkanen Kun hengität ruuhkaisilla kaduilla suurkaupungin ilmaa, pienet huomaamattomat hiukkaset kulkeutuvat hengityksesi mukana keuhkoihin. Näitä pienhiukkasia pidetään terveydelle erittäin haitallisina. Vaasan yliopisto etsii ratkaisuja puhtaamman ilman puolesta.

Katriina Sirviö ja Teemu Ovaska haluavat luoda raikkaampaa ilmaa.

8

VAASAN YLIOPISTOLEHTI 3 / 2013

Teknillisessä tiedekunnassa tutkitaan, miten erilaiset voiteluöljyt ja polttoaineet vaikuttavat työkonedieselmoottorien pienhiukkaspäästöihin. Samankaltaista moottoria käytetään esimerkiksi traktoreissa, puimureissa, metsäkoneissa ja satamakonttinostureissa. Lisäksi tutkijat ovat koonneet terveysvaikutusraportin, jossa selvitetään, minkä kokoiset hiukkaset ovat terveydelle vaarallisimpia ja miten hiukkaset vaikuttavat terveyteen.

Päästöjä voidaan vähentää Polttoainevaihtoehdot, joita verrattiin keskenään, olivat Euroopassa yleinen biodiesel eli rypsiöljymetyyliesteri, Yhdysvalloissa tavanomainen biodiesel eli soijametyyliesteri ja suomalainen uusiutuva dieselpolttoneste.

– Mittasimme kuinka paljon hiukkasia pakokaasussa on, kun käytetään erilaisia voiteluöljyjä ja polttoaineita. Havaitsimme voiteluöljyissä ja niiden päästöissä pieniä eroja, kertoo kemisti Katriina Sirviö.

– Kun uusien dieselmoottorien pakokaasuhiukkasten kokonaislukumäärä pienentyy parantuneiden polttoaineiden ja uuden teknologian myötä, voiteluöljyjen merkitys pienhiukkasten synnyssä korostuu. Ei radikaalisti mutta kuitenkin. Siksi tarvitaan uudenlaisia voiteluaineita, selvittää professori Seppo Niemi.

suodattimet tai pärjättäisiin ilman niitä. Tämä siksi, että suodattimet vievät tilaa, ne pitää puhdistaa ja ne maksavat, Niemi selittää.

Tähän mennessä laki ja päästönormit ovat rajoittaneet pakokaasujen hiukkasmassaa, mutta se ei Niemen mukaan riitä.

Pienhiukkasten määrä on saatava kuriin

– Massan muodostavat suurimmat hiukkaset, jotka eivät ole hiukkasista vaarallisimpia, koska ne eivät pääse hengityksen mukana keuhkoihin. Nyt lainsäädäntöä ollaan kuitenkin muuttamassa niin, että rajoitetaan hiukkaslukumäärää, jolloin saadaan pienten hiukkasten määrä kuriin.

Haittaa hiukkasista Hiukkaspäästöt ovat yksi maailman pahimmista terveyshaitoista. Etenkin isoissa, vilkkaasti liikennöidyissä kaupungeissa autojen moottorien tuottamat hiukkaset pääsevät ihmisten hengitysilmaan. Altistuminen hiukkas-

Tarvitaan uudenlaisia voiteluaineita

Hiukkasmäärä kuriin lailla Tärkeintä on hiukkasten synnyn pienentäminen. Päästöjen jälkikäsittelyynkin on omat keinonsa, mutta ne maksavat.

– Nykyiset suodattimet poistavat tehokkaasti hiukkasia pakokaasusta. Moottoreiden sekä poltto- ja voiteluaineiden kehityksen tavoitteena on kuitenkin vähentää syntyvää hiukkasmäärää, jotta joko saataisiin pienemmät

Pienimmät hiukkaset kulkeutuvat hengityksen mukana keuhkoihin, läpäisevät keuhkorakkulat ja pääsevät ääritapauksessa verenkiertoon asti, sillä ylähengitys ei kaappaa niitä. Isommat jäävät nenään tai keuhkoputkeen, karkeat hiukkaset taas pääsevät keuhkoihin asti mutta puhaltuvat saman tien ulos. Erityisesti pienten

päästöille lisää erilaisia sairauksia ja ennenaikaisia kuolemia.

hiukkasten vaikutuksista terveyteen ei tiedetä vielä riittävästi.

– Näyttää siltä, että todennäköisesti kaikista vaarallisimpia ovat 10–40 nanometrin mittaiset hiukkaset. Niitä ei paljain silmin näe; ne ovat suurin piirtein samankokoisia kuin virukset ja esimerkiksi paljon pienempiä kuin hius, Niemi kertoo.

Vaikka siis moottori ei savutakaan, ei voida silti varmasti tietää, etteikö moottori tuottaisi runsaasti pienhiukkaspäästöjä.

– Oletus, että uudet moottorit ovat puhtaampia, voi olla väärä. Niissä voikin olla enemmän vaarallisia, pieniä hiukkasia kuin vanhoissa moottoreissa, joiden tyypillisesti uskotaan tuottavan eniten pienhiukkasia, Niemi miettii.

– Fossiilisia polttoaineita pitää korvata uusiutuvilla polttoaineilla, kuten biodieselillä, mutta niidenkin terveysvaikutuksia on syytä tutkia, Sirviö päättää.

Tutkimus on osa Tampereen teknillisen yliopiston koordinoimaa TREAM-projektia, jossa mukana ovat myös Metropolia ja Turun AMK sekä yrityksistä Ecocat, Neste Oil, AGCO Power ja Nanol Technologies. Projektia rahoittaa Tekes.

– Hiukkaspäästöt ja varsinkin pienimmät hiukkaset voivat aiheuttaa muun muassa hengitystiesairauksia sekä sydän- ja verenkiertosairauksia, diplomityönsä hiukkaskokojakaumista tehnyt tutkimusavustaja Teemu Ovaska kertoo.

Erikokoiset hiukkaset käyttäytyvät eri tavoin.

VAASAN YLIOPISTOLEHTI 3 / 2013

9

Koulutus

Teksti: Tiina Ramsila Kuva: Mikko Lehtimäki

Technobothniassa valmistettua pystyakselisen tuulivoimalan 3D-mallia ihailevat opiskelijat Olli Lamminen (vas.), Jenny Johansson ja Thomas Höglund.

Tekniikan ihmelasten

leikkikenttä

Technobothnia on jokaisen pellepelottoman unelmien keksijäpaja, jossa tulevat diplomi-insinöörit saavat tutkia, mitata, ohjelmoida, simuloida ja testata. Entisestä Puuvillatehtaan kutomohallista on kunnostettu moderni tekniikan tutkimus- ja opetuslaboratorio Palosaaren kampuksella.

10

VAASAN YLIOPISTOLEHTI 3 / 2013

– Mittaamme tehoja, jännitteitä, virtoja ja moottorien hyötysuhteita, testaamme sulakkeita ja anturiverkkoja, tutustumme moottoreihin sekä teemme tasa- ja vaihtovirtapiirien mittauksia ja kytkentöjä, listaavat sähkö- ja energiatekniikan opiskelijat Olli Lamminen ja Jenny Johansson.

– Me taas ohjelmoimme muun muassa robotteja sekä valmistamme piirilevyjä, sähköverkon pienoismalleja ja taajuusmuuttajia, jatkaa automaatiotekniikan opiskelija Thomas Höglund.

– Tutustumme myös aurinkopaneelien käyttöön ja muutamme niiden tuottamaa sähköä verkkoon sopivaksi. Suurjännitelaboratoriossa testaamme releitä, Lamminen ja Johansson lisäävät.

Huippulaboratorio kehityksen kärjessä Technobothnia on yksi Suomen parhaita tekniikan opetuslaboratorioita.

– Laboratoriotilat on alun perin toteutettu seudun yritysten tuella ja lahjoituksilla. Tämän jälkeen Technobothniaan on systemaattisesti vuosittain investoitu ja se on saatu pidettyä nykyaikaisena. Technobothnian laboratorioalueet on järjestelmällisesti valittu ja toteutettu palvelemaan opetettavia aloja, selventää laboratorioinsinööri Bertil Brännbacka.

On helpompi saada töitä, kun tietää firman laitteet jo entuudestaan Vahva tekniikan, erityisesti sähkötekniikan 70 vuoden läsnäolo Vaasassa merkitsee, että Technobothnian henkilöstöllä on laaja kokemus sähköalalta ja teollisesta tuotannosta.

Pitkän historian ansiosta myös teollisuuden laatuajattelu on siirtynyt laboratorio-opetukseen sekä tilojen suunnitteluun ja ylläpitoon.

Tämä näkyy muun muassa siistinä ja turvallisena ympäristönä, jossa laitteet ovat ehjiä ja omilla paikoillaan. Opiskelijat oppivat heti alusta lähtien johdonmukaiset ja turvalliset

työskentelytavat sekä huolellisen dokumentoinnin.

– Technobothniassa on paljon high techiä opittavaksi etenkin, jos on kiinnostunut robotiikasta ja automaatiosta. Lisäksi kaikki löytyy saman katon alta: esimerkiksi jo pelkästään sähkömoottoreita on vaikka minkälaisia, Höglund kertoo.

Työpaikka löytyy Vaasasta – On hieno fiilis, kun on ensin suunnitellut asian, sitten sitä kokeilee käytännössä ja se vielä toimii. Siinä saa työstä palkan, Thomas Höglund kertoo.

Diplomi-insinööriltä vaaditaan teorioiden hallintaa ja niiden innovatiivista soveltamista yhteiskunnan tarpeisiin. Teorian tehokas oppiminen ja muistaminen on kuitenkin lähes mahdotonta ilman ilmiöiden kokeilemista.

Technobothniassa teoriaopintoja sovelletaan käytännön ongelmanratkaisussa.

– Käytännön laboratorio-opetus auttaa oikeasti ymmärtämään ja todistaa teorian. Pelkät suunnitelmat paperilla eivät riitä, on pakko päästä testaamaankin, Olli Lamminen sanoo.

Technobothnia on osoitus myös teollisuusyritysten ja korkeakoulujen välisestä yhteistyöstä. Opetuslaitteita on saatu muun muassa ABB:ltä ja Vaconilta. Kurssien aikana järjestetään myös opintokäyntejä yrityksiin ja kutsutaan niistä vierailijaluennoitsijoita esimerkiksi opettamaan simulointiohjelman käyttöä.

– Moni valmistunut diplomi-insinööri työllistyy teollisuuteen Vaasassa, joten opinnoista Technobothniassa on taatusti etua työelämässä, Lamminen uskoo.

– On helpompi saada töitä, kun tietää firman laitteet jo entuudestaan, vaikkei osaisikaan niitä ihan täydellisesti käyttää, Johansson miettii.

Suomen parhaita tekniikan opetuslaboratorioita

Lapsenomainen innostus tallella Opiskelijoiden innostus tekniikkaan on usein syntynyt jo lapsena.

– Itse halusin tekniikan opiskelijaksi juuri siksi, että saa ruuvata ja kokeilla sekä tutkia laitteita, Lamminen muistelee.

Lamminen ja Höglund ovat vekottimista ja käsillä tekemisestä niin kiinnostuneita, että he ovat pari vuotta sitten olleet mukana perustamassa yliopistoon elektroniikkakerhoa.

– Kerhossa teemme kaikista jännittävimmät jutut. On hienoa, että voimme sielläkin vapaasti käyttää Technobothnian laitteita.

Technobothnia

E E E

Tilat opiskelulle, laboratoriotöille, tutkimukselle ja palvelututkimukselle.

E

Eri korkeakoulujen laitteita yhteiskäytössä opetuksessa. Myös opettajat saattavat tulla eri yksiköistä.

E

Yhteistyö luo mahdollisuuksia kalliiden laitteiden hankintaan ja monipuolisempaan tietotaitoon.

Koulutus- ja tutkimusalat: sähkö-, kone-, rakennus-, tieto- ja ympäristötekniikka.

Tiloja käyttävät Vaasan yliopisto, Vaasan ammattikorkeakoulu ja Yrkeshögskolan Novia.

VAASAN YLIOPISTOLEHTI 3 / 2013

11

Levón-instituutti

Teksti: Miia Mäntylä Kuva: Sami Pulkkinen

MBA – Energiaa liike-elämään Mitä yhteistä on Vaasalla, Aberdeenillä ja Wienillä? Entä miten Energy Business MBA liittyy niihin? Vastaus: Kaikki kolme ovat tärkeitä energia-alan keskittymiä.

Ja niissä kaikissa toteutetaan osa Vaasan yliopiston Energy Business MBA -ohjelman opetuksesta.

E

nergy Business MBA on kansainvälinen energia-alan asiantuntijoille ja johdolle suunnattu liiketoiminta- ja johtamisosaamisen kehittämisohjelma. Siihen osallistuu henkilöitä kymmenestä yrityksestä.

Yksi yrityksistä on Wapice Oy, vaasalainen informaatioteknologian palveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen energia-alan ohjelmistoja.

Saksalainen Mathias Grädler on Wapicen Managing Consultant, jonka työnä on kehittää asiakkaille uusia innovatiivisia toimintatapoja. Hänelle oli helppo päätös osallistua EbMBA-ohjelmaan, kun tilaisuus tarjoutui.

Ajatusten polttoainetta EbMBA yhdistää energia-alan ja liiketaloustieteen opintoja.

– Monen osallistujan koulutausta on tekninen. Siksi pidän hyvänä, että ohjelma yhdistää energia- ja liiketalousalaa. Osaan nykyisin ilmaista itseäni liiketaloudellisissa asioissa, kuten kirjanpidossa, yksinkertaisemmin ja tarkemmin kuin ennen. Olen käyttänyt oppimiani asioita jatkuvasti ja jakanut oppimaani myös työtovereilleni. Lisäksi johtaminen on asia, joka on suunnilleen samanlaista alasta riippumatta, Grädler pohtii.

Grädler pitää jatkuvaa itsensä kehittämistä energia-alallakin tärkeänä.

12

VAASAN YLIOPISTOLEHTI 3 / 2013

– Oletat varmasti lääkärin pitävän itsensä jatkuvasti ajan tasalla alan kehityksestä. Sama pätee liike-elämään. Liike-elämä on kuitenkin hyvin kiireistä ja yleensä kädet ovat täynnä töitä. Jotta itseään ehtisi kehittää, siihen on otettava aikaa ja tehtävä se työpaikan ulkopuolella. EbMBA täyttää opiskelutarpeeni varmaan muutamaksi vuodeksi eteenpäin, mutta sitten olisin taas valmis lisäopintoihin.

Vaikka Mathias Grädler pitää työelämän ja opiskelujen yhdistämistä haastavana, se on myös motivoivaa.

– Luennot ovat olleet hyviä, samoin opintojärjestelyt. Lisäksi verkostoituminen on tärkeää.

Ryhmästämme on muodostunut tiivis, ja ryhmäläisiin on helppo pitää jatkossakin yhteyttä.

Lobbausta ja johtamista Vaikka Grädler on tällä hetkellä ainoa EbMBAn kansainvälinen osallistuja, ohjelma itsessään on hyvin kansainvälinen. Opetuksen tarjoavat yhteistyössä Vaasan yliopisto ja Aberdeen Business School. Lisäksi ohjelmaan kuuluu kaksi vierailua, toinen Wieniin ja toinen Aberdeeniin.

– Kolmen maan erilaisen energiaosaamisen yhdistäminen on antanut alasta erittäin monipuolisen kuvan. Suomessa on tuotekehitystä, Wienissä esimerkiksi öljynviejämaiden yhteistyöorganisaatio OPEC:in päämaja, Interna-

tional Atomic Energy Agency ja ydinvoimateknologiaa sekä Aberdeenissä Pohjanmeren öljy- ja kaasuteollisuutta. Ilman vierailuja eri maihin kuva alasta olisi jäänyt melko yksipuoliseksi. Koin etenkin johtamista käsitelleen viikon Aberdeenissa hyödylliseksi. Oli hyvä päästä tutustumaan myös alan etujärjestöjen päämajoihin Wienissä, kehuu Grädler.

EbMBA

E

Johdolle suunnattu, 2,5 vuotta kestävä englanninkielinen ohjelma

E

Kehittää etenkin teknisellä alalla toimivien energia-alan liiketoimintaosaamista

E

Osa-aikainen ja työn ohessa suoritettava

E

Kattaa energian tuotannon, myynnin ja käytön

E

Opettajat Vaasan yliopistosta ja Aberdeen Business Schoolista sekä liike-elämästä

E

Association of MBAs:n akkreditoima

E

Opetuspäiviä n. 50 Vaasassa ja Helsingissä

E

Ulkomaanjaksot Wienissä ja Aberdeenissa

energybusiness

MBA

htaja, mies, antuntija

kaan suosittuun JOKA na kasvaminen -ohjelmaan. a koulutus alkaa 2013.

OT: Sari Soini 9 8201, sari.soini@uva.fi n/koulutus

instituutti on Vaasan yliopiston erillislaitos, littää yliopiston osaamista aikuiskoulutuksessa, a tuotteistaa tutkimukseen pohjautuvaa tietoa an tarpeiden mukaan. Talouselämä -lehti arvosti 2012 johtamisen täydennykoulutusohjelmamme n halutuimpien joukkoon.

LEVÓN-INSTITUUTTI

M BA

FUEL FOR THOUGHT

Kasvuhakuisen ja –haluisen yrityksen sekä kehittymisintoisen julkisen organisaation täydennyskoulutusohjelma

The program is organized in cooperation with Robert Gordon University/Aberdeen Business School and the University of Vaasa.

Entrepreneurial

Entrepreneurial MBA on johdon täydennyskoulutusohjelma, 100 op. Ohjelma koostuu moduleista. Mikäli osallistuja haluaa MBA– diplomin, tulee hänen hyväksytysti suorittaa kaikki Entrepreneurial MBA –ohjelmaan kuuluvat opinnot. Myös yksittäisten moduulien suorittaminen on mahdollista. Seuraava koulutus alkaa syksyllä 2013.

LISÄTIEDOT: Helena Eteläaho p. 029 449 8198, helena.etelaaho@uva.fi uva.fi/levon/koulutus Mathias Grädler arvostaa jatkuvaa oman osaamisen ajan tasalla pitämistä.

Energ y for business

The Energy Business MBA is a 2,5 year program for energy experts, managers and leaders. The program considers the energy business to be the whole value system consisting of both energy production and distribution chains as well as the equipment and service providers.

Applications deadline is December 14th 2013.

The second cohort will start with an introductory day in December 2013 and the first module will start in January 2014.

Further information www.uva.fi/ebmba/english

Johtamisen huippuseminaari Ajassa liikkuu entistä monipuolisempana 17.-18.9.2013. Tervetuloa!

LEVÓN-INSTITUUTTI

LEVÓN-INSTITUUTTI

Teksti: Miia Mäntylä

Ei pelkästään ydinfyysikoille Energiapäivä tekee energia-alaa tunnetuksi ja houkuttelevaksi opiskelijoille.

Energiapäivä on Vaasan Energiainstituutin (VEI) vuosittain järjestämä tapahtuma, jossa opiskelijat saavat tutustua yrityksiin osastoilla ja lyhyissä yritysesittelyissä.

– Energia-alan osaaminen on Vaasan seudulla erittäin vahvaa, ihan Suomen kärkeä.

Haluamme tuoda alan alueellisia, kansallisia ja kansainvälisiä mahdollisuuksia esiin myös opiskelijoille, kertoo VEI:n tiedotuspäällikkö Teemu Närvä.

Osaavaa väkeä Vaasasta Energiapäivä on alueen suurin akateemisille opiskelijoille järjestettävä rekrytointitapahtuma: yritykset saavat näyttää osaamistaan yli 12 000 vaasalaiselle korkeakouluopiskelijalle. Tähän asti osallistujat ovat olleet pääosin Pohjanmaan tai Etelä-Pohjanmaan maakunnista, mutta tänä vuonna vierailijoita tulee kauempaakin. Mukana on myös Eurajoella toimiva ydinsähköä tuottava Teollisuuden Voima Oyj (TVO).

Miksi yritys on innostunut tulemaan Eurajoelta asti messuille Vaasaan?

– Meille Vaasa ei ole kaukana, sillä käymme yliopistoissa Oulussa ja Lappeenrannassa asti. Haluamme olla näkyvissä, koska ydinvoima-alan toiminta laajenee Suomessa ja samalla monet 1970-luvulla aloittaneet osaajat jäävät eläkkeelle. Alalle tarvitaan lähivuosina 2400 uutta tekijää. Uskomme, että Vaasasta löytyy osaavaa väkeä energia-alalle, kertoo vierailutoimen päällikkö Mika Tanhuanpää.

Työtilaisuuksia tekniikasta talouteen Opiskelijoille ei aina tule mieleen, että energia-alalla tarvitaan muitakin kuin tekniikan osaajia.

– Opiskelijat luulevat, että meille pääsevät töihin vain ydinfyysikot. Oikeasti heitä on meillä töissä vain kymmenkunta. Tekniikan alan työpaikkoja on toki eniten, mutta nekin jakautuvat laajalti laidasta laitaan. Lisäksi on tarvetta muun muassa henkilöstö- ja talousalan ihmisille sekä kouluttajille. Kaipaamme ennen kaikkea fiksuja, asioita kyseenalaistavia, toimeen tarttuvia ja pitkäjännitteisiä ihmisiä, avaa Tanhuanpää.

– Energia-alan kiinnostavuutta työpaikkana lisää se, että vaikka energian kulutus ehkä laskee, on sähkön kulutus jatkuvassa kasvussa.

Ala on siis viisas valinta työllisyyden kannalta.

Ilmastonmuutoksen takia alaa myös kehitetään ja siellä luodaan uutta. Muotialat vaihtuvat, mutta energia-alan osaajia tarvitaan aina, Tanhuanpää muistuttaa.

Energiapäivässä opiskelijat saavat tutustua energia-alan yritysten toimintaan ja tavata työnantajia henkilökohtaisesti. Energiainstituutti ja Vaasan yliopisto haluavat osaltaan Energiapäivän avulla edistää nuorten työllistymistä ja alueelle jäämistä.

– Haluamme rohkaista opiskelijoita harkitsemaan energia-alaa. Monet yritykset tarjoavat mahdollisuuksia lopputöiden, gradujen ja tulevaisuuden työpaikkojen suhteen, kertoo Närvä.

Teksti: Miia Mäntylä Kuva: Sami Pulkkinen

Johtamisen opintoja vaikka oman kodin rauhassa

Levón-instituutti

– Olemme halunneet toteuttaa verkkokeskusteluja, videoraportteja ja verkkotenttejä.

Yhdelle kurssille on esimerkiksi toteutettu YouTube-videoluento, johon on kytketty aktivoivia kysymyksiä ja ohjaus täydentävän tiedon äärelle.

Sopii työssäkäyvälle Verkkoyliopiston kurssit sopivat hyvin työssäkäyville, mutta myös valmistumassa olevalle sekä opiskelijavaihdossa tai harjoittelussa olevalle tutkinto-opiskelijalle, joka ei aikataulusyistä pysty osallistumaan päiväpuolen koulutukseen.

– Kannustamme opiskelijoita hyödyntämään omia aikaisempia työ- ja muita kokemuksiaan.

Tehtävissä voi esimerkiksi vertailla opiskeltavaa asiaa omaan työpaikkaan tai omaan yritykseen, Säntti selventää.

Risto Säntti aktivoivaa ja johtamisen pohtimiseen ohjaavaa videota tekemässä.

Johtamista voi nyt opiskella helposti verkossa ajasta ja paikasta riippumatta. Opiskelumuotoja on kehitetty ennakkoluulottomasti aina verkkokeskusteluista YouTube-videoihin.

Johtamisen verkkoyliopisto aloittaa opetuksen syksyllä 2013. Aluksi tarjolla ovat johtamisen perusopinnot, myöhemmin myös muita opintoja. Tutkintoa verkkoyliopistossa ei voi suorittaa, mutta opintojen jälkeen voi hakea avoimen yliopiston kautta Vaasan yliopiston tutkinto-opiskelijaksi. Kursseille voi ilmoittautua kuka vain.

– Siirtyminen verkko-opiskeluun on tehty mahdollisimman helpoksi eikä opiskelu vaadi aikaisempia verkko-opiskelutaitoja tai johtamisen opintoja, opettaja Risto Säntti kertoo.

Opetuksen laatu ykkösasia Verkkoyliopisto sai alkunsa johtamisen verkko-opintojen suuren kysynnän vuoksi. Kursseilla halutaan antaa tasokasta opetusta

myös verkossa. Millaista on laadukas verkko-opetus? Risto Säntillä on selvä näkemys asiasta: – Opetuksen pitää olla tavoitteiltaan, sisällöltään ja menetelmiltään yhteensopivaa, ja oppimisen pitää olla mielekästä. Teknologian on tuettava tätä, ja on erityisesti varottava, ettei opiskelijan tiedollinen kuormitus käy liian suureksi. Erilaisilla opetusmenetelmillä varmistetaan tiedon helppo omaksuminen.

Lähtökohtana on, että opiskelu on mahdollista kokonaisuudessaan verkossa. Myös monimuotoisen opetuksen tai luokkahuone- ja verkko-opetusta yhdistävän opetuksen käyttö on mahdollista.

Johtamisen verkkoyliopisto

E

Vaiheittain rakennettava opintotarjotin, jossa kauppatieteen kandidaatin tutkinnon (180 op, johtaminen) kaikki osat opiskeltavissa verkossa. [HUOM: tutkinto-oikeus hankittava erikseen]

E

Kaikki johtamisen peruskurssit verkko-opetuksena lukuvuonna 2013–2014

E

Mahdollista käyttää myös monimuoto-opetusta

E

Opinnot alkavat syksyllä ja ovat maksullisia sekä avoimia kaikille

E

Opetus Vaasan yliopiston avoimen yliopiston alaista, kurssien vastaavuutta tutkintopuolen kursseihin valvoo johtamisen yksikkö

E

Opetuksen kehittämistä tukee tiedekirjasto Tritonian opetusmenetelmien kehittämiseen erikoistunut EduLab

VAASAN YLIOPISTOLEHTI 3 / 2013

15

Levón-instituutti

Teksti: Miia Mäntylä

Energiakylät

hiilijalanjälkeä pienentämässä Pohjanmaan maakuntiin on nousemassa energiaomavaraisuuteen tähtääviä kyliä, jotka hyödyntävät paikallisia uusiutuvia energialähteitä ja pienentävät ympäristökuormitustaan. Yhteishenkeä ja tekemisen meininkiä löytyy, kun asukkaat tavoittelevat yhteistä hyvää yhdessä yliopiston kanssa.

Levón-instituutti ja teknillinen tiedekunta kehittävät kylien energiaomavaraisuutta Pohjanmaan maakunnissa. Energiakylä-hankkeessa 14 kylälle laaditaan energiaomavaraisuuteen tähtäävä suunnitelma. Kyläläisiä motivoidaan lisäämään energiaomavaraisuuttaan paikallisia uusiutuvia energialähteitä hyödyntämällä.

Tärkeää on myös kestävän energiahuollon edistäminen.

– Energiaomavaraisuutta voidaan kehittää neljän portaan kautta. Niistä ensimmäisessä hyödynnetään hajautettua energiantuotantoa, seuraavassa pyritään laajamittaisempaan paikalliseen tuotantoon ja kolmannessa luodaan niin sanottu mikroverkko, jossa huolehditaan myös varavoimasta. Neljännellä portaalla saavutetaan älykäs mikroverkko eli energiantuotanto on pitkälle automatisoitua ja sähköä myös myydään ulkopuolelle, projektipäällikkö Ari Haapanen selvittää.

ohjautunut energian ostoina alueen ulkopuolelle, jää alueen sisälle uusiutuvan energian tuottajille. Toiseksi ollaan aiempaa vähemmän riippuvaisia sähkön ja öljyn kaltaisista energialähteistä, joihin vaikuttavat hintaheilahtelut. Lisäksi hiilijalanjälki ja ympäristökuormitus pienenevät ja energiahuollon toimintavarmuus parantuu. Unohtaa ei myöskään sovi yhteisöllisyyden lujittumista. Siitä hyvä esimerkki on kylän yhteinen energiaosuuskunta, joka yhteisvoimin toimittaa ja myy haketta energiaa tuottavaan polttolaitokseen.

Hanke alkoi kyläkohtaisen aineiston keräämisellä. Aluksi selvitettiin sähkönkulutustietoja, lämpöenergian tuotanto- ja kulutustietoja sekä eläinmäärä- ja peltopinta-alaa sekä eri viljelykasvien viljelytietoja, jotta saataisiin selville kylän biokaasu- ja olkienergiapotentiaali.

Lisäksi selvitettiin tuulisuusolosuhteita ja laskettiin metsäenergiapotentiaalia.

Työllisyyttä ja yhteisöllisyyttä

Sitä tehdään, mikä kannattaa

Miksi paikallisen energiaomavaraisuuden kehittäminen sitten on tärkeää? Haapasen mukaan vaikutukset alueeseen ovat yllättävän monenlaisia.

Perhon kirkonkylä tuli mukaan hankkeeseen vuoden vaihteessa. Hankkeen aktiivi, perholainen Olavi Lassila kertoo kylällä olevan jo pitkät perinteet kotimaisen energian käytöstä.

– Ensinnäkin työllisyystilanne ja aluetalous kohentuvat, kun raha, joka on aiemmin

– Meillä on jo 70-luvulta lähtien tuotettu omaa energiaa, rupesimme muun muassa tuotta-

16

VAASAN YLIOPISTOLEHTI 3 / 2013

maan kaukolämpöä ensimmäisten joukossa.

Nyt aika on sellainen, että ostoenergia kallistuu. Haluamme tuottaa energiaa mahdollisimman halvalla ja saada rahat jäämään omaan kuntaan.

– Todennäköisesti lisäämme puupohjaisten polttoaineiden hyödyntämistä yksittäisissä kiinteistöissä. Myös aurinkovoima kiinnostaa, kun laitteet ovat parantuneet ja hinnat ovat tulleet alas. Tuulivoimapuisto ja biokaasu voivat olla vaihtoehtoja myöhemmin. Sitä tehdään, millä energiantuotanto saadaan kannattavaksi! Tarkoituksena on aloittaa konkreettiset toimet syksyn aikana, Lassila arvioi.

Sitä parempi, mitä vähemmän energiaa ostetaan ulkopuolelta.

Lassilalle on selvää, miksi kylien kannattaa pyrkiä energiaomavaraisuuteen.

– Huoltovarmuus on tärkeä syy. Sitä parempi, mitä vähemmän energiaa ostetaan ulkopuolelta: raha pyörii omassa kylässä ja voi tulla muutama uusi työpaikkakin. Lisäksi bioener-

Kolumni gian kerääminen johtaa siihen, että metsät ovat kunnossa ja se taas parantaa muuta metsätaloutta merkittävästi.

Kokemuksia Pohjanmaalta Intiaan Kehittämistyö ei pääty Pohjanmaan maakuntiin vaan jatkuu Intiassa asti.

– Energiakylä-projektissa olemme kehittäneet laskentataulukkoa, johon tietoja syöttämällä saa karkean arvion tietyn rajatun alueen uusiutuvien energialähteiden vuotuisesta energiapotentiaalista. Tätä taulukkoa kehitämme eteenpäin ja käytämme myös uudessa CU-India-projektissa, sanoo Ari Haapanen.

CU-India-projektin tavoitteena on auttaa suomalaisia uusiutuvan energia-alan PK-yrityksiä viennissä Intiaan. Hankkeen kumppanuusverkosto tutkii ja testaa käyttäjälähtöistä toimintatapaa alueellisten energiajärjestelmien kehittämisessä.

Energisyys on positiivisuutta

K

un ihminen on energinen, hän on iloinen ja uskoo tulevaisuuteen. Töiden jälkeen hän harrastaa liikuntaa ja tapaa ystäviä. Työpaikalla hän ottaa toiset ihmiset huomioon eikä levitä huonoa oloa kanssaihmisilleen. Hän löytää positiivisia asioita ympäriltään ja jokaisesta ihmisestä. Hän on sosiaalinen, keskustelee, siivoaa, leipoo, grillaa, kiillottaa, kierrättää, pesee autoa ja käy kaupassa.

Näyttää siltä, että energinen ihminen ei koskaan ole väsynyt tai kyllästynyt. Kaverit voivat ihmetellä, kuinka hän jaksaa tämän kaiken.

Energiakylä-hanke

E

Tavoite: 14 aktiivista energiakylää

E

Mukana: Jepua, Pensala, Ysikylät, Komossa, Ilvesjoki, Ylihärmä, Närvijoki, Karijoki, Hoisko, Ruona, Sauvonmäki, Leskelä, Ullava ja Perho

E E

Toteutusaika: 6/2011–6/2014

E

Rahoittajat: Pohjanmaan, Pohjois- ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukset – Manner-Suomen Maaseudun kehittämisohjelma

E E

Toteutuskohteet: Pohjalaiset maakunnat

Kumppanit: Vaasan yliopiston Levón-instituutti sekä teknillinen tiedekunta, Yrkeshögskolan Novia ja Metsäkeskus Budjetti: 470 000 euroa

Kun työyhteisö on energinen, se on positiivinen ja dynaaminen. Työyhteisön jäsenet arvostavat toisiaan ja saavat yhdessä aikaan. Rutiiniasiat hoidetaan tuottamatta työyhteisön jäsenille huonoa oloa. Työyhteisön kannattavuus on vertailuyhteisöjä parempi ja monet haluaisivat työskennellä siellä. Työyhteisö ei jää murehtimaan vastoinkäymisiä, vaan löytää aina uusia ratkaisuja.

Työyhteisö ideoi, kokoustaa, suunnittelee, tuottaa ja päättää.

Näyttää siltä, että energinen työyhteisö on viihtyisä ja menestyy myös lama-aikoina. Muut työyhteisöt voivat ihmetellä, kuinka noilla noin voi mennä.

Kun yhteiskunta on energinen, sen ulkomaankauppa vilkastuu ja bruttokansantuote kasvaa. Yhteiskunta rakentaa ja panostaa tekemiseen ja koulutukseen. Kansalaiset ovat ylpeitä yhteiskunnastaan, yhteisistä ja omista saavutuksistaan. Kaikki pitävät huolta itsestään ja omista yhteisöistään.

Työyhteisö ja koko yhteiskunta koostuvat yksilöistä. Ajattele positiivisesti, liiku ja syö hyvin. Ole ystävällinen kaikille – erityisesti niille, joiden kanssa olet.

Hannu Linna Toimitusjohtaja Vaasan Sähkö Oy

VAASAN YLIOPISTOLEHTI 3 / 2013

17

Yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Teksti: Tiina Ramsila Kuva: Mikko Lehtimäki

Ilkka Virtanen ei kaipaa työhuonettaan eläkkeelle jäätyään, mutta seuraa yliopistomaailmaa yhä mielenkiinnolla.

Mies joka ei pelkää haasteita Kun Virtasen näkee pitkästä aikaa, hän saattaa turkulaiseen, ystävälliseen tyyliin huikata pilke silmäkulmassa: ”Viäläk sääki olet henkis?”.

Työuransa aikana hän oli muun muassa Vaasan yliopiston talousmatematiikan professori, rehtori ja teknillisen tiedekunnan dekaani, eikä hän malta pysähtyä eläkkeelläkään.

18

VAASAN YLIOPISTOLEHTI 3 / 2013

Emeritusprofessori Ilkka Virtasen muutto Vaasaan vuonna 1981 tuntui turkulaismiehestä kuin saapumiselta kotiin, sen verran samankaltaisia kaupungit ja niiden asukkaat ovat. Virtanen haki Vaasan yliopiston talousmatematiikan professorin virkaa, alaa kun ei siihen aikaan ollut Suomessa kuin kolmessa korkeakoulussa.

Virtanen työskenteli Vaasan yliopistossa 27 vuotta. Kun hän saapui professoriksi, korkeakoulu oli todella pieni, ja kun lähti eläkkeelle, siitä oli kasvanut kohtuukokoinen yliopisto.

Melaniemi vai Palosaari?

– Rehtorikaudellani 1987–94 korkeakoulu muuttui yliopistoksi ja kampus rakennettiin Palosaarelle. Vuonna 1987 tuli voimaan uusi korkeakoulujen kehittämislaki, jolla taattiin yliopistoille kustannustasoa vastaava rahoituksen nousu ja 15 prosentin lisäkorotus. Rahaa tuli ovista ja ikkunoista, ja saimme hankittua tiedekunnille avustavaa tukihenkilökuntaa, kunnes vuonna 1992 alkoivat laman seurauksena niukat ajat, Virtanen muistelee.

Kesä -90 oli Virtaselle vaikeaa aikaa. Palosaaren kampuksen suunnittelu oli jo edennyt pitkälle, kun ABB esitti, että yliopisto pitäisi rakentaa syrjemmäs Melaniemen kaupunginosaan, jossa yrityksellä oli 56 hehtaaria maata.

– Kaupungissa muut olivat esityksen kannalla, mutta me yliopistolaiset halusimme yliopiston liki keskustaa, sille alueelle jolle suunnitelmat oli tehty. Piirustuksetkin Palosaarelle olivat jo valmiit! Syksyn avajaisissa kävi puhumassa uusi opetusministeri Ole Norrback, joka iloksemme ilmoitti, että yliopisto rakennetaan Palosaarelle. Rakentaminen alkoi vuonna 1992, ja yhteistyö ABB:n kanssa jatkui yhtä hyvänä kuin ennenkin.

DI-tutkintoon pienin askelin Virtanen oli mukana myös perustamassa teknillistä tiedekuntaa.

Vuonna -88 tuotantotalouteen ja tietotekniikkaan saatiin kaksi professuuria ja alkoi teollisuusekonomikoulutus. Vaasa ja Teknillinen

korkeakoulu alkoivat vuonna -90 yhdessä kouluttaa diplomi-insinöörejä niin, että opiskelijat aloittivat opintonsa Vaasassa ja päättivät Otaniemessä. 1990-luvun loppupuolella alkoi mittava muuntokoulutus, jossa kandin tutkinnon suorittaneet saivat opiskella DI-tutkintoon johtavat opinnot Vaasassa, vaikka todistus tulikin Teknillisestä korkeakoulusta Otaniemestä.

– Aloimme miettiä, että onko siinä mitään järkeä, että osa opiskelijoista suorittaa alkupätkän ja osa loppupätkän insinööriopinnoistaan Vaasassa, kun he yhtä hyvin voisivat suorittaa koko tutkintonsa täällä. Vuonna 2004 Vaasa vihdoin sai oikeuden aloittaa diplomi-insinöörikoulutuksen, Virtanen kertaa.

Virtanen pitää energian valitsemista yhdeksi yliopiston painoalaksi luontevana.

– Panostaminen energiaan on osoitus siitä, että yliopisto kuuntelee herkällä korvalla ympäristöään. Vaasan seudulle on syntynyt useita energia-alan yrityksiä, ja Wärtsilä ja ABB:kin ovat energiapainotteisempia kuin aikoinaan. Erityisen tärkeää yrityksille on tutkijoiden ja kehitysosaamisen saaminen Vaasaan.

Tilaa allakassa Virtaselle ei eläkkeelle jääminen ollut vaikeaa, sillä aikaa jäi pienelle lapsenlapselle, yhdistystoiminnalle ja harrastuksille. Aktiivinen eläkeläinen tarvitsee yhä allakkaansa, josta menot pitää tarkistaa, mutta ei elämä sentään kiireisempää ole kuin työelämässä.

– Vapaaehtoinen maanpuolustustyö on tärkein harrastukseni. Lisäksi olemme vaimoni kanssa kulttuuriharrastajia ja käymme oopperassa sekä konserteissa. Kauniina kesäpäivänä tykkään lähteä myös veneilemään.

Virtanen myöntää olevansa hieman murehtija: keskeneräiset, ratkaisua vailla olevat asiat jäävät vaivaamaan.

– Silti muistuttaisin, että asioilla on tapana järjestyä, kuten hyvältä työtoveriltani aikoinaan opin. Yritän nähdä asioiden hyvät puolet, ja vaikka ikää jo on, olen myös tulevaisuususkoinen.

Lähiesimies Käytännön esimiestehtävissä toimiville henkilöille suunnattu ohjelma. lähiesimies on tärkeä linkki omien alaistensa ja ylemmän johdon välillä. Työssä menestyminen vaatii jatkuvaa itsensä kehittämistä, hyviä henkilöstöjohtamis- ja vuorovaikutustaitoja.

Näitä kehitystarpeita varten Levón-instituutti tarjoaa tiiviin ja käytännönläheisen koulutuksen, joka soveltuu sekä yksityisen että julkisen sektorin esimiehinä toimiville.

Seuraava koulutus alkaa 24.10.

Lisätiedot: Sari Soini p. 029 449 8201, sari.soini@uva.fi uva.fi/levon/koulutus

Levón-instituutti on Vaasan yliopiston erillislaitos, joka välittää yliopiston osaamista aikuiskoulutuksessa, tutkii ja tuotteistaa tutkimukseen pohjautuvaa tietoa asiakkaan tarpeiden mukaan. Vuonna 2012 Talouselämä-lehti arvosti johtamisen täydennykoulutusohjelmamme Suomen halutuimpien joukkoon.

Elämän suola

Teksti: Tiina Ramsila Kuva: Sami Pulkkinen

Työssäkin jaksaa paremmin, kun harrastaa vapaa-ajalla jotain mukavaa. Lue, mikä antaa virtaa yliopistolaisille.

Laura Lappalaisen mielestä ryhmässä on kiva liikkua.

Jalat irti maasta Aamulenkki antaa hyvää oloa koko päivään, ja illalla saa pään tyhjäksi huolista, kun pistää lenkkarit jalkaan ja lähtee matkaan. Ja juoksuhan on helppoa ja yksinkertaista, sen kun laittaa kenkää toisen eteen. Vai onko se sittenkään niin?

20

VAASAN YLIOPISTOLEHTI 3 / 2013

Vaasan yliopisto järjesti työntekijöilleen juoksukoulun, joka sai liikkeelle niin sunnuntaihölkkääjät kuin maratoonaritkin. Kuukauden aikana yliopistolaiset oppivat juoksulenkkeilyn kannalta olennaisempia asioita, kuten kunnon kohottamista oikein, juoksutekniikkaa ja lihaskuntoa. Ihan itsestään selvää ei siis ole, miten juosta tai kuinka nopeasti ja pitkään.

myös kuntotestin, josta jokainen sai henkilökohtaisen harjoitusalueensa.

– Olin yllättynyt, että emme vain juosseet ryhmässä, vaan joka kerralla oli jokin eri teema.

Lyhyessä ajassa saimme käytyä läpi monia asioita, Lappalainen kertoo.

Entä mikä Lauran mielestä juoksukoulussa on ollut parasta ja pahinta?

– Parasta on ollut yhdessä tekeminen. On tavannut mukavia ihmisiä, ja työminät on jätetty toimistoon. Mikähän olisi pahaa? Ei mikään!

Ei ole pahasta, että tulee hiki tai väsy, Lappalainen hymyilee.

Ryhmästä saa voimaa

Malttia ja vaihtelevuutta

Omaa kehoa kuunnellen

Lappalaisen mielestä liikuntaharrastukset ovat erittäin tärkeitä työssä jaksamisen kannalta. Varsinkin kun joutui olemaan liikkumatta, hän huomasi, kuinka tärkeää liikunta on: se pitää pirteänä ja poistaa stressiä.

– Olen pelannut ultimatea pitkään, mutta en ole ikinä tykännyt juosta muuta kuin frisbeen perässä. Vasta nyt olen löytänyt juoksemisen ilon ja maltan aloittaa tarpeeksi hitaasti, kertoo juoksukouluun osallistunut tietotekniikan yliopisto-opettaja Laura Lappalainen.

– Olen todella tyytyväinen, että yliopisto tukee työntekijöidensä fyysistä hyvinvointia, varsinkin kun meillä kaikilla on istumatyö. On hienoa, että työnantajan asenne on se, että työntekijän hyvinvointi on tärkeää. Liikkumista ei jätetä pelkästään työntekijän omalle vastuulle.

Johtaja, esimies, asiantuntija

Lappalainen on omaa kehoaan kuunteleva juoksija. Hän lähtee lenkille muutaman kerran viikossa, silloin kun itsestä tuntuu hyvältä.

Ei ole pahasta, että tulee Seuraava koulutus alkaahiki tai Kuntoutuksen ja kehonhuollon myötä juoksyksyllä 2013. väsy sukin alkoi kiinnostaa Lappalaista. Hän pitää – Minulta hajosi pari vuotta sitten selän välilevy, enkä voinut kunnolla edes kävellä. Siksi onmukaan suosittuun JOKA Tule niin ihanaa pystyä nyt juoksemaan.

Johtajana kasvaminen -ohjelmaan.

erityisesti yhdessä juoksemisesta.

LISÄTIEDOT: Sari Soini – Juoksukoulun myötä olen havainnut,p.että 029 449 8201, sari.soini@uva.fi uva.fi/levon/koulutus ryhmästä saa voimaa. Vieressä juoksevalle voi jutella, ja kavereiden kanssa jaksaakin piOnko Lauralla joitakin vinkkejä juoksun aloitdemmälle. telijalle? Miten pitää innostusta yllä?

Hiki saa tulla

Levón-instituutti on Vaasan yliopiston erillislaitos, – Malta aloittaa tarpeeksi hitaasti, jotta seujoka välittää yliopiston osaamista aikuiskoulutuksessa, raavallakin kerralla on kiva lähteä lenkille. Heti tutkii ja tuotteistaa tutkimukseen pohjautuvaa tietoa ei tarvitse maratonia.

Muista kaksi juoksukouluryhmää täyttyiasiakkaan tarpeidenyrittää mukaan. juosta Talouselämä -lehti arvosti 2012vaihtelevuus: johtamisen täydennykoulutusohjelmamme myös välillä voi juosta intervalTapaamisten aluksi juoksukoulunvuonna Suomen halutuimpien joukkoon.

Yliopiston nopeasti. vetäjä, Suomen urheiluliiton koulutettu juoksuvalmentaja Joakim Träskelin piti puolen tunnin teorialuennon. Sitä seurasi tunnin mittainen juoksuharjoittelu. Osallistujat tekivät

leja, välillä tasaisia lenkkejä tai juosta jalkapallon perässä kentällä.

LEVÓN-INSTITUUTTI

M BA MBA

Entrepreneurial Kasvuhakuisen ja –haluisen -haluisen yrityksen sekä kehittymisintoisen intoisen julkisen julkisen organisaation organisaation täydennyskoulutusohjelma täydennyskoulutusohjelma Entrepreneurial MBA on johdon täydennyskoulutusohjelma, 100 op. Ohjelma koostuu moduleista. moduuleista. Mikäli Mikäli osallistuja osallistuja haluaa haluaa MBA– MBAdiplomin, tulee hänen hyväksytysti suorittaa kaikki Entrepreneurial Entrepreneurial MBA MBA-ohjelmaan –ohjelmaankuulukuuluvat opinnot.

Myös yksittäisten moduulien vat opinnot.

Myös yksittäisten moduulien suosuorittaminen on mahdollista.

Seuraava kourittaminen on mahdollista.

Seuraava koulutus lutus syksyllä alkaa alkaa syksyllä 2013.2013.

Lisätiedot: Helena Eteläaho LISÄTIEDOT: helena.etelaaho@uva.fi p. 029 449 8198, helena.etelaaho@uva.fi uva.fi/levon/koulutus uva.fi /levon/koulutus

Johtamisen Yrityksenhuippuseminaari talousohjaus Ajassa liikkuu käynnistyy 13.1.2014 entistä monipuolisempana Kysy lisää 17.-18.9.2013. Tervetuloa!

LEVÓN-INSTITUUTTI

Minun kampukseni

Kesämuistoja Muistatko? Kesää saatiin tänä vuonna odottaa pitkään, mutta tulihan se lopulta kampuksellekin – tarkkaan ottaen 17.5.2013.

Merenrannan nurmikenttä houkutteli viimeisetkin tenttiin lukijat kammioistaan aurinkoon, ja yliopiston uudet frisbeet pääsivät koekäyttöön.

Millaisena Vaasan yliopisto näyttäytyy sinulle? Muodostuuko se ihmisistä, tarinoista vai kiinnittyykö huomiosi johonkin yksityiskohtaan? Jaa kokemuksesi! Ota kuva yliopiston arjesta kampuksella ja julkaise se Twitterissä tai Instagramissa käyttäen #univaasa -tunnusta. Parhaat oivallukset palkitsemme yliopistotuottein.

Sarjakuva

22

VAASAN YLIOPISTOLEHTI 3 / 2013

WELL DONE! EE

Vaasan yliopiston Tutkijakoulu myönsi apurahoja kaudelle 2013–2014 sekä tohtorikoulutettavan toimia.

Evald ja Hilda Nissin Säätiön 22 000 euron apuraha:

K TM Piia Edinger (Developing Finnish Leaders’ Openness to Innovations – Lessons to be Learned from European and American Leaders) M.Sc. Yuqigue Hao (Strategic Alignment of Cloud-based Enterprise Resource Planning System with Business Strategy) M.Sc. Nnamdi Oguji (MNE’s Choice for Partial and Full Acquisitions: A Case Study of Ten Finnish Multinationals) M.Sc. Salman Saleem (CrossCultural Study of the Relationship Between Cultural Values, Advertising Appeals and Advertising Effectiveness: The Role of Product Category Bound Motivations and Emotions) KTM Raija Salomaa (Coaching of International Managers: Individual and Organizational Perspectives) M.Sc. Rayko Toshev (Modelling Business Scenarios, Risk Evaluation and Decision Making for Electrical Grid Development) Vaasan yliopistosäätiön 22 000 euron apuraha:

EE

Säätiöiden professoripooli on jakanut 25 000 euron apurahan tutkimustyöhön:

Englannin kielen professori Sirkku Aaltonen (kääntäminen; egyptiläinen draama anglo-amerikkalaisessa maailmassa ja päinvastoin) Kauppaoikeuden professori Vesa Annola (sopimustulkinta, erityisesti liikesopimusten tulkinta kansainvälisessä ympäristössä)

KTM Pekka Kurvinen (12 000 €, Johdettavana median murroksessa – ammattilaisen elämä, kokemus ja kerronta)

Nykysuomen professori Esa Lehtinen (tekstit ja kasvokkaiset vuorovaikutustilanteet organisaatioissa)

EE

EE

Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Pohjanmaan rahasto on myöntänyt 22 000 euron apurahan väitöskirjatyöhön:

KTL Marika Salo (Hyvä liiketoimintapäätös)

Kauppias Gustaf Svanljungin lahjoitusrahaston säätiö jakoi 5 000 euroa LingVaCitylle elinkeinoelämän kielisuunnitteluun.

LingVaCity on Vaasan yliopiston ja Åbo Akademin yhteinen kielisuunnittelun ja -pedagogiikan kehittämiskeskus.

KTM Mathias Hasselblatt (etäteknologioiden hyödyntäminen teollisessa palveluliiketoiminnassa) HTM Maarit Lehtonen (suomalainen terveydenhuolto kansalaisten kokemana) FM Eija Luhtasela (verkkojournalismin kognitiivinen visuaalinen esteettömyys) KTM Outi Lundahl (vastuullisten elintarvikkeiden markkinointi)

KTL Johanna Pihlajamaa (verkostomateriaalin rooli ja hallinta)

KTM Hilpi Kangas (Development and Changes in the Interpersonal Working Relationships)

KTT Ari Huuhka ja työryhmä (15 000 €, Kuluttajien myymälätason hintamielikuvat ja kaupan hinnoittelustrategiavaihtoehdot)

Laskentatoimen ja rahoituksen professori Erkki K. Laitinen (konkurssien ennustaminen eri maissa; tilintarkastuksen laatu)

HTM Johanna Jokisuu (Agencification Process in Central Government: Autonomy, Steering and Control Between Ministries and Central Government Agencies)

Tohtorikoulutettavan paikka kaksivuotiseen työsuhteeseen:

KTM Karita Luokkanen-Rabetino (16 000 €, Muutos ja jatkuvuus selviytymisen ytimessä)

KTM, VTM Jukka-Pekka Heikkilä (12 000 €, Entrepreneurship in East Asia) sekä

FM Sanna Machaal (vuosikertomusten suora esitys)

M.Sc. Omid Palizban (Optimal Control Strategy for Distributed Generation and Energy Storages in Smart Grid)

Liikesivistysrahasto on myöntänyt apurahoja tutkimustyöhön:

Ruotsin kielen professori Siv Björklund (Suomen kielikylpy)

M.Sc. Alireza Aslani (Security of Energy Supply and Diffusion of Renewable Energy Technologies)

FM Maria Kvist (”Herra Jumala, pojke” sa Ritva. Vad i Helsinki pratar du om?”

Språk i samverkan i modern svensk barnliteratur på 2000-talet.)

EE

FM Pertti Mikkola (Etelä-Pohjanmaan yhdyskuntarakenteen kehittyminen)

HTM Katja Rinne-Koski (kuntalaisuuden muutos) FM Eveliina Salmela (erikoisalaan liittyvän tiedon hakeminen ja jakaminen verkkoyhteisöissä) HTM Jutta Vento (tuulivoimasuunnittelu ja deliberatiivinen demokratia Pohjanmaalla) FM, HTM Lotta Pitkänen (nuorten julkisjohtajien eettinen johtajuus, 11 000 €, puolen vuoden apuraha)

Tutkimushankerahoitukset julkaistaan Research Newsissä www.uva.fi/researchnews

Väitökset Tiedotus ohjaa rahapoliittisia markkinaodotuksia

Sihvonen, Jukka Laskentatoimi ja rahoitus 10.5.2013 Essays on Information and Externalities in Financial Markets.

Reunamarkkinoista on tullut mielenkiintoinen sijoituskohde kansainvälisille sijoittajille

Piljak, Vanja Laskentatoimi ja rahoitus 9.8.2013 Essays on the Co-movement Dynamics of Frontier/Emerging and Developed Financial Markets.

Asuntomarkkinoista asumisen markkinoihin

Forss, Teppo Tuotantotalous 4.6.2013 Improving Operational Performance within Social Housing.

Suomi voisi olla energiaomavarainen

Aurinkoenergiasta ratkaisu myös Ghanan energiakriisiin

Ndzibah, Emmanuel Tuotantotalous 24.8.2013 Marketing Mechanisms for Photovoltaic Technology in Developing Countries - Case Ghana.

Peura, Pekka Tuotantotalous 11.6.2013 From Unlimited Growth to Sustainable Energy.

The Origin of Operational Patterns by Means of Social Selection.

Tuoretta tiedettä E

E

E

E

24

E

Ollila, Seija & Harri Raisio (toim.)

Hyvinvointijärjestelmät muuttuvassa toimintaympäristössä. Juhlakirja professori Pirkko Vartiaisen 60-vuotisjuhlan kunniaksi. Acta Wasaensia 277.

E

Kohtamäki, Marko, Jukka Partanen & Kristian Möller Making a profit with R&D services – The critical role of relational capital. Journal of Industrial Management 42.

E

E

Viinamäki, Olli-Pekka, Esa Hyyryläinen, Arttu Vainio & Riia Metsälä Euroopan unionin LEADER-toimintatavan hallinnoinnin haasteet ja kehittämisen vaihtoehdot. Vertailevia havaintoja seitsemästä EU-maasta. Selvityksiä ja raportteja 185.

Enell-Nilsson, Mona, Benedikt Faber & Henrik Nikula (toim.)

Mit Wörtern bewegen. Festschrift für Mariann Skog-Södersved zum 60.

Geburtstag. Acta Wasaensia 278.

E

Lönnroth, Harry, Nina Pilke & Paula Rossi (toim.)

Tidskriften Nordiska Språk. Artiklar, smärre bidrag och recensioner 20012010. Tutkimuksia 301.

Turunen, Minna Pohjanmaan väestö, sen hyvinvointi ja terveys sekä sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän toimivuus – Kansalliseen vertailuun perustuvaa trenditietoa vuosilta 2005–2011. Selvityksiä ja raportteja 186.

Liangdong, Zhu, Zhongming Wang, Qing Shu, Josu Takala, Erkki Hiltunen, Pingzhong Feng & Zhenhong Yuan Nutrient removal and biodiesel production by integration of freshwater algae cultivation with piggery wastewater.

Water Research 47.

E

Herala, Nina Hållbar havsutveckling. Rättsliga ramar för myndigheternas befogenheter att styra mänsklig verksamhet som påverkar havets tillstånd i Kvarkenregionen/Norra Kvarken i Bottniska viken (Östersjön).

Rapporter 184.

Luoto, Ilkka, Hannu Katajamäki & Niklas Lundström (toim.)

Oppiva alue, menestyvä alue. Juhlakirja professori Seija Virkkalan 60-vuotispäiväksi. Acta Wasaensia 275.

VAASAN YLIOPISTOLEHTI 3 / 2013

Mäkelä, Kristiina, Ingmar Björkman, Mats Ehrnrooth, Adam Smale & Jennie Sumelius Explaining stakeholder evaluations of HRM capabilities in MNC subsidiaries.

Journal of International Business Studies.

Palstalla esitellään Vaasan yliopiston julkaisusarjojen uusimmat julkaisut sekä suomalaisen Julkaisufoorumi-luokituksen korkeimmalle tasolle arvioidut muissa lehdissä julkaistut artikkelit.

Vaasan yliopiston julkaisujen tilaukset: www.uva.fi/fi/research/ publications/orders/

BETTER/WORSE? JUST DIFFERENT.

From

Buenos Aires to Vaasa

B

efore turning forty, destiny and my own choices had led me to live in three countries. I have always had an international outlook, but I never could have imagined that I would move to Finland one day. Why I have chosen Vaasa is a frequent question I get asked. The opportunity to raise my child in a peaceful and safe environment is definitely what differentiates Finland from the other places I have lived.

I grew up in Buenos Aires where the cultural atmosphere is great and the weather is perfect to live. However, recurrent politically-driven economic crises have turned Argentina into a chaotic environment. Barcelona, the second place where I have lived, is a different story. Despite the Mediterranean lifestyle, the long distances and long working hours made it almost impossible to strike a good work-family balance. Being married to a Finnish woman, a postdoctoral position at the University of Vaasa was not only an uncertain step for us, but also a chance to change our lifestyle. ‘Never say never’ is the first lesson I have learned!

Even if the search for family well-being was the key reason behind our decision, I have also learned to enjoy Finland’s natural surroundings, traditions, and culture. Besides the sauna, the cold and white Christmases and endless summer days are good exam-

NAME: R o

AGE: 40

ples of new and exciting experiences for me.

Also, coming from the ‘Latin chaos’, I really enjoy an orderly and transparent society which is ruled by common sense. Of course I have been missing the warm stylish streets in Barcelona and the Argentinian barbecues, especially in the darkness of the Finnish autumn. Yet, coming to Vaasa was my way back into the academic world.

Although I had never stopped teaching when living in Spain, the change in mind-set needed to become a full-time researcher again was not automatic after having worked as a consultant in a large company for more than four years. Dusting off my English language skills was not easy either, I must admit. However, it happened much faster than I expected and with the help of my new colleagues I was able to become part of a great research group. The second lesson I have learned: the Finns are not as introverted as it is believed in southern Europe!

In contrast to massive and more hierarchical systems, the development opportunities for young researchers are also numerous in Vaasa. Indeed, opportunities for personal development immediately sprung up everywhere. I became manager of the Master’s Programme in Strategic Management. This has been an excellent opportunity to learn and better integrate myself into the organization, while meeting helpful people in different positions at the university. Another rewarding experience has been the face-to-face contact with experienced managers and entrepreneurs when teaching at the Levón Institute. I have also been taking part in stimulating research projects which involve leading companies from the energy cluster.

The experience has been great, particularly the opportunity of working with outstanding professionals, but mainly amazing people.

The third lesson I have learned: never give up!

Teaching in Finland is very different from teaching in Spain and Argentina. The Finnish educational system is extremely flexible and highly student-oriented. Students are very proactive and work hard in Finland. Whereas the knowledge acquired at high school is a much stronger starting point in Finland than in Spain or Argentina, the high level of public support in Finland also has a positive effect and contributes to increasing the percentage of full-time students.

drigo Rab

etino

HOME CO UNTRY: A rgentina WORKIN G TITLE A ND EDUC Assistan ATION: t Profess or, Depart Ph.D. (Eco ment of n) Managem ent, PREVIOU S DUTIES : Senior C Horwath onsultan , Barcelo t at Crow na e ARRIVED IN FINLA ND: 2011 FAMILY: Wife and son FAVOURIT E OCCUP ATION A Football S A CHIL player D: BEST CH ARACTER ISTIC: Pe rseveran MOTTO: ce That’s life and every thing goe s!

VAASAN YLIOPISTOLEHTI 3 / 2013

25

Muistatko?

30 vuotta hallintotieteitä

Y

hteiskuntatieteellinen ala käynnistyi Vaasan yliopistossa vuonna 1983 hallintotieteen koulutuksena julkishallinnon pääaineessa. Ratkaisu oli osa uusia korkeakoulupoliittisia avauksia Suomessa ja myös korkeakoulun kehitysaskel kohti yliopistoa.

Hallintotieteellisen alan monet linjaukset ovat säilyneet yllättävän pitkään, vaikka sisällölliset muutokset ovat olleet suuria. Jo 1990-luvulle tultaessa tehtiin valintoja, jotka pitävät vieläkin.

Yhteisöllisyys, joustavuus ja vuorovaikutteisuus on haluttu säilyttää tutkintokoulutuksen keskeisinä piirteinä kautta vuosikymmenten. Myöhemmin kansainvälistyminen, tutkintojen sisällön monipuolistuminen ja merkityksellisyys työelämälle ovat tulleet entistä tärkeämmiksi.

30 vuoden kuluessa hallintotieteet ovat kehittyneet ensin omaksi tiedekunnakseen ja siitä osaksi filosofista tiedekuntaa. Hallintotieteiden tieteenalat Vaasan yliopistossa ovat nykyään aluetiede, julkisjohtaminen, julkisoikeus sekä sosiaali- ja terveyshallintotiede. Opiskelijoita on noin 700.

Hallintotieteilijät viettävät kevätjuhliaan Vaasan upseerikerholla vuonna 1993.

Ala kiinnostaa yhä uusia opiskelijapolvia, ja Vaasan yliopisto on vakiintunut vahvaksi valtakunnalliseksi kouluttajaksi alalla, jolla on vastattavanaan merkittäviä tieteellisiä tutkimushankkeita.

teria ja 35 tohtoria. Alumneilta saadun palautteen mukaan tutkinto sopii muuttuvan työelämän tarpeisiin, ja myös työnantajat arvostavat tutkintoa.

Ensimmäiset hallintotieteiden maisterit valmistuivat vuonna 1987.

Tähän mennessä hallintotieteistä on valmistunut lähes tuhat mais-

Teksti: Ari Salminen, professori

Tiesitkö?

Mitä sähkö on?

Yhteiskuntamme toimii sähköllä. Sähkö tuotetaan tavallisimmin voimaloissa, joissa liike-energia muutetaan generaattorin avulla sähköksi. Voimaloista sähkö siirtyy käyttökohteisiin sähköverkon avulla.

Mutta mitä itse sähkö on? Kurkataanpa hetkeksi atomin sisään. Kaikki materia koostuu atomeista, ja atomit koostuvat pienistä hiukkasista kuten protonit ja elektronit. Atomi jossa protonien ja elektronien määrä ei ole sama, on sähköisesti varautunut ioni, ja sellaisia tässä tarvitaan. Sana ioni muuten tulee kreikan kielen sanasta ion, joka tarkoittaa vaeltajaa.

Oikeastaan vain elektronit vaeltavat, helpoiten monissa metalleissa kuten kuparijohtimessa. Ne pomppivat atomilta toiselle (tosin vain ”löysät” uloimman kerroksen elektronit). Sähkö on tätä elektronin eli sähköisen varauksen liikettä. Aika hidashan yksittäinen elektroni on, metallijohtimessa vauhtia on vaivaiset metrin verran tunnissa. Mutta

26

VAASAN YLIOPISTOLEHTI 3 / 2013

samoin kuin vesiletkussa, yksittäinen tippa voi liikkua hitaasti, mutta kun putken päähän työntää vettä lisää, se työntää edellä olevaa ja äkkiä sähkön nopeus onkin jo – kulkumateriaalista riippuen – noin 2/3 valon nopeudesta.

Verkkosähkömme on kaiken lisäksi vaihtosähköä, missä jännitteen potentiaali vaihtuu sata kertaa sekunnissa: sama elektroni siinä sitten ”sahaa” mikrometrin verran edes takaisin. Mutta sähkö onkin liikettä ilman, että yksittäisen elektronin matka etenisi minnekään. Tämä liike on sitten muutettavissa muihin energian muotoihin, kuten lämmöksi, valoksi tai liikkeeksi.

Vai olisiko sittenkin helpompi ajatella: Sähkö on sinistä ja se sattuu.

Vastaajana Erkki Antila, professori, teknillisen tiedekunnan dekaani

Opiskele avoimessa yliopistossa Lukuvuoden 2013–2014 Vaasassa alkavia opintokokonaisuuksia HALLINTOTIETEET • Hallintotieteiden perusopinnot, 25 op

LASKENTATOIMI JA RAHOITUS • Laskentatoimen ja rahoituksen perusopinnot, 28 op*

SOSIAALI- JA TERVEYSHALLINTOTIEDE • Sosiaali- ja terveyshallintotieteen aineopintoja, 29 op

MARKKINOINTI • Markkinoinnin opintokokonaisuus, 25 op (verkko-opintoina)*

VIESTINTÄTIETEET • Viestintätieteiden opintokokonaisuus, 25 op (verkko-opintoina)

TALOUSOIKEUS • Talousoikeuden perusopinnot, 25 op • Talousoikeuden aineopinnot, 25 op

JOHTAMINEN JA ORGANISAATIOT • Johtamisen perusopinnot, 26 op (verkko-opintoina)* • Johtamisen perusopinnot, 26 op (monimuoto-opetus)* • Johtaminen aineopinnot, 25 op

LIIKETOIMINTAOSAAMISEN OPINNOT • Liiketoiminnan perusteet, 25 op*

*) Vaasan yliopiston läsnä oleville tutkinto-opiskelijoille maksuttomia opintoja. Katso tarkemmat tiedot verkkosivuiltamme.

Huom! Voit suorittaa kokonaisuuksista myös yksittäisiä jaksoja. Lisäksi tarjolla muita opintojaksoja Vaasassa ja yhteistyöoppilaitoksissamme ympäri Suomen. Tutustu opintoihin tarkemmin verkkosivuillamme: uva.fi/avoin/opintotarjonta Ilmoittautuminen syksyn 2013 ja kevään 2014 opintoihin on käynnissä.

AVOIN YLIOPISTO

uva.fi/avoin

Kysy lisää: opiskelijapalvelu puh. 029 449 8190 opintojen ohjaus puh. 029 449 8188 (Vaasa), 029 449 8189 (muut paikkakunnat) avoinyo@uva.fi facebook.com/vaasanyliopisto.avoin

Mitä siellä yliopistolla oikein tehdään? Tutkimustyö ei aina ole näkyvää, mutta se koskettaa jokaisen arkea tavalla tai toisella. Minä & tiede on median ja yliopiston yhteistyömuoto, jossa pureudutaan ajankohtaisiin ja mielenkiintoisiin tutkimusaiheisiin.

Kaikille avoimet maksuttomat luennot ovat keskustelevia tapahtumia kahvikupposen äärellä keskellä kaupunkia. Niissä käsitellään ajankohtaisia aiheita, ja asiaa taustoitetaan lehtijutulla samalla viikolla.

Seuraavat yleisöluennot (Pohjalainen, Hietasaarenkatu 19, Vaasa): to 26.9. klo 18

Yliopistotutkija Niina Koivunen: ”Yksin vain yhdessä? Johtamisen monet muodot” to 21.11. klo 18

Professori Jussi Kantola: ”Kaikki suunnittelemaan! Henkilöstön osallistaminen” TERVETULOA mukaan oppimaan ja oivaltamaan! Vapaa pääsy.

uva.fi/minajatiede