Vaasan yliopistolehti 2/2009

VAASAN YLIOPISTOLEHTI 2/2009

Vaasan energiainstituutissa yhdistyy tekniikan ja liiketalouden osaaminen

Monikulttuurisuus etu kansainv채lisen markkinoinnin tutkijalle

Valtionhallinnon kielipalvelukeskus vahvistaa monikielisyysosaamista Vaasassa

Vaasan yliopistolehti 2/2009 Yhteistyökumppaneille, alumneille ja muille yliopistosta kiinnostuneille

SISÄLLYS 2/2009

Julkaisija Vaasan yliopisto

Pääkirjoitus ..........................................................................

3

Uutisia ...................................................................................

4

Yliopiston hallituksessa osaajia monelta alalta .............

6

Vaasan energiainstituutissa yhdistyy kolmen korkeakoulun osaaminen ...................................

7

Filosofinen tiedekunta aloittaa toimintansa 2010 .................................................

9

Kansainvälinen markkinoinnin laitos ...............................

10

Kielipalvelukeskus vahvistaa yliopiston asemaa monikielisyyden asiantuntijana .........................................

12

Miesten ja naisten yliopisto ..............................................

14

Minun vaihtoni: Joonas Ranta tutustuu kiinalaiseen yliopistokulttuuriin Shanghaissa ......................................

15

Uutisia ...................................................................................

16

Nimityksiä ............................................................................

17

Palkittuja ...............................................................................

17

Väitöksiä ...............................................................................

18

Toimitus Vaasan yliopisto, viestintä Päätoimittaja Virpi Viertola Toimitussihteeri Ninna Kujala Graafinen suunnittelu ja taitto Mainostoimisto Bock’s Office Etukannen kuva Kuvajournalisti Beni Köhler tutki ja valaisi yliopistokampusta öisin syksyllä 2009. Yövalaistuksessa tiedekirjasto Tritonia, joka vuoden 2010 alusta palvelee kaikkiaan viiden vaasalaiskorkeakoulun opiskelijoita.

Paino Oy Litoset Ab Toimituksen osoite Vaasan yliopisto, viestintä PL 700 65101 Vaasa viestinta@uwasa.fi Tilaukset, osoitteenmuutokset ja palaute viestinta@uwasa.fi Toimitus ottaa mielellään vastaan ideoita, juttuvinkkejä tai palautetta lehdestä.

ISSN 1236-6730

www.uwasa.fi

Opetuksen ja tutkimuksen

aika yliopistomme keskeisiin vahvuuksiin ja osaamiseen peYliopistouudistuksen suuret linjat on ratkaistu, ja ylirustuviksi ohjelmiksi. opistolain voimaanpano on etenemässä vauhdilla. YliAlan vaihtaminen kandidaatin opintojen jälkeen on opistomme uusi hallitus on järjestäytynyt ja tarttunut nähtävä mahdollisuutena monipuolistaa tutkintojärjestyöhön. Yliopiston rakenne on vahvistettu, ja uudet telmäämme ja opiskelijoille tarjottahallintoelimet valitaan syksyn vaaleissa.

Uuden Vaasan via uramahdollisuuksia. MaisterivaiMuutosten toimeenpano vaatii vielä työtä ja panoksia. yliopiston menestys heesta tulee kilpailutekijä yliopistojen välillä ikäluokkien pienentyessä. KanNyt on aika tarttua perusasioihin – ratkaistaan didaatti- ja maisteriohjelmille tulee opetukseen ja tutkimukseen. Uuden Vaasan saavutuksillamme päättää vastuuhenkilöt ja tiivistää yliopiston menestys ratkaistaan saavutuksilyliopiston ohjelmat kokonaisuuksiksi, joilla on lamme yliopiston perustehtävissä. selkeät osaamistulokset sekä osoitetTutkimusryhmät ovat järjestäytyneet ja perustehtävissä. tavissa oleva laatu. ovat kehittämässä toimintaansa suunnitelKampuksella järjestetty lukiopäivä oli rohkaiseva mallisesti. Tutkijamme ovat saavuttaneet hyviä tuloksia. osoitus yliopistomme kiinnostavuudesta. Kiinnostus Haasteenamme on kuitenkin edelleen tutkimusrahoitukon lunastettava tiiviillä yhteydenpidolla potentiaalisiin sen taso. opiskelijoihimme. Uusia rekrytointikanavia ja rekryTuloksellisuutemme mittarit uuden rahoitusmallin toinnin muotoja on syytä kehittää sekä ylioppilaille että mukaisesti tulevat entistä selkeämmin olemaan tutkikandidaattitason opinnot suorittaneille. musrahoituksen hankkiminen, julkaiseminen ykkössarYliopiston on oltava esillä näkyvästi niillä foorujan foorumeilla sekä tutkijakoulutuksen saavutukset. meilla, joilla nuoret ja heidän läheisensä liikkuvat. HyOpiskelijarekrytointi onnistui tänä syksynä hyvin. viä tuloksiamme opetuksessa ja tutkimuksessa on syytä Osansa hyviin tuloksiin toi varmaakin työmarkkinoituoda esille laajasti. Nuoria ja elinkeinoelämää kiinnosden epävarmuus. Rekrytointiin ja koulutusohjelmiemme tava yliopisto on keskeisesti vaikuttamassa alueemme kiinnostavuuteen on syytä kiinnittää jatkuvaa huomiojatkuvaan menestykseen. ta. Erityisesti maisterivaiheen opinnot tulee järjestää Matti Jakobsson rehtori

3 VAASAN YLIOPISTOLEHTI 2/2009

Teollisuudelta merkittäviä lahjoituksia yliopistolle

Vaasanseudun suurimmat yritykset osoittivat lahjoituksensa yliopistolle samana päivänä. Wärtsilä Finland Oy:n viestintäjohtaja Marica Lassus ja ABB Oy:n teknologiajohtaja Kimmo Forsman (oikealla) luovuttivat lahjakirjat rehtori Matti Jakobssonille.

ABB Oy ja Wärtsilä Finland Oy osallistuvat Vaasan yliopiston varainhankintakampanjaan 100 000 eurolla kumpikin. Lahjakirjat luovutettiin yliopistolla elokuussa.

Yritykset haluavat lahjoituksellaan tukea yliopiston toimintaedellytysten kehittymistä nykyisessä muutostilanteessa. Niistä on tärkeää, että seudulla on tarjolla korkealaatuista tutkimusta ja opetusta jatkossakin.

Yritykset katsovat etenkin energia-alaan suuntautuvan tutkimuksen ja koulutuksen olevan merkittäviä koko seudulle. Samalla muutkin alat, kuten laadukas kauppatieteellinen koulutus, tukevat hyvin yritysten toimintaedellytyksiä.

Osuuskauppa KPO lahjoitti yliopistotukensa Vaasan yliopistolle Osuuskauppa KPO lahjoitti yliopistolle 200 000 euroa lokakuun lopulla. KPO:n hallitus päätti antaa yliopistojen varainhankintakampanjan suuntaamansa tuen juuri Vaasan yliopistolle, koska sillä on ainoana yliopistona kotipaikka yrityksen toiminta-alueella.

Yliopistolla on lisäksi vahvaa kaupan ja palvelualan osaamista, ja yliopistolla on suuri merkitys alueen vetovoimalle ja elinvoimaisuudelle. Samalla KPO toivoo, että yliopisto huomioi alueella toimivat korkeakoulujen yhteistyöverkostot vahvistaen niitä edelleen.

KPO on Suomen suurimpia alueosuuskauppoja. Sen toiminta ulottuu Ylivieskan, Kokkolan, Pietarsaaren ja Vaasan talousalueille.

KPO:n lahjoituksen luovutti toimitusjohtaja Arttu Laine.

Yliopiston puolesta sen otti vastaan rehtorin ohella hallintojohtaja Anita Niemi-Iilahti.

4 VAASAN YLIOPISTOLEHTI 2/2009

Uusittu Fabriikki esittäytyi lukuvuoden avajaisissa

Rehtori Matti Jakobsson toivotti vieraat tervetulleiksi Fabriikin tiloihin yliopiston lukuvuoden avajaisissa syyskuun 7. päivä.Varsinainen avajaisjuhla pidettiin perinteiseen tapaan Tervahovin Wolff-auditoriossa, josta siirryttiin kulkueena Fabriikkiin Yliopistonrantaan.

Entisen puuvillatehtaan länsipäädyn 9 800 neliötä on nyt kokonaan kunnostettu ja yliopistolaisten käytössä. Perusteellinen kunnostus eteni vaihe vaiheelta kestäen runsaat kaksi vuotta.

Konferenssiavustajat valmiina ilmoittautumisia varten Academillissä ensimmäisenä kokouspäivänä.

Aluetieteen asiantuntijat mukana Paras-hankkeessa

Euroopan maaseutututkijat koolla Vaasassa

Valtioneuvoston vuonna 2005 käynnistämässä Paras-hankkeessa etsitään ratkaisuja kunta- ja palvelurakenteen uudistamiseksi. Tavoitteena on taata kunnalliset hyvinvointipalvelut muuttuvassa toimintaympäristössä erilaisten kuntaliitosten ja yhteistoiminta-alueiden perustamisen kautta.

Vaasanseudun Paras-hankkeen puitteissa käynnistettyyn selvitystyöhön ovat osallistuneet aluetieteen professorit, HTT Seija Virkkala ja VTT Hannu Katajamäki. Eri alojen tutkijoilla teetetyssä erillisselvityksessä Virkkala on raportoinut seudun alueellisen kehityksen dynamiikasta ja aluetaloudesta. Katajamäki on tarkastellut omassa selvityksessään kaupungin ja maaseudun välistä vuorovaikutusta.

Erillisselvitykset ovat osa varsinaista selvitystyötä, jonka ovat toteuttaneet ulkopuolisina asiantuntijoina julkishallinnon tutkija Siv Sandberg Åbo Akademista ja yliopiston hallintojohtaja Anita Niemi-Iilahti. Selvitystyön tavoitteena on ollut etsiä vaihtoehtoisia kuntayhteistyön ja kuntaliitosten malleja Vaasan seudulle.

Pohjanmaa näytti parastaan runsaalle 500 maaseutututkijalle, kun EASEn joka toinen vuosi pidettävä konferenssi järjestettiin elokuussa aurinkoisessa Vaasassa. Osanottajia oli Euroopan maiden lisäksi Afrikasta, Aasiasta, Australiasta ja Pohjois-Amerikasta.

Yhteistä kaikille oli maaseutuun tavalla tai toisella liittyvät tutkimusaiheet.

Konferenssi oli 23. laatuaan Euroopan maaseutusosiologisen seuran historiassa. Luentojen ja tapaamisten lisäksi kokousvieraat tutustuivat pohjalaiseen maaseutuun.

Paikallisista järjestelyistä vastasivat Åbo Akademi ja Vaasan yliopisto yhdessä, ja tilaisuudet pidettiin kummankin yliopiston tiloissa.

Päävastuun kantoivat professorit Erland Eklund ja Hannu Katajamäki, jotka saivat paljon kiitosta konferenssin sisällöstä ja järjestelyjen sujuvuudesta.

5 VAASAN YLIOPISTOLEHTI 2/2009

Uusi hallitus ensimmäisen kokouksensa tauolla. Eturivissä vasemmalta Pirkko Nuolijärvi, Ole Norrback ja Aila Pesonen. Takana vasemmalta Ulla Mäki-Lohiluoma, Arttu Laine, Lauri Vaisto, Ari Salminen, Timo Rothovius ja Kimmo Forsman.

Ministeri Ole Norrbackin mielestä nyt on nähty vasta yliopistojen muutosprosessin alku.Yliopiston kehittäminen on sekä henkilöstön, opiskelijoiden että hallituksen yhteinen tehtävä. Muutososaamista tarvitaan meiltä kaikilta, hän arvioi.

Yliopiston hallituksessa on osaajia monelta alalta Yliopistokollegio valitsi elokuussa yliopistolle uuden hallituksen, joka aloitti toimintansa välittömästi.

Ensimmäisessä kokouksessaan hallitus valitsi puheenjohtajaksi Ole Norrbackin ja varapuheenjohtajaksi Kimmo Forsmanin.

Hallituksen toimikausi ulottuu vuoden 2013 loppuun.

TEKSTI Virpi Viertola KUVAT Ninna Kujala

Hallituksessa on neljä jäsentä yliopistoyhteisöstä ja viisi sen ulkopuolelta. Yliopistoyhteisöstä hallituksessa ovat hallintotieteen professori Ari Salminen, rahoituksen ja laskentatoimen professori Timo Rothovius, venäjän kielen lehtori Aila Pesonen sekä hallintotieteiden ja kauppatieteen ylioppilas Lauri Vaisto.

Yliopistoyhteisön ulkopuolelta valittuja jäseniä ovat teknologiajohtaja Kimmo Forsman, toimitusjohtaja Arttu Laine, toimitusjohtaja Ulla Mäki-Lohiluoma, johtaja, professori Pirkko Nuolijärvi ja ministeri Ole Norrback.

Vahvistaa yliopiston strategisia painotuksia Puheenjohtaja Ole Norrback on toiminut monissa merkittävissä tehtävissä kotimaassa ja ulkomailla, ja hänellä on pitkän kansanedustaja- ja ministeriuran myötä huomattavat yhteiskuntasuhteet.

Varapuheenjohtaja, tekniikan tohtori Kimmo Forsman vastaa ABB Oy:ssä yhtiön yhteisistä teknologia-asioista ja teknologiayhteistyöstä sekä yrityksen palveluliiketoiminnan prosesseista ja teknologiasta Suomessa.

Arttu Laine on toiminut osuuskauppa KPO:n johdossa vuodesta 2006 lähtien ja sitä ennen vähittäiskaupan vastuutehtävissä Baltiassa. Ulla Mäki-Lohiluoma on sekä Teknologiakeskus Oy Merinova Ab:n että toimitilapalveluja tuottavan Oy Vaasa Parks Ab:n toimitusjohtaja.

Pirkko Nuolijärvi on johtanut Kotimaisten kielten tutkimuskeskusta vuodesta 1998 lähtien, ja hän on muun muassa Suomen Akatemian hallituksen jäsen.

Pirkko Nuolijärvi on Helsingin yliopiston dosentti ja Vaasan yliopiston viimeisimmässä promootiossa vihitty kunniatohtori.

Uuden hallituksen valinta tuli ajankohtaiseksi vuoden 2010 alusta voimaan tulevan yliopistolain myötä.

Professori Matti Jakobsson jatkaa yliopiston rehtorina Yliopiston hallitus valitsi filosofian tohtori, professori Matti Jakobssonin yliopiston rehtoriksi vuoden 2010 alusta alkavalle viisivuotiskaudelle. Jakobsson

on toiminut yliopiston rehtorina vuodesta 1998 lähtien. Hänet on nimitetty yliopiston tietotekniikan professorin virkaan vuonna 1990.

6 VAASAN YLIOPISTOLEHTI 2/2009

Rehtorin valinta suoritettiin ensimmäisen kerran uuden yliopistolain mukaisesti. Yliopiston hallitus toteaa, että Jakobssonin kokemus antaa hyvän pohjan uuden yliopiston johtamiselle.

VEI Vuonna 2006 perustetussa Vaasan energiainstituutissa eli VEIssä luotetaan uusiutuviin energialähteisiin ja hajautettuun energiantuotantoon.

Ilmaston lämmetessä sateiden on ennustettu lisääntyvän.Vaasan energiainstituutin tutkijat pohtivat työkseen ratkaisuja haastaviin energia-alan ongelmiin.

Ajankohtaista ja välitöntä

hyötyä kestävää kehitystä ajatellen

TEKSTI Maria Eronen KUVAT Ninna Kujala ja

Maria Eronen

Vaasan energiainstituuttia voi luonnehtia monitieteiseksi energia-alan tutkimusta, koulutusta ja käytännön kehitystyötä tuottavaksi organisaatioksi. VEIn perusti kolmisen vuotta sitten Vaasan yliopisto yhdessä Vaasan ammattikorkeakoulun ja Yrkeshögskolan Novian kanssa. Yliopistosta ovat alusta asti olleet mukana teknillinen tiedekunta, Levón-instituutti sekä VaasaEMG. VEIssä työskentelevät ovat omien työnantajiensa palkkaamia ja edustavat siten kolmen eri korkeakoulun osaamista.

7 VAASAN YLIOPISTOLEHTI 2/2009

– Keskeisenä toimintaperiaatteenamme on pyrkiä energiatehokkuuden, taloudellisten kustannusten, laitteiden toimivuuden ja ympäristövaikutusten väliseen tasapainoon, Erkki Hiltunen, teknillisen tiedekunnan tutkimusjohtaja täsmentää.

Kansallista ja kansainvälistä näkyvyyttä Vuoden 2009 helmikuusta myös VEIn puheenjohtajana toimineen Hiltusen mukaan VEIlle ominaista on käytännön tason kehitystyö. >>

VEIn puheenjohtaja, tutkimusjohtaja Erkki Hiltunen (oikealla) kertoo VEIn uusimpien mittausten liittyvän projektiin, jossa pyritään vertaamaan katetun ja kattamattoman jätevedenpuhdistamon energiantarvetta ja kustannuksia. Projektitutkijana työskentelee DI-opiskelija Antti Savola.

>>

– Energiainstituutissa yliopiston tehtävänä on toimia ikään kuin suihkuna yläpuolella ja tuottaa ajankohtaisesti tärkeitä tutkimusaiheita, joihin esimerkiksi ammattikorkeakouluissa voitaisiin tarttua, hän kuvailee.

Energiainstituutti on tunnettu paitsi kansallisesti myös kansainvälisesti.

Vuoden 2008 kesällä pidetty Renewable

Erkki Hiltunen laatii metrologian oppaita

Efficient Energy -konferenssi nimettiin alkujaan pohjoismaiseksi, mutta loppujen lopuksi konferenssiin osallistui alan ihmisiä jopa 11 maasta.

– Kansainväliset kontaktit ovat itsestään selviä teknillisellä alalla. Noin 90 prosenttia merkittävistä teknillisen alan tutkimustuloksista julkaistaan kansainvälisissä konferensseissa, Hiltunen kertoo.

Hän painottaa erityisesti alan näkyvyyttä välittömän hyödyn näkökulmasta.

Hiltusen mukaan VEI pystyy tuottamaan kilpailukykyistä ja korkeatasoista alan tutkimusta, josta hyödytään käytännön tasolla. Verkostoitumisen kautta käytännön hyöty korostuu.

– VEI on vahvasti verkostoitunut ympärillä olevaan yhteiskuntaan. Olemme saaneet ministeriöltä asti kiitosta vahvoista yhteistyösuhteista esimerkiksi kuntien ja yritysten kanssa.

Uusiutuvan energian lähteillä Tutkimuskeskus Technobothnian laboratoriossa tehtävissä tutkimuksissa VEI selvittää paraikaa esimerkiksi erilaisten biopolttoaineiden ominaisuuksia. Täh-

Metrologia on tiede, joka tutkii mittaamista ja mittausyksiköitä. Valtakunnallisessa metrologian neuvottelukunnassa mukana oleva Erkki Hiltunen kertoo, että neuvottelukunnan koulutusryhmä näki tarpeelliseksi tehdä kaksi erilaiseen käyttöön suunnattua opasta.

Laajoja mittaustekniikkaan liittyviä suomenkielisiä oppaita ei ole aiemmin ollut markkinoilla, joten niille on kysyntää.

Elokuussa 2009 ilmestyneessä Arkipäivän mittauksia -nimisessä oppaassa käsitellään jokapäiväiseen mittaamiseen liittyviä peruskysymyksiä. Mittatekniikan keskuksen julkaisema opas on suun-

8 VAASAN YLIOPISTOLEHTI 2/2009

täimessä on polttoaineen käytettävyyden maksimointi sekä kustannusten ja ympäristövaikutusten minimointi.

VEIn laboratoriossa työskentelevän Annika Svahnin toimenkuvaan kuuluu polttoaineiden ominaisuuksien testaamista ja kehittämistä. Svahnille työ VEIn laboranttina on ollut mielekästä.

– Silmät avautuvat erilaisista tarjolla olevista vaihtoehdoista. Uusia biopolttoaineita on kehitteillä koko ajan, joten on tärkeää olla ajan hermoilla Tämän hetken tärkeänä tutkimusaiheena VEIn hankkeissa on uusiutuvien energianlähteiden hyödyntäminen ja hajautettu energiantuotanto tehokkuuteen, toimivuuteen, ympäristöystävällisyyteen ja taloudellisiin kustannuksiin liittyvät kysymykset huomioiden.

– Kestävää kehitystä tavoiteltaessa kaikki oman alueen uusiutuvat energianlähteet tulisi hyödyntää. Kunkin alueen omia energianlähteitä käytettäessä energian kuljetuksesta ei syntyisi erillisiä kustannuksia, Erkki Hiltunen painottaa.

Lisätietoja VEIstä: www.vei.fi

nattu opettajille avuksi mittaamiseen liittyvien asioiden opettamiseen ja koteihin arkipäivän ongelmia helpottamaan.

Ensi vuoden alussa ilmestyvä Metrologiaa yliopistoille ja ammattikorkeakouluille -opas on puolestaan tarkoitettu yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opetuskäyttöön.

– Perustietoisuus mittauksiin liittyvistä laatustandardeista on tähän asti ollut opetuksessakin hajanaista. Ideana on, että mittaukset opittaisiin tekemään standardien mukaan. Yhteistyö teollisuuden kanssa tuo laatuajattelun myös yliopistojen laboratorioihin, Hiltunen summaa.

Stiekdeåkulnunuadlleell! e

Tiedekuntien fuusioprojektia johtava hallintopäällikkö Ilpo Ojala toivotti tiedekuntien henkilökunnan ja yliopiston johdon tervetulleeksi uuden ylioppilastalon Wärtsilä-saliin.

Filosofisen tiedekunnan lähtölaukaus -seminaarin tunnelmia.

TEKSTI Virpi Viertola KUVAT Ninna Kujala

Filosofinen tiedekunta

yhdistää hallintotieteellisen ja humanistisen alan Vuoden 2010 alusta toimintansa käynnistävä filosofinen tiedekunta saa hyvän kivijalan kahden eri tiedealan osaamisesta.

Entistä isompana kokonaisuutena saadaan enemmän vaikuttavuutta. Toiveissa on myös entistä paremmat mahdollisuudet keskittyä tutkimus- ja opetustyöhön. Tätä mieltä oltiin yleisesti tiedekuntien henkilöstölle järjestetyssä seminaarissa lokakuussa.

selvittää monikielisyyden toteutumista yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Kielen käyttäminen ja sen suunnittelu, ohjaus ja toteutus voisivat olla yhteinen tutkimuskohde uudessa tiedekunnassa, kun alan tutkimus on painottunut nyt yksilöiden omaan kielenkäyttöön.

Kahdella tiedekunnalla on ollut näky-

Fuusion myötä yhteisiä tutkimusaiheita

vää yhteistyötä jo ennenkin. Kaksivuotinen maisteriohjelma Intercultural Studies in Communication and Administration on yhdistänyt hallintotieteellistä ja humanistista osaamista jo neljän vuoden ajan.

Filosofisessa tiedekunnassa on yhteensä noin 1300 opiskelijaa sekä 85 tutkijaa ja opettajaa. Uuteen tiedekuntaan kuuluu lisäksi kielipalvelut-yksikkö, joka järjestää kieli- ja viestintäkoulutusta kaikille yliopiston opiskelijoille.

Professori Siv Björklund ideoi omalta alaltaan, kielikylvyn ja monikielisyyden tutkimuksesta, mahdollisuuden

Uudessa tiedekunnassa riittää lahjakkuuspotentiaalia. Tiina Mäntymäen yhtye koostuu englannin, pohjoismaisten kielten sekä saksan kielen ja kirjallisuuden opettajista ja tutkijoista.Vasemmalta Nestori Siponkoski, Carita Mård-Miettinen, Tiina Mäntymäki, Niina Nissilä, Silke Rose ja Gerald Porter.

9 VAASAN YLIOPISTOLEHTI 2/2009

TEKSTI Ja KUVA Maria

Eronen

Kansainvälisen markkinoinnin opettaja ja tutkija Saba Khalid on huomannut markkinoinnin laitoksella työskennellessään avoimen suhtautumisen eri kulttuureista tulevia kohtaan.

Suomen kansainvälistyminen on kuitenkin Khalidin mukaan vielä meneillään oleva prosessi kohti vastavuoroista suhdetta toisten kulttuurien kanssa.

Professori Jorma Larimo ja yliassistentti Saba Khalid pitävät kansainvälisyyttä tärkeänä markkinoinnin laitoksen toimintaa ajatellen. Khalidin tuore väitöstutkimus käsittelee yritysten markkinatietoa koskevaa kompetenssia ja sen vaikutuksia vientitoimintaan.

10 VAASAN YLIOPISTOLEHTI 2/2009

Markkinoinnin laitoksella kansainvälisyys on oleellinen osa laitoksen toimintaa. Niin tutkijoiden, opiskelijoiden kuin opettajienkin joukossa kulttuurienvälinen vaihtuvuus rytmittää laitoksen arkea.

Vuonna 2002 työskentelynsä Vaasan yliopistossa aloittanut pakistanilaissyntyinen Saba Khalid kertoo kokeneensa aina yhteenkuuluvuutta laitoksen muun henkilökunnan kanssa.

– Huomasin heti, kuinka avoin laitoksen henkilökunta on uusille ihmisille ja ajatuksille. Kellään ei ollut kysymysmerkkiä otsalla, että mitä sinä täällä teet.

Valttikorttina vieras kulttuuri Khalid muutti Vaasaan 2000-luvun alussa hänen miehensä saatua töitä Hankenilta.

– Suomeen muuttaessani ajattelin ensin, että en heti aloittaisi työskentelyä tai opiskelua. Oltuani Suomessa vasta muutaman päivän kyllästyin kuitenkin siihen, ettei minulla ollut töitä, Khalid muistelee.

Pakistanissa ollessaan hän työskenteli muun muassa kansainvälisessä Tetra Pak -yhtiössä asiakaspäällikkönä. Suomessa kaikki ei kuitenkaan heti mennyt työpaikan saamisessa ihan niin kuin hän oli suunnitellut.

– Tuntui, että monet yritykset eivät tuohon aikaan halunneet palkata suomen kieltä osaamatonta ihmistä.

Silloin aloin miettiä muita mahdollisuuksia, miten integroitua suomalaiseen kulttuuriin.

Khalid haki sekä Hankeniin että Vaa-

virkaan hänet valittiin keväällä 2008.

Keskeisinä kriteereinä olivat tutkimus- ja opetushistoria, mutta työhaastattelussa Khalid nosti edukseen myös sen, että hän tulee toisesta kulttuurista.

– Kun kysyttiin miksi juuri minut pitäisi valita, sanoin syyksi että olen ulkomaalainen. Vastaustani ehkä hieman hämmästeltiin, mutta mielestäni kansainvälisen markkinoinnin alalla on tärkeää, etteivät kaikki opettajat ole samasta kulttuurista.

Tulevaisuutta varten Markkinoinnin laitoksen johtaja, professori Jorma Larimo kertoo, että laitoksen toiminnassa näkyy kansainvälisyysaspekti muun muassa tutkijoiden kansainvälisten yhteistyöprojektien, ulkomaalaisten vaihto-opiskelijoiden ja väitöskirjantekijöiden sekä ulkomaalaisten opettajien ja vierailijaluennoitsijoiden kautta.

Laitos tarjoaa International Business -maisteriohjelmaa ulkomaalaisille opiskelijoille ja on jo pitkään organisoinut kansainvälistä liiketoiminnan alan tutkijakonferenssia.

– Kansainvälisyys on erittäin keskeistä sekä opetuksen että tutkimuksen kannalta. Se tarjoaa uusia näkökulmia ja ideoita sekä auttaa luomaan yhteistyökontakteja, Larimo vahvistaa.

– Kun katson osallistujia esimerkiksi jatko-opintoseminaareillamme, huomaan kyllä, että en ole ainoa mustahiuksinen ja tummempi-ihoinen, Saba Khalid lisää.

Hän korostaa myös, että kansainvälistyminen on ennen kaikkea prosessi, joka opettaa suvaitsemaan erilaisia ihmisiä ja kulttuureita.

Markkinoinnin laitos antaa Khalidin mukaan opiskelijoille hyvän perustan tulevaisuutta ajatellen.

– Monikulttuurinen ilmapiiri valmistaa tulevaisuutta varten.

Tarve ulkomaalaiselle työvoimalle Ulkomaalaisena Saba Khalid on nähnyt Suomen kansainvälistymisen eri näkökulmasta kuin moni suomalainen. Suomalaisia hän ei pidä hiljaisina tai töykeinä.

Monille voi tulla sellainen vaikutelma, koska useat suomalaiset ottavat edelleen etäisyyttä vieraista kulttuureista tuleviin.

– Suomella ei ole ollut historian saatossa välitöntä tarvetta avautua muille kulttuureille.

Hänen mukaansa suomalaisten käyttäytyminen on muuttumassa, kun he ovat enemmän tekemisissä muista kulttuureista tulevien kanssa.

– Olen saanut sellaisen vaikutelman, että monet suomalaiset pitävät itseään melko omavaraisina ja ajattelevat, että heillä on jo kaikki tarpeellinen eikä esimerkiksi ulkomaalaiselle työvoimalle nähdä tarvetta.

Ulkomaista työvoimaa voidaan kuitenkin pitää yritysten kilpailukykyä nostavana tekijänä. Myös Larimo on samaa mieltä.

– Yritysten lisääntyneen kansainvä-

Kulttuurienvälisyys on vastavuoroisuutta san yliopistoon jatko-opiskelijaksi. Hän pääsi molempiin.

– Vierailtuani muutaman kerran näissä korkeakouluissa tein päätöksen siitä, että Vaasan yliopisto on minulle parempi vaihtoehto. Näin täällä laajempia mahdollisuuksia kansainvälisyyteen.

Saba Khalid valmistui kauppatieteiden lisensiaatiksi vuonna 2005. Kansainvälisen markkinoinnin yliassistentin

Khalidin mukaan kulttuurienvälisyys on tietyllä tavalla itsestäänselvyys kansainvälisessä markkinoinnissa, mutta se ei tarkoita ettei sitä tarvitsisi erikseen noteerata.

– Avoimuus eri kulttuureista tulevien ihmisten ideoille ja näkökulmille on alallemme selvää, mutta sitä täytyy kuitenkin koko ajan tehdä eksplisiittisemmäksi omalla käyttäytymisellä.

11 VAASAN YLIOPISTOLEHTI 2/2009

listymisen myötä ulkomaisia henkilöitä tarvitaan yrityksiin myös Suomessa.

– Kansainvälistyminen on sekä ottamista että antamista. Se on ennen kaikkea vastavuoroinen prosessi, jossa eri kulttuurit voivat oppia toisiltaan, Saba Khalid summaa.

Tulkkauksen lehtorille Gun-Viol Vik-Tuoviselle ja humanististen alojen täydennyskoulutuksen projektipäällikkö Hanna Turpeiselle yhteistyö valtionvarainministeriön kanssa kielipalvelukeskuksen perustamiseksi on tullut tutuksi.

Kielipalvelukeskus Vaasaan yhteen hiileen puhaltamalla

Alueellistamisen koordinaatioryhmä puolsi kokouksessaan 18.8.2009 valtiovarainministeriön ehdotusta kielipalvelukeskuksen sijoitettamisesta Vaasaan. Ellei tapahdu mitään odottamatonta, ruotsin kielen ja vieraiden kielten käännöstyötä aletaan vuoden 2011 alusta tehdä Vaasassa keskitetysti koko valtionhallinnolle. Kielipalvelukeskuksen saaminen Vaasaan ei olisi kuitenkaan onnistunut ilman pitkän linjan uurastusta.

Vaasa soveltuu hyvin pääpaikaksi

Valtionhallinnon kielipalvelukeskuksen sijoittuminen Vaasaan on iso asia yliopiston kannalta.

Käännöspalveluja tarjoavan keskuksen toiminta alkaa virallisesti vuoden 2011 alusta, ja se työllistää 20–40 kääntäjää.

TEKSTI Ja KUVA Maria

Kielipalvelukeskuksen toimintaa ajatellen on luettavissa monia tekijöitä, joiden kautta Vaasa näyttäytyy myönteisessä valossa keskuksen pääpaikkana.

– Kaksikielisyyden lisäksi etuna on monipuolista kääntämisen, terminologian, ammattikielten, tulkkauksen ja monikielisyyden osaamista tarjoava yliopistomme, tähdentää tulkkauksen lehtori ja Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton Vaasan paikallisosaston puheenjohtaja Gun-Viol Vik-Tuovinen.

Eronen

12 VAASAN YLIOPISTOLEHTI 2/2009

Keskus vahvistaa Vaasan ja Vaasan yliopiston asemaa monikielisyyden asiantuntijana.

– Olemme tällä hetkellä ainoa yliopisto, joka tarjoaa erillistä koulutusta äidinkieleltään ruotsinkielisille suomi-ruotsikääntäjille. Heistä on ollut työelämässä kova kysyntä, nykysuomen professori Birgitta Romppanen lisää.

Keskuksen perustamista ja sen sijoittamista Vaasaan ovat ajaneet eteenpäin useat eri tahot.

– Töitä asian eteen on tehty. Niin akateeminen maailma, kaupunki kuin poliitikotkin ovat puhaltaneet vahvasti yhteen hiileen. Nyt voimme nähdä yhteistyön tuloksen, sanovat kielipalvelukeskuksen perustamista Vaasaan ajaneet Vik-Tuovinen ja humanististen alojen täydennyskoulutuksen projektipäällikkö Hanna Turpeinen Levón-instituutista.

Kääntäjän työ on tarkkaa ja vastuullista Nykysuomen ja kääntämisen laitoksen professori Birgitta Romppanen tuntee kääntämisen haasteet perin pohjin.

Vuorovaikutusta yliopiston kanssa Kielipalvelukeskus sijoitettaneen kampusalueen läheisyyteen, mikä tukee yliopiston ja kielipalvelukeskuksen kiinteää yhteistyötä. Yliopiston rehtori Matti Jakobssonin mukaan kielipalvelukeskuksen tulo kaupunkiin on merkittävä asia.

– Keskus vahvistaa Vaasan ja Vaasan yliopiston asemaa monikielisyyden asiantuntijana. Yliopisto voi tarjota keskukselle aiheeseen liittyvää tutkimustoimintaa, ja toisaalta keskuksen asiantuntijoita voitaisiin käyttää opettajina ja ohjaajina.

Jakobsson näkee keskuksen myönteisinä vaikutuksina myös uusien työ- ja työharjoittelumahdollisuuksien avautumisen opiskelijoille ja yliopistosta valmistuneille.

Myös opettajat ovat samaa mieltä.

– Opettajan näkökulmasta katsottuna kielipalvelukeskus olisi luonteva kosketuspinta käytäntöön eli siihen, mitä käännöstyö todellisuudessa on. Keskusta voi hyödyntää opetuksessa ja tutkimuksessa ja se on tärkeä myös opiskelijoiden työharjoittelupaikkana, Birgitta Romppanen ja ruotsin kielen yliopistonlehtori Jaana Puskala pohtivat.

Auktorisoitujen kääntäjien tutkintolautakunnan puheenjohtajana Romppanen on ollut kolme vuotta kehittämässä kääntäjien tutkintoa sen tämän hetkiseen vaiheeseen.

Opetusministeriön asettaman lautakunnan puheenjohtajuuskausi kestää kerrallaan neljä vuotta.

Lautakunta järjestää kääntäjien tutkintotilaisuudet ja hyväksyy tutkinnot. Se valvoo auktorisoitujen kääntäjien toimintaa ja pitää heistä luetteloa.

– Auktorisoiduksi kääntäjäksi voi tulla läpäisemällä käännöskokeen hyväksytysti.

Tutkintoa voi myös hakea, jos on suorittanut vaadittavat kieli- ja teoriaopinnot jo maisteriksi opiskellessaan.

Haastetta lautakunnan työhön tuo kielten kirjo. Esimerkiksi persian, arabian ja kiinan auktorisoituja kääntäjiä tarvitaan yhä enemmän. Toinen kieli auktorisoiduilla kääntäjillä on aina suomi, ruotsi tai saame.

Vaasan yliopistossa on opintopolkuja kehitetty niin, että tutkintoon vaadittavat käännöstieteen 60 opintopistettä voi suorittaa jo osana opintoja. Tämä käy päinsä nykysuomen, pohjoismaisten kielten, saksan ja englannin kielen pääaineopinnoissa.

– Lautakuntatyön kautta olemme voineet kehittää opintosisältöjä aina uusimman tiedon pohjalta. Tästä on ollut paljon hyötyä yliopistolle, arvioi Birgitta Romppanen.

Paineensietokykyä tarvitaan

Birgitta Romppanen on opettanut tulkkausta jo vuosia sekä Suomessa että Ruotsissa. Lautakuntatyön myötä näkökulma on painottunut nyt kääntämisen kysymyksiin.

TEKSTI Virpi Viertola KUVA Ninna Kujala

13 VAASAN YLIOPISTOLEHTI 2/2009

Opiskelijat ovat kiinnostuneita kääntäjän työstä, tietää Romppanen ja jatkaa, että hyvä kääntäjä on kielitaitoinen ja kulttuuritietoinen. Hänellä on myös taito pysyä ajan hengessä ja seurata kielen ja eri ilmiöiden kehitystä. Lisäksi hän on utelias ja vastuuntuntoinen.

– Kääntäjän ammatti saattaa olla henkisesti varsin vaativa. Käännettävä aineisto voi ulottua kaunokirjallisuudesta oikeuden pöytäkirjoihin. Kääntäjällä on luonnollisesti vaitiolovelvollisuus käsittelemiinsä asioihin.

Kääntämisen täytyy olla myös tehokasta, ja valmista pitää tulla kohtuullisessa ajassa. Tässä tarvitaan asiasisällön oivaltamista ja selkeää kokonaisuuden hahmottamista.

TEKSTI Ninna

Kujala Virpi Viertola KUVAT Ninna Kujala Syyskuussa Mathildan aulassa pidetyillä järjestömessuilla uudet ja vanhat opiskelijat pääsivät tutustumaan ylioppilaskunnan erilaisiin ainejärjestöihin, osakuntiin ja harrastuskerhoihin.

Miesten ja naisten yliopisto Joka syksy lähes 600 uutta opiskelijaa aloittaa opintonsa Vaasan yliopistossa. Tilastojen valossa tyypillinen ensimmäisen vuoden opiskelija eli fuksi on parikymppinen kauppatieteiden opiskelija, joka on kotoisin pääkaupunkiseudulta.

Hakemusten määrä Vaasan yliopistoon kasvoi kevään yhteishaussa noin 30 prosenttia. Hakijoiden suosikki yliopiston opintotarjonnassa on edelleen kauppatieteellinen ala. Hakemusten määrää kasvatti eniten hallintotieteiden ala, jopa 60 prosentilla vuoteen 2008 verrattuna.

Myös teknillisen tiedekunnan tarjoama sähkö- ja energiatekniikan koulutus kiinnosti hakijoita kevään haussa huomattavasti aiempaa enemmän.

Aloituspaikkoja oli kauppatieteissä 260, humanistisella alalla 175, hallintotieteissä 75 ja DI-opintoihin 60. Kovin kisa opiskelupaikasta käytiin tänä vuonna kauppatieteellisellä alalla sekä sosiaali- ja terveyshallintotieteen ja englannin kielen pääaineissa. Kauppatieteellisen pääsyko-

keisiin osallistuneista noin 15 prosenttia sai opiskelupaikan. Englannin kielen opiskeluun avautui mahdollisuus joka kolmannelle pääsykokeeseen osallistuneelle.

Tasainen sukupuolijakauma Uusien opiskelijoiden sukupuolijakauma on varsin tasainen. Syksyllä aloittaneista on naisia hieman yli puolet, 55 prosenttia.

Osuus on pysynyt samankaltaisena viime vuodet ja noudattelee valtakunnallista jakaumaa. Vuonna 2008 kaikista uusista yliopisto-opiskelijoista naisia oli 56 prosenttia.

Naisvaltaisimmat oppiaineet löytyvät humanistisen tieteenalan kieliopinnoista.

Esimerkiksi nykysuomen uusista opiskelijoista kaikki ovat naisia. Vastaavasti miehet ovat enemmistönä tekniikan koulutusaloil-

la. Tietotekniikan koulutusohjelmassa ei syksyllä aloittanut yhtään naisopiskelijaa.

Kauppatieteellisellä alalla jakauma on tasaisempi – opiskelupaikan vastaanottaneista 200 opiskelijasta on miehiä 115. Hallintotieteiden alalla naiset ovat enemmistönä esimerkiksi julkisoikeuden oppiaineessa, miehet aluetieteessä.

Kaksi pääaluetta Useimmin opinnot aloitetaan kahdenkymmenen ikävuoden molemmin puolin.

Lähes puolet yliopiston uusista opiskelijoista on alle 21-vuotiaita. Opiskelujen aloittaminen vanhemmalla iällä on kuitenkin yleistynyt, ja noin 12 prosenttia fuksiopiskelijoista rastittaa ruudun ikäryhmän 25–29-vuotta kohdalla.

Opiskelijoiden kotipaikkakunta on perinteisesti sijainnut pohjalaismaakunnissa, mutta viime vuosina pääkaupunkiseutu on kasvattanut osuuttaan tasaisesti.

Syksyllä aloittaneista vajaa kolmannes on kotoisin Uudenmaan maakunnasta, kun pohjalaisia kampuksella liikkuvista fukseista on noin joka viides ja eteläpohjalaisia noin joka seitsemäs.

Kansainvälinen kampus Yliopiston kaikista opiskelijoista ulkomaalaisia on noin 11 prosenttia, kun mukaan lasketaan sekä vaihto- että tutkinto-opiskelijat. Yliopiston viidessä englanninkielisessä maisteriohjelmassa opiskelevista noin joka seitsemäs on kotoisin 1,3 miljardin asukkaan Kiinasta.

Miehet ovat enemmistönä kv-tutkintoopiskelijoissa 60 prosentin osuudella.

Avoimen opinnot kiinnostavat kaiken ikäisiä Avoimen yliopiston opiskelija on iältään muita yliopiston opiskelijoita varttuneempi, ja useimmiten hän asettuu ikäryhmään 26–50-vuotta. Heitä on avoimen yliopiston opiskelijoista yli 60 prosenttia. Alle 26-vuotiaita on suunnilleen joka kolmas.

Naisia avoimen yliopiston opiskelijoista on noin 55 prosenttia. Valtakunnallisesti avoimen opiskelijoista on naisia lähes 80 prosenttia.

– Opintotarjonta vaikuttaa opiskelijakuntaan. Kauppatieteellisen ja teknillisen alan opinnot kiinnostavat myös miehiä, ja näitä kursseja meillä on paljon, toteaa avoimen yliopiston opintopäällikkö Sonja Hakala.

Opiskelijoiden koulutustausta on muuttunut vuosien varrella. Entistä useampi on ylioppilas, ja monilla on jo ennestään jonkin alan korkeakoulututkinto. Tavallista on, että esimerkiksi tradenomi tähtää maisterintutkintoon ja suorittaa tarvittavia lisäopintoja avoimen yliopiston kautta.

Yhteistä on motivoituneisuus ja tavoitteellisuus. Luennot ja tapaamiset järjestetään usein iltaisin ja viikonloppuisin, joten opinnot vievät paljon vapaa-aikaa.

– Monet pitävät erityisen palkitsevana, kun opittua voi soveltaa heti työelämään.

Koulutuspaikan läheisyyttä pidetään myös arvossa, tietää suunnittelija Paula Ojala.

Avoimen yliopiston opinnot on tar14 VAASAN YLIOPISTOLEHTI 2/2009

Avoimen yliopiston opintoneuvojat liikkuvat laajalti. Sonja Hakala (vas.) hoitaa opintoneuvontaa Vaasassa ja Kyrönmaalla, Paula Ojala Seinäjoella ja Kauhajoella.

koitettu kaikille ikään tai koulutukseen katsomatta. Riittävän määrän opintopisteitä suoritettuaan voi hakea yliopiston maisteriopintoihin erillisvalinnan kautta.

Avoimessa yliopistossa voi silti yhä suorittaa myös yksittäisiä kursseja vaikkapa vain harrastuksena.

Opiskelijavaihdosta kansainvälisiä kontakteja omalle työuralle TEKSTI Ja KUVAT Joonas

Ranta

Shanghain kaupunki iltavalaistuksessa.

Kansainvälisen johtamisen opiskelija Joonas Ranta tutustuu kiinalaiseen yliopistokulttuuriin Shanghaissa.

Vaihto-opiskelu on monille koko opiskeluajan kohokohta, ja uskon että omat kokemukseni eivät tule tekemään suurta poikkeusta. Vaihtokohteeni, Shanghai University of Finance and Economics, on jo nyt muutaman viikon opiskelun jälkeen osoittautunut omasta mielestäni oikeaksi vaihtoehdoksi.

Opintoni täällä koostuvat pelkistä kieliopinnoista. En siis lue tuttuja ja turvallisia kansainvälisen johtamisen pääaineopintoja, joiden aloittaminen olisi varmasti ollut ainakin jossain määrin helpompaa kuin täysin vieraaseen kieleen tarttuminen.

Kiina opiskelumaana on äärimmäisen mielenkiintoinen. Mikään ei ole aivan niin helppoa kuin Euroopassa, ja arkipäiväisetkin tilanteet saattavat joskus tuottaa suunnattoman määrän hämmennystä.

Toisaalta kulttuurin erilaisuuden vuok-

si tulee lähes päivittäin vastaan tilanteita, jolloin ymmärtää juuri oppineensa jotain oleellista kohdemaan kulttuurista. Vielä kahden kuukauden maassa oleskelun jälkeenkin.

Olen pohtinut matkani aikana paljon vaihto-opiskelua sekä sen aiheuttamia muutoksia omassa itsessäni ja elämässäni. Kaikkien niiden hauskojen, uusien ystävien kanssa vietettyjen hetkien lisäksi suurimmaksi hyödyksi mielestäni nousee verkostoituminen. Vaihto-opiskelu on varmasti yksi otollisimpia hetkiä luoda suhteita tulevaisuutta ajatellen.

Jo yksinään omassa pienryhmässäni on opiskelijoita nopeasti laskien vähintään yhdeksästä eri maasta. Kun mukaan laskee muut saman tason pienryhmät ja muiden tasojen ryhmät, luku lähenee helposti kahtakymmentä.

Suurin osa opiskelijoista, joihin olen tähän mennessä tutustunut, on joko kauppatieteilijöitä tai oikeustieteilijöitä.

Kontaktien luominen heihin on oman uran kannalta enemmän kuin hyödyllistä. Yhteydenpidon ympäri maailman 15 VAASAN YLIOPISTOLEHTI 2/2009

Lounastauko jokivarsiravintolassa Li-joen varrella lähellä Xingpingin kylää.

ollessa nykyaikana helppoa on vaihtoaikana rakennetun verkoston ylläpitäminen vaihto-opiskelun jälkeenkin aiempaa huomattavasti helpompaa.

Laajan kansallisuuspohjan omaavassa joukossa toimimisen hyödyt eivät rajoitu ainoastaan kontaktien luomiseen tulevaisuutta ajatellen sekä kohdemaan kulttuurin tuntemiseen. Näkisin jo nyt oppineeni hyvin paljon myös muista kulttuureista.

Mielestäni jokaisen yliopisto-opiskelijan kannattaisi ehdottomasti käyttää vaihtomahdollisuus hyväkseen ja lähteä matkaan avoimin mielin.

Huippusuosittu lukiopäivä Kampus täyttyi mieluisista vieraista 1. lokakuuta, kun kolmatta kertaa järjestetty lukiopäivä kokosi aiempaa suuremman joukon, lähes 700 lukiolaista opinto-ohjaajineen, tutustumisvierailulle.

Lukiopäivä järjestettiin tänä syksynä ensimmäistä kertaa yhteistyössä Vaasan ammattikorkeakoulun kanssa. Tapahtuma oli varsin suosittu, sillä ilmoittautumiset tulivat täyteen jo ensimmäisenä ilmoittautumispäivänä. Vieraisille saavuttiin Pohjanmaan eri maakunnista, kaukaisimmat aina Kalajoelta ja Perhosta saakka.

Lukiolaisilla oli valittavanaan oman kiinnostuksensa mukaan monipuolista ohjelmaa. Yliopistolla nuoret tutustuivat muun muassa laitosten opintotarjontaan minimessujen pisteitä kierrellessään sekä seurasivat erilaisia tietoiskuja ja pääaineesittelyjä. Lisäksi ohjelmassa oli Vaasan kaupungin esittely ja tutustumiskierroksia tutkimuslaboratorio Technobothniaan.

Päivän anti on saanut kiitosta niin lukiolaisilta kuin heidän opinto-ohjaajiltaankin. Tutustuminen eri opintovaihtoehtoihin ja opiskeluympäristöön paikan päällä nähdään tärkeänä ja lukiolaiset poistuivatkin päivästä uutta ajateltavaa mukanaan.

Minimessujen esittelypisteet tarjosivat nuorille tiedon ohella myös mukavaa tekemistä ja tutkimista. Tässä viestintätieteiden osasto ja sen laatimat tietokonetehtävät.

KTT Timo Mantere dosentti 1.7.2009 lukien - automaatiotekniikka, erityisalana evoluutioalgoritmit FT Tommi Sottinen professori 1.4.2009 lukien - talousmatematiikka TkT Mohammed Elmusrati professori 1.6.2009 lukien - tietoliikennetekniikka

Tutkija Liisa Mäkelälle on jaettu 17.8.2009 Suomen ekonomiliitto SEFEn vuosittaisessa Ekonomiopetussaavutus-kilpailussa kunniamaininta.

Mäkelä palkittiin Henkilöstön kehittäminen ja työhyvinvointi -kurssista, jota hän opettaa.

Palkitsemisperusteissa todetaan opintojakson kannustavan monitieteelliseen oppimiseen ja ajatteluun myös perinteisen akateemisen ympäristön ulkopuolelle.

Aluetieteen emeritusprofessori Kauko Mikkoselle on myönnetty 20.8.2009 Suomen Maantieteellisen Seuran kunniajäsenyys. Vastaava kunnianosoitus on annettu alle kymmenelle tutkijalle seuran satavuotisen historian aikana.

Mikkosen monipuolisesta tutkimustoiminnasta seura nostaa esiin toiminnallisen aluerakenteen vuorovaikutussuhteisiin ja dynamiikkaan sekä alueelliseen kehittämiseen liittyvät teemat.

Ruotsin kielen lehtori Raija Berglundille on myönnetty 7.9.2009 Åbo Akademi -palkinto.

Palkinto myönnetään vuosittain edellisen lukuvuoden aikana Vaasan yliopistossa julkaistulle kirjalle, artikkelille tai opinnäytetyölle, joka edistää kaksikielisyyttä tai tehokasta energiahuoltoa.

Berglund palkittiin vuonna 2008 tarkastetusta väitöskirjastaan Ett barns interaktion på två språk. En studie i språkval och kodväxling. Palkinnon myönsi Stiftelsen för Åbo Akademi.

16 VAASAN YLIOPISTOLEHTI 2/2009

Tuotantotalouden professori Tauno Kekäle on mukana kansainvälisessä VISEUS-hankkeessa, jolle Euroopan komissio on myöntänyt European Language Label -diplomin. Hankkeessa kehitetään uudenlaista, verkkopohjaista kielenoppimismateriaalia lapsille. Kekäle toimii hankkeessa opetusteknologian ja projektin laadun asiantuntijana.

Talousoikeuden lehtori Mika Kärkkäinen on valittu 13.10.2009 Seinäjoen yliopistokeskuksen vuoden aikuisopettajaksi. Kärkkäinen sai tunnustusta opiskelijaläheisestä opetus- ja ohjaustyöstä, vahvasta sitoutumisesta opetuksen kehittämiseen sekä yliopistojen välisen yhteistyön edistämisestä yliopistokeskuksessa.

Johtamisen opettaja Hellevi Lampimäki on valittu 13.10.2009 Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistyksen vuoden aikuiskouluttajaksi.

Lampimäen valinnassa painottuivat hänen innovatiivisuus pedagogisissa ja didaktisissa ratkaisuissa sekä opiskelijoilta saatu hyvä palaute.

Vaasan yliopiston avoin yliopisto on valinnut vuoden aikuisopiskelijaksi Sari Granön Vaasasta. Granön opintoja on leimannut aito oppimisenhalu ja innostuneisuus. Hän on edennyt määrätietoisesti, tehokkaasti ja erinomaisella opintomenestyksellä.

Kurumen yliopiston professorit Koji Ishiuchi, Toshinori Yui sekä Kentaro Kaneta tutustuivat sosiaali- ja terveyshallintotieteen opinto-ohjelmaan professori Pirkko Vartiaisen (eturivissä 4. vasemmalta) opastuksella.

In Memoriam 21.9.2009 Rehtori Mauri Palomäki

Suomesta oppia ja näkemystä Japaniin

Talousmaantieteen emeritusprofessori, pitkäaikainen rehtori Mauri Palomäki kuoli 21. syyskuuta 2009 Vaasassa. Hän oli 77-vuotias, syntynyt 30. marraskuuta 1931 Vaasassa, jossa hän myös teki keskeisen osan merkittävästä elämäntyöstään. Yliopisto-opettajan ja -tutkijan roolin rinnalle nousee Mauri Palomäen toiminta Vaasan kauppakorkeakoulun ja vuodesta 1980 Vaasan korkeakoulun rehtorina.

Lähes 17 vuotta kestäneen rehtorikautensa (1970–87) alusta alkaen Palomäen tavoitteena oli kehittää erikoiskorkeakoulusta monialainen yliopisto. Palomäen unelma yliopistosta toteutui hänen rehtorikautensa jälkeen, 1991.

Nyt Vaasan Palosaarella sijaitsee Palomäen elämäntyön pysyvä monumentti: oikea yliopisto meren rannalla.

Ansioistaan tieteen saralla ja toimintaympäristön hyväksi tekemästään työstä Palomäki sai lukuisia huomionosoituksia. Merkittävimpiä niistä olivat kutsu Suomalaisen Tiedeakatemian jäseneksi 1973, promovointi Vaasan yliopiston ja Uumajan yliopiston kunniatohtoriksi ja tasavallan presidentin myöntämä Suomen Leijonan komentajamerkki.

Mauri Palomäki on jättänyt pysyvän jäljen vaasalaiseen yliopistoelämään. Me entiset kollegat ja työtoverit kunnioitamme Palomäen muistoa ja mittavaa elämäntyötä Vaasan yliopiston rakentajana ja akateemisena tiennäyttäjänä. Muisto elää ja velvoittaa.

Japanilaisen terveydenhuollon asiantuntijat Kurumen yliopistosta olivat syyskuussa sosiaali- ja terveyshallintotieteen professori Pirkko Vartiaisen vieraina. Vieraat olivat kiinnostuneita kuulemaan Suomen terveydenhuoltoreformien lähtökohdista, tavoitteista ja toteuttamistavoista.

Japanilaisprofessoreita kiinnosti myös sosiaali- ja terveyshallintotieteen opintoohjelma, sillä he vastaavat samantyyppisen kokonaisuuden kehittämisestä kotiyliopistossaan. Terveydenhuollon haasteisiin pureutuneet tutkijat myönsivät hakevansa Vaasasta ideoita ja ajatuksia oman ohjelmansa uudistamiseen.

Ilkka Virtanen Kuopion yliopiston kunniatohtoriksi

Josu Takala Košicen yliopiston kunniatohtoriksi

Kuopion yliopisto promovoi talousmatematiikan emeritusprofessori Ilkka Virtasen kauppatieteiden kunniatohtoriksi tohtoripromootiossa kesällä 2010. Kunniatohtorin arvo on osoitus Virtasen työstä kauppatieteellisen koulutuksen kehittämiseksi Suomessa.

Ilkka Virtasen yhteistyö Kuopion yliopiston kanssa on ollut tiivistä 1990-luvulta lähtien. Hän oli arvioimassa Kuopion ja Joensuun yliopistojen sekä Lappeenrannan teknillisen yliopiston alueellista vaikuttavuutta.

Lisäksi hän toimi selvitysmiehenä Itä- ja Pohjois-Suomen kauppatieteiden yhteistyöverkostoja arvioitaessa.

Virtanen työskenteli talousmatematiikan professorina Vaasan yliopistossa 27 vuotta. Yliopiston rehtorin tehtävässä hän toimi vuosina 1987–94.

Tuotantotalouden professori Josu Takala on kutsuttu Košicen teknillisen yliopiston kunniatohtoriksi lokakuussa. Perusteluissa painotetaan Takalan tieteellistä, kansainvälistä osaamista ja hänen erikoisosaamistaan strategisen johtamisen, yritystoiminnan ja teollisen tuotannon alalla. Perusteluna mainitaan myös yhteistyö kyseisen yliopiston kanssa.

Josu Takala on koulutukseltaan tekniikan tohtori. Hän on tuotannon laitoksen johtaja teknillisessä tiedekunnassa.

Slovakialainen Košicen teknillinen yliopisto on perustettu vuonna 1952.

Siellä on noin 12 000 opiskelijaa ja noin 900 henkilökunnan jäsentä.

17 VAASAN YLIOPISTOLEHTI 2/2009

Matti Jakobsson,Vaasan yliopiston rehtori Kauko Mikkonen, aluetieteen emeritusprofessori Hannu Katajamäki, aluetieteen professori

Kim Ittonen Laskentatoimi ja rahoitus, 29.4.2009 Audit Reports and Stock Markets Acta Wasaensia No. 200 Ittonen on tarkastellut väitöstutkimuksessaan tilintarkastuskertomuksessa annetun negatiivisen lisäinformaation arvoa ja arvoon vaikuttavia tekijöitä.

Tilintarkastuksen valmistuttua tulee tarkastajan lausua tarkastuksensa tulos kirjallisesti: antaako tilinpäätös oikeat ja riittävät tiedot, ja ovatko toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ristiriidattomia. Tarvittaessa tilintarkastajan tulee antaa tilintarkastuskertomuksessa lisätietoja, jotka voivat olla olennaisia tilinpäätöksen käyttäjille.

Kansainvälisesti tarkasteltuna vain hyvin pieni osuus tilintarkastuskertomuksista sisältää tilintarkastajan antamaa negatiivista lisäinformaatiota. Näin myös tapausten ennakoinnin voidaan ajatella olevan vaikeaa.

Ittosen mukaan negatiivinen lisäinformaatio vaikuttaa yhtiön osakkeen riskisyyteen.

Annetun lisäinformaation arvo osakemarkkinoilla riippuu voimakkaasti siitä, kuinka kattavasti yhtiöstä on yleensä saatavana taloudellista tietoa sekä kuinka tarkkaan yritystä pääomamarkkinoilla seurataan.

Mitä kattavammin yrityksestä on saatavana taloudellista tietoa tai mitä useampi taho on taloudellisesti kiinnostunut yhtiöstä, sitä vähäisempi merkitys tilintarkastuskertomuksen sisältämällä negatiivisella lisäinformaatiolla on osakemarkkinoilla. Yhtiöissä, joista on saatavana vähemmän muiden tahojen tuottamaa tietoa, negatiivisen lisäinformaation merkitys kasvaa.

Kyösti Pennanen Markkinointi, 15.5.2009 The Initial stages of consumer trust building in e-commerce.

A study on Finnish consumers.

Acta Wasaensia No. 201 Väitöstutkimuksessa tarkastellaan kuluttajien suhdetta verkkokaupankäyntiin. Pennanen tutkii, miten kuluttajat rakentavat luottamusta verkkokaupankäynnissä ja mistä osa-alueista kuluttajien ensivaiheen luottamus verkkokaupankäyntiä kohtaan muodostuu.

Kuluttaja rakentaa luottamusta verkossa tapahtuvaan liiketoimintaan sekä tietoisesti että tiedostamattomasti tunnepohjaisten arvioiden perusteella. Yrityksen antama ensivaikutelma on ensiarvoisen tärkeä.

Kuluttajan luottamuksen rakentuminen on riippuvainen myös kuluttajan henkilökohtaisista ominaisuuksista. Turvallisuushakuiset kuluttajat suosivat enemmän tiedostettuja luottamuksen rakentamistapoja kuin jännityshakuiset kuluttajat. Myös verkkokaupankäynnin kontekstilla on vaikutusta.

Pennasen mukaan verkkokauppayritys voi viestiä luotettavuuttaan esimerkiksi painottamalla yrityksen ja kuluttajan arvojen yhtenevyyttä, rakentamalla brändiä tai luomalla loogiset ja sujuvasti toimivat kotisivut.

Briitta Vilkki Aluetiede, 11.6.2009 Strategiat hallinnan välineenä.Vesiensuojelun ohjaus ja toimeenpano case Kyrönjoessa.

Acta Wasaensia No. 202 Tutkimuksessa tarkastellaan, miten maatalouden vesiensuojelua on ohjattu ja toimeenpantu sekä miten viljelijät ovat kokeneet toteutettavat suojelutoimenpiteet. Lähemmin on tarkasteltu Etelä-Pohjanmaalla virtaavan Kyrönjoen aluetta, joka on yksi kansallisen vesiensuojelun painopistealueista.

Vilkki ehdottaa, että viljelijät otettaisiin tasavertaisemmin mukaan vesiensuojelun suunnittelu- ja päätöksentekoprosesseihin.

Vesiensuojelun painopisteenä on pitkään ollut maatalouden kuormituksen vähentäminen, mutta viljelijöiden näkemyksiä asiassa on kuultu verrattain vähän.

Vesiensuojelutoimenpiteiden tehostaminen maataloudessa on haasteellista, ja viljelijöiden parissa on havaittavissa väsymystä jatkuvien vaatimusten edessä. Viljelijät sitoutuvat toimenpiteisiin kokiessaan ne ympäristön kannalta tarpeellisina.

Ohjausta on yleensä tarkasteltu ylhäältä alaspäin etenevänä ketjuna. Ylhäällä asetettujen tavoitteiden ja ohjelmien on oletettu toteutuvan toimeenpanon myötä ilman, että alue- ja paikallistason toimijat ovat voineet itse vaikuttaa asioihin.

Vesiensuojeluprosessissa on edistytty. Kansalliset ja alueelliset vesiensuojelutavoitteet ovat yhteneväisiä, ja toimijat ovat sitoutuneet niihin. Organisatorinen yhteistyö erityisesti keskus- ja aluetason maatalous- ja ympäristötoimijoiden parissa on vakiintunut ja syventynyt.

18 VAASAN YLIOPISTOLEHTI 2/2009

Hanna Leipämaa-Leskinen Markkinointi, 24.6.2009 Kuluttajat ristiriitojen maailmassa: Esseitä ruoan kuluttamisen haasteista.

Acta Wasaensia No. 203 Kuluttajat kamppailevat useiden erilaisten ristiriitojen kanssa arkisessa ruokailussaan. Erilaiset terveellisyyteen, turvallisuuteen, vastuullisuuteen ja edullisuuteen liittyvät merkitykset voivat rakentua päivittäisiksi haasteiksi. Ristiriitoja syntyy, kun ruoan kuluttamiseen kohdistuvat ihanteet ja odotukset eivät vastaakaan sitä, miten todellisuudessa syödään.

Koetut ristiriidat voivat olla luonnollinen osa ruoan kuluttamista, tai niitä voidaan pyrkiä ratkaisemaan eri tavoin. Tällöin kuluttajan rooli vaihtelee passiivisesta aktiiviseen ja reaktiiviseen. Esimerkiksi laihduttavilla uusia ristiriitoja syntyy jatkuvasti.

Ristiriidat liittyvät yleisimmin ruokailuhetken tunnelmaan, ruoan itse tekemiseen, terveellisyyteen ja nautinnolliseen syömiseen.

Etenkin terveellisyyteen liittyvien ruokavalintojen edessä koetaan epävarmuutta.

Kuluttajat voivat käyttää kokemiaan ristiriitoja myös vastustaakseen vallitsevia ruoan kuluttamisen ihanteita. Hyvää ruokaa voi olla yhtä lailla herkuttelu suklaalla, juhlava pihviateria kuin kevyt salaattilounaskin.

Tutkimusaihetta on lähestytty kulttuurintutkimuksellisesta näkökulmasta nojautuen kulutustutkimuksen lisäksi myös sosiologiseen ruoka- ja kehotutkimukseen. Tutkimusaineisto pohjautuu haastatteluihin, laajaan kyselytutkimukseen sekä internetiin kirjoitettujen päiväkirjamerkintöjen tarkasteluun usean vuoden ajalta.

Kristiina Volmari Soveltava kielitiede, 7.8.2009 Half a century of Forest Industry Rhetoric. Persuasive Strategies in Sales Argumentation.

Acta Wasaensia No. 205 Suomalaisen metsäteollisuuden myyntiretoriikka on säilynyt lähes ennallaan 1950-luvulta lähtien. Uskottavuutta haetaan yhä vetoamalla faktoihin, kuten tuotteiden teknisiin ominaisuuksiin, ajanmukaiseen tekniikkaan ja tuotteita valmistavien yritysten kokoon. Kristiina Volmari tarkasteli väitöstutkimuksessaan, suostuttelustrategioita metsäteollisuuden asia-

kaslehdissä ja niiden tuoteartikkeleissa vuosilta 1950–2006.

Pinnalta katsoen metsäteollisuuden myyntiretoriikasta on tullut mainonnallisempaa. Pinnan alta paljastuvat ydinsanomat, jotka ovat pysyneet lähes muuttumattomina viimeisten 50 vuoden aikana.

Pinnalliset muutokset kertovat kasvavasta kaupallisuuden paineesta asiantuntijaviestinnässä sekä suomalaisten metsäyritysten markkinointiviestinnän ammattimaistumisesta.

Teknisyys ja faktoihin perustuva argumentointi heijastavat teknisen asiantuntemuksen arvostusta teollisuudessa ja yhteiskunnassa, metsäteollisuuden nopeaa teknistä kehitystä sekä uskoa, että faktoihin perustuva argumentaatio vetoaa parhaiten lehtien asiantuntijalukijoihin.

Metsäteollisuuden etuoikeutettu asema Suomessa toi sille aikoinaan koskemattomuutta arvostelua vastaan. Alalla totuttiin siihen, että ulkopuolista maailmaa tai yleistä mielipidettä ei tarvinnut huomioida.

Sirle Bürkland Laskentatoimi ja rahoitus, 14.8.2009 Managing the Development of Valuable Intellectual Capital: The Role of Management Control.

Acta Wasaensia No. 207 Vallitsevan käsityksen mukaan yrityksen kestävä kilpailuetu perustuu pääasiassa aineettomaan pääomaan. Väitöskirjassa selvennetään johtamisen roolia ja sen vaikutuksia organisaation kannalta arvokkaan tietämyksen ja kykyjen luomisessa.

Organisaation tietämyksen ja kykyjen johtaminen ei ole näkyvää, vaan pikemminkin implisiittistä, muuhun toimintaan sisältyvää.

Johdon huomio keskittyy pääasiassa tietämyskohteiden, inhimillisten toimijoiden ja sen kontekstin tiedostamiseen, jossa tietämystä luodaan ja hyödynnetään. Yrityksen tietämyskohteita ovat tuotteet, palvelut tai muut fyysiset kohteet.

Implisiittisen johtamisen ja ilmenevien toiminnanlaukaisijoiden muodostama yhdistelmä luo pohjan yritystietämyksen ja kykyjen syntymiselle, mikä puolestaan lisää yrityksen mahdollisuuksia saavuttaa kilpailuetuja.

Tutkimuksessa kehitetään teoria implisiittisestä tietämyksen hallinnasta, jossa tietoluokkien puitteita ja tietovirtaa hahmotellaan yhdessä johdon asioihin puuttumista koskevien ehdotusten aikaansaamien vaikutusten avulla.

Johdon ohjauksella on keskeinen rooli implisiittisessä tietämyksen hallinnassa.

Johdon tehtävänä on yhdistää implisiittiset johtamismenetelmät, mukaan lukien johdon ohjausjärjestelmät, liiketoimintastrategian ja ympäristöolosuhteiden mukaan.

Liisa Mäkelä Johtaminen ja organisaatiot, 14.8.2009 Women’s Leader-Member Relationships during Pregnancy and the Return to Work.

Acta Wasaensia No. 204 Tutkimuksessa tarkasteltiin esimies-alaissuhteita naisten raskauden ja työhön paluun aikana alaisen näkökulmasta. Aineistona ovat kahdenkymmenen naisen haastattelut. Naisia haastateltiin tutkimusta varten kahdesti, ensimmäisen kerran heidän ollessaan raskaana ja uudelleen noin puolentoista vuoden kuluttua.

Raskaus ja äitiyslomalta paluu ovat tilanteita, jolloin molempien osapuolten, sekä alaisen että esimiehen rooli on merkittävä. Naiset kuvasivat esimies-alaissuhteitaan raskaudesta johtuen muuttuvina ja kehittyvinä, toisinaan myös stabiileina. He myös asemoivat itsensä joko hyväksytyiksi tai sivuutetuiksi suhteessaan raskauden aikana.

Naisten kertoessa suhteessa tapahtuneista muutoksista se tapahtui joko myönteisten tai kielteisten tunteiden ilmaisemisen kautta. Käytännön asioihin liittyvät seikat koettiin tärkeiksi.

Tulevaisuudesta puhuessaan naiset nostivat esiin pidemmän aikavälin aikomukset ja toiveet työelämään liittyen kummankin suhteen osapuolen taholla. Myös kommunikoinnin ja avoimen vuorovaikutuksen merkitys korostuivat. Raskaus tuo henkilökohtaisen puolen sekä esimiehen että alaisen elämästä vahvemmin esiin myös työelämässä.

Esimies-alaissuhteen negatiivisiin muutoksiin liittyvänä asiana tutkimuksen tulokset osoittivat, ettei hyvälaatuinen esimies-alaissuhde aina suojaa naista raskauteen liittyvältä syrjinnältä. Työelämään palatessaan etenkin heikkolaatuisten esimies-alaissuhteessa aiemmin työskennelleet halusivat vaihtaa työpaikkaa.

Raskauden ja äitiysloman aikana työelämään liittyvistä asioista on hyvä puhua avoimesti ja luottamuksella esimiehen ja alaisen kesken. Esimiehen on toimittava eettisten periaatteiden mukaisesti ja oltava oikeudenmukainen. Raskaana olevien naisten on myös tärkeää huomioida oman toimintansa merkitys esimies-alaissuhteen kehittymisessä.

Nguyen Huu Le Kansainvälinen markkinointi, 21.8.2009 Foreign parent control and international joint venture performance: Evidence from Finnish Multinational Firms.

Acta Wasaensia No. 208 19 VAASAN YLIOPISTOLEHTI 2/2009

Tutkimuksen päätavoite on kehittää laaja ja kattava viitekehys yhteisyrityksiä koskevan kontrollin ymmärtämiseen. Työssä selvitetään, miten ulkomaalaisomistajat harjoittavat kontrolliaan yhteisyrityksissä saavuttaakseen ylivertaisen menestyksen, sekä miksi ja miten yhteisyrityksiin kohdistuvat kontrollirakenteet muuttuvat ajan mittaan. Tutkimus tuo lisäarvoa kansainvälisten yhteisyritysten teoriaan luomalla yhteisyrityskontrollia koskevia malleja. Nämä mallit auttavat selittämään aiempien tutkimusten ristiriitaisia tuloksia yhteisyrityskontrollin ja menestyksen välisestä suhteesta.

Yhteisyritysten ulkomaalaisten emoyhtiöiden johtajille työ esittää mahdollisia kontrollirakenteita, jotka saattavat toisaalta auttaa yrityksiä käsittämään yhteisyritysstrategioitaan. Toisaalta se voi auttaa johtajia suojelemaan ydinosaamistaan ja teknologista tieto-taitoaan sekä tukemaan toimimista korkean epävarmuuden alla vierasmaalaisilla markkinoilla. Lisäksi tutkimus tarjoaa hyötyä johtajille osoittamalla tarvittavia muutoksia yhteisyritysten kontrollirakenteissa ylivertaisen suoritustason saavuttamiseksi.

Ralf Vahtera Nykysuomi, 19.9.2009 Otsikkorakenteita. Kontrastiivinen tutkimus suomen- ja ruotsinkielisten sanomalehtien syntaksis-semanttisista otsikkotyypeistä.

Acta Wasaensia No. 209 Tutkimuksessa tarkastellaan suomen- ja ruotsinkielisten sanomalehtien otsikoiden syntaktis-semanttisia eroja. Pääpaino on rakenteissa, joita perinteisesti kutsuttaisiin kieliopillisesti epätäydellisiksi lauseiksi.

Sekä suomen- että ruotsinkielisissä otsikoissa on havaittavissa tendenssi kuvata tilanne semanttisesti pelkistettynä ns. temaattisena suhteena. Tilannetta tarkastellaan tällöin vain yhden osallistujan, teeman, kannalta. Ruotsinkieliset sanomalehtiotsikot hahmottavat kuvattavan tilanteen kuitenkin staattisemmin kuin suomenkieliset, joissa otsikon ja vastaavan tekstilauseen välillä ei ole yhtä selkeitä hahmotuseroja.

Otsikkokielen kieliopin kuvauksessa on olennaista tunnistaa ne strategiat, joiden mukaan syntyvät lausemaisia piirteitä omaavat, mutta kieliopillisesti epätäydelliset otsikot.

Ihannetapauksissa strategioiden voidaan katsoa vastaavan niitä strategioita, joiden avulla esimerkiksi tekstin kääntäjä pystyy tulkitsemaan tällaisia otsikoita.

Aineisto on kerätty kymmenen ruotsinkielisen ja yhdeksän suomenkielisen sanomalehden kahdesta numerosta. Otsikoita aineistossa on yhteensä 7370.

.KV63

Kutsumme kaikki Vaasan yliopiston varainhankinnan talkoisiin Yliopistojen oikeudellinen asema on muuttumassa, ja niiden oman pääoman tarve kasvaa. Valtio on sitoutunut tekemään 2,5-kertaisen sijoituksen siihen peruspääomaan (vähintään 1M`), jonka yliopisto kokoaa vuoden 2010 loppuun mennessä. Lahjoitusten verovähennysoikeus on nostettu 250 000 euroon, ja se on laajennettu koskemaan myös yksityisiä henkilöitä.

Nyt on ainutlaatuinen mahdollisuus olla mukana tukemassa Vaasan yliopiston kehittämistä. Tervetuloa mukaan!

Autamme tarvittaessa lahjoitusasiakirjojen laadinnassa. Lisätietoja antavat johtaja Jouko Havunen, puh. (06) 324 8450, jouko.havunen@uwasa.fi sekä lakimies Samu Leskinen, puh. (06) 324 8584, samu.leskinen@uwasa.fi. www.uwasa.fi/rahasto/