Vaasan yliopistolehti 1/2010

VAASAN YLIOPISTOLEHTI 1/2010 Ruoka arjen valintana Maailmalta Vaasaan Muutos aluetieteen kohteena Oikeustulkkaus ihmisen asialla

Vaasan yliopistolehti 1/2010 Yhteistyökumppaneille, alumneille ja muille yliopistosta kiinnostuneille

SISÄLLYS 1/2010

Julkaisija Vaasan yliopisto

Pääkirjoitus ......................................................................

3

Uutisia ................................................................................

4

Viiden korkeakoulun Tritonia palvelee ainutlaatuisella konseptilla ................................

5

Graafinen suunnittelu ja taitto Mainostoimisto Bock’s Office

Libyasta Suomeen – Mohammed Elmusratin tie tutkijaksi Vaasaan ..........................................................

6

Paino Oy Litoset Ab

Kuluttajien ravintotottumukset puntarissa ...................

8

Toimituksen osoite Vaasan yliopisto, viestintä PL 700 65101 Vaasa viestinta@uwasa.fi

Professori Seija Virkkala tutkii globaalia lokaalissa ...................................................

10

Oikeustulkkauksen asiaa ajetaan Eulitassa ....................

11

Tilaukset, osoitteenmuutokset ja palaute viestinta@uwasa.fi

Uudet dekaanit esittäytyvät .............................................

12

Perjantai 13. pvä – taikauskoa osakemarkkinoilla ...............................................................

14

Minun vaihtoni: Johtamisen tutkijat tutustuivat Oxfordiin .....................

15

Alumnit koolla Helsingissä ................................................

16

Uutisia ...................................................................................

17

Väitöksiä ...............................................................................

18

Toimitus Vaasan yliopisto, viestintä Päätoimittaja Virpi Viertola Toimitussihteeri Ninna Kujala

ISSN 1236-6730

Osallistu kilpailuun!

Mikä oli lehden mielenkiintoisin artikkeli tai uutinen? Vastaa 31. toukokuuta 2010 mennessä osoitteessa www.uwasa.fi/kilpailu, niin osallistut Suomalaisen kirjakaupan lahjakorttien arvontaan. Lahjakortteja arvotaan 3 kpl, á 30 euroa.

Haluamme kehittää lehteä yhdessä sen lukijoiden kanssa, ja siksi mielipiteesi on meille tärkeä. Onnea kilpailuun!

www.uwasa.fi

Uuteen yliopistoon uudella strategialla lisääntyi noin 15 prosenttia, ja kaikkiaan täydentävä Vuosi 2010 alkoi uuden strategian viimeistelyn merkeisrahoitus on noussut 8 miljoonan euron tasolle, mikä on sä. Hallitus päätti strategian muotoilusta maaliskuun noin 20 prosenttia kokonaisbudjetista. kokouksessaan. Yliopisto määrittelee itsensä kansainMäärätietoinen panostaminen kansainvälisiin maisvälisesti ja valtakunnallisesti menestyvänä, tehokkaasti teriohjelmiin näkyy tuloksissa. Maistereistamme jo verkottuneena monialaisena liiketoimintaorientoitunee16 prosenttia oli ulkomaalaisia. Ohjelmien kehittämina yliopistona. Yliopisto suuntautuu entistä enemmän nen ja hyvät tulokset antavat valmiudet opinto-ohjelkansainvälisyyteen ja alueelliseen vuorovaikutukseen. mien maksullisuuden kehittämiseen.

Tutkimuksen ja opetuksen tavoitteisiin pyritään entistä Yhteistyökumppanimme Vaasan ammattikorkeakousuunnitelmallisemmin. lu yhtiöitettiin vuoden alusta lukien, ja yliopiston hallitus Tutkimus organisoidaan tutkimusohjelmiksi ja -ryhmerkitsi Vamkin osakkeista noin 10 prosenttia. Omistamiksi, mikä mahdollistaa myös tutkijoiden osaamisen juus antaa hyvät mahdollisuudet strasyventämisen neliportaisen tutkijauramallin Monialainen, tegisen kumppanuuden kehittämiselle. mukaisesti. Tutkimuksen johtamista vahvisVuoden aikana valmisteltiin myös tetaan ja tutkimusryhmien toimintaa arvioiliiketoimintaVamkin ja Yrkeshögskolan Novian daan viiden vuoden välein. orientoitunut liittymistä tiedekirjasto Tritoniaan.

Tohtoritutkintokoulutus ja muu opetus ja tehokkaasti Tritonia on nyt ainutlaatuisesti kolorganisoidaan ohjelmapohjaisesti. Kandiverkostoitunut. men yliopiston ja kahden ammattidaattivaiheen opintoihin sisällytetään liikekorkeakoulun yhteinen tiedekirjasto toimintaosaamisen ja kansainvälistymisen ja oppimiskeskus. Myös Helsingin yliopisto käyttää osiot. Maisteritason opinnoille laaditaan joko yhteen Tritonian kirjastopalveluita oikeustieteellisessä koulupääaineeseen keskittyvät tai useamman aineen ohjelmat. tuksessaan Vaasassa.

Strategiaa täsmennetään toimenpideohjelmilla.

Hallintotieteellinen ja humanistinen tiedekunta Vanhan yliopiston viimeisen vuoden tulokset olivat yhdistyivät filosofiseksi tiedekunnaksi. Tiivistyvän tiekokonaisuutena hyvät. Vuoden 2008 huippuvuoden dekuntarakenteen myötä yliopiston hallinnon ja tukijälkeen maisterin tutkintoja valmistui kuitenkin tavoittoimien palvelut organisoidaan prosesseiksi tavoitteena teita vähemmän. Toki kolmen vuoden keskiarvo ylittää yhtenäistää opinto-, tutkimus-, talous- ja henkilöstöhalselvästi tavoitetason. linnon menettelyt.

Tutkimuksen tuloksellisuus edistyi vuoden aikana, Strategian, hallintomallin ja uuden johtamisjärjesja hyvä kasvutrendi jatkuu. Tutkimusjulkaisuissa kantelmän jalkauttaminen on alkaneen vuoden keskeinen sainvälinen julkaiseminen pysyi hyvänä ja tohtorien teemamme. tutkintojen määrä kasvoi. Hankittu tutkimusrahoitus

Matti Jakobsson rehtori

3 VAASAN YLIOPISTOLEHTI 1/2010

Vuoden 2009 opetusja tutkimusteot palkittiin vuosijuhlassa

Vuosipäivän juhlapuhuja, opetusministeri Henna Virkkunen vastaili kampuksella opiskelijoiden kysymyksiin yliopistomuutoksesta.

Yliopisto palkitsi henkilökuntaa tutkimus- ja opetusteoista vuosipäivän juhlassaan 27. tammikuuta. Tutkimustekopalkinto myönnettiin professori Erkki K. Laitiselle ja opetusteko-palkinnon sai professori (ma.) Anita Nuopponen.

Rahoituksen ja laskentatoimen professori Erkki K. Laitinen on tehnyt koko uransa ajan näkyvää ja monipuolista tutkimustyötä. Laitinen toimii rahoituksen ja laskentatoimen yksikössä kauppatieteellisessä tiedekunnassa ja on paraikaa Suomen Akatemian yhteiskuntatieteellisen toimikunnan jäsen.

Opetusteko-palkinnon saaja, soveltavan kielitieteen professori Anita Nuopponen on kehittänyt aktiivisesti verkon opetuskäyttöä etenkin multimediaviestinnän koulutusohjelmassa. Nuopponen toimii viestintätieteiden yksikössä filosofisessa tiedekunnassa.

Tunnustuksena palkitut saivat vaasalaisen graafikko Juha Tammenpään yliopistolle suunnitteleman teoksen Tiedon puu.

Avoimella uusia avauksia Etelä-Pohjanmaalla Avoimen yliopiston maakunnallinen opintotarjonta laajenee ensi syksynä, kun se aloittaa kaksi uutta koulutuskokonaisuutta Etelä-Pohjanmaalla. Ilmajoella tarjotaan mahdollisuus suorittaa kandidaatin tutkintoon kuuluvat, 180 opintopisteen opinnot hallintotieteen oppiaineessa. Kauhavalla puolestaan tarjoutuu tilaisuus tietotekniikan ja tietoliikennesuunnan opintojen aloittamiseen.

– Haluamme viedä opintoja sinne, missä on opiskelijoita, toteavat avoimen yliopiston koulutuspäällikkö Outi Järvi ja opintopäällikkö Sonja Hakala.

Mukana kulkee myös opinto-ohjaus, jota annetaan paikan päällä. Alueellisesta opinto-ohjauksesta vastaa projektipäällikkö Reetta Kungsbacka.

Hallintotieteen opinnot järjestetään yhteistyössä Ilmajoella sijaitsevan Etelä-Pohjanmaan Opiston kanssa. Opinnot tarjotaan kolmen vuoden aikana, jolloin tutkintoon tähtääviltä edellytetään kokopäiväiseen opiskeluun verrattavaa opiskelutahtia. Opetuskokonaisuudesta vastaa hallintotieteen professori Ari Salminen.

Kauhavalla käynnistyvät opinnot järjestetään avoimen yliopiston, tietoliikennetekniikan yksikön ja Suomen Yrittäjäopiston yhteishankkeena. Tarjolla on 62 opintopisteen opintopaketti, jotka suorittamalla tarjoutuu mahdollisuus hakeutua yliopiston varsinaiseksi opiskelijaksi niin sanotun avoimen väylän kautta.

Opinnoista vastaa tietoliikennetekniikan lehtori Reino Virrankoski.

Varainhankinta edennyt hyvin Varainkeruu on edennyt suotuisasti, ja alkuperäinen tavoite saavutettiin ensimmäisten joukossa. Varainhankinnan johtaja Jouko Havusen mukaan kampanjassa aletaan keväällä 2010 lähestyä 3 miljoonan euron rajaa.

Tähän mennessä suurimman lahjoituksen yliopistolle on myöntänyt Karl Erling ja Anja Nymanin säätiö. Vaasalainen säätiö tuki kampanjaa joulukuun lopulla 1,5 miljoonalla eurolla. Muita merkittäviä lahjoituksia ovat myöntäneet EPV Energia Oy, Osuuskauppa KPO, ABB Oyj, Wärtsilä Finland Oyj, Pohjanmaan kauppakamari sekä monet pk-yritykset ja yhteisöt yksityishenkilöiden ohella.

Vuoden 2010 puolella kampanjassa on alkanut näkyä myös yksityishenkilöiden aktivoituminen, ja kampanjoinnin painopiste onkin siirtymässä alumneihin. Yritysten lisäksi yksityishenkilöiden mahdollisuus verovähennykseen on voimassa tämän vuoden loppuun, ja se koskee vähintään 850 euron suuruisia lahjoituksia.

Lahjoitetut varat kartuttavat yliopiston peruspääomaa, josta saatavalla tuotolla voidaan kehittää yliopiston toimintaa tulevaisuudessa.

4 VAASAN YLIOPISTOLEHTI 1/2010

Karl Erling ja Anja Nymanin säätiö lahjoitti 1,5 miljoonaa euroa. Lahjakirjaa allekirjoittamassa oikealta säätiön asiamies Alf Ahlbäck, hallituksen jäsen Jorma Korpela ja puheenjohtaja Olavi Mattila sekä yliopiston rehtori Matti Jakobsson.

Tritonia

Kahden uuden kehysorganisaation sisällyttäminen Tritoniaan on ollut vaativa, mutta kaikkia osapuolia motivoiva ja innoittava prosessi, kertovat kirjastonhoitaja Christian Nelson, kirjastonjohtaja Vuokko Palonen sekä palvelupäällikkö Marita Ahola.

uudistuu Vaasan Palosaarella sijainneet Vaasan ammattikorkeakoulun ja Yrkeshögskolan Novian kirjastot aloittivat vuoden alusta toimin-

Uudistuneen Tritonian avajaisia vietettiin 7.1.2010.

Vaasalaisista korkeakouluopiskelijoista koostuva Pedavoceskuoro vastasi tilaisuuden musiikkiannista.

tansa osana Vaasan tiedekirjasto Tritoniaa. Isompi yksikkö tarjoaa paremmat palvelut.

TEKSTI ja KUVAT Ninna

Kujala

Tammikuun alussa tenttikirjojaan lainaamassa ollut opiskelija ei ehkä huomannut mitään tavallisesta poikkeavaa. Näin muodonmuutoksen läpikäyneen Tritonian henkilökunta toivookin asian olevan. Todellisuudessa ennestään kolmen korkeakoulun yhteinen kirjasto laajentui vuoden alusta viiden korkeakoulun asiakkaita palvelevaksi, lähes 10 300 hyllymetrin tietovarannoksi.

– Samalla esimerkiksi tekniikan alan kirjallisuuskokoelma kolminkertaistui, huomioi Yrkeshögskolan Noviaan kuuluva kirjastonhoitaja Christian Nelson.

Kirjastojen yhdistämisellä haetaan paitsi synergiaetuja myös ennen kaikkea asiakkaiden eli opiskelijoiden, tutkijoiden ja viiden kehysorganisaation henkilökunnan parempaa palvelua.

Kirjat ovat saatavilla keskistetysti yhdessä paikassa, kokoelmat ovat entistä suuremmat, aukioloajat ovat ammattikorkeakoulujen kannalta pidentyneet ja luku- ja ryhmätyötilat ovat nyt myös amk-opiskelijoiden käytössä. Taustalla siintävät tulevaisuuden hahmotelmat Palosaaren korkeakoulukeskittymästä, Merikampuksesta.

Ainutlaatuinen konsepti Ennestään Tritoniassa ovat mukana Vaasan yliopisto sekä Åbo Akademin ja Hankenin Vaasan yksiköt.

– Vastaavanlaista kirjastokonseptia ei muualla Suomessa ole, tähdentää nykyisellään noin 50 henkeä työllistävän Tritonian kirjastonjohtaja Vuokko Palonen.

5 VAASAN YLIOPISTOLEHTI 1/2010

Kirjasto tarjoaa palveluja kahden erityyppisen korkeakoulun tarpeisiin. Normaalin kirjastotoiminnan lisäksi EduTech-yksikkö tuottaa viiden korkeakoulun henkilöstölle opetuksen verkkopedagogisia ja tieto- sekä viestintäteknisiä kehittämispalveluja. Ja vaikka kehysorganisaatiot ovat pääasiassa yksikielisiä, Tritonia toimii virallisesti kaksikielisenä yksikkönä.

Uudistamistyön suunnittelussa alusta asti mukana ollut, Vamkin kirjastonjohtajana toiminut Marita Ahola kertoo koko prosessin tuoneen lisäkipinää omaan työhön.

– Viiden eri organisaation toimintatapojen hallinnassa on omat haasteensa, mutta uskon kuitenkin, että isompi yksikkö mahdollistaa enemmän.

Benghazi Channel

Lapsuuden harrastus ja seikkailijaluonne toivat libyalaissyntyisen Mohammed Elmusratin Suomeen. Työt tutkimuksen ja opetuksen parissa toivat hänet Vaasan yliopistoon.

TEKSTI ja KUVA Ninna

Kujala

6 VAASAN YLIOPISTOLEHTI 1/2010

vaihtui Radio Vaasaan Kun Mohammed Elmusrati oli 13-vuotias hän rakensi ensimmäisen radionsa.

Laite rakentui kolmesta osasta; television antennista, kuulokkeista ja diodista.

Ilman paristoja toimiva yksinkertainen RFID-radio sai virtansa radioaaltojen sähkömagneettisesta säteilystä.

– Tunsin suunnatonta iloa radion toimiessa. Signaali oli vahva, ja radiostani muodostuikin eräänlainen Benghazi Channel, naureskelee nykyisin tietoliikennetekniikan professorina työskentelevä Elmusrati.

Libyassa, historiallisessa Bengasin kaupungissa varttunut Elmusrati oli kiinnostunut elektroniikasta ja sähkölaitteista jo pienestä pitäen. Perhe tuki pojan harrastusta, joka vei tämän lopulta opiskelemaan alaa aina yliopistoon asti.

Sattuma johdatti pohjoiseen Bengasin Garyounis-yliopistossa vastavalmistuneelle diplomi-insinöörille tarjottiin stipendiä jatko-opintoihin ulkomaille. Kolmesta mahdollisesta hakukohteesta Elmusrati keksi nopeasti kaksi ensimmäistä; Carleton University Kanadassa ja UMITS, Manchesterin yliopiston teknillistieteellinen instituutti Englannissa. Kolmannen hakuvaihtoehdon hän päätti jättää sattuman varaan.

– Menin yliopistoni kirjastoon ja etsin käsiini maailman yliopistot listaavan opuksen. Avasin paksun kirjan silmät suljettuina, ja se avautui Teknillisen korkeakoulun esittelyn kohdalta.

Elmusrati haki ja hyväksyttiin kaikkiin kolmeen korkeakouluun. Libyassa stipendiaatteja ei kuitenkaan enää haluttu lähettää Kanadaan ja Englantiin, joten Elmusrati anoi ainoastaan Suomen viisumia.

– Sain viisumin todella nopeasti ja ajattelin, että tapahtumat alkavat kuin itsestään johdattaa minua Suomeen.

Opinnot nykyisin Aalto-yliopistoon kuuluvassa TKK:ssa sujuivat hyvin. Elmusratin kurssiarvosanojen keskiarvo oli paras mahdollinen, 5/5. Kannustusta tuli myös professori Heikki Koivolta, ja

väitöskirja systeemitekniikan alalta valmistui vuonna 2004.

Samana vuonna tuore tekniikan tohtori aloitti vierailevana luennoitsijana Vaasan yliopistossa. Viisi vuotta myöhemmin hänet nimitettiin tietoliikennetekniikan professoriksi teknilliseen tiedekuntaan.

Opetusta ja tutkimusta kansainvälisessä ympäristössä Nykyisessä tehtävässään professori Elmusrati vastaa tietoliikennetekniikan oppiaineen opetuksesta ja tutkimuksesta.

Hän opettaa neljää-viittä kurssia vuodessa ja toimii tutkimusryhmän johtajana.

Oppiaineessa on mahdollista suorittaa DI-opinnot tai englanninkielinen maisteriohjelma Master’s Programme in Telecommunications Engineering. Opiskelijoista noin 80 % onkin ulkomaalaisia, ja Elmusrati kertoo opiskelijoiden työllistyvän hyvin ja isoihin yrityksiin.

Monia eri tekniikan aloja soveltava tietoliikennetekniikka toimii laajana sateenkaarikäsitteenä oppiaineessa tehtävälle tutkimukselle. Elmusrati itse on erikoistunut MAC- ja fyysiseen kerrokseen keskittyvään langattomien verkkojen radioresurssien hallintaan. Maallikolle vaikeasti avautuvaa tutkimuskohdettaan professori selittää konkreettisella esimerkillä.

– Kyse on siitä, että useita kännyköitä tai muita verkkoyhteyksiä voidaan käyttää samalla, hyvin rajatulla taajuudella tai kaistalla. Kyseistä teknologiaa soveltaen myös eri operaattorit voivat toimia samassa 3G-, gsm- tai muussa vastaavassa verkossa.

Langattomista anturiverkoista ratkaisuja energia-alalle Elmusratin tutkimusryhmä on mukana lukuisissa energia-alan hankkeissa.

Ryhmän erikoisosaamista langattomissa anturiverkoissa hyödynnetään monipuolisesti.

– Antureilla voidaan kerätä informaatiota – mitata tuuliturbiinien liikettä 7 VAASAN YLIOPISTOLEHTI 1/2010

ja muuntajien lämpötilaa tai ennustaa, havaita ja paikantaa sähköverkkojen vikatoimintoja.

Koulutusyhteistyötä professori Elmusrati käynnistelee Libyan suurimman energia-alan yhtiön, Gecolin kanssa.

Yritys haluaa nostaa insinööriensä koulutus- ja osaamistasoa tarjoamalla heille jatkokoulutusta.

Kulttuuriyhtäläisyyksiäkin löytyy Yli kymmenen vuotta Suomessa asunut Elmusrati kertoo viihtyvänsä Pohjolassa hyvin.

– Suomi on ihan hyvä paikka asua, ja siksi olen tänne jäänytkin. Täällä tutkimuksen taso on korkea, ja se on minulle tutkijana tietenkin tärkeää. Olen ehdottomasti tutkimusorientoitunut.

Vaasaan kotiutuminen pääkaupunkiseudun monikulttuurisen vilinän jälkeen tuntui aluksi hankalalta, mutta nykyisin professori viihtyy täälläkin.

Mahdollisista kulttuurieroista kysyttäessä hän naurahtaa ja suosittelee kääntämään kysymyksen toisinpäin.

– Kaikki on erilaista Suomen ja Libyan välillä. On helpompi luetella yhtäläisyyksiä.

– Niin Libyassa kuin Suomessakin korkea koulutus on arvossaan, kuuluu professorin vastaus.

Suurimpina kulttuurieroina Elmusrati pitää ihmisten sosiaalisia suhteita sekä työmoraalia.

– Libyassa perheen määritelmä on paljon laajempi kuin Suomessa, ja lisäksi vanhempia ihmisiä kunnioitetaan eri tavalla kuin täällä. Suomessa taas sääntöjen noudattaminen ja työmoraali ovat omaa luokkaansa.

Mohammed Elmusratilta ilmestyi vastikään yhdessä Heikki Koivon kanssa julkaisu Systems Engineering in Wireless Communications. Lähes 400-sivuinen teos on suunnattu alan opiskelijoille, ja se esittelee kaikenkattavasti radioresurssien hallintaa langattomassa 3G-viestinnässä.

TEKSTI ja KUVAT Virpi

Juppo

Tutkimusta painonhallinnan tueksi Useat tutkimukset osoittavat, että kuluttajat kiinnittävät terveyteen entistä enemmän huomiota. Terveellisen ruokavalion merkitys tiedostetaan, silti suomalaisista yli 2/3 on ylipainoisia. Liikapainosta on tulossa kansanterveydellinen ja jopa kansantaloudellinen ongelma. Miksi me valitsemme väärin ja syömme epäterveellisesti?

Tähän asiaan hakee vastausta Kulumahanke. Sen tavoitteena on tukea kuluttajaa siten, että hän voi muuttaa arkeaan, ruokailutottumuksiaan ja elintarvikkeiden valintaa terveellisempään suuntaan.

Arjessa tehdyt valinnat ovat avainasemassa silloin, kun terveysongelmia ja liikapainoa pyritään ehkäisemään.

– Tutkimuksessa tarkastellaan erityisesti arjen tervehdyttämiseen vaikuttavia tekijöitä ja prosesseja, toteaa professori Harri Luomala. Luomalalla on päävastuullaan hankkeen osakokonaisuus, jossa tutkimuksen tuloksia pyritään muuntamaan liiketoiminnan kehitysimpulsseiksi yhteistyössä yritysten ja muiden hankekumppaneiden kanssa.

Hankkeessa työskentelee projektitutkijana Maijastiina Jokitalo, joka aikoo hyödyntää väitöskirjassaan tutkimuksen aineistoja. Painonhallintaa vaikeuttavia tekijöitä arjessa ovat muun muassa kiire, elämänhallinnan puute ja mielialasyöminen, Jokitalo kuvaa haastattelussa esille

tulleita asioita.

Jokitalo haastatteli helmikuussa 20 kuluttajaa, joista puolet tarkkaili painoaan aktiivisesti.

– Myös normaalipainoiset kiinnittävät huomiota siihen, mitä ja kuinka paljon syövät. Kevyttuotteita ja valmisruokia käytetään, vaikka niistä puhutaan usein negatiiviseen sävyyn, toteaa Jokitalo.

Tavoitteena uusia markkinointiratkaisuja Luomala kuvaa hankkeen osatavoitteita seuraavasti.

– Tavoitteena on tutkia painonhallintaan liittyvää kuluttajakäyttäytymistä ja arjen valintoja. Tutkimuksessa tarkastellaan tuotteiden käyttöön ja valintaan liittyviä omakohtaisia kokemuksia ja tunteita. Tavoitteena on kehittää erilaisia keinoja, joilla kuluttajan on helpompi

8 VAASAN YLIOPISTOLEHTI 1/2010

Tutkija Maijastiina Jokitalo ja professori Harri Luomala tarkastelevat erilaisia elintarvikkeiden valintatilanteita sekä kuluttajien tuote- ja painonhallintakokemuksia.

hallita syömistään ja tehdä painonhallintaa tukevia tuotevalintoja. Lisäksi kehitetään uusia markkinointiratkaisuja.

Jokitalo puolestaan visioi jo tulevaisuutta.

– Markkinointia tulisi suunnata tietyille kohderyhmille, ja tuotteista voisi muodostaa erilaisia kokonaisuuksia. Osa kuluttajista on valmis myös maksamaan kokonaisvaltaisista ratkaisuista.

Tutkimustuloksista odotetaan olevan hyötyä monille tahoille. Siitä on apua kuluttajille, jotka tarvitsevat tukea omille, entistä terveellisemmille valinnoilleen.

Hyötyä on myös yhteiskunnallisille toimijoille, jotka voivat hyödyntää tuloksia esimerkiksi terveysviestinnässä. Yritykset saavat tutkittua, tieteellistä tietoa kuluttajien käyttäytymisestä ja valintaperusteista.

Tiedonhankintaa yritysten aloitteesta – Markkinoinnin laitoksella on yli kolmen vuosikymmenen perinteet kuluttajakäyttäytymisen tutkimuksessa, toteaa Luomala. Luomalalla itsellään on erittäin vahva kokemus ja mittavat verkostot kuluttajatutkimukseen liittyen. Nämä olivat eduksi, kun useiden erilaisten toimijoiden muodostamaa Kuluma-hanketta lähdettiin käynnistämään viime vuonna.

Hanke lähti poikkeuksellisesti liikkeelle elintarvikeyritysten aloitteesta.

Yritykset olivat erityisen kiinnostuneita tutkitusta, tieteellisestä tiedosta kuluttajakäyttäytymisen ja painonhallintatuotteiden suhteen.

– Usean toimijan erilaiset näkemykset ja lähtökohdat täydentävät toisiaan, toteaa Luomala. Näin saadaan parhaimmillaan entistä parempaa tietoa siitä, miten

9 VAASAN YLIOPISTOLEHTI 1/2010

kuluttajaa voidaan auttaa hänen jokapäiväisissä valinnoissaan ja tottumuksissaan kohti terveellisempää ruokavaliota.

Poikkitieteellinen ja kokonaisvaltainen Kuluma-hanke sitoo uudella tavalla yhteen eri alan tutkijoita, kehittäjiä, yrityksiä ja ennen kaikkea kuluttajia.

Tekes-rahoitteinen hanke on kokonaisbudjetiltaan yli miljoona euroa. Hankkeen koordinaattorina toimii Itä-Suomen yliopiston kauppatieteiden laitos.

Muita toimijoita ovat Jyväskylän yliopisto, Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskus, Kuluttajatutkimuskeskus ja Savonia-ammattikorkeakoulu.

Hankkeen osaaminen kattaa kuluttajakäyttäytymisen ja liiketaloustieteellisen tutkimuksen lisäksi ravitsemustieteen, kliinisen psykologian, sosiologisen ja kulttuurisen kuluttajatutkimuksen sekä futurologian. Yrityksistä mukana ovat Atria, Fazer Leipomot, Hartwall, HKRuokatalo, Saarioinen, Sinebrychoff, Vaasan & Vaasan ja Valio.

– Vastaavasti paikallisuus merkitsee ihmisille yhä enemmän.

Paikka voi olla maantieteellinen kohde, mutta myös kokemus ja identiteetin osa, toteaa Virkkala.

Ohjelman väitöstutkimukset ovat jo pitkällä. Tutkimukset vaasalaisesta Palosaaren kaupunginosasta, Merenkurkun maailmanperintöalueesta ja paikallisuuden ilmenemisestä Seinäjoen kaupunginteatterin kautta valmistuvat vuoden-parin sisällä. Kestävän kehityksen teema sisältyy myös väitökseen ekologistiikan merkityksestä yrityksille.

Seija Virkkalan omia aiheita ovat vihreät klusterit ja toimintatutkimus yhtäällä löydettyjen hyvien käytäntöjen siirtämiseksi toisaalle.

TEKSTI Virpi Viertola KUVAT Ninna Kujala

Aluetiede tutkii globaalia paikallisuudessa

Aluemuutoksissa eri vaiheita Aluetiede pohjautuu talous- ja kulttuurimaantieteeseen, ja siksi alueelliset muutokset kiinnostavat jatkuvasti. Maamme aluerakenne oli pitkään metsätalousvaltainen, ja eri puolilla oli toimeliaita teollisuusyhdyskuntia.

– 1990-luvulle tultaessa veturiksi tuli tietotekniikka-ala.

Muita nopeammin kehittyviksi seuduiksi nousivat Oulu, Salo, Jyväskylä, Tampere ja Helsinki. Nyt ollaan taas uudessa tilanteessa. Uusilla ympäristöratkaisuilla on nyt kysyntää, mikä tuo mahdollisuuksia esimerkiksi Vaasan ja Lahden seuduille.

Virkkalasta onkin mielenkiintoista tarkastella, kuinka alueet reagoivat ekologiseen muutokseen. Erityisesti häntä kiinnostaa, miten ne tarttuvat muodostumassa olevan uuden hiilineutraalin tai vähähiilisen teknologian mahdollisuuksiin.

– Alueille voi tulla kokonaan uusia toimialoja tai siellä laajennutaan ja muututaan entisen toimialan puitteissa.

Muutoksen mallina on Tanskan Jyllanti, jonka menestys liittyy tuulivoimaan. Maatilojen energiaratkaisuista on päädytty aikojen saatossa mittavaan tuulivoimateknologian tuotantoon.

Tässä mielessä Vaasan seudullakin on paljon mahdollisuuksia, koska se on jo nyt Pohjoismaiden suurin energiateollisuuden ja -osaamisen keskittymä.

Seija Virkkala jatkaa edeltäjiensä linjoilla lähialueisiin liittyvillä aiheillaan.

Aluetieteellä on Vaasan yliopistossa pitkät perinteet. Uutta ovat energiasektoriin ja kestävään kehitykseen liittyvät aiheet. Kohdekin on lähellä: Vaasan seutu on tunnettu energia-alan osaamisestaan.

Aluetieteen tutkimusaiheet on nivottu ohjelmaksi, jonka nimikin jo kattaa aluetieteen eri aspektit. Aluetalouden muutokset globalisoituvassa maailmassa -ohjelmaa johtaa professori Seija Virkkala.

Globalisoituminen irrottaa hänen mukaansa asioita sidoksesta paikkaan. Taloudelliset ilmiöt ovat tästä hyvä esimerkki.

Oppia muiden onnistumisesta Hyvien käytäntöjen levittäminen on lähellä Virkkalan tutkijan mieltä. Esimerkiksi sopii Uumajan kunnanosahallinnon malli, jota on selvitetty yhtenä kuntien yhteistyövaihtoehtona myös Suomessa.

– Yhtäällä luotuja toimintatapoja ei aina pystytä soveltamaan aivan sellaisenaan. Tutkijan asiana on selvittää, miksi jokin toimii ja toinen ei.

Virkkalan suunnitelmissa on tarkastella myös aluehallinnon muutoksia. Aikomuksissa on jatkaa lisäksi kuluttajien asiointitutkimusta Pohjanmaan kolmessa maakunnassa. Asiointitutkimuksen käynnisti jo vuonna 1970 silloisen kauppakorkeakoulun talousmaantieteen professori Mauri Palomäki.

Myöhemmin siitä vastasi Virkkalan edeltäjä, professori Kauko Mikkonen.

– Pitkittäistutkimuksessa muutos havainnollistuu. Aluetalouden ja -kehityksen ilmiöt näkyvät niissä konkreettisella tavalla.

Viime vuonna Seija Virkkala julkaisi yhdessä lehtori Riitta Kosken kanssa oppikirjaksi tarkoitetun katsauksen aluetieteeseen. Yliopiston kustantama Yhteiskuntamaantieteen maailma kattaa lähes 90 sivullaan tieteenalan historian, teorian ja aluekehittämisen mallit – alansa perinteiden mukaisesti varsin selkeällä ja helppolukuisella tavalla.

Hallintotieteiden kandidaatti Mikko Karhu valmistelee kyselyä graduaan varten yhdessä professori Virkkalan kanssa. Aiheena on muuttoliike Kyrönmaalla.

10 VAASAN YLIOPISTOLEHTI 1/2010

TEKSTI ja KUVA Ninna

Kujala

Tulkkauksen lehtori Gun-Viol Vik-Tuovinen valittiin vuoden 2009 lopulla oikeustulkkausta ja oikeudellista kääntämistä edistävän eurooppalaisen EULITA-järjestön hallitukseen.

Lehtori Gun-Viol Vik-Tuovinen kouluttaa tulevaisuuden tulkkeja.

Oikeustulkkauksen ja -kääntämisen asialla European Legal Interpreters and Translators Association on marraskuussa 2009 perustettu oikeustulkkauksen ja oikeudellisen kääntämisen eurooppalainen etujärjestö. Se edustaa alan kansallisia ammattijärjestöjä sekä liittoja, joiden jäsenistöön kuuluu oikeustulkkeja ja auktorisoituja kääntäjiä. Samalla se on osa Euroopan komission oikeus-, vapaus- ja turvallisuusasioita hoitavan pääosaston rikosoikeusohjelmaa.

Tulkkauksen lehtori Gun-Viol VikTuovinen valittiin perustamiskokouksen yhteydessä järjestön hallitukseen.

– Yhtenä tavoitteenamme on edistää tulkkauksen ja kääntämisen laatua ja statusta muun muassa opetuksen ja tutkimuksen kautta sekä levittää hyviksi todettuja toimintatapoja ja käytänteitä, kertoo Vik-Tuovinen.

– Kaavailuissa on myös kansallisen ja EU-tasoisen kääntäjä- ja tulkkirekisterin perustaminen.

Vik-Tuovinen toimii seitsenjäsenisen hallituksen sihteerinä edustaen ainoana

Suomea sekä muita Pohjoismaita. Hän kuuluu ennestään Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton hallitukseen ja toimii liiton Vaasan paikallisosaston puheenjohtajana.

Päätyössään Vik-Tuovinen on erikoistunut tulkkien kouluttamiseen ja tuntee tulkkausprosessin sekä alan ammattitaitovaatimukset. Työskentely EULITAn hallituksessa tuo silti uusia eväitä omaan opetustyöhön ja alan uusimman tiedon hyödyntämiseen opintosisältöjä ja tutkimusta kehitettäessä.

Lisää oikeustulkkauksen koulutusta Vik-Tuovisen mielestä oikeudelliseen alaan liittyvää tulkkikoulutusta pitäisi Suomessa lisätä.

– Toivoisin että oikeustulkkauksen koulutusta maassamme kehitettäisiin.

Tällä hetkellä tarjolla on vain yksittäisiä kursseja. Koulutuksen jatkuvuus sekä pitkän tähtäimen tavoitteet puuttuvat.

Kääntäjäkoulutuksen osalta tilanne

11 VAASAN YLIOPISTOLEHTI 1/2010

on äsken toteutetun auktorisoidun kääntäjän tutkinnon uudistamisen ansiosta huomattavasti parempi. Siihen uudistustyöhön ovat myös Vaasan yliopiston kääntämisen asiantuntijat osallistuneet, ja auktorisoidun kääntämisen yliopistoopintoja on kehitetty ja laajennettu.

Taustalla ihmisoikeudet Vik-Tuovinen tähdentää myös oikeudelliseen alaan erikoistuneiden tulkkien ja kääntäjien ammattikuvan tunnettuuden lisäämistä oikeusviranomaisten keskuudessa.

– Viranomaisten tulee osata hyödyntää ammattitaitoisia tulkki- ja käännöspalveluja. Kyse on pohjimmiltaan ihmisoikeuksista ja laadunvarmistuksesta.

Teema koskettaa jokaista, joka matkustaa kotimaansa ulkopuolelle niin työasioissa kuin vapaa-ajallakin.

Yhtenäisyys ja menestyminen dekaanien yhteisinä haasteina Uudet dekaanit aloittivat työssään vuoden alusta. Kaksivuotisen kautensa ajan he paneutuvat tiedekunnan johtamiseen päätoimisesti, vaikka tuntuma omaan tutkimukseen ja opetukseen halutaan myös säilyttää. Yhdessä rehtorin kanssa dekaanit muodostavat yliopiston johtoryhmän. Kaikki ovat tehtävässään uusia.

Tuntumaa yliopistoelämään on silti pidemmältä ajalta.

TEKSTI Merja Pirttikoski KUVAT Merja Pirttikoski

Dekaani Erkki Antila, teknillinen tiedekunta Erkki Antila on varsin tuore kasvo akateemisessa maailmassa. Vuonna 2007 sähkö- ja automaatiotekniikan professorina aloittanut Antila on kuitenkin seurannut läheltä erilaisia kansallisia ja kansainvälisiä tutkimusprojekteja jo aikaisemmissa tehtävissä.

Liki neljä vuosikymmentä kestänyt ura teollisuuden palveluksessa vei Antilaa moneen otteeseen ulkomaille. Pääpaikka on kuitenkin ollut aina Vaasassa.

– Ajatuksenani on aina ollut edesauttaa paikallista akateemisuutta kaikin tavoin.

Antila toteaa, että teknillinen tiedekunta on vielä nuori ja omaa paikkaa akateemisessa kentässä haetaan edelleen.

Tavoitteena on saada teknillinen koulutus tutkimuksellisesti ja koulutuksellisesti vähintäänkin samalle tasolle kuin muissa korkeakouluissa, toki yliopiston koko huomioon ottaen.

– Rekrytointiin on satsattava ja myös valtakunnallista näkyvyyttä tulee lisätä. On muistettava, että tutkimus muodostaa uutta tietoa, ja pidemmän päälle tämä houkuttelee myös uusia opiskelijoita.

Hajautetun energian tutkimusta uusi dekaani pitää ylivoimaisena kilpailuetuna, jonka voisi valjastaa koko yliopiston menestyksen vetojuhdaksi. Energiaketjun hallinnassa kun tarvitaan primääritekniikan ohella tietoliikennetekniikkaa, markkinointia ja johtamista sekä lainsäädännön osaamista.

Uudistuvan yliopiston tulevaisuuden Antila näkee valoisana. Vaikka tiedekunnat ovat keskenään erilaisia, kaikkien tavoitteena on saada harmonisoitua tehtäviä ja käytäntöjä.

– Alkuun tämä on sellaista kulttuurien yhteensovittamista ja pelisääntöjen hakemista. Tässä on menty positiivisesti eteenpäin. Nimenomaan yhteishengen luominen läpi organisaation on suurin haaste. Yhteistyötä on tehtävä, jotta saadaan jalansijaa muiden korkeakoulujen rinnalla.

ja Ann-Sofi Berg

12 VAASAN YLIOPISTOLEHTI 1/2010

Dekaani Merja Koskela, filosofinen tiedekunta

Dekaani Vesa Suutari, kauppatieteellinen tiedekunta Vesa Suutari suuntasi opiskelemaan Vaasaan 1980-luvun loppupuolella. Reilussa 20 vuodessa on ehtinyt tapahtua paljon. Suutari on ehtinyt työskennellä yliopistolla lukuisissa eri tehtävissä, kuten johtamisen ja organisaatioiden professorina, laitoksen johtajana sekä varadekaanina.

Dekaani onkin saanut seurata kauppatieteellisen alan kehittymistä aitiopaikalta.

– Tällä hetkellä yksi keskeisiä muutostrendejä on, että muodostetaan yliopiston sisäisiä kauppatieteellisen alan yksiköitä, joille halutaan luoda kansainvälinen School of Economics -brändi.

Vaasassa Suutari kokee tärkeäksi vastaavanlaiset toimintamahdollisuudet tarjoavan, vahvan kauppatieteellisen koulutuksen integroivan toimintamallin ja brändin rakentamisen osana yliopiston kokonaistoimintaa.

– Meillä on hyvät lähtökohdat ja pitkät perinteet kauppatieteissä. Koulutuspuolella meillä on valtakunnallisesti palkittuja opetuksen huippuyksiköitä; myös tutkimuksessa näytöt ovat nousseet voimakkaasti viime vuosina. Pienenevät ikäluokat ja alan kokonaiskilpailutilanteen kiristyminen on otettava haasteena, aivan kuten muissakin korkeakouluissa.

Koko yliopiston tasolla Suutari näkee keskeisinä kysymyksinä tutkimustoiminnan ja laatujärjestelmien vahvistamisen sekä kansainvälisen verkostoitumisen. Jatkossa vaaditaan entistä vahvempaa strategiavetoisuutta sekä selkeitä johtamisjärjestelmiä ja prosesseja.

– Näiden kautta haetaan yhdenmukaisempia toimintatapoja, systemaattisempaa otetta kehittämiseen sekä siten toiminnan laadun yhteneväisyyttä. Yhteisesti sovittuun suuntaan etenevä ammattilaisten ryhmä on aina vahvempi kuin joukko eri suuntiin eteneviä yksilöitä. Tarvitsemme hyvää yhteishenkeä ja sen näkemistä, että jaettuna tavoitteena on valtakunnallisessa kilpailussa menestyminen yliopistona.

Viestintätieteiden professori Merja Koskela on opiskellut kieliä ja viestintää, mutta myös kauppatieteitä, sekä kone-, rakennus- ja sähkötekniikkaa.

– Opintojen aikana Ohmin lakia päntätessä ja resistansseja laskiessa kävi ehkä mielessä, tuleeko näitä taitoja tarvitsemaan koskaan käytännössä, Koskela naurahtaa.

Vaasan korkeakoulusta valmistuneelle kääntäjälle erikoisalojen opinnoista oli kuitenkin hyötyä, kun hän toimi suuressa teollisuusyrityksessä kääntäjänä. Koskela toteaakin olevansa monitieteisyyden puolestapuhuja.

Varadekaanin tehtävät ovat Koskelalle tuttuja aiemmilta vuosilta. Muutoksen aallokossa dekaanin toimenkuva on kuitenkin muuttunut, ja tulevaisuudessa muun muassa talous- ja tulosvastuu lisääntyvät. Lisähaastetta tuo humanistisen ja hallintotieteiden tiedekuntien yhdistyminen filosofiseksi tiedekunnaksi.

– Keskeisin tavoitteeni on saada tiedekunta toimivaksi, ja pystyä hyödyntämään se hyvä henki ja uteliaisuus, joka meillä on toisiamme kohtaan. On pohdittava, mitkä ovat ne välineet, joilla osaamista, koulutusta ja tutkimusta johdetaan. Myös tutkimusryhmäajattelu on uutta; perinteisestihän molemmilla aloilla tehdään paljon tutkimusta itsenäisesti.

Oman alansa tulevaisuuden suhteen Koskela on levollinen.

– Teit sitten työksesi mitä tahansa, aina on viestittävä.

Toki viestinnän kenttä elää ja muuttuu koko ajan, ja alan kehitystä on seurattava.

Koskelan mielestä yliopisto tulee menestymään säilyttämällä yhteisöllisyytensä ja omimmat vahvuusalueensa, sekä panostamalla alojen väliseen yhteistyöhön. Pieni ja itsenäinen organisaatio on ketterä muutosten edessä. Nykyinen suuruuden ihannointi voi koitua jossakin vaiheessa taakaksi. Koskela muistuttaa, että pienemmässä organisaatiossa myös ongelmat ovat pienemmässä mittakaavassa.

13 VAASAN YLIOPISTOLEHTI 1/2010

TEKSTI ja KUVAT Virpi

Juppo

Perjantai 13. päivä vaikuttaa osakemarkkinoihin

Jarkko Peltomäki ja Emilia Peni ovat kiinnostuneita siitä, miten inhimilliset ja epärationaaliset seikat vaikuttavat osakemarkkinoihin.

– Osakemarkkinoihin vaikuttavat yllättävän paljon inhimilliset tekijät, kuten taikausko ja pelko, toteaa kauppatieteiden tohtori Jarkko Peltomäki. Peltomäki ja tutkija Emilia Peni selvittivät perjantai 13. päivän vaikutusta osakemarkkinoihin.

Osakkeita myydään pois torstaina, koska perjantain uskotaan olevan epäonnen päivä. Ja maanantaina taas ostetaan, kun ”vaara on ohi”. Myös muut seikat vaikuttavat.

Peni kertoo esimerkiksi kotikaupungin urheilujoukkueen hyvän tuloksen vaikuttavan suotuisasti markkinoihin. Tai aurinkoisen päivän.

– Osakemarkkinoita ei pidä ottaa liian tosissaan, kaupankäynti on aina inhimillistä toimintaa. Rationaalisuus ei välttämättä ohjaa käyttäytymistä, Peltomäki toteaa.

Peltomäen ja Penin tutkimuksessa tarkasteltiin markkinoiden kehitystä vuosina 1928–2009. Tutkijat esittelevät tutkimuksensa tuloksia alan konferensseissa Dubaissa ja Yhdysvalloissa.

Myös muiden inhimillisten seikkojen vaikutusta on tutkittu laskentatoimen ja rahoituksen laitoksella. Professori Jussi Nikkinen ja professori Sami Vähämaa ovat tarkastelleet Financial Review -lehdessä toukokuussa ilmestyvässä tutkimuksessaan terrorismin vaikutusta osakemarkkinoihin. Epävarmuus ja pelko terrori-iskun jälkeen heijastuvat voimakkaasti myös sijoittajien käyttäytymiseen osakemarkkinoilla.

Jarkko Peltomäki on laskentatoimen ja rahoituksen yliassistentti. Hänen vuonna 2009 valmistunut väitöskirjansa käsitteli ensimmäisenä Suomessa hedgerahastojen johdannaisstrategioita. Emilia Peni kirjoittaa artikkeliväitöskirjaa naisjohtajuuden vaikutuksesta yrityksen taloudelliseen tilanteeseen ja tilinpäätöksen laatuun.

14 VAASAN YLIOPISTOLEHTI 1/2010

TEKSTI Niina Koivunen ja Marko Kohtamäki KUVAT Ninna Kujala ja kuvapankki

Tutkijavierailulla Oxfordissa Johtamisen yksikön tutkijat, dosentti Niina Koivunen ja tutkimusjohtaja Marko Kohtamäki vierailivat Oxfordin yliopistossa vuonna 2009.

Oxfordin yliopisto on yksi maailman tunnetuimmista ja vanhimmista yliopistoista. Se on oman internet-sivustonsa mukaan kouluttanut maailman johtajia jo 800 vuoden ajan.Yliopiston tutkimuksen tasosta kertoo muun muassa sen tutkijoille myönnetyt 40 Nobel-palkintoa.Yliopiston kauppakorkeakoulu, Said Business School, on niin ikään kauppakorkeakoulujen kärkeä niin Euroopassa kuin globaalistikin.

Marko Kohtamäen ja Niina Koivusen tavoitteena on kehittää yhteistyötä Oxfordin kanssa edelleen, kasvattaa molemminpuolista tutkijavaihtoa ja rakentaa yhteisiä tutkimushankkeita.

Niina: Yhteistyöni Oxfordin suuntaan alkoi vuonna 2003 aidoimmalla mahdollisella akateemisella tavalla. Oxford Strategic Leadership -ohjelman johtaja Marshall Young pyysi lupaa käyttää väitöskirjaani osana kurssin lukupakettia. Tekstini oli siellä kurssimateriaalina syksyyn 2007, jolloin olin itsekin ohjelmassa puhujana. Keväällä 2007 Rafael Ramirez oli kutsunut minut Oxfordiin vierailevaksi tutkijaksi, ja tämä vierailu toteutui viime kesänä. Vierailupaikkana toimi Institute for Science, Innovation and Society -tutkimuskeskus ja sen Futures Research -tutkimusryhmä.

Vierailullani oli 3 päätavoitetta: löytää muutama aidosti hyvä yhteistyökumppani, perehtyä tulevaisuuden tutkimukseen ja tutustua johtajuuskoulutukseen. Vapaa-aikanani tutustuin innolla tähän tarunhohtoiseen yliopistokaupunkiin. Yliopiston kirjastokortti antoi mahdollisuuden tutustua vanhoihin college-rakennuksiin, kirjastoihin ja puutarhoihin. Asuin kauniilla alueella Summertownissa ja liikuin polkupyörällä kaikkialle.

Marko:

Vierailin Oxfordissa yrittäjyyden ja innovaatioiden tutkimuskeskuksessa Marc Ventrescan kutsumana. Syksyyn sijoittunut vierailu kesti 3 kuukautta, ja yhteistyötä kehitettiin erityisesti palveluliiketoiminnan, arvonluonnin ja innovaatioiden teemojen ympärille.

Tuona aikana kehitimme esimerkiksi palveluliiketoimintaan kohdistuvaa tutkimushanketta, jonka jatkokehittely on jatkunut kevään 2010 aikana. Tämä yhteistyö johtaa tänä vuonna useisiin hankehakemuksiin sekä Suomessa että kansainvälisesti.

Lisäksi yhteistyömme vakiinnutettiin nimitykselläni Oxfordin yliopiston Associate Fellow -tehtävään, jossa toimin Governance, Accounting and Innovation -tutkimusryhmän jäsenenä ainakin seuraavat viisi vuotta.

Dr. Tamar Parush Oxfordin yliopistosta vierailee laadullisten menetelmien konferenssissa Vaasassa 1.-3.6.2010. Konferenssin järjestää Vaasan yliopiston johtamisen yksikkö yhteistyössä Åbo Akademin ja Hankenin kanssa.

15 VAASAN YLIOPISTOLEHTI 1/2010

TEKSTI ja KUVA

Johanna Haveri

Ravintola Pääkonttorin suuressa salissa oli tiivis tunnelma, kun 300 alumnia nosti tervetuliaismaljan VKY Reunioniin.

Ja meillä kaikilla oli niin mukavaa Vaasan korkeakoulussa opiskelleet alumnit tapasivat Helsingissä.

Kaksipäiväisessä juhlahumussa tunnelma oli kuin Putte-possun nimipäivillä.

Oletko koskaan ollut tapahtumassa, jossa jälleennäkemisen riemu on käsin kosketeltavaa ja jossa ihmiset halaavat ja suutelevat enemmän kuin keskivertoparisuhteessa vuoden aikana? Näin tapahtui 13.–14. helmikuuta Helsingissä vietetyssä VKY Reunionissa. Minä olin siellä ja olen iloinen, että sain olla mukana!

VKY Reunion oli 1980-luvulla Vaasan korkeakoulussa opiskelleiden kokoontuminen, jonka suunnittelu lähti liikkeelle vuonna 1984 aloittaneiden kauppatieteilijöiden tapaamisen valmistelusta. Tapahtuma paisui niin, että paikalla oli lopulta yli 300 alumnia seuralaisineen.

Juhlintaa vanhaan malliin Koska tapahtuma osui sopivasti laskiaisviikonloppuun, se aloitettiin jo lauantaina aamupäivällä Swinghillin mäestä Espoon Nuuksiossa. Neljätuntisen mä-

kirupeaman jälkeen happimyrkytyksen saaneet VKY:n We Ski Clubin konkarit lähtivät valmistautumaan iltajuhlaan, joka vietettiin ravintola Pääkonttorin upeassa miljöössä.

Pääkonttoriin saapuessamme saimme rintaamme ystävänpäivän aattoon sopivat punaiset sydämet, joihin oli kirjoitettu juhlijan nimi ja vuosikurssi. Nimilaput auttoivat ajan hampaan puremaa vastaan ja helpottivat entisten opiskelukavereiden tunnistamista.

Juhlaviikonlopun järjestäjät toivoivat, että yliopiston edustajien ja 300-päisen alumnijoukon yhyttäminen palvelisi sekä yliopiston varainkeräystä että alumnitoiminnan organisointia. Niinpä iltajuhlan ainoat varsinaiset ohjelmanumerot olivat rehtori Matti Jakobssonin ja johtaja Jouko Havusen puheenvuorot.

Hiljennyimme kuulemaan myös Tuomo Silveniuksen reilu vuosi sitten kuvaamia edesmenneen rehtori Mauri Palomäen viimeisiä terveisiä opiskelijoille. Puheenvuorojen ja maukkaan illallisen jälkeen heitimme kannat kattoon 80-luvun malliin.

Ystävänpäivän aamuna turnauskestävyyttämme koeteltiin vielä perinteisellä

16 VAASAN YLIOPISTOLEHTI 1/2010

silliksellä, jonne jaksoi kokoontua lähes 80 osallistujaa. Kotiin lähtöä teimme pikkuhiljaa haikeissa, mutta onnellisissa tunnelmissa.

Yhteisiä kokoontumisia tarvitaan VKY Reunionin suuri osallistujamäärä ja monen kaukaa tulleen osallistuminen tilaisuuteen osoittavat, että tällaisia kokoontumisia tarvitaan. Me keski-ikäistyneet kaipaamme yhteyttä opiskeluvuosien aikaisiin ystäviin sekä yhteisten muistojen kertaamista ja uusien synnyttämistä.

Näin suurten kokoontumisten järjestäminen vie järjestäjiltä paljon aikaa ja energiaa. Ehkä aktiivisten alumnien ja yliopiston olisi yhdistettävä voimansa ja löydettävä yhteinen toimintamalli, josta sekä yliopisto että alumnit hyötyisivät, sillä uskoisin alumnitoiminnan virkistämisen ja ylläpitämisen kuuluvan myös yliopiston tavoitteisiin.

Johanna Haveri aloitti ekonomiopinnot vuonna 1984 Vaasan korkeakoulussa.

Nykyisin hän toimii viestintäyrittäjänä ja toimittajana Viestintä Oy Prowomediassa.

Yliopistolaiset bloggaa Yliopisto on avannut oman blogipalvelun, joka tarjoaa mahdollisuuden uudenlaiseen alueelliseen vaikuttavuuteen ja yhteisöllisyyden luomiseen. Omaa blogiaan palvelussa pitävät jo muun muassa aluetieteen professori Hannu Katajamäki, filosofian yliopistonlehtori Tommi Lehtonen sekä tuotantotalouden yksikkö.

Lue asiantuntijoiden ajatuksia omasta tutkimusalastaan ja ajankohtaisista asioista osoitteessa www.uwasa.fi/blogit/

Lyskalaiset tutustuivat yliopistoon Satakunta Vaasan lyseon lukion 2. vuosikurssin oppilasta tutustui yliopistoon TET-päivänään 17. maaliskuuta. Lukiolaisille tarjottiin päivän aikana tuhti infopaketti yliopistosta ja sen tarjoamista opiskelumahdollisuuksista eri tieteenaloilta.

Uusia tiloja opiskeluun ja ryhmätyöskentelyyn Tervahovin alakertaan on remontoitu opiskeluun ja ryhmätyöskentelyyn tarkoitettuja tiloja.

Entisen ylioppilaskunnan käytävän varrelle on kunnostettu kolme itseopiskelutilaa sekä kaksi kymmenen hengen ryhmätyöskentely- ja kokoustilaa. Tiloissa on paikkoja yhteensä yli 50 opiskelijalle.

– Aikaisemmin valtaosa itseopiskelutiloista sijaitsi tiedekirjasto Tritoniassa. Tilojen käyttäjämäärä kuitenkin lisääntyi, kun Vamkin ja Novian kirjastot tulivat osaksi Tritoniaa. Lähdimme ennakoimaan kysyntää tiloja lisäämällä, kommentoi yliopiston kiinteistöpäällikkö Mikko Harju.

Osa ryhmätyötiloista tullaan varustamaan nykyaikaisella kokoustekniikalla ja itseopiskelutiloihin sijoitetaan kiinteitä pöytäkoneita.

Harjun mukaan samantyyppinen itseopiskelutilakokonaisuus pyritään toteuttamaan tulevaisuudessa myös Fabriikkiin.

Henkilökunnan ystävänpäiväkahveilla 16.2.2010 muistettiin jälleen pitkään palvelleita yliopistolaisia. Työilmapiiri ja yhteistyö koetaan paremmaksi kuin yliopistoissa keskimäärin.

Yliopistoväki viihtyy työssään Vaasan yliopisto sijoittuu yliopistojen välisessä työhyvinvointivertailussa koko maan keskiarvon yläpuolelle. Henkilökunta on tyytyväinen oman työn sisältöön ja haasteellisuuteen sekä työilmapiiriin ja työyhteisöön. Tämä selviää vuoden alussa julkistetusta yliopistojen työhyvinvointibarometrista.

Koko yliopistokentän vertailussa Vaasa sijoittui keskiarvoa paremmin tiedonkulun ja työilmapiirin osalta. Tiedonkulkuun tyytyväisten osuus on vuoteen 2008 verrattuna parantunut selvästi, yli 7 %. Tiedonsaanti yliopistolla tapahtuvista muutoksista koettiin yleisesti hyväksi. Avoimissa vastauksissa kiitosta saivat etenkin henkilökunnalle järjestettävät ajankohtais- ja infotilaisuudet. Työilmapiiriä kehuttiin erityisesti lähityöyhteisöjen osalta.

Tyytymättömyyttä kyselyn mukaan herättivät palkkaus, työstä aiheutuva kiire sekä epätasainen työtaakka.

Sähköinen kysely toteutettiin syksyllä 2009. Valtion työmarkkinalaitoksen kehittämän barometrin avulla yliopisto seuraa työyhteisön tilaa ja kehitystä.

17 VAASAN YLIOPISTOLEHTI 1/2010

Vaasan yliopiston julkaisujen tilaukset puh. (06) 324 8217 tai http://www.uwasa.fi/julkaisusarjat/luettelo/

Saba Khalid Markkinointi, 23.10.2009 Exploring Firm Level Market Knowledge Competence and its Implications for the Speed and Success of Export Expansion: A Mixed Methodology Study from the Software Industry.

Acta Wasaensia No. 210 Tutkimuksessa tarkastellaan millainen osaaminen ja tietämys on olennaista pk-yritysten kansainvälistyessä, ja miten niiden markkinatietämys vaikuttaa vientitoiminnan laajentamisen nopeuteen sekä onnistumiseen.

Vientitoiminnan laajentamisen kehittämiseen vaikuttavat yrityksen aiempiin kokemuksiin perustuvat tiedot ja asiakkaiden tarpeiden tuntemus. Kokemuksiin perustuva tieto vaikuttaa merkittävästi yrityksen varhaiseen markkinoilletuloon.

Sekä laajentumisen nopeuteen että onnistumiseen vaikuttaa yrityksen kyky oppia yritysten välisen strategisen yhteistoiminnan käytäntöjä uusilla markkinoilla. Olennaista vientitoiminnan varhaisen laajentamisen kannalta on strategisen yhteistoiminnan hallinta ja uusien tuotteiden kehittäminen. Yritysjohdon on hyvä tiedostaa tiedoissa ja taidoissa olevat puutteet jo vientitoiminnan laajentamista suunniteltaessa.

Tutkimuksessa on käytetty jaksottaista, monimenetelmäistä tutkimusasetelmaa. Tutkimusaineisto on koottu sadasta ohjelmistoja myyvästä yrityksestä Euroopan, Yhdysvaltojen ja Tyynenmeren Aasian alueelta.

Tiina Kankkonen Saksan kieli, 6.11.2009 Der Ramschkastenklassiker.

Zur öffentlichen Rezeption und zum Bild Peter Handkes in Finnland.

Acta Wasaensia No. 211 Kriitikoiden arvostaman, mutta suuren yleisön vieroksuman kirjailija Peter Handken menestystä Suomessa ovat alusta asti ohjanneet, ja jossain määrin myös kahlinneet, hänestä mediassa annetut mielikuvat. Kuva vaikeasel-

koisesta ja rajatulle lukijakunnalle sopivasta kirjailijasta on pitkälti suomalaiskustantajien ja -kriitikoiden tuottama.

Tutkimuksessa tarkastellaan Handkesta ja hänen teoksistaan käytyä keskustelua sanomaja aikakauslehdistössä vuosina 1971–2008.

Tutkimuksessa selvitetään, miten kirjailijakuvat yleensä syntyvät ja millaisia ovat kustantajien, kulttuuritoimittajien sekä kirjallisuus- ja teatteriarvostelijoiden Handkesta välittämät kuvat.

Handkea on markkinoitu Suomessa tietyntyyppiselle kohderyhmälle sopivana laatukirjallisuutena. Häntä on totuttu pitämään merkittävänä, mutta myös erittäin vaikeana kirjailijana. Tätä on perusteltu vaikeaselkoisiksi, abstrakteiksi ja filosofisiksi luonnehdittujen teosten tematiikalla sekä kirjailijalle ominaisella hidaslukuisella kielenkäytöllä. Lisäksi Handken näytelmien on lähes poikkeuksetta nähty soveltuvan parhaiten katsojakunnalle, joka odottaa teatteriesitykseltä intellektuaalisia haasteita.

Kirjailijan poliittisesti epäkorrekteina pidetyistä mielipiteistä huolimatta kriitikot arvostavat Handkea kirjailijana erittäin korkealle.

Jussi Jylhäsaari Hallintotiede, 13.11.2009 Johtamisen muutos kuntien perusterveydenhuollon organisaatioissa: Tietoista uudistamista vai realiteetteihin sopeutumista?

Acta Wasaensia No. 212 Perusterveydenhuollon hallinnon kehittämisessä New Public Management -ajattelu ei ole ollut aito tahtotila vaan realiteetti. Tutkimuksessa tarkastellaan kahdeksan kaupungin – Espoon, Lahden, Vaasan, Kajaanin, Keravan, Nokian, Varkauden ja Raision – perusterveydenhuollon ja erityisesti vastaanottotoiminnan hallinnon kehitystä vuosina 1993–2004.

Tarkasteltujen kaupunkien sosiaali- ja terveystoimet ovat eri tilanteissa toimineet hyvin erilaisiin toimintamahdollisuuksiin sopeutumalla. Espoo ja Raisio nousevat esiin aktiivisina terveydenhuollon hallinnon uudistajina. Vaasa ja Varkaus ovat tarkastelluista kaupungeista varovaisimpia. Organisaation ja johtamisen uudistaminen sekä tulosmittauksen hyödyntäminen ovat olleet käytetyimpiä uudistusteemoja.

Kaupungit ovat toimineet samansuuntaisesti erityisesti ostopalveluissa, joita Lahtea lukuun ottamatta on käytetty varsin vähän.

Ostopalveluita on käytetty eniten yö-, ilta- ja viikonloppupäivystysten järjestämisessä. Organisaatio- ja johtamisuudistusten määrässä on ollut huomattavia eroja kaupunkien välillä.

Yleisimmin uudistusten taustalla on ollut taloudellisten säästöjen tavoittelu tai uudistettujen toimintamallien etsiminen.

Tutkimusta varten haastateltiin 21 sosiaali- ja terveystointen johtavaa viranhaltijaa.

18 VAASAN YLIOPISTOLEHTI 1/2010

Mian M. Ajmal Tuotantotalous, 17.11.2009 Managing Knowledge in Project-based Organizations. A Cultural Perspective.

Acta Wasaensia No. 214 Projektiluonteinen organisaatio muodostetaan usein väliaikaiseksi järjestelmäksi, joissa suoritetaan erilaisia ainutkertaisia tehtäviä. Tietohallinnon kehittyminen on vahvistanut näkemystä, että projektiorganisaatiossa tietoresurssit täytyy järjestää tavallista tehokkaammin.

Tutkimus tunnistaa kulttuuriset tekijät ja niiden vaikutukset tietohallintoon. Lisäksi tunnistetaan tekijöitä, jotka vaikuttavat tietohallinnon hankkeiden onnistumisiin ja epäonnistumisiin projektiluonteisissa organisaatioissa.

Organisaation kulttuurilla on merkittäviä vaikutuksia projektiluontoisten organisaatioiden tietohallintoon. Organisaatiokulttuurilla on myös vaikutusta projektiympäristöjen tietohallinnon toimenpiteisiin. Informaatiojärjestelmiin liittyvä kannustinten puute on merkittävä este menestyksekkäälle tietohallinnon toimenpiteille projekteissa.

Projektijohtajien tulisi keskittyä organisaatiokulttuurin ominaisuuksiin, jotta projektien tietohallinto onnistuu. Heidän tulisi muotoilla houkutteleva kannustinjärjestelmä, jolla tuetaan projektin jäseniä osallistumaan tietohallinnon toimintoihin. Heidän tulisi myös varmistaa tehokkaan ja käyttäjäystävällisen tietojärjestelmän olemassaolo ennen tietohallinnon toimenpiteiden aloittamista organisaatioissa.

Anu Eteläaho Johtaminen ja organisaatiot, 27.11.2009 Kansainvälisen suurtapahtuman johtaminen.

Tapaustutkimus yleisurheilun MM2005-kisaprojektin johtamisesta.

Acta Wasaensia No. 213 Helsingissä järjestetty tapahtuma oli vuoden 2005 tärkein urheilutapahtuma maailmassa ja kansainvälisesti suurin Suomessa koskaan järjestetty tapahtuma siihen mennessä. Tutkimuksessa tarkasteltiin tapahtumajohtamisen

osa-alueita, johtamisprosesseja ja johtajien rooleja tapahtuman eri vaiheissa.

Kansainvälisen suurtapahtumaprojektin menestyksellinen johtaminen edellyttää eri johtamistyylien ja -roolien hallintaa. Tehtävässä vaaditaan sekä kokonaissuunnitteluun ja valvontaan paneutuvaa deduktiivista johtamistyyliä että vuorovaikutuksellista ja linkittävää induktiivista johtamistyyliä.

Johtamisprosessien vaihtelut aiheuttavat jatkuvia haasteita ja muutoksia johtajien toimintakohtaisissa rooleissa. Sen sijaan tehtäväkohtaiset, statuksen mukaiset roolit eri johtamistyyleineen ja lähestymistapoineen ovat johtajilla pysyvämpiä ja vahvimpia. Johtamisen yhtenä tärkeimpänä elementtinä on vaikuttaminen sidosryhmiin ja omaan organisaatioon sekä tasapainoilu näiden välillä.

Tutkimuksen pääaineisto koostuu kisaprojektin johtajien haastatteluista suunnittelu-, toteutus- ja arviointivaiheissa.

Chao Gao Tietoliikennetekniikka, 27.11.2009 Performance and Energy Efficiency in Wireless Self-Organized Networks.

Acta Wasaensia No. 215 Tutkimuksessa tarkastellaan itseorganisoituvia langattomia ad hoc- ja anturiverkkoja.

Ad hoc -verkot perustuvat laitteiden välisiin tiedonsiirtoyhteyksiin. Anturiverkko mahdollistaa ympäristön ja olosuhteiden mittaamisen keräämällä tietoa ympäristöstään. Käytettyjen protokollien energiatehokas suunnittelu voi oleellisesti parantaa verkkojen stabiilisuutta ja pidentää niiden elinikää.

Gao on tutkinut verkkojen energiatehokkuutta eri protokollakierroksilla. Fyysisen kerroksen ja MAC-kerroksen osalta on tutkittu verkkosolmujen energiankulutusta, korkeampien kerrosten osalta protokollien signalointikuormaa. Verkkokerroksen osalta on tutkittu erityisesti reaktiivisia reititysprotokollia.

Väitöstyössä on tarkasteltu myös tehotason säätöä osana verkon klusterointia. Klusteroinnilla pyritään verkon skaalautuvuuden sekä energiatehokkuuden parantamiseen.

Työssä esitetään klusterointimenetelmä, joka hyödyntää mitattuja linkin tilatietoja sekä mahdollisuutta eri tehotasojen asettamiseen klusterin sisäiselle ja klustereiden väliselle tiedonsiirrolle.

Jyri Naarmala Tietotekniikka, 11.12.2009 ICT and Teachers in Higher Education: A Case Study on Adopting Web Based Training.

Acta Wasaensia No. 217 Väitöstutkimuksessa tarkastellaan verkkopohjaisen tieto- ja viestintäteknologian käyttöönoton syitä yliopisto-opetuksessa sekä teknologian käyttöön liittyvää ongelmakenttää.

Opettajan rooli on uuden teknologian myötä muuttumassa perinteisestä auktoriteetista oppijaa tukevaan ja ohjaavaan suuntaan.

Myös miesten ja naisten välillä vaikuttaisi olevan eroja ICT:n hyödyntämisessä. Miehille uuden teknologian käyttöönottopäätöstä tehtäessä olennaista on selkeä tekninen ratkaisu käsillä olevaan ongelmaan. Naiset puolestaan arvostavat laajemmin uudesta teknologiasta saatavia, erityisesti viestinnällisiä hyötyjä.

Tutkimuksessa on kehitetty aineistolähtöisesti johdettu teoreettinen käyttöönottomalli, joka muodostuu kahdeksasta vaikuttavasta tekijästä ja näiden välisistä suhteista. Tutkimuksen tuloksia voidaan soveltaa erityisesti opetusorganisaatioissa, joissa uutta teknologiaa ollaan ottamassa käyttöön.

Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena Vaasan yliopistossa. Aineisto kerättiin haastattelujen avulla, ja se analysoitiin laadullisesti.

Jarkko Peltomäki Laskentatoimi ja rahoitus, 11.12.2009 Do Investors Benefit from the Use of Options and Complexity of Derivate Strategy of a Hedge Fund?

Acta Wasaensia No. 216 Hedgerahastojen johdannaisstrategiat eivät yleisesti ole yhteydessä riskienhallintaan vaan pikemminkin piilevään riskiin. Tutkimuksessa on tarkasteltu johdannaisten, erityisesti optioiden ja osakeindeksifutuurien, ja monimutkaisten johdannaisstrategioiden käytön vaikutusta hedgerahastojen sekä niihin sijoittavien rahastojen suorituskykyyn ja riskipiirteisiin.

Johdannaisstrategian monimutkaisuus on yhteydessä suurempaan piilevään riskiin. Pii-

19 VAASAN YLIOPISTOLEHTI 1/2010

levä riski voidaan hedgerahastojen kohdalla selittää hedgerahastoille tyypillisillä riskitekijöillä. Hedgerahastoihin sijoittavilla rahastoilla piilevä riski on sen sijaan rahastokohtaista.

Johdannaisstrategian suorituskyky on myös yhteydessä heikompaan hedgerahaston suorituskykyyn. Kuitenkin hedgerahastoihin sijoittavien rahastojen kohdalla johdannaisstrategian monimutkaisuus on osin yhteydessä pienempään riskiin.

Osakeoptioiden ja rahaston suorituskyvyn välillä on positiivinen yhteys, joka kuitenkin häviää, kun vertailuindeksien tuotot otetaan huomioon. Osakeindeksifutuurit, jotka voidaan nähdä rahaston likviditeetin vaihtelun vaimentimena, ovat negatiivisessa yhteydessä suorituskykyyn. Selitys tälle negatiiviselle yhteydelle on heikompi kyky hallita likviditeettiä niissä rahastoissa, jotka sijoittavat osakeindeksifutuureihin.

Tutkimusaineistona oli 3 403 yksittäistä hedgerahastoa ja 763 hedgerahastoihin sijoittavaa rahastoa.

Yohanes Kristianto Nugroho Widhi Tuotantotalous, 21.12.2009 Structuring postponement strategies in the supply chain by analytical modeling.

Acta Wasaensia No. 218 Tutkimus esittelee uusia menetelmiä ja työkaluja massaräätälöitävän tuotteen suunnitteluun ja arviointiin. Massaräätälöinnillä tarkoitetaan tuotantotapaa, jossa laaja tuotevalikoima voidaan toteuttaa massatuotannon kustannustehokkuudella. Toimintapa on mahdollista tuotesuunnittelun, myyntijärjestelmien ja uusien tuotantotekniikoiden avulla.

Tutkimuksen tulokset korostavat postponement-strategioiden soveltamista silloin, kun massaräätälöinnin strategioiden dynamiikka muuttuu suhteessa tuotteisiin ja prosessien muutoksiin. Postponement-strategialla pyritään sananmukaisesti viivyttämään tiettyjä tuotantoketjun vaiheita mahdollisimman lähelle asiakkaan lopullista ostopäätöstä.

Tutkimus perustuu analyyttiseen mallinnukseen. Tulokset tukevat valmistettavan tuotteen prosessien, suunnittelun, toimituksien, valmistuksen ja markkinoinnin integroimisen tärkeyttä.

Työssä esiteltyjen mittarien avulla voidaan vertailla erilaisten suunnitteluratkaisujen tai hankintastrategioiden soveltuvuutta massaräätälöintiin. Tulevaisuudessa on mahdollista kehittää empiirisiä simulaatiomalleja huomioimalla muuttujat ja ongelman kattavuus.

.KV63

Kutsumme kaikki Vaasan yliopiston varainhankinnan talkoisiin Yliopistojen oikeudellinen asema on muuttunut, ja niiden oman pääoman tarve kasvaa. Valtio on sitoutunut tekemään 2,5-kertaisen sijoituksen siihen peruspääomaan, jonka yliopisto kokoaa vuoden 2010 loppuun mennessä.

Lahjoitusten verovähennysoikeus on nostettu 250 000 euroon, ja se on laajennettu koskemaan myös yksityisiä henkilöitä.

Nyt on ainutlaatuinen mahdollisuus olla mukana tukemassa Vaasan yliopiston kehittämistä. Tervetuloa mukaan!

Autamme tarvittaessa lahjoitusasiakirjojen laadinnassa. Lisätietoja antavat johtaja Jouko Havunen, puh. (06) 324 8450, jouko.havunen@uwasa.fi sekä lakimies Samu Leskinen, puh. (06) 324 8584, samu.leskinen@uwasa.fi. www.uwasa.fi/varainhankinta