Vaasan yliopistolehti 1/2011

VAASAN YLIOPISTOLEHTI 1/2011

Kulttuuritaustat huomioon perehdyttämisessä – uutta innovaatiokykyä yritykselle Historia välittyy kielen kautta

Kansallisen kulttuurin vaikutus hallintoon Vaihdosta kansainvälisiä tutkimuskontakteja

Monikielisyys ja -kulttuurisuus

Vaasan yliopistolehti 1/2011 Lehti yhteistyökumppaneille, alumneille ja muille yliopistosta kiinnostuneille

SISÄLLYS 1/2011

Julkaisija Vaasan yliopisto

Pääkirjoitus ..........................................................................

3

Uutisia ...................................................................................

4

Monikulttuurisuus työyhteisön voimavarana ................

6

Graafinen suunnittelu ja taitto Mainostoimisto Bock’s Office

Sydänsuru, kuu ja kyyneleet.

Suomalaisen käännösiskelmän kieltä etsimässä ...........

8

Etukannen suunnittelu Mainostoimisto Bock´s Office Tiina Siika-aho

Monikielisyys tuttua jo vuosisatojen takaa ....................

10

Hallintovertailun tarkoituksena on oppia muista ja itsestämme ........................................

11

ICS-maisteriohjelmassa opiskellaan kulttuurienvälisyyttä .....................................

12

Minun vaihtoni .....................................................................

13

Kilpailuetua yritysten ja tutkijoiden yhteistyöllä ..................................................

14

Promootio 26.–28.5.2011: Yliopistolle kymmenen kunniatohtoria...........................

16

Väitöksiä ...............................................................................

17

Toimitus Päätoimittaja Virpi Viertola Toimitussihteeri Ninna Kujala

Takakannen kuva Rehtorin työhuoneen orkidea kevätkukassa. Vuonna 2008 rehtoriksi valinnan johdosta lahjoitettu orkidea palkitsee hoitajansa upeassa väriloistossa.

Paino Oy Litoset Ab Toimituksen osoite Vaasan yliopisto, viestintä PL 700 65101 Vaasa viestinta@uwasa.fi Tilaukset, osoitteenmuutokset ja palaute viestinta@uwasa.fi

ISSN 1236-6730

www.uwasa.fi

Kielitaidosta kulttuurien ymmärtämiseen noussut voimakkaasti yhteiskunnallisen keskustelun Uusi yliopistolaki on tuonut yliopistoihin uusia toiminaiheeksi. Eduskuntavaalien ympärillä käydään välillä tatapoja. Keskeisenä muutoksena voidaan pitää stratekiivastakin keskustelua ruotsin kielen asemasta koulugisen johtamisen merkityksen korostumista. Yliopistot tusjärjestelmässä ja maahanmuuton mukanaan tuomisovatkin laatineet ja tarkentaneet strategioitaan ja määta yhteiskunnallisista haasteista. Lukiokoulutuksessa ritelleet itselleen painoaloja profi loituakseen ja erottupelätään yleissivistyksen rapistuvan, kun valinnaisuus akseen toisistaan. lisääntyy ja lukiolaiset yhä harvemmin ja yksipuolisemVaasan yliopistossa keskustelua painoaloista on käymin valitsevat opintoihinsa kieliä. ty pitkään, ja yliopiston neljä painoalaa Työmarkkinoilla Hyvään yleissivistykseen kuuluvaa on määritelty yliopiston strategiassa. laajaa ja monipuolista kielitaitoa ei yhStrategian sisäistäminen koko henkilöstarvitaan teiskunnassa näytä enää arvostettavan. tön toimintamalliksi vaatii yliopistoissa yhä enemmän Jatkossa tämä tulee vaikuttamaan myös ponnistelua ja uudenlaista ajattelua, jota ollaan vielä oppimassa, mutta kehitystä laaja-alaisia osaajia, yliopistoissa ja asettamaan haasteita etenkin humanistisen alan koulutukselle tähän suuntaan on jo havaittavissa.

Yksi yliopiston tutkimuksen paino- jotka ymmärtävät opiskelijarekrytoinnista opetussisältöihin ja lähtötasomäärittelyihin saakka. aloista on monikielisyyden ja -kulttuuriihmistä.

Kielitaidon heiketessä vähenee kyky suuden vahvistaminen, johon tämän lehymmärtää omaa ja toisten kulttuuria, historiaa, taidetden artikkelit liittyvät. Aiheiden kirjo kertoo yliopiston ta, uskontoa ja muita inhimillisen kanssakäymisen eri tutkimuksen monialaisuudesta: monikulttuurisuus ja muotoja. Näissä yhteiskunnallisen keskustelun virtaukkansainvälisyys eivät ole pelkästään humanistisen alan sissa painoalalla riittää tutkimusaiheita ja näkökulmia tutkimuksen kiinnostuksen kohteita, vaan ne liittyvät pitkäksi aikaa. yhtä lailla liiketoimintaosaamiseen ja hallintotieteisiin.

On arvokasta, että liiketoimintaorientoituneessa yliPainoalan määritys on onnistunut, koska se kokoopistossa on valittu painoala, joka korostaa ajattelun aa monenlaista tutkimusta useammalta tieteenalalta. laaja-alaisuutta, pitkäjänteisyyttä ja kriittisyyttä. Näitä Toiveena olisi, että tämä painoala, kuten myös muut tarvitaan tämän päivän yhteiskunnassa, myös yliopisyliopistomme painoalat, saattaisi aiheesta kiinnostuneet tossa, vaikka niille ei voitaisikaan osoittaa välitöntä tutkijat yhteen ja tuottaisi monitieteistä tutkimusta, jostaloudellista tuottavuutta. Monikielisyyden ja -kulttuusa eri alojen vahvuudet ruokkisivat toisiaan. risuuden tutkimuksella on siis tilausta eri tieteenaloilla Monikielisyys ja -kulttuurisuus on painoalana nyt ja tulevaisuudessa. mielenkiintoinen myös siksi, että se on viime aikoina

Merja Koskela filosofisen tiedekunnan dekaani

3 VAASAN YLIOPISTOLEHTI 1/2011

Vuosijuhlassa palkittiin vuoden tutkimus- ja opetustekoja Opetus- ja tutkimushenkilökuntaa palkittiin jälleen vuosipäivän juhlassa 27. tammikuuta. Vuoden 2010 tutkimusteko -palkinnon sai kauppatieteiden tohtori, professori Marko Kohtamäki johtamisen yksiköstä. Opetusteko-palkinto myönnettiin teologian tohtori, yliopistonlehtori Tommi Lehtoselle.

Kohtamäki on edennyt urallaan nopeasti ja osoittanut kehittymishakuisuutta, laaja-alaisuutta ja aktiivista yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa. Hän on toiminut aktiivisesti mittavan Future Industrial Services -hankkeen valmistelussa, joka antaa mahdollisuuden pitkäjänteiseen tutkimus- ja kehittämistyöhön. Kohtamäki toimii professorina Epanet-verkoston Yrit-

täjyys-hankkeessa ja Associate Fellow -nimikkeellä Oxfordin yliopiston Said Business Schoolissa.

Tommi Lehtonen vastaa filosofian opetuksesta Vaasan yliopistossa. Hän on kehittänyt sivuaineopinnot vastaamaan eri koulutusohjelmien tarpeita ja saanut kursseistaan erinomaista palautetta. Lehtosen panos yliopiston jatkokoulutukseen on merkittävä, ja hänen tieteenfilosofian ja kriittisen ajattelun kurssit ovat suosittuja tohtoriopiskelijoiden keskuudessa.

Myös ylioppilaskunta julkisti juhlassa omat palkintonsa.

Hyvä opettaja -palkinto jaettiin tällä kertaa soveltavan kielitieteen professori Anita Nuopposelle. Best International Teacher -palkinnon sai englannin kielen professori Gerald Porter.

Ystävänpäivänä muistettiin pitkistä palveluvuosista

Oma yö t motivoi yliopistolaisia Työhyvinvointikyselyn mukaan yliopistolaiset kokevat työnsä sopivan haastavaksi ja heidän osaamisensa vastaa työn vaatimuksia. Työn itsenäisyys ja tehtävien mielenkiintoisuus motivoivat ja oma panos koetaan tärkeäksi koko yliopiston menestymisen kannalta.

Yliopistolaiset nauttivat esimiestensä luottamusta. Kollegoilta on helppo pyytää apua tai lisätietoja, toisia tuetaan ja kannustetaan. Jonkin verran työssä jaksamista kuormittavat erilaiset muutokset, joita viime vuosina on ollut monia.

Vaikka kokonaisuutena arvioiden yliopiston työntekijät voivat hyvin, parannettavaakin löytyy. Osa työntekijöistä kokee vaikutusmahdollisuutensa päätöksentekoon vähäiseksi.

Tämän lisäksi päätöstenteon avoimuuteen ja valmisteluun kaivataan parannusta.

Marraskuussa 2010 henkilökunnalle tehtyyn kyselyyn vastasi noin 250 yliopistolaista. Tulosten avulla kehitetään yliopiston toimintaa ja työhyvinvointia entistä paremmaksi.

Yliopistolle YouTube-kanava

Perinteeksi muodostuneet rehtorin ystävänpäiväkahvit keräsivät yliopistolaiset koolle 14. helmikuuta. Yhteisen kahvihetken ohessa muistettiin yli 20 vuotta palvelleita yliopistolaisia tuttuun tapaan, punaisella ystävänpäiväruusulla ja yliopiston hopeisella rintamerkillä. Kuvassa sovellussunnittelija Pasi Jussila, rehtori Matti Jakobsson ja henkilöstöjohtaja Auli Kinnunen.

Alkuvuoden 2011 aikana yliopisto on julkaissut useita lyhyitä videoita suositussa YouTube-palvelussa. Yliopiston kanavalla voi nähdä esimerkiksi opiskelijoiden kertovan opiskelustaan Vaasan yliopistossa sekä tutkijoiden esittelevän omia hankkeitaan ja tutkimustuloksiaan. Kanavalle kootaan niin yliopistoa kuin sen ihmisiäkin esitteleviä videoita.

Käy tutustumassa!

www.youtube.com/user/universityofvaasa 4 VAASAN YLIOPISTOLEHTI 2/2011

TET-päivä toi lukiolaiset kampukselle Noin 130 Vaasan lyseon lukion oppilasta tutustui yliopistoon TET-päivänään 16. maaliskuuta. Vieraat saivat tietoa opiskelumahdollisuuksista, valmistuneiden työllistymisestä sekä lukiolaisille tarjolla olevista yliopistokursseista. Oppilaat pääsivät myös osallistumaan eri tieteenalojen luennoille ja kuulemaan opiskelun arjesta yliopisto-opiskelijoiden itsensä kertomana.

Jälkikäteen vieraat kiittelivät erityisesti kohtaamista opiskelijoiden kanssa. Ennakkoluulot yliopisto-opiskelun tylsyydestä vaihtuivat palautteen perusteella uuteen intoon ja uteliaisuuteen.

– Vierailu oli hyvin järjestetty ja hyödyllinen. Yksi jatkokoulutussuunnitelma lisää, totesi palautteessaan tuleva abiturientti.

Uusi kielikylvyn maisteriohjelma alkaa syksyllä

Mikko Pukkinen vieraana yliopistosäätiön 50-vuotisjuhlassa

Filosofisessa tiedekunnassa alkaa syksyllä 2011 ruotsin kielen ja kielikylvyn maisteriohjelma. Ensimmäistä kertaa toteutettava ohjelma kouluttaa ruotsin kielen, monikielisyyden ja erityisesti ruotsin kielen kielikylvyn asiantuntijoita sekä yksityiselle että julkiselle sektorille.

Ohjelman laajuus on 120 opintopistettä, ja se on suunniteltu toteutettavaksi kahdessa vuodessa. Opinnot sisältävät lähiopetusjaksojen lisäksi itsenäistä etäopiskelua. Kielikylvyn käytäntöä käsittelevillä kursseilla tehdään yhteistyötä Vaasan kaupungin kielikylpy-yksiköiden kanssa. Ohjelmasta valmistuu filosofian maisteriksi.

Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Mikko Pukkinen osallistui Vaasan yliopistosäätiön 50-vuotisjuhlaan huhtikuun alussa. Juhlapuheessaan Pukkinen pohti muun muassa yhteiskunnan ja työelämän muutosten vaikutusta yliopistoihin ja koulutuksen kehittämiseen.

Hakuaika päättyy perjantaina 10. kesäkuuta 2011 klo 16.15.

Lue lisää osoitteessa www.uwasa.fi/maiss

5 VAASAN YLIOPISTOLEHTI 2/2011

TEKSTI Kaj Paulamäki KUVA Mikko Lehtimäki

Monikulttuurisuus työyhteisön voimavarana

Professori Vesa Suutarin mukaan etninen monimuotoisuus tuo uusia näkökulmia ja voi siten kasvattaa organisaation innovaatiokykyä.

Yhteiskunnan etninen monimuotoistuminen vaikuttaa suomalaiseen työelämään tulevaisuudessa yhä enemmän. Johtamisen yksikön toteuttamassa tutkimuksessa paneuduttiin eri kulttuuritaustoista tulevan henkilökunnan perehdyttämisprosessiin.

johtamisen ja organisaatioiden professori Vesa Suutari uskoo, että erilaisuutta on syytä tarkastella sekä voimavarana että kehittämishankkeena.

– Organisaation innovointikyky kasvaa, kun saadaan erilaisia näkökulmia.

Monilla aloilla pysyvän työvoiman saanti on haasteellista ja siten uusia rekrytointiryhmiä etsitään. Edut eivät tule kuitenkaan automaattisesti, vaan työyhteisön kehittämistä pitää tapahtua, hän sanoo ja viittaa muun muassa työntekijän perehdyttämiseen.

Etninen monimuotoisuus on suomalaisissa työyhteisöissä vielä melko uusi ilmiö.

Ikärakenteen muutokset, yhteiskuntien käynnissä oleva verkottuminen ja integraatio sekä yleinen elinkeinoelämän muutos ohjaavat tulevaisuuden kehitystä yhä laajempiin kulttuurieroihin väestössä.

Työelämä on uusien haasteiden edessä, sillä etnisesti monimuotoistuva yhteiskunta asettaa monille organisaatioille tarpeen uudistaa käytäntöjään.

Kauppatieteellisen tiedekunnan dekaani,

Perehdyttäminen avainasemassa

6 VAASAN YLIOPISTOLEHTI 1/2011

Perehdytyksen tarkoituksena on edesauttaa työntekijän sopeutumista uuteen työtehtävään ja -yhteisöön, jotta henkilö kykenee itsenäiseen ja tehokkaaseen työskentelyyn. Sen merkitys on erityisen suuri etenkin työsuhteen alussa.

– Perehdyttämisen tarkoitus on viestiä, millainen organisaatio on ja mitä työntekijältä odotetaan. Sen avulla uusi tulokas oppii tuntemaan työpaikan tavat

ja työnsä vaatimukset, Suutari sanoo.

– Monimuotoisille kohderyhmille täytyy miettiä tarkemmin, mitä ja miten koulutetaan. Uusien työtehtävien lisäksi suomalainen työyhteisö on monelle heistä vieras. Usein maahanmuuttajat voivat olla aika eksyksissä, jos heitä ei tueta.

Monikulttuuristen ryhmien kohdalla perehdyttämisen tulee olla räätälöidympää ja pidemmälle seurattua.

Yksilötasolla tulee huomioida myös osaaminen ja valmiudet vaadittaviin tehtäviin. Valmista muottia siihen ei ole, vaan prosessin tulee perustua henkilökohtaiseen huomiointiin.

Erityistarpeet huomioon Etnisesti monimuotoisen henkilöstön kouluttaminen vaatii muutoksia verrattuna aiempiin käytäntöihin. Kehitettävää on esimerkiksi yksilöllisten tarpeiden huomioimisessa sekä suomalaisen työkontekstin ja -kulttuurin opettamisessa osana perehdytystä.

Tutkimuksen perusteella maahanmuuttajataustaisten sitoutuminen ja

motivoituminen tekemiseen kasvoi, kun he kokivat että heidän erityistarpeitaan huomioitiin aktiivisesti. Merkittäväksi koettiin myös perehdytyksestä vastaavan henkilön monikulttuuriosaaminen.

– Jos suhtautuminen on positiivista ja tukea annetaan, työkyky lisääntyy, Suutari valottaa.

Tutkimuksessa havaittiin myös, että erot kouluttamisessa organisaatioiden välillä saattoivat vaihdella hyvinkin paljon. Erityistarpeiden huomioiminen ei tulisi rajoittua pelkästään perehdytykseen, vaan sen olisi syytä ulottua lisäksi muihin henkilöstötoimintoihin.

Työyhteisön avoimuus ja relevantin tiedon saatavuus on oleellista uuden henkilökunnan perehdyttämisessä, jotta vieraat toimintamallit tulevat tutuiksi.

Yhteistyötä PETMO-hankkeen kanssa Etnisesti monimuotoistuvan henkilöstön perehdyttämistä tarkastelleen tutkimuksen toteuttivat yhdessä Suutarin kanssa Jussi Leponiemi, Riikka Parkas sekä Abdirizak Mohammed Johtamistaidon opis-

tosta. Tutkimuksen rahoitti Tekes.

Yksikkö teki yhteistyötä PETMO – Perehdyttämällä monimuotoiseen työyhteisöön -hankkeen kanssa, joka tarjosi monivuotisen aineiston analysoitavaksi.

SAK:n hallinnoimassa projektissa tarkasteltiin etnisten ryhmien vaikutusta uusien työntekijöiden perehdytysprosessiin yhteensä 17:ssä eri alojen organisaatiossa.

– Sitä kautta voitiin analysoida prosessien kehittämistarpeita monimuotoisuuden lisääntyessä, tutkia kohderyhmälle räätälöityjä prosesseja sekä kehitettyjen käytänteiden toimivuutta, Suutari kertoo PETMO-aineiston merkityksestä.

Johtamisen yksikössä on tehty etniseen monimuotoisuuteen liittyviä tutkimuksia enemmänkin, muun muassa Suomen Akatemian ja Työministeriön rahoittamina. Jussi Leponiemi tarkasteli väitöskirjassaan, kuinka etniseen vähemmistöön kuuluva henkilö kokee vuorovaikutuksen laadun ja kehittymisen esimiesalaissuhteessa alaisen näkökulmasta.

Aulikki Sippola keskittyi väitöksessään henkilöstöjohtamisen kysymyksiin monimuotoistuvissa työyhteisöissä.

Etnisyydestä kaivataan lisää tieteellistä tutkimusta Voimistuvan muuttoliikkeen myötä tutkimustietoa etnisyydestä tarvitaan jatkossa yhä enemmän. Siitä hyötyvät niin työntekijä, organisaatiot kuin koko yhteiskunta. Jotta monikulttuurisuuden mahdollistamiin etuihin voidaan tarttua, tarvitaan Vaasan yliopiston aloittamaa aiheen tieteellistä tarkastelua lisää.

Muutokseen varautuminen on toisaalta myös välttämätöntä, eikä pelkästään hyötyjen hakemista. Johtamisen ja organisaatioiden professori Vesa Suutari painottaa, että rajojen ulkopuolelta tulevalle työvoimalle on jatkossa selkeä tarve johtuen väestön ikärakenteesta.

Tälläkin hetkellä on olemassa toimialoja, joille on vaikea saada motivoitunutta henkilökuntaa syntyperäisten suomalaisten keskuudesta.

– Maahanmuuttajaryhmistä voidaan saada työntekijöitä, jotka ovat sitoutuneita työntekoon näillä toimialoilla

ja ovat erittäin asiakaspalvelualttiita, Suutari kertoo. Asiaa voi tarkastella toiseltakin kannalta.

– Myös asiakaskunta on muuttumassa globaalimmaksi, joten asiakaspalveluun tarvitaan henkilöitä, jotka tuntevat vieraita kulttuureita.

Mikäli etnisesti monimuotoiset ryhmät saadaan hyvin perehdytettyä suomalaiseen työelämään, seuraukset näkyvät myös isommassa mittakaavassa.

– On nähty, että työelämän integraatiolla on keskeinen rooli yhteiskunnallisessa kotouttamisessa, Suutari huomauttaa.

Esimerkit maailmalta osoittavat myös, että huono integroituminen yhteiskuntaan voi aiheuttaa erittäin suuria yhteiskunnallisia ongelmia.

7 VAASAN YLIOPISTOLEHTI 1/2011

Sydänsuru, kuu ja kyyneleet Suomalaisen äännösiskelmän k kieltä etsimässä Populaarikulttuurin tutkimus on ollut aiemmin melko koskematonta maaperää käännöstieteen saralla. Englannin kielen tohtorikoulutettava Nestori Siponkoski on kuitenkin tehnyt poikkeuksen tarkastelemalla suomalaista käännösiskelmää sanoitusten näkökulmasta. Tutkimusyhteistyö Oulun yliopiston pohjoismaisen filologian professori Paula Rossin kanssa syntyi kielentutkimuksen valtakunnallisen tutkijakoulu Langnetin kautta.

TEKSTI ja KUVA Kaj

Paulamäki

8 VAASAN YLIOPISTOLEHTI 1/2011

Iskelmäsanoitukset ovat suomalaiselle kulttuurille ominainen muoto käyttää kieltä ja kommunikoida. Niiden historia liittyy erottamattomasti Suomen historiaan sekä suomalaisiin kulttuurimuotoihin kuten esimerkiksi tanssikulttuuriin, kertoo iskelmien kieltä tutkinut Nestori Siponkoski.

– Populaarikulttuurin ilmiöt ovat vieläkin täysin perusteettomasti aliedustettuina tieteellisessä tutkimuksessa, mutta varsinkin käännöstieteessä. Tässä varmasti piilee syy myös siihen, miksi suomalaista iskelmää ei ole aiemmin juurikaan noteerattu, Siponkoski sanoo.

Hänen mielestään käännöstieteessä olisi syytä tarkastella perinteisen tutkimuksen lisäksi myös populaarikulttuurin ilmiöitä, sillä sen kautta voidaan löytää uutta tietoa suomalaisuudesta. Iskelmämusiikin vahva asema tekee siitä mielenkiintoisen ja tärkeän kohteen akateemiselle tarkastelulle.

Iskelmäkieli muotoutui 40-luvulla Siponkoski ja Rossi vertailivat tutkimuksessaan suomalaisen käännös- ja originaali-iskelmien sanoitusten suhdetta 1930- ja 50-luvuilla. Koska tekstejä voi tarkastella usealla eri tavalla, menetelmän

valinta tuotti aluksi päänvaivaa.

– Päädyimme sanoitusten vertailuun sanastotasolla, koska tämä metodi toi sanoitusten erot ja yhteneväisyydet kaikkein konkreettisimmin esille, Siponkoski taustoittaa.

Käännösteorian, ammattikielten ja monikielisyyden tutkijoiden vuosittaisen Vakki-symposiumin yhteydessä julkaistu tutkimus paljasti, kuinka tekstien muotokieli muuttui selkeästi vertailtujen vuosikymmenten aikana. Suomalaisen iskelmän puhetapa vakiintui omaan muotoonsa 40-luvun tienoilla eikä käännösja originaali-tekstien välillä ollut enää kovin suurta eroa.

– Sodan jälkeen sanasto oli huomattavasti yhdenmukaisempi. Sotavuodet vaikuttivat iskelmän kieleen ja siihen, miten asioista puhutaan, Siponkoski sanoo ja huomauttaa kohdekulttuurin vaikuttavan merkittävästi käännösten lopputulokseen.

9 VAASAN YLIOPISTOLEHTI 1/2011

Taustalla sodan vaikutukset Yhtenä syynä iskelmäsanoitusten omaleimaistumiselle ovat tunnetilat, jotka olivat yleisiä sodanjälkeisessä Suomessa.

Musiikkiin ammennettiin tuttuja teemoja sota-ajan arjesta.

– Pitkän asemasotavaiheen aikana radio oli tärkeä yhteydenpitoväline rintamamiehiin. Kotiväki toivoi soitettavaksi kappaleita, joiden sanoitukset kuvastivat tilannetta, jossa omaiset olivat kaukana toisistaan, Siponkoski arvioi.

Tietynlainen puhetapa ja tärkeäksi koetut teemat, kuten esimerkiksi kaipaus ja odotus, jäivät elämään pysyvästi teksteihin. Sota-aika loi sanoituksille oman melankolisen norminsa, jonka varaan suomalaisen iskelmän puhetapa syntyi.

– Synkkä pohjavire saattaa tulla sieltä. Sota toi yhteen tekijöitä, joista tuli otollinen kasvualusta muotokielelle, Siponkoski pohtii.

TEKSTI Virpi Viertola KUVA Ninna Kujala

elen jiainanjaonshde ktsin kiea r uoofessori n pry Lönnar r . Mothia ytuttua kielisrkyipsäoivnjoäävuosisatojen takaa lut a nKielen ja ajan suhde kiinnostaa ruotsin kielen profess ö y m ä ä tk asori Harry Lönnrothia. Monikielisyys on ollut arkipäiu-sisämaan kaupungeissa. Nykyisin kamyös n a pitkään säm isvää - mutta ilmiö on pitkälti sama. . Non ytoinen, sakirjo unge kielten yisinonkiteoltiennen, irjo ilmiö on muttalti sama. pitkä

Monikielisyys

Kieli, kulttuuri ja historia ovat kiehtoneet Harry Lönnrothia jo pitkään. Yli kolmensadan vuoden takaisista oikeudenkäyntiasiakirjoista Tampereen yliopistossa vuonna 2006 väitelleellä tutkijalla on vankka näkemys näiden yhteydestä.

– Historia, yhteiskunta ja kulttuuri kulkevat käsi kädessä. Kieli kantaa historiaa ja historia välittyy kielen kautta.

Lönnrothin väitös Tammisaaren kaupungin tuomiokirjoista vuosilta 1678– 1695 oli niin ansiokas, että Suomalainen Tiedeakatemia ja Svenska Litteratursällskapet i Finland myönsivät sille kumpikin väitöskirjapalkinnon.

Sittemmin tutkimustyö vei Lönnrothin kieliyhteisöjen tarkasteluun. Kohteena oli sisämaan teollisuuskaupunki Tampere, jonne kerääntyi väkeä ympäri maata ja ulkomailta asti.

– Esimerkiksi ruotsi, venäjä ja englanti olivat kaupungin kielikartalla jo 1800-luvulla. Puuvillatehtaaseen tuli alansa asiantuntijoita Englannista. Tehtaan johto oli pitkälti ruotsinkielistä kuten tuohon aikaan teollisuudessa yleensäkin.

Lönnroth tarkasteli ruotsinkielisyyttä Tampereella 1700-luvulta nykypäivään asti Suomen Akatemian rahoittamana.

Harry Lönnrothin huoneesta avautuu näkymä yliopiston kampukselle, jota uusi professori pitää kauniina ja hyvin toimivana työmiljöönä.

– Monissa yhdistyksissä, koulussa ja ruotsinkielisessä seurakunnassa ruotsinkielisyys on säilynyt elävänä. Ne muodostavatkin kaupunkiin eräänlaisia ruotsinkielisiä tiloja.

Kielten kohtaaminen ja rinnakkaiselo kiinnostavaa Vuoden 2011 alusta ruotsin kielen professorina aloittaneelle Lönnrothille Vaasan yliopistolla on vankka oman alansa tutkimusprofiili.

– Täällä on vahva tutkimuskulttuuri.

Yhteisössä on monia jo väitelleitä tutkijoita ja useita jatko-opiskelijoita.

Yliopistoa erottaa sekin, että ruotsin kielen ohella yksikössä opetetaan myös muita pohjoismaisia kieliä. Osa opiskelijoista puhuu äidinkielenään ruotsia, jolloin he opiskelevat nykysuomea toisena kotimaisena kielenä.

Lönnroth iloitsee pääsystään mukaan Nina Pilken johtamaan tutkimushankkeeseen Kaksikielisyys ja monikulttuurinen Suomi, hyviä käytänteitä ja tulevaisuuden haasteita. Hän on professori Merja Koskelan kanssa hankkeen johtoryhmässä, samoin professori Paula Rossi Oulun yliopistosta. Tässä tutkimuksessa

10 VAASAN YLIOPISTOLEHTI 1/2011

hän paneutuu nykypäivän kielikysymyksiin ja haasteisiin.

– Erityiskohteenani ovat Tampereen ruotsinkieliset yhdistykset kielellisinä ympäristöinä tai tiloina. Näistä yhdistyksistä on myös tekeillä väitöskirja.

– Tarkastelemalla ruotsinkielisyyttä Sisä-Suomessa voidaan toivon mukaan sanoa jotain myös suomalaisen kaksikielisyyden tulevaisuudesta maamme muuttuessa yhä useampien kielten ja kulttuurien myötä.

Tamperetta ja Vaasaa vertailtaessa Lönnroth tunnistaa paljon samoja piirteitä. Kaupunkikuvassa näkyy vahva teollinen perinne. Monikielisyys ja ulkomaiset vaikutteet ovat myös tuttuja, ja niissä olisi paljon tutkittavaa. Lokaalista voisi tehdä globaalia – ulottua yhtä yhteisöä kuvaten kohti laajempia kansallisia ja kansainvälisiä yhteyksiä.

Aika näyttää valikoituuko jokin aihe näistä lähempään tarkasteluun.

– Syksyllä aloittaa oma pro gradu -ryhmä ja useampia väitöskirjojakin on ohjattavana, joten tekemistä riittää, arvioi Lönnroth.

Niin pitkään kun tunnemme vain itsemme, emme tiedä itsestämme mitään”, siteeraa hallintotieteen professori Esa Hyyryläinen hallinnon tutkimuksen klassikkoa,Yhdysvaltojen entistä presidenttiä Woodrow Wilsonia.

Hallintovertailun tarkoituksena on oppia muista ja itsestämme Hallintotieteen professori Esa Hyyryläinen on pitkään tutkinut vertailevan tutkimuksen metodologiaa julkisjohtamisen yksikössä. Kysymys kansallisesta kulttuurista ja sen merkityksestä on usein noussut esille. Erilaisten kulttuuristen tekijöiden vaikutus ei selitä kaikkea.

TEKSTI ja KUVAT Virpi

Juppo

Väitöskirjassaan Hyyryläinen tarkasteli neljän Euroopan valtion 1980-ja 1990-luvun hallintoreformeja. Euroopan unionin ja OECD:n kautta ideat välittyvät kaikkiin maihin nopeasti, ja ne toteuttavat samansuuntaisia reformeja.

Vertailun mielekkyys Vertailututkimuksessa on pyrittävä tuomaan esille kohteiden monimuotoisuus unohtamatta kuitenkaan sitä, että ilman tapausten jonkinasteista yhteisyyttä ei voi olla vertailua lainkaan.

Monimuotoisuus luo aina jonkintasoisen vertailtavuusongelman. Tämä ongelma voidaan yrittää ratkaista käyttämällä eri kulttuureihin soveltuvaa yleistä käsitteistöä ja teoriaa.

– On silti tutkijoita, joiden mielestä käsitteiden matkustuskykyä on jo turhan pitkälle lisätty niiden tarkkuuden ja osuvuuden kustannuksella, Hyyryläinen toteaa.

– Valtaosa suomalaisestakin hallinnon ja liiketalouden tutkimuksesta nojaa anglosaksiseen kirjallisuuteen. Vaikka me tiedämme mitä eroja anglosaksisessa kulttuurissa on suhteessa omaamme, sen tuottamia kirjoja ja artikkeleja luetaan ja käytetään usein kulttuurittomina tuotteina. Tämä on vähän keskusteltu kysymys, Hyyryläinen sanoo.

– Kun esimerkiksi kansainvälisessä konferenssissa kertoo oman maansa byrokratian ongelmista, voi olla varma että muut käsittävät mistä puhutaan. Ongelmat ovat usein yhteisiä. Tässä mielessä kansallisella kulttuurilla ei voi byrokratiaa selittää.

Byrokratian ilmenemismuodot vaihtelevat kuitenkin maittain.

Kulttuurilla voi siksi selittää erinomaisesti monia byrokraattisen järjestelmän piirteitä, Hyyryläinen valottaa.

Kulttuuriset merkitykset Hyyryläisen mukaan kulttuurilla selittämisen suurin ongelma on se, mitä kulttuuriksi käsitetään. Toisten tutkijoiden mielestä jokaisella maalla on tietty kulttuuri, jota voi hyödyntää myös hallinnon erojen ja yhtäläisyyksien selittämisessä. Käytännössä kulttuuri puretaan tällöin joukoksi muuttujia, jotka ovat enemmän tai vähemmän mitattavissa.

– Toiset taas ajattelevat niin, että jokainen maa on itsessään kulttuuri. Olennaista tällöin ovat kulttuuriset merkitykset, jotka asioille syntyy. Esimerkiksi yhden mahdollisen tulkinnan mukaan Suomessa virkamiesten asemaan on vaikuttanut se, että Hegelin oppilaana kansallisfilosofimme Snellman antoi valtiolle suuren roolin. Virkamies valtion edustajana sai tällöin myös suuren merkityksen. Näin kulttuuri ilmenee käytännössä, pohdiskelee Hyyryläinen.

Hallinnon uudistaminen Käytännössä hallinnon uudistukset eivät ole niin samanlaisia kuin pintapuolisesti tarkastellen luulisi. Uudistukset näyttäytyvät usein muualta lainatusta muodostaan huolimatta kansallisesti perustelluilta. Niillä on pidempi historia ja tiiviimpi yhteys yhteiskunnalliseen kehitykseen kuin usein voisi ajatellakaan.

Myös kansallisella kulttuurilla on oma merkityksensä hallinnon kehityksessä.

11 VAASAN YLIOPISTOLEHTI 1/2011

Marokossa arvostetaan Euroopassa hankittua koulutusta ja työkokemusta. Euroopan alue tunnetaan erinomaisesta koulutuksesta. Tulevaisuudessa Achraf toimisi mielellään kansainvälisessä organisaatiossa. ”Olisin onnellinen, jos saisin työkokemusta Euroopasta, koska se helpottaisi työn saantia kotimaassa. Marokossa parantaisin julkista hallintoa.”

ICS-maisteriohjelmassa

opiskellaan kulttuurienvälisyyttä

Kulttuurierot ovat tulleet tutuiksi myös vapaa-ajalla, sillä monet kansallisuudet ovat edustettuina hänen kaveripiirissään.

– Singapore, Kiina, Venäjä, Kanada, Bangladesh, USA, hän luettelee. Olemme kaikki kavereita ja tapaamme melkein joka lauantai illanvieton merkeissä, Achraf sanoo.

Eroja löytyy myös Suomen ja Marokon väliltä. Marokossa peruskoulut ovat tupaten täynnä johtuen maan suuresta väestömäärästä.

– Yliopistot kuitenkin ovat samankaltaisia kuin täällä, mutta resursseja on vähemmän. Esimerkiksi tarvikkeet, kuten tulostuspaperit, täytyy ostaa itse, hän toteaa.

Suomen yliopistoissa on joustavaa TEKSTI ja KUVA Anu

Haavisto

28-vuotias Achraf Azami Hassani on kotoisin Marokosta ja opiskelee yliopiston maisteriohjelmassa. Hän aloitti syksyllä 2010, ja opinnot kestävät kaksi vuotta. Maisterin tutkinnon suoritettuaan hän aikoo hankkia työkokemusta Euroopasta, mitä arvostetaan suuresti Marokossa.

Kotimaassaan Achrafin suunnitelmissa oli ostaa talo ja mennä naimisiin. Pääsy yliopiston Master’s Degree in Intercultural Studies in Communication and Administration -maisteriohjelmaan mahdollisti uran vaihdon. Marokossa Achraf työskenteli englannin kielen opettajana.

– Vaikka nautinkin opettamisesta, muodostui se asioiden toistamiseksi, hän toteaa.

Monet vaihtoehdot selattuaan hän valitsi Vaasan yliopiston ja lähetti hakemuksen.

– En hakenut muualle, enkä uskonut pääseväni tähän ohjelmaan kovan tason vuoksi. Hakijoita oli 300 ja vain 20 hyväksyttiin, Achraf muistelee.

Vastoin odotuksia opinnoissa ei keskityttykään vain kulttuurieroihin, vaan opintoihin sisältyi paljon muutakin.

– Filosofit, kommunikaatio, johtaminen, etiikka ja monet muut asiat ovat tulleet tutuiksi opinnoissa. Tiimityöskentelyssä tutustuu kulttuurien eroihin ja samankaltaisuuksiin, pohtii Achraf.

Opintojaan Achraf hyödyntäisi muun muassa kansojen välisten siltojen lyhentämisellä. Kulttuurierot täytyykin tiedostaa myös yrityksissä.

– Johtajan täytyy olla tietoinen maan kulttuurista johtaakseen henkilöstöä. Esimerkiksi irlantilaisten työntekijöiden teetauot ovat tärkeitä, jolloin myös johtajan täytyy se ymmärtää, hän miettii.

12 VAASAN YLIOPISTOLEHTI 1/2011

Achraf listaa Suomen ja Marokon yliopistojen eroja.

– Suomen yliopistossa voit uusia kokeen monta kertaa. Opetustunteja ei ole paljon, mutta itsenäisen työn määrä on suuri. Marokossa puolestaan on pakko osallistua luennoille. Siellä ei ole yhtä paljon lukemista kuin täällä. Yhtä kirjaa saatetaan käyttää koko vuoden. Tämä oli minulle aluksi vaikeaa ymmärtää.

– Suomen yliopistojen joustavuus on kuitenkin hyvä asia. Kansainvälisiä opiskelijoita ei Marokossa ole yhtä paljon kuin täällä. Vaihto-oppilaita on kuitenkin muutama esimerkiksi USA:sta, mutta useimmat tulevat kuitenkin Afrikasta, hän arvioi.

Kokemukset Suomesta ovat olleet positiivisia.

– Suomi on erityinen paikka. Kieli ja ihmiset ovat erilaisia, ja kokemus on ollut upea. Suomen kieli kuulostaa kivalta, mutta ruotsi vaikuttaa kielioppitasolla helpommalta. Valitettavasti minulla ei ole ollut aikaa opiskella niitä, hän harmittelee.

Oman tutkimuksen kansainvälistäminen on jokaisen väitöskirjatutkijan haaste. Viimesyksyinen tutkijavaihto Australiassa toimi hyvänä ovenavauksena kohti kansainvälistä tutkimusyhteistyötä.

TEKSTI ja KUVA Charlotta

Sirén

Tutkimuskontakteja paratiisikampukselta Bond University Queenslandissa on Australian ainoa yksityinen yliopisto.

Opiskelijoita on 4 000, ja hakijamäärät ovat koko ajan kasvussa. Opinahjo on profiloitunut erityisesti korkealaatuisen opetuksen tarjoajaksi, josta valmistuneilla on erinomaiset valmiudet työelämään.

Käytännössä tämä saavutetaan suurella ja laadukkaalla opetusresurssilla, joka mahdollistaa pienet ryhmäkoot ja tarvittaessa myös yksityisen opetuksen.

Kursseja järjestetään kolmessa jaksossa lukuvuoden aikana. Tämä mahdollistaa ympärivuotisen opiskelun ja sitä kautta opintojen jopa vuotta normaalia nopeamman valmistumisen.

Vaihdostani jäin kaipaamaan erityisesti vuonna 1989 rakennettua ”paratiisikampusta”. Arkkitehtuurista huokui, että se oli rakennettu kestämään ja vaikutta-

maan. Varsinkin iltapäivisin kampukselle kokoontui papukaijoja, ja illan hämärässä paikalle saapuivat jättimäiset lepakot.

Jakso tarjosi mahdollisuuden keskittyä tutkimukseeni ja solmia uusia yhteistyösuhteita. Tutkimusyhteistyö aukesi vaivattomasti tutkimusaiheeni herättämän kiinnostuksen myötä. Ihmiset yliopistolla olivat aidosti kiinnostuneita suomalaisesta tutkimuksesta, ja yhteistyön aloittaminen oli heille merkittävä asia.

Kollegani Bondissa ottivat minut vieraanvaraisesti vastaan ja mukaan yhteisöönsä. Naapurihuoneessa työskennellyt, mittavan akateemisen uran omaava ja yliopiston akreditointiprojektiakin vetänyt rouva kutsui minut vierailemaan kesämökilleen.

Australiaa koetelleet tulvat alkoivat todenteolla heti lähdettyäni kotimatkalle.

13 VAASAN YLIOPISTOLEHTI 1/2011

Olin syksyllä puhunut kollegoideni kanssa aiemmista tulvista ja näin kuvia, joissa kampus oli puoliksi veden alla. Huoli työkavereista oli tietysti suuri, kun tulvat alkoivat, mutta yksikkömme selvisi onneksi ilman suoria henkilövahinkoja.

Vaihtopaikan järjestyminen ei käytännössä ollut erityisen vaikeaa. Työkaverini, tutkijatohtori Niina Koivunen, auttoi minua saamaan yhteyden vaihtokohteeni professoriin. Suosituksen siivittämänä prosessi eteni jouhevasti.

Olin siitä onnekkaassa asemassa, että pystyin työstä vapautuksen ansiosta irrottautumaan tohtorikoulutettavan toimesta vaihdon ajaksi, ja johtamisen yksikössä suhtauduttiin hankkeeseen alusta alkaen kannustavasti.

Tulvia enteileviä sateita lukuun ottamatta vaihtokokemukseni oli erittäin antoisa ja antoi juuri sen, mitä toivoinkin – askeleen kohti tutkimukseni kansainvälistämistä.

Kilpailuetua

yritysten ja tutkijoiden yhteistyöllä TEKSTI ja KUVA Ninna

FCEP on yksi energia- ja ympäristöalaan keskittyvän strategisen huippuosaamisen keskittymän, CLEEN Oy:n, kolmesta tutkimusohjelmasta. Nelivuotisen ohjelman rahoitus on 38 miljoonaa euroa.

Mukana on yhteensä 17 eri toimijaa, jotka edustavat yritysmaailmaa sekä tutkimuslaitoksia. Ohjelma käynnistyi vuonna 2010.

Kujala

Professori Seppo Niemi on mukana laajassa kansallisessa tutkimus- ja kehityskonsortiossa, joka tähtää kotimaisen polttomoottoriteknologian johtoaseman turvaamiseen globaaleilla markkinoilla.

Future Combustion Engine Power Plant (FCEP) -tutkimusohjelman fokus on polttomoottorien ja niihin perustuvien voimalaitosten tutkimus- ja kehitystyössä. Suomeksi sanottuna puhutaan siis laivoissa, traktoreissa, puimureissa tai esimerkiksi metsäkoneissa käytettävistä moottoreista ja niiden polttoaineista.

Mittavassa hankkeessa pyritään energialähteiden tehokkaampaan hyödyntämiseen ja ympäristön vähäisempään kuormitukseen päästöjen kaikinpuolisella vähentämisellä.

Samalla vaihtoehtoisten energialähteiden löytäminen ja kehittäminen on keskeisessä roolissa suomalaisen teollisuuden kilpailukykyä ja työllisyyden turvaamista unohtamatta.

Energiatekniikan professori Seppo Niemi teknillisestä tiedekunnasta kantaa ohjelmassa kokonaisvastuun Vaasan yliopiston osalta. Konsortiossa on mukana tutkimuslaitosten lisäksi isoja teollisuuden toimijoita ja merkittäviä vientiyrityksiä kuten ABB, Wärtsilä, Agco Sisu Power ja Metso.

Tehokkaampaa sähköntuotantoa Vaasalaistutkimuksissa keskitytään sähköntuotannon hyötysuhteen parantamiseen, erilaisiin hukkalämpöä hyödyntäviin laitoskytkentöihin ja rikkipäästöjä vähentävän pakokaasupesurin jatkokehittämiseen. Niemen johdolla tehdään myös biopolttoaineanalyysejä ja mallinnetaan biopolttoainemoottorin toimintaa.

Käynnissä olevan tutkimustyön ohella on jo päivitetty suomalaisen polttomoottoritutkimuksen infrastruktuuria.

– Olemme kartoittaneet, mitä kukin tutkimuksen ja kehittämisen saralla tekee Tekniikan tutkimuslaboratorio Technobothian biopolttoaine- ja polttomoottorilaboratoriot ovat professori Niemelle tuttuja. – Ilman laboratorioita osallistumismahdollisuutemme ohjelmaan olisivat selvästi huonommat, hän toteaa ja esittää kiitoksen yhteistyökumppaneilleen Yrkeshögskolan Noviassa.

14 VAASAN YLIOPISTOLEHTI 1/2011

ja karsineet mahdollisia päällekkäisyyksiä.

Sähköntuotannon hyötysuhteen parantamista tavoiteltaessa askeleet eivät ole järin suuria, mutta Niemen mukaan kaikki on kotiin päin.

– Noin viiden prosenttiyksikön lisäys voisi olla sopiva tavoite, hän arvioi.

Hyötysuhteen parantamiseen pyritään muun muassa erilaisilla laitoskytkennöillä.

– Diesel- tai kaasumoottorivoimalaan voidaan liittää esimerkiksi pakokaasuenergialla toimiva höyryprosessi, jolloin moottorista poistuvaa hukkalämpöä hyödynnetään vielä toisessa koneistossa, Niemi taustoittaa.

Luontoa säästäen Kun moottorin toiminnasta tiedetään mallinnuksen myötä enemmän, voidaan kehittää parempia moottoreita ja saadaan lisätietoa polttoaineiden jatkokehitystä varten. Polttoaineanalyyseissä tarkastellaan muun muassa polttoaineen varastoitavuuden parantamista.

Uusien biopolttoaineiden löytämisessä ja kehittämisessä Niemi pitää ensiarvoisen tärkeänä jätevirtojen hyödyntämistä.

– Viljelykasvien käyttö energiantuotannossa ei ole fiksua. Tuotoksesta käytetään yleensä vain pieni osa eli siemenet, toiminnalla on vaikutusta ruoan hintaan, ja se vie tilaa muulta viljelyltä.

– Jätteet sen sijaan voidaan hyödyntää hyvin tehokkaasti, ja ne ovat jätettä jo lähtökohtaisesti, pohdiskelee Niemi, joka itse on tutkinut kalajalostuksessa ja turkistarhauksessa syntyvän jätteen hyödyntämistä polttoaineeksi.

Pakokaasupesurin jatkokehittämisen taustalla ovat laivaliikenteen tiukentuvat päästösäädökset.

– Laivoissa käytetään edelleen hyvin rikkipitoisia ja raskaita polttoaineita, jotka eivät mihinkään muuhun käyttöön sovellu.

Niemen mukaan rikki- ja hiukkaspäästöjä vähentävälle pakokaasupesurille onkin nyt kysyntää.

Opiskelu

kannattaa

Vaasan yliopisto sijoittuu yliopistojen välisessä vertailussa aivan kärkipäähän, kun tarkastellaan valmistuneiden työllistymistä 2000-luvulla.

Vaasasta valmistuneiden yhteinen työllisyysaste on neljänneksi paras heti Tampereen teknillisen yliopiston, Turun kauppakorkeakoulun sekä Lappeenrannan teknillisen yliopiston jälkeen. Vuoden kuluttua valmistumisesta 93 prosentilla on työpaikka ja ilman työpaikkaa oli vain 4 prosenttia kaikista valmistuneista.

Sanomalehti Karjalainen selvitti kaikkien yliopistoista 2000-luvulla valmistuneiden työllistymistä opetus- ja kulttuuriministeriön tilastotietojen pohjalta. Lehti julkaisi selvityksen maaliskuun alussa.

Teknillistieteellisellä alalla täystyöllisyys Opiskeluala- ja yliopistokohtaisessa vertailussa Vaasan yliopiston teknillistieteellinen ala on koko maan ykkösenä – työllistymisprosentti on tasan sata. Tekniikasta valmistuneita oli tosin muihin yliopiston aloihin verrattuna selvästi vähemmän.

Yliopiston kauppatieteellinen ala menestyi myös hyvin. Se on tilastossa toisena Turun kauppakorkeakoulun jälkeen yli 90 prosentin työllisyystilanteella. Yhteiskuntatieteellisen ja humanistisen alan työllistyminen oli sekin selvästi oman alansa keskiarvon yläpuolella.

Uutta tietoa tulossa Yliopisto seuraa valmistuneiden työllistymistä aktiivisesti itsekin. Kevään 2011 aikana Toukokuisen publiikin tunnelmia vuodelta 2008. valmistuu kaksi työllistymisraporttia.

– Kyselyistä selviää muun muassa, jäävätkö Vaasassa opiskelleet paikkakunnalle vai suuntaavatko he työn perässä Etelä-Suomeen tai muualle Suomeen. Lisäksi selviää, ovatko valmistuneet koulutustaan vastaavissa tehtävissä, kertoo uraohjaaja Sunna Vainiomaa opintopalveluista.

Raportit käsittelevät vuonna 2005 ja 2009 valmistuneiden työllisyystilannetta vuosi sekä viisi vuotta valmistumisen jälkeen. Selvitykset pohjautuvat entisille opiskelijoille syksyllä 2010 tehtyyn kyselyyn.

15 VAASAN YLIOPISTOLEHTI 1/2011

Tohtoripromootio 26. – 28.5.2011

Yliopistolle kymmenen

kunniatohtoria Kolmipäiväinen tohtoripromootio käynnistyy torstaina 26. toukokuuta. Seuraavana päivänä kymmenen tieteellisesti tai yhteiskunnallisesti ansioitunutta henkilöä saa yliopiston myöntämän kunniatohtorin arvon. Lisäksi promovoidaan yli neljäkymmentä Vaasan yliopistossa väitellyttä tohtoria kaikilta yliopiston aloilta.

Säpinää ennen miekanhiontaa kesän 2006 promootiossa.

Hallintotieteiden kunniatohtorin arvo György Jeneille ja Paula Risikolle, filosofian kunniatohtorin arvo Merril Swainille

Professori György Jenei on tehnyt uraauurtavaa tutkimustyötä hallintotieteen ja vertailevan julkisjohtamisen alueella.

Hän on vaikuttanut alan tieteellisissä verkostoissa keskittymällä erityisesti Länsi- ja Itä-Euroopan hallinnon tutkijoiden vuoropuhelun lisäämiseen.

Terveystieteiden tohtori ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun vararehtori, ministeri Paula Risikko on ansiokas suomalaisen hyvinvointijärjestelmän rakenteiden ja palvelujen uudistaja. Hän toimi peruspalveluministerinä vuosina 2007–11.

hallitusten puheenjohtaja Jorma Ollila on suuntautunut yliopiston kannalta keskeisille tieteenaloille. Hänen liikkeenjohdon, talouden, tekniikan ja yhteiskunnan asiantuntemuksensa on hyvä esikuva liiketoimintaorientoituneelle monialaiselle yliopistolle.

Professori Eva Liljeblom on yksi rahoituksen ja yrityksen analysoinnin ansioituneimmista tutkijoista. Hän on ollut aktiivisesti kehittämässä rahoituksen tohtorikoulutusta ja luomassa vahvaa alan koulutus- ja tiedeyksikköä. Liljeblom toimii Hankenin rehtorina.

Yliopiston yhteiskunta- ja yrityssuhteita merkittävästi kehittänyt johtaja Jouko Havunen on luonut Levón-instituutista tehokkaan ja kansainvälisen täydennyskoulutus- ja tutkimuslaitoksen.

Havunen oli yliopiston pääoman varainkeruukampanjassa keskeinen toimija.

Tekniikan kunniatohtoreiksi Paul Geladi, Mikko Niinivaara ja Pertti Järvinen

Kielikylpytutkimuksen kansainvälisesti tunnetuimman tutkijan, emeritaprofessori Merril Swainin luoma hypoteesi ymmärrettävästä kielen tuottamisesta on yksi toisen kielen oppimisen perusteorioista.

Kauppatieteiden kunniatohtorin arvon saavat Klaus Grunert, Jorma Ollila, Eva Liljeblom ja Jouko Havunen

Professori Klaus Grunert on tunnustettu kulutusmarkkinoiden ja kuluttajakäyttäytymisen tutkija. Hänen perustamansa tutkimuslaitos MAPP on kehittynyt johtavaksi eurooppalaiseksi elintarvikealan kuluttajakäyttäytymistä ja tuoteinnovaatioita analysoivaksi yksiköksi.

Liike-elämän vaikuttaja, Nokian ja Shellin

16 VAASAN YLIOPISTOLEHTI 1/2011

Uutta tutkimustoimintaa osaamisellaan ja kansainvälisillä yhteistyösuhteillaan aikaansaanut professori Paul Geladi on arvostettu lähi-infrapunaspektroskopian tutkija. Hän on vaikuttanut merkittävästi teknillisen tiedekunnan kansainvälistymiseen omalla alallaan.

ABB Oy:n toimitusjohtaja Mikko Niinivaara on toiminnallaan tarjonnut mahdollisuuden monialaisiin tutkimushaasteisiin, mistä hyvänä esimerkkinä on energiajärjestelmien kokonaisvaltainen tuotekehitys.

Pitkän uran tietojärjestelmätieteessä luonut professori Pertti Järvinen on vaikuttanut merkittävästi alan tutkimukseen. Järvisen tutkimustyön menetelmiin liittyvä kirjallisuus on jatkuvasti tietojenkäsittelytieteen tutkijoiden käytössä.

Moniulotteinen strateginen orientaatio parantaa yrityksen suorituskykyä Kauppatieteiden tohtori Henri Hakala tarkasteli artikkeliväitöskirjassaan, miten yrityksen erilaiset strategiset suuntautumiset liittyvät toisiinsa ja minkälaisia yrityksen suorituskykyä parantavia yhdistelmiä eli konfiguraatioita nämä eri orientaatiot voivat muodostaa. Väitöskirjan keskeiset artikkelit on julkaistu korkeatasoisissa kansainvälisissä tieteellisissä lehdissä.

TEKSTI ja KUVA Virpi

Henri Hakala Johtaminen ja organisaatiot, 16.12.2010 Configuring out Strategic Orientation Acta Wasaensia 232

Juppo

Hei Henri, väitöskirjasi valmistui vuoden 2010 lopulla, mitä nyt kuuluu?

– Kiitos hyvää. Olen mukana post doc -tutkijana Tulevaisuuden teolliset palvelut (FutIS) -tutkimushankkeessa. Tehtäviini kuuluu kehittää teknologiateollisuuteen uusia palveluliiketoiminnan ja yhteisen arvonluonnin menetelmiä ja käytäntöjä, etenkin asiakasrajapintaan.

– Tutkimuksen lisäksi haluan tehdä myös jotain konkreettisempaa, ja työskentely hankkeeseen liittyvissä yrityksissä antaa tähän hyvän mahdollisuuden. Tutkimusta tulee pystyä soveltamaan käytännön toimintaan ja luoda siten arvoa myös käytännön toimijoille. Toisaalta haluan aidosti miettiä ja tutkia, miten asioita voisi tehdä paremmin.

Mistä sait ajatuksen tarkastella strategista orientaatiota?

– Halusin tutkia dynaamisen toimialan strategista johtamista strategisen konseptin avulla ja modernilla otteella. Varsinkaan asiantuntijayrityksissä ei voi määrätä ihmisiä, vaan heitä on parempi johtaa suuntaamalla toimintaa. Aineistoni oli ohjelmistotoimialalta, mutta samat huomiot pätevät kokemukseni mukaan muuallakin.

Voisitko kiteyttää päätulokset?

– Tutkimus vahvistaa tietysti asiakasnäkökulman tärkeyden, mutta se ei yksinään riitä. Menestyneimmät yritykset yhdistävät asiakastuntemuksen teknologisen osaamisensa kanssa käyttämällä yrittäjämäisiä oppimisen keinoja. Nostaisin myös esiin ajatuksen siitä, että vaikka strategia onkin osaltaan valintoja, ei tilanteen välttämättä tarvitse olla joko–tai. Se voi olla myös sekä–että. Kaikki strategiat eivät ole toisensa poissulkevia.

Mikä oli haasteellisinta, entä palkitsevinta?

– Haasteiden voittaminen palkitsee. Artikkeleiden ja koko työn viimeistely oli ehkä vaikeinta. Päätös siitä, koska työ on valmis ja tarpeeksi hyvä. Refereiden kommentit voivat olla joskus haastavia. Toisaalta mitä kriittisempi palaute, sen paremmalta tuntuu kun artikkeli lopulta on “accepted for publication”. Parasta on hyvä työyhteisö ja yhteistyön tekeminen muiden tutkijoiden kanssa, johtamisen yksikön johtajalle ja työn ohjaajille haluankin esittää kiitokset kannustuksesta ja hyvän ilmapiirin luomisesta.

17 VAASAN YLIOPISTOLEHTI 1/2011

Henri Hakalan väitöskirja arvosteltiin laudatur-arvosanalla kunnianhimoiseksi ja erittäin ansiokkaaksi opinnäytteeksi.Vastaväittäjänä toimi professori Joakim Wincent Luulajan teknillisestä yliopistosta.

Vaasan yliopiston julkaisujen tilaukset puh. (06) 324 8217 tai http://www.uwasa.fi/julkaisusarjat/luettelo/

Yang Liu Tuotantotalous, 4.11.2010 Implementing sustainable competitive advantage for proactive operations in global turbulent business environments Acta Wasaensia 227 Väitöskirjassa tarkastellaan valmistustoiminnan kilpailukykyä ja dynaamista päätöksentekoa.

Tavoitteena on tunnistaa ja kehittää operatiivista kilpailukykyä kestävällä tavalla.

Tulevaisuuden valmistustoiminnan kilpailukyky dynaamisessa ja monimutkaisessa liiketoimintaympäristössä perustuu ennakoivaan strategiaan. Kestävä kilpailuetu muodostuu kilpailukykyisen liiketoimintastrategian hyödyntämisestä liiketoimintatilanteiden hallinnassa.

Globaalissa kontekstissa tehty empiirinen tutkimus osoittaa, että ennakoiva toimintatapa on keskeistä kestävän kilpailuedun toteuttamisessa. Tutkimuksen kohteena oli sekä aasialaisia, eurooppalaisia että suomalaisia yrityksiä.

Tutkimuksessa kehitetään teoreettinen lähestymistapa mallintamiseen, jossa integroidaan operatiivisen kilpailukyvyn suorittamiseen vaikuttavat ydintekijät.

Harri Raisio Sosiaali- ja terveyshallintotiede, 12.11.2010 Embracing the Wickedness of Health Care: Essays on Reforms, Wicked Problems and Public Deliberation Acta Wasaensia 228 Tutkimuksessa kehitetään terveydenhuollon reformien toteuttamiseen ideaalimalli kompleksisuusajattelun ja erityisesti pirullisten ongelmien problematiikan näkökulmasta.

Perinteinen, mekanistinen käsitystapa terveydenhuollon uudistamisesta ei ole yksinään riittävä, eikä sovellu käytettäväksi sellaisenaan yhä kompleksisemmaksi muuttuvassa yhteiskunnassa.

Tutkimuksessa rakennetaan näkemys terveydenhuollon reformien ideaalimallista ja syvennetään ymmärrystä wicked-problematiikasta sekä siitä, miksi terveydenhuollon

reformit epäonnistuvat tavoitteissaan. Lisäksi tarkastellaan moninaisälykkyyden ja deliberatiivisen demokratian merkityksiin terveydenhuollon pirullisten ongelmien käsittelyssä.

Tutkimus havainnollistaa terveydenhuoltoon liittyvää kompleksisuutta ja lisää tietoisuutta terveydenhuollon pirullisten ongelmien olemassaolosta. Terveydenhuollon reformeille luodaan ideaalimalli, jota voidaan käyttää sekä tieteellisessä analyysissa, että myös konkreettisesti terveydenhuollon uudistamistyössä.

Marina Kinnunen Johtaminen ja organisaatiot, 10.12.2010 Virheistä oppimisen esteet ja mahdollistajat organisaatiossa Acta Wasaensia 229 Tutkimus lisää ymmärrystä siitä, miten organisaatio oppii yksilöiden kokemista virheistä.

Esiin tuodaan niitä elementtejä, joihin organisaatioissa voidaan vaikuttaa virheistä oppimisen mahdollistamiseksi. Tutkimus tehtiin sairaaloissa, joissa on otettu käyttöön virheistä oppimista tukeva tietojärjestelmä.

Organisaation virheistä oppiminen hahmottuu viisiportaisena prosessina yksilö-, työyhteisö- ja organisaatiotasolla ja niiden rajapinnoilla. Yksilö- ja työyhteisötasolla oppiminen tapahtuu keskustelemalla ja etsimällä yhteisiä näkemyksiä, mikä edellyttää valmiuksia ja systemaattisia toimintatapoja virheistä keskusteluun. Ihannetilanteessa ei etsitä syyllisiä, vaan yhteisenä tavoitteena on systeemin kehittäminen ja virheiden syiden selvittäminen.

Johtotason ja työntekijätason näkemykset eivät tutkimuksen mukaan kohtaa. Työntekijätasolla odotetaan johdon tarttuvan virheisiin, johtotasolla odotukset ovat päinvastaiset.

Työntekijätasolla priorisoidaan usein työn nopeaa jatkamista virheen syiden selvittämisen sijaan. Esteenä on myös vaikeus hyväksyä omia virheitä.

Oppimisen mahdollistajia ovat muun muassa avoin ja keskusteleva ilmapiiri, systeemiajattelu, johdon sitoutuminen, esimiesten tuki, sekä systemaattinen ja vastuutettu tiedonsiirto.

Marinella Rodi-Risberg 18 VAASAN YLIOPISTOLEHTI 1/2011

Englannin kieli ja kirjallisuus, 11.12.2010 Writing Trauma, Writing Time and Space.

Jane Smiley’s A Thousand Acres and the Lear group of Father-Daughter Incest Narrative Acta Wasaensia 230 Väitöskirjassa tulkitaan Jane Smileyn romaania A Thousand Acres (ilmestynyt 1991, suom.

Sydänmailla) vertaamalla sitä Kuningas Lear -aiheen teksteihin. Romaani on Pulitzer-kirjallisuuspalkinnon voittanut teos, joka perustuu Shakespearen Kuningas Lear -näytelmään.

Tutkimuksessa tarkastellaan, kuinka traumaattiset insestikokemukset voidaan esittää, tulkita ja työstää psykologisesti käyttäen apuna ajan ja paikan viittauksia. Tutkimuksessa asetetaan moderni traumateoria vuoropuheluun ekokritiikin kanssa ja analysoidaan psykologista traumaa suhteessa Smileyn romaanin kuvaukseen tuhannesta auranalasta, jotka on myrkytetty kasvinsuojeluaineilla.

Smileyn romaanin kaltainen traumafiktio voi itsekin muodostua muistomerkiksi, joka todistaa ja muistuttaa traumaattisesta hetkestä. Tällöin tekstistä välittyy trauman ajan ja paikan tajua hämmentävä voima.

Peter Ehrström Aluetiede, 17.12.2010 Från bomull till kunskapsindustri – en lokalitets- och restruktureringsundersökning av stadsdelen Brändö,Vasa Förlags Ab Scriptum Tutkimuksessa tarkastellaan Vaasan kaupungin teollisuus- ja työväenkaupunginosan Palosaaren kehityskulkua teollisuusyhteiskunnasta tietoyhteiskuntaan. Kaupunginosan paikallinen kehitys kytketään tutkimuksessa kansalliseen ja kansainväliseen kehitykseen tarkastellen sitä yleisen yhteiskuntakehityksen kautta.

Palosaaren kehitysvaiheet ovat olleet 1700-luvun lopusta alkaen satama-, teollisuus- sekä nykyinen tietoyhteiskuntavaihe.

Teollisuus- ja tietoyhteiskunnan välillä on huomattavissa selkeä vaihettumisajanjakso.

Palosaaren kehittyminen myötäilee kansallisia ja globaaleja taloudellisia ja yhteiskunnallisia kehitysvaiheita.

Kaupunginosien kehitysvaiheet ilmenevät fyysisinä ja toiminnallisina muutoksina.

Palosaarta voidaan kutsua teolliseksi osakeskukseksi, erotuksena teollisuuskeskuksesta.

Sille tyypillistä ovat vanhan ja uuden asutuksen sekoittuminen sekä keskiluokan roolin vahvistuminen. Tietoyhteiskuntavaihe näkyy etenkin Vaasan yliopiston päärakennuksen Tervahovin, tiedekirjasto Tritonian ja ylioppilastalo Domus Bothnican sijoittumisena Palosaarelle.

Seppo Luoto Johtaminen ja organisaatiot, 17.12.2010 The Reflective Structuration of Entrepreneurship – As Contextualized to the Finnish University and Polytechnics Students’ Narratives Acta Wasaensia 233 Tutkimuksessa tarkastellaan suomalaista yrittäjyyttä pohjalaisten korkeakouluopiskelijoiden kirjoittamien tekstien kautta. Aineisto koostui 162 tarinasta, jotka kerättiin roolipeli-menetelmällä vuosien 2004–2005 aikana Vaasan yliopistossa sekä Seinäjoen ammattikorkeakoulussa.

Opiskelijoiden kirjoituksista rakennetussa mallitarinassa yrittäjyys kuvataan itsenäisyyden tavoitteluksi työteliäisyyden kautta. Tämä tukee yrittäjyyskuvaa, jossa käsityöläisidentiteetti näkyy vahvana. Opiskelijoiden kertomukset toistavat perinteisiä länsimaisia ja sukupuolittuneita käsityksiä yrittäjyydestä. Nuoret miehet kuvaavat itsensä aktiivisiksi toimijoiksi yrittäjyydessä, nuoret naiset sen sijaan sijoittavat itsensä seurailijoiden ja avustajien rooleihin.

Nuorten käsityksiä jäsentävät edelleen perinteiset tarinat yrittäjyydestä. Tarinoissa dominoivat ainakin paikallisesti edelleen suomalaisen agraarikulttuurin ja työväenliikkeen eetokset.

Yrittäjyyskasvatuksessa voitaisiin nykyistä aktiivisemmin hyödyntää menetelmiä, jossa opiskelijoiden kanssa yhteistyössä hahmotetaan ja puretaan auki kulttuurisesti hallitsevia mallitarinoita. Näin avautuu mahdollisuuksia myös vaihtoehtoisten yrittäjyysidentiteettien rakentamiseen osana monimuotoista työelämää.

Tomi Mäkipelto Tuotantotalous, 22.12.2010 The Competitive Priorities Affecting Energy Production Investments – Wind Power in Finland as a Special Issue Acta Wasaensia 231 Tutkimuskohteena on energiatuotantoinvestointiin vaikuttavia kilpailutekijöitä ja tuulivoimaan liittyvä problematiikka Suomessa.

Väitöskirjassa tutkitaan makrotasolla strategisen johtamisen näkökulmasta, miten ja mitkä tekijät vaikuttavat energia-alan investoijien päätöksentekoon.

Yleisesti energia-alaan liittyen kysytään, millä tekijöillä on suurin vaikutus suuren mittakaavan energiatuotantoinvestointien elinkaarituottoihin ja miten ketterän strategisen johtamisen teorioita voidaan yhdistää energiatuotannon investointipäätösten kilpailutekijöihin.

Taloudellisilla ja poliittisilla tekijöillä on suurin vaikutus päätettäessä suuren mittakaavan energiatuotantoinvestoinneista. Ketterän

strategisen johtamisen teorioita voidaan yhdistää energiatuotannon investointipäätösten kilpailutekijöihin. Tuulivoimahankkeiden toteutuksesta päätettäessä on hankkeen hyväksyttävyyden, taloudellisuuden ja käytettävän teknologian oltava oikeassa suhteessa toisiinsa.

Virpi Juppo Julkisjohtaminen, 11.2.2011 Muutoksen johtaminen suomalaisessa yliopistouudistuksessa rehtorien näkökulmasta Acta Wasaensia 235 Tutkimuksessa tarkastellaan organisaation muutoksen johtamista yliopistokontekstissa kysymällä: millainen organisaatiomuutos on suomalainen yliopistouudistus ja millaiselta näyttää muutoksen johtaminen, sen rajoitteet, mahdollisuudet ja tavat yliopistouudistuksessa yliopiston johdon eli rehtoreiden arvioimana?

Tutkimusta varten haastateltiin seitsemäntoista suomalaisen yliopiston rehtoria.

Muutoksen johtamiseen vaikuttavat vahvasti yliopisto-organisaation ominaispiirteet, toiminnan monitavoitteellisuus ja yliopiston sisällä koettu epävarmuus tulevaisuudesta.

Tulokset osoittavat, että yliopistouudistus näyttäytyi tietoisesti toteutettuna, yliopiston perustuksiin syvälle käyvänä ainutkertaisena ja ainutlaatuisena muutoksena. Se oli sopeuttamista ympäröivän, ulkoisen toimintaympäristön muutoksiin reaktiivisesti. Uudistusta johdettiin rajoitetun rationaalisuuden ja tiedon varassa sekä erilaisten intressien ristipaineessa.

Ideaali muutoksen johtaja on esimerkillinen johtaja, joka visioi ja muodostaa muutosstrategian ja suunnitelmat, viestii niistä tehokkaasti läpi koko organisaation sekä innostaa ja kannustaa henkilöstön mukaan muutokseen.

Pekka Uotila Soveltava kielitiede, 19.2.2011 Projektin suunnittelun narratiivinen rakentuminen Acta Wasaensia 236 Väitöstutkimuksessa tarkastellaan projektin suunnitteluvaiheen organisoitumista. Vallitsevaa, hallinnon ja tekniikan sanastoon perustuvaa normatiivista projektitulkintaa verrataan

19 VAASAN YLIOPISTOLEHTI 1/2011

narratiiviseen projektitulkintaan. Tutkimus auttaa ymmärtämään, kuinka projekteihin liittyvä kielenkäyttö ohjaa projektien suunnittelua.

Projektin suunnittelussa korostuvat toiminta, kokemukset, toimijoiden väliset suhteet, viestintä ja tulkitseminen. Projektia pidetään itsestään selvänä muutoksen ja uutuuksien tuottamisen välineenä. Projektien tarkasti määriteltyä, normatiivista muutosmallia ylläpitävät lomakkeet, ohjeet ja oppaat, jotka ovat projektisuunnittelun tärkeitä toimijoita.

Projektisuunnittelulle jää vain vähän tilaa toteuttaa yllättäviä ja normista poikkeavia muutoskertomuksia. Narratiivisessa analyysissä projektin suunnittelu näyttää monien eri toimijoiden ja kertomusten ristiriitaiselta kokonaisuudelta. Suunnittelun aikana keskusteluista ja monista erilaisista pyrkimyksistä tiivistetään vallitsevaan projektikäsitykseen sopiva kehityskertomus.

Jos projekteilta odotetaan uutuuksia ja syvällisiä muutoksia, olisi projektien valmistelussa annettava enemmän tilaa tavoitteiden asettamiselle, projektin menetelmien valinnalle ja erilaisten äänien kuulemiselle.

Marko Manu Tuotantotalous, 25.2.2011 Quality and Customer Satisfaction Perspective in Organisation by Gap and Total Quality Improvement Methods Acta Wasaensia 237 Tutkimus keskittyy tarkastelemaan organisaatioiden toimintaa ja organisaation sisällä tapahtuvia asioita, jotka vaikuttavat organisaation kokonaistoimintaan. Tutkimuksessa kysytään, mitkä ovat merkittävimmät eri organisaatioiden sisäiset kuilut liittyen asiakastyytyväisyys- ja laatunäkemyksiin.

Kolmen case-tutkimuksen ja niihin liittyvän ainutlaatuisen tiedonkeruumenetelmän avulla peilataan teoriamallin toimivuutta käytännössä. Tämän lisäksi tarkastellaan yhteisten laatukuilujen eli sisäisten näkemyserojen ja laadun johtamisprosessin epäjohdonmukaisuuksia sekä niiden syitä johtuen tiedosta, organisaatiokulttuurista, organisaatioiden rakenteista ja tiedon hallinnasta.

Edellä mainitut tekijät näyttävät olevan merkittävässä asemassa laatukuilujen syinä.

Samalla kuitenkin painottuu organisaatioiden ainutlaatuisuus ja tämän ominaisuuden aiheuttamat organisaatioiden yksilöidyt tekijät, joiden kautta täydellinen laatukuilujen eliminointi on mahdotonta yleisellä tasolla.

Hyv채채 kes채nodotusta.