Yliopistolehti 1/2012

VAASAN YLIOPISTOLEHTI 1/2012 Tilauudistuksilla tukea opiskeluun Kampusalueen ainutlaatuinen geoenergiahanke Brändiä rakentamassa

Näkökulmia kuntauudistukseen

Vaasan yliopistolehti 1/2012 Lehti yhteistyökumppaneille, alumneille ja muille yliopistosta kiinnostuneille

SISÄLLYS 1/2012

Julkaisija Vaasan yliopisto

Pääkirjoitus ..........................................................................

3

Uutisia ...................................................................................

4

Yliopistolaisten ajatuksia kuntauudistuksesta ..............

Muistetaanko maaseutu kuntaliitoksissa?

Talous turvattava, osallisuutta lisättävä Mikä on kuntalaiselle paras paikka asua?

Huomio ratkaistaviin ongelmiin, ei oireisiin

6

Energiaa asfaltista ................................................................

10

Värejä ja valoa oppimisen tueksi .....................................

11

Kohti kirkkaampaa tulevaisuutta .....................................

12

Käytännön haasteiden kimppuun......................................

13

Minun vaihtoni .....................................................................

14

Uutisia ...................................................................................

15

In English ...............................................................................

16

Väitöstutkimus: Arvot ohjaavat kuluttajaa ....................

17

Väitöksiä ...............................................................................

18

Toimitus Päätoimittaja Maria Mäkelä Toimitussihteeri Tiina Ramsila Julkaisu- ja tiedetoimittaja Virpi Juppo Graafinen suunnittelu ja taitto Mainostoimisto Bock’s Office Paino Oy Litoset Ab Toimituksen osoite Vaasan yliopisto, viestintä PL 700 65101 Vaasa viestinta@uwasa.fi Tilaukset, osoitteenmuutokset ja palaute viestinta@uwasa.fi

ISSN 1236-6730

www.uwasa.fi www.facebook.com/vaasanyliopisto www.youtube.com/user/UniversityOfVaasa

Oman alueensa yliopisto Vaasan yliopistossa ymmärretään, että maamme yliopisVaasan yliopisto on tojen on erikoistuttava ja löydettävä omat vahvuutenyltänyt 1960-luvun sa. Tähän perustuu halu olla liiketoimintaorientoitunut lopun kauppakoryliopisto; kaikkien alojen tutkintoihin sisältyy liiketakeakoulusta kolmen loustieteen opintoja. Tämä ei ole itsetarkoitus, vaan tiedekunnan yliopistoksi, jonka osaaminen keskittyy pyrkimyksenä on antaa esimerkiksi humanisteille ja energiaan, johtamiseen, monikielisyyteen ja rahoitukhallintotieteilijöille valmiuksia oman alansa yritysten seen. Yliopisto on yhdistelmä kauppatieteitä, teknisiä perustamiseen ja vaikkapa kilpailuttamisen periaatteitieteitä, humanistisia tieteitä ja hallintotieteitä. Se on den syvällisempään hallitsemiseen. sopivan monialainen yliopisto, jotta syntyy kannustavia Liiketoimintaorientaatio ei ole pyrkimystä vanoppimisen edellytyksiä. Kampus on meren rannalla. Se haan Vaasan kauppakorkeakouluun, vaan tavoitteeon tiivis ja se on kaunis. Opettajat ja opiskelijat tuntevat na on uusi monitieteinen koulutus. toisensa. Yliopistoa leimaa läheisyyJatkossa voidaan myös ajatella, että den ekonomia.

Vaasan yliopiston humanistiset ja hallintotieteelliset Tieteenalapohjansa avulla yliopisidea opinnot rikastavat tulevien diplomito tavoittelee kansainvälistä, kansalon insinöörien ja ekonomien ammatillislista ja alueellista profiilia. Eri tasoilla ta osaamista. Päämääränä on modertoimimisesta syntyy yliopiston kokoyhteistyö ni sivistysyliopisto, jonka yllättäviin naisuutta palveleva asetelma. Tästä oppiaineyhdistelmiin perustuvien tutkintojen suorittajat katsannosta uudistettiin Vaasan yliopiston koulutusohsynnyttävät yhteiskuntaan luovuuden uusia vireitä ja jelmat, joissa uudet opiskelijat aloittavat ensi syksynä. innostuksen ilmapiiriä.

Uusia koulutusohjelmia luonnehtivat oppiaineiden yhVaasan yliopiston oma alue on tarvittaessa Vaasan teistyö ja pyrkimys tunnistaa Vaasan yliopiston osaamiseutu, tarvittaessa Pohjanmaan maakunnat, tarvittaessa seen perustuvia vastineita työelämästä.

Suomi, tarvittaessa koko maailma. Vaasan yliopiston Vaasan yliopisto kouluttaa kansainvälisesti suuntauidea on ihmisten ja tieteenalojen välinen yhteistyö. Intuvia kandidaatteja, maistereita ja tohtoreita, jotka ymnoittajana on yksinkertainen tunnuslause: ”Menestymmärtävät oppimiensa asioiden kansalliset, maakunnalme yhdessä tai emme menesty ollenkaan”. liset ja paikalliset yhteydet. Vaasan yliopistossa kasvaa uuden vuosituhannen akateemisia ammattilaisia, jotka osaavat toimia oivaltavasti erilaisissa ympäristöissä ja oppia saamistaan uusista vaikutteista.

Hannu Katajamäki Filosofisen tiedekunnan dekaani

3 VAASAN YLIOPISTOLEHTI 1/2012

Hakijamäärä ennallaan Vaasan yliopistoon haki yliopistojen kevään yhteishaussa 4394 hakijaa, mikä on jonkin verran enemmän kuin viime vuonna.

Hakemusten kokonaismäärä väheni hieman. Tämä johtui hakukohteiden määrän muutoksesta, minkä vuoksi päällekkäisiä hakemuksia tuli vähemmän. Yliopisto on uudistanut koulutusohjelmiaan; opiskelija suorittaa kandidaattiohjelmien alus-

sa koulutusalan yhteisiä opintoja ja valitsee varsinaisen pääaineensa ensimmäisen lukuvuoden aikana.

Kesän päävalinnoissa yliopistoon otetaan 555 uutta opiskelijaa, joista kauppatieteisiin 260, diplomi-insinööritutkintoon 60, humanistiselle alalle 160 ja hallintotieteisiin 75.

Vuoden tutkimus- ja opetusteot Maria Järlström palkittiin ansioista Vaasan yliopiston akateemisen aikuiskoulutuksen kehittäjänä ja kouluttajana. Hän on osallistunut johtamiseen liittyvien aikuiskoulutuskokonaisuuksien kouluttajana kaikkiin vuonna 2011 toteutuneisiin koulutusohjelmiin. Järlströmin tyyli johtamisen koulutuksissa on kannustava ja myönteinen. Hän tuo uusinta tutkimustietoa käytännönläheisesti ja konkreettisesti esiin opiskelijoille.

Myös ylioppilaskunta jakoi juhlassa omat palkintonsa.

Hyvä opettaja -palkinto jaettiin tällä kertaa yliassistentti Petri Kuosmaselle. Best International Teacher -huomionosoituksen sai tutkijatohtori Adam Smale.

Yliopisto palkitsi vuosittaiseen tapaansa tutkimus- ja opetushenkilökuntaa vuosipäivän juhlassa 27. tammikuuta. Vuoden 2011 tutkimusteko -palkinnon sai tilastotieteen professori Seppo Pynnönen teknillisestä tiedekunnasta. Opetusteko-palkinto myönnettiin kauppatieteen tohtori, tutkijatohtori Maria Järlströmille kauppatieteellisestä tiedekunnasta.

Pynnönen on toiminut pitkään aktiivisesti Vaasan yliopiston tilastotieteen professorin tehtävässä, tutkijana ja opettajana. Tutkijana hänen kansainvälisesti korkeimmalle arvostetut saavutuksensa liittyvät tilastollisten menetelmien tutkimukseen ja niiden menestyksekkääseen soveltamiseen rahoitusalalla. Hän on julkaissut viime ja edellisvuoden aikana useissa korkealuokkaisissa kansainvälisissä julkaisuissa.

4 VAASAN YLIOPISTOLEHTI 1/2012

Haastava, luova työ motivoi yliopistolaisia

Yliopisto siirtyi vihreään sähköön

Työhyvinvointikyselyn mukaan yliopistolaiset pitävät omaa työnkuvaansa selkeänä sekä arvostavat itsenäistä työskentelyä haastavien ja mielenkiintoisten tehtävien parissa. Työn tärkeys suhteessa yksikön menestykseen sekä kekseliäisyyttä ja luovuutta vaativat työtehtävät motivoivat.

Yliopistolaiset kertovat esimiehelleen kehittämisideoitaan ja nauttivat esimiesten luottamusta. Työkavereilta on helppo pyytää apua tai lisätietoja.

Työntekijät kaipaavat parannusta päätöksenteon avoimuuteen sekä omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa. Lisäksi etenemismahdollisuuksia sekä uuden työntekijän perehdyttämistä tulisi kehittää.

Marraskuussa 2011 henkilökunnalle tehtyyn kyselyyn vastasi noin 280 yliopistolaista. Tulosten avulla kehitetään yliopiston toimintaa ja työhyvinvointia entistä paremmaksi.

Vaasan yliopiston kampuksella vihertää. Yliopisto on siirtynyt käyttämään ns. vihreää sähköä, jonka lähteenä on pohjoismainen vesi.

– Vaasan yliopisto tunnetaan tulevaisuuden energialähteitä tutkivasta osaamisestaan, ja totta kai haluamme kunnioittaa ympäristöä kaikessa tekemisessämme. Kestävä kehitys on jo yliopiston strategiassakin, linjaa kiinteistöpäällikkö Mikko Harju.

Yliopiston Ekokampustyöryhmän aloitteesta kampuksella on jo tarkennettu lajitteluohjeita, kokeiltu yhteisiä materiaalikuljetuksia messuille ja kannustettu yhteiskäytössä oleviin tulostimiin. Yliopistolle laaditaan energiaohje, ja yhä suurempi osa yliopiston viestinnästä siirtyy sähköiseksi tulevaisuudessa.

Myös tietohallinnon konehuoneen lämmön talteenottomahdollisuuksia tutkitaan.

Yliopisto ylsi hyvään tulokseen vuonna 2011 Yliopiston tulos viime vuodelta oli 285 000 euroa ja liikevaihto 35 miljoonaa euroa. Liikevaihto kasvoi edellisvuoteen verrattuna. Tulosta voidaan pitää hyvänä, ja siihen vaikuttivat mm. muun tulorahoituksen kasvu ja sijoitustoiminnan tuotot. Yliopiston tase on erittäin vahva.

Opiskelijoiden markkinointivideoita palkittiin

Vahvuutena opiskelijan huomioiminen

Opiskelijoille järjestetyn videokilpailun ensimmäisen sijan jakoivat Arttu Ylitalo sekä Maria Nilovan (vas.), Shaima Abdelmageedin (oik.), Hugo Chamarro Sotelon ja Melinda Benedekin joukkue. Palkinnoksi kummatkin saivat 850 euroa.

Rehtori Matti Jakobsson ojensi voittajille diplomit palkintokahvien lomassa. Kilpailun tarkoituksena oli tuottaa yliopistoa, opiskelua ja opiskelijaelämää kuvaava markkinointivideo yliopiston opiskelijarekrytoinnin tarkoituksiin.

Korkeakoulujen arviointineuvosto (KKA) on auditoinut Vaasan yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän. Yliopisto läpäisi auditoinnin hyväksytysti. Auditointiryhmän mukaan yliopiston vahvuudet ovat mm. yhteisöllisyys ja opiskelijalähtöisyys.

Opiskelija saa hyvää alkuohjausta, ja opetuksen kehittämisessä hyödynnetään opiskelijoilta saatua palautetta. Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen laadunvarmistus sen sijaan kaipaa vahvistamista.

5 VAASAN YLIOPISTOLEHTI 1/2012

Kuntauudistus: mitä ja miksi?

Maaseutututkijan, aluetieteen, julkisoikeuden ja markkinoinnin näkökulmia Kuntauudistuksen tavoitteena on turvata laadukkaat ja yhdenvertaiset kunnalliset palvelut asiakaslähtöisesti koko maassa, luoda edellytykset kuntien taloutta vahvistavalle kehittämistoiminnalle ja yhdyskuntarakenteen eheyttämiselle sekä vahvistaa kunnallista itsehallintoa ja paikallista demokratiaa.

Kuntauudistuksen tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Vahva peruskunta muodostuisi luonnollisesta työssäkäyntialueesta ja olisi riittävän suuri pystyäkseen itsenäisesti vastaamaan kuntalaisten peruspalveluista.

TEKSTIT ja KUVAT Virpi

Uudistuksella pyritään turvaamaan kuntapalveluiden rahoituspohja tulevaisuuden haasteiden edessä. Lisäksi uudistuksella pyritään vahvistamaan kuntien elinvoimaa ja ehkäisemään yhdyskuntarakenteen hajautumista kaupunkiseuduilla. Erittäin tärkeänä uudistuksessa on myös kuntarakenteiden ja palvelurakenteiden yhdistäminen.

Kuntauudistusta ohjaavassa lainsäädännössä otetaan käyttöön kuntauudistusta edistäviä välineitä. Tavoitteena on myös poistaa lainsäädännöstä kuntaliitoksia vaikeuttavia tekijöitä. Lisäksi valtionosuusjärjestelmää uudistetaan kannustavammaksi.

Uudistuksessa luvataan ottaa huomioon alueiden erilaisuus, kuten kasvu-

Juppo

keskukset, harva asutus, pitkät etäisyydet, saaristoisuus ja kielelliset olosuhteet selvittämällä kullekin alueella tarkoituksenmukainen kunta- ja palvelurakenne.

Alkuvuodesta 2012 järjestettiin kunnille yhteensä 18 kuulemistilaisuutta, joissa käsiteltiin uutta kuntajakosuunnitelmaa. Suunnitelmassa kuntien määrä vähenisi Manner-Suomessa 70:een nykyisestä 320:stä.

Seuraavaksi hallitus valmistelee eduskunnalle esityksen rakennelaista, joka annetaan eduskunnalle syksyllä 2012.

Tavoitteena on, että rakennelaki tulisi voimaan vuoden 2013 alusta ja uutta kuntarakennetta koskevat ratkaisut olisi tehty vuoden 2014 loppuun mennessä.

Tuleva kuntauudistus koskettaa jokaista suomalaista. Seuraavassa yliopiston tutkijat kertovat havaintojaan ja näkemyksiään tulevasta uudistuksesta.

Lähde: Elinvoimainen kunta- ja palvelurakenne. Kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvitys 5a/2012.

Muistetaanko maaseutu kuntaliitoksissa?

Kuntauudistus edellyttää tutkimusta kuntien yhdistymisen seurauksista ja palvelurakenteen muutoksesta. Levón-instituutin tutkija Kari Leinamon vuonna 2010 valmistuneessa tutkimuksessa on käyty läpi vuosien 2001–2009 yhdistymissopimuksia.

nessa tapauksessa liioitelluiksi tai jopa Tutkimuksessa seuratvääriksi. Sopimuksia laadittiin yltiöpositiin 45 maaseutu–kautiivisessa hengessä, eikä osattu varautua punki-kuntaliitoksen heikkoon taloudelliseen tilanteeseen. Tuttoteutumista yhdistykimuksen mukaan suurimmat huolenaimissopimusten tarheet liittyivät koulujen lakkauttamiseen kastelun kautta. Suuja lääkäripalvelujen puuttumiseen. ri osa mukana olleista – Kunnan taloudellisen tilanteen lisäksi liitoskunnista oli piekyseessä on myös poliittinen valinta, mitä niä, taloudestaan palveluita halutaan säilyttää huolestuneita kuntia. Leinamon mukaan kuntaliitokseen tulisi Kuntaliitokseen lähipalveluina ja mitä keskitvalmistautua paljon nykyistä tulisi valmistautua tää. Kouluja on lakkautettu myös sellaisissa kunnissa, ajattelutapaa huolellisemmin ja huolellisesti joissa taloustilanne liitoksen kriittisemmin. ja kriittisesti! jälkeen on ollut hyvä.

– 2000-luvun alussa tehtiin tarkkoja, perinpohjaisia selvityksiä ja yhdistymisprosessi kesti pidemMaaseutukunnan asema pään. Valtion tarjoamat porkkanarahat Leinamon mukaan erilaisten lupausten ovat vaikuttaneet viimeaikaisiin yhdistykirjaamisen sijaan tulisi pohtia, miten misiin, joita on tehty nopealla aikataululmaaseutua arvostettaisiin suuremman la ja selvittämättä liitoksen vaikutuksia kokonaisuuden osana. kunnolla.

– Tärkeintä olisi löytää kestävä Yhdistymissopimusten lupaukset palratkaisu, jossa maaseutua kohdellaan velujen turvaamisesta osoittautuivat mokunnioittaen ja kyliä arvostaen. Maa6 VAASAN YLIOPISTOLEHTI 1/2012

seutualueiden huomioon ottaminen kaupunkistrategiassa olisi tärkeä askel tähän suuntaan.

Leinamo peräänkuuluttaa myös niiden keinojen miettimistä, joilla maaseutu pidetään houkuttelevana asuinpaikkana jatkossakin.

Talous turvattava, osallisuutta lisättävä Kuntauudistukseen liittyvä näkyvin – ja eniten keskustelua aiheuttava – osa on kuntajakouudistus. Julkisoikeuden professori Eija Mäkinen ottaa Kunnallisalan kehittämissäätiön julkaisemassa Kuntarakennekirjassa kantaa kuntarakenneuudistukseen juridisesta näkökulmasta.

Kuntien yhdistämisen vaikeus Leinamon mukaan esimerkiksi väestörakenteen muutoksen aiheuttama palveluntarve ei ratkea yhdistämällä kuntia.

– Valtion toteuttamat pakkoliitokset johtavat siihen ettei kukaan ole tyytyväinen. Tämä tuskin on kuntauudistuksen tavoite.

Kuntaliitoskeskustelut ovat hyvin tunnepitoisia ja mustavalkoisia. Leinamo epäilee, etteivät kuntalaiset jossain tapauksissa tiedä mistä puhuvat.

– Ihmiset ovat oman kunnan rajojen ja palveluiden suhteen hirmu herkkiä.

Päätöstentekijöillä tulisi olla tilannetajua ja halua pyrkiä kultaisen keskitien ja kompromissien etsimiseen. Kun päätökset perustellaan ja vaihtoehdot esitellään reilusti ja rehellisesti, saadaan kuntalaisetkin helpommin mukaan muutokseen.

Historiallisten rajojen kunnioittaminen ja ymmärtäminen voisi toimia yhtenä lähtökohtana kuntien yhdistymistä mietittäessä. Vapaaehtoisestikin tehdyn liitoksen hyväksyminen vie yllättävän kauan aikaa.

Näkee Leinamo hallituksen ajamassa kuntauudistuksessa jotain hyvääkin.

– Jatkuva riitely tämän asian tiimoilta loppuisi ja pikkuhiljaa päästäisiin normaalitilanteeseen.

Leinamo on kotoisin Urjalasta, jossa kattamatonta alijäämää on runsaasti.

– Väkiluku vähenee huimasti ja veroprosentti on korkea. Liitosehdotuksiin vastataan silti ei, ei, ei, koska tiedetään, että palvelut katoavat liitoksen jälkeen.

Valitettavasti itsenäisyyden tie näyttää kuitenkin entistä haastavammalta.

Kuntarakenneuudistuksessa on Mäkisen sääntyy. Luonteva osallisuus päätöksenmukaan pitkälti kyse taloudellisen vastekoon on Mäkisen mukaan kunnallistuun kantamisen edellytyksistä. Kuntien hallinnon kulmakivi. taloudellisten voimavarojen tulee olla – Uusia osallistumismalleja on kehiriittävät niiden velvoitteisiin nähden ja tettävä ja kenties erilaisille alueille tarviosan tulee muodostua verotuksesta. taan erilaisia kuntarakenteita.

Valtion tulee huolehtia siitä, että kunTampereelta kotoisin oleva Mäkinen nilla on riittävät mahdollisuudet huoon perehtynyt erityisesti kunnan ja vallehtia myös niille määrättävistä uusista tion välisiin suhteisiin, kuntien laillisuustehtävistä. Rahoitusjärjesvalvontaan sekä ihmisten Reilu telmien tulisi olla joustavia osallistumisoikeuksiin. ja niiden tulisi seurata mah- pakkoliitoslakikin – Vauraat kehyskunnat dollisimman hyvin kustanvastustavat liitosta Tampeon parempi nusten kehitystä. reen kanssa, kuten yleensä vaihtoehto kuin muuallakin. Hämeenlinnas– Valtio näyttää hankepäreilu keellaan tekevän uutta, sa, jossa on toinen kotini, yleisempää taloudellista lähialueen entisistä kunniskurjistaminen! uusjakoa. Valtio voi esimerta Hämeenlinnaan ovat jo kiksi tukea valtionosuuksin heikompia liittyneet Lammi, Renko ja Tuulos, mutta kuntia tai pakottaa lailla vahvan kunnan Janakkala ja Hattula vastustavat, kertoo ottamaan haltuunsa heikoimman, jolloin Mäkinen. uuden kunnan vastuu lisääntyy. Kuntia – Tämä nk. kehyskuntaongelma ei ei saa tahallaan näivettää taloudellisilla ratkea ilman jonkinlaista pakkoa. Kunheikennyksillä! nat katsovat asiaa usein vain omasta Jos hyvin käy, kuntien taloudellinen näkökulmastaan ja vieläpä nykyhetkeä liikkumavara kasvaa ja paikallistaloudet vasten. Valtion on pakko katsoa asiaa kehittyvät ilman kuntien keskinäistä kilkokonaisuuden ja tulevaisuuden kannalpailua, Mäkinen toteaa. ta – siinä mielestäni se ristiriita on.

– Toki on niin, että kuntien kuuleminen pitää ottaa vakavasti ja antaa merkiOsallistumismahdollisuuksia tystä esiin nostetuille argumenteille – jos Kuntauudistushankkeessa ei saisi unohne ovat painavia. Viime kädessä valta on tua, että kuntalaisen tulee olla itsehallinkuitenkin lainsäätäjällä. non keskiössä. Kuntien koon kasvaessa uusien osallistumisen keinojen tarve li7 VAASAN YLIOPISTOLEHTI 1/2012

Paras paikka asua muodostuu...

Paikan toiminnallisista tekijöistä, kuten miten hyvin oma asunto soveltuu itselle, miten halutut palvelut ovat saatavilla ja vielä laajemmin, miten oma kotipaikka sijoittuu suhteessa muihin paikkoihin, kuten Vaasaan tai Ruotsiin.

Ympäristötekijöistä, kuten rakennetusta ympäristöstä, jossa uusi ja vanha nivoutuvat yhteen, luonnosta, kuten Söderfjärdenin alueesta, laduista ja pelloista, sekä laajemmin yleisestä ilmapiiristä, jota Sulvan tapauksessa kehuttiin.

Sosiaalisista merkityksistä, kuten suhteesta itseen ja omaan kotiin, yhteisöllisyyden tunteesta joka näyttäytyy vaikkapa ihmisten päivittäisenä tervehtimisenä kadulla ja markkinatapahtumina sekä yleisesti kulttuurista, kuten Sulvan historiallisesti ja sosiaalisesti merkittävästä kulttuuriperinnöstä.

Minna-Maarit Jaskari on paljasjalkainen oululainen.

Eija Mäkinen on kotoisin Tampereelta.

Niklas Lundström on kotoisin Halikosta, nykyisestä Salosta.

Kuva: MML 2012

Kari Leinamo on kotoisin Urjalasta.

8 VAASAN YLIOPISTOLEHTI 1/2012

Mikä on kuntalaiselle paras paikka asua?

Huomio ratkaistaviin ongelmiin, ei oireisiin

Kuntalaiselle on väliä, missä hän asuu ja mihin paikkaan hänellä on tunneside. Asuinpaikalla on merkitystä. Kunnan alue, jolla asutaan, muodostaa osaltaan kuntalaisten identiteettiä. Myös kunnan nimellä on väliä. Mikä sitten tekee asukkaalle jostain kunnasta tai paikasta parhaan paikan asua?

Tutkija Niklas Lundströmin erityisosaamista ovat pirulliset ongelmat etenkin aluetieteen alalla. Kuntauudistuksessa pirullisia ongelmista tekee se, että sovitettavia näkökulmia ja ratkaistavia ongelmia on lukematon määrä.

– Pirullisissa ongelmissa pitäisi keskittyä perimmäisiin kysymyksiin. Kuntauudistuksen tapauksessa siis siihen, minkä ongelman kuntauudistus ratkaisee, Lundström pohtii.

Koska näkökulmia on useita, voi olla vaikea sovittaa yhteen erilaiset toiveet. Usein joudutaan valitsemaan miNyt yritetään hin keskitytään, koska kaikkea ei voida parantaa ottaa huomioon. Lundström pitää tärkeänä, että näkökulmien moninaisuus oireita. tunnistetaan.

– Riippuu pitkälti näkökulmasta – miltä kantilta katsot – mikä nousee kuntauudistuksessa tärkeimmäksi tavoitteeksi. Tavoitellaanko taloudellista menestymistä, palveluiden yhtenäistämistä ja turvaamista vai paikallisen demokratian vahvistamista.

– Tällä hetkellä keskustelua käydään enemmänkin näiden keinojen ympärillä eikä niinkään itse ongelman tiimoilta. Nyt yritetään parantaa oireita. Tässä yhtenä ilmentymänä ovat kuntarakenneuudistukseen liittyvät kuntien yhdistämiset ja erilaiset kuntakartat, jotka ovat isomman ongelman yksinkertaistamista.

Kuntauudistuksessa on myös ns. kesyjä ongelmia, jotka ovat helpommin ratkaistavissa.

– Vähemmän matematiikkaa ja järjestelyjä vaativat esimerkiksi joidenkin kuntapalveluiden järjestäminen.

Väitteet siitä, että nyt olisi kaikki se tieto mitä tarvitaan kuntauudistuksen toteuttamiseksi, eivät vakuuta Lundströmiä.

– Kuntauudistus on niin kompleksinen muutos, ettei se voi edetä niin suoraviivaisesti kuin tällä hetkellä oletetaan. Kaikki ei todennäköisesti mene niin kuin on suunniteltu, usein tulee odottamattomia kehityskulkuja, joihin kunnan vaikuttamismahdollisuudet ovat vähäiset.

Lundström näkee kuntauudistushankkeen toteuttamisessa paluuta 1970-luvun valtionohjauspolitiikkaan, jossa ylhäältäpäin voimakkaasti sanellaan, kuinka muilla hallinnon tasoilla tulisi toiminta järjestää. Alueiden ja kuntien erilaisuudesta johtuen esimerkiksi pääkaupunkiseudun ratkaisut voisivat poiketa maaseutukuntien ratkaisuista. Sama malli ei toimi kaikkialla.

Suurimpana haasteena ja yhtenä pirullisena ongelmana Lundström näkee uudistuksen hyväksymisen kuntalaisten keskuudessa. Lundström toivookin, että kunnille annettaisiin mahdollisuus itseorganisoitua heille parhaalla mahdollisella tavalla – kuntien omasta näkökulmasta katsottuna.

Markkinoinnin yliopisto-opettaja Minna-Maarit Jaskari tutki yhdessä kollegoidensa kanssa, mitkä osatekijät nostivat Sulvan kylän Suomen paras asuinalue -kilpailun voittoon vuonna 2006. Vajaasta 5 000 annetusta äänestä peräti 1 300 tuli Sulvalle. Äänestäjät kertoivat, missä haluaisivat asua ja millä perusteella.

Kyseessä ovat Paras paikka asua muodostuu erittäin paikan toiminnallisista tekijöistä, tunneperäiset ympäristötekijöistä ja sosiaalisista merkityksistä. asiat.

– Jos ajatellaan kuntauudistusta, huomio on nyt keskittynyt vain paikan toimivuuteen liittyviin seikkoihin. Kun kuntalaisten asuinalueista päätetään, olisi hyvä ottaa muutkin osa-alueet huomioon, Jaskari miettii.

– Itse aloittaisin kuntarakenneuudistuksen puhtaalta pöydältä, sillä hallinnolliset uudistukset rikkovat tunnesidettä paikkaan. Kyseessä ovat erittäin tunneperäiset asiat. Ihmisen ja paikan välinen tunneside on vahva.

Uudistuksessa on kyse myös vallasta, esimerkiksi kunnan nimeä valitessa. Jaskarin mielestä kuntien yhdistäminen vaatiikin muutosjohtamista monessa paikassa, jotta uudistukset ja yhdistymiset saadaan toteutettua.

Artikkeli: Laaksonen, Pirjo, Minna-Maarit Jaskari, Hanna Leipämaa-Leskinen, Martti Laaksonen. (2011). What makes somewhere the best place to live? European Advances in Consumer Research.

9 VAASAN YLIOPISTOLEHTI 1/2012

TEKSTI ja KUVA Virpi

Juppo

Kampusalueen geoenergian tutkimushanke ainutlaatuinen koko maailmassa

Energiaa asfaltista Yliopistokampukselle suunnitellaan uutta laboratoriota, jossa voidaan tutkia ja vertailla meriveteen, veden alla olevaan sedimenttikerrokseen, kallioon, istutusten alla olevaan maaperään sekä asfaltoituun maahan varastoituvaa geoenergiaa. Vaasan Energiainstituutin vetämä geoenergiahanke on ainutlaatuinen koko maailmassa.

Hiltusen mukaan 100-prosenttisesti uusiutuva geoenergia on lähitulevaisuudessa yksi varteenotettavimmista kaupunkien lämmitysmuodoista. Kaupunkien asfaltoitujen pintojen ja rakennusten alla piilee paljon urbaania geoenergiaa, jota voitaisiin hyödyntää, Hiltunen vakuuttaa.

Kesällä tumma asfalttipinta imee tehokkaasti auringon lämpöä, joka varastoituu asfaltin alla oleviin maakerroksiin.

Samaan tapaan vesistöjen alla oleviin sedimenttikerroksiin näyttäisi varastoituvan tavallista enemmän energiaa. Ensimmäisenä tutkimuskohteena onkin asfalttilämmön tutkiminen eri syvyyksistä.

– Olemme kiinnostuneita siitä, mihin asfaltin tai rakennuksen alaisiin kerroksiin lämpö varastoituu ja miten maaperä käyttäytyy, Hiltunen kertoo.

Ainutlaatuinen tutkimushanke – Palosaaren kampusalue soveltuu erityisen hyvin geoenergian tutkimukseen, koska pienellä alueella voidaan tutkia sekä maalämpöä, vesistöenergiaa, sedimentin

Tutkimusjohtaja Erkki Hiltunen esittelee laboratorion putkistopiirrustuksia.

Urbaania geoenergiaa asfaltin alta Geoenergiaa on perinteisesti käytetty omakotitalojen lämmittämiseen. Esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa useat isot kerrostalot, tehtaat, koulut ja sairaalat lämpenevät ja viilenevät geoenergian avulla.

– Suurten kohteiden lämmitykseen ei enää riitä yksittäinen lämmönkeruuputkisto, vaan geoenergiaa kerätään useilla keruujärjestelmillä, joita ohjaa yksi ohjauskeskus, kertoo tutkimusjohtaja Erkki Hiltunen Vaasan yliopiston teknillisestä tiedekunnasta.

Kampukselle suunniteltu alue on ainutlaatuinen koko maailmassa.

10 VAASAN YLIOPISTOLEHTI 1/2012

energiaa, kalliolämpöä että asfalttilämpöä. Tässä laajuudessa ja tällä kokoonpanolla ei tietääksemme geoenergiaa tutkita missään muualla.

– Geoenergiahanke luo poikkeuksellisen monipuolisen tutkimus- ja tuotekehityskeskuksen sekä ainutkertaisen ympäristön aihealueen koulutukselle.

Hankkeella on myös kaikki edellytykset osoittaa, että geoenergiaratkaisut ovat kannattavia, tehokkaita ja toimivia.

Hanketta suunnitellaan usean eri toimijan kanssa yhteistyössä. Mukana infrastruktuurin sekä rahoituksen suunnittelussa ovat mm. ammattikorkeakoulu Novia, Merinova, VASEK, Geo-Pipe GP Oy ja Värmex Ab sekä Pohjanmaan liitto.

Hiltunen toivoo rahoitusta heltiävän teollisuuden kanssa tehtäviin tutkimushankkeisiin myös Tekesiltä.

Geoenergiahanke on osa teknillisen tiedekunnan isomman kokonaisuuden EnergyLab-hanketta, jossa tutkitaan muun muassa biopolttoaineita, biopolttoaineisiin liittyvää moottoriteknologiaa ja tuulienergiaa.

KUVA: Arkkitehtitoimisto Nurminen Antila & Co Tulevaisuuden oppimisympäristöt ovat innovatiivisia ja kannustavat aktiiviseen, vuorovaikutteiseen oppimiseen.

Innovatiiviset oppimisympäristöt tukevat oppimista sekä opiskelijan kehittymistä rohkeaksi ajattelijaksi.

TEKSTI Tiina

Ramsila

Värejä ja valoa oppimisen tueksi Vaasan yliopiston ensimmäisen oppimisympäristöjen kehityshankkeen myötä kampukselle saadaan neljä uudistettua luentosalia sekä opiskelijoiden oleskelualue. Ajanmukaiset ja viihtyisät tilat valmistuvat Tervahovin ensimmäiseen kerrokseen syyslukukauden alkuun.

– Luentosaleista tulee muunneltavia, energisiä, avoimia, monipuolisella tekniikalla varustettuja ja akustiikaltaan hyviä, kertoo kiinteistöpäällikkö Mikko Harju.

Tilat tehdään monipuoliseen opetuskäyttöön soveltuviksi. Kalusteet valitaan siten, että ne ovat helposti liikuteltavissa ja mahdollistavat monet eri tarpeet, kuten ryhmätyöskentelyn. Muunneltavuutta lisää myös se, että 20 hengen luentosalin voi jakaa kahdeksi 10 hengen tilaksi.

11 VAASAN YLIOPISTOLEHTI 1/2012

Energisyyttä tiloihin saadaan väreillä, avoimuutta taas valoa tuovilla lasisilla käytäväseinillä. Luentosalien akustiikkaa parannetaan muun muassa kokolattiamatoilla. Opiskelijat voivat hyödyntää kampuksen langatonta verkkoa myös oleskelualueella. Itseopiskeluun tai ryhmätöihin tarkoitetussa tilassa on sohvia sekä välipala- ja kahviautomaatti.

Aloite tilauudistukseen tuli luennoitsijoilta. Uutta oppimisympäristöä ryhtyi suunnittelemaan työryhmä, jossa arkkitehtitoimiston lisäksi oli mukana yliopiston henkilökuntaa.

Harjun mukaan käyttäjien kokemusten ja saadun palautteen pohjalta oppimisympäristöjen kehitystä jatketaan. Seuraavaa muutoskohdetta etsitään Fabriikista.

BRÄ NDI Kohti kirkkaampaa tulevaisuutta Meillä on loistava yliopisto, mutta kaikki eivät vielä tiedä sitä.

Siksi aiomme hioa brändimme kirkkaaksi timantiksi.

TEKSTI Maria

Mäkelä

Kilpailu on kovaa. Jos haluamme, että olemme yliopistona vielä viidenkin vuoden päästä menestyvä, kansainvälinen ja kaikkea sitä, mitä juhlapuheissa luvataan, toimeen pitää tarttua heti. Kaltaistensa joukosta täytyy erottua, täytyy kertoa yhtenäistä viestiä ja näyttää tunnistettavalta.

Rakennamme siis brändiä – ja siihen tarvitsemme koko yliopistoa. Kumppaniksi tälle kiinnostavalle matkalle olemme saaneet ammattilaisia, joilla on vankka kokemus yhteiskunnallisesta viestinnästä. Mainostoimisto Dynamon kanssa aiomme löytää uusia tapoja saada kustannustehokasta näkyvyyttä ja lisätä yhteiskunnallista vaikuttamista.

Aiomme näkyä ja kuulua maailmalla entistäkin enemmän, myös sähköisissä kanavissa. Uudistuneet verkkosivut aukeavat syksyllä, yliopiston ilme saa samalla kasvojenkohotuksen, ja työ jatkuu pitkälle ensi vuoteen.

Mainetta ei onneksi saa rahalla – se pitää ansaita.

Tule mukaan matkalle ja kommentoi viestinnän uudessa blogissa! http://blog.uwasa.fi/monikanavapujottelua/

12 VAASAN YLIOPISTOLEHTI 1/2012

TEKSTI ja KUVA Tiina

Ramsila

Professori Jussi Kantola haluaa työssään ratkoa käytännön ongelmia.

Käytännön haasteiden

kimppuun

43-vuotias Kantola on syntyisin Pielavedeltä mutta pitää itseään länsisuomalaisena vietettyään lapsuutensa Turussa ja asuttuaan nuoruutensa eri puolilla Satakuntaa.

Myös ulkomaita on tullut nähtyä. Vaasan yliopistoon Kantola saapui Koreasta, jossa hän oli viettänyt edelliset kolme vuotta.

– Työn sisältö ja teollisuuden painotus professorin tehtävissä kiinnostivat minua, myös länsirannikko ja Vaasa houkuttivat.

Työ kuulosti kuin minulle tehdyltä, joten lähetin hakemukseni Koreasta pahvilaatikossa julkaisuiden kera, Kantola muistelee.

Kantola valmistui vuonna 1998 tohtoriksi yhdysvaltalaisesta Louisvillen yliopistosta pääaineenaan Industrial Engineering. Toisen väitöskirjansa hän teki tuotantotalouden alalta Tampereen teknillisessä yliopistossa vuonna 2006.

Oppimista kokeilemisen kautta Keskeisenä työtehtävänään Kantola pitää käytännön ongelmien ratkomista. Hän haluaa tarttua niihin haasteisiin, joita ihmiset näkevät ”katsoessaan ulos ikkunasta”. Muita Kantolan tutkimusintressejä ovat yksilöille ja teollisuudelle suunnatut tietopalvelut sekä vaikeasti ymmärrettävien objektien ontologinen mallintami-

Tuotantotalouden professorina teknillisessä tiedekunnassa aloitti maaliskuun alussa Jussi Kantola.

Hänen erikoisalaansa on tuotteiden ja palveluiden kehitys. nen ja käytännön hyödyntäminen työssä, kehittämisessä ja johtamisessa.

Myös koulutukseen Kantola haluaa tuoda hands on -opetusta. Syyslukukaudella hänellä alkaa kurssi, jossa opiskelijat pääsevät ratkomaan isojen organisaatioiden sponsoroimia käytännön ongelmia, kuten kaupunkien joukkoliikenteen toimivuutta.

– Olen tottunut ryhmätyöskentelyyn ja vuorovaikutteiseen opetukseen. Siinä opitaan puolin ja toisin, Kantola miettii.

Seuraava kirjajulkaisu Kantolalta ilmestyy kevään aikana. Hän on yhdessä professori Waldermar Karwowskin kanssa editoinut teoksen Knowledge Service Engineering Handbook, jossa tarkastellaan 13 VAASAN YLIOPISTOLEHTI 1/2012

miten tietopalveluja voi tuottaa hyödyntämällä data- ja informaatiovirtaa sekä ihmisten kokemustietoa.

Yhteistyöllä pärjää Koreassa Kantola työskenteli associate professor -nimikkeellä KAIST (Korea Advanced Institute of Science and Technology) yliopistossa. Hän oli mukana perustamassa maailman ensimmäistä tietopalveluita tutkivaa ja tuottavaa (knowledge service engineering) laitosta.

– Aasialaiset tekevät töitä aamusta iltaan ja kilpailevat yksilöinä toisiaan vastaan.

Suomalaisten vahvuus on sen sijaan yhdessä tekeminen. Sitä pitäisi tukea, jotta Suomi pärjää maailmalla kilpailukykyisenä.

Erityisesti Euroopan ulkopuolella Yhdysvalloissa ja Aasiassa asuessaan Kantola on havainnut, ettei mikään toimi kuten kotona. Vaikka kulttuurieroista puhutaan, vasta toisessa maassa eläessään voi alkaa ymmärtää, miksi ihmiset toimivat kuten toimivat.

– Olen iloinen, että olen saanut työskennellä niin teollisuudessa, kuten ABB:llä, akateemisissa tehtävissä kuin yrittäjänäkin ja kaiken lisäksi eri kulttuureissa ja erilaisten ihmisten kanssa.

Summer Holiday:

Berry Picking or Internship at BMW? TEKSTI ja KUVA Anne

When moving to Vaasa two years ago my “cultural shock” derived not necessarily from the fact that I came from Germany to Finland. It rather derived from coming from Berlin – a buzzing city of 3.5 million - to Vaasa. I’ve never lived in such a small place before! I was alienated by the unhurried way of doing things, e.g. the slow style of driving. My amazement increased when many people I got to know told me about their favorite hobbies: berry and mushroom picking! I thought about the culture festivals, concerts, crazy art sessions, public readings, open discussions and so forth that used to be part of my life… Would I be able to adapt myself?

As a strategy I hurled myself into work! This was a good idea because I quickly began to appreciate the advantages of the Finnish University system and its excellent working conditions: small groups, pleasant environment, modern equipment and so on.

Germany’s educational system is very competitive, whereas here the “No one to be left behind”-philosophy is appreciable. Admittedly, in Germany there is more pressure and fear at universities noticeable, but this pressure also leads to professional drive and ambition. The students realize quickly that learning means acquiring knowledge and competence not only in order to obtain credits but to invest into their future. Although most of the students in Germany have several jobs to make a living (only very few students are entitled to a federal student loan), they strive to complete internships abroad, attend language courses or try to gain international (work) experience, whereas many of my students here enjoy their summer holidays at the “mökki” or home (which I understand after having lived in this climate for a while).

Stegemann

Anne Stegemann is lecturer of German language and literature at the University of Vaasa and representative of the DAAD (German Academic Exchange Service).

However, as Matti Jakobsson pointed out in one of the previous issues of this magazine, developing an international orientation is becoming more and more necessary these days. That means among other things acquiring intercultural competence and learning more languages than just English (e.g. German or Russian, as Germany and Russia are Finland’s most important partners in economy.) And one should not forget: spending time in a foreign country or dealing with a different culture means to make interesting experiences and to broaden one’s horizon!

You ask me, if I’ve adapted myself by now? Well, I have to admit: I still cannot distinguish between eatable and poiso-

14 VAASAN YLIOPISTOLEHTI 1/2012

nous mushrooms! But I broadened my horizon and learned to enjoy the healthy tranquility around me. Moreover I also organize events (like public readings or exhibitions) that have to do with German culture. In this way I keep in touch with my cultural background and let my students profit from it at the same time. Thus combining both sides, or, in other words, becoming a hybrid, is a good solution. So my advice to Finnish students for summer is following: do both, first the internship at BMW abroad and then enjoy berry picking and sauna at your “mökki”!

Energialähettiläs kampuksella juhannusviikolla Yli 1600 hakijaa houkutelleeseen kesätyöhön Vaasan seudun energialähettiläänä valittiin tamperelainen energiateekkari Tuomas Vanhanen. Täydentäviä opintoja Wienin teknillisessä yliopistossa suorittava Vanhanen kuittaa kesätyöstä 30 000 euroa 12 Vaasan seudun kärkiyrityksen palveluksessa. Tehtävissään hän vie sanaa Vaasan seudun energiakeskittymän merkityksestä Suomelle ja kertoo kokemuksistaan energia-alan yrityksissä mm. sosiaalisessa mediassa.

Suomen kaunein kampusalue ja energia-alan tutkimus tulevat Vanhaselle tutuksi juhannusviikolla. Vaasan EnergiKUVA Katja

ainstituutin vieraana olevalle Vanhaselle esitellään mm. Vaasan yliopiston ja Vaasan ammattikorkeakoulun toimintaa, Technobothnian tutkimuslaboratorioita sekä sovelluskohteita, joissa uusiutuvaa energiaa käytetään.

Energialähettilään työnantajina toimivat lisäksi paikallisista kärkiyrityksistä ABB, Wärtsilä, Mervento, Citec, VAMP, Wapice, VNT Management, Vaasan Sähkö, Leinolat Group, Stormossen ja Westenergy. Suomen energisin kesätyö -kampanjan järjestäjinä ovat Vaasanseudun kehitys Oy VASEK ja Teknologiakeskus Merinova.

Lösönen

Uusi johtamisinstituutti kokoaa eri alojen johtamisosaamisen

Research News tekee tutkimusta tutuksi

Vaasan yliopiston johtamisinstituutti on yliopiston tiedekuntien ja Levón-instituutin perustama uusi yhteistyöorganisaatio, joka kokoaa yhteen yliopiston johtamisen alan osaamisen.

Instituutin tehtävänä on edistää tiedekunta- ja organisaatiorajat ylittävää johtamisen tutkimusta ja koulutusta vuorovaikutuksessa suomalaisten ja kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Johtamisen alan aikuis- ja täydennyskoulutuksella sekä palvelututkimuksella on pitkät perinteet Vaasan yliopistossa.

– Johtaminen on yksi yliopiston neljästä painoalasta ja laajasti verkostoitunut niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Alan tutkimusta ja koulutusta on kaikissa yliopiston tiedekunnissa, projektijohtaja Henri Hakala kertoo.

Instituuttia johtaa projektijohtaja tukenaan nelijäseninen johtoryhmä, joka vastaa instituutin strategisista linjauksista.

Vaasan yliopiston tutkimusta esittelevä Research News of the University of Vaasa -uutiskirjeen ensimmäinen numero on ilmestynyt. Uutiskirje ilmestyy lukuvuoden aikana joka toinen kuukausi, viisi kertaa vuodessa. Uutiskirjeessä esitellään mm. uusia projekteja ja hankkeita sekä uusimpia väitöksiä ja julkaisuja.

Tutustu viimeisimpään numeroon osoitteessa www.uwasa.fi

20 vuotta kansan sivistämistä Sanomalehtiyliopisto on lajissaan ainutlaatuinen ja ennakkoluuloton opiskelumuoto, joka on käytössä ainoastaan Vaasassa. Avoimen yliopiston yhteistyökumppaneina ovat sanomalehti Pohjalainen ja yliopiston yksiköt. Tänä vuonna toiminta on jatkunut jo 20 vuotta. Juhlavuoden opintojakso toteutettiin teemalla Laman varjot. Kurssi huipentui 9.5. iltapäiväseminaariin Vaasan yliopistossa.

15 VAASAN YLIOPISTOLEHTI 1/2012

Editorial Dean of the Faculty of Philosophy, Hannu Katajamäki

Our university is a multidisciplinary university and an encouraging provider of higher education. In the autumn 2012, the new students will embark on the new study programmes, all of which include business studies courses. The aim is set for multidisciplinary education.

New Professor Focuses on Practical Problems Jussi Kantola was appointed as the Professor of Industrial Management at the Faculty of Technology in the beginning of May. Kantola, who has worked in KAIST, Korea Advanced Institute of Science and Technology, for three years, among other places, considers solving practical problems and learning by trying and doing especially vital to academic work.

Energy from Asphalt A new laboratory is being planned on the campus. The laboratory enables us to examine and compare geoenergy stored in sea water, rock, soil, asphalt, and sediments beneath water. This geoenergy project led by Vaasa Energy Institute is unique in the world. The area around the campus lends itself exceptionally well to geoenergy research as several possibilities can be examined within a small area.

Colour and Light to Support Learning Innovative environments support learning and students’ development to become intrepid thinkers. Four renewed lecture halls and a common room for students will be built at the campus as the first development project of the University Vaasa to improve the learning environment materializes. The up-to-date, comfortable spaces will be ready on the ground floor of Tervahovi by the beginning of the autumn term.

“The lecture rooms will be modifiable, energetic, open, supplied with wide-ranging technology, and have good acoustics,” says Mikko Harju, Head of Facility Services.

The learning environment will be developed based on the experiences of the users and their feedback. The next site to be renovated is sought in Fabriikki.

16 VAASAN YLIOPISTOLEHTI 1/2012

Arvot ohjaavat kuluttajaa KTM Rami Paasovaaran markkinoinnin alaan kuuluva väitöskirja ”Consumers’ Consumers’ food product experience: The role of values”” tarkastettiin 9.12.2011.

Tutkimuksessa analysoidaan, miten arvot ohjaavat kuluttajien ruokatuotekokemuksia.

TEKSTI Virpi

Juppo

Väitöskirjatutkimuksessaan Paasovaara pureutuu ajankohtaiseen arvokeskusteluun. Hän toteaakin, että viime vuosina ruoan kuluttamiseen liittyvien arvojen, kuten terveellisyyden, turvallisuuden ja eettisyyden, yhteiskunnallinen ja taloudellinen merkitys on vahvistunut.

– Tutkimuksen mukaan kuluttajan arvot eli yksilön elämän tärkeät periaatteet/päämäärät eivät yksiselitteisesti ohjaa ruoan valintakäyttäytymistä. Vaikka toisistaan poikkeavat arvot vaikuttaisivat eri tavalla ruoan aistinvaraiseen kokemiseen, tuoteasenteisiin tai valintamotiiveihin, monien tavallisten ruokatuotteiden, kuten ruisleivän, kohdalla valintapäätös ei näytä suoranaisesti pohjautuvan kuluttajan arvoihin, kertoo Paasovaara.

Tuotekohtaisista mielleyhtymistä johtuen tiettyä arvoa korostava informaatio voi vaikuttaa kuluttajien ruokatuotteen kokemiseen joko vahvistavasti tai heikentävästi.

– Esimerkiksi terveellisyyttä painottavalla viestillä havaittiin olevan turvallisuusviestiä positiivisempi vaikutus

spelttipuuron kokemiseen, kun taas turvallisuutta painottavalla viestillä oli terveellisyysviestiä positiivisempi vaikutus tyrnimehun kokemiseen.

Paasovaara havaitsi brändillä olevan merkitystä siihen, miten kuluttajan arvot vaikuttavat ruoan maun kokemiseen.

Markkinoi ruokaa kohderyhmää kiinnostavilla ominaisuuksilla – Tunnetun brändin positiivinen vaikutus makukokemukseen voi kumoutua, jos kuluttajan arvot eivät ole sopusoinnussa brändimielikuvien kanssa.

Ymmärrys siitä, että kuluttajat ja varsinkin erilaiset kuluttajaryhmät liittävät sekä ruoan brändiin että sen tuotemuotoon ja raaka-aineeseen erilaisia merkityksiä, tehostaa markkinoinnin suunnittelua ja tuotekehitystä.

17 VAASAN YLIOPISTOLEHTI 1/2012

– Kun ruokabrändiä kyetään markkinoimaan kohderyhmää kiinnostavilla ominaisuuksilla, kuluttaja voi joustaa ruoan mausta, Paasovaara kertoo.

Helsinkiläinen Paasovaara päätyi parikymppisenä kauppatieteiden vetämänä ja opiskelijaelämän houkuttelemana Vaasan yliopistoon, josta hän valmistui kauppatieteiden maisteriksi vuonna 2004. Maaliskuusta 2012 alkaen hän on työskennellyt analyytikkona SOK Päivittäistavarakaupan ketjuohjauksessa.

– Pääsin juuri sellaiseen työpaikkaan, johon halusinkin. Yksikössämme arvostetaan akateemista tutkijataustaa. Olen tuoreessa tehtävässä, joten minulla on hieno mahdollisuus soveltaa ruoan kuluttamiseen keskittyneen väitöskirjaprosessin aikana opittuja analyyttisia ajattelu- ja menettelytapoja. Niistä on varmasti hyötyä kuluttajien tarpeiden ja toiveiden ymmärtämisessä sekä niiden siirtämisessä päätöksenteon tueksi valikoimien kehittämisen suhteen.

Vaasan yliopiston julkaisujen tilaukset www.uwasa.fi/julkaisusarjat/luettelo tai puh. (06) 324 8217 Koonnut Virpi Juppo

Wang Lei Englannin kieli ja kirjallisuus, 12.11.2011 The Uncanny objet a in Toni Morrison’s Fiction Acta Wasaensia 246 Lein väitöskirjassa afroamerikkalaisen Nobelkirjailija Toni Morrisonin tuotantoa analysoidaan ranskalaisen psykoanalyytikon ja psykiatrin Jacques Lacanin teorian avulla. Lacan tarjoaa keinoja ihmismielen tutkimiseen ja määrittelee objet a:n asiaksi, jonka subjekti kadottaa pysyvästi siirtyessään varhaislapsuudessa symbolien eli kielen maailmaan.

Reino Hintsa Tuotantotalous, 16.11.2011 Hyvä hallinto ja uusi julkisjohtaminen kunnallisen tietojohtamisen lähtökohtina Acta Wasaensia 247 Tutkimuksessa tarkastellaan mitä kuntien tietojohtaminen sisältää, mitkä tekijät vaikuttavat kuntien tietojohtamiseen ja millainen on kuntien tietojohtamisen nykytila. Tutkimuksen mukaan kunnilla on niiden tarpeet tyydyttävät tietojärjestelmät toiminnastaan ja taloudestaan sekä päätöksenteossa kertyvistä asiakirjallisista tiedoistaan. Hyvän hallinnon edellyttämää kansalaisten perusoikeuksien toteutumista ja uuden julkisjohtamisen edellyttämää toiminnan tuloksellisuutta kyetään seuraamaan.

Anne-Maria Aho Tuotantotalous, 17.11.2011 Value Creation of Software Engineering in the Machinery Industry – a Case Study Approach Acta Wasaensia 248 Ahon väitöstutkimuksessa tarkastellaan ohjelmistosuunnittelun arvon tuottamista dynaamisten kyvykkyyksien avulla monialaisessa tuotekehityskontekstissa. Tutkimuksessa luodaan ohjelmistosuunnitteluun uusi arvon tuottamisen malli, jonka tarkoituksena on vastata muuttuvan ympäristön vaatimuksiin ja parantaa ohjelmistosuunnittelun asiakastietoisuutta, prosessien laatua, tuloksellisuutta sekä kykyä jatkuvaan kehittämiseen.

Vesa Moilanen Tuotantotalous, 29.11.2011 Case Study: Developing a Framework for Supply Network Management Acta Wasaensia 250 Tutkimuksessa analysoidaan ja tuotetaan kehitysideoita logistiikan tutkimusprosessiin. Tutkimuksen lähtökohtana on mekaanisen puunjalostustoimitusverkoston kehitystyö, jota on analysoitu kahdesta näkökulmasta. Tutkimuksessa kuvataan useita logistiikan tutkimuksen kehityskohteita.

Seppo Iivonen Talousoikeus, 30.11.2011 Verohallinnon muuttuva norminanto Acta Wasaensia 249 Iivonen tarkastelee Verohallinnon norminannon syntyä, kehitystä ja Verohallinnon

18 VAASAN YLIOPISTOLEHTI 1/2012

norminannon suhdetta verotuksen oikeuslähteisiin. Verohallinnon norminanto jakaantuu kirjalliseen norminantoon ja verotuksen toimittamisen yhteydessä syntyneeseen verotuskäytäntöön. Osa verotuskäytännöstä perustuu Verohallinnon norminantoon, ja osa verotuskäytännöstä perustuu oikeuskäytäntöön.

Tutkimuksen mukaan Verohallinnon norminannon määrä on sidoksissa Verohallinnon organisaation rakenteeseen.

Timo Torkkel Talousoikeus, 2.12.2011 Tuloveron laskeminen.Vero- ja kirjanpitooikeudellinen tutkimus yhteisön tuloveron laskemisesta Torkkelin väitöskirja pureutuu tuloveron laskemisen vero- ja kirjanpito-oikeudelliseen leikkauspisteeseen. Tutkimuksessa analysoidaan verotuksen ja kirjanpidon sidonnaisuuksia Suomen kansallisen kirjanpitolainsäädännön ja kansainvälisten tilinpäätösstandardien kannalta. Tutkimuksessa luodaan verotuksen ja kirjanpidon asiallisiin, muodollisiin ja aineellisiin sidonnaisuuksiin pohjautuva systematiikka. Systematiikkaa sovelletaan analysoitaessa elinkeinotuloverotukseen sisältyviä verotuksen ja kirjanpidon sidonnaisuuksia.

Jan-Erik Helenelund Julkisoikeus, 9.12.2011 Rätten till boende/bostad ur ett bostadslöshets-perspektiv Acta Wasaensia 251 Väitöskirjan lähtökohtana on toisaalta todellisen asunnottomuuden ja toisaalta perustuslain 19 pykälään sisältyvän oikeuden asumiseen/ asuntoon välinen jännite. Perustuslain 19 pykälän 1 momentissa on subjektiivinen ”oikeus huolenpitoon”, johon kuuluu myös oikeus asumiseen, mikäli henki tai terveys on vaarassa ilman järjestettyä asumista. 4-momentti puolestaan velvoittaa julkista sektoria edistämään oikeutta asuntoon. Tutkimuksessa tarkastellaan näiden säännösten pohjalta edistääkö säännösten toteuttamiseksi tarkoitettu tar-

kempi kokonaissääntely myös asunnottomien oikeutta asuntoon ja asumiseen, kunnioittaen samalla kaikkien osapuolten perusoikeuksia.

Sami Rumpunen Markkinointi, 16.12.2011 Partner selection for International Joint Venture Operations Acta Wasaensia 253 Tutkimuksessa tarkastellaan miten yritykset valitsevat yhteisyrityspartnereitaan ja miten tämä vaikuttaa yhteisyrityksen menestykseen.

Tutkimuksessa tarkastellaan myös yhteisyrityskontekstin ja rajallisen rationaalisuuden käsitteen roolia partnerinvalinnassa sekä keskeisiä erottavia tekijöitä ja päätöksiä erityyppisen partnerinvalinnan taustalla. Rumpusen mukaan yritysten tavat valita yhteisyrityspartnereitaan eroavat merkittävästi toisistaan ja aiemman kirjallisuuden prosessimallit kuvaavat rationaalisuudessaan vain selkeää vähemmistöä yhteisyritysoperaatioista.

Terhi Luoma Tilastotiede, 16.12.2011 Nonparametric Event Study Tests for Testing Cumulative Abnormal Returns Acta Wasaensia 254 Luoman tutkimuksen tavoitteena on kehittää uusia tapahtumatutkimuksen menetelmiä, joilla voidaan testata epänormaaleja tuottoja rahoituksen ja taloustieteiden alalla. Tapahtumatutkimus on tilastollinen menetelmä, jolla voidaan arvioida jonkun ulkoisen tapahtuman vaikutusta esimerkiksi osakkeiden tuottoihin.

Tutkimuksessa esitetään kaksi uutta epäparametrista testausmenetelmää ja niiden muunnetut versiot.

Emilia Peni Rahoitus ja laskentatoimi, 9.3.2012 Essays on the Effects of Female Executives and Experts on Corporate Governance and Financial Reporting Practices Acta Wasaensia 255

Christian Rink Saksan kieli ja kirjallisuus, 20.4.2012 Von Christian Kracht bis Günter Grass.

Die Kritik am negativen Gedächtnis und der Wandel in der deutschen Erinnerungskultur Acta Wasaensia 258

Peni tarkastelee väitöskirjassaan naisjohtajien ja -asiantuntijoiden vaikutusta yritysten hallintokäytäntöihin ja taloudelliseen raportointiin. Tutkimuksen mukaan nais- ja miesjohtoisten yritysten välillä on merkittäviä eroavaisuuksia. Naisjohtoisilla yrityksillä on esimerkiksi keskimäärin paremmat hallintoja valvontakäytännöt, tilinpäätösraportoinnin laatu ja taloudellinen tulos. Naisten johtamat yritykset noudattavat konservatiivisempia käytäntöjä tilinpäätösraportoinnissaan.

Tutkimuksessa tarkastellaan nykykirjallisuuden merkitystä tietyssä muistelukulttuurissa.

Tutkimuksen lähtökohtana on väite liittotasavaltalaiselle muistelemiselle leimallisesta negatiivisuudesta ja siihen kohdistuvasta muutoksesta. Rink tutki vertailevasti saksalaisen nykykirjallisuuden teoksia ja pyrki osoittamaan niiden merkityksen muistelemisessa.

Rinkin mukaan tarkastellut teokset jouduttavat oletettua muutosta muistelussa.

Henry Lågland Sähkötekniikka, 26.3.2012 Comparison of Different Reliability Improving Investment Strategies of Finnish Medium-voltage Distribution Systems Acta Wasaensia 256 Sähkönjakelutoimiala Suomessa on voimakkaasti säännösteltyä ja verkkoon sijoitetun pääoman tuotto on alhaista. Alhainen tuotto vähentää ulkopuolisten sijoittajien kiinnostusta toimialaan. Låglandin tutkimuksen tavoitteena oli löytää keskijännitejakelujärjestelmien kustannustehokkaita investointistrategioita suomalaisille jakeluyhtiöille. Tutkimus paljastaa automaation ja verkkorakenteen vaikutuksen sähkönjakelun luotettavuuteen ja talouteen.

19 VAASAN YLIOPISTOLEHTI 1/2012

Petri Kärki Tuotantotalous, 26.4.2012 The Impact of Customer Order Lead Time-Based Decisions on The Firm’s Ability to Make Money. Case Study: Build to Order Manufacturing of Electrical Equipment & Appliances Acta Wasaensia 257 Kärjen tuotantotalouden alaan kuuluva väitöskirjatutkimuksen tavoitteena oli todentaa toimitusaikojen ja niihin liittyvien toimitusaikajoustojen vaikutus kannattavuuteen ja asiakastyytyväisyyteen. Kärki loi tutkimuksessaan analysointimenetelmän, jonka avulla toimitusaikaan liittyvien joustopäätösten vaikutuksia pystytään vertaamaan kannattavuuteen ja asiakastyytyväisyyteen. Tulokset osoittavat, että toimitusaikojen joustavuus vaikuttaa positiivisesti yrityksen kannattavuuteen ja asiakastyytyväisyyteen. Lisäksi tutkimuksessa nousee esille nopeiden toimitusten parempi kannattavuus.

ILMOITUS