Onko partio ilman aikuisia mahdollista?

SAMOAJAT JA VAELTAJAT

Onko partio ilman aikuisia mahdollista?

Teksti: Zinaida ”Zinka” Terho

Lapseni aloitti partion syksyllä pitkän odotuksen jälkeen. Muutaman kokouksen jälkeen, samalla kun hain lapseni partiosta, ryhmänjohtaja joka kutsui itseään akelaksi kysyi kiinnostaisiko minua esimerkiksi keittiömestarina toimiminen sudenpentujen viikonloppuretkellä. Aikuisista on kuulemma pulaa. Emmin hetken ja päätin että mitä pahaa siinä voisi olla? Pääsisin näkemään millaista on suuren porukan ruokkiminen ja minkälaisia ihmisiä lapseni lippukunnassa on. Retki koittaa ja alkuhässäkän jälkeen lapseni akela tulee kanssani keittiöön ja kertoo hymyillen että iltapalaa pitäisi alkaa tekemään. Vastassa on muutama nuori jotka nojailevat puhelimet kädessä ilmeettöminä seinää vasten. Akela kertoo että tässä on samoajia jotka auttavat minua kokkailussa. Nuorten ilmeet kirkastuvat ja he hihkaisevat kuorossa: ”onko meillä uusi aikuinen!?”

Oheinen tapahtumakulku voisi olla totta, mutta onko se niin yleinen kuin toivoisi?

Aikuisia tarvitaan partiossa yhtä lailla kun kiiloja teltan pystytyksessä pellolle. Jos kiilat eivät ole jykevästi maassa kun tuulen puuska yllättää, koko teltta saattaa kaatua siihen paikkaan. Aikuisella on partiossa mahdollistajan rooli. Mahdollistaja tekee lapsille ja nuorille partion harrastamisen mahdolliseksi. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että ilman aikuisia, eli mahdollistajia, partion olemassaolo voisi olla hankalampi. Lapsen näkökulmasta mahdollistaja tekee todennäköisesti tylsiä juttuja, istuu kerran kuussa jossain ihmeellisissä kokouksissa ja suunnittelee sen, mitä lippukunnan retkellä syödään ja kuinka paljon polttopuita pitää varata suurta iltanuotiota varten. Mahdollistajia ovat aikuisten lisäksi usein myös lippukunnan samoajat ja vaeltajat.

Kuva: Jyrki Lehtinen

Aikuinen mahdollistajana on kuitenkin erilainen kuin nuori. Oli partiotaustaa tai ei, aikuisella on usein yleisesti enemmän elämänkokemusta kuin nuoremmalla. Se auttaa monissa tilanteissa, kuten esimerkiksi konfliktien selvittämisessä. Jo ylipäätään se, että on vanhempi, luo suuremmat todennäköisyydet sille, että osaa ajatella asioita useammalta eri kantilta kuin nuori.

Aikuinen on todella tärkeä nuorelle: nuori saa uusia näkökulmia ajatteluun, apua haastavissa tilanteissa, sekä tukea ja neuvoja. Aikuisen antaman palautteen avulla nuori saa itseluottamusta ja varmuutta toimintaansa esimerkiksi johtajana. Parhaimmillaan aikuinen on positiivinen roolimalli nuorelle. Aikuisen tuen avulla nuoren on itsekin mahdollista kasvaa myös aikuiseksi ja hyväksi johtajaksi partiossa. Aikuinen osaa antaa tilaa myös nuorille.

Kuka pitää lippukuntaa pystyssä kun minä en enää ehdi tai jaksa? Nuoret pitää ottaa mukaan lippukunnan pyörittämiseen, opettaa kaikki samoajille ja vaeltajille ne tylsältäkin vaikuttavat asiat, sekä kuulla heidät ideat ja ehdotukset lippukunnan kehittämiseksi. Sulauttamalla vanhat tavat ja uudet ideat voidaan saada aikaan nykyaikaisempi lippukunta, jossa nuoren johtajan on helppo toimia. Nuorelle johtajalle pitää antaa tilaa ja mahdollisuuksia harjoitella niitä taitoja joita lippukunnan ylläpitäminen vaatii.

Mikä sitten saa tämän jossain määrin katoavan luonnonvaran, eli aikuiset, pysymään lippukunnan toiminnassa ja partiossa ylipäätään mukana? Facebookin HC-partiolaiset -ryhmässä annettiin aikuisille vapaa sana kertoa, mikä heitä motivoi harrastamaan partiota. Vastaukset liittyivät muun muassa yleisesti siihen, että saa mahdollistaa tämän monipuolisen harrastuksen lapsille ja nuorille esimerkiksi muonittamalla tapahtumassa tai järjestämällä lippukunnille elintärkeää viikkotoimintaa. Muut aikuiset ja partiokaverit mainittiin myös useaan otteeseen. Tarpojat, samoajat ja vaeltajat tuottavat monelle iloa. Takana on todennäköisesti se, että heidät nähdään yksilöinä jotka saattavat tulevaisuudessa olla lippukunnan kantava voima. Luonnossa toimiminen, yhteisöllisyys ja tunne siitä että kuuluu osaksi jotakin suurempaa ja se, että tähän harrastukseen ja elämäntapaan on kasvettu, olivat myös paljon mainittuja asioita. Suurimpana asiana esille tuli se, että saa mahdollistaa lapsille ja nuorille partioharrastuksen ja sitä kautta tuntea itsensä merkitykselliseksi.

Kuva: Juha Nurmi

Parhaimmillaan partio on juurikin elämäntapa ihmiselle lapsesta myöhään aikuisuuteen saakka. Partion ihanteet, kuten kehittää itseään ihmisenä, rakentaa ystävyyttä yli rajojen, tuntea vastuunsa ja tarttua toimeen, rakastaa luontoa ja ympäristöä ja etsiä elämän totuutta ovat todennäköisesti niitä asioita jotka saavat aikuiset jatkamaan toimintaa partiossa vuodesta toiseen. Partiosta saa esimerkiksi valtavasti sellaista osaamista, jota työelämästä ei välttämättä saa. Vaikka jokainen partiolainen on erilainen, jokaisessa on silti jotain samaa, joka saa jatkamaan partioliikkeen parissa vaikeistakin ajoista huolimatta. Juurikin haasteet ja kehitys ovat useille partioaikuisille palkitsevia.

On todennäköisempää, että partioon liittyminen aikuisena on hankalampaa kuin lapsena. Uusi aikuinen voi nähdä partion pienenä kuppikuntana johon on vaikea päästä sisälle, meidän tehtävä on kaikkea muuta kuin sitä. Uusista aikuisista tulee olla kiinnostunut ja heitä tulee tukea ja auttaa parhaalla mahdollisella tavalla, muuten he ovat pian entisiä. Aiemmin mainitussa Facebook -keskustelussa yksi vastaus käsitteli sitä, että on vapaus vaikuttaa oman harrastuksensa sisältöön. Partio on täynnä erilaisia pestejä ja tehtäviä, pieniä ja suuria, mutta kaikki todella tärkeitä. Uusille aikuisille, sekä niille joille partio alkaa jo maistumaan puulta, tulee tarjota erilaisia vaihtoehtoja ja tunnustella mikä olisi sillä hetkellä paras. Aikuisia - uusia ja vanhoja - ja heidän jaksamistaan tulee kunnioittaa, sillä muuten päästään kokeilemaan, onko partio oikeasti mahdollista ilman aikuisia.