e d h Lä a la an K
H E IT TO K ALASTU S
S U O M E N VA PA A - A J A N K A L A S TA J I E N K E S K U S J Ä R J E S T Ö
Heittokalastus Heittokalastus eli kansanomaisemmin virvelöinti on suosituimpia kesäkalastusmuotojamme. Se on hauskaa, ja mikä tärkeintä, kokemusten karttuessa, sillä saa myös monipuolista saalista.
Heittokalastajan välineet Heittokalastajan perusvälineet ovat vapa, kela, siima ja tietysti käytettävä viehe. Kalastettavien kalojen koon ja kalastusolosuhteiden mukaan heittokalastus ryhmitellään neljään eri luokkaan. Kevein on ns. Ultra Light-kalastus, jossa välineet ovat hentoja ja saaliina on pääasiassa ahven, harjus ja pikkuhauki. Tyypillisin suomalainen kalastusluokka on kevyt heittokalastus, jota voi harrastaa oikeastaan kaikkialla. Saaliina ovat hivenen suuremmat hauet, taimen ja kuha. Kaksi järeintä luokkaa ovat suurien jokien ja merialueen heittokalastus, jotka vaativat välineiltä entistä enemmän. Nämä luokat kuuluvat jo pitkälle erikoistuneille aktiiviharrastajille. Pääasia on, että hankittavat välineet ovat soveliaat toisilleen eli luokittelussa vapa, kela, siima ja vieheet ovat samassa luokassa, esimerkiksi heittopainon mukaan.
Umpikelavapa
Avokelavapa
Hyrräkelavapa
Vapa Vavalla lingotaan viehe oletettuun kalan oleskelupaikkaan. Sen avulla suurempikin kala väsytetään haavimiskuntoon. Nykyiset vavat valmistetaan pääasiassa hiilikuidusta, vaikka sekoitekuituisia vapoja markkinoilta löytyykin. Perusvapa on heittopainosuositukseltaan 5–30 grammaa ja sen tulee olla käyttäjälleen miellyttävän mittainen, yleensä 7-8 jalkaa
Kelat
Umpikela
Heittokalastukseen soveltuvia keloja on kolmea eri tyyppiä, umpikela, avokela eli haspeli ja hyrräkela. Kelan valintaan vaikuttavat kalastajan kokemus ja käytön yksinkertaisuus, osin ominaisuuksia unohtamatta.
Avokela
Hyrräkela
Umpikela Yksinkertaisin käyttää, mutta rajoituksena on pieni siimakapasiteetti ja lyhytheittoisuus. Plussana toiminnan yksinkertaisuus ja helppoheittoisuus. Avokela Käytetyin kelatyyppi ja laajimmat valikoimat. Avokeloja löytyy kaikkiin kalastusluokkiin. Avokelan ominaisuuksiin kuuluvat helppoheittoisuus ja suuri siimakapasiteetti sekä toimiva jarru. Hyrräkela Hyrräkelalla heittäminen vaatii pitempää harjoittelua. Sen parhaat ominaisuudet ovat suuri siimakapasiteetti sekä paras jarru. Ei suositella vasta-alkajille.
Siima Siimojen laatu on viime vuosina kehittynyt huimasti. Vetolujuus ja solmukestävyys ovat siimojen tärkeimmät ominaisuudet. Mitä ohuempia siimoja käytetään, sitä pitemmät heitot ovat mahdollisia. Suositeltavin monofilisiima on paksuudeltaan 0,25 mm, kun kuitusiiman osalta voidaan käyttää ohuempaakin.
Vieheet Heittokalastajan viehevalikoima voi olla hyvinkin kirjava. Yleisimmät viehetyypit ovat vaaput, lusikat, lipat ja jigit. Vieheen valintaan vaikuttavat saalistettavat kalalajit sekä kalastettava vesi. Ahven
Hauki
Harjus
Kalastajan solmut
Verisolmu kahden siiman yhdistämiseen.
UNI-solmu vieheen kiinnittämiseksi siimaan.
Taimen
Vieheiden valinta Käytettävät vieheet valitaan kalastettavien kalojen ja olosuhteiden mukaan. Nyrkkisääntönä on, että haukea lukuun ottamatta suurinpiirtein sama kokoluokka käy lähes kaikille muille viehekalastajan kalalajeille. Vieheen väri vaikuttaa myös kalan ottihalukkuuteen. Siinä nyrkkisääntönä on, että kirkkaissa vesissä pätevät kirkkaat vieheet ja tummissa tummat. Molemmissa hyviä ovat luonnollisen ravinnon mukaiset värit.
Kalastustekniikka Heittokalastuksessa vieheen uittaminen oikein on monesti ratkaisevampaa kuin vieheen väri tai jopa koko. Vieheelle tulee antaa kaikissa kalastustilanteissa mahdollisimman vaihteleva ja luonnonmukainen uinti. Samoin sen tarjoaminen mahdollisimman lähelle kalan oleskelupaikkaa antaa paremmin saalista. Vuorokauden parhaita ottiaikoja ovat yleensä auringon nousuja laskuajat, myöhään syksyllä myös keskipäivän hetki antaa saalista. Kalan tavoittaa parhaiten vaihtelevien pohjanmuotojen ja rantojen läheisyydestä vesikasvien, kivien, uppopuiden ja muiden suojapaikkojen katveesta.
Kalastusluvat Alle 18-vuotias ja 65 vuotta täyttänyt ei tarvitse heittokalastukseen lupaa kuin erityiskalastusvesillä. 18–64-vuotias tarvitsee valtion kalastonhoitomaksun.
Kalastajan käyttäytyminen – Huolehdi aina, että lupasi on kunnossa. – Kalasta vain niin paljon kuin jaksat syödä. – Kunnioita saalistasi ja käsittele se oikein, Tainnuta, Verestä, Perkaa ja Jäähdytä! – Kunnioita muiden luonnossa liikkuvien rauhaa. – Älä esiinny häiritsevästi kalavesillä. – Huolehdi turvallisuudestasi, käytä pelastusliivejä.
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi www.vapaa-ajankalastaja.fi Rahoitettu osittain maa- ja metsätalousministeriön kalastonhoitomaksuvaroista.