Suomen VAPAA-AJANKALASTAJAT
Lähde KALAAN
VETOUISTELU
VETOUISTELU
Vetouistelu on kiehtova ja monimuotoinen tapa pyytää petokaloja. Uistella voi vaikka soutaen yhdellä vavalla, mutta usein sitä harrastetaan hieman kookkaammilla veneillä, useilla vavoilla ja teknisin apuvälinein. Moni-ilmeiset ja laajat järvemme sekä meren rannikko ja ulapat tarjoavat lajille hyvät ja monipuoliset harrastamismahdollisuudet. Valitettavasti paikoin lupajärjestelmien kehittymättömyys rajoittaa mahdollisuutta uisteluun useammalla vavalla.
Vetouistelijan välineet
Pienimuotoisessa uistelussa voi käyttää samaa kelaa, vapaa, siimaa ja viehettä kuin heittokalastaja. Varsinaiset vetouisteluvarusteet ovat kuitenkin astetta järeämpiä.
Lisäksi tietenkin tarvitaan vene. Niitä hyödynnetään soutuveneistä suurempiin ja monipuolisesti varustettuihin uisteluveneisiin. Vapatelineet helpottavat kalastusta huomattavasti.
Jotta kalastukseen hankittava vene vastaa tarkoitustaan, kannattaa ottaa huomioon kaksi tärkeää asiaa. Missä pääasiassa uistellaan ja kuinka aktiivista harrastus on?
VINKKI
Tuplauistimilla pystyy kalastamaan muutaman metrin syvyydestä ilman syvääjiä. Kolmihaaraleikarin ”alahaaraan” lyhyempään siimaan laitetaan syvännevappu ja perään pidempään siimaan normaali uistinlevyllä varustettu vaappu.
Vapasetit tulee hankkia ottaen huomioon kohdekaloina oleva saalis. Sisävesien tarpeisiin riittää ahvenelle, hauelle ja kuhalle kevyehköt kelat ja vavat, mutta kookkaampien lohikalojen pyyntiin vaaditaan järeämmät välineet.
Saaliin ylösottoa helpottamaan kannattaa hankkia reilun kokoinen mielellään solmuttomasta havaksesta tai kumista tehty haavi. Alamittaisten tai muista syistä vapautettavien kalojen käsittelyyn tarvitaan pihdit ja muut tarvittavat välineet. Lisäksi pappi kalan tainnutukseen, puukko verestystä varten ja kylmälaukku kalojen säilytykseen takaavat laadukkaan aterian ruokapöytään asti.
Teknisempiä apuvälineitä ovat kaikuluotaimet, karttaplotteri, plaanarit eli levittäjät ja syvätakila. Jokaisen vetouistelijan perusvarustukseen kuuluvat myös pelastusliivit tai kellunta-/ pelastuspuku.
Vavat
Vetouistelijan vavassa ei tarvita heitto-ominaisuuksia, joten keskihintaiset lasikuituiset tai hiilikuitusekoitevavat ovat käyttökelpoisia. Vavan riittävä jäntevyys on tärkeää isojen kalojen väsytyksessä. Vavan sopiva pituus on 6-8 jalkaa eli noin 180240 senttimetriä. Liian pitkä vapa on ahtaassa tilassa hankala käsitellä. Erityisen pitkiä säippävapoja käytetään hauen täsmäuistelussa.
Kelat
Vetouistelukeloina käytetään lähinnä hyrräkeloja, joiden tärkeimmät ominaisuudet ovat kunnollinen jarru ja räikkä. Muut kelatyypit ovat käsiteltävyytensä sekä siimaa kiertävän puolauksensa takia hankalampia käyttää. Kevyessä uistelussa kelan siimatilavuudeksi riittää noin 100-150 metriä 0,40 mm paksua siimaa, mutta lohen kalastukseen kannattaa valita kookkaammat kelat.
Siimat
Vetouistelussa siiman vetolujuus ja kulutuksen kesto ovat tärkein ominaisuus. Suositeltavat siimapaksuudet monofiilisiimoissa ovat 0,30 mm ylöspäin. Joustamatonta kuitusiimaa suosivien siimapaksuudeksi riittää 0,25-0,30 mm. Koska vetouistelussa on samaan aikaan vedossa useita vapoja ja vene on liikkeessä, eivät hieman paksummat siimat ole haitaksi esimerkiksi pohjatärppien tai suurempien saaliskalojen vuoksi.
Vieheet
Yleisimpiä vieheitä ovat vaaput ja lusikat. Lisäksi vetouistelijan pakista löytyy usein täkyrakseja sekä erilaisia houkutinlevyjä. Vieheiden koko vaihtelee parin senttimetrin siikavaapusta aina yli kolmen kymmenen senttimetrin haukivaappuihin. Yleisimmin vieheen koko on 8-15 cm.
Vieheen värin valintaan ei ole yhtä nyrkkisääntöä. Usein kuitenkin kirkkaissa vesissä käytetään luonnonmukaisempia värejä, kuten sini-hopeaa ja musta-hopeaa. Humussekä savisameissa vesissä keltaista-vihreääja punaista ärsykeväriä. Luonnonmukainen vaihtoehto on kui
tenkin lähes
kaikkialla toimiva valinta.
Uistelussa käytettäviä vieheitä.
Vieheet kiinni siimaan
VINKKI
Houkutuslevy ja luonnon syötillä varustettu raksi ovat erityisesti lohika-
Vetouistelussa solmujen kirjo on laaja. Pienvaapuilla kannat taa solmut tehdä suoraan vieherenkaaseen tai käyttää lenkkisolmua. Muutoin vieheiden vaihtamista helpottaa kunnollinen lukkoleikari. Varsinkin haukivesillä kannattaa käyttää perukkeita, sillä näin säästyy vieheitä ja rahaa, kun siima ei katkea kalan hampaissa.
Unisolmu on helppo ja varma solmu.
Rapalasolmulla voit tehdä luistamattoman lenkkisolmun.
Verisolmu on toimiva solmu kahden siiman liittämiseksi yhteen.
Kuinka aloittaa vetouistelu
Useamman vavan käyttäytymistä kannattaa harjoitella kaarroksissa sekä erilaisissa tuuli- ja aalto-olosuhteissa. Kun lisäät vapojen määrää, tarvitset kunnon vapatelineet sekä plaanareita eli levittimiä.
Plaanareina voi käyttää siimaan kiinnitettäviä pikkuplaanareita tai kookkaampia plaanaajakelkkoja, jolloin siima kiinnitetään veneen ja kelkan väliseen runkolankaan laukaisimella. Kalan iskettyä ja siiman vapauduttua laukaisimesta, se voidaan väsyttää kyytiin normaalisti veneen perästä.
Syvemmältä uisteltaessa takila tai painosyvääjät ja syvääjälevyt ovat hyödyllisiä apuvälineitä.
Vetouisteluun on tarjolla apuvälineitä varsin runsaasti, mutta kaikkea et alkuun tarvitse. Parhaat neuvot saat kalastusseuran jäseniltä tai tutuilta, jotka ovat lajia harrastaneet. Oppia voi myös lähtemällä matkaseuraksi kokeneen vetouistelijan veneeseen. Näin voit käytännössä kokea ja oppia kalastustekniikat ja teknisten apuvälineiden käytön.
Painouistin.
Painosyvääjä.
Kalastuspaikat
Pikkuplaanari.
Syväjäälevy.
Vetouistelijan kannattaa suunnata aluille, joilla kohteena olevien petokalojen tiedetään ruokailevan. Hauet ja ahvenet löytyvät usein karikkoisilta alueilta ja kuhat sekä lohikalat suosivat ulappavesiä. Erityisesti auringon laskun aikaan on hauskaa kalastaa selkävesillä, missä petokalat ovat saalistamassa pintautuvia parvikaloja.
Niin kirkkaista kuin sameammistakin vesistä saadaan kalaa myös aivan pinnasta. Kirkkaissa vesissä uistellaan joskus jopa usean kymmenen metrin syvyydestä, mutta sameissa vesissä pääosin alle 10 metrin syvyydestä.
Siimaan kiinnitettävillä pikkuplaanareilla saa helpolla levitettyä kalastusaluetta.
Parhaat ottiajat kirkkaissa vesistöissä ovat hämärät hetket auringon nousun ja laskun tietämissä, mutta syvemmältä kalastamalla saalista voi saada pitkin päivää. Sameammissa vesissä vuorokauden ajalla ei ole niin suurta merkitystä ja hyviä saaliita voi saada aivan pinnasta päivälläkin.
Kalastusluvat
Uistelussa 18-69-vuotiaiden tulee suorittaa valtion kalastonhoitomaksu, joka oikeuttaa yhden vavan käyttämiseen. Useammalla vavalla kalastettaessa tulee hankkia kalastukseen oikeuttava kalastusoikeuden haltijan lupa, jonka useimmiten myy paikallinen osakaskunta tai kalatalousalue.
Alle 18-vuotias ja 70 vuotta täyttänyt ei tarvitse lupaa, jos vetouistelee vain yhdellä vavalla ja vieheellä. Lisäksi saa samassa siimassa olla painouistin. Useammalla vavalla uisteluun tarvitaan kalastusoikeuden haltijan lupa.
Hyvät käytännöt!
Koska vetouistelu on varsin näkyvä kalastusmuoto ja jokainen kalastaja edustaa kaikkia lajin harrastajia, tulee noudattaa hyviä kalamiestapoja. Seuraavat on syytä muistaa:
Huolehdi aina, että lupasi on kunnossa, vain Sinä olet niistä vastuussa.
Ota saalista vain hyödyntämäsi määrä, ja muista kohtuus.
Vältä kalastuksessasi lohikalaistukkaiden sekä alamittaisten kuhien suosimia alueita.
Käsittele saalis asianmukaisesti. Tainnuta välittömästi, verestä ja jäähdytä otettava saalis.
Varaudu vapauttamaan asianmukaisesti ylimääräinen tai ei toivottu saalis.
Ota huomioon muut vesillä liikkujat ja ranta-asukkaat ja muista, että veneluiskat ja parkkialueet ovat kaikkien käytössä.
Huolehdi aina omasta ja miehistösi turvallisuudesta.
Suomen
VAPAA-AJANKALASTAJAT
vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi vapaa-ajankalastaja.fi