YHDESSÄ paremman kalastuksen puolesta

YHDESSÄ paremman kalastuksen puolesta
l kalapaikkoja l kalapaikkojen varustelua l luvanmyyntiä l kalastuksen sääntelyä ja valvontaa l tiedottamista l kalavesien hoitoa
Kalastusta harrastaa vuosittain 1,5–1,8 miljoona suomalaista, mikä tekee siitä yhden maamme merkittävimmistä harrastuksista.
Käynnissä oleva kaupungistuminen eli väestön kerääntyminen asutuskeskuksiin, keskittää myös kalastusta aiempaa enemmän keskustoihin ja taajamiin. Tämä lisää tarvetta kiinnittää huomiota kaupunkien lähikalastuspalveluihin. Myös muuttotappiokunnissa kannattaa tarkastella asiaa, sillä kuntalaisen näkökulmasta rantakalastusmahdollisuudet ovat käytännössä kuntalaispalvelua ja kalastusmahdollisuudet ylipäänsä yksi kunnan vetovoimatekijöistä.
Kalastuksen harrastamisen tavat, tarpeet ja etiikka ovat muuttuneet nopeasti viime vuosikymmeninä, ja muutoksen suunta jatkuu. Siksi mm. kuntien ja vesialueiden osakaskuntien nykyiset lupatarjonnat kaipaavat päivittämistä vastaamaan kalastajien nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin.
Tämä opas tiivistää lähikalastuspalveluita järjestettäessä huomioon otettavia asioita, jotta kalastus tulee huomioon otetuksi arvoisellaan tavalla Suomen kaupungeissa ja kunnissa.
Useimmissa kunnissa on työntekijä, jonka tehtäviin kuuluu kalastukseen liittyvien asioiden järjestäminen.
Jos vastaat kuntasi kalastusasioista, liity Kaupunkien kalastusvastaavaverkostoon. Saat tukea ja näkemyksiä sekä asiantuntijoilta että kollegoiltasi muista kaupungeista ja voit vastaavasti auttaa muita omalla näkemykselläsi. Pysyt ajan tasalla vapaa-ajankalastuksen ajankohtaisista asioista.
Verkoston ylläpitäjä on Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ja siihen kuuluu kuntien kalastusasioista vastaavia henkilöitä ympäri Suomen.
Tervetuloa!
vapaa-ajankalastaja.fi/kalastusvastaavaverkosto
LÄHIKALASTUSPALVELUIDEN KEHITTÄMISEN
HYÖTYJÄ KUNNILLE
kehittämiseen haettavissa erityisavustuksia ELY-keskuksista sosiaali- ja terveyshyödyt kiinteistöjen arvonnousu maine-, imago- ja vetovoimahyödyt
Keskeisintä kalastajalle on päästä veden äärelle, muuten kaikki muu on turhaa. Tämä tulee ottaa huomioon sekä suunnitellessa että
hallinnoidessa rantoja ja niiden toimintoja.
Kalastus kuuluu rannoille, myös kaupungeissa. Jos jokin kalastusmuoto tietyssä paikassa ja tiettyyn aikaan koetaan haitaksi, tulisi ratkaisua hakea muuten kuin asettamalla kaikki kalastusmuodot estävä ja ympärivuotinen kalastuskielto.
Portaikot tms. madaltumakohdat
korkeisiin rantamuureihin.
Liikuntarajoitteisten pääsy rakenteille.
Erilliset kalastuslaiturit ns. hot-spotteihin.
Korkeiden kaiteiden välttäminen, missä mahdollista.
Ylimitoitetut, turhat ja kaiken varalta asetetut kalastuskiellot pois.
Laiturit lukkoon vain välttämättömissä tapauksissa ja niissäkin portit auki heti sovitun veneilysesongin jälkeen.
Laiturit ovat kenties keskeisin palvelurakenne lähikalastuksen näkökulmasta, sillä:
Ne ovat edellytys tiettyjen kalastusmuotojen harrastamiselle.
Ne mahdollistavat kalastamisen siellä, missä kasvillisuus muuten estäisi rannalta kalastamisen.
Ne mahdollistavat kalastamisen heikkojen jäiden aikaan, kun rannalta tai jäältä kalastaminen eivät onnistu.
Laiturilla kalastettaessa pohjaan jää vähemmän vieheitä kuin rannalta kalastettaessa.
Laitureilta voi kalastaa syvempää vettä ja saada paremmat saaliit.
Laiturit tarjoavat kivikko- ja kalliorantoihin nähden turvallisen vaihtoehdon mm. liikuntarajoitteisille ja lapsille. Erillisten kalastuslaitureiden tekeminen ns. hotspotteihin on mahdollista ja suotavaa, mutta monissa paikoissa on jo valmiina kalastuksellisesti mielekkäitä laitureita, joissa kalastus vain on estetty. Missä näiden avaaminen kalastajien käyttöön ei ympärivuotisesti ole mahdollista, on se yleensä järjestettävissä heti veneilykauden jälkeen.
Monien kalastusmuotojen ja kalalajien parhaat kalastussesongit ovat syksyllä ja keväällä. Tämän tiedostaminen voi auttaa yhteensovittamaan laituritoimintoja ja ottamaan kalliista laiturirakennelmista hyöty irti kuntalaisten eduksi ympärivuotisesti.
Hyvän kalastuslaiturin ominaisuuksia
Hyvä kalastuslaituri on vakaa ja lähellä veden pintaa. Siksi tukeva, mutta vedenkorkeuden mukaan nouseva ja laskeva ponttonilaituri on hyvä valinta.
Kaiteet on usein hyvä jättää kalastuslaiturista pois, mutta jos ne tarvitaan, riittävän matalat tai korkeudeltaan säädettävät kaiteet mahdollistavat kalastamisen myös lapsille tai pyörätuolissa istuville.
Esteetön (kynnyksetön) pääsy laiturille ja rullausesteet laiturin reunoilla.
Laiturin paras muoto ja koko ovat paikkasidonnaisia, mutta tyypillisesti laiturilta kalastetaan kohti syvää vettä, jolloin T-laiturille mahtuu enemmän kalastajia kuin pistolaiturin päähän.
Laiturit ankkuroidaan paikallisten ympäristöolosuhteiden ehdoilla, mutta laiturista ulospäin lähtevien ketjujen, vaijerien ja betoniankkureiden määrä tulisi minimoida niiden aiheuttaman viehe- ja pilkkihävikin vuoksi.
Suomessa yhdellä vavalla onkiminen, pilkkiminen ja merellä silakan litkaaminen ovat kaikille maksuttomia yleiskalastusoikeuksia. Yleiskalastusoikeuksiin kuuluu lisäksi viehekalastus yhdellä vavalla, mutta 18–69-vuotiaille tämä on maksullinen (kalastonhoitomaksu). Kaikki
muu kalastus ja ravustus Suomessa vaatii kalastonhoitomaksun suorittamisen (18–69-vuotiaat) ja lisäksi vesialueen omistajan luvan.
Lähes kaikilla kunnilla on omia vesialueita ja valtaosa myy niihin kalastuslupia, mutta tyypillinen lupatarjonta ei kuitenkaan kata kaikkia aktiivisia kalastusmenetelmiä. Tämä on osalle kalastajista iso harmi, mutta onneksi kunnalle varsin helppo ongelma korjata.
Yleisesti tulee pyrkiä siihen, että yhdellä luvalla saa kalastaa monipuolisesti, ettei jokaiselle keksittävissä olevalle kalastusmuodolle tarvitse ostaa omaa lupaansa.
Aktiivikalastuslupa
Pyydyslupa
Kalastuskisalupa
Ei myydä
Vetouistelu
Pilkkiminen ja onkiminen useammalla vavalla
Erilaiset kelaongintamuodot useammalla vavalla
Litkat/sivutapsi /lisävieheet
”Ismete” eli talvinen täkyonginta jäältä
Harppuuna, jousi, atrain tms.
Heittoverkko, liippi, haavi tms. aktiivinen täkypyyntiväline
Katiskakalastus
Kalastus pienellä luokkirysällä (alle 1,5 m x 10 m)
Verkkokalastus (max. 30 m x 1,8 m)
Kalastuskilpailu (petokalakisat)
Vastuullinen kalastuskilpailu (särkikalat tai C&R)
Pitkäsiima
Iskukoukku
Koukkukalastus (= valvomaton koukkupyydys)
Lupien tulee olla myös HELPOSTI SAATAVILLA (sähköisesti 24 h)
1 hintayksikkö (1 hy)/vapa/vuosi (ensimmäinen avaa kaikki pyyntimuodot, seuraavilla saa lisättyä vapamäärää)
1 hy/vuosi
2 hy/vuosi
3 hy/vuosi
2-10 hy/kilpailu
0-2 hy/kilpailu
Ei myydä
Ei tarvetta erikseen rajoittaa ostettavia vapamääriä, ellei paikallisista olosuhteista muuta johdu
Maksimi pyydysmäärä 9 hy/talous tai 6 hy/hlö
Kalastuslaki luo kalavesille yleistason pelisääntöjä ja takaa yleiskalastusoikeudet, mutta paikallistasolla vesialueen omistaja voi säädellä luvallaan tapahtuvaa kalastusta lupien ja niihin liittyvien lupaehtojen kautta.
Minimissään tulee määrittää myytävät luvat, niiden hinnat, myytävien pyydyslupien maksimimäärät kyseiselle vesialueelle ja verkkopyydysten sallitut solmuvälit. Tämän lisäksi voidaan vesialueen omistajan luvalla tapahtuvaan kalastukseen tarpeen mukaan asettaa ala- tai ylämittoja ja saaliskiintiöitä tietyille kalalajeille sekä ohjata kalastuksen sijaintia. Tavoitteena tulee olla ekologisesti ja sosiaalisesti kestävään kalastukseen ohjaava sääntely, joka perustuu parhaaseen saatavissa olevaan tietoon.
Lupahinnoittelussa huomioon otettavaa: l pyyntitavan tehokkuus (pyyntipotentiaali)
l pyyntimuodon vastuullisuus (mm. uhanalaisten tai pyyntimittojen vastaisten kalojen vapauttamismahdollisuus hyväkuntoisina)
l pyyntimuodon vaikutus vesialueen muuhun käyttöön (esim. verkon vs. katiskan vesistöstä varaama tila)
Edellisen sivun taulukon hinnoittelusarakkeessa näitä ominaisuuksia on otettu huomioon. Jos kunnassanne esimerkiksi vapalupa johonkin yksittäiseen kalastusmuotoon maksaa enemmän kuin verkkolupa tai 100-koukkuisen pitkäsiiman vuosilupa, tai katiskalupa maksaa saman kuin verkkolupa, kaipaa hinnoittelu uudistusta.
Pyydysten maksimimäärät:
Vesialueet ja niiden kalatuotto ovat aina rajallisia ja varsinkin asutuskeskusten lähellä vesialueisiin kohdistuu pyydyskalastuksen lisäksi muitakin käyttöpaineita. Tästä syystä vesialueelle myytävien pyydyslupien enimmäismäärä ja mahdolliset pyydysvapaat
alueet on hyvä miettiä etukäteen. Ekologisesti kestävä pyydysmäärä on arvioitava aina vesistö- ja tapauskohtaisesti. Sosiaaliselta näkökannalta maksimimäärää voi yrittää hahmottaa kartan avulla, piirtämällä vesialueelle 30–90 metrin verkkojatoja, kunnes omasta mielestä hyväksyttävä raja tulee vastaan.
Solmuvälisääntely:
Vastuullinen kalastuksensääntely pyrkii kohdistamaan kalastuksen pois rauhoitetuista ja pyyntimittojen vastaisista kaloista. Verkkokalastuksen osalta tämä tarkoittaa käytännössä solmuvälirajoituksia, joita voidaan lisäksi tukea sijainninohjauksella (esim. syvyysvyöhykkeet). Esimerkiksi kuhan pienin sallittu pyyntimitta
Kaupunkipuroja kunnostetaan uhanalaisten taimenten lisääntymis- ja poikaselinympäristöiksi monin paikoin. Kalastuksen sääntely järvi- ja merialueilla on tärkeää, jotta kunnostustyön tulokset eivät valu hukkaan ja taimenet pääsevät järvi- tai merivaellukseltaan takaisin kutemaan.
on useimmissa vesistöissä 42 tai 45 cm, mikä tarkoittaa, että sen pyyntiin ei alle 50 mm verkkoja tulisi sallia lainkaan ja 55 mm verkko olisi suositeltavampi (ks. taulukko).
SOLMUVÄLI
Kuha , Vesijärvi & Oulujärvi
Siika , Saimaa
Siika , merialue
Verkon solmuvälin vaikutus saaliskalojen kokoon (cm). A = kalan pituus, josta alkaen kala alkaa vähitellen jäädä pyydykseen. B = kalan pituus, jossa pyydyksen teho kalalle on suurimmillaan. Taulukko on Salminen M. & Böhling P. (2019): Kalavarojen käyttö ja hoito: A (3. korjattu painos), olevasta taulukosta tehty muunnos.
Kun tarjottava lupakattaus, hinnoittelu ja sääntelevät lupaehdot ovat harkitusti tasapainossa, on lopputuloksena kalastuksen monipuolisesti mahdollistava, houkutteleva ja vastuulliseen kalastamiseen kannustava lupajärjestelmä, joka kestää tarkastelun pitkällä aikavälillä.
Kalastuksenvalvonta lisää sääntöjen noudattamista ja suuri valtaosa kalastajista kokee valvonnan positiivisena asiana. Valvonta voidaan järjestää yhteistyössä paikallisen kalatalousalueen kanssa tai kunta voi valtuuttaa itse haluamansa henkilöt omille vesialueilleen kalastuksenvalvojiksi, kunhan näillä on voimassa oleva kalastuksenvalvojakortti. Valtuutettavat valvojat voivat siis olla työntekijöitä, vapaaehtoisia (korvauksetta tai korvausta vastaan) tai yksityisiä palveluntuottajia. Valtuutuksen sisältö ja voimassaoloaika ilmoitetaan toimialueen ELY-keskukseen.
Kalakannat pysyvät kalastuskelpoisina ja houkuttelevina, kun ympäristöolosuhteet ja kalastuksen sääntely ovat kunnossa.
Siellä, missä kalastonhoidollisia toimenpiteitä kuitenkin tarvitaan, tulee painopisteen olla vahvasti elinympäristökunnostuksissa, kuten kutualueiden kunnostamisessa, valuma-alueelta tulevien vesien puhdistamisessa ja vaellusesteiden poistossa. Resurssien käyttäminen kalojen istuttamiseen ei yleensä tuo vastaavaa hyötyä ja istuttamisten suhteen tulee käyttää vahvaa harkintaa, ellei kyse ole nimenomaan istutuksiin pohjautuvasta erityiskalastuskohteesta (kirjolohi- tai karppilampi tms.).
Osoitteesta
HAUKITEHDAS.FI
löydät tietoa ja apua petokalakantojen vahvistamiseen.
Kuusien upottaminen turoiksi on helppo keino hyödyttää sekä vesistöä että kalastoa.
Kutukosteikon perustaminen hauille tukee petokalakantoja, puhdistaa vettä ja lisää luonnon monimuotoisuutta.
Tietyissä tilanteissa kalojen kohdennettu istuttaminen on perusteltua, mutta siitä ei saa muodostua vuosittain toistuva automaatio, joka syö resurssia tärkeiltä kunnostustoimilta.
Kalastonhoidon resurssit tulisi ohjata ensisijaisesti elinympäristökunnostuksiin.
HYVÄ lähikalastuskohde
Lähikalastuskohteen ei tarvitse olla täydellinen. Pääsy veden ääreen ja kohtalainen saalisvarmuus riittävät jo pitkälle. Optimaalisen ja täysvarustellun lähikalastuskohteen lista on silti hyvä käydä läpi ja miettiä onko siellä joku osa-alue, minkä suhteen omaa kohdetta voisi kustannustehokkaasti kehittää.
l Asutuskeskuksessa tai sen lähellä
l Saavutettava ilman omaa autoa
l Pysäköintimahdollisuus autolla tuleville
l Esteetön (liikuntarajoitteiset)
l Turvallinen
l Tunnettu
l Saalisvarma
l Ei pahoja viehesyöppöjä pohjassa
l Jätehuolto
l Käymälä lähistöllä
l Aktiivikalastuslupa saatavilla, jotta yleiskalastusoikeuksia monipuolisempi kalastusharrastus olisi mahdollista
l Infotaulu, jossa lupatiedot, pyyntimitat ja muut tärkeät tiedot tarpeellisilla kielillä
l Laiturilla kiinteä tai kiinnitetty kalamitta, jossa sallitut pyyntimitat merkittyinä
l Riittävän suuri koululuokalle ja kauniin sesonkiviikonlopun kalastajamäärille
l Siisti
l Tulipaikka
l Kalankäsittelypöytä
l Sijoituspaikka kalanperkeille
l Jäähilekone, jääkaappi tms. kalan säilyvyyttä edistävä palvelu
l Välinevuokraus (onkija virvelivälineistöä esim. kirjastosta tms.)
l Soutuveneen lainaus tai vuokraus
l Kalapaikan kattava esittely luontoon.fi-sivustolla
l Säännöllinen kalastuksenvalvonta
l Veneenlaskuramppi
l Pyydyskieltoalue hyvien rantakalastuspaikkojen edessä, ettei rantakalastus esty pyydysten vuoksi
Paikalliset kalastusseurat on hyvä kontaktoida, kun halutaan tietää, missä on ns. hyvät kalapaikat minäkin sesonkina. Näissä lähikalastukselle on kaikkein eniten kysyntää.
Kunnan kalastusharrastusmahdollisuudet ja lähikalastuspalvelut kannattaa esitellä näkyvästi kunnan nettisivuilla.
Tavoitteena on helposti löydettävä, ajantasainen, ristiriidaton, houkutteleva ja oikeilla termeillä annettu informaatio, joka palvelee niin kuntalaisia kuin kauempaakin tulevia.
Jokaisessa kunnassa systemaattisesti olisi hyvä ottaa käyttöön URL: kunta.fi/kalastus , joka ohjaa kyseisen kunnan kalastusmahdollisuuksia esittelevälle sivulle. Tämä osoite toimii oikotienä pitkien valikkopolkujen taakse.
Kunnan sosiaalisen median kanavissa on ajoittain hyvä tuoda esille kalastukseen liittyviä asioita.
Kaupunkien kalastusvastaavaverkostoon liittymisen etuihin kuuluu kunnan nettisivujen läpikäynti kalastusasiantuntijan toimesta ja tähän liittyvät korjaus-/kehittämisehdotukset. vapaa-ajankalastaja. fi/kalastusvastaavaverkosto
Viestinnässä on hyvä keskittyä kalastuksen houkuttelevaan esilletuontiin sekä kannustaa kalastajia omiin vastuullisiin valintoihin, kuten särkikalojen kalastukseen, petokalakantojen vahvistamiseen, isojen kalojen vapauttamiseen jne.
Lähikalastuspaikat kannattaa esitellä kattavasti Luontoon-palvelussa luontoon.fi.
VAPAA-AJANKALASTAJA.FI toimii hyvänä kalastuksen tietopankkina, johon voi linkata kunnan sivustolla
Suomen
VAPAA-AJANKALASTAJAT
vapaa-ajankalastaja.fi
SEURAA MEITÄ:
TEKSTI Janne Antila KUVAT Janne Antila, Jere Huovinen, Pekka Lehdes, Juha Ojaharju, Heidi Pernu, Samu Pirinen, Janne Tarkiainen, Olli Toivonen, Jaana Vetikko TOIMITTANUT Jaana Vetikko TAITTO Heidi Niemi
2025
Rahoitettu osittain maa- ja metsätalousministeriön kalastonhoitomaksuvaroista.
ISBN 978-952-5447-20-0