e d h Lä alaan K JIGIKALASTUS
S U O M E N VA PA A - A J A N K A L A S TA J I E N K E S K U S J Ä R J E S T Ö
Jigikalastus Jigikalastus on yksi heittokalastuksen mielenkiintoisimmista muodoista. Se saavutti jo 60-luvulla suuren suosion Yhdysvalloissa, mutta Suomessa se sai läpimurtonsa vasta 1990-luvulla.
Jigikalastajan välineet Virvelöijän yleisimmät perusvälineet, lyhyehkö vapa, avokela ja ohuehko siima soveltuvat yleensä myös jigikalastukseen. Ultra Light, erittäin kevyet välineet, soveltuvat hyvin ahvenen järvikalastukseen sekä purotaimenen ja harjuksen kalastukseen puroilla. Jigikalastuksessa on tärkeää hyvän tuntuman pitäminen uitettavaan jigiin. Tämä onnistuu parhaiten käyttämällä astetta kevyempiä välineitä, kuin vastaavan kalalajin muussa heittokalastuksessa.
Vapa Vapa on jigikalastusvälineiden tärkein osa. Syvältä kalastettaessa kevyehkö jigi pitäisi saada heitettyä pitkälle. Jigivavalta vaaditaan heitto-ominaisuuksien lisäksi jäykkyyttä ja keveyttä vastaiskun antamiseen sekä hyvän tuntuman saamiseen. Hiilikuitu tai vastaava soveltuu hyvin jigivavan materiaaliksi. Sopiva jigivavan pituus ahvenen kalastuksessa on 1.50–2.10 metriä.
Kelat Kelaksi jigikalastukseen soveltuu parhaiten kevyt avokela. Suuri puolan halkaisija pitää ohuen siiman suorempana ja pidentää heittopituuksia. Nopea kelan välitys on avuksi jigin uittamisessa. Kookkaiden haukijigien tai raskaiden luotijigien heittämisessä kevyt hyrräkela on hyvä ratkaisu. Silloin kalan väsytyksessä siima ei kierry niin kuin avokelassa.
Siima Siiman pitäisi jigikalastuksessa olla venymätöntä. Näin koukku tarttuu kalaan paremmin. Fluorisoiva siima edesauttaa tärppien näkymistä ja jigin uinnin seuraamista virtakalastuksessa. Jigikalastuksessa käytetään ohuehkoja siimoja, yleisvahvuutena 0,10–0,16 mm. Haukeen ja suurkuhaan keskittyvän kannattaa käyttää 0,18–0,25 mm vahvuutta. Hauen kalastuksessa peruke on miltei välttämätön. Perukkeen pitäisi olla notkea, jotta jigi ui luontevasti.
Jigivieheet
Yleisimmin jigit ovat silikonisia kala- tai toukkajäljitelmiä. Mitä ohuempi pyrstö, sitä herkempi uintiliike. Pikkuahvenille sopiva toukkajäljitelmä on vain muutaman sentin pituinen, mutta suurahvenia kannattaa tavoitella jopa 15 cm pituisilla matojigeillä. Perusjiginä käytetään eri kokoista, pitkävartista yksihaarakoukkua, jonka päänä on yleensä 2–10 gramman paino. Kookkaissa matojigeissä toimivin on siiman läpi pujotettava 10–40 g lyijypaino. Streamer-koukkuun sidottu perho, joka
painotetaan kookkaalla lyijyhaulilla, on tehokas jigi koskikalastuksessa. Ahvenen houkuttelussa perusväri on punainen, oranssi tai moottoriöljy (hileillä ehostettu ruskeanvihreä jigi), taimenelle keltainen sekä harjukselle tummat, ruskean-mustat sävyt. Kuha ja hauki iskevät jopa täysin valkoiseen jigiin. Hauelle varmin jigi on pieni särki- tai salakkatäky. Vieheenä jigit ovat huomattavasti edullisempia kuin vaaput ja lusikat.
Jigisolmut Jigi päästä painotettuna reagoi nopeasti vavan liikkeisiin ja kosken virtauksiin. Jigin liikkuvuutta tehostaa UNIsolmu tai vastaava lenkkikiinnitys, jossa painokoukku eli jigi pääsee herkästi liikkumaan. Siiman läpipujotettavissa luotijigeissä voi koukun sitoa perinteisellä viehesolmulla.
Varmistettu viehesolmu Silmukoita 3-7. Mitä ohuempi siima, sitä enemmän silmukoita.
Unisolmu Liukuva silmukka, joka voidaan sitoa joko kiinteäksi viehesolmuksi tai kiristää silmukaksi. Jigissä solmu toimii lenkkinä, joka kiristyy kalan napatessa.
Kalastustekniikka jigillä Seisovan veden jigikalastus on periaatteeltaan pohjakalastusta. Jigikalastus soveltuu parhaiten vesikasvittomille savi- ja liejupohjille. Metsälammet, joiden pohjilla on risuja ja hakoja, soveltuvat huonosti pohjakalastukseen jigillä. Heiton jälkeen jigin annetaan ensin painua pohjaan, jonka jälkeen aloitetaan uittaminen. Jigi uitetaan joko lyhyitä nostoja vavankärjellä tehden tai lyhyillä kammen pyörähdyksillä samalla pitäen vapaa siiman suuntaisesti. Ahvenelle pieni ja hauelle suuri jigin liike. Parhaiten jigi soveltuu kalastettaessa matalikolle ankkuroidusta veneestä. Painavimmilla jigeillä voi kalastaa jopa yli 10 metrin syvyydestä matalaan päin. Viileän veden aika, alkukesä ja syksy, jolloin ahvenet ovat syvällä pohjassa, on tehokkainta jigikalastusaikaa. Virrassa jigillä on helppo kalastaa syvänteet ja montut. Vavan kärkeä ylösnostamalla jigi nousee pintaan ja kärkeä laskemalla se vajoaa nopeasti esimerkiksi kiventakaiseen monttuun. Jigillä ylävirtaan heitettäessä on oltava tarkkana, ettei se ehdi vajota kiinni kivien väliin.
Jigikalastajan luvat Jigikalastaja tarvitsee vaelluskalavesistöjen koski- ja virtaalueilla aina vesialueen omistajan tai haltijan luvan. Muissa vesissä, ellei kalastusta ole erityisestä syystä rajoitettu, voivat alle 18-vuotiaat ja 65 vuotta täyttäneet harrastaa jigikalastusta maksutta.18–64-vuotiaat tarvitsevat jigikalastukseen kalastonhoitomaksun. Muista pitää mukanasi tosite kalastonhoitomaksusta ja kalastusluvasta. Alle 18-vuotiaan ja 65 vuotta täyttäneen tulee tarvittaessa luotettavasti osoittaa ikänsä.
Muista käyttäytymissäännöt – Sallittujen pyyntimittojen vastaiset ja rauhoitetut kalat tulee vapauttaa välittömästi. Selvitäthän kalastussäännöt ennen vesille menoa. – Älä aiheuta haittaa ranta-asutukselle tai muulle kalastukselle. – Muista jättää vähintään 50 m etäisyys trooliin ja isorysään. – Kunnioita lintujen pesimärauhaa, älä nouse maihin pesimäluodoille. – Jigikalastaja joutuu seisomaan veneessä, muista käyttää kelluntavarusteita. – Muista käsitellä saaliisi välittömästi, tainnuta, verestä, perkaa ja jäähdytä!
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi www.vapaa-ajankalastaja.fi Rahoitettu osittain maa- ja metsätalousministeriön kalastonhoitomaksuvaroista.