VAV-viesti 2/2015

VAV ASUNNOT OY | ASUKASLEHTI | www.vav.fi | NUMERO 2 | 2015

Pihat on tarkoitettu kaikille

-viesti Vantaan bussilinjasto uudistuu

Asukkaan pitää huolehtia asunnnostaan

Ekologista rakentamista Luonnonvaratasapainoiseen Opaali-taloon voi tutustua Asuntomessuilla 2015 Talojen vastavalitut luottamushenkilöt

PÄ ÄKIRJOITUS

TAPAHTUMIEN KESÄ Myönteinen näkyvyys vaatii aina enemmän tekoja kuin muu julkisuus.

VAV

KUVA: VAULA AUNOLA

2

TULEVA KESÄ on VAV:n kannalta aiemmista poikkeava, sillä kohteitamme esittäytyy erilaisissa tapahtumissa eri puolilla kaupunkia. Luvassa ovat asuntomessut, lähiöfestivaali ja tvsarjan kuvauksia.

Asuntomessut on koko kaupungin ponnistus Osuuskunta Asuntomessujen ja näytteilleasettajien kanssa.

Tapahtumaan odotetaan pitkälti toistasataatuhatta kävijää ja varmasti heistä iso osa poikkeaa myös VAV:n esittelykohteessa Lipputiellä. Sinne on rakentunut Suomen ensimmäinen kerrostalo, jossa on tutkittu kierrätys- ja uusiomateriaalien käyttömahdollisuuksia kerrostalorakentamisessa.

Asuntomessutalo on syntynyt VAV:n, rakennusyhtiö NCC:n ja monien muiden kumppanien yhteisen kehittämistyön tuloksena. Alkuperäisenä tavoitteena oli, että uusioja kierrätysmateriaaleja käytetään rakentamisessa niin paljon kuin materiaalien saatavuus, luotettavuus, kestävyys ja kustannukset huomioon ottaen on mahdollista. Hankkeen aikana jouduttiin toteamaan, että kierrätys- ja uusiomateriaaleja ei ole markkinoilla vielä siinä määrin, että laatu- ja hintavaatimukset olisivat myös täyttyneet.

Tyhjiin hanke ei kuitenkaan valunut, sillä kierrätyslasi koristaa porrasaskelmia ja ulkovarastot on toteutettu hamppubetonista, joka on hankkeessa tutkituista materiaaleista kiinnostavin löytö. Saavutukset ympäristötavoitteissa ovat kuitenkin huikeat: fiksulla suunnittelulla onnistuttiin

vähentämään rakentamisen hiilijalanjälkeä 20 % verrattuna tavanomaiseen suunnittelukäytäntöön, mitä voidaan pitää merkittävänä tuloksena.

Talo on myös arkkitehtonisesti ja väritykseltään kaunis, ja väitän, että se tulee kestämään paremmin aikaa kuin moni muu tämän päivän talo.

Lisäksi messurapun sisääntuloaulaa tulee koristamaan nuoren taiteilijan suunnittelema seinämaalaus, jollaiset ovat nykypäivänä uusissa taloissa harvinaisia.

VAV purkaa Mikkolassa Marsinkujalta kerrostaloryppään kesän jälkeen, mutta ennen sitä siellä järjestetään elokuussa lähiöfestivaali, jossa tuodaan esiin ennakkoluulottomia ideoita ja mahdollisuuksia, miten vastaavia lähiökoteja voitaisiin maassamme korjata ja kehittää. VAV ei itse järjestä tapahtumaa, mutta on antanut talon ideanikkareiden ja innostajien käyttöön hetkeä ennen puskutraktoreita.

Vain mielikuvitus ja turvallisuus ovat kokeilujen rajana. Tapahtuma näkyy ja kuuluu mediassa ja pääsee siellä paikanpäälläkin käymään, joten kannattaa seurata siihen liittyvää viestintää.

VAV:n taloja pihapiireineen tulee näkymään myös tulevan syksyn ja ensi vuoden aikana televisiossa downshiftausta käsittelevässä komediallisessa draamasarjassa, jossa näyttelee suomalaisia eturivin näyttelijöitä. Kuvaukset tehdään alkukesästä ja saattaa olla, että myös asukkaitamme vilahtaa valmiissa tv-sarjassa.

VAV tulee kesän mittaan näkymään mediassa hyvällä tavalla erilaisissa tilanteissa. VAV:ssa olemme tästä iloisia, sillä myönteinen näkyvyys vaatii aina enemmän tekoja kuin muu julkisuus.

Haluan toivottaa hyviä ja ilontäyteisiä kesänhetkiä kaikille lukijoillemme!

Teija Ojankoski toimitusjohtaja

sisältö VAV-VIESTI 2 | 2015

2 4

Pääkirjoitus

7

Vantaan bussilinjasto uudistuu Kehäradan liikenne alkaa elokuussa.

8

Hei me leikitään!

Talojen pihat on tarkoitettu kaikkien käyttöön.

10

Vuokrataloyhtiöt muissa kaupungeissa Niiralan Kulma on Kuopion suurin vuokranantaja.

13

Viihtyisää ja vastuullista asumista Asukas on korvausvelvollinen aiheuttamistaan vaurioista.

15

Asukkaiden ääni kuuluviin Asukkaiden edustajat valittiin hallitukseen.

17

Luottamushenkilöt 2015 Listaus edustajista taloittain.

22

YTE puheenjohtajat Alueellisten yhteistyöelinten vastavalitut puheenjohtajat

23

Lyhyesti: Uusi energiavastaava, grillaamisen ohjeet, vuotavat vessanpöntöt.

Opaali on asuntomessujen ekologinen helmi Rakentamisen hiilijalanjälki pieneni merkittävästi.

23

Asukkaiden ääni kuuluviin S. 15

Julkaisija:

Tuotanto:

VAV Asunnot Oy, PL 39, 01301 VANTAA.

Omnipress Oy, tuottaja Kari Martiala, Mäkelänkatu 56, 00510 Helsinki, kari.martiala@omnipress.fi Kannen kuva: Henrik Kettunen Ulkoasu ja taitto: Vaula Aunola (AD), Satu Metsäranta Kirjapaino Uusimaa, Porvoo, 2015 Painos: 10 500 kpl

VAV Asunnot Oy:n kotisivut:

VAV-viesti ilmestyy neljä kertaa vuodessa ja se jaetaan VAV Asunnot Oy:n asuntoihin, johtaville luottamushenkilöille sekä yhteistyökumppaneille.

14

13 Päätoimittaja: Teija Ojankoski Toimitussihteeri: Tuomas Alho

www.vav.fi

4

Toimituskunta: Teija Ojankoski, Jukka Aalto, Tuomas Alho, Liisa Kälvälä, Marja Kousa, Tuula Montonen, Kari Nauska, Sari Pulkkinen ja Kari Martiala.

(Omnipress Oy, Keskisuomalainen Oyj)

Osoitteenmuutokset: VAV Asunnot Oy

VAV

3

UUDET KOHTEET

Rakent hiilijal amisen anjä pieneni merkittlki ävästi.

Opaali on asuntomessujen ekologinen helmi Opaali on siitä harvinainen asuntomessutalo, että siinä asutaan osittain jo messujen aikana.

Kuvassa D-porras, johon asukkaat muuttivat toukokuun lopussa.

Vantaalla on tänä kesänä tarjolla asumisesta kiinnostuneille harvinaista herkkua, kun Kivistön kaupunginosassa järjestetään asuntomessut. VAVin rakennuttaman Opaali-talon hiilijalanjälki on 20 prosenttia pienempi kuin tavallisen kerrostalon.

TEKSTI: TUOMAS ALHO // KUVAT: HENRIK KETTUNEN

P

aljon on ehtinyt muuttua siitä, kun messut olivat edellisen kerran Vantaalla vuonna 1977. Perinteisesti asuntomessuilla näytteillä olevien pientalojen lisäksi Kivistössä nähdään myös modernia kerrostalorakentamista. VAV on yhteistyössä NCC Rakennus Oy:n kanssa toteuttanut messuille ekologisen Opaalikerrostalon, jossa luontoa säästävä rakentaminen yhdistyy kohtuuhintaiseen vuokra-asumiseen.

Liito-orava määräsi talon paikan Opaali-talon tarina lähti liikkeelle yksinkertaisesta ideasta. VAV:n toimitusjohtaja Teija Ojankoski osallistui keväällä 2011 NCC:n ympäristöaiheiseen seminaarin, jossa vaate- ja tekstiiliyritys Globe Hopen perustaja Seija Lukkala

4

VAV

kertoi kierrätysmateriaalien käytöstä tuotteissaan.

– Aloin seminaarissa miettiä, miksei kierrätysmateriaaleja hyödynnetä laajemmin rakentamisessa, kertoo Ojankoski.

Suomessa kierrätys- ja uusiomateriaaleja ei ole juuri hyödynnetty suuren mittakaavan rakennusprojekteissa.

Ojankoski kuitenkin arveli, että kierrätystiilen tai hamppubetonin kaltaisten materiaalien käyttäminen kerrostalorakentamisessa toisi mukanaan suuremman volyymin edut. Samalla olisi mahdollista kehittää uusia markkinoita kierrätys- ja uusiotuotteille.

– Kierrätys- ja uusiomateriaalien käyttö rakentamisessa on vielä uusi ilmiö, mutta tulevaisuudessa se tulee olemaan arkipäivää, Teija Ojankoski toteaa.

– Mahdollisuudet ovat huikeat.

Ojankoski esitti ideansa luonnonvaratasapainoisesta kerrostalosta NCC:lle.

Rakennusyhtiö oli kiinnostunut ajatuksesta, ja näin hanke lähti toden teolla liikkeelle. Opaali-talo päätettiin rakentaa Kivistön asuntomessuille. Talohankkeeseen saatiin mukaan monia keskeisiä toimijoita, kuten Vantaan kaupunki, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA, ympäristöministeriö, Tampereen teknillinen yliopisto ja kierrätysliiketoimintaan erikoistunut Kuusakoski.

Hankkeen kaavoitusvaihe ei sujunut täysin mutkitta, sillä koko talon paikka jouduttiin muuttamaan.

– Opaalille kaavoitetun tontin kanssa kävi niin, että liito-orava määräsi rakennuspaikan, Teija Ojankoski muistelee.

– Meille alun perin varatulta tontilta löytyi liito-oravien pesäpuu, joten

Kierrätysmateriaalien käytön ohella luonnonvarojen kulutusta kyettiin pienentämään vähentämällä rakennusmateriaalin määrää.

Asuntomessut Kivistössä 10.7.–9.8.2015 Kerran vuodessa järjestettävät asuntomessut pidetään tänä kesänä voimakkaasti kehittyvässä Kivistön kaupunginosassa. VAV:n Opaalitalon lisäksi messuilla pääsee tutustumaan muun muassa NCC:n osakekerrostaloon, Rakennusliike Reposen puukerrostaloon sekä monenlaisiin pientalokohteisiin.

Asuntomessut aukeavat perjantaina 10.7., ja ne ovat auki joka päivä klo 10–18 sunnuntaihin 9.8. saakka. Helpoiten asuntomessuille pääsee käyttämällä 1.7. avautuvaa Kehärataa, jonka paikallisjunat yhdistävät Kivistön sekä Itä- että Länsi-Vantaaseen. Kivistön uusi juna-asema on noin puolen kilometrin päässä messualueesta.

Lisätietoa asuntomessuista löytyy messujen kotisivuilta: www.asuntomessut.fi VAV

5

Toinen kalustettu messuasunto on 68-neliöinen kolmio, jonka Metropolia-ammattikorkeakoulun opiskelijat ja Vantaan kaupunginmuseo ovat sisustaneet 1980-luvun alun tyyliseksi.

niiden suojelemiseksi talo siirrettiin kaavassa nykyiselle paikalleen.

Hiilijalanjäljessä säästöä 20 prosenttia Opaali-talon suunnittelussa ja rakentamisessa etsittiin keinoja vähentää rakennukseen sitoutuvia luonnonvaroja.

– Suunnittelun myötä huomasimme, miten vähän materiaalitarjonnassa hyödynnetään kierrätysmahdollisuuksia, toteaa NCC:n ympäristöpäällikkö Laura Majoinen.

Opaalin sisäpihan julkisivu on käsittelemätöntä puuta. Normaali maalattu puujulkisivu pitää maalata uudelleen noin viiden vuoden välein, kun taas käsittelemätön puu ei vaadi tällaisia huoltotöitä – ajan myötä se vain vaihtaa värisävyään kauniin harmaaksi. Kauniita sävyjä on myös talon porrasaskelmissa, joissa on hyödynnetty murskattua kierrätyslasia.

Talon ulkovarastot rakennettiin ympäristöystävällisestä hamppubetonista.

Hamppubetonia suunniteltiin käytettävän myös itse asuinrakennuksiin, mutta sen kantavuus osoittautui rakennuksen kokoon nähden riittämättömäksi. Talon kaikissa varastorakennuksissa on myös viherkatot.

Kierrätysmateriaalien käytön ohella luonnonvarojen kulutusta kyettiin pienentämään vähentämällä rakennusmateriaalin määrää.

– Merkittävä osa rakennusvaiheen ympäristövaikutuksista sitoutuu rakennuksen runkoon, joten sitä keventämällä ja vaihtoehtoisia materiaaleja käyttämällä syntyi isoja säästöjä, Laura Majoinen kertoo.

Opaalin kantavien seinien määrä optimoitiin mahdollisimman pieneksi, ja muut väliseinät toteutettiin kevytrakenteisina. Tarvittavan rakennusmateriaalin

6

VAV

määrä väheni näin olennaisesti. Lisäksi talon perustuksissa käytettiin kutsuttua vihreää betonia, jonka valmistamisessa hiilidioksidipäästöjä on alennettu sementin määrää vähentämällä, betonin lujuuden kuitenkaan kärsimättä.

Kaiken kaikkiaan Opaalin hiilijalanjälki on 20 prosenttia vastaavaa normikerrostaloa pienempi. Säästö vastaa sitä hiilijalanjälkeä, joka syntyy kun 1300 henkilöautoa ajaa Hangosta Utsjoelle ja takaisin.

Messuasunnot kertovat tarinoita Opaali on siitä harvinainen asuntomessutalo, että siinä asutaan osittain jo messujen aikana. Talon A-, B- ja D-portaiden asukkaat muuttivat uusin vuokra-asuntoihinsa toukokuun lopussa, ja nämä portaat on erotettu aidoilla varsinaisesta messualueesta.

Messuyleisölle avoimena on Opaalin C-porras, jossa yleisö pääsee tutustumaan taloon sekä kahteen omaperäisesti sisustettuun huoneistoon, kaksioon ja kolmioon. Kolmas messuyleisölle avoinna oleva asunto on yksiö, jossa esitellään VAV:n ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n toimintaa sekä Opaali-talon historiaa ja ominaisuuksia.

54-neliöisen kaksion sisustuksen ovat suunnitelleet ja toteuttaneet Vantaan nuorisopalveluiden työpajanuoret.

Asunto on sisustettu kuvitteellisen 21-vuotiaan Kimin ensimmäiseksi omaksi kodiksi, jonka käsistään kätevä Kimi ja hänen tyttöystävänsä Emma ovat tehneet itsensä näköiseksi. Kalustuksessa on hyödynnetty kierrätystavaroita, jotka nuoret ovat tuunanneet asuntoon sopiviksi.

Toinen kalustettu messuasunto on 68-neliöinen kolmio, jonka Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijat ja Vantaan kaupunginmuseo ovat sisusta-

Opaalin ulkoseinistä löytyy infografiikkaa, joka kertoo talon historiasta ja ekologisista ominaisuuksista.

neet 1980-luvun alun tyyliseksi. Kasarikodiksi nimetty asunto tarjoaa nostalgiamatkan tuon ajan sisustukseen ja tunnelmaan: nähtävänä ja kuultavana on kalusteita, esineitä, vaatteita ja musiikkia kolmenkymmenen vuoden takaa.

– Idea 80-luvun asunnosta tuli kaupunginmuseolta. Lähdimme suunnittelemaan Kasarikotia osana näyttelysuunnittelukurssia, ja kurssin päätyttyä olemme jatkaneet projektia museon kanssa, koska projekti oli niin mielenkiintoinen ja erilainen verrattuna muihin sisustusprojekteihin, kertoo sisustustiimiin kuuluva Metropolian opiskelija Josefiina Forss.

– Asunnon kasariteema toteutui todella hyvin. Olemme vuoden ajan etsineet sopivia kalusteita ja kiertäneet kierrätyskeskuksia. Suurin osa sisustusesineistä on aitoja 80-luvun kalusteita.

Taidetta sisällä ja ulkona Asuntojen lisäksi Opaali-talossa pääsee ihailemaan taidetta, sillä C-portaan aulaan on toteutettu kaunis luontoaiheinen seinämaalaus. Maalauksen on suunnitellut 13-vuotias Alexej Glebov Vantaan kuvataidekoulusta. Kuvataidekoulun oppilaat ovat myös suunnitelleet kaupunkiteemaiset maalaukset messualueen rajaaviin aitoihin.

Opaalin ulkoseinissä voi nähdä infografiikkaa, joka valaisee talon historiaa ja ominaisuuksia aina liito-oravan pesästä vihreään betoniin. Infografiikka jää seiniin pysyvästi, joten talon ja lähiseudun asukkaat voivat sen kautta tutustua Opaalin tarinaan myös messujen jälkeen.

Lisää Opaalista voi lukea talon omilta sivuilta: opaalitalo.fi

LIIKENNE

Vantaan bussilinjasto uudistuu Kehäradan junaliikenteen käynnistyttyä koko Vantaan bussilinjasto uudistuu elokuussa 2015. Muutokset ovat herättäneet runsasta keskustelua, mistä oikein onkaan kysymys?

TEKSTI: MIRKKA KORTELAINEN

J

oukkoliikennesuunnittelija Miska Peura Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymästä (HSL) kertoo, että uudessa linjastossa suurimmat muutokset koskevat poikittaisliikennettä.

– Kehäradan junat tarjoavat jatkossa tiheävuorovälisen ja nopean yhteyden muun muassa eri puolilta pääkaupunkiseutua lentoasemalle sekä Tikkurilan ja Myyrmäen välille. Uudessa linjastossa tarjontaa on pyritty suuntaamaan sinne, missä kysyntää on eniten. Vastaavasti joitakin hyvin vähän käytettyjä linjoja on karsittu.

Peura muistuttaa, että vähän käytetyt yhteydet kuitenkin säilyvät, mutta ne toteutetaan monissa tapauksissa vaihdollisina tai junaliikenteeseen perustuvalla liitynnällä.

Muutoksia Korsossa Peura kertoo, että esimerkiksi Korson alueella linjasto säilyy numerouudistusta lukuun ottamatta pääosin ennallaan, mutta joihinkin reitteihin tulee pieniä muutoksia.

– Esimerkiksi linjan 739 (korvaa linjaa 730) reittiin tulee pieni muutos Korson pohjoispuolella.

Linja 736 (korvaa linjoja 71 ja 73) kulkee uudessa linjastossa Nikinmäestä Jokivarren ja Metsolan kautta Korsoon, mukaillen tältä osin linjan 73 reittiä.

Vierumäen, Kulomäen ja Mikkolan yhteyksien kannalta tilanne säilyy ennallaan linjojen 736, 631 (korvaa linjaa 72), 731 ja 735 (korvaa linjaa 70) yhteyksillä.

– Linjan 731 reitti siirtyy Mikkolan ja Kehä III:n välillä Lahdentieltä Lahdenväylälle (eli moottoritielle). Linjojen 52 ja 54 liikenne lakkaa, joten poikittaisyhteydet muuttuvat vaihdollisiksi esimerkiksi junalla Tikkurilan kautta.

Aktiivista vuorovaikutusta Monet vantaalaiset yhdistykset ovat olleet aktiivisesti kiinnostuneita linjamuutoksis-

ta. Yleisötilaisuuksia aiheesta järjestettiin eri puolilla Vantaata jo suunnitteluvaiheessa vuonna 2012.

– Myöhemmin olemme osallistuneet useisiin asukasyhdistysten järjestämiin tilaisuuksiin eri puolilla kaupunkia, muun muassa Rekolassa ja Päiväkummussa, Miska Peura luettelee.

Tiedotuskampanja on käynnistynyt nyt koko Vantaan osalta, ja siihen kuuluva tiedotuslehti on jaettu kaikkiin vantaalaisiin talouksiin toukokuun puolivälissä.

– Lehti pitää sisällään esimerkiksi yleistä tietoa uudesta linjastosta, linjakartan ja linjanumerouudistukseen liittyen linjojen vastaavuustaulukon.

HSL:n oppaat neuvovat matkustajia tärkeimmissä joukkoliikenteen solmukohdissa, kuten Tikkurilan asemalla, Kehäradan liikenteen käynnistyessä heinäkuun alussa ja bussilinjaston muuttuessa elokuussa.

Tiheä ja nopea runkoyhteys Kehärata tarjoaa jatkossa tiheän ja nopean runkoyhteyden Itä- ja Länsi-Vantaan välille. Junalla pääsee Tikkurilasta Leinelän, Lentoaseman, Aviapoliksen ja Kivistön kautta Vantaankoskelle, Martinlaaksoon ja Myyrmäkeen.

Peuran mukaan junalla pääsee esimerkiksi Korsosta Martinlaaksoon Hiekkaharjussa tai Tikkurilassa vaihtamalla.

– Matka-aika on vaihdosta huolimatta selvästi lyhyempi kuin nykyisillä bussilinjoilla. Nykyiset bussilinjat 52, 53 ja 54 lakkautetaan, mutta korvaavia yhteyksiä esimerkiksi Kehä III:n varren työpaikkaalueille tarjoaa linja 574, joka liikennöi Peijaksesta Myyrmäkeen.

Matka-aika nopeutuu Linjan 731 reitti palaa syksyllä sellaiseksi kuin se oli vuoteen 2012 asti. Reitti kulkee Lahdenväylää Korson liittymään asti, jolloin matka-aika Kulomäestä, Korsosta ja Mikkolasta esimerkiksi Viikkiin, Sörnäisiin ja Hakaniemeen nopeutuu jopa 10 minuutilla nykyiseen reittiin nähden.

– Hiljaisen ajan liikenteessä illalla ja yöllä sekä viikonloppuaamuisin ajetaan N-reittiä Lahdentien kautta.

– Nikinmäestä on liityntäyhteys linjalla 736 Korson, Koivukylän ja Leinelän asemille. Lisäksi Nikinmäestä on yhteyksiä Helsingin keskustan suuntaan linjalla 738 sekä Sipoon busseilla 785 - 788. PohjoisNikinmäestä liikennöi Korson asemalle ja Helsingin suuntaan bussi 739. Vaihdottomia bussiyhteyksiä Nikinmäestä Helsingin keskustaan vähennetään, koska niiden käyttö on ollut varsin vähäistä.

Ilolasta pääsee uudella linjalla 624 nopeasti Leinelän ja Koivukylän asemille. Bussi 624 liikennöi tiheämmin kuin nykyinen linja 77, ja liikennettä on myös viikonloppuisin.

Kutsupohjaiset Lähibussit aloittavat Peura kertoo, että lisäksi linjastouudistuksen myötä Vantaalle perustetaan kuusi uutta kutsupohjaista Lähibussi-palvelulinjaa, jotka liikennöivät Pähkinärinteen– Hämeenkylän, Myyrmäen–Martinlaakson, Tikkurilan, Koivukylän, Korson ja Hakunilan alueilla.

– Linjojen liikennöintiaika on arkisin klo 9–15, ja jokaisella palvelulinjalla on omat palvelualueensa. Palvelulinjat toimivat tilausten perusteella, ja ne voidaan kutsua jokaisen joukkoliikennepysäkin lisäksi myös erikseen määritetyille kutsupisteille. Palvelulinjoilla kelpaavat normaalit joukkoliikenteen matkaliput.

Peijaksen sairaalalle pääsee Korson ja Koivukylän palvelulinjoilla sekä bussilla 574 Myyrmäen, Martinlaakson, Pakkalan ja Simonkylän suunnasta, bussilla 623 Hakaniemen, Ruskeasannan ja Simonkylän suunnasta, bussilla 625 Leinelän ja Koivukylän asemilta, bussilla 735 Tikkurilan, Havukosken, Korson ja Mikkolan suunnasta sekä bussilla 973 Korson ja Keravan suunnasta.

Bussit 574, 623 ja 625 tarjoavat jatkoyhteydet Peijakseen Leinelän asemalta ja bussit 574, 623, 625 ja 735 Koivukylän asemalta.

•

VAV

7

Hei, me leikitään!

Aletaanko kirkkistä? Kuka saadaan maalivahdiksi sählypeliin? Tänään grillataan, ja illalla pelataan vielä petanqueta.

– Taloyhtiö on parhaimmillaan, kun siellä on eriikäisten eloa ja iloa. Leikkivät lapset ovat tervetulleita.

TEKSTI: MIRKKA KORTELAINEN // KUVAT: TIMO PORTHAN

O

tavantie 9:n luottamushenkilö Sven-Olof Sontag muutti vuonna 1984 Hiekkaharjusta vanhempiensa omakotitalosta Korsoon.

Muutos idyllisestä omakotiympäristöstä uuteen kerrostaloon oli suuri.

Sontag sopeutui kuitenkin hyvin uuteen ympäristöön - niinkin hyvin, että on viihtynyt talossa jo 30 vuotta. Viime vuonna taloyhtiössä vietettiinkin hulppeita 30-vuotisjuhlia koko talon voimin.

Sven-Olof Sontag uskoo, että Otavantie 9 pysyy myös seuraavat 30 vuotta viihtyisänä ja haluttuna asumiskohteena.

– Viihtyisyys on meistä asukkaista itsestämme kiinni. Jos haluamme mukavan, rauhallisen ja turvallisen asuintalon ja ympäristön, on kaikkien puhallettava yhteiseen hiileen. Meillä se on onnistunut erinomaisesti. Tätä ajatusmallia haluan viedä eteenpäin myös muihin VAV:n kohteisiin.

Sontagin perheessä on jo kolmannen sukupolven vavilaisia, sillä Sven-Olofin pojan perhe lapsineen asuu VAV:n talossa Tikkurilan Talvikkirinne 9:ssä.

Miten Sontagin mielestä saadaan aikaan hyvän mielen naapuruus? Sellainen pihapiiri, jossa lapsillakin on mukava leikkiä?

– Tärkeintä on avoimuus ja huomaavaisuus. Taloyhtiö on tarkoitettu kaikenikäisille ja turha meitä on muistuttaa, että olemme kaikki itsekin olleet aikoinamme lapsia ja leikkineet.

Sontagin mielestä lasten äänet kertovat talossa olevan elämää ja iloa.

Eihän koteja pidä museoida Sontag muistuttaa, että yhteiset pelisäännöt ovat harmonisen asumisen avain.

8

VAV

Talvikkirinne 9:n pihalla. Vasemmalta oikealle Anne Suoverinaho Henna Suoverinaho, Milla Sontag, Pia Sontag ja Liisa Sontag.

Milla Sontag (vas.) ja Henna Suoverinaho toivottavat aikuisetkin mukaan pihan touhuihin.

– Lapsia ei pidä käskyttää. Lasten leikkeihin puuttuminen menee aikuisilta usein överiksi ja jopa vihanpidoksi.

Lapset ovat fiksuja ja halukkaita yhteistyöhön. Luottamus pitää saada puolin ja toisin.

Talvikkirinne 9:n pihapiiri on melko

Sven-Olof Sontag muistuttaa, että yhteiset pelisäännöt ovat harmonisen asumisen avain.

suojaisa. Sählymaalit odottelevat kesäaikaa, ja grillikatos viritetään käyttöön.

Istutuksiakin on mukavasti ja pihalla keinut taloyhtiön nuorempia varten. Pihalle on tulossa remontti, jonka yhteydessä uusitaan valaisimia.

Sven-Olof Sontagin lapsenlapset,

MEIDÄN TALOSSA

10-vuotias Milla ja 13-vuotias Pia Sontag viihtyvät hyvin kotipihalla. Sisarukset harrastavat katutanssia. Samassa taloyhtiössä asuva 11-vuotias Henna Suoverinaho tanssii samassa ryhmässä.

Lähes pihapiirin kulmalla on myös lasten mummola ja Hiekkaharjun alaaste on lähellä. Lapset tykkäävät perinneleikeistä ja pihapeleistä. Mitä enemmän on lapsia, sitä hauskempaa. Millan ja Pian äiti Liisa Sontag on myös tyytyväinen VAV-asukas. Hänen mukaan asukkaita kuunnellaan ja vuorovaikutus on toimivaa.

– Leikimme kirkonrottaa, tervapataa ja pelaamme jalkapalloa ja sählyä.

Milla ja Pia toteavat, että lapset saavat leikkiä melko vapaasti ja harvoin kukaan huutaa.

– Meille voi ihan asiallisesti sanoa, jos leikimme liian äänekkäästi tai jos jotain ei saa tehdä.

Tyttöjen asuinpihalla on myös suuri trampoliini turvaverkkoineen. Se on suosittu pomppupaikka.

Käykö siellä aikuisiakin?

Tyttöjä kysymys aikuisista naurattaa. Kyllähän siellä joku aikuinenkin joskus innostuu pomppimaan, mutta lasten luvalla.

– On myös hyvä juttu, että naapuritalojenkaan lapsia ei hätistetä täältä pois. Saamme leikkiä rauhassa. Taloyhtiössä on myös paljon maahanmuuttajien lapsia, ja heistäkin olemme saaneet hyviä leikki- ja koulukavereita.

Hennalla, Pialla ja Millalla on ajatuksia myös unelmien pihasta.

– No tämä on kyllä tosi toimiva ja kiva piha, mutta keinut ja liukumäki voisivat olla sellaisia, että niissä viihtyy myös vauvaiän jälkeen. Me lapset kasvamme kuitenkin nopeasti.

Tytöt toivottavat myös taloyhtiön aikuiset mukaan pihapiirin peleihin ja leikkeihin.

– Ei täällä tarvitse olla kenenkään yksin. Voi tulla puhumaan ja juttelemaan.

Entä onko tytöillä unelma-ammattia jo ajatuksissa?

Milla haluaa eläinlääkäriksi. Henna ja Pia haluavat kondiittoreiksi.

Hennan perhe muutti perheineen Talvikkirinne 9:ään nelisen vuotta sitten. Perheen äiti Anne Suoverinaho on viihtynyt hyvin.

– On myös tärkeää, että lemmikkieläimet ovat tervetulleita. Viihdyn itsekin pihalla, ja etenkin kesäiltoina on mukava grillata ja istuskella naapureiden kanssa. Kun asioita hoidetaan hyvässä hengessä, kuunnellen ja joustaen, sujuvat yhteistyö ja yhteiset hankkeet parhaiten.

•

Lakimies Marina Furuhjelm muistuttaa, että hyviä tapoja pitää noudattaa ja samoin hiljaisuutta, mikä on asetettu taloyhtiön yleisiin järjestyssääntöihin

Iloa ja oppia yhteisöllisyydestä Kuhanen, Asikainen & Kanerva Oy:n lakimies Marina Furuhjelm käsittelee työkseen muun muassa taloyhtiöiden ongelmia. Lasten äänet ja niin sanottu leikkimelu on hyvin tavallinen ristiriitaisuuksia ja valituksia aiheuttava aihe. Kun tällaisia valituksia tulee käsiteltäväksi, niin Furuhjelm ei voi olla toteamatta – näinkö pienet teidän murheet ovat, kun yhteiskunnassa on aidosti suurempia huolia kuin toisiaan kärttyisinä väijyvät naapurit.

– Taloyhtiöissä asuvien asenne lasten normaaliin leikkimeluun on entistä kärsimättömämpi. Ikään kuin asukkaat olisivat herkistyneet ylipäätään äänille, joilta ei taloyhtiössä voi välttyä – eikä pidäkään, hän sanoo.

– Päinvastoin. Pihalla iloisesti pelaavat lapset ovat positiivinen ilmiö, kun liian moni lapsi viihtyy nykyään vain tietotekniikan äärellä.

Oppia muista kulttuureista Hyvässä yhteisöllisyydessä voi auttaa ja tulla autetuksi.

Furuhjelm kuvailee, että on sellaisiakin ihmisiä, jotka ärsyyntyvät mistä tahansa. He kirjoittavat lappusia rappuihin ja kyräilevät kaikkea mikä liikkuu tai pitää vähänkin ääntä.

– ”Pihapoliiseina” tunnetut ihmiset pyrkivät rajoittamaan kaikkea mahdollista – lasten leikkejä kavereiden pihalla, komean lumiukon rakentamista tai energistä sählypeliä.

– Sellaistakin olen kuullut, että on ehdotettu kieltoa, että lapset eivät saa lauantai aamuisin leikkiä legoilla – kyllä he saavat, muistuttaa Furuhjelm.

tuttavan perheen. Kuinka moni lapsi olisikaan iloinen, jos saa aikuisen vaikka pelikaveriksi pihalle. Furuhjelm kannustaa kohtaamisiin, joista voi aueta paljon hyviä asioita.

– Ihmiset ovat usein liiaksi lokeroissaan. Kuitenkin apuakin olisi varmasti monella joskus tarve pyytää, ja toinen taas antaisi sitä mielellään, jos vain saisi tilaisuuden, hän jatkaa.

– Jos taloyhtiön järjestyssääntöjä halutaan muuttaa ja asettaa rajoja esimerkiksi pihapeleille, on tätä käsiteltävä vähintään taloyhtiön hallituksessa tai jopa yhtiökokouksessa. Isännöitsijä ei voi yksin asettaa lapsille leikkimiskieltoja tai rajoitteita. Mutta toisaalta täytyy muistaa, että ei järjestyssäännöissä voi mitä vaan kieltää, vaan niissä on sallittava normaali asuminen, hän kertoo.

Furuhjelm kuitenkin muistuttaa, että hyviä tapoja pitää noudattaa, samoin hiljaisuutta, joka on asetettu taloyhtiön yleisiin järjestyssääntöihin. Kohteliasta on esimerkiksi laittaa tiedonanto rappuun, että juhlista saattaa kantautua ääniä tai että menossa on huonekalujen kokoaminen.

– Me kaikki olemme joskus olleet lapsia. Asuminen on asumista äänineen ja se on osa elämää. Siinä suhteessa mikään ei ole muuttunut, eikä pidäkään muuttua. Kohtaamisilla ja positiivisella asenteella voi saada paljon hyvää aikaiseksi sekä myös aidosti iloa itsellekin, hän sanoo lopuksi.

(Teksti on päivitetty versio VAV-viestin 4/2012 artikkelista.)

Kannustetaan kohtaamisiin Hiukan arjen ääniä kantautuvasta yläkerran asunnosta voi löytää ihas-

VAV

9

VUOKR ATALOYHTIÖT MUISSA K AUPUNGEISSA

Niiralan Kulma on Kuopion suurin vuokranantaja Niiralan Kulman asuntoja on tarjolla lähes kaikissa Kuopion kaupunginosissa ja jonkin verran maaseutukylissäkin. Monista vuokra-asuntoyhtiöistä poiketen ”Niku” hoitaa itse kiinteistöjen siivoukset ja korjaukset sekä varasto- ja kuljetuspalvelut..

TEKSTI: JARMO SEPPÄLÄ // KUVAT: TIMO HARTIKAINEN

Kuopion kaupunginvaltuusto hyväksyi vuonna 1949 Niiralan Kulma Oy:n yhtiöjärjestyksen ja yhtiön ensimmäisen, kuvassa olevan Niiralankatu 8:n rahoitussuunnitelman. Näin sai alkunsa ja nimensä nykyinen Niiralan Kulma Oy.

10

VAV

K

uopion kaupunginvaltuusto perusti joulukuussa 1949 kiinteistöosakeyhtiö Niiralan Kulma Oy:n tuottamaan edullisia ja riittävän korkealaatuisia asumispalveluja kuopiolaisille. Silloin elettiin aravakauden alkua.

Kaupungin kokonaan omistama yhtiö tarjoaa nytkin hyvälaatuisia vuokrakoteja kerrostaloista omakotitaloihin ja rauhallisista maaseutukohteista kaupungin sykkeeseen.

Niiralan Kulmalla on tytäryhtiönsä Kiinteistö Oy Kuopion Ellankulman kanssa lähes 6 000 asuntoa ja yli 10 000 asukasta. Asuntoja on kaiken kokoisia, erilaisissa taloissa ja eri puolilla kaupunkia yli 400:ssa kerros-, pienkerros- ja pientalossa.

Ellankulman asunnot ovat pääosin rivitaloasuntoja Kuopion maaseutukylissä Riistavedellä, Vehmersalmella, Kurkimäessä ja Hirvilahdessa.

Ennakkoluulotonta rakennuttamista Niiralan Kulma on rakennuttanut uusia asuntoja keskimäärin sadan asunnon

vuosivauhtia viime vuosiin saakka.

Peruskorjaustoiminta on säännöllistä ja joka vuosi korjataan täydellisesti muutamia yhtiön vanhimmista taloista.

Nikulle valmistuu lähivuosien aikana yli 200 uutta asuntoa, ja vuosittain peruskorjataan 100–120 asuntoa. Peruskorjauksen jälkeen asunto on käytännössä lähes uuden veroinen.

Kiinteistöt vaativat aina välillä äkillisiä eritasoisia korjauksia. Odottamattomiin kustannuksiin on varauduttu rahastoinnin avulla.

– Tavoitteenamme on olla merkittävin ja halutuin kuopiolainen asuntojen omistaja sekä paikallisten vuokraasuntopalveluiden markkinajohtaja.

Samalla asuntojen vuokra kuitenkin pidetään edullisena ja asuntojen laatu on vähintään yleisten asuntomarkkinoiden vastaavien asuntojen tasolla, Niiralan Kulman kiinteistöjohtaja Olli Kuronen mainitsee.

Nikussa ollaan myös halukkaita kokeilemaan uusia ratkaisuja. Yhtiössä on koekäytössä Suomen ensimmäinen asuntojen jätevedestä lämmön talteen ottava laitteisto. Yhtiössä on myös yksi maalämpöä käyttävä kiinteistö. Tulevai-

Niiralan Kulma Oy • Perustettu 1949.

• Liikevaihto 40,4 miljoonaa euroa.

• Asuntoja 5 979 kpl.

• Kiinteistöjä 140, noin 400 rakennusta.

• Asukkaita 11 000.

• Henkilöstöä 129.

VAV

11

suudessa varaudutaan myös asuntojen viilentämiseen kesän huippuhelteiden aikana.

Hyvä kilpailukyky vuokramarkkinoilla Niiralan Kulman kaikkien talojen keskineliövuokra on kuukaudessa 10,24 euroa, johon sisältyvät vesi ja perusnettiyhteys sekä talokohtaisen pesulan käyttö. Vaihteluväli on asunnon laatutasosta ja sijainnista riippuen 7‒13,50 euroa neliöltä.

Kurosen mukaan Nikun vuokrataso on kilpailukykyinen, vaikka Kuopioon on tullut alan uusia toimijoita ja kilpailu on melko kovaa.

– Meillä vapautuu noin 70 asuntoa kuukaudessa. Asuntoja ei yleensä ole tyhjinä. Vuokrausasteemme on yli 99 prosenttia, ja asunnon hakijoita on jatkuvasti noin tuhat henkilöä.

Asunnoista etenkin kaupungin keskustan lähellä olevat yksiöt ja kaksiot ovat erityisen kysyttyjä. Nykyisin ihmisten elämäntilanteet vaihtelevat nopeastikin ja perhetilanteiden muutoksissa vuokra-asunto on usein helpoin ratkaisu. Yhtiön kannalta iso haaste on kasvattaa pitkien vuokrasopimusten määrää, sillä vuokralaisten muuttaminen pois merkitsee taloyhtiölle aina lisäkuluja.

– Sosiaalinen asuttaminen on yksi Nikun rooleista, mutta käytännössä asiakaskuntamme on läpileikkaus suomalaisista ihmisistä. Maahanmuuttajia meillä on suhteellisen vähän, vaikka asiakkaidemme joukossa puhutaankin noin kymmentä eri kieltä, Nikun johdon sihteeri-tiedottaja Arja Tuura kertoo.

Kuntaliitokset ja eritysryhmien asuminen vaativat Nikulta uutta panostusta, ja palveleva vuokrataloyhtiö pystyy myös erityispalveluihin: – Voimme tehdä määräaikaisia vuokrasopimuksia myös sellaisten henkilöiden kanssa, jotka eivät täytä kaikkia kriteereitä esimerkiksi tulorajojen osalta. Tällaisia ovat muun muassa ne, jotka tarvitsevat lyhytaikaisen vuokraasunnon omakotitalonsa valmistumisen ajaksi, Kuronen kuvailee.

Korjaukset ja siivoukset nopeasti omana työnä Niku hoitaa itse omina töinään kiinteistöjen siivoukset, kiinteistönhoidon, asumisen aikaiset remontit ja korjaukset sekä varasto- ja kuljetuspalvelut ja myös uudis- ja peruskorjausrakennuttamiset.

Olli Kurosen mukaan tällainen toimintapolitiikka on perusteltua monestakin syystä: – Tukipalvelut tulevat yhtiön omana työnä edullisemmaksi kuin ostopalvelut.

Etuna on myös asiakaspalvelun läheisyys, sillä esimerkiksi vikailmoitus ta-

12

VAV

- Asiakastyytyväisyytemme perustuu kohtuulliseen vuokraan, asunnon hyvään kuntoon sekä toimiviin huoltopalveluihin, kiinteistöjohtaja Olli Kuronen ja johdon sihteeri-tiedottaja Arja Tuura sanovat.

pahtuu nopeasti ongelman havainneelta henkilöltä suoraan omalle korjausryhmällemme, joka hoitaa asian itsenäisesti mahdollisimman pian kuntoon.

Kiinteistöjen etävalvonta toimii myös internetin kautta, ja Nikun omaa työvoimaa saadaan nopeasti alueelta toiselle tarpeen mukaan.

– Tieto siis kulkee nopeasti kentältä, eli meillä on joka kohteessamme eräänlainen nykyaikaistettu talonmiesjärjestelmä, Kuronen sanoo.

Nikun toiminta on yllättävän suoraviivaista ja tehokasta. Kuronen ja Tuura kuitenkin korostavat, että toimintatavoista riippumatta tärkeintä on se, miten pystytään tarjoamaan kohtuullisia ja kohtuuhintaisia palveluja asiakkaille ja pitämään asiakkaat tyytyväisinä.

Nikulla onkin hyvin toimiva yhteistyöverkosto, jonka avulla ruuhkahuipuistakin selvitään. Tarvittaessa yhtiö käyttää myös ulkopuolisia konsultteja.

Niiralan Kulma on talous- ja palkkahallinnon palveluja tuottavan Kuhilas Oy:n ja hankintapalveluja tuottavan ISHankinta Oy:n osakas ja käyttää näiden palveluita.

Asukkaat mukana päätöksenteossa Nykymuotoinen asukasyhteistyö käynnistyi Nikussa 1980-luvun alussa, eli kymmenen vuotta ennen kuin maassa säädettiin laki yhteishallinnosta vuokrataloissa, jolla vuokrataloyhtiöt velvoitettiin ottamaan asukkaat mukaan asioiden hoitoon.

– Asukasdemokratia tarjoaa asukkaille päätösvaltaa ja vaikuttamismahdollisuuksia asumisasioissa. Toiminta perustuu asukkaiden vapaaehtoisuuteen ja aktiivisuuteen, eli yhteistoiminnalla saadaan aikaan laadukasta ja viihtyisää

asumista, Arja Tuura esittelee.

Asukastoiminta vaikuttaa asumisen laatuun ja asumisviihtyvyyteen eli omasta asunnosta, kiinteistöstä ja pihapiiristä huolehtimiseen, hyviin naapuruussuhteisiin sekä asumisen turvallisuuteen.

Yhteistoiminnalla asukkaat voivat vaikuttaa myös rahan käyttöön, ja sitä kautta omiin vuokriinsa. Energiansäästö on yksi tärkeistä asioista, joita yhtiö ja asiakkaat pohtivat ja kohentavat yhteisvoimin.

Yksi yhteydenpito- ja tiedotuskanavista on asukaslehti Nikulainen, joka ilmestyy kahdesta neljään kertaa vuodessa. Lehden tekemiseen voivat osallistua kaikki Niiralan Kulman asukkaat.

•

Niiralan Kulman asuntoja Itkonniemellä.

Viihtyisää ja vastuullista asumista VAV-kodeissa viihdytään ja eletään arkea sinkkuina, perheinä, lemmikkien kanssa ja ilman. Kaikkia asukkaita yhdistää paitsi vavilaisuus, myös vastuu omasta kodista.

TEKSTI: MIRKKA KORTELAINEN // KUVAT: VAV, SHUTTERSTOCK

V

AV Asunnot Oy:n juristi Aku Rantasalon mukaan vastuu vuokra-asunnon hoidosta on asukkaalla.

Vaikka esimerkiksi kesäkaudella viherkasveja hoitava sukulainen asuisi tilapäisesti asukkaan kodissa, niin vastuu asunnosta on aina päävuokralaisella.

Pääsääntöisesti asunnoista huolehditaan ja normaali asunnon kuluminen on ymmärrettävää. Esimerkiksi lattiat kuluvat normaalissakin käytössä ja tauluja saa ripustaa seinille.

Raja menee kuitenkin siinä mikä on normaalia kulumista.

– Seiniin ei esimerkiksi saa laittaa tarroja, niin että niiden irrottamisessa lähtevät samalla maalikerrokset ja tasoitteet, Rantasalo sanoo.

Ennakoi arjen sujuminen Aku Rantasalon mukaan oman elämäntilanteen hallinta vaikuttaa asukkaaseen monin tavoin.

Työttömyys, mielenterveysongelmat, masennus, kerääntyvät laskut ja vuokrarästit saattavat olla asioita, jotka vaikuttavat kykyyn tai haluun siivota ja huolehtia asunnon kunnosta.

Tällaisissa tilanteissa on syytä hakea apua ja neuvotella maksujärjestelyistä.

Tärkeää on koota arki mahdollisimman eheäksi.

– Lemmikkieläimet ovat tervetulleita VAV-koteihin ja lemmikkejä hoidetaankin hyvin. On kuitenkin tärkeää muistaa, että asuntoihin ei saa ottaa lemmikkejä kohtuuttomia määriä, jolloin haju- ja äänihaittoja tulee naapurustoon, ja esimerkiksi eläinten virtsaa päätyy lattialle ja sitä kautta asunnon rakenteisiin, Rantasalo kertoo.

Hän muistuttaa, että lapsiperheissä arki on usein vauhdikasta ja saakin olla.

– Lasten leikkien äänet kuuluvat arkeen ja pienillä lapsilla on kaikenlaisia pieniä muovisia autoja ja mopoja, joilla leikitään. Normaaliin kulumi-

seen ei kuulu kuitenkaan esimerkiksi olohuoneen pöydän jatkuva siirto niin, että lattiaan tulee huomattavia jälkiä.

– Lapsia ja perheen nuoria kannattaa opastaa myös hellan ja uunin ja kylmäkalusteiden oikeaoppisessa käytössä. Lattiakaivot pitää puhdistaa

VAV

13

hiuksista ja lavuaariin ei saa valuttaa rasvoja, koska tällöin putket tukkeutuvat.

Korvaus vahingosta Asukkaan muuttaessa asunnosta tehdään siihen lopputarkastus. Normaaliin kulumiseen ei siis puututa, mutta laiminlyönnit tai ilkivalta aiheuttavat poismuuttavalle korjauskustannuksista laskun.

Laskuun liittyvissä ristiriitaisuusasioissa tarvitsee harvemmin käräjäoikeuden toimenpiteitä, ja esimerkiksi maksujärjestelyistä voidaan sopia. Jos asukas ei kykene tai halua maksaa laskuaan, etenevät asiat oikeuden kautta.

On tärkeää, että asukkaat ovat myös ajoissa yhteydessä isännöitsijään, jos asunnossa on puutteita. Tilanteita on myös hyvä ennakoida ja estää esimerkiksi mittavan vesivahingon tapahtuminen. VAV myös opastaa mielellään asumiskulttuuriin liittyvissä asioissa.

Hyvä vuorovaikutus on molemmin puolin hyvä asia.

Asukkaan näköistä asumista VAV:n kiinteistöpäällikkö Jukka Aallon mukaan suurin osa asukkaista hoitaa erittäin hyvin asumisen vastuunsa.

– On kuitenkin hälyttävää, että asuntojen korjauksiin ja avainhallintaan menee vuodessa satoja tuhansia euroja tarpeettomasti, ja viime kädessä ne näkyvät asumisen nousevina kuluina, Aalto sanoo.

Asukkaat vaativat asunnolta paljon, mutta henkilöt, joilla elämänhallinta on raiteiltaan, eivät sitten halua ottaa itse vastuuta asumisesta. Terveen maalaisjärjen käyttö on Aallon mukaan sallittua.

– Normaaliin asumiseen eivät kuulu esimerkiksi seiniin isot tapit tai graffitit.

Vaikka lapsiperheissä asumisen jäljet näkyvätkin, niin kohtuus kaikessa. Lapsia voi ja pitääkin myös opastaa, jotta koti pysyy ehjänä.

Loppusiivous katsojan silmissä Vaikka pois muuttaessa asukkaalla on selkeä opastus asunnon loppusiivouksessa, niin ”kauneus tai kauheus” on katsojan silmissä.

– Uudelta asunnolta vaaditaan ehdotonta siisteyttä, mutta jälkeen voidaan jättää todella epäsiisti ja likainen asunto.

Pitäisi kuitenkin ajatella, että jättää jälkeensä tilat, joissa viihtyisi itsekin, toteaa Jukka Aalto.

Hän korostaa myös säännöllisen siivouksen merkitystä.

– Pinttynyttä likaa on vaikea tai mahdotontakin saada pois, ja jatkuvasti kosteudelle alttiiden tilojen puuosat homehtuvat. Kylmäkalusteet on myös pidettävä puhtaina, samoin uuni.

Asuntopihojakaan ei saa käyttää romuvarastona. Itse viritetyt aidat ja sermit on poistettava pois muuttaessa ja asuntopiha palautettava alkuperäiseen kuntoonsa. Sotkuinen piha antaa myös koko taloyhtiöstä ikävän kuvan.

Vastuuta myös kellaritiloista Oma kellarikomero on pidettävä siistinä, ja se on tyhjennettävä pois muutettaessa. Tyhjentäminen ei tarkoita sitä, että tavarat piilotetaan kellarin käytäville tai viedään roskakatokseen, vaan tavarat on kuljetettava pois asianmukaisesti.

– Ei vaadi juurikaan salapoliisin taitoja, jos kodin tavarat on kuljetettu taloyhtiön roskikseen. Lasku luvatta jätetyistä tavaroista ja niiden pois kuljetuksesta seuraa perässä, eli esimerkiksi sohvan, television, romujen sijoituspaikka ei ole taloyhtiön roskis, Jukka Aalto painottaa.

Hän muistuttaa, että jos taloyhtiön sisällä vaihdetaan asuntoa, niin asukkaan kellarikomero on aina asuntoon liittyvä. Kellarikomeroita asukkaat eivät voi keskenään vaihdella.

– Tällaisesta aiheutuu pidemmän päälle harmia ja tietokatkoksia, kenelle

Asukas on korvausvelvollinen aiheuttamistaan vaurioista.

Myös kodinkoneista pitää huolehtia, esimerkiksi uuni pitää puhdistaa säännöllisesti.

Kotivakuutus kannattaa olla aina voimassa. Sen kautta saa korvauksen yllävistä vahingoista.

kellarikomero on kuulunut tai kuuluu.

Avainhallinta on myös asia, josta koituu uskomattoman paljon kuluja taloyhtiölle vuosittain. Lukkojen sarjoitus maksaan aina vähintään 250 euroa.

Aalto jatkaa, että vaikka pikasuutarilta saisikin samanlaisia avaimia, niin erot näkyvät alkuperäiseen verrattuna esimerkiksi stanssauksessa ja avainten numeroinnissa.

– Eli huoltomme kyllä erottaa alkuperäiset ja jälkikäteen teetätetyt avaimet.

Lukitusturvallisuuden kannalta on siis oleellista huolehtia alkuperäisistä avaimista.

– Ihminen edustaa asumisessa aina itseään, ja ympäristö tekee havaintoja asukkaista. Oikeusteitse perittävät maksut ja erinäiset kulut vaikuttavat asukkaan tulevaisuuteen monella tapaa.

•

14

VAV

ASUK ASDEMOKR ATIA

Äänestykseen osallistui 64 asukkaiden valitsemaa luottamushenkilöä.

Asukkaiden ääni kuuluviin VAV Asunnot Oy:n hallitukseen on valittu uudet asukasjäsenet ja asukastilintarkastaja kaudelle 2015–2017. Asukasjäsenet pitävät hallitustyössään tärkeänä VAV:n vahvan asukasdemokratian tukemista ja asukkaiden äänen kuulumista päätöksenteossa.

TEKSTI: PIRITTA PORTHAN // KUVAT: TIMO PORTHAN

K

iitos hyvät ystävät luottamuksesta, sanoo Hannu Ahonen, 61.

Ahonen on juuri valittu asukasjäseneksi VAV Asunnot Oy:n hallitukseen kaudelle 2015–2017. Paikalla vaaleissa on 64 äänestäjää, joista 18 äänesti Ahosta. Ehdolla on jokaiselta VAV:n kahdeltatoista YTE-alueelta yhdestä neljään ehdokasta, joista hallitukseen valitaan kaksi varsinaista jäsentä ja kaksi varajäsentä edustamaan VAV:n asukkaita. Äänestämään on kutsuttu alueiden luottamushenkilö tai varaluottamushenkilö.

Hannu Ahosen visiona läpinäkyvyys Suomen Työväen Urheiluliitossa toiminnanjohtajana työskentelevä Ahonen toimii VAV:ssa kotipaikkansa Länsimäen alueen YTE-puheenjohtajana. Naimisissa oleva kahden lapsen isä ja tuore

ukki on kiinteistönsä luottamushenkilö ja asukastoimikunnan puheenjohtaja.

Ensimmäiselle hallituskaudelleen valitun Ahosen mielestä hallitustyöskentelyssä haasteena on asukkaiden etujen ja oikeuksien valvominen ja edistäminen. Hän lupaa asukkaille saada heidän äänensä varmasti kuuluviin.

Asukkaiden osallistuminen toimintaan ja päätöksentekoon on Ahosen mielestä kaikkien etu, joka vaikuttaa myönteisesti asumisen ilmapiiriin, viihtyvyyteen ja kustannuksiin.

– Ensimmäiseksi tutustun perusteellisesti VAV:n hallintoon ja hallituksen toimintaan, Ahonen sanoo.

– Haluan, että työmme näkyy positiivisesti asukkaille. Pelkkä lain kirjaimen muodollinen noudattaminen ei riitä.

Ahosen visio hallitustyössä on läpinäkyvyys. Hän haluaa, että asukkaat saavat tietää päätösten taustat ja että asukaselimiä kuunnellaan ennen päätöksiä.

Ahosen mielestä luottamushenkilöille

tarvitaan VAV:n toimesta ainakin kahdesti vuodessa yhteinen tapaaminen.

– Myös ongelmiin pitää puuttua. Jos esimerkiksi kiinteistöjen viherhuollossa, siivouksessa tai niiden valvonnassa ilmenee ongelmia, ne pitää hoitaa.

Avain ongelmien ratkaisemiseen on Ahosen mukaan yhteistyössä.

– Yhteistyöllä pystymme toimimaan VAV:ssa kaikilla päätöksenteon tasoilla niin, että se kertautuu myönteisenä koko toiminnassa.

Jari Keränen uskoo asukasdemokratiaan Toiseksi varsinaiseksi jäseneksi kokouksessa äänestetään 16 äänellä Jari Keränen, 57, Pohjois-Korson alueelta.

Työkyvyttömyyseläkkeellä oleva Keränen on asunut VAV:n asunnossa jo parikymmentä vuotta, on alueensa luottamushenkilö ja YTE-puheenjohtaja ja on toiminut lisäksi YTE-puheenjohtajiston puheenjohtajana. Keräselle tuleva kausi VAV

15

hallituksen asukasjäsenenä on jo kolmas peräkkäinen.

– On ollut mielenkiintoista seurata yhtiön toimintaa, Keränen sanoo.

– Minusta on hyvä, että asukasdemokratia suo asukkaille tällaisen mahdollisuuden.

Sosiaaliseksi ja osallistuvaksi ulkoilmaihmiseksi itseään kuvaileva Keränen asuu Vallinojalla perheensä, eli vaimon, tyttären ja kultaisen noutajan kanssa.

Hallitustoiminnan suhteen Keräsellä on selvät sävelet.

– Tärkein tehtäväni hallituksessa on asukasdemokratian toteutuminen, valvominen ja kehittäminen. On tärkeää, että asukkaat saavat tietoa siitä, miten asiat yhtiössä hoituvat. Tehtävänäni on myös seurata yhtiön taloutta ja valvoa, mihin ja miten meidän vuokralaisten rahoja käytetään. Epäkohtiin on puututtava ja esimerkiksi kilpailutusten tapahduttava oikein.

Hallituspaikastaan motivoitunut Keränen on valmis panostamaan hallitustyöhön.

– Kyllähän se jonkun verran aikaa vie, kun tutustuu kaikkeen kokouksissa käsiteltävään materiaaliin, hän sanoo.

Ahosen ja Keräsen varajäseninä hallituksessa toimivat Tikkurilan ympäristöä edustava Anneli Sinkkonen ja Havukosken aluetta edustava Liisa Tilander.

Heidi Vierros jälleen asukastilintarkastajaksi Uudelle kaudelle valittiin myös VAV:n asukastilintarkastaja. Valituksi tuli kolmatta kertaa Heidi Vierros, joka on toiminut tehtävässä jo vuodesta 2011 alkaen. Vierros työskentelee KHTtilintarkastajana tilintarkastusyhteisö KPMG Oy:llä, ja on erikoistunut voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen tilintarkastukseen ja taloushallinnon erityiskysymyksiin. VAV:ssa hän toimii toisena vastuullisena tilintarkastajana ja asukaspuheenjohtajiston valitsemana asukastilintarkastajana. Vierros kokee tehtävänsä VAV:ssa mielenkiintoiseksi.

– Keskityn etupäässä asukkaita lähellä olevien asioiden tarkastukseen,

kuten vuokranmäärityksen perusteisiin sekä kiinteistöjen huolto- ja korjausprosessin sisäisen valvonnan järjestelyihin, Vierros sanoo.

– Toinen vastuullinen tilintarkastaja vastaa lakisääteisen tilintarkastuksen käytännön toteutuksesta.

Vierros raportoi vuosittain tarkastushavainnoistaan asukaspuheenjohtajistolle ja on muutenkin YTE-puheenjohtajiston käytettävissä.

– Koen tärkeäksi, että puheenjohtajistolla on tilintarkastaja, jonka puoleen he voivat kääntyä. Ja että olen voinut välittää keskusteluissa esiin tulleita asioita VAV:n johdolle.

Halllituksen uudet asukasjäsenet ja varajäsenet. Vasemmalta oikealle: Anneli Sinkkonen, Liisa Tilander, Hannu Ahonen, Jari Keränen.

16

VAV

•

Luottamushenkilöt 2015 Kevään 2015 asukaskokouksissa VAV:n kohteisiin valittiin jälleen luottamushenkilöt.

Luottamushenkilö toimii asukastoiminnan moottorina ja pitää yhteyttä VAV:n isännöintiin kiinteistön asioissa. Alla on lista valituista luottamus- ja varaluottamushenkilöistä osoitteittain.

KOHDE

LUOTTAMUSHENKILÖ

VARALUOTTAMUSHENKILÖ

Aamutie 8 / Iltatie 16 & 18

Niila Lehtivaara

Minna Salojärvi

Ainonkuja 2

Sirpa Blom

Nina Attila

Andersinkatu 2

Urho Heikkinen

Ei valintoja

Antaksentie 21

Silja Keronen

Tiitti Väistö

Apajakuja 7

Tommi Huuhtanen

Ismo Uskali

Arinatie 7

Erkki Nikkanen

Kirsi Härmälä

Arinatie 9

Meri Haatanen

Salme Lahti

Asolantie 22

Kari Tikka

Ei valintoja

Asterintie 24

Sari Heikkilä

Minna Heino

Avaintie 2

Sari Kuhmonen

Tiina Fagerström

Eppiläntie 1–3

Petri Sarkkinen

Mertsi Enroth

Esikkotie 7

Arja Kupias

Airi Karlenius

Eteläinen Rastitie 11

Ari Kinnunen

Ei valintoja

Evästie 5 / Konttitie 4 & 6 / Paimenenkatu 19

Liisa Tilander

Leila Palo-oja

Hakopolku 4

Ei valintoja

Ei valintoja

Hakunilantie 58

Ali Taimouri

Sinisa Vukcevic

Hansinkatu 1–3

Hannu Jukonen

Eino Torikka

Harppuunapolku 1

Ei valintoja

Ei valintoja

Helmikuja 1

Harri Tiihonen

Anu Ponsimaa

Heporinne 1

Ei valintoja

Ei valintoja

Herttuantie 6

Kari Heinänen

Arto Hurme

Huddingenpolku 2

Raili Outinen

Ei valintoja

Husbackankuja 1

Ritva Karttunen

Liisa Viljakaine

Hyrräkuja 10

Kati Nikkinen

Ei valintoja

Ilolantie 2 & 4

Jan-Erik Pirhonen

Outi Huotari

Immonkuja 2 / Kyllikintie 29

Venla Vuojolainen

Daniil Jakovlev

Jäniksenkäpälä 11

Anna Rasinpuro

Minna Nättiaho

Kallioimarteentie 10

Anki Luukinen

Mikko Kinnunen

Kalliotie 2 / Kimaratie 3 & 5 / Tukkilaisentie 22

Minna Mäntyvuo

Ronja Paljakka

Kannuskuja 5

Raimo Rantasalmi

Ei valintoja

Kannuskuja 8

Johanna Kallio

Liliya Kugappi

Kannuskuja 10

Esko Kekkonen

Renja Valkeapää

Karhunkierros 1 a

Lauri Kojo

Hanna Kuitunen

Karsikkokuja 13

Ei valintoja

Ei valintoja

Kastanjakuja 1 a

Ei valintoja

Ei valintoja VAV

17

18

Kauppalaivurintie 10

Raivo Hinn

Ei valintoja

Keikarinkuja 2

Päivi Pietikäinen

Tuula Mollel

Kerkkäkuja 3

Aulis Kotalampi

Saila Pyöttiälä

Kerokuja 2

Hannu Ahonen

Sirpa Ahonen

Kerokuja 7

Anne Heikkinen

Aziz Tariq

Kielotie 25

Ei valintoja

Ei valintoja

Kiitäjäntie 2–6 / Korennontie 39 / Mehiläisenpolku 17

Jouko Toivanen

Ei valintoja

Kirvelitie 2

Ei valintoja

Ei valintoja

Kirvisenkuja 1

Janne Vintturi

Markku Naumanen

Kivikirveenkuja 4

Virva Immonen

Pirjo-Riitta Tiilikainen

Knaapinkuja 6

Ei valintoja

Ei valintoja

Koisotie 1

Ei valintoja

Ei valintoja

Kolohongankuja 6

Ei valintoja

Ei valintoja

Kolohonganreitti 4 / Merkkipuuntie 14

Hannele Jokela

Toivo Kyhyräinen

Kortetie 1 / Osmankäämintie 25

Raul Koiv

Liisa Örri

Krakankuja 2

Reijo Väänänen

Ismo Kettunen

Krakankuja 4

Heikki Murrosvuo

Farah Abdirahman

Kukinkuja 8

Rauha Bollström

Maire Miettinen

Kuninkaanmäentie 104

Ei valintoja

Ei valintoja

Kunnaantie 20

Tuomo Virtanen

Keni Kaarla

Kylväjänkuja 7

Tuula Lindqvist

Heidi Karlsson

Kyläkaskentie 2–6

Jarmo Ahponen

Hannu Perttula

Kylämiehenkuja 2

Susanna Jokimies

Armi Vesikko

Laaksotie 20

Hannele Raistakka

Pirjo Avomäki

Lauhatie 7

Tia Mannonen

Ei valintoja

Laukkarinne 8

Göran Hoffström

Pirjo Halinen

Laulurastaanpolku 1–2

Pirjo Saloranta

Jaana Leinonen

Laurantie 11

Juhani Lilja

Kyösti Kohonen

Laurintie 41

Tarja Hilden

Merike Hilden

Lautamiehentie 22–24

Ville Mantila

Ei valintoja

Lehmuspolku 3

Pentti Vihavainen

Jani Virnes

Lehtikallio 2

Pertti Myllykoski

Annika Rolig

Leikkitie 1

Silja Laine

Mikael Sandström

Leikkitie 2

Sari Saastamoinen

Jukka Pennanen

Leiritie 6

Ei valintoja

Ei valintoja

Liljatie 12

Anne Väyrynen

Jari Ruotsalainen

Lippukuja 2

Jaana Kuusisto

Miia Heikkinen

Linnustajankuja 1

Jari Keränen

Raimo Suominen

Loikkokuja 1

Ei valintoja

Ei valintoja

VAV

Luhtimäki 1

Kimmo Ruoho

Ahti Pursiainen

Luhtimäki 2

Ei valintoja

Ei valintoja

Lummetie 11

Juhani Olenius

Mirja Behm

Maalinauhantie 8

Seija Hänninen

Ei valintoja

Maalinauhantie 10

Marita Lehtometsä

Irja Laine

Maalinauhantie 13 & 15

Riitta Ruohosto

Ei valintoja

Maalinauhantie 14

Seija Uitto

Pirjo Oravainen

Maalinauhantie 19 / Rajakentänkuja 5

Liisa Viinanen

Tuomo Koponen

Maarinkunnaantie 13

Tiina Issakainen

Satu Isola

Maarinkunnaantie 19

Anneli Sinkkonen

Mari Ihalainen

Maarukanrinne 5

Kalevi Kavander

Pertti Kalinainen

Maauuninkuja 2

Nina Aaltonen

Marko Turunen

Maitikkapolku 10

Irja Reinikainen

Arja Pöntynen

Malvatie 1 & 4

Eija Hautamäki

Katri Salin

Mantelipolku 2

Tanja Parkkima

Taina Leppänen

Maratonkuja 6

Tuomas Haverinen

Harri Lilja

Markkulantie 24

Heidi Wasström

Sari Tanninen

Marsinkuja 4

Hannu Kankus

Ei valintoja

Meripihkatori 2

Ei valintoja

Ei valintoja

Merjantie 10

Ei valintoja

Ei valintoja

Merkkipuuntie 2

Merja Maukonen

Ekaterina Gladkova

Metsolantie 3

Reijo Valo

Leo Mensonen

Metsotie 25

Ei valintoja

Ei valintoja

Metsänhoitajankuja 2

Marja Jalkanen

Aino Jokelainen

Mikaelintie 4

Tarja Vaahtera

Marie Frilander

Mikaelintie 7 & 9

Johanna Lampio

Virpi Suhonen

Mikaelintie 11

Marja-Leena Vuorinen

Tiina Iiskola

Minkkitie 9

Eeva Saarinen

Suvi Mäkinen

Minkkitie 11

Irja Ekman

Ei valintoja

Minkkitie 16

Aira Koskela

Eeva Laakkonen

Mäyräkuja 4

Eveliina Nieminen

Ei valintoja

Mäyräkuja 6

Anja Hannila

Riitta Käcklund

Niittäjäntie 13

Risto Paasonen

Markku Niskanen

Nissaksentie 15

Mia Toiviainen

Triin Soro

Norkkokuja 2

Katja Ahola

Hannu Malinen

Normannikuja 6

Tiina Sainio

Nina Jämsen

Nyyrikintie 1 / Vellamonkuja 1 & 2

Sari Kärkkäinen

Elvi Vihersola-Karonen

Nyyrikintie 7

Ante Wiander

Pirkko Vuori

Näätäkuja 1

Sirpa Frondelius

Heli Heinänen VAV

19

Näätäkuja 4

Ei valintoja

Ei valintoja

Ohratie 1

Ei valintoja

Ei valintoja

Ohratie 12

Anna Koskela

Tarmo Laakso

Ojahaantie 1

Juhani Harju

Pekka Hirvonen

Ollaksentie 29–31

Harri Hämäläinen

Janne Puska

Orvokkirinne 4

Paavo Polsa

Rainer Andersson

Otavantie 9

Sven-Olof Sontag

Seija Haverinen

Otavantie 11

Meri-Tuuli Mattila

Jaana Merilahti

Otavantie 20

Ei valintoja

Ei valintoja

Pakkalanrinne 6

Merja Ala-Poikela

Lea Ormo

Pallastunturintie 3 b

Sinikka Selkisalo

Henry Ivanoff

Pehtoorintie 11

Jenni Matikainen

Ei valintoja

Peijaksentie 15

Merja Eld

Raija Schiewek

Peijaksentie 31

Janne Törmänen

Lasse Saari

Peijaksentie 67 / Viidakkokuja 4

Erkki Kanalanmäki

Kaija Heikkonen

Peijaksentie 69

Raija Ikonen

Kaarina Burgman

Ponikuja 4

Mirca Dahlstedt

Tuula Karakoivu

Punamultapolku 3

Jorma Lahin

Ei valintoja

Pyykuja 1

Ei valintoja

Ei valintoja

Pähkinärinteentie 22, 24 & 26

Leena Pietiläinen

Tapani Keurulainen

Raikukuja 12

Jari Kemiläinen

Sami Salonen

Raikukuja 14

Anja Lindqvist

Ei valintoja

Rautkallionkatu 10

Santeri Grönlund

Jukka Komppa

Rautkalliontie 3

Kari Marjanen

Jorma Rantala

Riimukuja 4, 6, 8 & 13

Laine Bjurkland

Risto Lipponen

Rosendalinrinki 1

Maj-Britt Qvarnberg

Kirsi Pasanen

Rumpalintie 4

Arja Niemelä

Mariann Grönqvist

Ruukkukuja 1

Leila Sompajoki

Ahti Hämäläinen

Ruukuntekijäntie 8

Heikki Seppälä

Iris Tikkaniemi

Ruukuntekijäntie 10

Orvokki Kaskela

Margit Pulkstén-Elikci

Ruukuntekijäntie 12

Anne Räisänen

Anneli Korkalainen

Ruusuvuorenkuja 3

Heli Kuikka

Marjo Kinnunen

Saagatie 9

Kalevi Kupiainen

Mari Hakulinen

Sahatie 2

Raija Toivonen

Ei valintoja

Santamäentie 20

Pirjo Romppanen

Jasper Vähäsalo

Satukuja 1

Maria Silander

Pauli Järvinen

Saturnuksenkuja 2 & 4

Heikki Hyvärinen

Kari Lanu

Siilitie 28–30

Lasse Puhtimäki

Seppo Riikonen

Sorakuja 4

Mika Korkeakangas

Yrjö Peura

Ei valintoja

Ei valintoja

Suitsikuja 1 20 VAV

Tahtitie 24

Ulla Mikander

Christa Hautamäki

Takojantie 1

Feija Nyman

Jutta Bergenstad

Talvikkirinne 4

Ei valintoja

Ei valintoja

Talvikkirinne 9

Liisa Sontag

Merja Rinne

Tammistonkatu 9

Kimmo Pölkki

Warda Ahmed

Tammistonkatu 25

Ei valintoja

Ei valintoja

Tanhukuja 4

Eija Pohjasniemi

Kirsi Oksanen

Tanhurinne 5

Kirsti Turunen

Marja-Leena Jutila

Tanssijantie 2

Raija Jonsson

Tuulikki Torniainen

Tarhurintie 1 & 3

Reijo Peltola

Eeva Olasvirta

Terhotie 6

Saana Lappalainen

Vesa Kärenlampi

Tukkilaisentie 9

Arja Wahlström

Hilppa Saariniva

Tykkikuja 5

Anri Kärki

Karita Blomqvist

Tykkikuja 9

Galina Toivanen

Suleiman Bekhal

Urheilutie 10 a

Jessica Raitio

Karita Lavi-Granroth

Uusiniityntie 1

Matti Majuri

Johannes Kast

Uusiniityntie 6

Terhi Lundén

Reima Miettinen

Uusiraja 13

Raili Kurtén

Pia Nylund

Vaijeritie 1

Kirsi Manner

Tarja Saari

Vainiotie 2

Irja Kuusela

Maaria Tomminen

Vallikuja 6

Tomi Salin

Ei valintoja

Valtuustokatu 1

Raija Pelttari

Sirpa Husso

Vankkurikuja 6

Satu Sepponen

Sari Dendrakis

Varpusenkuja 1

Ilkka Patjas

Raul Mik

Vartiokuja 1

Maija-Liisa Saastamoinen

Pirjo Nokka

Vaskikuja 2

Mellu Lindgren

Ei valintoja

Vaskivuorentie 20

Arja Vanhala

Tellervo Huovila

Vaunukalliontie 2

Riitta Berg

Milla Mälksoo

Veturikuja 7

Jani Höglund

Ei valintoja

Veturikuja 8

Ei valintoja

Ei valintoja

Viherkummuntie 6

Ei valintoja

Ei valintoja

Viidakkokuja 3

Kari Waldén

Sanna Hakkarainen

Viidakkokuja 5

Laura Niemi

Ei valintoja

Viidakkokuja 7

Kari Anttilainen

Leena Laine

Viikinkikuja 2

Ei valintoja

Ei valintoja

Viikinkikuja 3

Heidi Söderman

Ei valintoja

Viikinkitie 2

Ei valintoja

Ei valintoja

Viikinkitie 6

Reijo Bildjuschkin

Olavi Peltoniemi

Viljo Sohkasen katu 16

Päivi Järvinen

Rami Loikkanen

Virsupolku 1

Ei valintoja

Ei valintoja

21

YTE-puheenjohtajisto 2015 VAV:n 12 suuralueella on jälleen valittu alueellisten yhteistyöelinten (YTE) puheenjohtajat.

He edustavat VAV:n asukasdemokratiassa omaa suuraluettaan ja kokoontuvat säännöllisin väliajoin YTE-puheenjohtajiston kokouksissa.

22 VAV

YTE 1: Pähkinärinne Kirsi Manner Puheenjohtajiston 2. varapuheenjohtaja Vaijeritie 1 E 34 01640 Vantaa p. 040-543 3205 kirsi.manner@welho.com

YTE 2: Myyrmäki, Martinlaakso Niila Lehtivaara Iltatie 18 F 28 01670 Vantaa p. 045-630 1566 niila.lehtivaara@gmail.com

YTE 3: Keski-Vantaa Erkki Nikkanen Puheenjohtajiston 1. varapuheenjohtaja Arinatie 7 C 39 01520 Vantaa p. 044-9369494 erkki.nikkanen@gmail.com

YTE 4: Tikkurila Päivi Järvinen Viljo Sohkasen katu 16 P 131 01370 Vantaa p. 050-380 7374 jarvinen_paivi@hotmail.com

YTE 5: Tikkurilan ympäristö Anneli Sinkkonen Maarinkunnaantie 19 G 39 01370 Vantaa p. 040-835 8199 anneli.sinkkonen@gmail.com

YTE 6: Asola, Ilola Arja Niemelä Rumpalintie 4 C 13 01390 Vantaa p. 040-512 5585 arja.niemela@vantaa.fi

YTE 7: Havukoski, Koivukylä, Päiväkumpu Liisa Tilander puheenjohtajiston puheenjohtaja Paimenenkatu 19 A 25 01360 Vantaa, p. 050-535 8481 liisa.tilander@welho.com

YTE 8: Korso Sven-Olof Sontag Otavantie 9 A 10 01450 Vantaa p. 040-726 9377 uffe@kolumbus.fi

YTE 9: Pohjois-Korso Jari Keränen Linnustajankuja 1 A 1 01450 Vantaa p. 0400-793 558 keris@kolumbus.fi

YTE 10: Nissas Hannele Jokela Merkkipuuntie 14 E 20 01260 Vantaa p. 041-770 7914

YTE 11: Hakunila Esko Kekkonen Kannuskuja 10 D 50 01200 Vantaa p. 040-758 9624

YTE 12: Länsimäki Hannu Ahonen Kerokuja 2 A 10 01280 Vantaa p. 045-7731 2429 hannu.ahonen@pp4.inet.fi

lyhyesti Vuotavat vessanpöntöt Vuotavat vessanpöntöt ovat suurin syy vedenkulutuksen kasvuun.

Muistathan aina ilmoittaa vuotavista pöntöistä ja hanoista talosi huoltoyhtiöön. Vessanpönttöjen ja hanojen korjaaminen kuuluu huoltosopimukseen, ja se on asukkaille ilmaista.

Pienetkin vuodot vessanpöntössä voi havaita laittamalla paperinpalan pöntön sisäpinnalle ja tarkkailemalla, kostuuko paperi vaikka vessaa ei ole vedetty.

Jatkuvasti vuotava vessa tai hana voi aiheuttaa täysin turhan lisäkustannuksen asuintalollesi, ja kaikki ylimääräiset kustannukset vaikuttavat viime kädessä myös vuokriin. Kannattaa siis olla tarkkana ja ilmoittaa heti mahdollisista vuodoista.

Juha Vesikallio valvoo talojen energiankulutusta.

Kuva: Timo Porthan.

Uusi energiavastaava/ sähkövalvoja Uusi energiavastaava/sähkövalvoja Juha Vesikallio aloitti työt VAV:lla toukokuussa. VAV panostaa entistä enemmän energiaseurantaan ja energiansäästöön, ja Vesikallion tehtäviin kuuluu muun muassa VAV:n talojen energiankulutuksen katselmoiminen sekä mahdollisten säästötoimenpiteiden selvittäminen.

Vesikallio on työskennellyt aiemmin muun muassa työmaiden sähköistystehtävissä Ramirent Finland Oy:llä. Koulutukseltaan hän on sähkövoimatekniikan insinööri.

Grillaaminen parvekkeella ja patiolla Etenkin kesällä moni VAV:n asukas grillaisi mielellään ruokaa omalla parvekkeellaan tai patiollaan. Grillaaminen ei niissä ole kielletty, mutta paloturvallisuussyistä asukkaiden tulee noudattaa seuraavia rajoituksia: • Patiolla grillaaminen on sallittu kaasutai sähkögrillillä.

• Parvekkeella grillaaminen on sallittu vain sähkögrillillä.

• Grillaaminen hiiligrillillä sekä sytytysnesteen käyttö on kokonaan kielletty parvekkeilla ja patioilla.

VAV

23

Oma isännöitsijäsi Isännöitsijä Jorma Manner

Isännöitsijä Susanna Kasonen

Alue: Nissas, Päiväkumpu, Itä-Hakkila, Mikkola, Rekola P. 010 235 1482 Sähköposti: jorma.manner@vav.fi

Alue: Hämeenkylä, Pähkinärinne P. 010 235 1481 Sähköposti: susanna.kasonen@vav.fi

Isännöitsijä Markus Herrainsilta Isännöitsijä Maarit Rantsi Alue: Tikkurila, Jokiniemi, Viertola, Simonkylä, Hakkila, Ruskeasanta P. 010 235 1486 Sähköposti: maarit.rantsi@vav.fi

Isännöitsijä Viola Petrov Alue: Hakunila, Länsimäki P. 010 235 1447 Sähköposti: viola.petrov@vav.fi

Alue: Asola, Ilola, Havukoski, Koivukylä P. 010 235 1440 Sähköposti: markus.herrainsilta@vav.fi

Isännöitsijä Jaana Oksanen Alue: Martinlaakso, Myyrmäki, Pakkala, Seutula, Tammisto, Ylästö P. 010 235 1484 Sähköposti: jaana.oksanen@vav.fi

Isännöitsijä Jukka Mäki Isännöitsijä Henri Kansonen Alue: Korso, Metsola, Mikkola, Kulomäki, Nikinmäki, Vallinoja P. 010 235 1448 Sähköposti: henri.kansonen@vav.fi

Alue: Jukka Mäen kohteet voit tarkistaa talon ilmoitustaululta tai VAV:n kotisivuilta www.vav.fi P. 010 235 1483 Sähköposti: jukka.maki@vav.fi

Faksinumero kaikille isännöitsijöille: 010 235 1451

Isännöitsijöiden puhelinpäivystys VAV:n isännöitsijät päivystävät henkilökohtaisissa puhelinnumeroissaan maanantaista perjantaihin klo 9–11. Päivystysaikojen ulkopuolella isännöitsijän tavoittaa lähettämällä hänelle sähköpostia.

VAV palvelee Toimiston asiakaspalvelu

Vuokravalvonta

Ma–to: klo 9.00–15.00 Pe: klo 9.00–13.00 Puhelinajat Ma–to: klo 9.00–12.00 ja 13.00–15.00 Pe: klo 9.00–12.00 Puhelin: 010 235 1450 Sähköposti: info@vav.fi Faksi: 010 235 1451

Puhelinajat Ma–to: klo 10.00–14.00 Pe: klo 10.00–13.00 Puhelin: 010 235 1460 Sähköposti: vuokravalvonta@vav.fi Faksi: 010 235 1461

Asukasvalinta Asunnonhaun ohjeet: www.vav.fi

Asiakaspalvelu on kiinni kesäperjantaisin VAV:n asiakas- ja puhelinpalvelu ovat perjantaisin kokonaan kiinni aikavälillä 5.6.–28.8. Muina arkipäivinä asiakasja puhelinpalvelu ovat kesällä auki normaalisti.

Asumisneuvonta Puhelinajat Ma–to: klo 10.00–14.00 Pe: klo 10.00–13.00 Puhelin: 010 235 1470 Sähköposti: asumisneuvonta@vav.fi Faksi: 010 235 1461 Puhelut vuokravalvonnan ja asumisneuvonnan numeroihin maksavat 8,8 snt/min. Puhelut muihin 010-alkuisiin puhelinnumeroihin maksavat matkapuhelinliittymästä soitettaessa 8,28 snt/ puhelu + 17,04 snt/min ja lankapuhelinliittymästä soitettaessa 8,28 snt/puhelu + 5,95 snt/min.