-viesti 2/2017
VAV Asunnot Oy:n asukaslehti / www.vav.fi
Energiansäästö näkyy vuokrissa
Talojen uudet luottamushenkilöt
Vantaalla löytyy liikuntamahdollisuuksia kaikille
Monikulttuurisuus
Isoken Iserhienrhien sai apua Monika-naisista
Naapurista ystäväksi Opaalin asukkaat pitävät yhteyttä Facebook-ryhmässä
PÄÄKIRJOITUS
"Kerrostalossa on usein totuttu pitämään näpit erossa yhteisiltä pihoilta ja puskanjuurilta talkoopäiviä lukuun ottamatta."
Aika käy joskus pitkäksi. On niin tylsää, kotityöt kyllästyttävät, televisio pyörittää uusintoja, mikään ei huvita. Kerrostalossa nyt vaan on vähemmän tekemistä kuin jos asuisi rivitalossa, jossa riittää varsinkin kesällä puuhaa ruohon leikkuussa ja istutusten hoidossa. Talvella taas on hiekoitusta ja lumien putsausta. Kerrostalossa sen sijaan on usein totuttu pitämään näpit erossa yhteisiltä pihoilta ja puskanjuurilta talkoopäiviä lukuun ottamatta. Samaan aikaan pihamaalla lojuu tumppi siellä ja karkkipaperi täällä. Risainen leluämpäri haalistuu hiekkalaatikossa, yksinäinen vettynyt käsine on nostettu aitatolpan päälle, ja narunpätkä luikertelee parkkipaikan vierustalla. Tölkkejä tai pulloja ei näy, sillä joku on palauttanut ne kauppaan ja veloittanut niistä killinkinsä. Roskia ei kukaan ole vaivautunut nostamaan roskakoriin – odotetaan että huoltomies ne siitä sitten korjaa. Rikkaruohot puolestaan puskevat välittömästi ylös, kun viherhoito on saanut kitkentäkierroksen tehtyä. Muutamassa päivässä voikukat, nokkoset, jauhosavikat ja juolavehnät tekevät taas kiusaa pensaille ja perennoille viemällä niiltä ravinteita ja voimia. Myrkyt olisivat tehokkaita, mutta niissä piilee vaaransa, ja siksi niiden käyttöä rajoitetaan vähitellen vain poikkeustapauksiin. Ikiaikainen käsin kitkeminen on edelleen paras tapa, joskin ahkeruutta ja sinnikkyyttä se vaatii. Kuka tahansa saa korjata roskia pihalta ja nyppäistä rikkaruohon pensaan juurelta sellaisen nähdessään. Vaiva on pieni, mutta viesti kaikille selvä: haluan, että kotipihani on siisti. Sillä mitä siistimpänä piha pidetään, sitä todennäköisemmin sitä ei myöskään roskata. Roskaamiseen on lupa myös puuttua, ja kiltti roskapoliisi saa jokainen omalla pihallaan olla. Kun on tylsää, lähde hetkeksi pihalle. Nouki pari roskaa tai nyhdä muutama juolavehnän korsi pensaan alta. Kohta fiiliskin on parempi, kun on saanut aikaan jotain hyödyllistä. Nimittäin pienikin yhteisen edun tai toisen hyväksi tehty ele kohentaa mieltä. Pihalta palatessa tylsyyskin on tiessään ja energiaa koti- tai muihin puuhiin taas enemmän, tai ainakin hyväntuuliseen tunnelmointiin kesän kainalossa. Kaunista kesää kaikille! Teija Ojankoski toimitusjohtaja
2
VAV
2 4
Pääkirjoitus
6
Monikulttuurisuus Nigerialainen Isoken Iserhienrhien sai töitä lähihoitajana.
8
Vantaa liikkuu Kaupunki panostaa erityisesti lähiliikuntapaikkoihin.
11
Uusia asuntoja voi nyt hakea Leinelään valmistuu syyskuussa 99 uutta asuntoa.
12
Opaalin asukasjuhlat Naapurit pitävät yhteyttä Facebook-ryhmässä.
16
Energiansäästö laskee asumiskustannuksia Aurinkopaneelit otetaan käyttöön.
Makasiini Kesäpuuhaa kaikille.
18 19 22
YTE puheenjohtajisto Talojen luottamushenkilöt VAV tiedottaa - Uusiin taloihin tulee tupakoinnin täyskielto. - Ohjeet grillaamisesta patioilla ja parvekkeella. - Ilmoita vuotavista WC-pöntöistä. - Ajankohtaiset asiat löytyvät talosivuilta ja Facebookista.
23
Kolumni Asukasaktiivi Arja Wahlströmin kesäterveiset.
24
VAV:n yhteystiedot
tässä numerossa
Vantaan Jalkapalloseura on kaupungin suurin liikuttaja.
VAV-viesti ilmestyy neljä kertaa vuodessa ja se jaetaan VAV Asunnot Oy:n asuntoihin, johtaville luottamushenkilöille sekä yhteistyökumppaneille. Julkaisija: VAV Asunnot Oy, PL 39, 01301 VANTAA. Päätoimittaja: Teija Ojankoski Toimitussihteeri: Tuomas Alho Toimituskunta: Teija Ojankoski, Jukka Aalto, Tuomas Alho, Liisa Kälvälä, Arja Wahlström, Tuula Montonen, Kari Nauska, Sari Pulkkinen ja Kari Martiala (Omnipress Oy, Keskisuomalainen Oyj).
Talojen ajankohtaiset asiat löytyvät verkosta osoitteesta:
vav.fi/talosivut
Tuotanto: Omnipress Oy | tuottaja Kari Martiala, kari.martiala@omnipress.fi | ulkoasu Vaula Aunola, Harri Viitala Painotalo Plus Digital Oy 2017. Painos: 11 000 kpl Osoitteenmuutokset: VAV Asunnot Oy
VAV
3
Louhisaaren juoma Kesältä tuoksuva ja maistuva juoma juhlaan ja arkeen valmistuu parissa päivässä. Ainekset: 2 sitruunaa 4–5 l tuoreita, pakastettuja tai 100 g kuivattuja mustaherukan lehtiä 1 kg sokeria 5 l vettä 1 tl hiivaa
1. Pese sitruunat harjalla, astianpesuaineella ja lämpimällä vedellä. Huuhtele hyvin. Kuori keltainen osa, poista valkoinen osa ja viipaloi sitruunat. 2. Laita sitruunan kuoret ja viipaleet, huuhdotut mustaherukan lehdet, sokeri ja kiehuva vesi sankoon. Anna jäähtyä käden lämpöiseksi. 3. Siivilöi juoma. Liuota hiiva haaleaan vesitilkkaan ja kaada juoman joukkoon. Anna juoman käydä huoneenlämmössä seuraavaan päivään. 4. Pullota ja säilytä viileässä muutaman päivän ajan ennen tarjoamista. Ohje: Marttaliitto
Teatterit
Isoäidin siivousvinkit Ruokakaapin kätköistä voi löytää hyödyllisiä ja toimivia ekologisia siivousaineita. ETIKKA Koska väkiviinaetikka on hapanta, se ehkäisee ja poistaa kalkkisaostumia muun muassa hanojen ja suihkupäiden ympäriltä. Etikka myös kiillottaa. Älä laimenna etikkaa kuumaan veteen, jottei se haihdu, menetä tehoaan ja ärsytä hengitysteitä. Älä käytä etikkaa tai muuta hapanta ainetta kaakeli- ja silikonisaumoihin, sillä ne syöpyvät. Myöskään emali ja marmori eivät pidä happamasta. Saat kirkkaat ikkunat, kun lisäät pesuveden joukkoon tilkan (1 rkl) etikkaa ja muutaman tipan käsiastianpesuainetta. Kattiloihin pinttyneet ruokajäämät saat pois, kun keität kattilassa 2 osaa etikkaa ja 1 osan vettä. Lisää ruokalusikallinen suolaa ja jätä liuos kattilaan yli yön (ei sovellu alumiinikattiloille). Pinttyneet teepannut puhdistuvat suolasta ja etikasta tehdyllä tahnalla. Ole etikankin kanssa tarkkana, sillä etikkahappo on vahva aine. RUOKASOODA
Lavuaarit ja kattilat kirkastuvat kostu-
tetulla liinalla, jossa on ruokasoodaa.
Pinttyneet teekupit puhdistuvat, kun
hankaat kupin sisäpuolta ruokasoodalla. Huuhtele hyvin.
Termoskannu puhdistuu, kun täy-
tät sen kuumalla vedellä ja lisäät 2 rkl ruokasoodaa. Anna sekoituksen seistä muutama tunti. Pese kannu ja huuhtele. Hopeat kiillottuvat ruokasoodalla ja lämpimällä vedellä. Hajut voivat haihtua mikrosta, kun laitat sinne astian, jossa on 2 rkl soodaa ja 1 kuppi vettä. Kuumenna hetki. Kokeile uuninpuhdistuksessa ruokasoodasta (2 rkl), suolasta (2 rkl) ja kuumasta vedestä (noin 2 rkl) tehtyä tahnaa.
Täällä Pohjantähden alla 10.6.–2.9. Vantaan Näyttämön kesätuotanto on Suomi 100 -juhlavuoden hengessä Väinö Linnan klassikko, Täällä Pohjantähden alla, jota esitetään Navethaliateatterilla syyskuun alkuun asti. Teoksen on ohjannut Simo Lappalainen. Liput: 25/20€. www.vantaannayttamo.fi SOKERIPALAT JA SUOLA Hankaa kostutetulla sokeripalalla pohjaan palanutta kattilaa ja pinttynyttä liettä. Saat tuoreen punaviinitahran pois, kun hierot märkään tahraan runsaasti suolaa. Myös kivennäisvesi tepsii.
Lisää vinkkejä ja ohjeita löytyy Marttaliiton sivustolta: martat.fi/marttakoulu/kodinhoito/siivous/isoaidin-siivousvinkit
4
VAV
Pojken Blå 1.–21.6. Vanda Teaterförening vie katsojan kesäteatterielämyksen merkeissä eksoottiseen Intiaan laulun ja musiikin säestämänä. Esitys on ruotsinkielinen, ja sen näyttämönä toimii Veininmylly Keravanjoen rannassa. Ohjaajana teoksessa on Dan Söderholm. Liput: 15/8€ www.vandateaterforening.fi
Uppo-Nalle ja Rohkea Reeta 11.6.–21.8. Kotiseututalo Påkaksen pihapiirissä nähdään juhlavuottaan viettävä UppoNalle. Tikkurilan Teatterin kesäproduktio juhlistaa paitsi 1977 julkaistua ensimmäistä Uppo-Nalle -kirjaa myös kirjailija Elina Karjalaista, jonka syntymästä tulee kuluneeksi 90 vuotta. Ohjauksesta vastaa Kimmo Tähtivirta. Liput: 16/12€. www.tikkurilanteatteri.fi
Liikuntaa Ilmaista puistojumppaa Kesällä alkavat taas eri tahojen järjestämät kaikille ilmaiset puistojumpat! Variston niitty (Tennishallin takana), os. Rystypolku 2 tiistaisin klo 18–19, alkaen 29.5. Jumppaan ei tarvitse ilmoittautua ennakkoon. Lisätietoja: www.foreverclub.fi/puistojumppa Tikkurila, maanantaisin klo 18 ja Myyrmäki torstaisin klo 18 alkaen 12.6. Ilmoittaudu ennakkoon: www.fressi.fi/puisto
Vallaton – Rascal Vantaan taidemuseo Artsin Vallaton – Rascal -tapahtuma muodostuu neljästä itsenäisestä kattauksesta, jotka vaihtuvat vuodenaikojen rytmissä. Näyttelyssä on mukana yli sata taiteilijavierasta, jotka käsittelevät vallattomuutta tavalla tai toisella. Vuoropuhelua käyvät kansainvälinen graffiti ja katutaide sekä performanssi. Vapaa pääsy. www.artsimuseo.com
Musiikkia
Finnish Workers Club in Harlem, New York City, 1932–2016, ESG-muste paperille
Lapsille ja nuorille BRQ Vantaa Festival 6.–13.8. Viikon mittainen barokkimusiikin festivaali kokoaa Helsingin pitäjän kirkonkylään koko joukon kotimaisia muusikoita sekä vierailevia tähtiä ulkomailta. Tapahtuma huipentuu ohjelmantäyteiseen viikonloppuun, jolloin Fringe-konserteissa esiintymään pääsevät myös nousua huipulle tekevät nuoret artistit. Tapahtumapaikkoina ovat Pyhän Laurin kirkko, kappeli ja puisto sekä Nyknapaksen talo. Liput: 0–45€ ohjelmasta riippuen www.brq.fi Koisorock 19.8.
Tikkurila Festivaali 21.–22.7. Hiekkaharjun urheilupuisto isännöi jälleen heinäkuussa Tikkurila Festivaalia, jonka esiintyjälista koostuu komeasta kattauksesta kotimaisen musiikin kärkinimiä. Viihtyisyydellä ja toimivuudella antoisaan festivaalikokemukseen tähtäävän tapahtuman vetonaulana on Profeetat eli räppärit Cheek ja Elastinen. Liput: alkaen 63€ www.tikkurilafestivaali.fi Free Fall Fest 4.–6.8. Vantaan elävän musiikin yhdistyksen Free Fall Nights -klubi-illat Kulttuurikeskus Vernissassa saavat jatkoa festivaalin muodossa. Poikkitaiteellinen tapahtuma yhdistelee musiikkiesityksiä sekä kuvataiteita ja tanssia. Tarkemmat tiedot julkaistaan lähempänä tapahtumaa. www.velmu.net
Vantaa Cup 29.6.–2.7. Kansainvälinen juniorijalkapalloilun suurturnaus pelataan useilla kentillä ympäri Vantaata. Liikkumisen ja urheilun riemua tarjolla neljän päivän ajan. Tervetuloa kannustamaan. Turnauksen järjestäjänä on Vantaan Jalkapalloseura. vjs.fi/vantaacup
Koisotien Velmu-talon niitylle sijoittuva Koisorock tulee jälleen elokuussa. Vantaan elävän musiikin yhdistyksen järjestämässä ilmaistapahtumassa lavalle nousee niin paikallisia bändejä kuin mainetta niittäneitä konkareitakin. Tarkemmat tiedot julkaistaan lähempänä tapahtumaa. www.koisorock.fi
Kolibri Festivaali 14.6. Koko perheen monikulttuurifestivaali levittäytyy kesäkuussa ympäri pääkaupunkiseutua. Vantaalla tapahtumaa vietetään Tikkurilan kirjastolla, missä luvassa on työpajoja esimerkiksi musiikin, tanssin ja tarinankerronnan merkeissä. www.kolibrifestivaali.org Lasten ja nuorten kesäleirit Vantaalla vaikuttavat yhdistykset ja toimijat järjestävät kesän aikana runsaasti leiritoimintaa eri-ikäisille lapsille ja nuorille. Nuorisopalveluiden, 4H-yhdistyksen, Lastenliiton ja muiden yhdistysten leireistä sekä muusta toiminnasta löytyy lisätietoa Vantaan kaupungin sivuilta: www.vantaa.fi/vapaa-aika/nuoret/harrastukset/loma-ajan_toiminta
Lisää menovinkkejä löytyy Vantaan kaupungin nettisivuilta: www.vantaa.fi/vapaa-aika
VAV
5
MONIKULTTUURISUUS
Uusia suomalaisia Maahanmuuttajataustaiset ihmiset tuovat moninaisuutta suomalaiseen yhteiskuntaan. Monikulttuuriset naiset voivat hakea apua muun muassa kotoutumiseen ja työllistymiseen Monika-Naiset -järjestöstä.
U
TEKSTI: VEERA SALOHEIMO // KUVA: ANTERO AALTONEN
lkomaisia juuria omaavat ihmiset tuovat moninaisuutta kantaväestön joukkoon. Vieraskielisten osuus Suomen väestöstä oli viime vuoden lopussa 6,4 prosenttia. VAVin talojen asukkaista osuus on vielä tätäkin huomattavasti suurempi, sillä vieraskielisiä on noin 30 prosenttia. Kohtaamiset eri kulttuurien välillä eivät kuitenkaan aina suju kommelluksitta. Muualta tänne muuttaneille hillityt suomalaiset saattavat vaikuttaa vakavilta ja jopa pelottavilta, jos he eivät vaikkapa tervehdi rappukäytävässä naapuria. Monessa muussa kulttuurissa yhteisöllisyys on korkeammassa asemassa kuin suomalaisessa. Myös vanhoja ihmisiä ja vanhempia kunnioitetaan selkeämmin. Monika-Naiset liitto ry:n Riikka Laitisen mielestä yhteiskunnan tehtävä on luoda paikkoja, missä ihmiset eri kulttuuritaustoista voivat tutustua toisiinsa. Näitä voivat olla esimerkiksi leikkipuistot ja asukastalot. Taloyhtiöissä kontakteja syntyy luontevasti naapurien törmätessä toisiinsa tai kun eri perheiden lapset leikkivät keskenään. Kun järjestetään talkoita, voi naapurin ovikelloa mennä soittamaan ja kutsumaan mukaan.
Laitinen kiteyttää, että moni riitatilanne vaikkapa asumisessa johtuu siitä, ettei uskalleta kohdata toisia. – Kun on syntynyt jokin pulmatilanne, vaietaan ja ryhdytään vihaisiksi. Sen sijaan kannattaisi avoimesti mennä juttelemaan ja selvittämään asia. Monika-Naisissa on kotoutumistoimintaa, jossa neuvotaan naisia asumisasioissa, oleskeluluvan hakemisessa, Kela-asioinnissa ja niin edelleen. Asumisessa maahanmuuttajataustaisia ihmisiä kiinnostaa aivan perusasiat: miten haetaan uutta asuntoa, miten suuri on vuokra, millaisia asuntoja on tarjolla, mitä vaatimuksia vuokranantajalla on, miten voi vaihtaa asuntoa ja mistä seuraa häätö. Erilaisia polkuja eteenpäin uralla Laitinen toimii Monika-Naisissa koordinaattorina Osaavat naiset -toiminnassa, joka tukee maahanmuuttajataustaisia naisia työllistymisessä. Vuosittain Laitinen auttaa työparinsa kanssa urapolulla eteenpäin noin sataa naista – oli se sitten avoimille työmarkkinoille, työkokeiluun, palkkatuettuun työhön, ammattitutkintoa suorittamaan tai valmentavaan koulutukseen. Naisten taustat ovat hyvin erilaisia, joten ohjauksen on oltava yksilöllistä.
10 SUURINTA VIERASKIELISTEN RYHMÄÄ SUOMESSA 2016 vietnam
9248
albania
9791
persia, farsi
10 882
kiina
11 334
kurdi
12 226
englanti
18 758
somali
19 059
arabia
•
21 783
viro, eesti
49 241
venäjä
75 444 0
10 000
20 000
30 000
Lähde: Tilastokeskus / Väestörakenne
6
VAV
Haasteina työllistymisen tiellä voi olla puutteellinen suomen kielen taito. Tosin joskus lähes täydellistä suomea puhuvatkaan työnhakijat eivät löydä työpaikkaa. Digitaidot ovat haaste joillekin naisille. Työnhakusivustot toimivat verkossa ja työhakemuksia pitäisi täyttää sähköisesti. Joissakin kulttuureissa äitiys on naisille erittäin tärkeä rooli. Lapsia on monia, ja vuosia kotiäitinä voi kertyä useita. Sitten kun koittaa aika siirtyä työmarkkinoille, suomen kielen taito ja työnhakutaidot ovat puutteelliset. Lisäksi, vaikka naisilla olisi lähtömaastaan ammattitutkinto, sitä ei valitettavasti välttämättä kelpuuteta Suomessa. Silloin täytyy hakea tutkinnon rinnastamista tai lähteä uudelleen opiskelemaan. – Monelle asiakkaalleni tulee yllätyksenä, että Suomessa aikuisenakin saatetaan opiskella uusi ammatti, Laitinen kertoo. Työnantajilla voi olla myös ennakkoluuloja maahanmuuttajataustaisten naisten ammattitaidosta ja siitä, kuluuko heidän perehdyttämiseensä enemmän aikaa. Laitinen peräänkuuluttaa työnantajilta kuitenkin uskallusta antaa mahdollisuus myös ulkomaalaistaustaisille naisille. – Osaamista menee hukkaan, jos nämä naiset jäävät työttömänä kotiin. He ovat kansainvälisiä osaajia, joilla on kielitaitoa ja kulttuurien tuntemusta. Osalla on korkeakoulututkinto. Tätä tulisi hyödyntää viennin edistämisessäkin. Omasta työstään Laitinen kertoo, että parhaiten naisia autetaan yksilöllisellä tuella ja kuuntelulla. Mikä on juuri tämän naisen tausta, osaaminen ja toiveet? Lisäksi kaivataan motivointia ja tsemppausta, sillä työnhaku ei välttämättä ole helppoa.
40 000
50 000
60 000
70 000
80 000
Nigeriasta lähihoitajaksi Suomeen Eräs Riikka Laitisen yksilöohjauksen ja Osaavat naiset -ryhmätoimintojen tuella menestyksekkäästi oman työpolkunsa löytäneistä naisista on Nigeriasta kotoisin oleva Isoken Iserhienrhien. Lähihoitajanainen on tehnyt pätkätöitä ja on saanut paljon apua aina uuden työjakson hakemiseen Monika-Naisista. Kerran viikossa yhdistyksellä on avoin työpaja, jossa autetaan muun muassa työhakemusten ja ansioluetteloiden kirjoittamisessa. Lisäksi on mahdollista varata aika tuen saamiseksi työnhakuun. – Olen käynyt työpajassa joka viikko, soittanut ja laittanut viestiä Riikalle. Tein paljon työhakemuksia. Olen saanut täältä tosi hyvää apua, Iserhienrhien kertoo. Sitkeä työnhaku toikin tulosta, sillä Iserhienrhien on juuri aloittanut uudessa työssä kehitysvammaisten ryhmäkodissa. Hän kertoo viihtyvänsä hyvin pienessä työyhteisössä. Vantaalla asuva Iserhienrhien on työskennellyt myös muun muassa HUSilla. Synnyinmaassaan hän teki luokanopettajan töitä ennen maahanmuuttoa. Suomeen Iserhienrhien saapui vuonna 2008. Hänen nigerialaissyntyinen miehensä asui jo tuolloin täällä, ja Iserhienrhien seurasi pariskunnan yksivuotiaan lapsen kanssa perässä.
– Alku oli vaikea, kieli on niin hankalaa. Minun piti ottaa joka paikkaan mieheni mukaan, esimerkiksi kauppaan. Vuonna 2010 hän ryhtyi opiskelemaan suomen kieltä Vantaan aikuisopistossa. Sitä seurasi Edupolin ammattisuunnittelukurssi ja edelleen lähihoitajaopinnot. Tutkinnon hän sai valmiiksi 2014. Suomeen muuton jälkeen Iserhienrhien on saanut myös kaksi lasta lisää. Vapaa-ajallaan hän tykkää kuunnella kristillistä musiikkia, ja hän käy myös kirkossa. Suomalaisista hänellä on vaihtelevia kokemuksia. – Jotkut suomalaiset ovat ystävällisiä ja moikkaavat minua ja lapsia. Jotkut taas junassa laittavat laukun viereensä, jotta siihen ei voisi istua. Vaikka välillä hänestä uuden kielen ja ammatin opiskelu on tuntunut rankalta, halu oppimiseen ja itsensä kehittämiseen ei ole lakannut. Vielä tänä vuonna hän aikoo laittaa hakupaperit Diakiin ja Laureaan sosionomikoulutukseen.
Osaamista menee hukkaan, jos nämä naiset jäävät työttömänä kotiin.
– Alku oli vaikea, kieli on niin hankala Isoken Iserhienrhien (vas.) kertoo. Hän sai monenlaista apua Monika-Naisilta ja Riikka Laitiselta työn haussa.
VAV
7
Vantaa liikkuu Vantaalaisilla urheiluseuroilla ja yhdistyksillä on merkittävä rooli väestön liikuttajina. Kaupungin liikuntapaikkojen rakentamisessa painopiste on matalan kynnyksen lähiliikuntapaikossa, kuten palloilukentissä ja ulkokuntoilupisteissä. TEKSTI: MIKAEL HEIKINHEIMO KUVAT: TIMO PORTHAN
8
VAV
A
lkava kesä tuo mukanaan jokavuotisen liikuntaheräämisen. Ulkokentät ja puistot täyttyvät monenlaisten lajien ja pelien harrastajista. Katukuvaan palaavat pyöräilijät, lenkkeilijät ja skeittaajat. Talvikauden ajan liikuntasaleissa ja -halleissa harjoitelleet seurat ja kuntoiluryhmät siirtävät toimintansa ulkoilmaan sään lämmetessä. Vantaan kaupungin järjestämästä ohjatusta liikunnasta vastaa liikuntapalvelut, joiden tarjontaan kuuluvat kesäaikana muun muassa työikäisille ja senioreille suunnatut jumpat, ulkoiluaktiviteetit sekä kuntosalit. Tärkeä kohderyhmä ovat myös kesälomaa viettävät lapset. – Järjestämme 1.–4. -luokkalaisille liikunnallisia kesäleirejä, jotka toteutetaan kouluissa ja uimahalleissa ympäri Vantaata, liikuntapäällikkö Leena Rusanen kertoo.
Valtaosan toiminnasta järjestävät kuitenkin kaupungin urheilu- ja liikuntaseurat sekä yhdistykset, joille Rusanen antaa erityistä kiitosta. – Seurat ja yhdistykset ovat keskeinen voimavara väestön liikuttajina, sillä nämä järjestävät vähintään 99 prosenttia kaikesta ohjatusta liikunnasta. Harrastusta tai liikuntamuotoa etsivällä on valinnanvaraa, sillä Vantaalla toimii yli 200 aktiivista urheilu- ja liikuntaseuraa, joista monella pääpaino on junioreiden kilpatoiminnassa. Melkeinpä lajia kuin lajia on kuitenkin myös mahdollista päästä kokeilemaan ilman suurempaa sitoutumista. Lisää lähiliikuntapaikkoja Vantaan liikuntapalvelut vastaavat myös liikuntapaikkojen kehittämisestä ja ylläpidosta. Vantaan haasteena on koko pääkaupunkiseudun tavoin nopea väestönkasvu.
Kartanonkosken lähiliikuntapuistossa pääsee pelaamaan vaikkapa rantalentopalloa. Niina Kääriäinen (vas.) ja Sanna Kaitajärvi pitävät kaupungin liikuntamahdollisuuksia kokonaisuudessaan hyvinä.
Vantaan Jalkapalloseura on kaupungin suurin liikuttaja Harrastajamäärällä mitattuna jalkapallo on säilyttänyt suosionsa lajien kuninkaana. Pelipassin lunastaneita on maassa yli 130 000, ja 2016 tehdyn lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymistutkimuksen mukaan jalkapallo on päälajina joka viidennellä seuratoiminnassa mukana olevalla. Vantaan Jalkapalloseura on yli 2 000 lisenssipelaajallaan kaupungin suurin ja samalla yksi Uudenmaan piirin suurimmista seuroista. Sillä on omat kentät Myyrmäessä ja Vantaankoskella. Kehityskoordinaattori Hilkka Pelanderin mukaan seuran pelaajien ja joukkueiden ikähaitari on 3-vuotiaista ikämiesjalkapalloon pääpainon ollessa lapsissa ja nuorissa. – Vantaan Jalkapalloseura järjestää 3–5 -vuotiaille kerhotoimintaa muutaman kuukauden jaksoissa, ja kouluikäisille perustetaan keväisin omat ikäsarjajoukkueet, Pelander kertoo. Seura tekee myös suoraan yhteistyötä kaupungin sekä esimerkiksi koulujen kanssa. Aamuvalmennus ja lasten leirit kuuluvat toimintaohjelmaan suurempien projektien, kuten vuotuisen Vantaa Cupin, ohella. Kaupungin tuella Vantaankosken kentän paikalle nousi viime syksynä ympärivuotisen harjoittelun mahdollistava kuplahalli. Pelander antaakin arvoa kaupungin hyvälle asenteelle. – Vantaa on liikuntamyönteinen kaupunki, jossa vireää toimintaa on paljon. Yhteistyö esimerkiksi koulujen kanssa on sujuvaa ja liikunnan edistämiseen suhtaudutaan yleisesti ottaen positiivisesti, hän toteaa. Lisätietoja: vjs.fi
Liikuntamahdollisuuksien ja -paikkojen riittävyys on jatkuvasta rakentamisesta huolimatta koetuksella ja monet vanhoista puitteista peruskorjauksen tarpeessa. Leena Rusanen kertoo rakentamisen painottuvan tällä hetkellä maksuttomiin lähiliikuntapaikkoihin, jotka tarjoavat mahdollisuuksia esimerkiksi palloilulajeille, ulkokuntoiluun ja vaikkapa skeittaukseen. Näitä nousee erityisesti koulujen pihoille ja lähiympäristöihin, jotka ovat Rusasen mukaan monella tapaa luontevia sijoituspaikkoja. – Koulujen piha-alueet ovat tärkeitä kehityskohteita, sillä niiden tapauksessa yhdellä investoinnilla ratkaistaan kerralla kaksi ongelmaa, hän pohjustaa. – Pihojen käyttö ei rajoitu pelkästään koulupäiviin, vaan lapset ja nuoret viettävät lisäksi vapaa-aikaansa koulujen alueilla.
Puitteita löytyy siis myös niille, joita eivät ohjattu liikunta ja seuratoiminta kiinnosta. Esimerkiksi skeittaus ja skuuttaus, eli temppupotkulautailu, ovat kovassa suosiossa. Valtakunnallisen Move!-seurantajärjestelmän tuloksiin nojaten Rusanen kertoo vantaalaisten lasten ja nuorten liikkuvan hieman valtakunnan keskitasoa vähemmän. Hän uskoo asuin- ja kouluympäristöistä löytyvien virikkeiden kuitenkin edesauttavan aktiivisen ja liikunnallisen elämäntavan omaksumista pienestä pitäen. Tämä koskee lasten ja nuorten lisäksi tietysti koko väestöä. Kesä onkin erinomainen ajankohta tutustua kaupungin toimijoiden monipuoliseen liikuntatarjontaan.
Aktia Areena Vantaankoskella on valmistumisestaan lähtien ollut kovassa käytössä.
Seurat ja yhdistykset järjestävät vähintään 99 prosenttia kaikesta ohjatusta liikunnasta.
•
VAV
9
Esimerkiksi juoksukoulut ja yhteislenkit ovat tulleet osaksi seuran ohjelmaa. LÄHILIIKUNTAPUISTOT VANTAALLA Hakunilan urheilupuisto (Luotikuja 2) Hiekkaharju (Urheilutie 15) Jokivarsi (Sorvatie 16) Kaivoksela (Luolapolku 6) Kalmuuri (Urpiaisentie 11)
Kenttäurheilijat-58:n järjestämään toimintaan kuuluvat muun muassa lasten ja nuorten cup-kilpailut. Kuva Hiekkaharjun urheilukentältä.
Kenttäurheilijat-58 ohjaa yleisurheilun pariin
Vetokannaksen virkistysalue (Vantaanlaaksontie 3)
YLEISURHEILU perinteisten yksilölajien vaalijana on säilyttänyt suosionsa joukkuepelien puristuksessa. Itä-Vantaalla toimivan Kenttäurheilijat-58:n toiminnanjohtaja Tuula Ahokaisen mukaan yleisurheilun harrastajamäärät ovat viime vuosina olleet lievässä noususuhdanteessa. Kenttäurheilijoilla on tällä hetkellä noin 700 jäsentä vauvasta vaariin. Ahokainen kehottaakin kaikkia vähänkin kiinnostuneita ainakin kokeilemaan yleisurheilua, sillä monipuolisesta lajikirjosta löytyy varmasti jokaiselle jotain. Kuntourheilun lisäksi lapsille on tarjolla runsaasti ikä- ja lajiryhmiä aina taaperoista lähtien, ja huipulle tähtääville seura tarjoaa laadukasta kilpavalmennusta.
Lähde: Vantaan kaupunki
Lisätietoja: www.ku-58.fi
Kartanonkoski (Tilkuntie) Korso (Kisatie 23) Kulomäki (Maauunintie 17) Länsimäen koulu (Pallastunturintie 25-27) Martinlaakso (Laajavuorentie 1) Myyrmäen urheilupuisto (Raappavuorentie 8-10) Rautkallionpuisto (Vanha Rekolantie) Vaarala (Harjunreuna) Vapaalanaukee (Luhtitie 11)
10
VAV
– Lasten ja tavoitteellisesti harjoittelevien nuorten lisäksi kuntourheilijoiden määrä on kasvanut, minkä myötä toimintaa on kehitetty kysynnän mukaan, Ahokainen kertoo. – Esimerkiksi juoksukoulut ja yhteislenkit ovat tulleet osaksi seuran ohjelmaa. Kuntoilijoille ja seuratoiminnassa mukana olevien lasten vanhemmille on järjestetty myös omia ryhmiä kenttälajien parissa. Kesällä toimintaa onkin Hiekkaharjussa, Hakunilassa ja Tikkurilassa lähes päivittäin. Talvikaudella harjoitukset pyörivät Hakunilan kalliosuojassa. Seura järjestää itse tai muiden toimijoiden kanssa vuosittain lukuisia eritasoisia tapahtumia aina lasten lusikkajuoksuista suuriin massatapahtumiin.
Uusia vuokrakoteja Leinelässä Vantaan Leinelään valmistuu 99 uutta asuntoa syyskuun lopussa. VAV rakennuttaa kuusikerroksisen kerrostalon osoitteeseen Auringonkierto 2, aivan Leinelän juna-aseman lähelle. Auringonkierron viihtyisiä vuokrakoteja voi nyt hakea. Talon asunnot ovat kooltaan yksiöitä, kaksioita ja kolmioita. Tarkemmat tiedot ovat alla: Huoneistotyyppi 1 h + kt 1 h + tupakeittiö 2 h + kk 3h+k
Pinta-ala 35–38,5 m² 46–47 m² 48 m² 66 m²
Asuntoja vuokralla 35 kpl 32 kpl 16 kpl 16 kpl
Kuukausivuokra n. 565–612 € n. 666–708 € n. 694–716 € n. 864–890 €
Vuokran yhteydessä peritään vesimaksua 15 euroa asukasta kohden kuukaudessa. Autopaikkoja on asukkaiden käytössä yhteensä 68, joista viidessä on sähköauton latauspiste. Tupakointi on kiinteistössä kielletty sisätiloissa, parvekkeilla ja rakennusten välittömässä läheisyydessä. Jos olet kiinnostunut Auringonkierron asunnoista, täytä asuntohakemus VAV:n kotisivuilla www.vav.fi tai Tikkurilan toimistolla (Veturikuja 7). Samalla hakemuksella voit hakea asuntoa myös muista VAV:n taloista. Asunnonhakijoita koskevat tulo- ja varallisuusrajat, jotka voit tarkistaa kotisivuilta. Rajat koskevat myös niitä hakijoita, jotka hakevat vaihtoa VAV:n asunnosta toiseen. Auringonkierto 2:n arvioitu valmistumispäivä on 29.9.2017. Asukkaiksi valituille ilmoitetaan valinnasta heinäkuun aikana. Lisätietoja Auringonkierrosta ja Leinelästä sekä ohjeet asuntojen hakemiseen löydät talon omalta sivulta:
vav.fi/auringonkierto
VAV
11
MEIDÄN KOTONA
Naapurista ystäväksi Lipputie 14:ssä sijaitseva Opaali-talon asukkaiden kevätjuhlissa oli tarjolla grilliherkkuja, talkootöitä ja naapureiden seuraa. Yhteisöllisen Opaalin filosofia kiteytyy talon Facebook-ryhmän kuvauksessa: hyvä yhteishenki on homman nimi. TEKSTI: PIRITTA PORTHAN // KUVAT: TIMO PORTHAN
12
VAV
Opaali-talon kevätjuhliin osallistui parikymmentä ihmistä ja kuusi koiraa. Alma Lukkari harjoitteli juhlissa ensiaskeliaan isänsä Jani Lukkarin avustuksella.
VAV
13
Opaalin Facebookryhmässä on tiedotettu talon tapahtumista, kuten pikkujouluista ja pihakirppiksestä.
Jani Lukkari, Sami Salo ja Miikka Kinnunen pelaavat Mölkkyä Opaalin pihanurmella. Nollapisteet saavat yhtä suuret hurraukset kuin isommatkin pistesaaliit.
R
appukäytävän ilmoitustaululla mainosjuliste toivottaa Lipputie 14:n asukkaat tervetulleeksi Opaali-talon kevätjuhliin. Tekstin alle on liitetty sadepilvi ja maininta säävarauksesta, mutta sitä ei tänään tarvita. Kevätaurinko paistaa täydeltä terältä, ja kesäkauden ensimmäiset makkarat ja maissit paistuvat jo grillissä. Opaali valmistui Vantaan asuntomessuille vuonna 2015. Matkan varrella osa asukkaista on vaihtunut, mutta aluksi kaikki muuttivat taloon uusina asukkaina. Sillä oli asukastoimikunnan puheenjohtaja Paula Pasasen mielestä iso merkitys talon yhteisöllisyyden muodostumiselle. – Keksimme yhdessä, mitä haluamme tehdä, Pasanen sanoo ja kantaa valmistamansa salaatin pihapöytään. – Hankimme esimerkiksi heti ensimmäisen vuoden budjetista pihagrillin. Asukkaat ovat täällä mukavia ja innokkaita, syksynkin pihajuhlissa istuimme iltaa hyytävästä tuulesta huolimatta hiljaisuuteen asti. Yhteydenpitoa Facebookissa Ilmoitustaulujen lisäksi mainosjuliste
14
VAV
kevätjuhlasta jaettiin Opaalitalon asukkaat -nimisessä Facebook-ryhmässä. Ryhmään ovat tervetulleita kaikki talon asukkaat, Paula Pasanen ylläpitää ryhmää miehensä kanssa. – Ryhmän henki on pysynyt hyvänä, Pasanen sanoo ja nostelee sinihomejuustolla täytettyjä herkkusieniä grilliin. – Tarvittaessa ohjaamme keskustelua, jos siinä syntyy esimerkiksi konflikteja. Opaalin Facebook-ryhmässä on tiedotettu talon tapahtumista, kuten pikkujouluista ja pihakirppiksestä. On kierrätetty huonekaluja, jaettu parkkipaikkavinkkejä ja kyselty varastotilaa. Ryhmän kautta on löytynyt myös syöjät ylijääneille pääsiäissuklaille ja hääkakulle sekä saunojia käyttämättä jääville saunavuoroille. Keskustelua ryhmässä on käyty muun muassa ilmanvaihtoongelmien aiheuttamasta ikkunoiden huurtumisesta ja lähistöllä sattuneen tulipalon tuomasta savun hajusta. Uusiakin ideoita ryhmän käyttämiseen löytyy. – Ryhmään voisi ehkä kehittää taitopankin, Pasanen ehdottaa. – Jokainen voisi kertoa osaamisestaan ja siitä, missä on valmis auttamaan.
Itse kääntäjänä voisin tarjota käännösapua, joku ompelutaitoinen taas voisi vaikka paikata housuja. Facebook-ryhmä tukee Pasasen mielestä asukastoimintaa hyvin. – Sosiaalinen media saa asukastoiminnan näyttämään houkuttelevalta. Ja uudet asukkaat pääsevät sen kautta talon toimintaan heti mukaan. Samaa mieltä on taloon vasta neljä päivää sitten muuttanut Ulla Tiainen, joka päätti heti tulla pihajuhliin. – Facebook-ryhmä ja talon tapahtumat antavat mahdollisuuden tutustua naapureihin. Ja kun kaikki perustuu vapaaehtoisuuteen, kenenkään ei ole pakko osallistua. Ihmiset tekevät tämän paikan Yksivuotias Alma Lukkari harjoittelee Opaalin pihalaatoituksella kävelemistä isänsä avustuksella. Kuusi koiraa hyörii ympäriinsä makkaramaistiaiset mielessään, Nipa- ja Figo-koirat pusuttelevat toisiaan. Aapeli Huhtinen osallistuu kevätjuhliin rattaissa hymyilevän kahdeksankuukautisen Lilja-tyttärensä kanssa. He tutustuivat Opaalin asukkaisiin kyseltyään talon Facebook-ryhmässä kantoapua tavaroilleen.
Kesän grillikausi avattu. Opaalin asukastoiminnan puheenjohtaja Paula Pasanen (vas.) kääntelee grillipihdeillä maisseja ja makkaroita. Kuvassa grillausapuna hymyilee Irmeli Loikala.
Ohjeita ja vinkkejä Facebook-ryhmän perustamiseen – Naapuri tuli reippaasti auttamaan, ja sitä kautta ystävystyimme kahden naapuripariskunnan kanssa, Huhtinen kertoo. – Nyt he ovat Liljan kummeja. Maria Rapo ja Katja Angelis haravoivat nurmikkoa. Vieressä pelataan mölkkyä ja hurrataan heitoille. – Ihmiset tekevät tämän paikan, täällä on ihania naapureita, Opaalissa alusta asti asunut Angelis kertoo haravoidessaan. – Facebook-ryhmä ja pihajuhlat luovat yhteishenkeä, ja Marian kanssa hoidamme toistemme koiria. Vastakkaisen naapurini koiraa ulkoilutan aamuisin. – Katja on meidän virallinen koiratäti, Rapo jatkaa hymyillen. Aurinko lämmittää vielä hetken, ja sen jälkeen on lyhyt matka hakea lisää vaatetta. Pihapöydän äärellä paahdetaan vaahtokarkkeja keksien väliin, suklaan kanssa niistä syntyy herkku nimeltä s'more. Kevätillan jälkiruokana s'more vie kielen mennessään.
•
KUKA tahansa VAV:n asukas voi perustaa Facebook-ryhmän oman kotitalonsa asukkaille, jos talolla ei sellaista jo ole. Jos useimmat talon asukkaat ovat Facebookissa, tällainen ryhmä on hyvä kanava talon asioista tiedottamiseen ja keskustelemiseen. Ryhmää perustettaessa kannattaa kuitenkin muistaa muutama asia. Kyseessä ei ole VAV:n Facebook-sivu vaan asukkaiden vapaamuotoinen ja omaehtoinen ryhmä. Siksi ryhmässä ei tule käyttää VAV:n logoa eikä nimeä, jottei se mene sekaisin VAV:n virallisen Facebook-sivun kanssa. Ryhmä kannattaa nimetä talon osoitteen mukaan, jotta asukkaiden on helppo löytää se Facebookissa. Ryhmästä kannattaa tehdä suljettu, jolloin sen voi löytää Facebook-haulla, mutta ryhmässä käydyt keskustelut näkyvät vain sen jäsenille. Ryhmällä olisi hyvä olla ainakin kaksi ylläpitäjää, jottei sen seuraaminen ja ylläpito jää vain yhden ihmisen harteille. Ryhmälle on hyvä kirjoittaa selkeät säännöt. Säännöissä voi todeta, että ryhmässä on tarkoitettu asialliseen keskusteluun talon asioista, ja että kaikki loukkaavat tai muuten asiattomat viestit ovat kiellettyjä. Henkilökohtainen solvaaminen, rasismi sekä muu vihapuhe tulee kieltää kokonaan. Jos joku rikkoo ryhmän sääntöjä, ylläpitäjä voi poistaa tämän viestit ja antaa niistä varoituksen. Jos sama henkilö jatkaa sääntöjen rikkomista, hänet voi sulkea kokonaan ulos ryhmästä. Apua ja tukea Facebook-ryhmien perustamiseen ja pyörittämiseen saa tarvittaessa VAV:n tiedottaja Tuomas Alholta: tuomas.alho@vav.fi, p. 010 235 1478
VAV
15
Näin säästetään... VAV:n tavoite on vähentää vuoteen 2025 mennessä kiinteistöjen energiankulutusta peräti 7,5 prosenttia. – Tämä energiansäästö vaikuttaa suoraan asukkaiden asumiskustannuksiin, VAV:n energiavastaava Juha Vesikallio sanoo. TEKSTI: VAULA AUNOLA // KUVA: ANTERO AALTONEN
VAV:n ensimmäiset aurinkopaneelit on asennettu toukokuun lopussa valmistuneeseen Jaspiskuja 7a:n kiinteistöön. – On arvioitu, että niiden tuottama energia tulee riittämään kiinteistön ilmanvaihdon, valaistuksen ja hissien energiatarpeisiin kesäajaksi, Juha Vesikallio sanoo.
16
VAV
K
aikkien VAV:n kiinteistöjen energiankulutusta seurataan koko ajan. Seurannan apuna on Valvomo-ohjelmisto. Lisäksi vuosittain pidetään kohdekatselmuksia, joissa puututaan mahdollisiin kiinteistöistä löytyviin ongelmakohtiin ja selvitetään keinoja energiankulutuksen vähentämiseksi. – Näihin kohdekatselmuksiin valitaan erityisesti kiinteistöjä, joiden energiankulutus poikkeaa jotenkin muista vastaavista, Juha Vesikallio sanoo. Energiankäytön tehostamista on toteutettu aktiivisesti jo vuosia, ja tulokset ovat merkittäviä. – Esimerkiksi viime vuonna lämmitysenergian käyttö laski noin kolme prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna ja kaikkiaan energiaa säästettiin yhteensä 1 215 megawattituntia. Jo kohtuullisen yksinkertaiset ja edulliset toimenpiteet säästävät energiaa ja vaikuttavat suoraan siihen, että asumiskustannukset pysyvät kohtuullisina, kertoo Vesikallio. – Asukkaat ovat suhtautuneet asiaan hyvin positiivisesti ja monet pitävät tärkeänä myös sitä, että oman asumisen hiilijalanjälki pienenee. Energiatehokkuus on monen tekijän summa Juha Vesikallio kertoo, että aiemmin muutamia kiinteistöjä oli selvästi ylilämmitetty, jolloin huoneistoissa saattoi olla jopa 25 astetta lämmintä. – Pyrimme suositusten mukaiseen 21 asteeseen. Kohdekatselmuksessa kiinteistön yleisen kunnon lisäksi tarkistetaan myös ovien ja ikkunoiden kunto, ja tarvittaessa vaihdetaan tiivisteitä ja säädetään venttiilejä. – Säädämme myös esimerkiksi talosaunojen ajastukset vastaamaan todellista käyttöä. Huonoin esimerkki tästä oli varmaan se, kun eräässä kiinteistössä sauna oli turhaan päällä 53 tuntia viikossa. Vedenkulutusta on onnistuttu vähentämään vaihtamalla vesikalusteisiin vettä säästäviä suuttimia. Joissakin kiinteistöissä on myös alennettu talojen vesijohtojen painetta. – Toimivia kodinkoneita ei vaihdeta, mutta niiden rikkoutuessa tai remontin yhteydessä suositaan energiatehokkaita laitteita. Toisinaan kiinteistöissä havaitaan isomman remontin aiheita.
KIINTEISTÖHUOLTO
luontoa ja rahaa – Silloin teemme niistä esityksen, joka otetaan huomioon suunnittelussa ja seuraavaa budjettia laadittaessa. Kiinteistön energiasaneerauksen jälkeen tilannetta seurataan kuukausittain. – Katsomme, lähteekö energiankulutus putoamaan, ja mietimme, pitääkö vielä tehdä jotain. Hukkalämmön talteenottoa testataan Muutamassa VAV:n vanhemmassa kohteessa testataan parhaillaan hukkalämmön talteenottoa. Taloihin on asennettu poistoilmalämpöpumput, joiden avulla saadaan kerättyä takaisin hyötykäyttöön ilmanvaihdon hukkalämpö. – Haemme tästä ratkaisusta nyt käyttökokemusta ja katsomme sitten, asennetaanko laitteita muihin kiinteistöihin. Näillä näkymin näyttää siltä, että se kannattaisi. Kaikkiin kiinteistöihin ne eivät kuitenkaan sovellu, koska järjestelmästä saadaan paras hyöty korkeissa pistemäisissä kerrostaloissa, sanoo Juha Vesikallio. Asukkaille nämä lämpöpumput eivät näy mitenkään, vaan ne asennetaan katolle. – Siellä myös pitää käydä vaihtamassa suodattimia säännöllisesti, mikä on yksi haaste niiden käytössä. Öljyä korvataan maalämmöllä Niillä alueilla, joilla ei ole kaukolämpö käytössä, kokeillaan kiinteistöjen öljy-
lämmityksen korvaamista maalämmöllä. – Maalämpö on nyt käytössä kahdessa kiinteistössä, ja kokemukset siitä ovat lupaavia. Laitteistot toimivat hyvin. Näyttää siltä, että kaikki laskelmat, joita olemme tehneet, pitävät paikkansa eli laitteistojen takaisinmaksuaika pysyy noin viidessä vuodessa, Juha Vesikallio kertoo. Asukkaille maalämpöön siirtyminen ei aiheuta suurta haittaa. – Remontin aikana tulee vain hyvin lyhyitä energiakatkoksia. Ainoa väliaikainen harmi on se, että pihoille joudutaan kaivamaan monttuja. Ruskeasannassa on koekäytössä vesi-ilmalämpöpumppu, jossa lämmitysveteen tarvittava lämpöenergia kerätään suoraan auringon lämmittämästä ilmasta. – Vesi-ilmalämpöpumppua voidaan käyttää niissä kiinteistöissä, joissa maalämmön käyttö ei maaperän ominaisuuksista johtuen ole järkevää. Myös tämän ratkaisun arvioidaan maksavan asennuskustannuksensa takaisin muutamassa vuodessa. Uudet talot saavat aurinkopaneelit Ensimmäiset aurinkopaneelit on asennettu toukokuun lopussa valmistuneeseen Jaspiskuja 7a:n kiinteistöön. – Aurinkopaneelien tuottaman sähkön on arveltu olevan noin 10 megawattituntia vuodessa, mikä riittää kiinteistön ilmanvaihdon, valaistuksen ja hissien
energiatarpeisiin kesäajaksi, Juha Vesikallio valottaa. Laitteistossa ei ole akkuja, eli aurinkoisella ilmalla tuotettua energiaa ei varastoida vaan se käytetään heti. – Tähän on syynä se, että akut ovat vielä tänä päivänä varsin kalliita. Eikä meidän myöskään kannata kerätä energiaa talteen myydäksemme sitä ulkopuolisille.
•
KODIN ENERGIAVINKIT Sammuta televisio ja muut laitteet kokonaan, kun niitä ei käytetä. Virransäästötilakin kuluttaa energiaa. Älä pidä ladattavia laitteita – kuten matkapuhelinta – jatkuvasti latauksessa. Irrota laturi sähköpistokkeesta, kun sitä ei käytetä. Nopea läpiveto on paras tuuletustapa. Älä pidä ikkunaa auki koko ajan. Käy suihkussa nopeasti, äläkä valuta vettä turhaan. Sammuta valot jälkeesi, myös talon yleisissä tiloissa. Kun lämmität pieniä ruoka-annoksia, mikroaaltouuni kuluttaa uunia vähemmän energiaa. Pyykkiä on hyvä pestä täysinä koneellisina ja mielellään energiansäästöohjelmalla. Asuntokohtaiseen saunaan kannattaa mennä heti, kun lämpötila on sopiva. Kiuas kannattaa pitää päällä vain saunomisen ajan.
EU:n asettamat energiansäästötavoitteet ja laki velvoittavat VAV:n toimitusjohtaja Teija Ojankoski allekirjoitti viime syksynä VAETSenergiansäästösopimuksen, johon liittyi VAV:n lisäksi 34 muuta keskeistä vuokranantajaa. Kiinteistöalan yhteistyöjärjestö RAKLIn ja valtion neuvottelemalla sopimuksella pyritään tehostamaan vuokrataloyhtiöiden energiankäyttöä huomattavasti vuoden 2025 loppuun mennessä. Sopimus vastaa EU:n Suomelle asettamiin sitoviin säästötavoitteisiin vuokra-asumisen osalta. Sopimukseen liittyneet vuokranantajat raportoivat vuosittain, miten ne ovat tehostaneet energiankäyttöään ja millaisia säästöjä
ne ovat saavuttaneet. VAETS-sopimuksen mukaisesti tavoitteena on vähentää vuosien 2017−2025 aikana asuintalojen energiankulutusta 7,5 prosenttia. VAV oli jo vuosina 2010−2016 mukana nykyistä sopimusta edeltäneessä vuokranantajien energiatehokkuussopimuksessa. VAV:lla on käytössään ETJ+ -energiatehokkuusjärjestelmä, joka yhdessä VAETS-sopimuksen kanssa täyttää suuren yrityksen lakisääteisen velvoitteen energiatehokkuuden jatkuvalle parantamiselle. Käytännössä ETJ+ -järjestelmä toimii työkaluna tehtäessä kiinteistökatselmuksia. Energiatehok-
kuutta seurataan vuosittaisilla katselmuksilla, joissa puututaan mahdollisiin kiinteistöistä löytyviin ongelmakohtiin ja selvitetään keinoja vähentää energiankulutusta. Mittausten perusteella energiankäytön tehostamisella on ollut selkeä vaikutus. Esimerkiksi lämmitysenergian käyttö VAV:n kiinteistöissä laski vuonna 2016 noin kolme prosenttia verrattuna vuoden 2015 lukemiin. Edellisvuoteen verrattuna energiaa säästettiin koko kiinteistökannan tasolla yhteensä 1 215 megawattituntia.
VAV
17
YTE-puheenjohtajisto 2017 VAV:n 12 suuralueella on jälleen valittu alueellisten yhteistyöelinten (YTE) puheenjohtajat. He edustavat VAV:n asukasdemokratiassa omaa suuraluettaan ja kokoontuvat säännöllisin väliajoin YTE-puheenjohtajiston kokouksissa. YTE-puheenjohtajiston puheenjohtaja on Liisa Tilander, 1. varapuheenjohtaja on Niila Lehtivaara ja 2. varapuheenjohtaja Erkki Nikkanen.
18
YTE 1: Pähkinärinne Arja Wahlström Tukkilaisentie 9 A 14 01680 Vantaa p. 040-548 0421 arja.wahlstrom@pp.inet.fi
YTE 2: Myyrmäki, Martinlaakso Niila Lehtivaara Iltatie 18 F 28 01670 Vantaa p. 045-630 1566 niila.lehtivaara@gmail.com
YTE 3: Keski-Vantaa Erkki Nikkanen Arinatie 7 C 39 01520 Vantaa p. 044-936 9494 erkki.nikkanen@gmail.com
YTE 4: Tikkurila Liisa Örri Kortetie 1 E 01300 Vantaa p. 040-755 1208 liisaorri@gmail.com
YTE 5: Tikkurilan ympäristö Anneli Sinkkonen Maarinkunnaantie 19 G 39 01370 Vantaa p. 040-835 8199 anneli.sinkkonen@gmail.com
YTE 6: Asola, Ilola Kari Walden Viidakkokuja 3 C 59 01400 Vantaa p. 0400-499 004 kari.walden@windowslive.com
YTE 7: Havukoski, Koivukylä, Päiväkumpu Liisa Tilander Paimenenkatu 19 A 25 01360 Vantaa p. 050-535 8481 liisa.tilander@welho.com
YTE 8: Korso Sven-Olof Sontag Otavantie 9 A 10 01450 Vantaa p. 040-726 9377 uffe@kolumbus.fi
YTE 9: Pohjois-Korso Jari Keränen Linnustajankuja 1 A 1 01450 Vantaa p. 0400-793 558 keris@kolumbus.fi
YTE 10: Nissas Hannele Jokela Merkkipuuntie 14 E 20 01260 Vantaa p. 044-352 7002 hannele59.jokela@gmail.com
YTE 11: Hakunila Göran Hoffström Laukkarinne 8 A 17 01200 Vantaa p. 040-740 6626
YTE 12: Länsimäki Hannu Ahonen Kerokuja 2 A 10 01280 Vantaa p. 045-7731 2429 hannu.ahonen@pp4.inet.fi
VAV
Luottamushenkilöt ja asukastoimikunnan puheenjohtajat 2017 Kevään 2017 asukaskokouksissa VAV:n kohteisiin valittiin jälleen asukastoimikunnat tai vaihtoehtoisesti luottamushenkilöt. Asukastoimikuntien puheenjohtajat ja luottamushenkilöt toimivat asukastoiminnan moottoreina ja pitävät yhteyttä VAV:n isännöintiin kiinteistön asioissa.
Kohde
Luottamushenkilö
Aamutie 8 / Iltatie 16 & 18
Kohde
Luottamushenkilö
Niila Lehtivaara
Jänönhäntä 1
Marianne Saarela
Ainonkuja 2
Sirpa Blom
Kallioimarteentie 10
Anki Luukinen
Andersinkatu 2
Urho Heikkinen
Antaksentie 21
Silja Keronen
Kalliotie 2 / Kimaratie 3 & 5 / Tukkilaisentie 22
Minna Mäntyvuo
Kannuskuja 5
Raimo Rantasalmi
Kannuskuja 8
Johanna Kallio
Apajakuja 7 Arinatie 7
Asukastoimikunnan pj
Tommi Huuhtanen Erkki Nikkanen
Arinatie 9
Tiina Joki
Kannuskuja 10
Asolantie 22
Kari Tikka
Karhunkierros 1 a
Tommi Pulkkinen
Ylle Jyrisaar
Asterintie 24
Anu Natunen
Karsikkokuja 13
Ei valintoja
Auringonkierto 2
Ei valintoja
Kastanjakuja 1 a
Ei valintoja
Avaintie 2
Sari Kuhmonen
Kauppalaivurintie 10
Raivo Hinn
Eppiläntie 1–3 Esikkotie 7
Petri Sarkkinen Arja Kupias
Eteläinen Rastitie 11
Ari Kinnunen
Evästie 5 / Konttitie 4 & 6 / Paimenenkatu 19
Liisa Tilander
Keikarinkuja 2
Päivi Pietikäinen
Kerkkäkuja 3
Sami Kanerva
Kerokuja 2
Hannu Ahonen
Kerokuja 7
Anne Heikkinen
Kielotie 25
Ei valintoja
Hakamaankuja 3
Ei valintoja
Hakopolku 4
Ei valintoja
Kiitäjäntie 2–6 / Korennontie 39 / Jari Valtanen Mehiläisenpolku 17
Hakunilantie 58
Ei valintoja
Kirvelitie 2
Ei valintoja
Kirvisenkuja 1
Janne Vintturi
Kivikirveenkuja 4
Virva Immonen
Knaapinkuja 6
Annika Ikonen
Koisotie 1
Ei valintoja
Kolohongankuja 6
Katju Nieminen
Kolohonganreitti 4 / Merkkipuuntie 14
Hannele Jokela
Kortetie 1 / Osmankäämintie 25
Liisa Örri
Krakankuja 2
Reijo Väänänen
Hansinkatu 1–3 Harppuunapolku 1
Hannu Jukonen Ei valintoja
Helmikuja 1
Harri Tiihonen
Herttuantie 6
Kari Heinänen
Huddingenpolku 2
Raili Outinen
Husbackankuja 1
Ritva Karttunen
Hyrräkuja 10
Sari Sairanen-Kontio
Hämeenkyläntie 77
Heli Rahomäki
Asukastoimikunnan pj
Ilolantie 2 & 4
Ei valintoja
Krakankuja 4
Ei valintoja
Immonkuja 2 / Kyllikintie 29
Antti Hirvonen
Kukinkuja 8
Rauha Bollström
Jäniksenkäpälä 11
Päivi Korteniemi
Kuninkaanmäentie 104
Suvi Alaranta
VAV
19
Kohde
Luottamushenkilö
Kunnaantie 20
Asukastoimikunnan pj
Kohde
Luottamushenkilö
Tuomo Virtanen
Malvatie 1 & 4
Katri Salin
Kylväjänkuja 7
Tuula Lindqvist
Mantelipolku 2
Tanja Parkkima
Kyläkaskentie 2–6
Jarmo Ahponen
Maratonkuja 6
Tuomas Haverinen
Kylämiehenkuja 2
Armi Vesikko
Markkulantie 24
Virve Eskelinen
Laaksotie 20
Marjo Raistakka
Marsinkuja 1
Lauhatie 7
Tia Mannonen
Marsinkuja 4
Hannu Kankus
Laukkarinne 8
Göran Hoff ström
Meripihkatori 2
Ei valintoja
Laulurastaanpolku 1–2
Pirjo Saloranta
Merjantie 10
Ei valintoja
Merkkipuuntie 2
Merja Maukonen
Metsolantie 3
Reijo Valo
Metsotie 25
Ei valintoja
Metsänhoitajankuja 2
Miia Suominen
Mikaelintie 4
Tarja Vaahtera
Mikaelintie 7 & 9
Ei valintoja
Laurantie 11
Juhani Lilja
Laurintie 41
Tarja Liikamaa
Lautamiehentie 22–24
Ei valintoja
Lehmuspolku 3
Pentti Vihavainen
Lehtikallio 2
Tarja Boström
Leikkitie 1
Virpi Savolainen
Leikkitie 2
Esa Tanninen
Leiritie 6
Jenny Konto
Liljatie 12
Anne Väyrynen
Linnustajankuja 1
Jari Keränen
Eeva Saarinen
Minkkitie 11
Irja Ekman
Minkkitie 16
Aira Koskela
Mäyräkuja 4
Eveliina Nieminen Anja Hannila
Mäyräkuja 6
Lipputie 14
Paula Pasanen
Niittäjäntie 13
Ari Larikka
Loiskekuja 1 Luhtimäki 1
Nissaksentie 15 Aki Järvi-Eskola
Ei valintoja
Luhtimäki 2 Lummetie 11
Juhani Olenius
Maalinauhantie 8
Seija Hänninen
Maalinauhantie 10
Irja Laine
Maalinauhantie 13 & 15
Ei valintoja
Maalinauhantie 14
Markku Niskanen Mia Toiviainen
Norkkokuja 2 Normannikuja 6
Ilari Lund
Marja-Leena Vuorinen
Minkkitie 9
Jaana Kuusisto
Loikkokuja 1
Pirkko Pehkonen
Mikaelintie 11
Lippukuja 2
Katja Ahola Ei valintoja
Nyyrikintie 1 / Vellamonkuja 1 & 2
Elvi Vihersola-Karonen
Nyyrikintie 7
Timo Kortelainen
Näätäkuja 1
Sirpa Frondelius
Näätäkuja 4
Ei valintoja
Ohratie 1
Ei valintoja
Aila Metsälä
Ohratie 12
Anna Koskela
Maalinauhantie 19 / Rajakentänkuja 5
Tuomo Koponen
Ojahaantie 1
Juhani Harju
Maarinkunnaantie 13
Tiina Issakainen
Ollaksentie 29–31
Paavo Muhonen
Orvokkirinne 4
Rainer Andersson
Maarinkunnaantie 19
Anneli Sinkkonen
Otavantie 9
Sven-Olof Sontag
Maarukanrinne 5
Kalevi Kavander
Otavantie 11
Meri-Tuuli Mattila
Maauuninkuja 2
Nina Aaltonen
Otavantie 20
Pirkko Koskela
Maitikkapolku 10
Irja Reinikainen
20
VAV
Asukastoimikunnan pj
Pakkalanrinne 6
Merja Ala-Poikela
Kohde
Luottamushenkilö
Pallastunturintie 3b
Sinikka Selkisalo
Pehtoorintie 11
Jenni Matikainen
Asukastoimikunnan pj
Peijaksentie 15
Katrin Beqiri
Peijaksentie 31
Janne Törmänen
Peijaksentie 67 / Viidakkokuja 4
Ei valintoja
Peijaksentie 69
Hanna Hautakangas
Kohde
Luottamushenkilö
Talvikkirinne 4
Pirjo Matula
Talvikkirinne 9
Liisa Sontag
Tammistonkatu 9
Kimmo Pölkki
Tammistonkatu 25
Asukastoimikunnan pj
Toni Paunonen
Tanhukuja 4
Eija Pohjasniemi
Tanhurinne 5
Kirsti Turunen
Tanssijantie 2
Raija Jonsson
Ponikuja 4
Mai-Birgitta Karlsson
Tarhurintie 1 & 3
Punamultapolku 3
Jorma Lahin
Terhotie 6
Jouko Kämäräinen
Pyykuja 1
Ei valintoja
Tukkilaisentie 9
Arja Wahlström
Pähkinärinteentie 22, 24 & 26
Minna Chlebnikov
Stig Sandström
Tykkikuja 5
Marja Isomäki
Tykkikuja 9
Galina Toivanen
Urheilutie 10 a
Jessica Raitio
Pähkinärinteentie 31
Ei valintoja
Raikukuja 12
Jari Kemiläinen
Uusiniityntie 1
Ei valintoja
Raikukuja 14
Anja Lindqvist
Uusiniityntie 3
Ei valintoja
Rajatie 5 a
Elvi Lindström
Uusiniityntie 6
Jouko Vuorinen
Rautkallionkatu 10
Sirpa Hirvenoja
Uusiraja 13
Pia Nylund
Rautkalliontie 3
Kari Marjanen
Vaijeritie 1
Riimukuja 4, 6, 8 & 13
Laine Bjurkland
Rosendalinrinki 1
Maj-Britt Qvarnberg
Rumpalintie 4 Ruukkukuja 1
Mariann Grönqvist Leila Sompajoki
Ruukuntekijäntie 8 Ruukuntekijäntie 10
Heikki Seppälä Orvokki Kaskela
Ruukuntekijäntie 12
Anne Räisänen
Ruusuvuorenkuja 3
Mervi Kanerva
Saagatie 9
Antti Hakulinen
Sahatie 2 Santamäentie 20
Vainiotie 2
Eila Tomminen
Vallikuja 6
Tomi Salin
Valtuustokatu 1
Mauri Riikonen
Vankkurikuja 6
Satu Sepponen
Varpusenkuja 1
Ilkka Patjas
Vartiokuja 1
Maija-Liisa Saastamoinen
Vaskikuja 2
Ei valintoja
Vaskivuorentie 20
Helli Huovila
Vaunukalliontie 2
Anja Vehman
Veturikuja 8
Ei valintoja
Veturikuja 9
Jani Höglund
Viherkummuntie 6
Ei valintoja
Viidakkokuja 3
Kari Waldén
Raija Toivonen
Viidakkokuja 5
Susanna Hakasaari
Ei valintoja
Viidakkokuja 7
Kari Anttilainen
Satukuja 1
Sari Laurila
Saturnuksenkuja 2&4
Heikki Hyvärinen
Siilireitti 8–10
Lasse Puhtimäki
Sorakuja 4
Mika Korkeakangas
Suitsikuja 1
Maria Kislova-Liikama
Tahtitie 24 Takojantie 1
Kirsi Manner
Jari Toikkanen
Viikinkikuja 2
Marja Kousa
Viikinkikuja 3
Heidi Söderman
Viikinkitie 2
Ei valintoja
Viikinkitie 6
Reijo Bildjuschkin
Viljo Sohkasen katu 16
Kiia Härkönen
Virsupolku 1
Eila Timonen
Feija Nyman
VAV
21
VAV TIEDOTTAA // TEKSTIT: TUOMAS ALHO
VAV:n uudet asuintalot ovat kokonaan savuttomia VAV:n uudet talot ovat jatkossa kokonaan savuttomia. Yhtiön hallitus päätti 2.5., että tupakoinnin täyskielto otetaan käyttöön kaikissa yhtiölle valmistuvissa uusissa taloissa sekä peruskorjattavissa vanhoissa kiinteistöissä. KÄYTÄNNÖSSÄ täyssavuttomuus tarkoittaa sitä, että tupakointi on kielletty sisätilojen lisäksi myös asuntojen parvekkeilla ja kiinteistön pihalla. Savuttomuusehto kirjataan uusien talojen vuokrasopimuksiin. Peruskorjattavissa taloissa savutto-
muus tulee käyttöön silloin, kun koko talo tyhjenee ja korjauksen jälkeen asuntoihin tehdään uudet vuokrasopimukset. Koska tupakointikielto on sopimusehdoissa, voi kiellon rikkominen viime kädessä johtaa häätöön.
Vuotavat WC-pöntöt VUOTAVAT WC-pöntöt ovat suurin syy vedenkulutuksen kasvuun. Muista aina ilmoittaa huoltoyhtiöön vuotavista pöntöistä ja hanoista. WC-pönttöjen ja hanojen korjaaminen kuuluu huollon tehtäviin, eikä se maksa asukkaalle mitään. Pienetkin vuodot WC-pöntössä voi havaita laittamalla paperinpalan pöntön sisäpinnalle ja tarkkailemalla sitä. Jos paperi kastuu vaikka vessaa ei ole vedetty, pöntössä on vuoto. Jatkuvasti vuotava WC-pönttö voi aiheuttaa sinulle, perheellesi tai kiinteistölle täysin turhan lisämaksun.
Grillaaminen parvekkeella ja patiolla KESÄISIN moni VAV:n asukas grillaa mielellään ruokaa omalla parvekkeellaan tai patiollaan. Grillaaminen ei niissä ole kielletty, mutta paloturvallisuussyistä asukkaiden tulee noudattaa seuraavia rajoituksia: Patiolla eli maatason parvekkeella
grillaaminen on sallittu kaasu- tai sähkögrillillä. Parvekkeella grillaaminen on sallittu vain sähkögrillillä. Grillaaminen hiiligrillillä sekä sytytysnesteen käyttö on kokonaan kielletty parvekkeilla ja patioilla.
22 VAV
kolumni
Talojen ajankohtaiset asiat löytyvät verkosta osoitteesta: www.vav.fi/talosivut
Lue ajankohtaiset uutiset talosivuilta ja Facebookista JOKAISELLA VAV:n asuintalolla on oma talosivunsa, jossa isännöitsijä ja asukastoimikunta ilmoittavat talon ajankohtaisista asioista. Sivuilla julkaistaan muun muassa asukaskokousten pöytäkirjat ja ilmoitetaan tulevista kokouksista, talkoista, ja muista talon yhteisistä asioista. Jokaisen VAV:n asuintalon omat sivut löytyvät osoitteesta vav.fi/talosivut. Sivuilla kannattaa vierailla säännöllisesti, niin tietää mitä pihapiirissä tapahtuu. Koko VAV:ta koskevia uutisia ja asukkaiden elämään vaikuttavia asioita voi puolestaan seurata VAV:n Facebook-sivuilla: facebook.com/vavasunnot. Facebookissa VAV muun muassa viestittää uusien asuntojen hakuajoista ja rakenteilla olevista uusista taloista, antaa turvallisuus- ja kierrätysvinkkejä sekä julkaisee muita asumisen ajankohtaisia uutisia. VAV:n Facebook-sivusta kannattaa tykätä, koska silloin uudet ja mielenkiintoiset asumisen uutiset tulevat luettavaksi omalle Facebookin etusivulle heti tuoreeltaan.
facebook.com/VAVAsunnot
Arja Wahlström edustaa Pähkinärinteen aluetta YTEpuheenjohtajistossa.
Suomen kesä NYT PITÄISI jo voida ottaa, ainakin sään puolesta, se kireä pipo päästä ja irrottaa liukuesteetkin kengistä! Kirjoitan tätä huhtikuun lopussa, ja maa on taas kerran valkoinen, taivaalta tulee melkein nenäliinan kokoista lumen ja rännänsekaista tavaraa ja aika ajoin tuuli muuttaa sateen vaakasuoraksi. Yritä tässä nyt sitten kuvitella lämmintä ja lempeää kesää! Kun oikein pinnistelen mielikuvia entisajan ihanista kesistä, niin hymyn kasvoilleni tuo muisto silloin neljävuotiaan tyttäreni kesän määritelmästä: ”kesä on kiva kuin saa olla ruumiisillaan”. Hän inhosi paksua talvipukeutumista ja varsinkin silloisia kurahaalareita, joista tuli suhinaääni kävellessä.
”Kesä on kiva kuin saa olla ruumiisillaan.” Luotan ja uskon, että saamme tänäkin kesänä nauttia ulkona olemisesta, ainakin ajoittain. Kyllä ne säänhaltijat kutsuvat meidät kotikoloistamme pihoille ja puistoihin unohtamaan talvi-ajan edes hetkeksi, keräämään energiaa ja voimia seuraavaa varten. Suomalainen osaa varustautua säähän kuin säähän oikeilla varusteilla ja ottaa ilon irti heti, kun aurinko vähänkin pilkahtaa pilven takaa. Otetaan vaikka eväät mukaan tai suunnataan grillin ääreen. Ruokakaupoista, lehdistä ja netistä löytyy mitä ihanimpia ohjeita kesägrillaukseen ja niin sanottuun ulkoruokintaan. Itse aion tehdä ainakin oman sinapin makkaroille. Grillatessa nykyaikaiset kaasu- ja sähkögrillimme eivät itsessään tuota haju- tai savuhaittoja erityisherkille kanssaeläjillemme. Se ihana veden kielelle tuova tuleva ruuan tuoksu on huumaavaa. Samalle grillille mahtuvat varmasti myös naapurinkin makkarat, kun ritilät on kerta jo kuumennettu… Ja ylimääräiset olisi kiva tarjota vaikka sille hiljaisemmalle naapurille, jonka makkaranhimon tunnistaa vain huulia lipovasta ilmeestä. Suomen kesä on lyhyt, nautitaan siitä yhdessä! Lämmintä ja leppoisaa kesää kaikille vanhan sinappireseptin myötä toivottaa Arja. KOTITEKOINEN SINAPPI 4 rkl Colman's-sinappijauhetta 4 rkl sokeria 4 rkl kiehuvaa vettä ½ tl suolaa 2 rkl valkoviinietikkaa Sekoita sinappijauhe ja sokeri, lisää vesi ja sekoita tahnaksi. Lisää suola ja etikka koko ajan sekoittaen. Arja Wahlström Tukkilaisentie 9:n luottamushenkilö
VAV
23
TOIMISTON ASIAKASPALVELU
OMA ISÄNNÖITSIJÄSI
Ma: Ti-to: Pe:
VAV:n isännöitsijät päivystävät henkilökohtaisissa puhelinnumeroissaan maanantaista perjantaihin klo 9–11. Päivystysaikojen ulkopuolella isännöitsijän tavoittaa lähettämällä hänelle sähköpostia.
klo 9.00–15.00 klo 9.00–12.00 suljettu
Puhelinajat Ma: klo 9.00–12.00 ja 13.00–15.00 Ti-to: klo 9.00–12.00 Pe: suljettu Puhelin: 010 235 1450 Sähköposti: info@vav.fi Faksi: 010 235 1451
ASUKASVALINTA Asunnonhaun ohjeet: www.vav.fi
VUOKRAVALVONTA Puhelinajat Ma–to: klo 10.00–14.00 Pe: suljettu Puhelin: 010 235 1460 Sähköposti: vuokravalvonta@vav.fi
ASUMISNEUVONTA Puhelinajat Ma–to: klo 10.00–14.00 Pe: suljettu Puhelin: 010 235 1470 Sähköposti: asumisneuvonta@vav.fi Puhelut vuokravalvonnan, asumisneuvonnan ja isännöitsijöiden numeroihin maksavat 8,8 snt/min. Puhelut muihin 010-alkuisiin puhelinnumeroihin maksavat matkapuhelinliittymästä soitettaessa 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min ja lankapuhelinliittymästä soitettaessa 8,35 snt/puhelu + 6 snt/min.
Isännöitsijä Sirpa Rinne Alue: Nissas, Päiväkumpu, Itä-Hakkila, Mikkola, Rekola P. 010 235 1096 Sähköposti: sirpa.rinne@vav.fi Isännöitsijä Maarit Rantsi Alue: Tikkurila, Jokiniemi, Viertola, Simonkylä, Hakkila, Ruskeasanta P. 010 235 1486 Sähköposti: maarit.rantsi@vav.fi Isännöitsijä Viola Petrov Alue: Hakunila, Länsimäki P. 010 235 1447 Sähköposti: viola.petrov@vav.fi Isännöitsijä Jouni Kärppä Alue: Korso, Metsola, Mikkola, Kulomäki, Nikinmäki P. 010 235 1091 Sähköposti: jouni.karppa@vav.fi Isännöitsijä Susanna Kasonen Alue: Hämeenkylä, Pähkinärinne P. 010 235 1481 Sähköposti: susanna.kasonen@vav.fi Isännöitsijä Mervi Karppinen Alue: Asola, Ilola, Havukoski, Koivukylä P. 010 235 1440 Sähköposti: mervi.karppinen@vav.fi Isännöitsijä Jaana Oksanen Alue: Martinlaakso, Myyrmäki, Pakkala, Seutula, Tammisto, Ylästö P. 010 235 1484 Sähköposti: jaana.oksanen@vav.fi Isännöitsijä Jukka Mäki Alue: Jukka Mäen kohteet voit tarkistaa talon ilmoitustaululta tai VAV:n kotisivuilta www.vav.fi P. 010 235 1483 Sähköposti: jukka.maki@vav.fi
vav.fi 24
VAV
Isännöitsijä Pekka Siltala Alue: Pekka Siltalan kohteet voit tarkistaa talon ilmoitustaululta tai VAV:n kotisivuilta www.vav.fi P. 010 235 1479 Sähköposti: pekka.siltala@vav.fi