Vavila 3/2018 by VAV-konserni

3 2018

VAV A S U N N O T OY: N A S U K A S L E H T I

M I TÃ&#x201E; K U U L U U E M M I P E LTO N E N ?

URHEILUSUVUN VESA KO T O N A Oma juhlatila vai yhteinen?

M U N VA N TA A Jukka Hako & kartanot

PÄÄKIRJOITUS

S I S Ä LT Ö

Mukavia kohtaamisia

PÄ Ä K I R J O I T U S

MUISTILAPPU

KYLILLÄ

V E I K K O VA S TA A

OVELLA

KOTO N A

Juho Kuva

esällä tuli tarkkailtua asiakaskokemuksia eri tahoilla – muun muassa kirjastossa, museossa, kaupoissa ja netissä. Hyviä kokemuksia olivat käytännössä kaikki, kun tarkemmin pysähdyin miettimään. Hyvää palvelua pitää niin itsestäänselvyytenä, että se unohtuu usein nopeasti. Toisaalta hyvä palvelu ei ole erityisen ihmeellistä. Siihen riittää sähköisissä palveluissa se, että mikään ei töki eikä jää epävarma olo siitä, mihin rahat menivät. Ihmisten kanssa asioinnissa pärjää sillä, että hommat sujuvat ja että vaihdetaan normaalit hymyt, hyvätpäivät ja kiitokset. Me VAV:lla haluamme palvella asiakkaitamme hyvin, ja etupäässä siinä onnistummekin. Kohtaamme päivittäin satoja asiakkaitamme puhelimessa, sähköpostissa, verkossa ja kasvotusten. Onnistuneita asiakaspalvelutilanteita riittää. Näin suuressa määrässä asiakasvirtaa on kuitenkin jo matemaattinen todennäköisyys sille, että jokin menee metsään. Joskus palvelu oikeasti menee pieleen, mutta aina yritämme hoitaa asiaa lopulta parhain päin. Hyvä palvelu edellyttää, että pysymme mukana maailman muutoksessa ja vastaamme asiakkaiden ajassa eläviin toiveisiin. Olemme siksi muun muassa lisänneet sähköisiä palveluita. OmaVAV-palvelussa asiakas voi nyt koska tahansa ja mistä tahansa esimerkiksi tarkistaa, paljonko se vuokra olikaan tai ilmoittaa puhelinnumeron muuttumisesta. Sähköiset palvelut ovat tätä päivää, ja lisäämme niitä hiljalleen repertuaariimme. Myös oma organisaatiomme on uudistunut. Isännöinti, markkinointi ja infopiste toimivat nyt yhtenä uutena asiakkuusyksikkönä. Kun asiakkaiden vaatimukset muuttuvat, on myös organisaation ehdittävä mukaan. Asiakas on ykkönen, sillä asiakkaita varten täällä töissä ollaan. Paljon hyviä asiakaskohtaamisia on luvassa jatkossakin. Hyvää mieltä syksyn tuuliin! Teija Ojankoski toimitusjohtaja

Vavila ilmestyy neljä kertaa vuodessa, ja se jaetaan VAV Asunnot Oy:n asuntoihin, johtaville luottamushenkilöille ja yhteistyökumppaneille. Julkaisija VAV Asunnot Oy Postiosoite PL 39, 01301 Vantaa Päätoimittaja Teija Ojankoski Toimituspäällikkö Marjo Kanerva Toimitusneuvosto VAV: Tuomas Alho, Tuula Montonen, Teija Ojankoski, Sari Pulkkinen, Arja Wahlström. Cocomms: Marjo Kanerva, Anna Makkonen Ulkoasu Anna Makkonen Paino Tikkurilan Paino Oy Kannen kuva Laura Oja Seuraava lehti ilmestyy joulukuun alussa.

M U N VA N TA A

M I TÄ K U U L U U ?

1 6

K Ä D E S TÄ P I TÄ E N

VIERAISSA

H Y VÄ T I E TÄ Ä

I L M O I T U S TA U L U

W H AT ' S U P ?

RISTIIN RASTIIN

KO T O N A

Tilojen ja omaisuuden jakaminen säästää luonnonvaroja ja lisää asukkaiden kanssakäymistä.

M U N VA N TA A

Jukka Hako tuntee Vantaan kartanot kuin omat taskunsa.

K Ä D E S TÄ P I TÄ E N

Kylppäriremontti – uhka vai mahdollisuus?

MUISTILAPPU

A JA N KO H TA I STA A S U K A S A K T I I V E I L L E

Vuoden 2019 vuokranmääritystä esitellään asukastoimikuntien puheenjohtajille ja luottamushenkilöille 10.10. 12.10. kunkin kiinteistön asukastoimikunnalle lähetetään ensi vuoden vuokralaskelma. Asukastoimikunnilla on mahdollisuus kommentoida laskelmia 7.11. asti. Jos kiinteistön vuokra nousee 1.3.2019 alkaen, ilmoitamme siitä asukkaille joulukuun loppuun mennessä. 13.11. klo 17.30 järjestetään asukasaktiiveillle turvallisuuskoulutus Tikkurilan Laureassa.

2 Teksti Marjo Kanerva

PA R V E K E S I I ST I KS I

Nyt viimeistään on aika korjata parvekkeelta sisätiloihin säätä kestämättömät kalusteet ja kesän kukkaset. Kukkien tilalle voit hankkia vaikkapa kanervia. Samalla kannattaa luoda parvekkeeseen kriittinen yleissilmäys. Onko parvekkeelle kertynyt sinne kuulumatonta tavaraa? Siirrä ne parempaan paikkaan. Kausivalot parvekkeella ilahduttavat sekä omaa että naapurien mieltä.

T U R VA L L I N E N KY N T T I L Ä O N K AU N E I N KY N T T I L Ä

Kynttilät tuovat tunnelmaa piteneviin iltoihin. Muistathan kuitenkin niiden kanssa muutaman peukalosäännön. Polta kynttilöitä ainoastaan palamattomalla alustalla. Jätä kynttilöiden väliin riittävästi tilaa, äläkä sijoita niitä verhojen tai muiden koristeiden lähelle. Sammuta kynttilät aina, kun poistut pidemmäksi aikaa huoneesta. Tarkista palovaroittimesi toimintakunto. Vain palovaroitin, jossa on toimiva paristo, hälyttää. Parvekkeella kynttilöitä kannattaa palovaaran vuoksi polttaa joko lyhdyssä tai lasipurkissa.

VAV I L A 3 / 2 0 1 8

KYLILLÄ

Vantaan taidemuseo Artsin Suomi Finland 101 -näyttelyssä on esillä muun muassa Bita Razavin videotaidetta.

Tutustu kulttuuriin luotsin kanssa S Ä LISÄ URILUE ULTTU K / I F . TAA TS I VAN LU O

VAV I L A 3 / 2 0 1 8

yksyn pimetessä kannattaa ottaa ilo irti Vantaan kulttuuritarjonnasta. Museoiden, kulttuurikeskusten ja teattereiden syysohjelmistoista löytyy varmasti mielekästä tekemistä iästä ja mieltymyksistä riippumatta. Katso esimerkiksi Vantaan kaupunginteatterin, taidemuseo Artsin tai kulttuuritalo Martinuksen tarjonta tai lähde ulos nauttimaan julkisista taideteoksista, joita löytyy ympäri kaupunkia. Jos kulttuuririennot eivät vielä tunnu omalta jutulta, tarjontaan voi tutustua myös kulttuuriluotsin kanssa. Kulttuuriluotsit ovat koulutet-

tuja, vapaaehtoisia vantaalaiseen kulttuuritarjontaan perehtyneitä vertaisohjaajia, joiden kanssa voi mennä esimerkiksi teatteriin tai museoon – usein alennettuun hintaan tai jopa ilmaiseksi. Ilmaisen kulttuuriluotsin voi pyytää seuraksi itselle tai ryhmälle, matkat ja mahdolliset pääsyliput ovat omakustanteisia. Kaikki kulttuurista kiinnostuneet aikuiset voivat lähteä luotsattavaksi. Palvelu on suunnattu erityisesti niille, joille lähteminen on syystä tai toisesta vaikeaa tai joille Vantaa ei vielä ole tuttu.

MOPO KUNTOON OMIN VOIMIN TUUPAKANKUJA 2, TUUPAKKA

Nuorten auto- ja mopoverstaalla pääset opettelemaan menopelin kunnostamista ammattitaitoisten ohjaajien johdolla. Verstaalla voi iltaisin huoltaa ja tuunata kuntoon auton, skootterin, mopon tai pyörän. Verstaan toiminta on tarkoitettu ensisijaisesti alle 25-vuotiaille. vantaa.fi/vapaa-aika/nuoret/harrastukset/auto-_ ja_mopotoiminta

Nosta malja Oktoberfestin kunniaksi z Pe 12.10. RAVINTOLA BACKAS, YLÄSTÖNTIE 28

jossa nautitaan sadonkorjuun antimista ja oluesta. Saksan Münchenissä perinteikästä kaksiviikkoista olutfestivaalia vietetään syys–lokakuun taitteessa, mutta Oktoberfestiä voi juhlistaa myös koti-Suomessa. Tapahtumakeskus Puimalan maalaismiljöössä pääset aitoon Oktoberfest-tunnelmaan. Tarjolla on Oktober-noutopöytä, baijerilaismusiikkia, juomalauluja ja laaja valikoima oluita. Oktoberfestiä voi juhlistaa myös kotona. Kutsu ystävät, naapurit tai perheenjäsenet kylään ja järjestä juhlat nyyttäriperiaatteella. Tarjottavaksi sopivat braatvursti ja muut makkarat, kaali- ja perunasalaatti, pretzelit ja tietenkin erilaiset oluet. Prost! OKTOBERFEST ON ALKUSYKSYN JUHLA,

Kuvat Bita Razivi (vas. sivu), Shutterstock

Puimalan Oktober-paketti 50 €, Puimalan olut-tasting 20 € https://ravintolabackas.fi/tapahtumat-2/puimalanoktoberfest

Oma taidefestari perheen pienimmille

Vauvoille ja taaperoille suunnattu Kukkuutaidefestari järjestetään ensimmäistä kertaa 10.–20.11.2018. Perheen pienimmille on luvassa esimerkiksi taapero-oopperaa, lastenlauluja, teatteriesityksiä ja maitokelluntaa.

TIKKURILASSA JUOSTAAN MARATON La 13.10. TIKKURILAN URHEILUPUISTO

Vantaan Maraton järjestetään vuosittain lokakuussa Tikkurilassa. Lähde mukaan juoksemaan tai tule paikalle kannustamaan maratoonareita ja nauttimaan urheilujuhlan tunnelmasta! Kisakeskuksena ja maalialueena toimii Tikkurilan urheilupuisto. Reitti kulkee Tikkurilan ympäristössä. vantaanmaraton.fi

PEHMOT YÖPYVÄT MUSEOLLA To 25.10. ja pe 26.10. VANTAAN KAUPUNGINMUSEO, HERTAKSENTIE 1, TIKKURILA

Vie rohkein pehmolelusi seikkailemaan Vantaan kaupunginmuseolla asuvan Pepe-apinan kanssa. Kun noudat lelusi lauantaina 27.10. klo 11–14, saat tietää, mitä yökylässä on tapahtunut. sivistysvantaa.fi/vantaankaupunginmuseo

MUISTA ISÄÄ! Su 11.11. Ilahduta isää tai isoisää isänpäivänä esimerkiksi valmistamalla brunssiaamiainen tai illallinen. Tai miksette veisi isän vaikka uimaan tai leffaan? Haluaisiko isä kokeilla vaikkapa seinäkiipeilyä tai keilausta? Flamingon pakohuonepeli haastaa koko perheen aivonystyrät.

vantaa.fi/kukkuu

VAV I L A 3 / 2 0 1 8

V E I K KO VA STA A

Kellarimme käytäville on ilmaantunut autonrenkaita ja muuta tavaraa. Saako yleisissä tiloissa säilyttää omia tavaroitaan? Paloturvallisuussyistä tavaroita saa säilyttää vain niille varatuissa paikoissa. Kellari- ja porraskäytävät eivät ole lastenvaunujen, autonrenkaiden tai muun irtaimiston säilytyspaikka. Tulipalon sattuessa tavarat voivat täyttää käytävän myrkyllisillä palokaasuilla ja estää pelastautumisen. Tarvittaessa VAV poistaa tavarat käytäviltä, jolloin ne päätyvät roskiin. Jokaisella huoneistolla on oma varasto, joka on tarkoitettu käytössä olevan irtaimiston varastoimiseen, ei romujen säilyttämiseen. Asukas huolehtii itse varaston lukituksesta.

Kellari- ja porraskäytävät eivät ole lastenvaunujen, autonrenkaiden tai muun irtaimiston säilytyspaikka. Kerrostaloissa on omat säilytystilansa ulkoiluvälineille, kuten polkupyörille ja suksille. Monissa taloissa on säilytystilat myös lastenvaunuille. Kaikki talon varastotilat, joihin pääsee avaimella, ovat asukkaiden käytössä. Varasto- ja sisätiloissa ei kuitenkaan saa säilyttää bensakanistereita, kaasua tai muita palavia aineita. Poisheitettävän irtaimiston jättäminen yleisiin tiloihin voi tuntua helpolta ratkaisulta, mutta tavarat aiheuttavat paloturvallisuusriskin. Tavarat tulee itse huolehtia kierrätykseen, Sortti-asemalle tai asianmukaiseen jätteenkeräyspisteeseen.

Olen vilukissa, kaipaan lisää lämpöä! Milloin talojen lämmitys aloitetaan? Voinko säätää pattereita itse? Asuntoja aletaan lämmittää lämmitys-

VAV I L A 3 / 2 0 1 8

kauden alkaessa eli kun vuorokauden keskilämpötila laskee alle 12 asteeseen. Seuraamme tarkkaan keskilämpötilaa syys- ja kevätkauden aikana. Maanvaraisissa rivitaloissa lämmityskausi aloitetaan aikaisemmin kuin isoissa kerrostaloissa. Kiinteistönhoito käy avaamassa kesäsulut lämmityskauden alettua. Asukas voi säätää lämpöpatterin termostaattia itse. Itse ei kuitenkaan saa ilmata pattereita, sillä ison vahingon riski on suuri. Väärin tehtynä ilmaus saattaa aiheuttaa jopa vesivahingon. Pattereiden ja huonekalujen tai verhojen väliin kannattaa jättää tilaa, jotta ilma pääsee kiertämään asunnossa vapaasti. Jos ilma ei kierrä, termostaatti ei toimi kunnolla. Jos lämmitys ei toimi kaikesta huolimatta, kannattaa olla yhteydessä huoltoyhtiöön.

Mitä pitää tehdä, jos vesihanan tiivisteet vuotavat? Entä jos huomaan asunnossani muita korjaustarpeita? Asunnon huolellinen hoito kuuluu asukkaan velvollisuuksiin. Kaikki viat, puutteet tai vauriot on ilmoitettava viipymättä huoltoyhtiöön. Ilmoita heti varsinkin pikaista korjausta vaativista vahingoista, kuten putkivuodoista, vesivahingoista ja viemäritukoksista. Vikailmoituksen voi tehdä puhelimitse, OmaVAV-palvelussa osoitteessa oma.vav.fi tai huoltoyhtiön nettisivuilla. Oman kiinteistösi huoltoyhtiön löydät talosivuilta osoitteesta vav.fi/talosivut tai kiinteistön ilmoitustaululta. Kerro ilmoitustilanteessa, saako asuntoon tulla yleisavaimella vai haluatko olla paikalla, kun huoltotöitä tehdään. Ilmoita myös lemmikkieläimistä. Huoltohenkilöstö toivoo asukkaan olevan paikalla, jos asunnossa on lemmikkejä. Huoltomiehen tulee aina jättää ilmoitus käynnistään sekä kertoa, mitä asunnossa on tehty. Jos jatkotöille on tarvetta, huoltoyhtiö välittää toimeksiannon eteenpäin. Huoltomies soittaa yleensä ennen

MITÄ MIELTÄ KAUPUNGIN PALVELUISTA? Vantaan kaupungin nettisivuilla voit lähettää palautetta kaupungin palveluista, toiminnasta ja päätöksenteosta. Mistä sinä haluat antaa risuja tai ruusuja? Anna palautetta osoitteessa: https://asiointi.vantaa.fi /anna-palautetta

tuloaan, joten kannattaa vastata puhelimeen, vaikka puhelu tuleekin vieraasta numerosta. Huoltoyhtiöt huoltavat useita kiinteistöjä ja joutuvat joskus tarttumaan kiireellisempiin töihin. Esimerkiksi lumityöt saattavat siirtää pieniä huoltotöitä. Asukas on velvollinen korvaamaan vahingot, jotka ovat johtuneet tahallisuudesta, huolimattomuudesta tai ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnistä.

ONKO SINULLA KYSYMYS ASUMISESTA? KYSY VEIKOLTA. VOIT LÄHETTÄÄ KYSYMYKSESI OSOITTEESEEN TUOMAS.ALHO@VAV.FI.

OV ELLA

Muuttovinkki nro 1: muista syödä! Kun Sanna Kiuru, 24, poikaystävineen muutti ensimmäiseen omaan kotiinsa, kaikki hoitui jouhevasti – aina nälkäkiukkuun asti. Sanna kertoo omat vinkkinsä muuttorumbaan. Teksti Sini Sarvanne Kuva Kirsi Tuura

1. MITEN MUUTTO ENSIMMÄISEEN OMAAN KOTIISI SUJUI? Hitaasti mutta varmasti. Vanhempani asuvat VAV:n asunnossa ihan tuossa muutaman sadan metrin päässä. Suhasimme siksi useamman reissun omalla autolla, emmekä vuokranneet pakettiautoa. Se osoittautui hyväksi ratkaisuksi. Muuttoavuksi kannattaa pyytää kaikki kynnelle kykenevät. Saimme paljon apuja perheiltämme. Äiti siivoili paikkoja ja ripusti verhoja sillä aikaa, kun kannoimme veljeni kanssa tavaroita. Isän kanssa haimme pesukoneen, ja hän kokosi sängyn. Poikaystävän isä ja kaksi siskoa auttoivat meitä illemmalla.

2. MITEN MUUTTOON KANNATTAA VALMISTAUTUA? Kaikki, minkä voi tehdä hyvissä ajoin etukäteen, kannattaa tehdä. En jättänyt pakkaamista viimeiseen iltaan, vaan tein sen ajoissa, ettei tarvinnut stressata. Äiti oli säilyttänyt muuttolaatikoita perheemme aiemmasta muutosta. Hyödynsimme myös kaikki treenikassit ja matkalaukut.

3. MITKÄ OLIVAT MUUTON KOHOKOHDAT, ENTÄ SUDENKUOPAT? Ei kai kukaan varsinaisesti nauti muuttamisesta! Parasta oli kuitenkin se, että pääsin muuttamaan omaan kotiin ja sain ripustaa omat rakkaat verhot olohuoneeseemme. Metsäkuosiset verhot ovat sisustuksemme kulmakivi. Muuttoporukalla oli myös tosi hyvä yhteishenki. Oli kiva huomata, että perhe välittää ja huolehtii. Pahinta oli nälkäkiukku. Olimme niin toopeja, ettemme älynneet syödä kunnolla päivän aikana. Iltaa myöten pinna alkoi kuitenkin kiristyä. Lopulta oli niin myöhä, että ruokapaikat olivat menneet kiinni. Onneksi kuitenkin läheinen 24h-Mäkkäri pelasti. Ykkösmuuttovinkkini on siis: älä unohda syödä!

SANNA KIURU • Asuu VAV:n alkuvuodesta valmistuneessa talossa Martinlaaksonkuja 2 b:ssä • Opiskelee Metropoliaammattikorkeakoulussa

VAV 3 / 2 0 1 8

KOTO N A

Tuulikontti on ollut Havukosken yhteinen olohuone jo pian 20 vuoden ajan.

Oma vai yhteinen 8

VAV I L A 3 / 2 0 1 8

Vierashuone vai jaettu oleskelutila, oma pesukone vai talon pesutupa? Tarvitseeko kaiken tarvittavan olla vain asujan omassa käytössä vai voisiko tiloja jakaa? Teksti Anne Hänninen Kuvat Laura Oja

aupungistuminen, resurssien niukkuus ja niiden mukana muuttuvat asenteet ovat nostaneet asuntojen pienentämisen ja tilojen jakamisen vahvasti asumiskeskusteluun. Asumalla aiempaa tiiviimmin ihmiset voivat pienentää energiankulutustaan ja hiilijalanjälkeään. Tiloja jakamalla he voivat samalla osallistua entistä enemmän naapureidensa elämään ja rakentaa näin yhteisöä ympärilleen. – Luonnonvarojen näkökulmasta on järkevää käyttää resursseja yhdessä. Yhteisestä omaisuudesta syntyy myös välittämistä ja huolenpitoa, ja ihmisten kanssakäyminen lisääntyy, sanoo tutkija Pasi Mäenpää Helsingin yliopistosta. Asia ei kuitenkaan ole aivan yksioikoinen. Yhteisöllisyyden lisääminen on periaatteessa ja käytännössäkin kaunis ajatus. Siinä on kuitenkin unohdettu, että kaikki eivät halua osallistua yhteisönsä toimintaan samalla tavalla.

Neljä tapaa suhtautua jakamiseen Muun muassa tämä selvisi tutkimuksesta, jonka Anne Tervo kollegoineen Tutkimus- ja suunnittelupalvelu Kiilasta teki VAV:n asunnoissa elävien yksinasujien keskuudessa. Heiltä selvitettiin, millä ehdoilla eri tavoin jaetut asumisen tilat voivat kiinnostaa yhden hengen kotitalouksia ja mitkä seikat vähentävät kiinnostusta näitä tiloja kohtaan. – Tutkimuksessa löytyi tilojen jakamisen suhteen neljä erilaista asukasryhmää. Yhdelle oma

yksityisyys oli kaikki kaikessa, toisessa ääripäässä yhteiset tilat olivat mahdollisuus kohdata uusia ihmisiä ja laajentaa omaa reviiriä, Anne Tervo kertoo. Ääripäiden välissä olivat tilakeskeisten palvelujen haluajat, joille tilojen jakaminen tuntemattomien kanssa oli mahdollisuus uudenlaisiin harrastuksiin ja kohtaamisiin, sekä käytännönläheisten ryhmä, joka oli valmis jakamaan tiloja käyttötarpeen mukaan mutta halusi henkilökohtaisesti tärkeät tilat omaan asuntoonsa. – Minusta on tärkeää pitää mielessä, että yksikään lähestymistapa ei ole toista parempi. Ihmiset vain haluavat elää eri tavoilla. Yksi tutkimuksen selvä johtopäätös oli joka tapauksessa se, että eri tavoin jaetuille tiloille on tarvetta. – Yksi ongelma on, että yhteiskäyttöisiä tiloja pidetään yhtenä kokonaisuutena, vaikka tapoja jakaa on monenlaisia. Esimerkiksi osa tiloista voisi olla varattavissa kullekin omalla vuorollaan ja osa voi olla jatkuvasti kaikkien käytössä, Tervo muistuttaa.

Asujat mukaan kehittämään Ihanteellisessa tilanteessa jaettavat tilat suunniteltaisiin asujien ehdoilla. – Rakennuttaja voisi jopa ensin koota asujat yhteen ja miettiä heidän kanssaan, millainen talo tai kortteli juuri sille porukalle voitaisiin ja haluttaisiin rakentaa, Mäenpää visioi. Uustuotannossa tämä on tietenkin

VAV I L A 3 / 2 0 1 8

Tuulikontin toiminnassa vapaaehtoiset ovat avainasemassa. Liisa Tilander on yksi heistä.

YHTEINEN OLOHUONE

Kun ihmiset voivat itse vaikuttaa omaan asumiseensa, he pitävät ympäristöstään huolta. hankalaa, mutta silloinkin rakennuttaja voisi pyrkiä tutkimaan omaa kohderyhmäänsä tarkkaan ja kehitellä asumiskonseptia elintavoiltaan samanlaisten asujien kanssa. Täydennysrakentamisessa asukkaiden mukaan ottaminen on helpompaa, kun asukaskunta on jo tiedossa. Asukkaiden tarpeiden ja toiveiden selvittämiseksi voitaisiin järjestää asukasiltoja. Niissä kysytään, miten ihmiset asuvat, miten käyttävät yhteisiä tiloja, mitä tiloja on olemassa ja mitä toivottaisiin lisää. Samalla on mahdollisuus kertoa heille erilaisista mahdollisuuksista. – Kun ihmiset voivat itse vaikuttaa omaan asumiseensa, he pitävät ympäristöstään huolta, juurtuvat ja pysyvät 10

VAV I L A 3 / 2 0 1 8

samassa asunnossa pitkään. Tämä tukee yksilöiden hyvinvointia, joka kertautuu lopulta koko yhteiskuntaan, Tervo toteaa. Asukkaat voivat olla myös itse aktiivisia omien näkemystensä esiintuomisessa. Tässä asukastoimikunnilla on tärkeä tehtävä: niiden pitäisi miettiä, miten kertoa luontevasti uusille asukkaille osallistumismahdollisuuksista.

Kokeilemalla eteenpäin Omistusasujille erilaisten jakamiskonseptien kokeilu voi tuntua taloudelliselta riskiltä, sillä erikoiset pohjaratkaisut vaikuttavat asunnon jälleenmyyntihintaan. Siksi joillakin voi olla sauna kotonaan, vaikka eivät ikinä saunoisikaan.

Asukastila Tuulikontissa ovat Havukosken asukkaat päässeet jo kohta 20 vuoden ajan juomaan edulliset kahvit, lukemaan päivän lehdet tai ihan vain rupattelemaan muiden kanssa. Seurustelun ja kahvittelun lisäksi asukastilassa kokoontuu käsityökerho. Kerran viikossa siellä on yhteisöterveydenhoitajan vastaanotto, tiistaisin on tarjolla maksuton puuroaamiainen ja torstaisin jaetaan kauppojen ylijäämäruokaa. Vantaan kaupungin kuntalaispalvelut ylläpitävät asukastilaa, jossa työskentelee työllistetty emäntänä aina puoli vuotta kerrallaan. – Lisäksi meillä on noin kymmenen vapaaehtoisen porukka, joka tarttuu toimeen tarpeen mukaan ja on emännän tukena, sanoo Liisa Tilander, pihapiirin vuokratalojen asukastoimikunnan puheenjohtaja. Kävijäkyselyn vastausten pohjalta syksyllä on tiedossa aiempaa enemmän ohjattua toimintaa yhteistyössä Laurea-ammattikorkeakoulun kanssa. – Tuulikontti elää sen mukaan, mitä kävijät haluavat.

Vantaalainen Yhteinen pöytä jakaa torstaisin Tuulikontissa kauppojen hävikkiruokia.

Vuokra-asumisessa sen sijaan olisi hyvät mahdollisuudet kokeilla eri tavoin jaettuja yhteistiloja osana asumista. Vuokra-asujissa saattaa olla keskimääräistä enemmän alueelle uusia tulijoita, joita tilojen jakaminen voi kiinnostaa keinona luoda itselleen sosiaalisia kontakteja. Erilaisia kokeiluja onkin jo tehty. Esimerkkejä näistä ovat Sukupolvien kortteli Helsingin Jätkäsaaressa ja Vantaan Martinlaaksoon rakennetut vain 15,5 neliömetrin kokoiset mikroasunnot. Molemmissa on kaikkien käytössä olevia yhteistiloja. HOASilla kokeillaan digitaalista ratkaisua yhteisön luomiseksi: ”kämppis-Tinder” kartoittaa potentiaalisia kämppäkavereita tulevaan opiskelijaasuntoon. – Fiksuinta lienee edetä ottamalla asukkaat mukaan ja kokeilemalla. Pitää kuitenkin muistaa, että tilanne elää ja kehittyy koko ajan. Yhtä oikeaa vastausta ei ole, vaan tarvitaan useita vastauksia tapauskohtaisesti, Mäenpää muistuttaa.

Helposti saavutettavissa Selvää on, että yhteisiä tiloja on ajateltava uudelta kantilta. – Monien mielestä yhteisiä tiloja ei käytetä, joten ne ovat turhia. Jos ne ovat ankeita ja hankalassa paikassa, käyttö voi todellakin olla vähäistä. Jokainen voi itse mennä kerhotilaan ja miettiä, järjestäisikö siellä rippijuhlat tai viisikymppiset, Tervo kehottaa. Näköalasauna talon katolla on omalla tavallaan houkutteleva ratkaisu, mutta jaettujen yhteisten tilojen pitää olla kulkureittien varrella, jotta niihin on helppo pistäytyä. Niiden pitää myös olla avaria, valoisia ja siistejä. – Ratkaisujen ei tarvitse olla kalliita. Rima on vain asetettava tarpeeksi korkealle, jotta tiloista saadaan viihtyisiä ja saadaan houkuteltua ihmiset niitä käyttämään.

Yhteisön omaksi ja osaksi Nykyisten yhteistilojen ongelmana on usein tiedon puute. Pahimmillaan asukkaat eivät edes tiedä tilojen olemassaolosta, ja usein heille on epäselvää,

miten tiloja varataan ja käytetään. – Mitä tapahtuu, kun uusi asukas saa vuokrasopimuksen käteensä? Onko sopimuksessa mainittu yhteiset tilat? Voisiko hänelle viestiä niiden käytöstä muutenkin ja näin tuoda hänet tiiviimmin mukaan taloyhteisöön? Tervo kysyy. Mahdollinen tilojen väärinkäyttö ja vandalismi huolettavat monia, mutta sellaisesta ei ole kattavaa näyttöä. Etenkin monikulttuurisilla asuinalueilla käyttösäännöistä sopiminen ja tiedottaminen on olennaista. Tiedotus pitäisi hoitaa kaikilla kielillä, joita asukkaat edustavat. Jos joku ei puhdista kuivaimen nukkasihtiä tietämättömyyttään, se voi johtaa riitoihin ja saada jonkun lopettamaan yhteistilojen käytön. – Itse luotan positiivisuuteen ruohonjuuritasolla. Ei pidä ajatella, että ihmiset käyttävät yhteistiloja väärin, vaan lähteä kertomaan, miten niitä pitäisi käyttää. Kutsu maahanmuuttajalle tulla tutustumaan pesutupaan voi olla hänelle ensimmäinen kiva kontakti suomalaisiin.

VAV I L A 3 / 2 0 1 8

M U N VA N TA A

VANTAALAINEN HENKEEN JA VEREEN Jukka Hako näkee Vantaan eri tavalla kuin kukaan muu. Taustalla on huikea historiatietämys ja kotiseutuaktiivisuus sekä pitkä asumishistoria. Teksti Sari Lapinleimu Kuvat Kirsi Tuura

ukka Hako kiinnostui Vantaasta 1970-luvulla. Hän huomasi, että Vantaa on paljon muutakin kuin kasvavat lähiöt, valtatiet ja lentoasema. – Vantaa on vanha emäpitäjä, jossa on agraarikulttuurin juuret ja maisemat ja yllättävänkin monimuotoinen rakennuskulttuuri. Sittemmin kaupunki on kantanut valtavan vastuun muuttoliikkeen asuttamisesta: aluerakentaminen oli ehkä kovinta täällä, hän toteaa. Hako muutti Vantaalle, Louhelaan, vuonna 1966. Viimeiset 32 vuotta koti on sijainnut Seutulassa. Vantaa-Seuran puheenjohtajana Hako toimi 33 vuotta, ja yhdistyksen vuosikirjaa hän toimitti kaksi vuotta pidempään. Kaupungin luottamustehtävissä hän toimi neljä vuosikymmentä aina viime vuoteen saakka. – Olen kyllä läpikotaisin vantaalainen. Kotikaupungin puolesta on tullut laitettua likoon aika paljon henkistä pääomaa. Hako on erikoistunut muun muassa Vantaa-aiheisten kirjojen kustantamiseen. Osan kirjoista hän on kirjoittanut itse, osan toimittanut yhdessä muiden kanssa. Viimeisin kustanne on Pia Vuorikosken kanssa toimitettu, vastikään ilmestynyt Kartanoelämää Vantaalla, jossa esitellään kaupungin kaikki kymmenen kartanoiksi luokiteltavaa kohdetta. Hako poimi listalta kartanot, jotka ovat tavalla tai toisella auki suurelle yleisölle.

VAV I L A 3 / 2 0 1 8

AN JUK TANOT R A K LA PI LEM ANTAAL V

JUKKA HAKO (63) on filosofian maisteri (pääaineenaan historia), toimitusjohtaja, hallitusammattilainen ja tietokirjailija. ”Lukuhullulla kotiseututyöläisellä” on kaksi aikuista lasta ja neljä lastenlasta. Lisätiedot: jukkahako.fi

HÅKANSBÖLEN KARTANO

Hevoshakojen ympäröimä Håkansbölen kartano on arkkitehtuurinsa vuoksi valtakunnallisesti merkittävä kohde: Armas Lindgrenin suunnittelema päärakennus on sisustuselementtejään myöten ehjä jugendkokonaisuus. Tänä kesänä vanhaan pehtoorintaloon avattiin kahvila ja sisustusmyymälä; päärakennusta remontoidaan. Entisöityyn puistoon voi mennä vaikka piknikille, jos kartanossa ei ole muita tilaisuuksia. Ruuna Cafe & Store, ruuna.fi

HÄMEENKYLÄN KARTANO

Hämeenkylän kartano tarjoaa lounaat ja illalliset, lauantaibrunssit sekä majoitus- ja kokoustilat. Todennäköisesti Carl Ludvig Engelin piirtämät alkuperäiset klassismia edustavat rakennukset saivat 60-luvulla seurakseen Tukkukauppojen Oy:n rakennuttaman, tyyliltään täysin erilaisen koulutus- ja kurssikeskuksen. Vanhan uusklassisen ja uuden yhdistelmä sai aikanaan kovaa kritiikkiä, mutta kartano on sittemmin nähty kahden eri aikakautta edustavan tyylin kiinnostavana sekoituksena. hameenkylankartano.fi

NISSBACKAN KARTANO

Nissbackan kartanon omistaa Ramsayn suku, johon taiteilija Laila Pullinen aikanaan avioitui. Sotungissa sijaitsevassa kartanossa ei ole päärakennusta, mutta kiinnostavaksi sen tekee Pullisen taiteilijakoti, ateljee sekä taide, johon yleisö pääsee tutustumaan kesäisin sekä veistospuistossa että entiseen viljamakasiiniin kunnostetussa näyttelytilassa. Nissbackan kartano on kesäkaudella avoin kaikille, 1.9. jälkeen – ”lumien tuloon saakka” – ainoastaan ryhmille varauksesta: jean@nissbacka.com, 040 585 9031. nissbacka.com

VAV I L A 3 / 2 0 1 8

KATRINEBERGIN KARTANO

Seutulassa sijaitseva Katrineberg avattiin kansalaistoiminnalle kaksi vuotta sitten. Kartanon yhteydessä toimii kesäisin 4H-yhdistyksen pyörittämä kotieläinpiha sekä pieni, nuorten ylläpitämä kahvila. 1700- ja 1800-lukujen taitteesta peräisin olevaa harvinaista terassipuutarhaa kasvi-istutuksineen ja lehtimajoineen yritetään elvyttää lähivuosina. facebook.com/katrinebergin kartano

BACKAKSEN KARTANO

Entisen suurtilan päärakennus täyttää tänä vuonna 200 vuotta. Omistaja, HOK-Elanto, kunnosti rakennuksen ja tuli samalla tehneeksi todellisen kulttuuriteon. Nyt tiloissa toimii tapahtuma- ja tilausravintola Backas, joka toivottaa asiakkaat tervetulleiksi kokoustamaan ja juhlimaan sopimuksen mukaan. Yksityistilaisuuksien lisäksi ravintola järjestää kaikelle kansalle avoimia konsertteja, juhlia ja lounaita. Tilan harvinaislaatuista punatiilistä talousrakennuskokonaisuutta hyödynnetään nykyään asuntoina sekä nuoriso- ja kulttuuritiloina. ravintolabackas.fi

VAV I L A 3 / 2 0 1 8

Vantaan kartanot Vantaalla on kymmenen kartanoksi luokiteltavaa tilaa, joista viisi on tällä hetkellä tavalla tai toisella suuren yleisön ulottuvilla. Kaikki vierailukohteet sijaitsevat muutaman kilometrin säteellä Kehä III:sta. Välimatkat ovat niin lyhyitä, että varsinkin omalla autolla liikkuva saa mahdutettua yhteen päivään useammankin kartanokäynnin.

4 5 2

1. Håkansbölen kartano 2. Hämeenkylän kartano 3. Nissbackan kartano 4. Katrinebergin kartano 5. Backaksen kartano

M I TÄ K U ULUU?

Jää vetää puoleensa Etelä-Vantaan Taitoluistelijoita edustava Emmi Peltonen valittiin alkuvuodesta Vantaan vuoden urheilijaksi. Emmin isä, kiekkolegenda Ville Peltonen, on opettanut, että ammattiurheilijan jaksamisessa avainasemassa on rakkaus lajiin. Teksti Heini Nieminen

EMMI PELTONEN • Edusti Suomea talvella Pyeongchangin olympialaisissa • Ei ole vielä onnistunut tekemään kolmoisflippiä kisoissa. Ehkä tällä kaudella?

Kuva Laura Oja

aitoluistelija Emmi Peltosen, 18, nimi kaikuu Myyrmäen jäähallin käytävillä. Omissa harjoituksissaan venyttelevät taitoluistelujuniorit tarkkailevat hallitsevaa Suomen mestaria ja Suomea viime olympialaisissa edustanutta Emmiä ihaillen. – Aina pitää sanoa koko nimi. Jos olen omissa oloissani täällä hallilla, verryttelen tai jotain, jostain kuuluu supina ”Emmi Peltonen, Emmi Peltonen”, Emmi naurahtaa. Emmi aloitti luistelun kaksivuotiaana. Isoveljien jääkiekkotreenejä kaukalon laidalta seuraillut tyttö oli osoitellut vaativasti luistimia ja jäätä – tuonne olisi päästävä. – Äitini tuumasi, että kai me sitten laitetaan luistimet jalkaan. Paljon tuli kaatuiltua aluksi, mutta siitä se lähti, Peltonen kertoo. Lapsena Emmi harrasti luistelun lisäksi balettia, jazztanssia, hiphopia ja telinevoimistelua. Luistelua lukuun ottamatta yksi harrastus toisensa jälkeen kuitenkin jäi. Jää veti eniten puoleensa. Ammattimaiseksi luisteluharrastus alkoi muuttua 13–14-vuotiaana. Viimeiset pari vuotta Emmi on treenannut Myyrmäen jäähallilla. – Vantaan kaupunki on tarjonnut minulle todella hyvät mahdollisuudet harjoitella. On hyvin jääaikaa, kaksi jäätä, sali…, hän kiittelee. Emmi tulee urheilijasuvusta. Sekä isoäiti Seija Viitanen että äiti Hanna Peltonen ovat entisiä SM-tason taitoluistelijoita, isä legendaarinen jääkiekkoilija Ville Peltonen. Millaiset ovat olleet isän tärkeimmät neuvot urheilu-uralle? – Pitää rakastaa sitä, mitä tekee. Muuten tätä ei jaksa treeneistä ja vuodesta toiseen.

VAV I L A 3 / 2 0 1 8

K Ä D E STÄ P I TÄ E N

UUSI KYLPYHUONE ILMAN TURHAA STRESSIÄ Teksti Susanna Rapp

Kuvitus Anna Makkonen

un kylpyhuoneremontti suunnitellaan ja toteutetaan hyvin, asunnossa voi asua koko remontin ajan. VAV pyrkii mahdollistamaan kotona asumisen kaikilla tavoin. Asukkaille järjestetään wc- ja peseytymistilat remontin ajaksi. Tavallista aktiivisemmin käytössä olevien yleisten tilojen siivousta lisätään remontin aikana.

MITÄ ASUKKAAN PITÄÄ HUOMIOIDA? Tyhjennä eteinen ennen remontin alkua niin, että urakoitsija pääse helposti liikkumaan tilassa. Siirrä omat henkilökohtaiset tavarasi pois kylpyhuoneesta. Urakoitsijalla on käytössään yleisavain, joten sinun ei tarvitse huolehtia asuntoon pääsystä. Mikäli asunnon ovessa on turvalukko, se pitää jättää auki.

VAV I L A 3 / 2 0 1 8

Kylpyhuoneremonteista kuulee usein kauhutarinoita, ja pesutilojen korjaus herättääkin asukkaissa usein huolta. Remontista ei kuitenkaan kannata murehtia.

TURVALLISUUS ON TÄRKEÄÄ Ulkopuolisten ihmisten tuleminen omaan kotiin voi aiheuttaa stressiä. Lisäturvan tuomiseksi VAV:lla on tarkat vaatimukset urakoitsijalle. Urakoitsija vastaa työntekijöiden toiminnasta asunnoissa. Kaikilla työmaa-alueella työskentelevillä työntekijöillä on oltava kuvalliset henkilökortit. Turvallisuuden varmistamiseksi sekä VAV että kohteessa työskentelevän urakoitsijan työnjohto valvovat kohdetta jatkuvasti. Mikäli mahdollista, ovet pidetään suljettuina remontin aikana. Kun tavaraa kannetaan sisään ja ulos, ovia pidetään kuitenkin auki.

LÄHTEET: VAV:N TEKNINEN ASIANTUNTIJA JARKKO HEIKKINEN JA KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ HANNA PÖLKKI

Remontoidun kylpyhuoneen elinkaari on noin 15 vuotta. Osassa asunnoista uusitaan myös käyttövesiputket ja mahdolliset huoneistokohtaiset saunat. Tapauskohtaisesti asuntoon on mahdollista saada remontin ajaksi kuivakäymälä. Kuivakäymälän tyhjentäminen ja hoitaminen on sen hankkineen asukkaan vastuulla. Lisätietoja saa projektista vastaavalta tekniseltä henkilöltä.

Uusi kylpyhuone on valmis! Kylpyhuoneen osittainen peruskorjaus kestää keskimäärin 4–6 viikkoa.

Eteisen seinät suojataan tarvittaessa noin yhden metrin korkeuteen. Näin ne eivät vahingoitu, kun tavaroita kannetaan sisään ja ulos.

MITÄ KYLPYHUONEREMONTISSA TAPAHTUU?

Kylpyhuoneista puretaan vesija viemärikalusteet sekä kiintokalusteet, kuten pyykki- ja peilikaapit. Sen jälkeen urakoitsija purkaa seinä- ja lattiapinnat.

Lattia hiotaan, ja tilassa tehdään kosteusmittaus. Jos lattiassa havaitaan kosteutta, se kuivataan täysin kuivaksi, mikä voi venyttää remontin pituutta. Mittaus ja kuivaus on kuitenkin syytä tehdä huolella, jotta rakenteisiin ei jää kosteutta.

Kun kylpyhuone on täysin kuiva, uusi lattia, seinälaatat ja kalusteet asennetaan paikalleen. Voit hakea vuokrahyvitystä remontin päättymisen jälkeen. Toimita hakemuksesi isännöitsijälle.

NEW BATHROOM, LITTLE STRESS When the renovation of a bathroom is planned, designed and executed well, you can live in the apartment even when the work is underway. And this is VAV’s goal: residents are provided with toilets and washing facilities for the duration of the renovation, and common areas are cleaned more often.

What happens when a bathroom is renovated? 1 Hallway walls are covered to one metre height to protect them when things are carried in and out. 2 All the plumbing, fixtures, fittings, and cabinets are taken out, and then the contractor demolishes the walls and the floor. 3 The floor is ground. If moisture is detected, the bathroom needs to be dried. This lengthens the renovation time. 4 When dry, the bathroom is fitted with new floor, wall tiles, fixtures, and fittings. 5 The new bathroom is ready!

The renovated bathroom is good to go for another 15 years. In all, the process takes 4–6 weeks, on average. Getting ready Clear out your hallway, so the contractor’s people can move about easily. Take your personal belongings out of the bathroom. The contractor will have a master key to the flat, but any security lock has to be left open. Safety first Having outsiders in your apartment can be stressful. This is

why we pay special attention to safety. All staff working on the renovation must carry an ID card with his or her photo. Both VAV and the contractor’s supervisors monitor the worksite continuously. The contractor is responsible for its employees and their actions inside the apartments. Doors will be closed when possible, but they will be open when things are carried in and out.

VAV I L A 3 / 2 0 1 8

VIERAISSA

Timoti Dereere tunnetaan mestarileipurina, jonka hyppysissä syntyvät etenkin maistuvat kakut.

Kakkua naapureille Teksti Marjo Kanerva

Kuvat Laura Oja

antaan Vaaralasta löytyy mies, jolle maistuu kakku – ja leipominen. Timoti Dereere eli tuttavien kesken Tim teki Rajatie 5:n kiinteistön talkoisiin juustokakun, jonka reseptiä naapurit kyselivät kilvan. Tänään ilmassa leijuu kuitenkin omenakakun tuoksu. Reseptin Tim toi tullessaan kotimaastaan Belgiasta. Ohje on kulkenut suvussa pitkään. Kakku on nopea tehdä mutta sen verran syntinen, että se sopii paremmin viikonlopun herkkuhetkiin. Suomeen Tim tuli 12 vuotta sitten. Tim ja Janika Manninen olivat tutustuneet netissä World of Warcraft -roolipeliä pelatessaan. Kahden vuoden kirjoittelun jälkeen Tim kutsui Janikan käymään Belgiaan. Pian olikin Timin vuoro tulla Suomeen, ja sillä reissulla hän on edelleenkin. Talveen tykästynyt mies viihtyy Suomessa. Belgiasta hän kaipaa ainoastaan perhettään. Sittemmin perhe on täydentynyt 9-vuotiaalla Aleksanderilla ja hellyydenkipeällä Piper-koiralla. Vaaralan Rajatiellä he ovat asuneet vuoden, mutta ympäröivä seutu on tuttua jo pidemmältä ajalta. Timiä ja Janikaa yhdistää samanlainen kreisi huumorintaju. – Vitsailemme ja pelleilemme jatkuvasti. Kavereiden kanssa pelaamme usein Cards Against Humanity -korttipeliä, jossa kukkii musta huumori, Tim kertoo. Perhon kokkikoulusta valmistunut Tim työskenteli aiemmin kokkina, mutta on luopunut ammatista epäsäännöllisten työaikojen takia. Nyt hän työskentelee Keskon ruokavarastolla Tikkurilassa.

VAV I L A 3 / 2 0 1 8

A ITTO NLA UOA LAISEN R O I K VAV KAA NET TUN STAVAN ITSE JA ? A RAK LUATKO HDESSÄ E HA IÄ: ISI L TAI E PT I I E ST RES TÄ V @VAV.F E H O LÄ H L .A S A M TUO

N I KS N A KS

OMA ETÄ LÄH NKKISI I V N EKO UKSEE IT EN TO I M T E E S E .FI IT VAV OSO ALHO@ S. A M TUO

KIERRÄTÄ KOTIKONSTEIN

Vettyvä biojätepussi Biojätepussit, paperipussit tai sanomalehdestä tehdyt kierrätyspussit vettyvät usein ja vuotavat nestettä roskakorin pohjalle. Käytä apuna munakennon palasia – ne imevät erinomaisesti kosteutta. Revi munakennosta palasia ja asettele ne pussin pohjalle. Muista kuitenkin tyhjentää biojäteastia tarpeeksi usein välttääksesi hajuhaitat.

Belgialainen omenakakku 3–4 omenaa (happamia, esim. Granny Smith) 3,5 dl vehnäjauhoja 3 dl sokeria 250 g voita 4–5 kananmunaa KUORI omenat ja leikkaa ne suurehkoiksi lohkoiksi. Sulata voi. VATKAA munat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Tämä on tärkeä vaihe! LISÄÄ jäähtynyt voisula kananmuna-sokeriseokseen. Lisää jauhot ja sekoita huolellisesti. LOPUKSI SEKOITA joukkoon omenalohkot. Seoksen pitäisi olla täynnä omenaa. KAADA kakkuvuokaan ja paista 180-asteisessa uunissa 35–40 minuuttia. TARJOILE sellaisenaan tai esimerkiksi vaniljajäätelön kera.

Ruoanlaittoa ja leipomista hän ei kuitenkaan ole jättänyt. Kylmänä vuodenaikana mies tekee mielellään esimerkiksi irlantilaista lihapataa, joka on sekoitus lihaa ja vihanneksia. Uunissa hitaasti hautuvaa tuhtia ja lämmittävää ruokaa tehdään vain viikonloppuisin. Arkisin perhe syö jotain nopeatekoista. Se kokkaa, joka parhaiten ehtii. Esimerkiksi jauhelihaspagetti tai kana valmistuu nopeasti. Kun Tim leipoo, naapuritkin saattavat päästä osingoille. Pakastimeen ei liikene mitään.

Lajittele tyylillä Kotiroskiksessa tilaa voi olla rajallisesti – usein vain seka- ja biojätteelle. Jos keittiössä on vain yksi jäteastia, on selvää, ettei kaikkea tule kierrätettyä. Käytä kuitenkin mielikuvitustasi apuna myös kierrätyksessä. Kauniiseen, kannelliseen punottuun koriin voit kätevästi piilottaa esimerkiksi kotona syntyvät kartonki-, metalli- tai muovijätteet. Pienempiin purkkeihin säilöt näppärästi paristot, lamput tai vanhentuneet lääkkeet odottamaan kierrätyspisteisiin viemistä.

Hyödynnä ylikypsät hedelmät Roskakoriin lentää herkästi edelleen syömäkelpoisia tuotteita. Esimerkiksi jo pehmenneet ja tummuneet hedelmät, kuten banaanit tai omenat, eivät tee ylikypsinä enää kauppansa. Ethän kuitenkaan heitä ruokaa roskiin turhaan! Pilko ylikypsät hedelmät säilytysrasioihin ja sujauta ne pakkaseen. Näin saat käyttökelpoisia ja raikkaita hedelmäpaloja smoothieihin, tuorepuuroihin tai vaikka piirakoihin. Ruuantähteet päätyvät herkuttelijoiden suihin eivätkä jätteeksi. Teksti Iiris Meurman

VAV I L A 3 / 2 0 1 8

H Y VÄ T I E TÄ Ä

HENKILÖTIETOJA KÄSITELLÄÄN HUOLELLA Asiakas voi nyt olla entistä varmempi siitä, että VAV käsittelee hänen henkilötietojaan tarkoituksenmukaisesti. w Teksti Marjo Kanerva Kuva Laura Oja

iirtyminen noudattamaan EU:n tietosuoja-asetusta eli GDPR-asetusta sujui VAV:ssä mutkattomasti – ennen kaikkea siksi, että yhtiössä on aina käsitelty asiakkaiden henkilötietoja salaisina. – Asukas voi luottaa siihen, että hänen tietojaan käsitellään ainoastaan sitä tarkoitusta varten, jota ne on alun perin luovutettu. Tietoja myös käsittelevät vain ne henkilöt, jotka tarvitsevat niitä työssään, talouspäällikkö Liisa Kälvälä kertoo. Henkilötietojen käsittelyn turvallisuutta parantaa entisestään uusi tunnistautumista edellyttävä OmaVAV-palvelu. Jos asiakkaalle lähetetään sähköpostia, viesti suojataan tarvittaessa.

VAV I L A 3 / 2 0 1 8

Lainmuutokseen varauduttiin VAV:ssa hyvissä ajoin. Jo vuosi sitten kartoitettiin, mitä vaatimuksia GDPRasetus tuo tullessaan. Esimerkiksi rekisteriselosteet päivitettiin. Samalla perustettiin tietosuojatyöryhmä, johon pyydettiin edustajat kaikista tiimeistä alkaen asukasvalinnasta isännöintiin. Ryhmässä on mukana myös tiedottaja. Henkilöstöä myös koulutettiin. Syksyllä tai viimeistään ensi vuoden puolella on myös asukkaille ja asukasaktiiveille luvassa perehdytystä tietosuoja-asioihin asukastoiminnan näkökulmasta. GDPR-asetus toi yksityishenkilöille aiempaa laajempia oikeuksia.

– Rekisteröity henkilö voi esimerkiksi koska tahansa pyytää lähettämään itsestään kerätyt tiedot ja pyytää tarvittaessa oikaisemaan virheellisen tiedon tai poistamaan tiedon kokonaan. Käytännössä tähän sisältyy kuitenkin pieni mutta, Kälvälä huomauttaa. Tietoja ei voida poistaa, jos niitä vielä tarvitaan vuokraustoiminnassa tai jos niitä täytyy lain mukaan vielä säilyttää. Sekä vuokrasopimuksiin että hakemuksiin liittyviä henkilötietoja säilytetään pääsääntöisesti viisi vuotta sopimusten päättymisestä. Kirjanpitolain mukainen tositteiden säilytysaika on kuusi vuotta.

I L M O I T U STAU L U

NIMITYKSIÄ

JUHA HEINO ALOITIN elokuussa asiakkuuspäällikkö-

JA OSI A L D KS E T TA S U S T I I K O A! TAR ILM USS VIKA VEL TEE AV-PAL .FI V V OMA OMA .VA

Organisaatio uudistui asiakaspalvelu edellä ovat yhdistyneet uudeksi asiakkuusyksiköksi. Asiakkuuspäällikkö Juha Heinon johtamaan yksikköön kuuluvat isännöitsijät sekä markkinointi- ja asiakaspalvelusihteerit. Tavoitteena on kehittää asiakaspalvelua entistä sujuvammaksi ja joustavammaksi. Uudistus ei aiheuta muutoksia isännöitsijöiden vastuualueissa, vaan talojen isännöitsijät pysyvät samoina.

Kuvat Shutterstock, Henrik Kettunen, Juho Kuva

VAV:N ISÄNNÖINTI- JA MARKKINOINTIYKSIKÖT

Uudet huoltoyhtiöt Keski-ja Itä-Vantaalla: SOL ja RTK Palvelut VAV:N KIINTEISTÖJEN HUOLTOYHTIÖ on vaihtunut Keski-ja Itä-Van-

taan alueilla. Keski-Vantaan sekä Tikkurilan, Asolan ja Havukosken lähialueiden uusi huoltoyhtiö on SOL Palvelut. Korson, Nissaksen, Hakunilan ja Länsimäen lähialueilla kiinteistöjä huoltaa RTK Palvelut. Oman talosi huoltoyhtiön tarkemmat tiedot voit tarkistaa OmaVAVpalvelusta tai talosi ilmoitustaululta. oma.vav.fi

nä ja uuden asiakkuusyksikön esimiehenä. OLEN TEHNYT pitkän ja monipuolisen uran asuntoalalla. Tulin taloon Kojamosta, jossa toimin muun muassa vuokrauksesta, isännöinnistä ja asukastoiminnasta vastaavana esimiehenä. Aiemmin olen ollut johtotehtävissä myös SATOssa ja Realiassa. PERHEESEENI KUULUVAT puoliso, neljä lasta ja kolme lastenlasta. RENTOUDUN kuntosalilla ja mökkeilemällä. OLEN PARHAIMMILLANI heti aamusta. Etenkin kauniit kesäaamut saavat minut liikkeelle, ja vähän tylsemmätkin asiat sujuvat leikiten. MEILLÄ KOTONA on yleensä hyvin rauhallista paitsi silloin, kun lapsenlapset tulevat kylään.

MIKA PERÄLÄ ALOITIN elokuussa teknisenä isännöit-

sijänä kiinteistöjen ylläpidosta ja remonteista vastaavassa kiinteistönpidon yksikössä. Olen työskennellyt alalla vuodesta 1990. PERHEESEENI KUULUVAT puoliso ja kolme aikuista lasta. VAPAALLA tykkään pyöräillä ja uida. OLEN PARHAIMMILLANI suunnittelutöissä, joissa näen oman hengentuotteeni aineellistuvan. MEILLÄ KOTONA on nyt hiljaista. Kaksi kolmesta lapsesta on juuri lähtenyt omilleen.

VAV I L A 3 / 2 0 1 8

W H AT ' S U P ?

Own space or common? Guestroom or communal living room – your own washing machine or laundry room for the whole house? Is owning the solution, or would it be possible to share areas in buildings? Text Anne Hänninen Photo Laura Oja

y living closer together, people can decrease their energy consumption and carbon footprint. Sharing common areas also helps people to be involved in the life of the neighborhood and build a community. “It makes sense to use natural resources together. Common ownership also leads to caring and increased interaction between people,” says researcher Pasi Mäenpää from the University of Helsinki. Building a community is a nice idea in theory and even in practice. However, not everybody wants to be involved in their community in the same way. Anne Tervo and her colleagues at Kiila, a research and design service, studied one-person households in VAV properties and found four different groups. ”For one group, being private was everything. At the other end, common areas were a chance to meet new people,” Anne Tervo states. The one thing the study showed clearly was that there is a need for areas that are shared in different ways. Residents could be brought together to find out their needs and wishes and to inform them of the possibilities available. ”When people have a say in their own housing, they take good care of their environment and stay in one place for a long time. This boosts their well-being, which can be seen in the society as a whole,” Tervo says. First, there is a need to rethink common areas. If they are gloomy and in a difficult-to-reach location, people will not use them much. A sauna on the building’s roof may be appealing, but to be used, common areas need to be on the routes which

VAV I L A 3 / 2 0 1 8

people use anyway. They also need to be spacious, light and tidy. Common areas exist even now. Often the reason for not using them is the lack of knowledge. At worst, people don’t know they exist, and often it is unclear how to book them or use them. In areas with many cultures it is particularly important to agree on rules for using common areas and making sure they are known.

h Are ren ts goin g to cha nge? On October 10th, we will present the 2019 rents and how they are determined to the tenant chairpersons of tenant committees and comt tenan rty’s representatives. Each prope next mittee will be sent the rent estimate for can ittees comm the year on October 12th, and 7th. ber give their comments till Novem 2019 If there’s a change in rents from March 1st, ts tenan rty’s prope the inform onwards, we will ber. Decem of end of this by the

DIY

No more soggy bio bags Biodegradable plastic bags, paper bags, and biowaste bags made from newspaper often get soggy and leak fluids that build up at the bottom of the container. The problem can be solved with egg cartons – they can absorb a lot of moisture. Rip an egg carton into pieces and place them at the bottom of the bag. Even so, remember to take out the biowaste often enough to avoid any unpleasant smells.

Sinful weekend treat Belgian apple cake 3–4 3.5 dl 3 dl 250 g 4–5

Sort with style

apples (tart ones, like Granny Smiths) flour sugar butter eggs

PEEL the apples and cut them into fairly large wedges. Melt the butter. BEAT the eggs and sugar until pale and fluffy. This is an important stage!

ADD the melted butter once it has cooled to the egg-sugar mixture. Add the flours and mix carefully. AT THE END, add the apple wedges to the mixture, which should be full of apple. POUR into a cake tin and bake in the oven at 180 degrees for 35–40 minutes. SERVE as such or with vanilla ice cream, for example.

Often you only have bins for mixed waste and biowaste in your kitchen, making it harder to sort other waste for recycling. Use your imagination to make it easier: You can hide e.g. paperboard, metal, and plastic waste in a pretty woven basket with a lid. Small jars can be used to store batteries, light bulbs, or out-of-date medications to wait for the next trip to a recycling point.

ASK AWAY!

Storing your things in common areas – is it okay?

For reasons of fire safety, things may only be stored in the areas meant for them, so you must not keep things like baby carriages or tires in basement corridors or staircases. In case of fire, these may produce toxic gases and make it impossible to get out. VAV may empty these areas and throw the things stored there away. Each apartment has its own storage

space, and each apartment building has a space for outdoor equipment, such as bikes or skis. Many buildings also have a special space for baby carriages. All storage spaces whose door opens with the apartment key are meant for the tenants. However, gas or other flammable substances may not be stored anywhere indoors.

VAV I L A 3 / 2 0 1 8

Ristiin rastiin JP

jähmeää -kaivos

EHDOTTOMAN RAITIS

KÖYHÄLLE SOTIJALLE

KÄR- SÄVELTÄNYT ERKKI JESSÄ OLEVILLA SEURAAVIIN

ivallista

Lapissa

KUVAA MATEMAATTISTA AALTOA

NYRK-

� � � � � � � � � � � � � KEILLYT � ASK � � � � JOHTAA

PANKKI� � � � � � � � � HOLVIIN? � � � � � � � � � ORKESTE-

RISSA

TIIN- � � � � �arvo� � � � � � � � � � � � � SA paperi TAKKI � � � � � � � � � � � � � � � � � � JUS-

MASIINA TAKAA ON MIES

VENÄJÄLLÄ PAINOALALLA

� � � � � � � � � � � � � � � � � � -JALKA

LAAJALTI TUNNETTU

MAAN-

PIN� � � � � � � � � � � � � � � � � TOJA � "SOTE-PÖYDÄSSÄ" PAIKKAA VAIHTANUT LAURA

SALOMAA

� � � � � � � � � � � � � � � � � � MUOTINIMI CELINE DION PEILI

� � � � � � � � � � � � � � � � � � KAPALOIDA

KOH-

LADAT-

TI TAVIA � � � � � � � � � � � � � � � � � � ASIAT

VOITEITA

TSER� � � � � � � � � � � � � � � NENKO � � � LIEKKI paikka TAVAN� � � � � � � � � � � � OMAISIA � � � � � �

OOPPERA

MAALAJI LIIMAKIN

PELI TAI ASENTO

� � � � � � � � � � � � � � � � � � MONI RETKIKEITIN PÄÄLLE-

�tun� � � � � � � � � � � � � � � � � nelma � � � � � � � � � � � � � � � � � � KAUPUNKI SORVALI KORISSASU

JEMENISSÄ

� � � � � � � � � � � � � � � � � � NEULA

ON VAN Qashqai � � � � � � � � � � � � � � HAARA � � � � ....? TONA-

VOI HYVÄNEN AIKA TÄTÄ NYKYAIKAA! JOKA ASIASTA LÖYTYY TIETOA NAPPIA PAINAMALLA. TOISTA SE OLI ENNEN!

MISTÄ

OSAKSI

KUO� � � � � � � � � � PIOTA � � � � � � � �

� � � � � � � � � � � � � � � � � � EPÄSOPUINEN NAAPURI

� � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � Ratkaisu julkaistaan seuraavassa numerossa.

��

KATSO ISÄNNÖITSIJÄN JA HUOLTOYHTIÖN YHTEYSTIEDOT TALOSIVUILTA VAV.FI/TALOSIVUT TAI OMAN TALOSI ILMOITUSTAULULTA.