Raumalehti 1/2016

Kaupungin tiedotuslehti

•

2016 Vanhan Rauman matkailusta kestävää s. 8

Hei, me hypätään! Raumalla paljon vahvuuksia s. 4

s. 22

KAAVOITUSKATSAUS 2016

PY CSR

VP W

SISÄLTÖ

KAAVO ITU KATSA SUS PY

2016

Maaku

ntakaa va

unnan

AK A

Satak

VP AP

AP AK

AP EH

vaihe

maakun Satak takaava untal 2 24.11.20 iiton maak untah 14 (M allitus H/12 kunnan päätti vaihema 6 §) käynnis ja laadit nan. Ka tää Sa akuntak taviin taavan pä aava selvityk sidosryh 2:n laa äteem tanto: siin se ana on dinturve, mien tav kä kunti energ bioenerg oite-e tu uli vo iantuo en ja Satakun sityksiin ia ja ma im atu Kaava nan ilm . ota nto hdollise Muita n peru astovision ja au teemo sti stietoain ja energ a rin ja nergiaon ova ko , kauppa eistok että Sa en ergia iastra ja puute tävälline si laadit , maise t soiden mo takun tegian . rmina syksyl ninais n, ta tu Bioema-alue kulttu ke on ilm stävie aliselvit käyttö, lä 2015 uriym ma ak astoyset ja n energ . Selvit ys valm päristöt un ta. ny ra kyisin ke iar yksessä istui Va ihe . nnetu atkais Aloitus tuetaa käytöss ma ak t paikallis uiden n tätä vaihe ä olevia un tak ria ali tettiin vis n koko aa va iota. Ta bioperäi tuvan amis2:l la Kaavan energ voitteen sen ma sekä ets ja ian kä aloitu a tesittelyte ja biotal on uusiu dollis ittiin po svaihe arvioint uuksien rmina ou tentiaali lialueiks essa os isuunnit aleja edistäm den kasvuma sia uusia kaupan i sovel allistum 27.4.–5 elma htuvia alu inen, mahd termina is- ja asetettii .6.2015 oll mu Ka eit ase isu uttuvan avaa a. kä ma . n nähtä uksien va rte n akunna Sama ville tunnis an aik kaupan n kulttu laa dit vahvist tamine aan läh tava amine palvelur urisen n kunnille Sa tak n asuk etettiin ide ak tuu ristö hu nti en un sekä alkuvuo kaat ja teetin teen se na n Satak omioide yhteisty viranom luonnon desta lvitys unnan n. teena ötaho aisille valmis2016. ympäTavoitte ille lau on laa Selvityks tavoit ja mu ena on tia Sa ekysely sunto ille en tav ennuste takun pyynnö myös tuotan oitjatkosu Ta vo ite alueen taan pe kotimais t sekä non lis unnittel ky se lys kaupan mitoituk rusteltu en energ äämine edistäm ua va tee mo sä py palveluv seksi vu n ja hu ianrte yd et tii inen. itt ain oltova erkoksi oteen Suunnit n es ity n. teina va lta ku rm käyttöta Sa 20 ja uuden 35. tak un telun ovat hy ks iä nn all voitteita tal iitt perusp vän eli o on sekä ek lisiksi tarkenta isi a alu eid esiselvit eriaatnympäri kä yn nis ja seud ologis en viksi ma yksen stön luo esti, tal tän yt ullisiks suuria työtä sesti ja akunna aurinko minen oudellis myös i tavoit varten pintakulttu lenerg teiksi. esti, aloja va peruste urisesti ian tuo (SataY edistäm telusta Kaavaativien ttiin yh tantoa kestävän sosiaaliTR), joh inen. maakun lueide teistyör on ku sidosryh kehityks n na on nn yh tar llis at, mä Kaavaa os a ma kasen mät ova ella tas viranom varten t nimen ak un na olla. Se aiset rahoit Tavoitt laadit neet ed lvitys n ke hit ja ettava eena tavat se Sa tak ustajan täm isr a hank on ke sujen un na n lvitykse sa. etta. ah all a stävie Alustav maak va ihe n energ t suunnit unta. ma ak a aikata valtaku iaratk telua Tavoitt un tak ulu nnallisi aivarten eet po aa va tuotan Satak in alu siin, ma on se hjautu 2:n non ny un eidenkä lvi na vat ankäytt tetty tur n vaihe kytila Satak yttöta n vesis misteluv ö- ja rak vaatim maakun unnass vevoitteiuksiin tövaik aiheen ennusla takaava a. Se tarkaste sekä ka utuks uraava suunnit talaisiin in sisält vuoden n 2 va et llaan nsallisi ssa va ltelu kä 2016 alu ö- de strate uusien in ja sa iheessa gioihin yn n vaiku ssa ja se kuule turvetuo takunja työss tuksia tavoittee nistettiin misva tantoa nykytila ä laadit tuotan na on iheesee lueinosta nne ja tuihin saada n loppu poistun mahdoll ottaen. vuodes eet alu iset ta. eet hu omioo n

4 Tässä numerossa:

Raumalla paljon vahvuuksia

Kotouttaminen on tuttua

Vanhassa Raumassa näkyy vauraus

Opettajankoulutusta Raumalla 120 vuotta

Syvärauman venepaikkoihin muutoksia

Kaavoituskatsaus

HINKU: Ympäristötietoisia lapsia

Savuton kaupunki kuuluu kaikille

Tasokasta hyppyvalmennusta

Fysioterapeutin vastaanotolle ilman lähetettä

Museo täyttää 125 vuotta

Tapahtumia Raumalla

Tiedotuslehti 1 • 2016 Toimitus: Julkaisija: Ulkoasu ja taitto: Painopaikka: Jakelu: Kannen kuva:

Raija Lehtorinne, päätoimittaja Anne Haapasalo, Arja Pietilä, kulttuurija vapaa-aikatoimi Markus Savolainen, tekninen virasto Kristiina Kuusio, sosiaali- ja terveysvirasto Päivi Hokkanen, kasvatus- ja opetusvirasto Pirkko Ylilammi, Miltek Viestintä Oy Rauman kaupunki Viestintäpalvelut PL 41, 26101 Rauma, p. 02 834 3313 Pauliina Ylenius, Papukaijamerkki PunaMusta Oy Itella Posti Oy Juha Sinisalo. Kuvassa Rauman Uimaseuran 15-vuotiaat uimahyppääjät Antton Laine (ylhäällä) ja Veeti Harjunen (alhaalla) näyttävät valmentaja Otto Lehtosen opissa hiottuja hyppytaitojaan.

Seuraava tiedotuslehti ilmestyy 10.6.2016.

TIESITKÖ? Pääkirjoitus 24.3.2016

RISUVIIKOT Hevossuon jäteasemalla Hevossuon jäteasemalla vietetään 29.3.–4.5. perinteisiä risuviikkoja, joiden aikana jäteasemalle voi tuoda veloituksetta risuja haravointijätteitä. Risujen mukana tuoduista kotitalousjätteistä peritään jätetaksan mukainen maksu.

Hevossuon jäteasema Avoinna ma–pe klo 7–18 Hevossuontie 50, 26510 Rauma p. 02 823 5954 hevossuo@rauma.fi

Lapissa risuja vastaanotetaan koko ajan Lapissa oksia ja risuja vastaanottaa Seppolantien päässä sijaitseva Euran Energia Oy. Isommista eristä tulee sopia etukäteen soittamalla p. 0500 122 344. Haravointijätteet voi toimittaa Sepäntien päässä merkitylle paikalle.

Aikuis- ja perhetyön AVOIMET OVET 20.4. klo 12–15

RAUMA ON ELINVOIMAINEN Kädessäsi on vuoden ensimmäinen Rauma-lehti. Sitä onkin jo kovasti kyselty. Olemme nimittäin hieman muuttaneet lehden ilmestymisaikoja, jotta lehti tulee raumalaisten postilaatikoihin tasaisemmin vuoden varrella. Seuraavat lehdet ilmestyvät kesä-, syys- ja marraskuussa. Samoihin aikoihin lehden kanssa julkaistaan Rauman kaupungin tulos, joka on viimevuotiseen tapaan alijäämäinen. Vaikka vyötä pitääkin kiristää, raumalaiset voivat olla levollisin mielin. Kaupunkimme on edelleen elinvoimainen ja palvelutarjontamme monipuolinen. Tarkat tilinpäätöstiedot löytyvät kaupungin nettisivuilta. Alueemme työpaikkojen ja uusien yritysmahdollisuuksien hyväksi tehty työ ja käytetyt verorahat kantavat hedelmää. Kuntien elinvoimaisuutta vertailtaessa Rauma sijoittui parhaaseen viidennekseen. Tulos on erinomainen ja lisää kaupungin vetovoimaisuutta. Raumalle saapuneet maahanmuuttajat ovat solahtaneet hyvin mukaan kaupunkimme elämään. Kotouttamistyö on sujunut mutkattomasti, mistä on hyötyä jatkossakin uusia kiintiöpakolaisia ja turvapaikanhakijoita kotoutettaessa. Kevätaurinko houkuttaa ulos nauttimaan kauniista kaupungistamme. Myös ihan keskikaupungilta löytyy nähtävää – vaikkapa elävä ja kansainvälisesti arvostettu Vanha Rauma, jonka koteihin matkailijat haluavat kahvittelemaan ja majoittumaan. Rauma-lehden takakanteen on listattu monenlaista mielenkiintoista ohjelmaa ja lisää löytyy muun muassa kaupungin tapahtumakalenterista.

Sosiaalitoimiston aulassa, Kalliokatu 1, kaupungintalo

Mukavia kevätpäiviä!

Työvoiman palvelukeskuksessa, Valtakatu 6

Raija Lehtorinne päätoimittaja

Sillanpielen toimintakeskuksessa, Anderssonintie 3 Työ- ja toimintakeskus Merituulessa, Sinkokatu 1 TERVETULOA!

facebook.com/raumafi twitter.com/raumafi youtube.com/cityofrauma instagram.com/visitrauma

207,7 MILJ.€ VEROTULORAHOITUS 2015 Talousjohtaja Mervi Raita:

Raumalla poikkeuksellisen paljon vahvuuksia

Kunnallisverot 132,9 milj. €

10 % 64 %

22 %

Yhteisöverot 21,6 milj. € Kiinteistövero 6,9 milj. €

Valtionosuudet 46,3 milj. €

Teksti ja kuva: Pirkko Ylilammi

Kaupungin lihavat vuodet ovat ainakin toistaiseksi ohi ja menopuolta katsotaan entistä kriittisemmin. Talousjohtaja Mervi Raita ei kuitenkaan halua maalata turhan synkkää kuvaa. – Verorahoja on käytetty työpaikkoja turvaaviin investointeihin ja kaupunki on elinvoimainen. Raumalla on monipuoliset palvelut ja meillä kertyy yhteisöveroja poikkeuksellisen paljon muihin samankokoisiin kaupunkeihin verrattuna.

Veroprosentin nosto vuoden 2014 alusta 19 prosenttiin ja tämän vuoden alusta 20 prosenttiin on saanut monet kaupunkilaiset ihmettelemään, mihin rahat menevät. Talousjohtajan mukaan verotulojen ja valtionosuuksien romahdus vaativat vyön kiristystä. Syömävelkaa kaupungin ei ole koskaan tarvinnut ottaa.

Veroperusteissa muutoksia Vuonna 2015 yhteisöverojen osuus oli 14, kunnallisverojen 82 ja kiinteistöverojen 4 prosenttia kaikista Rauman verotuloista. Kuntien saama jako-osuus yhteisöveron tuotosta oli välillä 10 prosenttia ja vuodesta 2016 alkaen taas normaali viisi prosenttia. Lisäksi aiemmin yhteisöverokanta oli 24,5 prosenttia ja se laskettiin 20 prosenttiin vuonna 2014. Yksistään valtion laskennallisten veroperusteiden muutokset merkitsivät kaupungille miljoonan euron menetystä vuonna 2015. – Äkillinen rakennemuutos, STX:n telakan sulkeminen, Olkiluodon ydinvoimatyömaan hiljeneminen, UPM:n yhden paperikoneen sulkeminen ja yritysten lomautukset, näkyy kaupungin kassassa vuosien viiveellä. Ydinvoimalarakentajilta saadut verotulot ovat laskeneet 10,4 miljoonasta 6,5 miljoonaan euroon eli laskua on yli 34 % viidessä vuodessa. Taantuma näkyy luonnollisesti monen yrityksen tuloksessa ja yhteisöverokertymässä, Raita toteaa.

Talousjohtaja Mervi Raita uskoo Rauman menestyvän jatkossakin.

Valtionosuudet tippuneet Pitkään jatkuneen taantuman lisäksi kaupungin tulopohjaa heikentää valtionosuuksien tippuminen. Valtionosuudet ovat laskeneet noin viisi miljoonaa euroa vuodesta 2013, jolloin valtiolta saatiin 51,4 miljoonaa euroa. – Toisaalta valtionosuuksien verotulojen tasaus eli Rauman osuus köyhemmille kunnille jaettavasta osuudesta on pienentynyt vuoden 2014 12,4 miljoonasta eurosta 6,6 miljoonaan euroon. Lisäksi joitakin veroperustemuutoksia on laskennallisesti kompensoitu valtionosuusjärjestelmän kautta, Mervi Raita selvittää. Talouden suunnittelu olisi Raidan mukaan huomattavasti helpompaa, jos ennustettavuus olisi parempi. Tulevat valtionosuudet ja verovähennykset eivät ole selvillä siinä vaiheessa, kun seuraavan vuoden talousarvion rakentaminen alkaa, ja se aiheuttaa rytmihäiriöitä niin Raumalla kuin muissakin kunnissa. Raita toteaa kuntien olevan hyvinkin erilaisia veropohjaltaan, mutta myös palvelutarjonnaltaan. Esimerkiksi Eurajoen arvioidaan saavan tänä vuonna voimalaitosveroa noin 15,5 miljoonaa euroa.

Lähes 100 miljoonan investoinnit Kaupungin nettoinvestoinnit vuosina 2013–2015 olivat liikelaitokset mukaan lukien yhteensä 98,3 miljoonaa euroa, josta telakka-alueen oston osuus oli 18,1 miljoonaa euroa vuonna 2014. Peruskaupungin oman toiminnan nettoinvestoinnit olivat vastaavana aikana yhteensä noin 60 miljoo-

RAUMAN KAUPUNKI Asukasluku Veroprosentti

2015

2014*)

SUURIMMAT INVESTOINTIKOHTEET 2015

39 717 19,00 %

39 994 19,00 %

Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut, milj. €

161,4 46,3 2,0

164,2 49,0 1,8

• Vesi- ja viemäriliikelaitoksen investoinnit verkostojen kunnostamiseen sekä Äyhönjärven puhdistamon ja Maanpään jätevedenpuhdistamon korjauksiin ................................................... 4,8 milj. €

Poistot

-20,6

-20,8

• Lakarin teollisuusalue ja Luostarinkylän eritasoliittymä ..................................................... 2,6 milj. €

-12,2

• Otan kouluinvestoinnit ......................................... 1,9 milj. €

-1,0

**)

• Peruskunnostusohjelma Sampaanalassa ............. 1 milj. €

Toimintakate (nettomenot), milj. € -201,3 Verorahoitus yht. milj. € 207,7

Vuosikate, milj. €

Tilikauden tulos ennen satunnaisia eriä, milj. € Satunnaiset kulut (-) tuotot (+), milj.€

Tilikauden tulos, milj. €

8,4

-13,2

• WinNovan ja SAMKin koulukiinteistöjen (mm. Merikoulu) korjausinvestoinnit ...................... 7 milj. €

-206,4 213,2

8,6

-12,2

• Keskustan kehittäminen (pääasiassa Kalatori) .. 1,1 milj. €

*) Oikaistu Sataman vaikutus vuoden 2014 tilinpäätöksestä **) Vanha-Lahti Oy:n purku

naa euroa ilman telakan osuutta. Viime vuonna kaupungin nettoinvestoinnit olivat 28,3 miljoonaa euroa. Investointeihin ei tähän mennessä ole tarvittu lainaa, vaan ne on hoidettu tulorahoituksella, sijoituksia kotiuttamalla ja kassavaroilla. – Jos tällä investointitahdilla emme saa pidettyä kaupunkia elinvoimaisena, niin millä sitten? Tavoitteena on turvata nykyisten yritysten kilpailukyky ja houkutella tänne uusia yrityksiä, Raita muistuttaa. Kaupunki on satsannut myös yrityspalveluihin ja työllisyydenhoitoon, mikä Raumalla on aivan huippua. Tästä on hyvänä esimerkkinä valtakunnallinen PARTY-hanke, jota Rauma vetää.

• Myllytontun päiväkoti ........................................... 1,2 milj. €

Kuntien talouden suunnittelukausi on vähintään kolme vuotta ja investointeja mietitään 5–10 vuoden aikajanalla. Uudessa kuntalaissa korostetaan konserninäkökulmaa. Kaupungilla emona on konsernijohto, jolloin aiempaan verrattuna konserniohjaus ja omistajapolitiikka korostuvat. Päänvaivaa niin kaupungin päättäjille kuin virkamiehille aiheuttavat soteuudistus ja uudet itsehallintoalueet, joista on vielä hyvin vähän varmaa tietoa. – Tässä ollaan kunnallisen itsehallinnon ytimessä. Käykö niin, että jatkossa saamme valtionavut vain opetukseen, kulttuuriin ja vapaa-aikaan, talousjohtaja pohtii.

TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupungin tulos ennen satunnaisia eriä oli 12 miljoonaa euroa alijäämäinen. Mervi Raidan mukaan tulosta voidaan pitää hyvänä ottaen huomioon, että verorahoitus väheni 5,5 miljoonaa euroa. Tulorahoitusvaje kyettiin kattamaan sopeuttamistoimenpiteillä. Kaupungin palvelutuotanto hoidettiin yli 5 miljoonaa euroa pienemmillä nettomenoilla edellisvuoteen 2014 verrattuna. Talkoovapaat ja eläköityminen näkyvät henkilöstökuluissa, jotka olivat yli 3 miljoonaa pienemmät kuin 2014. Kaupungin poistot ovat mittavat suurten investointimenojen vuoksi. Tasapainotus on tehtävä tulevina vuosina. Tilinpäätöstiedot tarkemmin rauma.fi/ajankohtaista

RAUMA HYVÄSSÄ SEURASSA Rauman kaupunkiseutu sijoittui seutukuntien elinvoimaindeksin vertailussa parhaaseen viidennekseen. Yhdestoista sija koko maassa on erinomainen saavutus, kun otetaan huomioon mm. pääkaupunkiseudun kunnille automaattisesti antamat lisäeväät, kaupunginjohtaja Kari Koski iloitsee. Elinvoimaindeksissä analysoitiin 70 seudun elinvoimaa kymmenellä muuttujalla, jotka liittyivät aluetalouteen, työllisyyteen, vetovoimaan, osaamiseen, taloudelliseen kantokykyyn ja tulokertymään. – Mielestäni elinvoimaindeksi on erittäin hyvä kuntien keskinäiseen vertailuun, koska silloin kun puhutaan elinvoimasta, puhutaan mm. hyvinvoinnista, kilpailuky-

vystä, kannattavuudesta, tuloksellisuudesta, dynaamisuudesta, energisyydestä, ketteryydestä ja notkeudesta. Indeksin tulos on yksi hyvä lisäväline Rauman markkinointiin.

vista, tosin eri syistä. Tuskin esimerkiksi yritykset kovin helposti kiinnostuvat heikommista kunnista, joista valtaosa näyttää sijaitsevan Itä- tai Pohjois-Suomessa.

Elinvoimaisimmat seudut keskittyvät pääasiassa Helsinki–Vaasa -kasvukäytävän varrelle ja Lounais-Suomeen. Kosken mukaan kaupungin hyvä sijoitus on jo nyt herättänyt joidenkin Rauman ulkopuolisten tahojen mielenkiinnon.

Elinvoimaindeksin julkaisi valtiotieteen tohtori Timo Aro helmikuun alussa. Analyysin tilaajana toimi Suomen kasvukäytävä verkosto.

– Kun Rauma sijoittuu parhaaseen viidennekseen, indeksillä on suurikin merkitys. Oma käsitykseni on, että eri tahot ovat kiinnostuneita erityisesti parhaaseen viidennekseen kuuluvista kunnista, mutta myös huonoimpaan viidennekseen kuulu-

Kaupunginjohtaja Kari Koski on Rauman sijoituksesta mielissään.

RAUMA KOTOUTTAA TOTTUNEESTI Teksti: Sanni Salonen kuvat: Kalle Aaltonen ja Pirkko Ylilammi

Raumalaiset ovat vuosien aikana tottuneet monikulttuurisuuteen. Kaupan maitohyllyllä voi yhtä hyvin törmätä naapurin Erkkiin kuin puolalaiseen rakennustyömieheenkin. Tämä on suurin syy sille, että reilu vuosi sitten kaupunkiin tulleet syyrialaispakolaiset on otettu vastaan esimerkillisesti. Kaupungin sosiaalipalvelujen johtaja Leena Kivimäki kertoo, että heidän kotoutumisensa on sujunut ”niin hyvin kuin suinkin on mahdollista”. – Olkiluodon rakennustyömaa ja siellä työskentelevät komennusmiehet ovat olleet meille monella tavalla oppikoulu maahanmuuttoasioihin. Raumalla on varmasti paremmat valmiudet ottaa vastaan pakolaisia ja muita maahanmuuttajia kuin monessa muussa pikkukaupungissa, hän luonnehtii. Rauma vastaanotti ensimmäisen kerran kiintiöpakolaisia reilu vuosi sitten, kun 23 syyrialaista sai uuden kodin Raumalta. Tänä vuonna kaupunkiin saapuu 47 pakolaista, joista viidennes on maahanmuuttoviraston ohjauksen kautta tulevia kiintiöpakolaisia ja loput oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita. Vuodenvaihteessa toimintansa aloitti kaksi vastaanottokeskusta, SPR:n ylläpitämä keskus Varustajanvahessa ja Hoivapalvelu Metsätähti Oy:n ylläpitämä Villa Meri Porintien varressa.

Kaveriksi uimahalliin, oppaaksi kauppaan Käytännössä syyrialaispakolaisten kotoutuminen on tarkoittanut esimerkiksi sitä, että he ovat oppineet hyvin kieltä, lapset ovat saaneet raumalaisia kavereita ja osa aikuisista on jopa työllistynyt. – Kotouttaminen on kuitenkin vain hyvin pieneltä osin viranomaisten varassa. Kun perustarpeet, kuten asunto, terveydenhuolto ja välttämätön toimeentulo on turvattu, aletaan kaivata myös kolmannen sektorin, yritysten ja tavallisten kaupunkilaisten panosta.

Ankkurpaikkaan on perustettu terapiaryhmä. Pakolaisten kotoutumista on tuettu monella tavalla. Esimerkiksi Kriisikeskus Ankkurpaikkaan on perustettu terapiaryhmä, jossa pureudutaan lähtömaassa koettuihin traumoihin, kouluihin on lisätty valmistavan opetuksen määrää ja pakolaisille on tarjottu lääkäripalveluja omalla kielellä. Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja Katulähetyksen kautta on välitetty kaveripalveluja mm. kauppa-asiointeja tai uimahallikäyntejä varten, ja jalkapallo-otteluihin on jaettu ilmaislippuja Pallo-Iirojen toimesta.

Kaupungin aikuisja perhetyön päällikkö Saila Hohtari muistuttaakin, että pakolaisten sopeutuminen raumalaiseen elämänmenoon on kaikkien kaupunkilaisten asia. Jos vapaaehtoistyö ei tunnu omalta tai siihen ei riitä aikaa, omaa leiviskäänsä voi hoitaa ihan arkisissa tilanteissa. Kysymys on ihmisen kohtaamisesta. – Itse esimerkiksi neuvoin marketissa syyrialaismiestä, joka pohti, kumpi hinta oli housuille ja kumpi takille. Tällaisten tilanteiden kautta maahanmuuttaja oppii vallitsevaa kulttuuria ja saa tunteen siitä, että on tervetullut maahan ja kaupunkiin, Hohtari miettii.

Tulkkipalvelujen tarve kasvaa Tänä vuonna vastaanotettavat pakolaiset asettavat kotouttamiselle uusia haasteita. Kivimäkeä ja Hohtaria ei niinkään mietitytä pakolaisten määrä kuin kansallisuuksien moninaistuminen. – Kielipulmat tulevat varmasti lisääntymään. Tulkkauspalveluja tarvitaan nykyistä enemmän, mutta Rauman kokoisessa kaupungissa niiden saatavuutta voi olla vaikea taata, Kivimäki sanoo. Tänä vuonna vastaanotettavien pakolaisten määrä on asukaslukuun suhteutettuna samalla tasolla kuin muuallakin maakunnassa.

Teodora Barb Dudan ja Lucas Marchetti Alvez viihtyvät hyvin suomalaisessa koulussa.

RAUMALAISKAVEREILLA TÄRKEÄ TEHTÄVÄ Teksti ja kuva: Sanni Salonen

Nanun yhtenäiskoulun vajaasta neljästäsadasta oppilaasta noin viidelläkymmenellä on maahanmuuttajatausta. Heidän joukkoonsa lukeutuvat myös Teodora Barb Dudan, 16, ja Lucas Marchetti Alvez, 16, jotka ovat nyt reilun puolen vuoden ajan käyneet tavallista ysiluokkaa. Edellinen lukuvuosi valmistavalla luokalla oli heidän mukaansa varsin tarpeellinen, koska suomen kieli on ollut vaikea ottaa haltuun. Molemmat ymmärtävät suomea sujuvasti, mutta puhumista he arastelevat. Oikean taivutusmuodon valinta on edelleen välillä silkkaa arpapeliä. – Meitä varoiteltiin tavallisen peruskoululuokan haasteellisuudesta ihan aiheellisesti. Asioiden opiskelu vaatii meiltä kolme kertaa enemmän aikaa kuin kantasuomalaisilta, mutta koetuloksissa kielitausta ei enää näy, Teodora kuvailee. Tämä pätee molempien nuorten kohdalla, sillä kummallakin kokeiden saldona on pitkä rivi kiitettäviä numeroita. Tässä auttaa se, että koulunkäynti on sujunut mallikkaasti jo lähtömaissa ja pohjatietoja on karttunut riittävästi opiskelun tueksi.

Koulussa siistiä ja rauhallista Teodora ja Lucas ovat sitä mieltä, että opiskelu suomalaisessa peruskoulussa on itse asiassa melko helppoa. – Iso kiitos siitä kuuluu opettajille, jotka ovat täällä huippuammattilaisia toisin kuin

kotimaassani Uruguayssa. Siellä kuka tahansa kaksikymppinen voi ryhtyä opettajaksi ja lukea opetettavat asiat suoraan kirjasta, Lucas kuvailee. Samaa sanoo myös Romaniasta kotoisin oleva Teodora. – Koulussa on myös ihanan rauhallista, siistiä ja suunnitelmallista. Ei ole mikään ihme, että Suomi on opetuksen mallimaa, koska täällä panostetaan oppimiseen niin paljon, hän miettii. Teodora tuli perheineen Raumalle isän työn perässä, Lucas taas saapui kaupunkiin sisarustensa ja äitinsä kanssa, kun hänen äitinsä löysi itselleen raumalaisen miehen. Kotoutuminen uuteen asuinympäristöön on molemmilla sujunut saman kaavan mukaisesti: ensin tuli kulttuurishokki, mutta nyt puolentoista vuoden jälkeen Rauma tuntuu jo ihan kodilta. Kumpikin on saanut osakseen pitkiä katseita ja varautunutta suhtautumista, mutta ei juurikaan suoranaista rasismia. Valmistavan opetuksen lisäksi kotoutumisessa ovat auttaneet Raumalta saadut, suomalaissyntyiset kaverit. – Heiltä olemme oppineet sen, miten suomalaiset oikeasti elävät – mitä he tekevät lauantai-iltaisin, kun ei olla töissä tai koulussa. Lucas on erityisen viehtynyt suomalaisten luontosuhteeseen. – Jos raumalainen näkee maassa roskan, hän poimii sen ylös. Uruguayssa tapahtuu

päinvastoin – roskan päälle alkaa aika pian kasaantua uusia roskia. – Ja ihmiset myös liikkuvat luonnossa. Romaniassa ei juuri koskaan törmää lenkkeilijään, mutta täällä se on ihan tavallinen näky, Teodora miettii.

Valmistavan opetuksen kautta perusopetukseen Maahanmuuttajataustaiset lapset ja nuoret osallistuvat valmistavaan opetukseen ennen siirtymistään perusopetukseen. Opetuksessa keskitytään suomen kielen opetteluun, mutta myös paikallisen kulttuurin omaksumiseen. Valmistavan opetuksen ryhmässä integroidutaan mahdollisimman pian omien ikätovereiden mukaan taide- ja taitoaineiden tunneille ja omien edellytysten mukaan myös muille tunneille. Opetus kestää yleensä lukuvuoden, minkä jälkeen oppilas siirtyy tavalliselle peruskoulun luokalle. Raumalla valmistavaa opetusta annetaan neljässä ryhmässä Nanun, Merirauman ja Raumanmeren kouluissa. Nanun koulussa valmistavaa opetusta on annettu jo kuutisen vuotta.

VANHASSA RAUMASSA näkyy vauraus Teksti ja kuva: Pirkko Ylilammi

Raumalla on ollut vaurautta kautta historian. Se, mitä nyt näemme Vanhassa Raumassa, kertoo merenkulun kultaajasta 1880-luvulta aina 1900-luvun alkuvuosikymmenelle. Lähes joka talossa oli merenkulkijoita, jotka kilvan kohensivat ja koristelivat rakennuksiaan. Tulevasta maailmanperintöstatuksesta ei vielä osattu uneksiakaan. Kaupunki on viime vuosina organisoinut uudelleen alueen suojeluun liittyvät palvelut ja myös asiantuntijajoukko on kokenut sukupolvenvaihdoksen. Kätevimmin tietoa saa maailmanperintökoordinaattori Jussi Telarannalta, joka ohjaa kulloinkin oikean tahon juttusille. Unescon maailmanperintökomitea on linjannut, että jokaisella maailmanperintökohteella pitää olla hoitokunta sekä ajantasainen hoito- ja käyttösuunnitelma. Telaranta on vastannut Vanhan Rauman hoito- ja käyttösuunnitelman valmistelusta. Työpajoissa ovat olleet mukana asukkaat, kiinteistönomistajat ja yrittäjät sekä eri hallinnonalojen viranomaiset paikallistasolta valtakunnan tasolle.

– Piakkoin valmistuvan suunnitelman tarkoituksena on ohjata maailmanperintökohteen suojelua, käyttöä ja kehittämistä. Samalla osoitetaan, miten maailmanperintökohteen erityisiä yleismaailmallisia arvoja, Outstanding Universal Value, säilytetään tehokkaasti nykyisille ja tuleville sukupolville. Telarannan mukaan hoito- ja käyttösuunnitelma ei korvaa olemassa olevia lakisääteisiä maankäytön ohjausvälineitä vaan täydentää niitä. – Vanhassa Raumassa pitää huomioida maailmanperintöarvot. Kun alueella suunnitellaan kaivu-, rakentamis- tai muutostöitä, kannattaa olla hyvissä ajoin yhteydessä viranomaisiin. Rakennettuun ympäristöön ja rakennuksiin kohdistuvat toimenpiteet ovat lähes aina luvanvaraisia, mitä ei aina muisteta. Korjausneuvonta, maailmanperintökohteen hoitoon liittyvät asiat sekä maailmanperintöavustuksiin liittyvät tehtävät hoidetaan monen eri tahon yhteistyönä. Kiinteistöjen kunnostamiseen ja hoitoon

voi saada tukea erityisesti kansallisista maailmanperintöavustuksista. Hakemukset tehdään nykyisin suoraan Museovirastolle, mutta hankkeiden valvojana toimii kaavoitusarkkitehti Hanna Elo, jolta saa myös neuvoa hakemuksen täyttämiseen. Tammelan varaosapankissa on yleisimpiä rakennusosia, kuten ovia, ikkunoita, saranoita ja hakoja. Korjausrakentamisasioissa Vanhan Rauman asukkaita palvelee myös Vanhan Rauman Taitajat -yritysverkosto. Kotitalousvähennys on tärkeä tukimuoto myös Vanhan Rauman kiinteistöjen korjauksissa.

Kysy neuvoa! Maailmanperintökoordinaattori Jussi Telaranta, p. 02 834 4282 Suunnittelun ohjaus ja Vanhan Rauman erityiselin, kaavoitusarkkitehti Henri Raitio, p. 02 834 3670 Korjausneuvonta ja maailmanperintöavustukset, kaavoitusarkkitehti Hanna Elo, p. 02 834 3068 Rakennetekninen neuvonta, tarkastusinsinööri Timo Heinilä, p. 02 834 4741

Matkailijat haluavat koteihin Living with Cultural Heritage – LiviHeri – on kestävää matkailua kehittävä kolmevuotinen hanke. Rauman lisäksi mukana ovat Visby Ruotsista sekä Kuldiga ja Aizpute Latviasta. Muina partnereina ovat Turun yliopisto ja latvialainen residenssijärjestö SERDE. Projektipäällikkö Laura Puolamäen mukaan hankkeen aikana kehitetään historiallisia kaupunkeja ja maailmanperintöä uudella tavalla esitteleviä matkailutuotteita sekä jaetaan osaamista kansainvälisissä restaurointityöpajoissa, joihin ovat tervetulleita niin talonomistajat, yrittäjät kuin

rakennusalan opettajatkin. Ensimmäiset työpajat ovat Latviassa heinäkuussa ja elokuussa 2016. Rauma pilotoi matkailutuotteita, joissa avainasemassa ovat maailmanperintöalueen asukkaat. – Matkailijoita kiinnostaa tavallisten ihmisten arki Vanhassa Raumassa. Moni haluaisi päästä kurkistamaan koteihin ja nauttia vaikka kahvit asukkaiden kanssa. Myös kotimajoituksen kysyntä on kasvussa, Puolamäki kertoo. – Kiinnostusta on selvitetty yhteistyössä Vanha Rauma Yhdistyksen, kaupungin matkailun ja yrityspalvelu-

Vanhan Rauman visio 2025 Vanha Rauma on elävä, kansainvälisesti arvostettu ja esimerkillisesti hoidettu maailmanperintökohde, jossa Rauman kaupunki toimii hyvässä yhteistyössä asukkaiden, yrittäjien ja muiden osallisten kanssa.

Aito, elävä, ainutlaatuinen, kuvaavat projektipäällikkö Laura Puolamäki ja maailmanperintökoordinaattori Jussi Telaranta Vanhaa Raumaa. Heidät tavoittaa Tammelan talosta.

jen kanssa, ja pää onkin jo saatu auki. Usea talonomistaja on ilmoittanut kiinnostuksestaan ja kaksi taloa tarjoaa jo kotimajoitusta Airbnb-palvelun kautta. Ideana on, että asukkaat saavat lisätuloja, jotka he voivat käyttää oman kiinteistönsä hyväksi. – Raha liikkuu ilman välikäsiä asukkaiden ja asiakkaiden välillä. Palveluntarjoajat hoitavat itse velvoitteensa, kaupunki vain edistää heidän toimintaansa hankkeen kautta, Puolamäki selvittää. Hän on ollut yhteydessä myös Vanhan Rauman hotellija kahvilayrittäjiin, jotka voisivat tarjota aamiaispalveluja kotimajoittajille.

LiviHerissä edistetään matkailua kestävän matkailun periaatteiden mukaisesti. Hanke tuo Raumalle kansainvälisiä vieraita toukokuun lopulla. Kolmipäiväisen tapaamisen teemana on Participative, educational and sharing tourism. Raumalta mukana on niin asukkaita kuin yrittäjiäkin. LiviHerin blogia voi seurata osoitteessa: liviheri.wordpress.com Projektipäällikkö Laura Puolamäki, p. 02 834 4750

OPETTAJANKOULUTUSTA

Sähköä ei mäelle tullut Hynénin aikana, ja huoneiden lämmitys hoidettiin uunien avulla.

Raumalla 120 vuotta Teksti: Lauri Kemppinen Kuvat: Myllymäen Killan arkisto ja Pirkko Ylilammi

Raumalainen opettajankoulutus viettää tänä vuonna 120-vuotisjuhlaansa. Korkeahkon iän saavuttanut yksikkö on vuosien varrella kokenut suuria muutoksia, mutta perustehtävä, kouluttaa Suomeen päteviä ja ammattitaitoisia opettajia, on säilynyt ennallaan. Seminaari lähti liikkeelle vaatimattomasti. Kaupunki oli antanut uutta oppilaitosta varten maata kaupungin laidalla sijaitsevalta peltojen ympäröimältä kallioiselta kumpareelta, Myllymäeltä. Seminaarin rakennukset valmistuivat vasta muutama vuosi koulutuksen alkamisen jälkeen, joten opetus oli tällä välin järjestettävä muualla. Ensimmäiselle vuosikurssille otettiin 36 oppilasta. Heidät majoitettiin kaupunkilaisten koteihin, koska oppilasasuntoloita ei tuolloin ollut. Raumalla oli ilmeisesti hyvin tarjolla huoneita vuokrattavaksi, sillä tuo asia mainitaan yhtenä seminaarin sijoituspaikan perusteena. Seminaarin johtaja Oskar Hynén (1845–1913) katsoi tarpeelliseksi muistuttaa raumalaisia siitä, että huoneen vuokraajat ovat vastuussa vuokralaistensa kasvatuksesta. Seminaarin avajaisissa pitämässään puheessa hän toteaa: ”Kodin antajat, hoitakaa luonanne asuvia seminaarin oppilaita kuin omia lapsianne. Samoin kuin ette suo omissa lapsissanne pahetta, samoin älkää näissäkään oppilaissa”. Johtaja Hynénin puheesta on nykylukijan vaikea arvata, että seminaarin oppilaista osa oli jo reilusti yli 20-vuotiaita aikuisia. Kuten arvata saattaa, vallitsi seminaarissa hänen johtajakaudellaan kova kuri. Tämä ei kuitenkaan estänyt oppilaita koettelemasta opettajiensa kärsivällisyyttä. Suurlakon

aikana 1905 seminaarin juhlasalista katosi suuriruhtinaan kuva. Kuvaa etsittiin, mutta turhaan. Mielenosoituksia vastustanut seminaarin johtaja sai huomata asuntonsa ulko-oven saaneen peitokseen tervaa. Syyllisiä ei taaskaan löydetty.

Paikkakunnalle matkustamista helpotti juuri valmistunut rautatie. Ensimmäisiin valintakokeisiin saapui 110 hakijaa, joista kolmasosa pääsi koulutukseen. Neljä vuotta perustamisensa jälkeen seminaari oli saavuttanut täyden laajuutensa. Vuonna 1900 oppilaita oli 131, ja määrä pysyi osapuilleen samana toiseen maailmansotaan saakka. Paikkakunnalle matkustamista helpotti juuri valmistunut junarata – joka lienee ollut myös eräs niistä syistä, miksi uusi oppilaitos perustettiin juuri Raumalle. Muistettakoon, että kaupunkiin perustettiin samoihin aikoihin myös merikoulu ja lyseo sai uuden rakennuksen. Rauman seminaarin rakennukset saatiin käyttöön vuosisadan vaihteessa. Niitä pidettiin matkailunähtävyytenä. Nordbergin kirjakaupassa myytiin seminaarin rakennuksia ja puutarhaa esittäviä postikortteja. Raumalla oli nyt näyttää jotakin muuta kuin satamaa ja puisia kaupunkitaloja. Johtaja Hynén ei silti ollut tyytyväinen. Hänen mielestään seminaarin rakennukset olivat sekä rumia että epäkäytännöllisiä, rakennusjälki oli huonoa ja erityisesti uunit epäonnistuneita.

Vanhaan seminaariin pääsi oppilaaksi kansakoulupohjalta. Kansalaissodan jälkeen seminaarin pääsyvaatimuksia korotettiin. Keskikoulun suorittaneita mieshakijoita ei kuitenkaan löytynyt riittävästi, joten 1920-luvulla Raumalla koulutettiin opettajaksi myös naisopiskelijoita. Heidän lisäkseen Raumalla opiskeli myös ylioppilastutkinnon suorittaneita ns. hospitantteja, jotka saivat kelpoisuustodistuksen harjoiteltuaan vuoden normaalikoulussa. Toisen maailmansodan aikana Rauman seminaarin tiloissa toimi sekä Rauman että Sortavalan seminaari – toinen aamulla, toinen illalla. Näillä kahdella oppilaitoksella oli sama johtaja, mutta eri opettajakunta. Itä-Suomen seminaariksi muuttunut Sortavalan seminaari siirtyi Joensuuhun 1950-luvun alussa. Keskikoulupohjainen seminaari muuttui nelivuotiseksi 1948. Vuodesta 1968 alkaen Rauman seminaarin pääsyvaatimuksena oli ylioppilastutkinto. Seminaarin johtajana toimi 1940-luvun lopulta seminaarin päättymiseen sama henkilö, Toivo Laurilehto. Raumasta tuli yliopistokaupunki vuonna 1974, jolloin Turun yliopiston Rauman opettajankoulutuslaitos aloitti toimintansa entisen seminaarin tilalla. Nykyisin Rauman opettajankoulutusyksikössä on yhteensä noin 900 opiskelijaa. Opettajankoulutus ei ole koskaan historiansa aikana ollut niin laajaa, kuin se nykyisin on. Opettajankoulutus on selvinnyt historiansa aikana muutoksista hyvin. Raumalla opettajankoulutusta on lisätty samaan aikaan, kun sitä muualla on vähennetty. Selviytymisen taustalla lienee monia syitä, kuten muutoskyky ja onnistunut strategia, mutta aivan erityisesti se on johtunut Rauman kaupungin ja maakunnan tarjoamasta jatkuvasta tuesta.

23.-31.

7.2016

Perinteinen ja uudistuva

KAUPUNKIFESTIVAALI Teksti: Leila Stenfors

Pitsiviikko järjestetään jälleen tutulla paikallaan heinäkuun viimeisellä viikolla 23.–31.7. Yhdeksän päivää kestävä kaupunkifestivaali tarjoaa kaikille kaupunkilaisille paljon tuttua ja perinteistä, mutta myös jotain uutta Pitsiviikon jokavuotisellekin kävijälle. Pitsiviikon runsas ohjelma kootaan kevään aikana käsiohjelmaksi, joka ilmestyy painettuna juhannuksen aikoihin. Jokaisen taiteilijan, käsityöläisen sekä näyttelyn- ja ohjelmanjärjestäjän ansiosta läheltä ja kaukaa tuleville vieraille riittää nähtävää ja koettavaa. Omaleimainen kaupunkifestivaali rakentuu ohjelmasta, jota jokainen kaupunkilainen voi osaltaan olla tekemässä. Ota yhteyttä kaupungin kulttuuripalveluihin, niin myös sinun tapahtumaideasi voi olla osa tulevan kesän Pitsiviikkoa! Ilmoita käsiohjelmaan tuleva ohjelma huhtikuun puoliväliin mennessä kulttuurituottaja Leila Stenforsille, leila.stenfors@rauma.fi

Pitsiviikolla voi tehdä ympäristötekoja Kymmenien tuhansien kävijöiden kaupunkifestivaali tarkoittaa järjestäjille tarkkojen jätehuoltoon liittyvien suunnitelmien tekemistä. Ihmisten juhliessa Mustan pitsin yötä jätehuollon on toimittava, jotta tapahtuma-alue pysyy siistinä ja viihtyisänä. Alkuvuodesta olemme kyselleet raumalaisten kokemuksia siisteydestä. Turun ammattikorkeakoulun ympäristöteknologian opiskelijoiden selvitystyö valmistuu kevään aikana. Tutkimuksen tulokset kertovat, mihin suuntaan jätehuoltoa tulee kehittää. Tavoitteenamme on jo tulevana kesänä opastamalla ja ohjeistamalla tehostaa kierrätystä. Jokainen Pitsiviikon kävijä voi tehdä ympäristöteon huolehtimalla roskansa tapahtuma-alueella sijaitseviin lajittelupisteisiin.

RAUMA-PÄIVÄ

sunnuntaina 17.4. OHJELMAA MONEEN MAKUUN • Lastentapahtuma, järjestäjänä Nihattulan nuorisoseura

Rauma-päivän ympärillä on lisäksi paljon muuta ohjelmaa, mm. Haumenipoisin • Kaffeholan, järjestäjinä Nortamo-Seor ja kulttuuripalvelut konsertti, Rauman musiikkiopiston iltasoitto ja Evästauko Rauman • Toritapahtuma sisältäen Pyhän Ristin kirkossa. järjestötorin, järjestäjinä Marva Hannu Heino vetää opastetun kierroksen Media ja kulttuuripalvelut Nummen alueelle ja Rauman Oppaiden • Rauman soittokunnan konsertti, mukana pääsee bussikierrokselle. solistina Jukka Perko, Ohjelmassa myös Rauma Flikkatten järjestäjänä kulttuuripalvelut Göörin ja lauluyhtye Myytin konsertti, Ikäkeskuksen järjestämä ”kyläkierros” Lapin kyliin sekä Aikuis- ja perhetyön avoimet ovet -tapahtuma.

Tarkka ohjelma julkaistaan lehdissä noin viikko ennen Rauma-päivää.

1.96 1.65

24 0.48

1.89

1.9 1.90

1.77

0.38

1.84

1.9

161 1.62

1.38

163

1.63

1.37

1.98 1.93

1.81 1.39 162

1.93

1.94

1.8

1.80

001

160

1.91

1.94

1.5

159

1.89

1.86

1.90 1.91

1.95

1.8

-1. 50

1.9

2.8 2.59

168

1.91

2.08

2.10

2.02

8126108

2.3

2.65

1.96 2.42

1.66

1.85

2.7 2.1

1.36 2.36

178

2.37

1.62

2.34

167

1.42

3.0

19x3,5m VP

15x2,5m VP

166

2.64

2.72

2.37

1.48

2.9

.5 0

-1 .5

olemassa oleva luonnonkivimuuri

165

25x2,5m VP

10x3m VP

15 AP

2.31

2.76 3.12

-1.50

1.41

2.19

1.7

1.66

2.25

2.49

1.28

1.67

1.60

175 1.96 1.20 100 1.70 2.31

169

1.62

100

173

1.9

1.76

164

10x2,5m VP 001

1.99

1.85

1.60

876-4-M602 201

172 171

-1

-1 -1.50

mahd. laituri- /porraslaituriyhteys 174

170

2.29

1.7

1.82

-2

202

1.76

13 AP

81265 3.740

1.93

2.191

2.70

8P1.60

2.37

1.78

1.92

1.9 varasto

nostopaikka/huoltolaituri

176

876:4

1.40

3.34

2.8

13 1.82

3.28

2.79

3.0

1.71

8 AP

1.77

1.82

1.96

-1 -1

30x2m VP

2.75

1.72

1.95

1.94

3.51

1.93

1.9

8 AP

1.99

1.98

3.68

3.32

1.85

3.0

3.36

3.59

1.58

1.72

1.89

1.99 1.94

1.89

3.84

13 1.79 AP

1.75

1.97 1.9

-1 -1

4.02

1.75

1.7

3.47

3.3

1.77

1.88 1.90 1.96

1.90

177

1.80

1.90

1.88 1.93

1.9

1.9 -1 -1

3.63

3.77

4.15

1.9 1.89 1.94

1.90

1.98

1.82

1.73

1.98

1.88

1.8

1.92

1.95

1.92 ( KAUSIPYSÄKÖINTI1.96 MAHDOLLISUUS) 1.92

1.9

1.82

51 1.79 1.82

4.28 24.16

1.95 1.91

1.9

1.90

1.93

1.70

1.94

3.79

1.81 1.68

1.94

1.9 1.98

1.86

1.92

1.94

1.92

1.88

1.9

2.90

2.32

vaihtoehtoinen täytön reuna 61

1.4

180

19 0

4.42

4.75

0.73

0.72

3.43

2.55

3.34

5.38

0.76

5.64

säilytettävä avokallio 5.74

uusi porrasyhteys

6.69

6.38

6.22

17 AP

5.81

kioski

SYVÄRAUMANLAHDEN

venepaikkoihin muutoksia Teksti: Kalle Aaltonen

Suvitien kevyenliikenteenväylän, niin sanotun rantaraitin rakentaminen poisti käytöstä Syväraumanlahden etelärannan laiturit 2–7 ja osan laiturin 8 venepaikoista alkuvuodesta 2016. Töiden ajaksi laiturit siirrettiin lahden pohjois- ja itärannalle. Etelärannan laiturien 2–8 ja kokonaan käytöstä poistuvan Kappelinsalmen venesataman asiakkaille tullaan antamaan korvaavat venepaikat. – Kulku laitureille olisi rakennusvaiheessa lähes mahdotonta. Lisäksi laiturien peräkiinnitysvaijerit olisivat olleet työmaan sekä uuden kevyenliikenteenväylän tiellä, joten veneille piti keksiä korvaava kiinnitystapa, kertoo käyttöpäällikkö Markus Savolainen. Näin ollen pohjois- ja itärannalle sijoitettavat laiturit varustetaan venepuomeilla. Tilapäisratkaisuun mahtuu noin 100 venettä. – Laiturit siirrettiin pois työmaan alta ennakoidusti. Jos saisimme tiedon kesällä, että kaivutyöt aloitetaan elokuussa, emme mitenkään ehtisi siirtää laitureita enää siinä vaiheessa, Savolainen toteaa.

Veneille puomipaikat Alustavien suunnitelmien mukaan uudet laiturit, jotka rakennetaan rantaraitin

valmistumisen jälkeen, kiertävät sataman lähes kauttaaltaan. Kaikki uudet venepaikat tulevat olemaan puomipaikkoja. Savolaisen mukaan ajatus oli aluksi laittaa vanhoihin laitureihin venepuomit, mutta laiturien välit olisivat tulleet liian ahtaiksi. Uuden ratkaisun kanssa veneiden on myös turvallisempaa saapua paikoilleen.

Savolainen muistuttaa venepaikkojen haltijoita uusimaan paikkavarauksensa 31.3. mennessä. Uusimattomat venepaikat vapautuvat 1.4. klo 9 yleisesti varattaviksi.

Rantaraitin rakentaminen etenee

– Nykyään alueella on noin 250 venepaikkaa, mutta asiakkaita on päälle 100. Uuden ratkaisun myötä venepaikkoja saadaan reilu 150 riippuen lopullisesta suunnitelmasta, Savolainen pohtii.

Suvitien kevyenliikenteen väylän Merijakamon parkkialueen ja maalaiturin vieressä olevan roskakatoksen välinen osuus on jo osittain valmiina. Seuraavana vuorossa on entisen veneenlaskupaikan kohta, johon rakennetaan maapenger.

Palvelu on reaaliaikainen.

Rantaraitti tuo alueelle lisää toivottuja pysäköintipaikkoja. Suunnitelmien mukaan pysäköintipaikkoja löytyy pohjoisen Kisarannan puoleisen hiekkakentän lisäksi myös eteläpuolelta vanhan maalaiturin läheisyydestä sekä nykyisen kioskin lähettyviltä.

Venepaikkojen sähköinen varausjärjestelmä on ollut käytössä vuoden. Sähköiseen varausjärjestelmään siirryttiin käytännön syistä. – Ennen asiakkaan piti tulla kaupungintalolle katsomaan kartasta, onko joku paikka vapaana. Palvelu on reaaliaikainen, kun ihmiset voivat itse katsoa netistä, mitkä paikat ovat vapaana. Järjestelmän kautta myös maksaminen on mahdollista.

Tekn Kunnalliste

SUVITIEN RANTA-ALUE

ASEMAPIIRUSTUS, ITÄP

Hyväksynyt

005

5.44 5.84

1.26

RAUMAN

Tarkistanut

4.99 5.73

0.89

8126072

3.30

3.48

3.42

+1.5

Tekninen virasto

170

3.54

4.75 3.58

0.70

katupuiden jaksottama kadunvarsipaikoitus

4.10

-3 0 -3.5 -4

160

2.03 0

150

(1.34) +1.8

+1.9

+1.7

140

3.19 1.27

130

3.78

0.72

2.58 2.53

+1.9

0.75

120

1.5

Suvitie

1.0

110

1.5 2.48

2.65

2.84

10 AP

10 0

1 AP

1.67

0.76

1.33

1.51

1.63

8126035

1.53

0.83

1.51

2.67

säilytettävä rantakaislikko

-4.5

-2.50 .5 -2

+1.5 1.11

10x3m VP

1.3

1.17

10x2,5m VP

jätepiste

16 AP

LUONN 13.53

5x3,5m VP

-1

10x3m VP

3.36

2.52

-1.50

-1. 50

1.26

9 AP

(1.44) +1.7

2.40

10x2,5m VP

-2

-1

22 AP

– Aiemmin ihmiset ovat pysäköineet autonsa jo muutenkin kapean Suvitien varrelle, mikä oli hieman vaarallista, toteaa suunnittelupäällikkö Riikka Pajuoja. Pajuoja arvelee, että Suvitien R-kioskille ulottuvan loppuosuuden työt aloitetaan tulevan syksyn aikana.

Suu

Piirt

M3 VP

M2 PY

VP AK C

CSR

VP VP

A PY P

KAAVOITUSKATSAUS PY

2016

Maakuntakaava Satakunnan vaihemaakuntakaava 2 Satakuntaliiton maakuntahallitus päätti 24.11.2014 (MH/126 §) käynnistää Satakunnan vaihemaakuntakaava 2:n laadinnan. Kaavan pääteemana on energiantuotanto: turve, bioenergia ja mahdollisesti tuulivoimatuotanto ja aurinkoenergia. Muita teemoja ovat soiden moninaiskäyttö, kauppa, maisema-alueet ja rakennetut kulttuuriympäristöt.

Aloitusvaihe Kaavan aloitusvaiheessa osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin nähtäville 27.4.–5.6.2015. Samaan aikaan lähetettiin Satakunnan kunnille sekä viranomaisille ja muille yhteistyötahoille lausuntopyynnöt sekä tavoitekysely jatkosuunnittelua varten. Tavoitekyselyssä pyydettiin esityksiä teemoittain valtakunnallisia alueiden käyttötavoitteita tarkentaviksi maakunnallisiksi ja seudullisiksi tavoitteiksi. Kaavatyötä varten perustettiin yhteistyöryhmä (SataYTR), johon kunnat, viranomaiset ja sidosryhmät ovat nimenneet edustajansa. Tavoitteena on kestävien energiaratkaisujen maakunta. Tavoitteet pohjautuvat valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin, maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimuksiin sekä kansallisiin ja satakuntalaisiin strategioihin ja työssä laadittuihin

ja laadittaviin selvityksiin sekä kuntien ja sidosryhmien tavoite-esityksiin. Satakunnan ilmasto- ja energiastrategian visiona on, että Satakunta on ilmastoystävällinen, kestävien energiaratkaisuiden maakunta. Vaihemaakuntakaava 2:lla tuetaan tätä visiota. Tavoitteena on uusiutuvan energian ja biotalouden kasvumahdollisuuksien edistäminen, muuttuvan kaupan mahdollisuuksien tunnistaminen sekä maakunnan kulttuurisen identiteetin vahvistaminen asukkaat ja luonnonympäristö huomioiden. Tavoitteena on myös kotimaisen energiantuotannon lisääminen ja huoltovarmuuden edistäminen. Suunnittelun perusperiaatteina ovat hyvän elinympäristön luominen sekä ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän kehityksen edistäminen.

Kaavaa varten laadittavat selvitykset Satakunnan vaihemaakuntakaava 2:n suunnittelua varten on selvitetty turvetuotannon nykytilan vesistövaikutukset Satakunnassa. Seuraavassa vaiheessa tarkastellaan uusien turvetuotantoalueiden vaikutuksia nykytilanne ja mahdolliset tuotannosta poistuneet alueet huomioon ottaen.

Kaavan perustietoaineistoksi laadittu Bioenergia- ja puuterminaaliselvitys valmistui syksyllä 2015. Selvityksessä paikallistettiin nykyisin käytössä olevia bioperäisen materiaalin kokoamis- ja käsittelyterminaaleja sekä etsittiin potentiaalisia uusia terminaalialueiksi soveltuvia alueita. Kaavaa varten laadittava Satakunnan kaupan palvelurakenteen selvitys valmistuu alkuvuodesta 2016. Selvityksen tavoitteena on laatia Satakuntaan perusteltu ennuste alueen kaupan palveluverkoksi ja mitoitukseksi vuoteen 2035. Satakuntaliitto on käynnistänyt myös esiselvityksen suuria pinta-aloja vaativien aurinkoenergian tuotantoalueiden tarkastelusta maakunnallisella tasolla. Selvitys on osa maakunnan kehittämisrahalla rahoitettavaa hanketta.

Alustava aikataulu Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 valmisteluvaiheen suunnittelu käynnistettiin vuoden 2016 alussa ja tavoitteena on saada se kuulemisvaiheeseen loppuvuodesta.

KAAVOITUSKATSAUS

2016

Vireillä olevat yleiskaavat 1. Yleiskaava 2025 Koko kaupunkia koskeva yleiskaavatyö jatkuu yleiskaavaluonnoksen valmistelulla. Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Juha Eskolin ja kaavoitusarkkitehti Outi Virola

8. Sammallahdenmäen osayleiskaava

18. Nummi

Sammallahdenmäen maailmanperintöaluetta ja sen ympäristöä koskeva osayleiskaava. Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Juha Eskolin ja kaavoitusarkkitehti Hanna Elo

Vanhentuneen asemakaavan ajanmukaistaminen huomioiden alueen valtakunnalliset kulttuurihistorialliset arvot. Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Jouni Mäkinen ja kaavoitusarkkitehti Mervi Tammi

Vireillä olevat asemakaavat 9. Pohjoinen koulu Koulun asemakaavan laatiminen. Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Henri Raitio

10. Jepyrtie

Vireillä olevat osayleiskaavat

Uusien erillispientalotonttien ja rivitalotontin kaavoittaminen olemassa olevalle pientaloalueelle. Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Hanna Elo

2. Keskustan osayleiskaava

11. Tärpättitislaamo

Tutkitaan keskusta-alueen elinvoimaisuutta tukevia kehittämismahdollisuuksia yhteen sovittaen sen erityisarvoihin. Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Juha Eskolin ja kaavoitusarkkitehti Mervi Tammi

Tärpättitislaamo metsäteollisuuden yhteyteen Maanpääntien varteen. Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Jouni Mäkinen

3. Koillinen osayleiskaava Teollisuus-, varasto- ja logistiikka-alueen suunnittelu liikenneratkaisuineen mm. luontoja historia-arvot huomioivalla tavalla. Kaavatyön yhteydessä selvitetään aurinkovoimaloiden sijoitusmahdollisuus alueelle. Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Juha Eskolin ja kaavoitusarkkitehti Jouni Mäkinen

4. Vanha-Lahden osayleiskaava Kaava laaditaan vaiheissa tapahtuvaa asemakaavoitusta varten. Alueelle sijoitetaan asumista, virkistystä ja pohjoisen alueen koulu. Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Juha Eskolin ja kaavoitusarkkitehti Henri Raitio

5. Pohjoisten kylien osayleiskaava Alueelle laaditaan Sorkan ja Haapasaaren rekisterikyläalueita koskeva yleispiirteinen kaava. Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Juha Eskolin ja kaavoitusarkkitehti Hanna Elo

6. Itäisten kyläalueiden osayleiskaava Leader-rahoituksella valmisteltava Kuolimaan, Kodiksamin ja Mäentaan kyläalueita koskeva osayleiskaava. Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Juha Eskolin ja kaavoitusarkkitehti Hanna Elo

7. Kortelan alueen osayleiskaava Alueelle laaditaan kyläalueen ympäristöä koskeva osayleiskaava, jossa määritellään alueen maankäytön toimintaedellytykset. Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Juha Eskolin ja kaavoitusarkkitehti Hanna Elo

12. Aurinkoenergian tuotantoalue Aurinkovoimala-alueen suunnittelu Koilliselle teollisuusalueelle. Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Jouni Mäkinen

13. Lapin keskusta Kylän keskusta-alueen kehittämismahdollisuuksien tutkiminen sekä kiinteistöja kaavarajojen yhdenmukaistaminen. Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Mervi Tammi

14. Tilaa vaativan kaupan alue Paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan alueena kehitettävä alue. Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Outi Virola

15. Vanha-Lahti I Uusi pientaloalue. Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Henri Raitio

16. Karin kenttä Alueen kehittäminen monimuotoisena keskusta-alueen osana ja uuden uimahallin sijoituspaikan tutkiminen. Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Mervi Tammi

19. Kanalinsuu Uutta merellistä keskusta-asumista. Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Jouni Mäkinen

20. Fåfänga Virkistys-, majoitus- ja vapaa-aikatoiminnan alue. Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Outi Virola

21. Kuuskajaskari Virkistys- ja vapaa-aikatoiminnan alue. Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Mervi Tammi

22. Salosen torppa Käyttötarkoituksen muuttaminen. Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Mervi Tammi

23. Pirttialho III Pientaloalueen laajentaminen. Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Henri Raitio

24. Nikulan väylä Kallionikulan asuinalueen kytkeminen kokoojakadun välityksellä Kourulantiehen. Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Jouni Mäkinen

25. Petäjäksen alue Petäjäksen pienveneiden säilytys- ja telakka-alueiden kehittäminen. Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Juha Eskolin

26. Susivuori-Lakari Alueen maankäytön suunnittelu teollisuuden ja liikenteen näkökulmasta. Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Jouni Mäkinen

27. Nallepolku Hoivakotien rakentamista varten laadittava asemakaavamuutos Lotanpellolle. Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Hanna Elo

17. 3. kaupunginosa

28. Lensu

Asemakaavan ajanmukaisuustarkastelu ja toteutumattoman kerrostalokaavan muuttaminen siten, että nykyinen rakennuskanta säilyy. Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Outi Virola

Yleisten rakennusten korttelialueen uudelleenjärjestely. Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Henri Raitio

KAARO ROKINNOKKA

TIILIVUORI PALOAHDE

KINNO

PYYNPÄÄ

20 PETÄJÄS

31 37 16

UOTILA LAJO

VANHA RAUMA

LONSI

ÄYHÖ

KAPPELINLUHTA

SYVÄRAUMA

TUOMONIEMI

NIKULANMÄKI

TARVOLA

PAROALHO

KOURUJÄRVI

33 34

SAMPAANALA

LAPPI MONNA

KORTELA

Vireillä olevat asemakaavat, joiden käynnistämisestä on laadittu sopimus

29. Aarnkari

Aarnkarin saaren asemakaavoitus sekä Purjehtijankadun päässä sijaitsevan ranta-alueen asemakaavan muutos. Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Hanna Elo

3 2

8 7

30. Kalliohovi Kalliokadun, Alhonkujan ja Satamakadun välisen alueen asemakaavan muutos. Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Hanna Elo

31. Avainvahe Tontin sisäisen ajoyhteyden muuttaminen katualueeksi. Lisätietoja: kaavoitusavustaja Satu Sarkoranta

32. Maakaasuterminaali Nesteytetyn maakaasun (LNG) vastaanottoa, varastointia ja jakelua palveleva laitos satama-alueelle. Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Jouni Mäkinen

33. Tuomolantie Pysäköinnin uudelleen järjestely. Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Henri Raitio

34. Kuokkamaantie

36. R-Sarkon

Pysäköinnin uudelleen järjestely. Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Henri Raitio

Teollisuustontin laajentaminen. Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Outi Virola

35. Tuomistonkatu

37. Sahanpolku

Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueen muuttaminen rivitalojen korttelialueeksi ja yleisten rakennusten korttelialueeksi. Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Henri Raitio

Hoivakodin rakentamista ja liikenneturvallisuuden parantamista varten laadittava asemakaavamuutos Sinisaaren asuntoalueelle. Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Hanna Elo

KAAVOITUSKATSAUS

Vuonna 2015 hyväksytyt ja voimaan tulleet kaavat

2016

Asumiseen varattujen tonttien riittävyys

K-Rauta (Kortteli 374) asemakaava ja asemakaavamuutos

Lakarin asemakaava ja asemakaavan muutos

Kaava hyväksyttiin 19.1.2015 (KV 10 §) ja se on voimassa. Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Outi Virola

Kaava hyväksyttiin 22.6.2015 (KV 69 §) ja se on voimassa. Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Jouni Mäkinen

Rauman keskustan osayleiskaavan muutos ja laajennus TIVA

Lapin teollisuusalueen asemakaava ja asemakaavan muutos

Kaava hyväksyttiin 2.3.2015 (KV 22 §) ja se on voimassa. Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Outi Virola

Kaava hyväksyttiin 22.6.2015 (KV 70 §) ja se on voimassa. Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Juha Eskolin

Maanpääntien katualueen kumoaminen

Pientalot Vuoden 2015 aikana valmistui Tuomoniemen hiekkakuopan eli Jiippi- ja Vendavaheen asemakaava-alue. Luovutettavaksi tuli 21 omakotitalotonttia. Kaavatyö Jepyrtien pientalo- ja rivitaloalueen osalta on luonnosvaiheessa. Alueelle arvioidaan muodostuvan 14 tonttia. Tuomistonkadun asemakaavamuutos esteettömälle rivitaloasumiselle on edennyt ehdotusvaiheeseen.

Kumoaminen hyväksyttiin 25.5.2015 (KV 50 §). Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Juha Eskolin

Raumasterin asemakaavamuutos Kaava hyväksyttiin 25.5.2015 (KV 52 §) ja se on voimassa. Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Jouni Mäkinen

Tuomoniemen hiekkakuopan asemakaavamuutos Kaava hyväksyttiin 25.5.2015 (KV 51 §) ja se on voimassa. Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Henri Raitio

Vanha-Lahden osayleiskaavatyössä suunnitellaan alueelle merellistä asumista. Unaja-Voiluoto-Anttilan osayleiskaavassa osoitettiin 90 uutta rakennuspaikkaa.

Kaunisjärvenkadun kiertoliittymän asemakaavamuutos

Monipuolisen tonttitarjonnan, talouden ja kestävän kehityksen kannalta edullisinta olisi saada myös yksityisessä omistuksessa olevat asemakaavoitetut tontit markkinoille.

Kaava hyväksyttiin 22.6.2015 (KV 71 §) ja se on voimassa. Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Juha Eskolin

Kaljasjärven ranta-asemakaavan muutos Kaava hyväksyttiin 28.9.2015 (KV 86 §) ja se on voimassa. Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Mervi Tammi

Maanpäänniemen alueen asemakaava ja asemakaavamuutos Kaava hyväksyttiin 28.9.2015 (KV 87 §). Kaava ei ole voimassa, koska siitä on valitettu Turun hallinto-oikeuteen. Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Outi Virola

Kortteli 217, Pläkkluat asemakaavamuutos Kaava hyväksyttiin 2.11.2015 (KV 99 §) ja se on voimassa. Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Jouni Mäkinen

Kanalin Länsirannan asemakaavamuutos Kaava hyväksyttiin 23.11.2015 (KV 108 §). Kaava ei ole voimassa, koska siitä on valitettu Turun hallinto-oikeuteen. Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Mervi Tammi

KAAVOITUSOSASTO Asiakaspalvelu

Kaavoitusjohtaja

Kaupungin palvelupiste Pyyrman Valtakatu 2, 26100 Rauma p. 02 834 5002

Juha Eskolin

Avoinna ma, ke ja to klo 9–16, ti klo 9–17 ja pe klo 9–15 Asiointisähköposti: kaavoitus@rauma.fi

Kaavoitusavustajat p. 02 834 3660

Kaavoitusarkkitehdit Hanna Elo Leena Joki-Korpela Jouni Mäkinen Henri Raitio Mervi Tammi (kaavoitusjoht. sijainen) Outi Virola

p. 044 403 6018 p. 02 834 3663 p. 02 834 3665 p. 02 834 3670 p. 02 834 3664 p. 02 834 3672

Taina Heinonen Jussi Helminen Jarno Rostedt Satu Sarkoranta

p. 02 834 3668 p. 02 834 3667 p. 02 834 3666 p. 02 834 3662

Kaavan käsittelyvaiheista ja osallistumisesta saa lisätietoa kaavoituksen nettisivuilta osoitteesta rauma.fi/palvelut/kaavoitus.

PYYNPÄÄHÄN TULOSSA

leikkiin ja liikuntaan houkutteleva alue Teksti: Kalle Aaltonen

Pyynpäähän rakennetaan monipuolinen lähiliikuntapaikka. Useamman viraston yhteistyönä toteutetun yleissuunnitelman mukaan liikuntapaikka sijoitetaan Luoteisväylän ja Vähäkinnontien väliselle alueelle, jossa on ennestään nurmipintainen jalkapallokenttä. Suunnittelupäällikkö Riikka Pajuojan mukaan tavoitteena on toteuttaa tulevien vuosien aikana vaiheittain monipuolinen ja eri-ikäisille käyttäjille suunnattu alue, jossa on mahdollisuudet leikkiin ja liikkumiseen. Käyttäjiä tulee olemaan arviolta tuhansia. Lähellä on kouluja ja päiväkoteja, lisäksi lähiympäristöön on kaavoitettu uutta asutusta.

Skeittausta ja parkouria Ensimmäisessä vaiheessa toteutetaan noin tuhannen neliön skeitti- sekä ulkokuntoilu- ja parkourpaikka. Myöhemmin toteutettavia toimintoja ovat esimerkiksi leikkipaikka, tekonurmipintainen miniareena, juoksuradat ja pituushyppypaikka, tekniikkarata sekä ulkokuntoilun laajennus. Puolet nykyisestä nurmikentästä muutetaan tekonurmeksi.

– Kaupungilla on ollut tarve esimerkiksi monipuolisesta ulkoskeittialueesta jo vuosia. Lähiliikuntapaikka tulee muutenkin olemaan keskeisellä paikalla ja lähellä keskustaa. Lisäksi Pyynpään oma leikkipaikka on ihan alueen laidassa, mutta nyt sellainen tuodaan myös keskelle asuinaluetta, Pajuoja toteaa. – Merkittäviä muutoksia ovat myös valmistuvat selkeät polut ja reitit. Nykyisin alueella liikkuvat saattavat oikaista pihojen läpi kulkiessaan Luoteisväylän suuntaan. Tästä on jo tullut palautetta, Pajuoja kertoo.

Käyttäjiä tulee olemaan tuhansia. Lähellä on kouluja ja päiväkoteja.

Hiihtomaakin mahdollinen Muita myöhemmin mahdollisesti toteutettavia toimintoja ovat muun muassa hiihtomaa, frisbeegolfin harjoitteluradat sekä maastopyöräilypolku. Alueelle on suunniteltu uusia reittejä asemakaavan mukaisesti. Reitistö kytkeytyy niin sanottuun rengasreittiin. Vähäkinnontieltä on osoitettu liittymä paikoitusalueelle, joka voi samalla palvella myös koulujen varapaikoitusalueena. Pyöräpaikkoja on suunniteltu lähiliikuntapaikan sisäänkäynnin läheisyyteen. Lisäksi Pyynpään kouluilta kehitetään turvalliset yhteydet lähiliikuntapaikalle.

Kohti hiilineutraalia Raumaa

Kestävä kehitys kasvattaa YMPÄRISTÖTIETOISIA LAPSIA

”Miettikää minkälaisia ympäristötietoisia tulevaisuuden yrittäjiä meillä täällä kasvaa. Näillähän ihan virtaa cleantech suonissa”.

Teksti ja kuva: Sari Mantere

Rauman kaupungin varhaiskasvatustyö sai viime vuonna Kestävän kehityksen keke-oppaan. Sen avulla lasten parissa työskentelevät saavat käytännön vinkkejä teeman toteuttamiseen arjessa. Työ aloitettiin vuonna 2012, jolloin haluttiin levittää ympäristökasvatuksen teemaa kaikkiin kaupungin varhaiskasvatuksen yksiköihin. – Halusimme kestävän kehityksen työtä varten linkin päiväkoteihin, eikä vain ohjeita ylhäältä alaspäin. Kaikista varhaiskasvatuksen yksiköistä koottiin 25 yhdyshenkilöä, jotka pitävät yhteyttä ohjausryhmään ja vievät viestiä omiin työpaikkoihinsa, kertoo Onnelan päiväkodissa lastentarhanopettajana ja ympäristökasvattajana työskentelevä Eeva Aho. Hän vetää yhdyshenkilötoimintaa ja on ohjausryhmän sihteeri. – Yhdyshenkilöt ovat tärkeitä työn juurruttamisessa. Merkittävää on, että henkilökunta itse huomaa, mitä kaikkea on jo nyt tehty ympäristökasvatuksen ja muun kestävän kehityksen saralla. Samalla tulee

pohdittua tulevaisuuden mahdollisuuksia, listaa Eeva Aho ja muistuttaa, että myös lapset pääsevät vaikuttamaan asioihin.

Yhteistyöllä kaikki onnistuu Varhaiskasvatuksen yksiköt eivät pysty toteuttamaan kestävää kehitystä yksin. Mukaan keskusteluihin ja yhteistyöhön otettiin kaupungin muita yksiköitä, esimerkiksi hankinta- ja talotoimi, jätehuolto, ruoka- ja puhtauspalvelu sekä Rauman Energia. – Vastaanotto on ollut innostunutta. On kivaa huomata, että muutkin kuin varhaiskasvatus haluavat kantaa vastuunsa kestävän kehityksen toteuttamisesta, iloitsee Eeva Aho. Keke-opasta alettiin koota pikku hiljaa työryhmän voimin, ja se valmistui vuoden 2015 keväällä. Henkilökunta koulutettiin oppaan käyttöön, ja sisältöä on tarkoitus päivittää tarpeen tullen. Opas löytyy kaupungin nettisivuilta.

– Varhaiskasvatuksen kestävän kehityksen työ kulkee hienosti käsi kädessä kaupungin HINKU-hankkeen kanssa. Miettikää minkälaisia ympäristötietoisia tulevaisuuden yrittäjiä meillä täällä kasvaa. Näillähän ihan virtaa cleantech suonissa, nauraa Eeva Aho.

Muutakin kuin kierrätystä Kestävä kehitys on terminä vieras, ja se voi jäädä monelle kaukaiseksi. Keke-opas neuvoo, miten teemaa käsitellään lasten parissa ihmetellen, tutkien ja leikkien. – Se on muutakin kuin kierrätystä. Kestävään kehitykseen liittyy energian ja veden säästäminen, jätteen vähentäminen, liikenne, kulttuuri sekä lähiluonto ja ympäristö, listaa Eeva Aho. Haasteita ympäristökuormituksen vähentämisessä ovat tuoneet kiristyneet hygieniamääräykset, mutta yhdessä pohtimalla on löytynyt toimivia ratkaisuja. Keke-opas on kovassa käytössä Kortelassa Onnelan päiväkodissa, joka on ollut Vihreä Lippu -päiväkoti vuodesta 1999. Lasten kautta kestävän kehityksen ajatusten toivotaan kulkeutuvan myös koteihin. – Lasten vanhemmilta on tullut ympäristötietoisesta kasvatuksesta positiivista palautetta. Lapset voivat opettaa vanhempiaan, kertoo Onnelan päiväkodin johtaja Eila Vainila. Eeva Aholle myönnettiin vuoden 2015 varhaiskasvatusteko-palkinto. Rauman kaupungin varhaiskasvatus aikoo haastaa Porin kaupungin varhaiskasvatuksen kestävän kehityksen työn aloittamiseen Porissa.

Lapsia lähestytään lapsenomaisin keinoin ja apuna käytetään mm. satuhahmoja. Vasemmalla takana Eila Vainila ja Eeva Aho, edessä eskarilaiset Reeta Kähkönen, Jesse Rantanen ja Anette Heinilä.

TÖISSÄ kaupungilla

Antero Mäkilä, työpäällikkö Tekninen virasto, katutoimi teksti ja kuva: Kalle Aaltonen

Mitä työnkuvaasi kuuluu? Katutoimen päällikkönä työnkuvaani kuuluvat katutoimen johtaminen ja kehittäminen. Käytännössä vastaan kaupungin omana työnä toteutettavien infrahankkeiden rakentamisesta, kunnossapitotöistä sekä keskuskorjaamon toiminnasta.

Kuinka kauan olet ollut töissä Rauman kaupungilla? Maaliskuussa tulee täyteen puoli vuotta.

Miten päädyit tähän ammattiin? Lähdin aikoinaan Turkuun opiskelemaan rakennustekniikkaa. Sattumalta tutustuin henkilöön, joka houkutteli töihin erääseen maanrakennusfirmaan. Sitä kautta siirryin Turun kaupungille, josta sitten myöhemmin Rauman kaupungille. Varsinainen sattumien summa siis!

Miten Rauman kaduista huolehditaan? Kaupungin kaduilla on kolme kunnossapitoluokitusta, minkä mukaan katuja pidetään kunnossa. Talvikunnossapitoon kuuluvat lumen auraus, hiekotus ja hiekan poisto. Peruskunnostamista tehdään pääasiassa kesäisin. Uusien kaava-alueiden rakentaminen ja rakennuttaminen on ympärivuotista.

Minkä parissa työskentelet tällä hetkellä? Isoja rakennuttamisprojekteja ovat valtatie 8:n Luostarinkylän eritasoliittymä ja Lakarin alueen työt.

Mikä työssäsi on kaikkein mieluisinta? Kyllä se on monipuolisuus. Ollaan konttorilla, työmaalla ja palavereissa. Yksikään päivä ei ole samanlainen.

Millaista on työskennellä kaupungilla? Olen viihtynyt todella hyvin ja minut on otettu hienosti vastaan. Viihtyvyyteen vaikuttaa sekin, että olen Raumalta kotoisin ja sukuni on täällä.

Mitä teet töiden vastapainoksi? Käyn kuntosalilla.

SAVUTON RAUMA KUULUU KAIKILLE Teksti: Kalle Aaltonen

Tupakointi aiheuttaa Suomessa vuosittain tuhansia kuolemia sekä merkittäviä yhteiskunnallisia kustannuksia. Ei siis ihme, että peräti 244 Suomen kunnista on jo tehnyt päätöksen savuttoman toiminnan kehittämisestä. Laaja-alaisen yhteistyön tuloksena syntynyt Savuton Rauma -toimenpideohjelma hyväksyttiin kaupunginhallituksessa tammikuussa, ja se noudattaa valtakunnallisia Savuton Kunta -toimenpidekriteerejä. – Toimenpideohjelman tavoitteena on turvata lapsille ja nuorille savuton elinympäristö ja vahvistaa Rauman savutonta toimintakulttuuria. Tupakansavu on vaarallinen syöpää aiheuttava aine, joten kuntalaisten terveyden, jaksamisen ja hyvinvoinnin kannalta on tärkeää edistää savuttomuutta, kertoo sosiaali- ja terveysviraston suunnittelupäällikkö Kristiina Kuusio.

pikemminkin toimii esimerkkinä muille toimijoille vahvistaen väestön myönteistä asennoitumista tupakoimattomuuteen, Kuusio täsmentää.

liikuntapaikkapäällikkö Tommi Cederberg. Hän lisää, että tupakointipaikat järjestetään Äijänsuon jäähallilla ainoastaan aikuisten ottelutapahtumissa.

Savuton Rauma -ohjelman myötä tupakkatuotteiden käyttö on kielletty kaupungin omistamissa tai hallinnoimissa sisätiloissa ja ulkoalueilla sekä ajoneuvoissa ja työkoneissa. Tupakointikiellot merkitään selkeästi sisääntulojen yhteyteen kieltomerkeillä.

– Savuton Rauma -toimenpideohjelman mukaisesti tupakointipaikat poistetaan lasten ja nuorten harrastealueilta, joten uimahallin, talviharjoitteluhallin sekä harjoitusjäähallin tupakkapaikat poistettiin jo kokonaan. Samaa käytäntöä noudatetaan muillakin kaupungin liikuntapaikoilla, Cederberg jatkaa.

Toimenpideohjelman mukaan mahdolliset tupakointipaikat on sijoitettu ulos vähemmän näkyvästi siten, ettei tupakansavu pääse kulkeutumaan ulkoa savuttomiin sisätiloihin. Esimerkiksi Äijänsuon jäähallilla tupakkapaikkoja on jo siirretty. – Jäähallin edustan tupakkapaikat siirrettiin ovien läheisyydestä sivummalle, jotta katsojien ei tarvitse kulkea savun läpi halliin, eikä savu kulkeutuisi sisälle, kertoo

Kaupunki toimii esimerkkinä Rauman kaupunki on jo julistautunut savuttomaksi työpaikaksi, jossa tupakointi on kielletty työaikana. Jo tupakkalain mukaan tupakointi on kielletty mm. perhepäivähoidon sisätiloissa perhepäivähoidon aikana, päiväkotien sisä- ja ulkoalueilla sekä perusopetusta, ammatillista koulutusta ja lukio-opetusta antavissa oppilaitoksissa.

FAKTA Savuton Suomi 2040 Tupakointi on merkittävin vältettävissä oleva ennenaikaisten kuolemien ja sairauksien aiheuttaja Suomessa. Tupakkatuotteet eivät ole normaaleja kulutushyödykkeitä, sillä niiden aiheuttamiin sairauksiin kuolee noin 5 000 suomalaista vuosittain, ja heistä puolet työikäisinä. Tupakointiin liittyy merkittävä määrä muuta sairastuvuutta, inhimillistä kärsimystä sekä terveydenhuollon ja yhteiskunnan kustannuksia. Vähentämällä ja ehkäisemällä tupakointia lisätään terveyden tasa-arvoa. Savuton Suomi 2040 -strategia painottaa, että kaikilla on oltava mahdollisuus savuttomaan elinympäristöön ja mahdollisuus saada tukea tupakoinnin lopettamiseen. Joka toinen tupakoija kuolee tupakan aiheuttamiin sairauksiin, jos jatkaa tupakointiaan.

Kuusion mukaan ajatus savuttomasta kaupungista lähtee Savuton Kunta ja Savuton Suomi 2030 -ohjelmista. – Eihän tässä olla jyrkästi vaatimassa savuttomuutta raumalaisilta, vaan kaupunki savuttomana työpaikkana

(Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos)

KANSALAISOPISTO RAUMAN KANSALAISOPISTO TARJOAA LAPSILLE JA NUORILLE KUVATAITEEN, KÄSITYÖN JA TEATTERITAITEEN PERUSOPETUSTA. KÄSITYÖKOULU TAITAVA

TEATTERIKOULU

Aittakarinkatu 10 kasityokoulu@rauma.fi käsityönopettaja p. 044 793 4518 rauma.fi/kasityokoulu

Aittakarinkatu 10 ja Kellariteatteri, Pursikatu 4 teatterikoulu@rauma.fi opiston toimisto p. 02 834 4515 rauma.fi/teatterikoulu

Käsityökoulussa 9–16-vuotiaat tytöt ja pojat opiskelevat käsityön taiteen perusopetuksen mukaisesti. Oppilaiden työt esillä kansalaisopiston kevätnäyttelyssä 15.–17.4. Opistotalossa.

KUVATAIDEKOULU Lyseokatu 2 kuvataidekoulu@rauma.fi koulunjohtaja p. 044 793 3427 rauma.fi/kuvataidekoulu

KANSALAISOPISTON KEVÄTNÄYTTELYT Kodisjoen koulu, Kodisjoentie 1432 Lauantaina 9.4. klo 10–16 Sunnuntaina 10.4. klo 11–17

Opistotalo, Aittakarinkatu 10 Perjantaina 15.4. klo 10–18 Lauantaina 16.4. klo 10–16 Sunnuntaina 17.4. klo 11–17 Kahvila Tovi avoinna

Kuvataidekoulun, Käsityökoulun ja Teatterikoulun hakuaika on 1.5.–25.8. klo 14 mennessä. Hakulomakkeita saa hakuaikana kansalaisopistosta ja rauma.fi/lomakkeet.

Lapin kunnantalo, Kivisillantie 6 Lauantaina 16.4. klo 10–16 Sunnuntaina 17.4. klo 11–17

Kuvataidekoulussa 7–18-vuotiaat opiskelevat kuvataiteen yleisen oppimäärän perusteita. Kevätnäyttely huhtikuussa pääkirjaston vitriineissä ja huhti–toukokuussa kuvataidekoulussa.

RAUMAN MUSIIKKIOPISTON OPPILASVALINNAT Oppilasvalinnat järjestetään 30.5.–3.6. Valintatilaisuuteen ilmoittaudutaan 1.3.–30.4. musiikkiopiston nettisivuilla olevan sähköisen ilmoittautumisen kautta. Ilmoittautuminen edellä mainitun ajan jälkeen ei ole mahdollista! Syksyn 2016 musiikin varhaiskasvatuksen ryhmiin (musiikkileikkikoulu ja soitinvalmennus) sekä puhallinorkesterikouluun ilmoittaudutaan musiikkiopiston nettisivuilla olevan sähköisen ilmoittautumisen kautta 1.3.–30.4. Ryhmiin voidaan ottaa mukaan myös ilmoittautumisajan jälkeen, mikäli tilaa on. Musiikkiopiston kuoroihin on omat ilmoittautumiset syksyllä. Seuraa nettisivujemme tiedotuksia ja tapahtumakalenteria!

Lisätiedot: Rauman musiikkiopisto, Jani Huhtala, p. 02 834 3551. musiikkiopisto@rauma.fi rauma.fi/musiikkiopisto

AVOIMET OVET lauantaina 16.4.2016 Tervetuloa tutustumaan musiikkiopiston toimintaan avoimien ovien päivänä 16.4. klo 10–13. Osoite on Nortamonkatu 5. Paikalla on musiikkiopiston opettajia, ja pääset halutessasi kokeilemaan eri soittimia. Samalla voit osallistua soitintunnistukseen ja arvontaan. Voit myös ilmoittautua oppilasvalintoihin, musiikkileikkikouluun tai soitinvalmennukseen.

RAUMAN OPPAIDEN OPASTUSKIERROKSIA Rauma-päivänä 17.4. klo 14 opastettu linja-autokierros mm. Vanhan Rauman, metsäteollisuuden ja merenrannan maisemissa. Lähtö Pyhän Ristin kirkolta. Kesto 1 tunti. Maksuton. Rauman kansalaisopiston kanssa yhteistyössä 10.5. klo 17.30 opastettu pyöräkierros keskustan ja merenrannan maisemissa oppaan tarinoista nauttien. Lähtö Pyhän Ristin kirkolta. Kesto 2 tuntia. Kierros on tarkoitettu yli 12-vuotiaille. Osallistumismaksu 6 euroa. Nortamon syntymäpäivänä 13.6. klo 17.30 Nortamo-teemainen kävelykierros Vanhassa Raumassa. Lähtö kaupungintalon edestä. Kesto 1,5 tuntia. Maksu 6 euroa käteisenä oppaalle.

LIIKUNTA

Rauman Uimaseura tarjoaa ainoana satakuntalaisena seurana uimahyppyvalmennusta, kertoo puheenjohtaja Vesa Rosenqvist. Taustalla hyppää Veeti Harjunen.

Tasokasta hyppyvalmennusta RAUMAN UIMASEURASSA

Teksti: Sini Gahmberg kuvat: Juha Sinisalo

Miten mukaan? Uimahyppääminen ja uinti sopivat kaikille. Harrastuksen voi aloittaa ottamalla yhteyttä Rauman Uimaseuran toimistoon numeroon 044 237 3359 tai sähköpostitse raus.toimisto@gmail.com.

Rauman Uimaseura tarjoaa monipuolista liikuntaa lähes 550 jäsenelleen lapsista senioreihin. - Uimarinpolku alkaa seurassamme pienten lasten vesipeuhuloista ja vesiralleista, joissa opetellaan vedessä liikkumisen, uinnin, uimahyppyjen ja taitouinnin alkeita, ja jatkuu uintitekniikat osaavien nuorten ja aikuisten harraste- ja kilpauintiryhmissä, kertoo puheenjohtaja Vesa Rosenqvist. Aktiivinen uimahyppytoiminta käynnistyi jälleen puolitoista vuotta sitten hyppyleirillä, johon osallistuivat myös 15-vuotiaat raumalaisnuoret Antton Laine ja Veeti Harjunen. He harrastavat uimahyppyjä lähes parinkymmenen muun nuoren kanssa. Uimahyppääjien valmentajana toimii maajoukkuetason uimahyppääjä ja ammattivalmentaja Otto Lehtonen Salosta.

Veeti Harjunen harjoittelee edistyneiden ryhmässä haasteellisempia hyppyjä. - Mieluisin hyppy on puolitoista volttia eteenpäin, hän kertoo.

Tytöille ja pojille sopivan uimahyppyharrastuksen aloittaminen vaatii vain uimataitoa, ja kaiken muun oppii harrastuksen parissa. - Uimahyppy on monipuolinen laji, joka kehittää tasapainoa, lihaskuntoa, notkeutta, motoriikkaa sekä avaruudellista hahmotuskykyä. Harjoittelu on monipuolista, kehittävää ja haastavaa, Otto Lehtonen kertoo.

Perushypyistä kierteisiin ja voltteihin Uimahyppyjen alkeisryhmässä 8–14 -vuotiaille tytöille ja pojille opetetaan perushyppyjä, kuten ”jalat edellä veteen”, kierteitä ja voltteja. Kahdeksasluokkalaiset Antton ja Veeti harjoittelevat edistyneiden ryhmässä hieman vaikeampia hyppyjä. He hallitsevat jo perusasiat, ja vaikeustasoa voi korottaa muun muassa ottamalla vauhdin hyppyyn mukaan. Kummallekin mieluisin hyppy on puolitoista volttia eteenpäin.

UIMAHALLI UIMAKOULUT 5–9-VUOTIAILLE (Lapsen tulee olla täyttänyt 5 vuotta.) 11.4.–21.4.

ma–to

klo 16.30–17.45 kaksi alkeisryhmää

25.4.–6.5. 1. vko ma–to klo 16.30–17.45 kaksi alkeisryhmää 2. vko ma–ke, pe 25.4.–6.5. 1. vko ma–to klo 17.45–19 alkeis ja alkeisjatko 2. vko ma–ke, pe 9.5.–19.5.

ma–to ma–to

klo 16.30–17.45 kaksi alkeisryhmää klo 17.45–19 alkeisjatko ja jatko

Alkeisryhmässä harjoitellaan veteen totuttelua tavoitteena merenneitomerkki ja 10 metrin uimataito. Alkeisjatkoryhmässä tavoitellaan hyljemerkkiä eli 25 metrin uimataitoa. Jatkoryhmässä on tavoitteena kalamerkki ja 50 metrin uimataito. Ilmoittautuminen netissä: rauma.fi/palvelut/uimakoulut 29.3. klo 17 alkaen. Sivulta löytyy myös ohjeistus uimakoulua varten. Jäljelle jääneitä paikkoja voi tiedustella 30.3. klo 9 alkaen uimahallista, p. 02 834 3572. Aikamuutokset mahdollisia. Lasten soveltava uimakoulu uimataidottomille lapsille 4.–14.4. klo 15–16.30 ma–to. Ilmoittautumiset 29.3. mennessä kirsi.salminen@rauma.fi.

Veeti Harjunen ottaa ponnistusvaiheessa vauhtia hyppyyn ja korottaa samalla hypyn vaikeustasoa.

– Siinä hypyn eri osat, ponnistus, kerä ja voltti, onnistuvat yleensä aina, Antton Laine kertoo.

Aikuisten uimakoulu uimataidottomille Keskiviikkoisin 6.4., 13.4., 20.4., 27.4., 4.5., 11.5. ja 18.5. klo 20–21. Ilmoittautumiset rauma.fi/palvelut/uimakoulut. Lisätietoja Kimmo Kouru, p. 02 834 3245

Veetin mielestä uimahyppyharrastus tarjoaa lajina sekä onnistumisia että haasteita. – Uusia hyppyjä harjoitellessa haastetta tulee aina, mutta onnistumisen tunne on hieno. Esimerkiksi 2,5 volttia eteenpäin on hyppynä jo vaikea, Veeti Harjunen sanoo.

Uimakoulumaksu 50 €, ulkopaikkakuntalaisilta 75 €, maksetaan uimahallin kassalle.

Edistyneillä on halutessaan mahdollisuus kokeilla taitojaan myös uimahyppykilpailuissa.

WIBIT-SEIKKAILURATA UIMAHALLISSA 15.4. klo 12– 17.4. klo 15.30 16.5. klo 12– 22.5. klo 15.30

– Lähdetään mukaan, jos hypyt ovat kunnossa, Harjunen pohtii ja Lehtonen lisää, että kilpailut ovat hyvä mittari nähdä omaa kehittymistä. Vaikkakin kilpaileminen on haastavaa, mutta sen myötä myös hauskaa.

Wibit-rata on tarkoitettu kaikenikäisille, vaatimuksena vähintään 25 metrin uimataito.

Yksi parhaista valmentajista Valmentaja Otto Lehtonen saa Anttonilta ja Veetiltä kehuja. – Hän on kiva, oikein tsemppaava ja yksi parhaista valmentajista, joita meillä on ollut, pojat kertovat. Lehtosen ollessa maajoukkueleirillä apuvalmentajana toimii seuran oma uimahyppykasvatti ja valmentaja Kari Palosaari.

UIMAHALLIN POIKKEUKSELLISET AUKIOLOAJAT To 24.3. Kiirastorstai Pe 25.3. Pitkäperjantai La 26.3. Su 27.3. 1. pääsiäispäivä Ma 28.3. 2. pääsiäispäivä La 30.4. Vapunaatto Su 1.5. Vapunpäivä To 5.5. Helatorstai

Lehtosen omat tavoitteet uimahyppääjänä ovat EM-finaalipaikka kuluvana vuonna 2016 ja MM-semifinaalipaikka vuonna 2017, joten raumalaisnuoret ovat osaavissa käsissä. – Jotkut seuran nuorista tulevat jo tänä vuonna kilpailemaan pienissä kansallisissa osakilpailuissa, mutta osalle tämä on mukava harrastus, jossa ei tavoitellakaan kilpailemista. Osa raumalaishyppääjistä on todella lahjakkaita ja mikäli kiinnostus säilyy, mahdollisuuksia on yltää pitkälle, jopa kansainväliselle tasolle, Lehtonen toteaa.

klo 6–14 suljettu klo 9–17 klo 11–17 klo 11–17 suljettu suljettu suljettu

Uimahalli suljetaan kesäajaksi 23.5. alkaen.

Fysioterapeutti Lea Kopra tuntee selkäongelmat.

LIIKKUEN KOHTI KESÄÄ Valtakunnallista unelmien liikuntapäivää vietetään ti 10.5. Tällöin Raumallakin järjestetään erilaisia liikuntatapahtumia mm. UKK-kävelytesti järjestötalolla, Siikapolku 1, klo 18. Katso tarkemmin unelmienliikuntapaiva.fi ja rauma.fi/palvelut/omatoiminen-liikunta UKK-kävelytesti ja Cooperin testi Otanlahdessa 7.6. klo 18.

SATAKUNNAN HAASTEPYÖRÄILY

Fysioterapeutin vastaanotolle ilman lähetettä Teksti: Miia Hellsten kuva: Kalle Aaltonen

Rauman perusterveydenhuollossa on otettu käyttöön uusi toimintamalli, fysioterapeutin suoravastaanotto, jolla pyritään nopeuttamaan tuki- ja liikuntaelinongelmaisten asiakkaiden hoitoon pääsyä. Tavoitteena on parantaa kaupunkilaisille tarjottuja terveyspalveluita. Tyypillisiä fysioterapeutin suoravastaanotolla hoidettavia tuki- ja liikuntaelinongelmia ovat esimerkiksi äkillisesti alkaneet alaselkä-, olkapää- ja niskakivut. Terveyskeskuksen lääkärille voi olla vaikea saada nopeasti aikaa, mikä voi johtaa pahimmillaan kipuoireen pitkittymiseen. Fysioterapeutin suoravastaanotolla oireisiin päästään puuttumaan paljon nopeammin, usein samana päivänä, eikä lääkärissä käyntiä välttämättä tarvita. Suoravastaanotolla potilaat tutkitaan huolellisesti ja arvion perusteella fysioterapeutti varmistaa, ettei kyseessä ole lääkärin vastaanotolla käyntiä vaativa tila. Potilas saa yksilöllistä omahoito-ohjausta, kuten terapeuttisia harjoitteita, kipua helpottavien keinojen läpikäymistä, apuvälineohjausta ja kipulääkitystarpeen arviointia. Fysioterapeutilla on oikeus kirjoittaa lyhyt sairausloma ja mahdollisuus konsultoida lääkäriä tarvittaessa. Suoravastaanoton päätteeksi voidaan sopia seurantakäynti tai -soitto.

Vastaanoton tehtäviin on koulutettu kaksi tuki- ja liikuntaelinongelmaisten asiakkaiden kanssa pitkään työskennellyttä fysioterapeuttia, Miia Hellsten ja Lea Kopra. Fysioterapeutin suoravastaanotto sijaitsee pääterveysaseman lääkärien ja hoitajien vastaanottotiloissa ja on avoinna maanantaista torstaihin. Käynti fysioterapeutin suoravastaanotolla maksaa 9 euroa. Fysioterapeutin suoravastaanotolle hakeudutaan oma-aloitteisesti ottamalla yhteyttä terveyskeskukseen lääkärien ja hoitajien vastaanottoon tai lääkinnälliseen kuntoutukseen. Hoitaja tekee puhelimitse hoitotarvearvion, jonka perusteella hän voi varata ajan samalle tai seuraavalle päivälle. Myös Rauman seudun päivystyksestä voidaan potilas ohjata suoravastaanotolle.

Perinteinen Satakunnan haastepyöräily kannustaa pyöräilemään. Suorituksia kirjataan pyöräilyteiden varsilla oleville postilaatikoille. Kampanja-aika on 1.5.–26.6. Tarkemmat tiedot kampanjasta löytyvät liikunnan aluejärjestö LiikUn sivuilta liiku.fi/aikuisille/kampanjat/haastepyoraily/. Rauman haastepyöräilyä hoitaa kulttuurija vapaa-aikakeskuksen liikuntapalvelut.

KUUDEN JÄRVEN PYÖRÄILY Katso pyöräilyajankohdat ja -reitit: rauma.fi/kuuden-jarven-pyorailyt

VUOROT JA TURNAUSAJAT HAETTAVINA Hae kesäkauden (1.6.–30.8.) vakiovuoro- ja turnausajat 15.4. mennessä. Erikoistapahtumien paikat tulee hakea mahdollisimman pian. Kesäsalit: WinNova Satamakatu 26, Uotilan ala-aste ja Kourujärven liikuntasali. Ulkoliikuntapaikat: Äijänsuon stadion, Raumanmeren tekonurmi, Otanlahden pesäpallokentät, nurmi- ja hiekkakentät, yleisurheilukenttä.

Syys-/talvikausi 2016/2017

FAKTA Akuutissa alaselän, olkapään, niskan yms. tuki- ja liikuntaelinkivussa voit hakeutua fysioterapeutin suoravastaanotolle pääterveysasemalle. Ota tällöin yhteyttä hoidontarpeen arvioimiseksi: lääkärien ja hoitajien vastaanottoon, p. 02 835 2400, ma-to klo 8–16, pe ja aattopäivinä klo 8–15 lääkinnälliseen kuntoutukseen, p. 02 835 2840, ma-pe klo 9–11 ja klo 13–14

Jäähallit, talviharjoitteluhalli ja liikuntasalit 13.5. mennessä. Budotilat ja uimahalli 15.4. mennessä. Hakemukset toimitetaan Rauman kaupungin liikuntapalveluihin, Nortamonkatu 5, 26100 RAUMA tai palvelupiste Pyyrmaniin, Valtakatu 2. Hakulomakkeita saa liikuntapalveluista tai rauma.fi/palvelut/liikuntapaikkojenvaraukset. Lisätietoja: p. 02 834 3265.

TAKUULLA TUTTUUN PÄIVÄKOTIIN

Hoitopaikkatakuu tutuksi

Hoitopaikkatakuun avulla perhe voi varmistaa, että lapsi saa palata keskeytyksen jälkeen tuttuun päiväkotiin. Perhepäivähoidossa ja ryhmäperhepäivähoidossa hoitopaikkatakuu annetaan mahdollisuuksien mukaan. Päivähoidon voi keskeyttää esimerkiksi äitiys- tai vanhempainloman, vuorotteluvapaan tai työttömyysjakson vuoksi. Hoitopaikkatakuun saamisen edellytyksenä on, että lapsi on ollut päivähoidossa yhtäjaksoisesti yli neljä kuukautta. Takuu myönnetään vähintään neljä kuukautta kestävään keskeytykseen. Päivähoitoon paluun tulee tapahtua elo-syyskuussa. Hoitopaikkatakuusta tehdään kirjallinen sopimus. Lisätietoja saat lapsesi päivähoitoyksikön esimieheltä.

LAPSET & NUORET

NUORISOTALOT AVOINNA Kuovin nuokkari, Kuovinkuja 4 Ti Ke

klo 17–20 klo 14–17 klo 17.30–20

(13–17-vuotiaat) (5–6 lk.) (17–29-vuotiaat)

To Pe

klo 17–20 klo 17–23

(13–17-vuotiaat) (13–17-vuotiaat)

Lappari, Sahamäentie 14 Su–to klo 12–22 Pe–la klo 12–23 Nuoriso-ohjaaja paikalla Ma Ke

Yksityistä päiväkotihoitoa PALVELUSETELILLÄ Rauman kaupunki ottaa 1.8.2016 alkaen käyttöön päiväkotihoidon palvelusetelin, jolla tuetaan raumalaisia perheitä yksityisistä päiväkodeista hankitun päivähoitopalvelun maksamisessa. Perhe sopii palvelusta ottamalla yhteyttä yksityiseen päiväkotiin. Tämän jälkeen perhe tekee palvelusetelihakemuksen kaupungille. Raumalla on tällä hetkellä kolme yksityistä päiväkotia: Rauma-Repolan päiväkoti, Englanninkielinen lastentarha ja Lastentalo Musikatti. Näiden lisäksi syksyllä aloittaa Touhula-päiväkoti. Palvelusetelin arvo ja perheen omavastuuosuus määräytyvät samoin kuin kunnallinen päivähoitomaksu. Palvelusetelillä tuettu yksityinen päiväkotihoito voi olla hinnaltaan samansuuruinen kuin kunnallinen päivähoito, mutta saattaa myös jonkin verran poiketa siitä. Hinta riippuu kunkin yksityisen päiväkodin hoitopaikan hinnasta. Yksityisen päiväkotihoidon palveluseteli on haettavissa 1.5. alkaen. Palveluseteli on käytettävissä 1.8. alkaen yksityisen päiväkotihoidon ostamiseen. Päiväkotihoidon osalta yksityisen hoidon tuki ja siihen liittyvä yksityisen hoidon tuen kuntalisä poistuvat käytöstä 31.7. Yksityiseen ryhmäperhepäivähoitoon ja perhepäivähoitoon saa edelleen yksityisen hoidon tukea ja kuntalisää. Lisää tietoa Rauman kaupungin varhaiskasvatuksen ja yksityisten päiväkotien verkkosivuilla.

klo 13.30–16 klo 16.30–19.30 klo 13.30–16 klo 16.30–19.30

(5–6 lk.) (13–17-vuotiaat) (5–6 lk.) (13–17-vuotiaat)

SKEITTIHALLI Syväraumankatu 39 Valvoja, p. 040 833 0838 Ma Ti Ke To Pe

klo 15–19 klo 15–20 klo 15–17 klo 17–18 skeittikerho klo 18–20 klo 15–20 klo 15–20

Kertamaksu 2 €, kymppikortti 15 €. Kertamaksut peritään skeittihallissa. Kymppikortteja myydään skeittihallilla ja palvelupiste Pyyrmanissa, Valtakatu 2.

TILOJEN VUOKRAUS Kuovin ja Lapparin nuorisotalot, kiipeilyseinä, skeittihalli. Synttäreiden ym. yksityistilaisuuksien hinta nuorisotaloilla on 1–4 tunnilta 80 € ja skeittihallilla 50 €. Ylimeneviltä tunneilta hinta on 20 €/tunti. Skeittihallin yksityistilaisuuteen on mahdollista saada skeittarin ohjausta kahdeksi tunniksi 30 €:lla. Tilojen yksittäiset käyttövuorot maksavat 1–4 tunnilta 15 € ja ylimeneviltä tunneilta 7,50 €/tunti. Säännöllisen vuoron ja opiskelijaryhmän hinta 1–4 tunnilta on 10 € ja ylimeneviltä tunneilta 5 €/tunti. Tilojen vuokraajan tulee olla yli 18-vuotias. Lapparin varaukset, p. 02 826 0858. Muiden tilojen varaukset ja maksut palvelupiste Pyyrmaniin, Valtakatu 2, p. 02 834 5001. Maksu tulee suorittaa ennen vuokrauspäivää. Tiedustelut: nuorisotyön koordinaattori Rea Poikonen, p. 044 793 3223.

Tule mukaan! Torstaina 30.3. klo 18 Kodiksamin vanhalla koululla järjestetään kyläläisille ja asiasta kiinnostuneille tiedotustilaisuus hankkeen sisällöstä. Samalla esitellään jo valmistuneen rakennusinventoinnin tuloksia. Ilmoittautumiset viimeistään ma 28.3. hanna.elo@rauma.fi tai p. 044 403 6018. Tilaisuuden järjestää Rauman kaupungin kaavoitusosasto yhteistyössä kyläringin kanssa.

KYLIEN TARINAT KERÄTÄÄN KARTALLE Teksti: Hanna Elo

Lapin Kuolimaalle ensimmäisinä talonsa rakentaneet veljekset olivat perimätiedon mukaan nimeltään Olli ja Antti. Veljesten välinen kauna kärjistyi veriseen yhteenottoon Kuolimaan poikki virtaavan joen äärellä. Kumpikin hukkui, ja siksi paikkaa alettiin kutsua Kuolimaaksi. Ollila- ja Anttila-nimiset talot ovat edelleen todistamassa tätä tarinaa. Lapin Kodiksamissa, Mäentaassa ja Kuolimaalla alkoi viime syksynä Rauman kaupungin kaavoituksen vetämä Leader-rahoitteinen hanke. Hankkeen tarkoituksena on kerätä osayleiskaavan taustalle tarvittavat selvitykset sekä kaavoituksessa välttämätön hiljainen tieto vuoden 2017 loppuun mennessä. Lakisääteisiä selvityksiä ovat mm. luontoselvitys, maisemaselvitys ja rakennusinventointi. Edellisten lisäksi lanseerataan uudenlainen selvitys, jonka päämääränä on kylän

maisemaan ja paikkoihin kytkeytyvän perimätiedon kerääminen ja huomioiminen viime kädessä myös tulevalla osayleiskaavakartalla. Kylärakennetta ja maisemaa on hedelmällistä tutkia paikallisen perimätiedon valossa. Konkreettisesti osoitettavissa olevien arvojen lisäksi ympäristössä on näkymättömiä arvoja, jotka ovat kuitenkin kiinteästi yhteydessä fyysisiin paikkoihin; joenmutkiin, kylätien mäkiin tai esimerkiksi siirtolohkareisiin. On yhtä lailla tärkeää, että kyläläiset itse arvostavat asuinympäristöään kuin että sen arvo tunnetaan myös muualla. Vain arvostuksesta syntyy viitseliäisyys huolehtia ympäristöstä. Tulevan kevään aikana luodaan lisää kontakteja alueen asukkaisiin, tehdään haastatteluja sekä aloitetaan mm. luontoja maisemaselvitys.

KYLISSÄ TAPAHTUU

KODISJOKI 36. Kaljasjärven yöjuoksu

KAARO Tiistai Tupa tiistaisin klo 17–19 Kaaron rantasaunalla (Kaarojärventie 109). Ohjelmassa kavereiden tapaamista, buffetti. Myös teemailtoja luvassa.

Juhannuksen aatonaattona 23.6. Lähtö Kodisjoen rantasaunalta (Kaljasjärventie 135). Kuntoilijat voivat kiertää kalkkiviivalla merkityn, noin 12,5 kilometrin pituisen reitin Kaljasjärven ympäri kello 18–21. Kuntoilutapahtuman huipentumana iltayhdeksältä reitille starttaa kilpajuoksijoiden kuuma sarja. Osallistumismaksu 12 € sisältää mitalin, mehun, saunan ja osallistumisen arvontaan.

MUSEOLLA JUHLAVUOSI Teksti: Erja Sallinen

Rauman museo juhlii 125-vuotista olemassaoloaan tänä vuonna. Museolaiset kokoavat parhaillaan Raatihuoneelle juhlavuoden näyttelyä ja tyylisuuntanäyttelyä Marelaan. Molemmat näyttelyt avautuvat huhtikuussa. Raatihuoneella nähdään museon arkiston ja museokirjaston kokoelmia sekä esitellään museon ja raatihuoneen historiaa. Siellä näkee päivänvalon myös juuri konservoitu upea kankainen muistotaulu. Arkiston uumenista löytyy raumalaista historiaa 1600-luvulta alkaen. Siellä on kirjeitä, avioliittokuulutuksia, verojen ja kolehtien keräysilmoituksia, riitojen ratkaisuja ja kadonneiden esineiden etsintäkuulutuksia. Satoja vuosia sitten kuulutettiin myös karanneiden vankien kiinniottamisista, koulun alkamisesta, hollikyytivuorojen järjestämisestä ja häiriköinneistä kirkolla. Rauman ja lähikuntien asukkaat ovat lahjoittaneet museolle arkistojaan, asiapapereita ja kirjoja. Museolla on satoja kirjoja, jotka ovat vanhempia kuin museo itse. Vanhin kirja on painettu vuonna 1539, vaikka sitä sen kunnon vuoksi voisi luulla vuosisatoja uudemmaksi. Juhlavuosinäyttelyssä paperi ei ole pelkkää paperia, kirja ei ole hyllyssä pölyttyvä sidos eikä vanha rakennuspiirustus ole turhanpäiväinen vanha kuva. Esillä on kuvia museon tuhansien valokuvien, diojen, negatiivien ja muiden tallenteiden kokoelmasta. Huhtikuussa avautuvassa näyttelyssä voi nähdä vaikkapa tutun talon piirustukset tai tutut kasvot valokuvassa.

. - 9.7.2016

TEATTERISSA 2.6 Ä S E K N A M U A R ESITYKSET

LIPPUMYYMÄLÄ

Alfredinkatu 2 puh. (02) 8376 9900 raumanteatteri@raumanteatteri.fi MA-PE klo 10-17

Raumalla TAPAHTUMIA

TAPAHTUMAN NIMI

PÄIVÄMÄÄRÄ PAIKKA

LIPUNMYYNTI

Jokeri Pokeri Box! Simon Super TaikaShow koko perheelle 26.3. klo 15 Rauma-sali, Satamakatu 26 Lippupiste Improvisaatioteatteria: Stella Polaris goes Paikkakunta 31.3. klo 19 Rauma-sali Lippupiste Jack Björklund -parisuhdesanakirja: stand up -ilta 1.4. klo 19 Rauma-sali Ticketmaster Antiikki-, taide- ja keräilymessut 2.4. klo 10–16 Poselli, Nortamonkatu 12 Elokuvamusiikkia: Kari & Kakrujen ja Nanun koulun 8. ja 9. lk valinnaismusiikin ryhmien konsertti 5.4. klo 18 Poselli Veteraanikuoro Rauman Iskun kevätkonsertti 6.4. klo 18 Poselli Nuorisopuhallinorkesteri Puhallican (Hämeenkyrö) ja Rauman Poikasoittokunnan yhteiskonsertti 9.4. klo 15 Rauma-sali A Cappella lauluyhtye Haumenipois: 10-vuotiskonsertti 9.4. klo 17 Poselli Pyyrman Rauman Taitoluistelijoiden kevätnäytös Broadway on Ice 10.4. klo 17 Kivikylän Areena, Nortamonkatu 23 Rauma Flikkatten Göörin ja lauluyhtye Myytin yhteiskonsertti: Tee vereni vahvemmaksi 16.4. klo 18 Poselli Rauma-päivä - Rauman kaupungin syntymäpäivä 17.4. Lastentapahtuma, mukana mm. Kengurumeininki ja Syviksen Syke 17.4. klo 14 Kollan Kalliopirtti, Kollantie 158 Nortamo-Seoran kaffeholan 17.4. klo 15 Poselli Sketches Of Spain: Rauman Soittokunta solistina Jukka Perko 17.4. klo 16 Rauma-sali Roope Salmisen tähdittämä improryhmä Kolina 18.4. klo 19 Rauma-sali Ticketmaster Anssi Kela, Parasta aikaa -konsertti 20.4. klo 19 Rauma-sali Ticketmaster Sven Zetterberg Blues Band: Skandinavian blueskuningas 20.4. klo 19 Poselli Casablanca Niko Kivelä - Kolmas Minä toden sanoo: stand up -ilta 21.4. klo 19 Rauma-sali Lippupiste Kesän juhlaa -messutapahtuma 23.4. klo 10–14 Poselli Ti-Ti Nalle -konsertti 24.4. klo 15 Rauma-sali Ticketmaster Kansallisen veteraanipäivän juhla 27.4. Poselli Rauman Työväen Mieslaulajien konsertti 29.4. klo 18 Poselli Rauman Poikasoittokunnan suuri vappuparaati 1.5. Rauman työväen naiskuoron, Rauma flikkojen kevätlaulajaiset 5.5. klo 16 Poselli Vesitornin valloitus -porrasjuoksutapahtuma 7.5. klo 12 Rauman Vesitorni, Vesitornintie 2 Rauman Työväen Mieslaulajien konsertti 7.5. klo 17 Järjestötalo, Siikapolku 1 Rauman Mieslaulajien konsertti: Erityisesti äideille 8.5. Poselli Viihdekuoro Rauma Hupiköörin kevätkonsertti: Neljä mestaria 14.5. klo 16 Poselli Schubert: Winterreise: Rauma Festivon kevätkonsertti Aarne Pelkonen, baritoni ja Juho Alakärppä, piano 15.5. klo 18 Poselli Pyyrman Rauman musiikkiopiston kuorojen kevätkonsertti 19.5. klo 18 Poselli Flikkatte Vitone 21.5. Poroholma Rauma Rock 21.5. Kivikylän Areena Ticketmaster Rauman Soittokunnan ja Rauman Kamarikuoron yhteiskonsertti: pianosolisti Laura Iacovache-Pana 22.5. klo 15 Rauma-sali Rauman musiikkiopiston lukuvuoden päätöskonsertti 26.5. klo 18 Poselli

LIPUNMYYNTIPISTEET RAUMALLA: Palvelupiste Pyyrman: Ticketmaster: Lippupiste: Valtakatu 2 Rauman Lukko Makuuni Prisma Rauma p. 02 834 5001 Kuninkaankatu 3 Nortamonkatu 18 Porintie 4 ma, ke ja to klo 9–16 ma–pe 9–16 su–to 13–21 ma–la 8–21 ti klo 9–17, pe klo 9–15 pe–la 12–22 su 10–21

20.4. 31.3.

Julkinen tiedote. Jaetaan kaikkiin talouksiin.

Muutokset mahdollisia. Lisää tapahtumia nettisivuillamme rauma.fi