Uutisikkuna

SELKÄMEREN KANSALLISPUISTO ON 10-VUOTIAS

Selkämeren kansallispuiston perustamisesta tuli kesällä kuluneeksi 10 vuotta. Lailla perustettu puisto ulottuu kahdeksan kunnan alueelle noin 150 kilometrin matkalla etelä-pohjoissuunnassa Kustavista Merikarvialle.

Rauman kaupungilla oli merkittävä osuus ponnisteluissa puiston perustamiseksi, ja Rauman kaupungin saaria ja vesialuetta liitettiin Selkämeren kansallispuistoon vuonna 2016. Näistä syistä Selkämeren kansallispuisto on pinta-alaosuuttaan raumalaisempi.

Selkämeren kansallispuisto on ennen kaikkea merikansallispuisto. Valtaosa puistoalueesta on veden alla - vain alle pari prosenttia 1000 neliökilometrin pinta-alasta on kuivaa maata.

Kansallispuisto on lähtökohtaisesti luonnonsuojelualue. Käytännössä kansallispuistotyö on paljolti virkistyskäyttöä ja merellistä matkailua mahdollistavaa kehittämistä ja hoitamista, huolehtimista rakennuskannasta ja rakenteista, yhteistyötä sidosryhmien, kävijöiden ja erityisesti valtion alueita hallinnoivan Metsähallituksen kanssa. Kaupunkiorganisaation yhteyshenkilönä on tarkastusmestari Marjo Aikko.

OMALLA MAALLAAN – Kyläkuvaaja Hanna Heinilä taidemuseossa 31.1.2022 saakka

Rauman taidemuseossa on esillä luvialaisen kyläkuvaaja Hanna Heinilän (1890-1981) valokuvista vuosilta 1910-1920 koostuva näyttely. Heinilän kuvista välittyy mennyt kulttuurimaisema, kyläyhteisön ja perhesuhteiden merkityksellisyys sekä juhlat, mutta myös tavallinen arki, lasten leikit ja naisten työt.

Näyttelyssä on myös lasten huone, joka herättää valokuvien maailman eloon ja houkuttelee katsomaan, näkemään ja havainnoimaan. Lasten huoneessa voi tutkia ja oivaltaa, asettua kuvaan tai toimia valokuvaajana. Lasten huoneen kuraattoreina toimivat museointendentti Heta Kaisto ja kuvataiteilija Mollu Heino. Lasten huoneen ovat toteuttaneet yhdessä Mollu Heino ja Luvialla työskentelevä Maria Leppänen.

Näyttelyn valokuvat ovat Luvia Seor ry:n kokoelmista sekä Hanna Heinilän suvulta.

VANHASSA RAUMASSA KÄYNNISTYI JÄTEHUOLLON KORTTELIKERÄYS

Raumalla on käynnistynyt jätteiden korttelikeräyskokeilu, jolla hankitaan tietoa ja kokemuksia uudenlaisesta toimintamallista. Siinä tiheästi asutulla pientaloalueella on oma yhteinen keräyspiste, johon erilaiset jätteet voidaan lajitella. Yhteiseen jätteenlajittelupisteeseen voi tuoda polttokelpoisen jätteen lisäksi biojätettä, paperia, lasi-, kartonki-, muovi- ja metallipakkauksia sekä pienmetallia ja poistotekstiiliä. Lisäksi testataan jäteastioiden sähköistä lukitsemista.

Vanhassa Raumassa sijaitsevalle kokeilualueelle asennetaan marras-joulukuussa uusi Molok-astiaryhmä, joka korvaa kotitalouskohtaiset polttokelpoisen jätteen astiat. Kokeilun jälkeen asukkaat saavat halutessaan jatkaa lajittelupisteen käyttöä tai astiat haetaan pois. Kokeiluun osallistuminen on vapaaehtoista ja kestää noin vuoden. Osallistuvan kotitalouden jätehuollon maksut pysyvät ennallaan. Jätteiden korttelikeräyksellä tavoitellaan monia hyötyjä. Lajittelupiste tulee lähelle kotia ja jätteiden lajittelusta tulee helpompaa, jäteautojen aiheuttama liikenne ja häiriö vähenee ja yhä suurempi osa jätteestä päätyy kiertoon. – Kierrätyksen lisäämiseksi on tärkeää kokeilla ja löytää uusia keräysratkaisuja, jolla ihmiset saadaan innostumaan lajittelusta, Rauman seudun jätehuoltolaitoksen käyttöpäällikkö Tarja Sillanpää kertoo.

16.10.2021 RAUMAN MUSEO 130 VUOTTA

1891. – N:0 82. RAUMAN LEHTI Keskiviikkona Lokakuu 14. p. Raumalta

Huomattawa kokous

Kuten tässäkin numerossa olewasta ilmoituksesta näkyy, kutsutaan kaupunkilaisia waltuusmiesten istuntosalissa ensi perjantaina t.s. 16 p:nä k:lo 6 i.p. pidettäwään kokoukseen, jossa keskustellaan paikallisen muinaismuistomuseon perustamisesta kaupunkiimme. Tämmöinen museohomma ei olekaan mikään uusi yritys, sillä useina wuosina on siitä tuontuostakin kysymystä ja puhetta yksityisten kesken ollut, waikka tuumasta ei ole toimeen päästykään. Kun asia nyt taasenkin esille tulee, todistaa se, että harrastusta siihen kyllä löytyy ja että aate pyrkii kuin pyrkiikin todellisuuden ja olewaisuuden muotoon pukeutumaan. Samalla siinä on myöskin todistus siitä, että asialla on joki sywempi merkitys ja suuri arwo, sillä jos laita ei niin olisi, on warmaa, että se jo aikoja sitten olisi kadonnut unhojärwen laineisin. Mitä moisen laitoksen merkitykseen ja arwoon tulee, on sillä kumpaakin ominaisuutta niin runsaassa määrässä, että waakaan laskettuna painawat hyvin paljon. Meidän ei kuitenkaan tarwitse ruweta selittämään, mikä merkitys ja arwo muinaisuudella nykyisyyteen ja tulewaisuuteen nähden on, sillä se on asia, jonka jo meidän aikana jokaiselle kansalaiselle olla tutun. Tarkoituksemme onkin ainoastaan huomauttaa, kuinka nyt juuri on ikään kuin itsestään syntynyt tarwe saada tänne museo perustetuksi.

UUSIA KASVOJA KAUPUNGILLA

Tuomas Seikkula, lakimies

Kuntakonsernin sopimusasioihin, konserniohjaukseen, hankintoihin ja osin myös muuhun kaupungin toimintaan liittyvät juridiset asiat.

Camilla Pihlman, kaupunkikehityskoordinaattori

Erilaisten elinvoimaa lisäävien yhteistyömuotojen ja toimintamallien edistäminen Raumalla. Kaupunkikehityksen, matkailun ja yritystoiminnan toimintaedellytyksiin liittyvien projektien ja hankkeiden suunnitteluun osallistuminen, niissä avustaminen, eteenpäin vieminen ja koordinointi.

Päivi Tarkki, controller

Taloushallinnon kehittämistehtävät ja –projektit. Lisäksi kustannuslaskenta, tuotteistaminen, taloudellisen tiedon analysointi ja johdon raportointi sekä investoineihin liittyvä talousohjaus ja seuranta.

Rami Iltanen, palvelupäällikkö

Ateriatuotannon palveluyksikön johtaminen. Rauman kaupungin ruokapalvelujen kehittämisestä vastaaminen yhteistyössä ateriatuotannon palveluesimiesten, suunnittelun ja henkilökunnan kanssa.

Aino Koivukari, maailmanperintökoordinaattori

Rauman maailmanperintökohteiden hoidon, kehittämisen, ja ylläpitämisen koordinointi yhteistyössä kaupunkiorganisaation, paikallisten toimijoiden, kansallisten ja kansainvälisten verkostojen kanssa.

Minna Mäkelä, kaavoitusarkkitehti

Maankäytön suunnittelutehtävät sekä kaavahankkeiden valmistelusta ja muista alueiden käytön suunnittelutehtävistä vastaaminen. Yleis- ja asemakaavojen, kaavamuutosten ja niihin liittyvien suunnitelmien ja selvitysten laatiminen. Lisäksi poikkeamislupapäätösten, suunnittelutarveratkaisujen ja lausuntojen valmisteluun osallistuminen.