Robotti selvitti raumalaisten toiveet

ROBOTTI

selvitti raumalaisten toiveet

Teksti ja kuvat: Kristiina Lehtonen Hei raumalainen! Olen kaupunginjohtaja Johanna Luukkonen ja soitan sinulle Rauman tulevaisuusasioissa…

Näillä sanoilla alkoivat keskustelut kaupunginjohtajan ja niiden tuhansien raumalaisten kesken, jotka vastasivat huhtikuussa kaupungin soittoon. Linjoilla oli silloinen kaupunginjohtaja tai oikeastaan kaupunginjohtajan äänellä puhuva robotti, jolle oli annettu tehtäväksi tavoitella yli 15 000 raumalaista kertomaan mielipiteensä Rauman kehittämisestä ja tulevaisuudesta. Digitalisaation keinoin tehoja osallistamiseen

Idea robottipuheluista syntyi, kun mietittiin erilaisia strategiatyön osallistamisen tapoja. Rauma oli liittynyt mukaan Helmi-hankkeeseen, jonka tavoitteena on uudistaa työkulttuuria, toimintatapoja ja prosesseja ohjelmistorobotiikkaa ja tekoälyä hyödyntäen. Robottipuheluihin päädyttiin, koska robotti pystyy suorittamaan jopa 18 000 puhelua tunnissa ja muuttamaan vastaukset saman tien raporttimuotoon. – Robottipuhelut on yksi Rauman kaupungin käyttämä keino yhdistää osallistaminen ja digitalisaation mahdollisuudet. Halusimme saada mahdollisimman laajasti kuntalaisten mielipiteitä strategian suunnittelun avuksi, ja siihen tarvittiin robotilta lähes 46 000 puhelua, toimialajohtaja Sari Salo kertoo.

Digikehitys ei ole jäämässä pelkkään puhelinrobottiin, sillä Rauman kaupungilla on myös kaksi muuta robottihanketta. Ne liittyvät varhaiskasvatukseen sekä henkilöstö- ja talousasioihin. Robottipuhelut oli menestys

Huhtikuussa toteutettuihin robottipuheluihin vastasi ennätysmäärä raumalaisia. Uuden tekniikan avulla saatiin yli kahden tuhannen raumalaisen vastaukset kaikkiin esitettyihin kysymyksiin. Koskaan aiemmin ei näin iso joukko ole esittänyt näkemyksiään Rauman strategiatyöstä. – Robottipuhelut herättivät kiinnostusta jopa siinä määrin, että muutamat Rauman entisetkin asukkaat olisivat halunneet saada robottipuhelun. Saimme myös huolestuneita kyselyjä raumalaisilta, jotka eivät olleet ehtineet vastaamaan puheluun ja odottivat uutta soittoa. Heille piti vakuuttaa, että kyllä se robotti varmasti soittaa uudestaan, toimialajohtaja Sari Salo muistelee.

Rauman puhelinrobotti herätti kiinnostusta muissa kunnissa ja kaupungeissa ja saimme myönteistä julkisuutta myös valtakunnan mediassa. Esimerkiksi MTV kertoi Rauman robottipuheluista suorassa Viiden jälkeen –ohjelmassaan ja soitti pätkän puhelunauhoitteesta.

Rauman kulttuuritarjontaa pidetään tärkeänä

Lähes 60 prosenttia raumalaisista pitää viihtyisää asuinympäristöä muuttajien tärkeimpänä houkuttimena. Toiseksi eniten Raumalle houkuttelee muuttamaan monipuolinen kulttuuritarjonta. Tämä tulos poikkeaa selkeästi valtakunnallisen muuttohalukkuustutkimuksen tuloksista, joissa vetovoimaiset työpaikat nousevat kakkostilalle. Raumalaisten mielestä työpaikat ovat vasta neljänneksi tärkein houkutin potentiaalisille muuttajille. Matkailijoita houkuttelevat festivaalit ja tapahtumat

Raumalaisten mielestä matkailijoita ja kävijöitä houkutellaan parhaiten festivaaleilla ja tapahtumilla. Peräti 73 prosenttia vastaajista asettaa tämän vaihtoehdon ykköseksi. Vanha Rauma ja kaunis keskusta on yhtä selkeä kakkonen 18 prosentin osuudella. Tulokset ovat lähes identtisiä kaikissa ikäluokissa. Nuorimmilla vastaajilla (18-29-vuotiaat) Vanhan Rauman ja kauniin keskustan merkitys on jonkin verran muita ikäluokkia suurempi. Rauman tarjontaan ollaan aika tyytyväisiä

Reilut 2000 robottipuheluihin vastannutta pitää Rauman tarjontaa hyvänä, kun puhutaan kulttuuri ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksista, asuntotarjonnasta ja kaupallisista palveluista. Yli puolet vastaa Raumalla jo olevan kaikkea riittävästi.

Kaupunginjohtajan äänen lainannut robotti soitti lähes 46 000 puhelua raumalaisille.

Viidennes vastaajista haluaisi kuitenkin lisää työ- ja koulutuspaikkoja. – Tulosten perusteella raumalaiset näyttävät olevan aika tyytyväisiä Rauman tarjontaan. Tämä on itselleni yllätys. Tekstaripalstoja ja mielipidekirjoituksia lukemalla ja somea seuraamalla saa toisenlaisen kuvan. Taitaa kuitenkin olla niin, että suhteellisen pieni tyytymättömien joukko pitää ääntä, ja tyytyväiset ovat hiljaa, ellei sitten suoraan kysytä, kuten tehtiin robottikyselyssä, Sari Salo pohtii. Nuoret haluavat kestävää kehitystä

Robottikyselyn ehkä tärkein kysymys koskee Rauman brändäämistä. Kun kysytään minkälainen kaupunki Rauman tulisi olla tulevaisuudessa, kärkisija riippuu vastaajan iästä. Nuoret näkevät Rauman mielellään kestävän kehityksen kaupunkina. Lähes yhtä paljon saavat kannatusta kulttuuri- ja tapahtumakaupunki sekä liikunta- ja harrastuskaupunki. Kaupalliset palvelut ovat nuorille selkeästi tärkeämpiä kuin vanhemmille ikäryhmille. 30-64 –vuotiaiden vastauksissa kulttuuri- ja tapahtumakaupunki nousee ykköseksi noin viiden prosenttiyksikön erolla kestävän kehityksen kaupunkiin sekä liikunta- ja harrastuskaupunkiin. Vanhemmassa ikäryhmässä (64+) liikunta- ja harrastus sekä kulttuuri- ja tapahtumakaupunki ovat tasavahvoja voittajia.

Missään ikäryhmässä ei kuitenkaan nouse ylivoimaista voittajaa vaan vaihtoehdot saavat aika tasaisesti kannatusta lukuun ottamatta vaihtoehtoa koulutuksen ja työpaikkojen kaupunki, jonka kannatus jää alle 4 prosentin.

STRATEGIA KERTOO, MITEN RAUMA PIDETÄÄN ELINVOIMAISENA

Kaupunkistrategian tekeminen on iso prosessi, jossa osallistetaan laajasti kuntalaisia, henkilöstöä ja kaupungin kanssa yhteistyötä tekeviä tahoja. Sidosryhmistä tärkeimpiä ovat kuntalaiset, joita kuunnellaan herkällä korvalla.

Strategian tekeminen aloitettiin nykytilanteen selvittämisellä ja kerättiin päättäjille laaja tietopaketti raumalaisten hyvinvoinnista ja kaupungin elinvoimaisuudesta. – Nykytilanteen analysointi on tärkeää, jotta tiedämme missä asioissa haluamme olla nykyistä parempia ja mitä pitäisi kehittää. Strategian tarkoitushan on kertoa muutoksesta, jonka haluamme saavuttaa ja millaisella toimintakulttuurilla muutos toteutetaan. Kyse on sellaisen menestysreseptin laatimisesta, jolla vahvistetaan Rauman elinvoimaa ja sitä kautta raumalaisten hyvinvointia. Strategia on kaupungin tärkein ja vaikuttavin suunnitelma, prosessia vetävä Sari Salo kertoo. Uusi kaupunginjohtaja mukaan strategiatyöhön

Kuluva vuosi on ollut raumalaisille vaikuttamisen supervuosi, ja strategian tekemiseen osallistettiin aikaisempaa laajempi joukko. Kuntalaiset saivat keväällä osallistua robottipuheluiden lisäksi palvelujen arviointiin. Tulevaisuutta sekä kuntalaisten ja yritysten tarpeita mietittiin vaikuttajaverkostojen sidosryhmätapaamisissa. Myös kaupungin oma henkilöstö osallistui tulevaisuustyöhön.

Syyskuussa päättäjien aloittaessa tulevaisuuskuvan hahmottamisen, käytössä oli kuntalaisten, elinkeinoelämän ja henkilöstön näkemykset. Kun valtuusto on nyt pitänyt kaksi ja kaupunginhallitus yhden seminaarin, alkaa strategian sisältö kirkastua ja yhteisymmärrys tavoitteista vahvistua. Vielä tarvitaan kuitenkin sekä virkamiesten että päättäjien työpanosta ennen kuin ollaan valmiita kertomaan tämän valtuustokauden keskeisistä tavoitteista. – Isoista asioista on kyse, kun tavoitellaan esimerkiksi raumalaisten hyvinvointia, talouden tasapainoa ja työpaikkoja tarjoavien yritysten menestymistä. Päättäjät ovat jo pohdinnoissaan hyvässä vauhdissa ja strategiatyötä jatketaan heti tammikuussa, kun uusi kaupunginjohtaja aloittaa työt Raumalla, Sari Salo kertoo.

Toimialajohtaja Sari Salolla on strategiaprosessien johtamisesta monien vuosien kokemus.