UUTISIKKUNA
SELKÄMEREN KANSALLISPUISTO ON 10-VUOTIAS Selkämeren kansallispuiston perustamisesta tuli kesällä kuluneeksi 10 vuotta. Lailla perustettu puisto ulottuu kahdeksan kunnan alueelle noin 150 kilometrin matkalla etelä-pohjoissuunnassa Kustavista Merikarvialle. Rauman kaupungilla oli merkittävä osuus ponnisteluissa puiston perustamiseksi, ja Rauman kaupungin saaria ja vesialuetta liitettiin Selkämeren kansallispuistoon vuonna 2016. Näistä syistä Selkämeren kansallispuisto on pinta-alaosuuttaan raumalaisempi. Selkämeren kansallispuisto on ennen kaikkea merikansallispuisto. Valtaosa puistoalueesta on veden alla vain alle pari prosenttia 1000 neliökilometrin pinta-alasta on kuivaa maata. Kansallispuisto on lähtökohtaisesti luonnonsuojelualue. Käytännössä kansallispuistotyö on paljolti virkistyskäyttöä ja merellistä matkailua mahdollistavaa kehittämistä ja hoitamista, huolehtimista rakennuskannasta ja rakenteista, yhteistyötä sidosryhmien, kävijöiden ja erityisesti valtion alueita hallinnoivan Metsähallituksen kanssa. Kaupunkiorganisaation yhteyshenkilönä on tarkastusmestari Marjo Aikko.
OMALLA MAALLAAN – Kyläkuvaaja Hanna Heinilä taidemuseossa 31.1.2022 saakka Rauman taidemuseossa on esillä luvialaisen kyläkuvaaja Hanna Heinilän (1890-1981) valokuvista vuosilta 1910-1920 koostuva näyttely. Heinilän kuvista välittyy mennyt kulttuurimaisema, kyläyhteisön ja perhesuhteiden merkityksellisyys sekä juhlat, mutta myös tavallinen arki, lasten leikit ja naisten työt. Näyttelyssä on myös lasten huone, joka herättää valokuvien maailman eloon ja houkuttelee katsomaan, näkemään ja havainnoimaan. Lasten huoneessa voi tutkia ja oivaltaa, asettua kuvaan tai toimia valokuvaajana. Lasten huoneen kuraattoreina toimivat museointendentti Heta Kaisto ja kuvataiteilija Mollu Heino. Lasten huoneen ovat toteuttaneet yhdessä Mollu Heino ja Luvialla työskentelevä Maria Leppänen. Näyttelyn valokuvat ovat Luvia Seor ry:n kokoelmista sekä Hanna Heinilän suvulta.
VANHASSA RAUMASSA KÄYNNISTYI JÄTEHUOLLON KORTTELIKERÄYS Raumalla on käynnistynyt jätteiden korttelikeräyskokeilu, jolla hankitaan tietoa ja kokemuksia uudenlaisesta toimintamallista. Siinä tiheästi asutulla pientaloalueella on oma yhteinen keräyspiste, johon erilaiset jätteet voidaan lajitella. Yhteiseen jätteenlajittelupisteeseen voi tuoda polttokelpoisen jätteen lisäksi biojätettä, paperia, lasi-, kartonki-, muovi- ja metallipakkauksia sekä pienmetallia ja poistotekstiiliä. Lisäksi testataan jäteastioiden sähköistä lukitsemista. Vanhassa Raumassa sijaitsevalle kokeilualueelle asennetaan marras-joulukuussa uusi Molok-astiaryhmä, joka korvaa kotitalouskohtaiset polttokelpoisen jätteen astiat. Kokeilun jälkeen asukkaat saavat halutessaan jatkaa lajittelupisteen käyttöä tai astiat haetaan pois. Kokeiluun osallistuminen on vapaaehtoista ja kestää noin vuoden. Osallistuvan kotitalouden jätehuollon maksut pysyvät ennallaan. Jätteiden korttelikeräyksellä tavoitellaan monia hyötyjä. Lajittelupiste tulee lähelle kotia ja jätteiden lajittelusta tulee helpompaa, jäteautojen aiheuttama liikenne ja häiriö vähenee ja yhä suurempi osa jätteestä päätyy kiertoon. – Kierrätyksen lisäämiseksi on tärkeää kokeilla ja löytää uusia keräysratkaisuja, jolla ihmiset saadaan innostumaan lajittelusta, Rauman seudun jätehuoltolaitoksen käyttöpäällikkö Tarja Sillanpää kertoo.
16
