Kotkan Keltakallion akkuhankkeet nro 1 | kevät 2024
Cursor: Akkuhankkeista seudun hyvinvoinnin ankkuri?
Kotkan kaupunki: Rakennamme teollista menestystarinaa
Suomen Malmijalostus: Keltakallion hankkeiden vastuullinen kehittäminen
Lyhyet: Tietoa vesistöntutkimuksella, tuore akkuasetus
Keltakallion tärpit
• Kotkan kaupunki valmistelee Keltakallion teollisuusaluetta ja infrastruktuuria
• aluetta kehitetty 7,5 miljoonalla € + hyväksytty lisämääräraha 8,15 miljoonaa € + valtion rahoitusta Tontit ja tiet:
• Keltakallio 1: asemakaava hyväksytty 2021
• Keltakallio 2: asemakaava hyväksytty 3/2024
• Keltakallio 3: selvitysalue
• Keltakalliontien muutostyöt käynnissä, suunnitteilla myös kevyen liikenteen väyliä ja liittymien parannus
• tieurakka valmis lokakuussa 2025 CAM-tehdashanke:
• Suomen Malminjalostuksen ja Beijing Easpring Material Technologyn yhteisyritys perustettu
• teollisuustontin pohjatyöt valmiina, tekninen suunnittelu etenee
• kapasiteetti 1. vaiheessa 60 000 tonnia/vuosi = vastaa 750 000 sähköauton tarpeita
Kennotehdashanke:
• teollisuustontin valmistelu on käynnistetty ja YVA-prosessi käynnistetty
• kaavailtu kapasiteetti on n. 60 GWh/vuosi = riittää yli miljoonan sähköauton tarpeisiin
• koko akkuklusterin suurin hanke
YVA = Ympäristövaikutusten arviointi
Havainnekuva Keltakallion CAM-tehtaasta. KUVA : Suomen Malmijalostus.
Miksi Keltakallion akkuhankkeet
ovat tärkeä ankkuri hyvinvoinnille paikallisesti – ja laajemminkin?
Akkuklusterin juurtuminen Kotka-Haminaan on miljardin euron mahdollisuus. Mutta miten varmistutaan siitä, että kaikki sujuu vastuullisesti ja turvallisesti? – Cursor Oy:n toimitusjohtaja David Lindström katsoo, että pitkäjänteinen, kaikkia osapuolia kuunteleva prosessi on välttämätön parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi.
LINDSTRÖM HUOMAUTTAA , että akkuklusteri ei ole syntymässä Kotka-Haminan seudulle itsestään, saati sattumalta. ”Täällä on vahva teollinen perimä, osaamista, valmis infrastruktuuri, erinomaiset logistiset yhteydet – ja kova tahto panostaa tulevaisuuteen”, listaa Lindström.
Kymenlaakson perinteinen teollinen tukijalka, metsäteollisuus, on kuitenkin supistanut toimintojaan jo pitkään. Nykytilanteessa on pakko kysyä, mistä huomispäivän työpaikat tulevat? ”Viesti on selvä: vanhan teollisuuden rinnalle tarvitaan uusia toimialoja, jotka tuovat sitä haluttua talouskasvua ja kilpailukykyä.”
Etelä-Kymenlaakso on juuttunut tilanteeseen, jossa asukkaiden määrä supistuu – mutta tämä trendi on mahdollista kääntää tuhansien uusien työpaikkojen myötä. ”Akkuklusterin viisi hanketta tuovat toteutuessaan paljon erilaisia työpaikkoja seudulle.”
Kuinka varmaa hankkeiden toteutuminen sitten on? ”Mikään ei ole varmaa, ennen kuin tehtaat ovat toiminnassa, mutta tämä on iso mahdollisuus kunnille ja asianmukaisille yrityksille. En usko, että se jää käyttämättä”, toteaa Lindström.
Keltakallion kaksikko kiihdyttää
Kotkan Keltakallion osalta kaavailuissa on kaksi hanketta: katodiaktiivimateriaalia valmistava CAM-tehdas ja kennotehdas.
Pitemmällä hankeputkessa on CAM-tehdas, jonka osalta kiinalainen Beijing Easpring Material Technology ja Suomen Malminjalostus ovat juuri perustaneet yhteisyrityksen. Suunnitelmien mukaan tuotannon ensimmäisessä vaiheessa tehtaan kapasiteetti on 60 000 tonnia/vuosi, mikä vastaa noin 750 000 sähköauton tarpeita. Teollisuustontin koko 135 hehtaaria.
Kennotehtaan osalta suunniteltu tuotannon kapasiteetti on noin 60 GWh. Myös teollisuustontin valmistelu on käynnistynyt.
Kotkan kaupungin roolina on valmistella Keltakallion teollisuusaluetta ja infrastruktuuria kilpailukykyisen ja kestävän akkuteollisuuden sijoittumiselle. Lindströmin mukaan Keltakallion hankkeet käyvät läpi asianmukaisen, perusteellisen syynin, ennen kuin lapio iskee maahan. ”Haluamme, että kaikki askeleet tässä prosessissa otetaan oikein”, hän painottaa. Samaan hengenvetoon Lindström kuitenkin toteaa, että Keltakallion hankkeita vastustamaan ei pidä lähteä kevyin perustein.
”Nyt ollaan tuomassa paljon työpaikkoja ja hyvinvointia seudun tulevaisuuden pelastamiseksi. Jos niitä ei haluta, on syytä kertoa, mikä sitten on vaihtoehto.” Keltakallion kohdalla myös ympäristöasiat painavat puntarissa, se on selvä. Lindström huomauttaa, että virkavastuulla toimiva viranomainen tekee taatusti ympäristön kannalta päivänvalon kestäviä päätöksiä. ”Koko prosessi on kaikin puolin avoin.”
Geopolitiikka puhuttaa
David Lindström tietää senkin, että kaikki eivät ole innoissaan siitä, että uusia tehtaita puuhataan kiinalaisvoimin. Hän huomauttaa, että sähköautoilun ja akkumateriaalien kehitystä ajaa pitkälti Kiina, minkä vuoksi kiinalaisille yrityksille on syntynyt erityisosaamista tällä alalla. ”Valtion omistama Suomen Malmijalostus Oy on halunnut löytää kumppaneiksi maailman johtavia yrityksiä – eikä vastaavaa osaamista löydy esimerkiksi Suomesta”, Lindström toteaa. Samalla kun perustetaan akkumateriaalituotantoa Eurooppaan, vähennetään riippuvuutta muualla tuotetusta materiaalista. ”Kotkan hankkeessa on perustettu uusi osakeyhtiö nimenomaan Suomeen.” Keltakallion hankkeet sijoittuvat osaksi varsin vaikuttavaa, kansainvälistä viitekehystä. Yhdellä tasolla on kysymys seudun elinvoimasta, mutta tämän kokoluokan hankkeella on myös kansallista vaikutusta. ”Loppupeleissä akkuklusteri voi olla kova peliliike, joka antaa suuntaa koko EU:n vihreän siirtymän suunnitelmille.”
Kotkan kaupunki valmistelee Keltakallion teollisuusalueen laajentamista lukuisin eri toimenpitein. Alue on maakuntakaavassa, Kotkan oikeusvaikutuksettomassa yleiskaavassa sekä uudessa oikeusvaikutteisessa strategisessa yleiskaavassa osoitettu pääosin teollisuuskäyttöön. Kotkan kaupunginvaltuusto hyväksyi Keltakallio 2 -asemakaavan maaliskuussa.
KELTAKALLION TEOLLISUUSALUEESEEN kohdistuvat toimet toteuttavat kaupunkistrategian mukaista työpaikka-alueiden kehittämistä. Suurten teollisuustonttien hankkimisen ja rakentamiskelpoiseksi saattamisen on katsottu olevan elinkeinopoliittisesti tärkeää; Keltakallion hankkeet tukevat akkuklusterin luomista ja kasvua Kymenlaaksossa ja niillä on vahva työllisyysvaikutus ja kerrannaisvaikutukset aluetalouteen. Lisäksi hankkeet tuovat kaupungille suoria tuloja kunnallis- ja kiinteistöverotuksen sekä maanvuokran kautta.
Kaupungininsinööri Sara Vilander kertoo, että kaupunki toimii vahvassa mahdollistajan roolissa, jotta isot teolliset toimijat saadaan Keltakallioon. ”Samalla tuemme paikallisen akkuklusterin syntymistä ja edistämme vihreää siirtymää. Hankkeiden toteutuminen ei jää kaupungista kiinni”, toteaa Vilander.
Helmikuussa 2024 Kotkan kaupunginvaltuusto hyväksyi 8,15 miljoonan euron lisämäärärahan Keltakallion suunnitelluille teollisuushankkeille. Lisämääräraha jakautuu siten, että Keltakalliontien rakentamiseen varataan 2 miljoonaa euroa, hulevesialtaan rakentamiseen 0,45 miljoonaa ja Keltakallion teollisuusalueeseen 4 miljoonaa.
Tähän mennessä Keltakallion aluetta on kehitetty kaupungin toimesta 7,5 miljoonalla eurolla. Sara Vilander kertoo, että keväällä työtä tehdään Keltakalliontien länsiosuudella. ”Tien pohjaa vahvistetaan pilaristabiloinnilla”, hän kertoo. Keltakalliontien stabilointiurakka maksaa puoli miljoonaa euroa. Pintamaan poistoon ja tontin tasaukseen tähtäävät urakat ovat tulossa, mutta eivät ole käynnistyneet vielä. ”Urakkakilpailutuksen valmistelu on tehty niin pitkälle, että hanketta voidaan viedä eteenpäin heti, kun tarve vaatii.”
Suunnittelupöydällä on myös Keltakalliontien, Ristinkalliontien ja Mt 170 -liittymäkohdan liikenteen sujuvoittamiseen liittyvä muutossuunnittelu sekä ELY-keskuksen vetämä Keltakalliontien ja Hurukselantien liittymäalueen muutossuunnittelu. Keltakalliontielle rakennetaan samalla myös mm. kevyen liikenteen väyliä. Tie tulee olemaan läpiajettavassa kunnossa lokakuuhun mennessä, kertoo Vilander. ”Kokonaisuudessaan tieurakka on valmis lokakuussa 2025.” Keltakalliontien rakennusurakka kustantaa 2,7 miljoonaa euroa.
Sara Vilander kaupungininsinööri, Kotkan kaupunki
Hulevedet asukkaiden huolenaiheena
Kaupungin vastuulla on yleisten alueiden hulevesien käsittely ja niiden johtaminen purku-uomiin. Teollisuustonttien osalta hulevedet käsitellään ja viivytetään tonteilla niin, että hulevesivirtaama ei kasva nykyisestä.
Kaupunki on hankkinut maaomaisuutta siten, että Keltakallion teollisuusalueelta on yhtenäinen maa-alue myös Nummenjoen suuntaan. Hulevesien purku-uomien rakentamisen kustannusarvio Suurojaan ja Nummenjokeen on 0,45 miljoonaa euroa.
Vilander kertoo, että hulevedet on se kaikkein isoin kysymysmerkki kuntalaisten mielissä. Keltakalliontien viereen rakennettavasta hulevesialtaasta tehdään niin iso ja tehokas, että vesimääriä pystytään hallitsemaan, toteaa Vilander. ”Vesimääriä tullaan säätelemään purkukaivojen kautta.”
Kuntalaisia – ja ennen kaikkea paikallisia asukkaita –huolettaa myös liikenteen toimivuus ja tehtaan toiminnasta mahdollisesti aiheutuva melu. Vilander vakuuttaa, että huolenaiheet on kuultu: ”Kaikki nämä teemat on huomioitu suunnittelun varhaisimmasta vaiheesta asti: esimerkiksi hulevesien kohdalla riittävä viivytysvaatimus on huomioitu jo alueiden asemakaavoituksessa.”
Hulevesien viivytystarve on samalla ainoa tehdashankkeisiin liittyvä luontovaikutus, sillä kasvillisuus on poistettu vuokrattavalta alueelta jo aiemmin.
Odotukset korkealla
Kuntalaisten kanssa keskustellessaan Vilander on huomannut, että vaikka tietyt asiat yhä askarruttavat, yleisvaikutelma on silti rutkasti positiivisen puolella: nyt seudulla on tapahtumassa jotain isoa, josta koituu hyvinvointia koko alueelle. ”Ihmiset todella toivovat, että Keltakallioon saadaan tehtaita ja työpaikkoja ja Kotkaan uutta elinvoimaa. Moni pitää tätä mielettömän upeana juttuna.”
Akkuklusterin rakentamiseen saadaan myös valtion rahaa. Työ- ja elinkeinoministeriö on kohdentanut Kymenlaakson Äkillisen rakennemuutoksen (ÄRM) -ohjelman perusteella 3,8 miljoonaa euroa Kotkan-Haminan seudulle käytettäväksi akkuteollisuuden edistämiseen. Tätä määrärahaa voidaan käyttää perusrakenteen investointeihin.
Sara Vilander tietää, että isossa palapelissä riittää liikkuvia osia: ”Keltakallion kehittäminen on niin laaja-alainen kokonaisuus, että isona haasteena on varmistaa eri toimenpiteiden yhteensovittaminen sujuvasti. Pyrimme toimimaan mahdollisimman oikea-aikaisesti.”
Timo Strengell johtaja, akkuarvoketju Suomen Malmijalostus
Suomen Malmijalostus kehittää
Keltakallion hankkeita vastuullisesti
Työn alla olevat hankkeet ovat luomassa Kotkan ja Haminan seudulle ainutlaatuisen uuden teollisen ekosysteemin, joka toteutuessaan vaikuttaa merkittävästi sekä Kymenlaakson teolliseen rakenteeseen että seudun palvelurakenteeseen.
”RAKENTUVA AKKUKLUSTERI on suomalaisen teollisuushistorian suurimpia investointikokonaisuuksia”, vahvistaa akkuarvoketjusta vastaava johtaja Timo Strengell Suomen Malmijalostus Oy:stä, joka on Keltakallion tehdashankkeiden kotimainen partneri. Yhtiö on Suomen valtion 100-prosenttisesti omistama yhtiö, joka edistää kaivos- ja akkualan investointihankkeita eri puolella Suomea.
Akkuklusterille on tilausta, koska kaivos- ja akkualan merkitys eurooppalaisen teollisuuden kehittämiselle on kasvanut – sekä ilmastonäkökulmasta että muuttuneen maailmantilanteen vuoksi. Sähköinen liikenne lisää kriittisten mineraalien tarvetta, ja omavaraisuuden turvaamiseksi on tärkeää rakentaa tuotantoa Eurooppaan.
Missä mennään nyt?
Keltakallion hankkeita on kaksi: CAM-tehdas ja akkukennotehdas. Näistä katodiaktiivimateriaalitehdas (CAM) on pitemmällä. Tehtaalle varatun tontin pohjatyöt on saatu valmiiksi ja tekninen suunnittelu etenee. Ensivaiheen suunniteltu 60 000 tonnin kapasiteetti kattaisi yli 750 000 täyssähköauton tarpeen vuodessa. Alueelta on poistettu puustoa ja nyt parannetaan tiestöä. Hankevalmistelu alueen voimalinjan päivittämiseksi on sekin jo vireillä. Keltakallioon kaavaillun akkukennotehtaan ympäristövaikutusten arviointiohjelman valmistelu aloitettiin keväällä 2023 ja YVA-ohjelma jätettiin yhteysviranomaiselle vuoden lopussa. ”YVA-prosessia viedään edelleen eteenpäin”, toteaa Strengell ja lisää, että kyseessä on massiivinen hanke, jolle tässä vaiheessa luodaan vasta edellytyksiä. Akkukennotehdas on koko akkuklusterin suurin hanke.
Suomen Malmijalostus on solminut Kotkan kaupungin kanssa aiesopimuksen 140 hehtaarin laajuisen tontin varaamisesta hankkeelle. Akkukennotehtaan 60 GWh:n tuotantokapasiteetti vuodessa riittäisi yli miljoonan täyssähköauton tarpeisiin.
Teemu Elomaa kehityspäällikkö, Suomen Malmijalostus
Ympäristösuunnittelu keskiössä
Suunnitelmat ovat hulppeita, mutta kuntalaisia mietityttävät usein maanläheisemmät asiat, tietää kehityspäällikkö Teemu Elomaa Suomen Malmijalostuksesta. ”Yleisin asia, mitä eri tilaisuuksissa kysytään, on hulevesien hoitaminen”, Elomaa kertoo.
Hulevesien suhteen ei vaikuttaisi olevan huolta: Keltakallioon on mitoitettu hulevesialtaat, jotka kestävät sellaisenkin rankkasateen, joka tilastojen mukaan iskee vain kerran sadassa vuodessa. Ja jos sitten tulisikin vuosituhannen vedenpaisumus, joka ylittää tuon kapasiteetin, niin siihenkin on valmistauduttu. ”Meillä on hulevesikosteikot, jotka toimivat puskurina”, Elomaa kertoo. Hulevedet CAM-tehtaan alueelta puretaan länsipuolella hulevesiviemäriin ja itäpuolella Nummenjokeen. ”Tulevan tehtaan jätevedet eivät päädy mereen vaan putkea pitkin Kymen Veden verkostoon.”
Ei jätevuorta!
Tontille ei myöskään ole tulossa valtavaa jätekasaa, vaan jätteet varastoidaan sisätiloissa – eikä tehtaiden tuotanto myöskään aiheuta sanottavasti meluhaittaa. ”Suurin melu tulee liikenteestä, ja on sekin melko maltillista”, toteaa Elomaa.
Ilmansaasteiden suhteen ollaan tiukkoja. CAM-tehtaalle tulee vesipesuri uunin poistokaasujen käsittelyyn ja tehtaan hiukkaspäästöt täyttävät asianmukaiset BAT-vaatimukset (Best Available Technology).
Entä sitten tehtaan liikenteen aiheuttama katupöly?Elomaa kertoo, että arvioitu hengitettävien hiukkasten määrä (PM10) on 0,25 µg/m³, kun vuonna 2023 heng itettävien hiukkasten vuorokausipitoisuuden vuosikeskiarvo Kotkansaarella oli monikymmenkertainen eli 8,8 µg/m³. ”Katupölyn määrä Keltakalliossa on todella alhainen, sa-
moin kuin rikkidioksidin”, hän toteaa.
Timo Strengell ja Teemu Elomaa ovat vakuuttuneita siitä, että ympäristövaikutukset eivät tule vaikuttamaan Keltakallioon ja sen lähialueisiin negatiivisesti ainakaan suuressa mittakaavassa. ”Nyt puhutaan huippumodernin tehtaan päästöistä, jotka ovat melkein olemattomia teollisuuden päästöiksi”, Strengell toteaa.
BKT:lle piristysruiske
Mutta mitä konkreettisia hyötyjä sitten on luvassa? - Mikäli kaikki menee nappiin, tulossa on paljon hyvää seudulle: Suomen Malmijalostuksen teettämien arvioiden mukaan akkuklusterista voisi tehtaiden kapasiteeteista riippuen syntyä bruttokansantuotetta yli kaksi miljardia euroa ja verotuloja 900 miljoonaa euroa vuodessa. Työvoimavaikutus voisi olla jopa 13 400 henkilötyövuotta. Lisäksi työvoimaa tarvitaan rakennusvaiheessa.
”Akkuklusterin hankkeet ruokkivat innovaatioita ja yritteliäisyyttä muillakin toimialoilla”, Strengell uskoo. Samalla kun Etelä-Kymenlaakso saa piristysruiskeen työllisyyteen ja taloudelliseen toimeliaisuuteen, se myös päivittää pitkää teollista perimäänsä.
Strengell huomauttaa, että laitosten käyttöönotto ja tuotanto vaativat prosessi- ja työnjohtopuolella myös sellaista erityisosaamista, jota ei Suomessa tällä hetkellä ole saatavilla. ”Tämän vuoksi haemme oppia ja osaamista myös globaalisti kumppaneidemme tuotantolaitoksilta.”
Paikallista voimaa halutaan töihin mahdollisimman paljon. Tavoitteena on luoda opintopolkuja uudelleenkouluttautumiselle yhteistyössä paikallisten ja kansallisten oppilaitosten kanssa, kertoo Strengell. ”Oppilaitokset ovat rakentaneet myös täysin uusia koulutusohjelmia, muun muassa yhteistyössä yhtiömme kanssa, jotta saamme uusia osaajia akkuteollisuuden tuleviin tarpeisiin.”
Vesistötutkimuksilla
tietoa paikallisesta kalastosta
SUOMEN MALMIJALOSTUS on tehnyt Keltakallioon suunnitellun katodiaktiivimateriaalitehtaan lähistöllä vesistötutkimuksia, joilla kartoitettiin vesistöjen nykytilaa kokonaisuudessaan. Suurojan ja Nummenjoen vesistöissä sekä Salminlahden alueella tutkittiin mm. vedenlaatua ja pohjaeliöitä sekä sedimenttien haitta-aineita ja kalastoa, kertoo kehityspäällikkö Teemu Elomaa. ”Koska Suurojan virtaama vaihtelee paljon eri vuodenaikoina, se ei tarjoa parhaita mahdollisia olosuhteita lohikalojen lisääntymiselle. Selvitämme, olisiko mahdollista parantaa joen tilannetta siten, että myös lohikalojen elinolosuhteet kohenisivat.”
Nummenjoen kalasto koostuu tutkimustulosten mukaan ahvenista ja hauista. Joki laskee Salminlahden pohjoisosaan, joka on hyvin matala ja ruovikoitunut. Tämä heijastuu joen lajistoon: varsinaisista jokilajeista ei Nummenjoen alaosassa ole havaintoja.
Salminlahdella, joka on Natura 2000 -aluetta, kartoitettiin lahden merkitystä kalastukselle ja kalastolle kokonaisuudessaan sekä selvitettiin siellä esiintyviä ja lisääntyviä kalalajeja. ”Koeverkotusten tulosten perusteella Salminlahden kalastosta noin kaksi kolmasosaa on ahvenia ja särkiä. Salminlahti on myös monien kalalajien poikastuotantoaluetta ja tärkeä virkistyskäyttöalue”, summaa Elomaa.
Havainnekuva Keltakallion kennotehtaasta.
KUVA : Suomen Malmijalostus.
Mikä on Suomen Malmijalostus?
SUOMEN VALTION OMISTAMAN Suomen Malmijalostus Oy:n tavoitteena on maksimoida kotimaisten mineraalien arvo vastuullisesti. Yhtiön visiona on tarjota materiaaleja ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi.
Perinteisesti Suomen kaivosteollisuuden raaka-aineet on usein viety Suomen ulkopuolelle jalostettavaksi. Kun jalostusta tehdään enemmän Suomessa, syntyy tänne myös uusia työpaikkoja ja verotuloja sekä uudenlaista osaamista.
Tuore akkuasetus raamittaa reilua peliä
ELOKUUSSA 2023 voimaan tullut EU:n akkuasetus edellyttää alan toimijoilta asianmukaista huolellisuutta (due diligence), jonka mukaisesti velvollisuudet ulottuvat alan toimijoiden oman toiminnan lisäksi hankintaketjuun. Velvollisuuksien sosiaalisten ja ympäristöriskien luokkiin kuuluvat mm. ihmisten terveys, biologinen monimuotoisuus, ihmis- ja työelämän oikeudet sekä paikallisyhteisön hyvinvointi.
Akkuasetus ohjaa myös noudattamaan kansainvälisiä ympäristö- ja ihmisoikeussopimuksia sekä viitekehyksiä, kuten kansainvälisen työjärjestö ILO:n yleissopimuksia, Pariisin ilmastosopimusta sekä OECD:n ihmisoikeuksia koskevia toimintaohjeita.
Suomen Malmijalostus noudattaa näitä periaatteita toiminnassaan ja edellyttää sitä tytär- ja osakkuusyrityksiltään. Yhtiö on myös aktiivisesti mukana hankkeidensa toteutusvaiheessa.
Suomen Malmijalostuksen kumppani Keltakallion CAM-tehdashankkeessa on Shenzhenin pörssissä listattu pörssiyhtiö Easpring, joka kehittää toimintaansa globaalin akkuarvoketjun sekä maailman johtavien akkukenno- ja autovalmistajien odotusten mukaisesti. Easpring tuntee nykypäivän vastuullisuusvaatimukset ja seuraa samoja periaatteita kuin kotimaisetkin yhtiöt. Esimerkiksi ihmisoikeusasioissa Easpring on sitoutunut mm. YK:n ihmisoikeuksien julistukseen ja ILOn työelämää koskeviin perusoikeuksiin.
Lue lisää Power Coast -akkuklusterista Cursorin verkkosivuilta.
