• Prekursorimateriaalin valmistus eli pCAM-tehdas, kumppanina CNGR Finland. Ympäristölupa saatu AVI:lta 02/2024.
• Akkumateriaalien kierrätys ja esikäsittely, kumppanina CNGR Finland.
• Teollisuustontit: 45 ha.
Lue lisää Haminan pCAM-hankkeesta: cngr.fi
Kotkan Keltakallion tärpit
• Katodiaktiivimateriaalin valmistus eli CAM-tehdas, kumppanina Easpring Finland. Ympäristölupa saatu AVI:lta 2024, rakennuslupaprosessi käynnistetty.
• Kennotehdas. Ympäristövaikutusten arviointi ja teollisuustontin valmistelu käynnistynyt.
• Teollisuustontit: 135 ha + 140 ha.
Lue lisää Kotkan CAM-hankkeesta: mineralsgroup.fi 200
Lue lisää Keltakallion teollisuusalueesta: kotka.fi
Yhdessä ykköseksi! Power Coast United -hanke selvitti sopivaa teollisuuspuistokonseptia.
Kestävät energiaratkaisut ja vastuullisuus ohjaavat nyt niin investointi- kuin kulutuspäätöksiäkin – ja Kymenlaaksossa ollaan hitaasti mutta varmasti hivuttautumassa kuskin paikalle näiden teemojen suhteen.
CURSORIN PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ HARRI EELA on tehnyt töitä Power Coast -akkuklusterin eteen sen syntysanoista lähtien – ja hän uskoo vakaasti, että ekosysteemistä rakentuu varteenotettava voimanpesä. ”Akkuteollisuuden suhteen pahin hypetys on takana, mutta kasvu jatkuu”, hän toteaa ja lisää odotusten olevan nyt realistisempia. ”Tämä sopii erittäin hyvin meille, jotka olemme rakentaneet Power Coastia nimenomaan jalat maassa ja askel askeleelta.”
Leveät hartiat
Cursor sai lokakuussa 2024 maaliin kaksivuotisen Power Coast United -hankkeen, jonka yhtenä tavoitteena oli edistää teollisuuspuistomaisen konseptin käyttöönottoa läpi koko seudun akkuklusterin. Kymenlaakson liiton rahoittama hanke sisälsi mm. tarvittavien akkumateriaalien testaustoiminnan ja muiden tukitoimintojen selvittämistä sekä paikallisen, myös yritysten välisen yhteiskehittämisen tukemista.”Isot teolliset toimijat tarvitsevat aina huomattavasti tuki-infraa, jotta voivat keskittyä omaa ydintekemiseen. Teollisuuspuistomalli on tehokas tapa varmistaa, että tukea on saatavilla”, linjaa Eela.
Iso palapeli
Power Coast United -hankkeessa haastateltiin eri toimijoita ja benchmarkattiin mm. Karhulan ja Kokkolan teollisuuspuistoja. Erityisesti kiinnosti selvittää, miten teollisuuspuiston palveluja kannattaa tuottaa ja hallinnoida.
”Konseptiin pitää mahduttaa paljon asioita, jotka on pakko hanskata hyvin – kulunvalvonnasta ja turvallisuudesta koulutustarpeisiin ja esimerkiksi energian ja veden saatavuuteen”, Eela kertoo.
”Nyt meillä on hyvä kuva siitä, millaisia konsepteja on käytössä”, hän lisää. Lisäpontta saatiin vielä tuoreesta Teollisuuspuistojen parhaat käytännöt -raportista, jonka vetäjänä oli Kokkolan kaupunki.
Sadan toimijan ”voimaheimo”
Power Coast United -hankkeen ensisijaisina kohderyhminä olivat alueen yritykset ja koulutusorganisaatiot, kertoo Eela. ”Hankkeen aikana kokosimme verkoston, johon kuuluu noin sata yritystä ja muuta toimijaa.”
Yksi Power Coast United -hankkeen ”syömähampaista” oli viestintä, jota tehtiin perinteisten mediakanavien lisäksi erilaisia akkualan tapahtumia järjestämällä – ja myös vierailemalla muiden tapahtumissa.
”Esimerkiksi vierailu Kiinassa keväällä 2024 antoi meille hyvän käsityksen siitä, mihin toimiala on menossa.” Samalla reissulla olivat mukana mm. Kotkan ja Haminan kaupunginjohtajat ja edustajia LUTista, XAMKista ja Ekamista. Eela pitääkin erittäin tärkeänä, että koulutustoimijat ovat eturintamassa Power Coastissa.
”LUT, Xamk ja Ekami ovat yhdessä satsanneet jo yli miljoona euroa akkujen tutkimukseen ja testaukseen tarvittaviin laitteisiin”, kertoo Eela.
Pidä kaikki langat käsissä!
Power Coast -ekosysteemi siirtyy sanoista tekoihin sellaista vauhtia, että tarve kokonaisvaltaiseen koordinointiin on ilmeinen. Harri Eelan vetämä Power Coast -koordinaatioryhmä kokoontuu kahden viikon välein tilannehuoneeseen: missä ollaan ja mitä tapahtuu seuraavaksi? ”Koordinaatioryhmässä otamme koppia haasteista ja jaamme vastuita järkevästi. Tällä tavalla iso kuva pysyy kirkkaana mielessä”, kuvailee Eela.
Hänen mukaansa Power Coast -brändin ei tarvitse pysähtyä akkujen ääreen, vaan ”voimarannikko” voisi hyvin käsittää muitakin toimialoja, joilla riittää virtaa: ”Ainakin vetytalous, datakeskukset ja biopolttoaineet ovat sopivan potentiaalisia aloja.”
Harri Eela, Senior Advisor, Invest in, Cursor
Uuden menestystarinan alku?
Hamina on loistava paikka modernille prekursorimateriaalitehtaalle, sanoo CNGR Finlandin uusi toimitusjohtaja
Dani Widjaja.
DANI WIDJAJA on toiminut CNGR Finlandin uutena toimitusjohtajana heinäkuusta 2024 lähtien. Indonesiasta kotoisin oleva Widjaja on innoissaan prekursorimateriaalitehtaan (pCAM) rakentamisesta Haminaan. ”Hamina on loistava paikka investoinnille. Paikallinen infrastruktuuri on vahvaa ja energian, veden ja kemikaalien saanti on toimivalla tasolla”, hän sanoo ja lisää, että Haminan sataman ja myös Helsingin läheisyys täydentävät kilpailukykyisen paketin. ”Lisäksi paikkakunnalla on ammattitaitoista työvoimaa tarjolla.”
Widjajalla on myös tunne, että yritys on tervetullut tänne: ajoituskin on oikea.”Kaupunki tarvitsee uusia investointeja ja uusia työpaikkoja erityisesti sellu- ja paperiteollisuuden alasajon vuoksi.” Kaavaillun pCAM-tehtaan hintalappu on noin 500 miljoonaa euroa.
Vastaa rakettikysyntään!
CNGR Finland Oy on kasvava suomalainen yritys, joka aikoo valmistaa vuositasolla 60 000 tonnia muun muassa premium-sähköajoneuvojen akuissa tarvittavaa prekursorimateriaalia (pCAM). Tämä määrä mahdollistaa noin puoli miljoonaa sähköauton akkua (77 kWh) vuodessa. ”Emoyhtiö CNGR Advanced Materials on maailmanjohtaja prekursorimateriaalin tuotannossa. Yhtiöllä on laaja asiantuntemus ja globaali verkosto”, Widjaja sanoo ja lisää, että nouseva suomalainen akkuteollisuus on vahvasti osa tulevaisuutta ja Euroopan vihreää siirtymää.
Widjaja puhuu myös paikallisen ekosysteemin tärkeydestä. ”Toimiala kehittyy niin nopeasti, että katto tulee pian vastaan, jos yrittää tehdä kaiken itse”, hän toteaa. ”Suomalainen malli, joka perustuu arvoketjun toimijoiden väliseen yhteistyöhön, on parempi”, Widjaja uskoo ja lisää, että Kymenlaaksoon syntyvä Power Coast -ekosysteemi on pätevä peliliike.
Pitkä polku edessä
CNGR Finlandille huippuluokan pCAM-tuotantolaitoksen rakentaminen on työläs ja aikaa vievä prosessi. Tuotannon odotetaan alkavan lähivuosina, mutta kukaan ei osaa sanoa mitään tarkempaa aikataulusta. Itse asiassa lopullinen investointipäätöskin on vielä tekemättä.
Helmikuussa 2024 otettiin silti varsin lupaava askel, kun Etelä-Suomen aluehallintovirasto (AVI) myönsi CNGR Finlandin akkumateriaalitehtaalle ympäristöluvan. Hankkeesta on kuitenkin valitettu, ja CNGR Finland odottaa nyt Vaasan hallinto-oikeuden päätöstä asiassa. ”Tarvitsemme luonnollisesti myönteisen päätöksen ennen kuin voimme tehdä lopullisen investointipäätöksen”, Widjaja sanoo.
Toimitusjohtaja muistuttaa, että kaikessa teollisessa toiminnassa on aina ympäristövaikutuksia, mutta kysymys kuuluukin, mitä niiden minimoimiseksi tehdään? ”Me haluamme minimoida kaikki haitalliset vaikutukset mahdollisimman tehokkaasti. Me noudatamme kaikkia säädöksiä, jotta näin myös tapahtuu”, Widjaja lupaa.
Paikallisten asukkaiden enemmistö on selvästi tehtaan rakentamisen kannalla. Taloustutkimuksella teetetyn kyselyn mukaan 83 % haminalaisista kannattaa Haminan akkumateriaalitehdasta, kun se toteutetaan ympäristölupaehtojen mukaisesti.
Kaikkien aikojen maalipaikka?
Ennen nimitystä CNGR Finlandin toimitusjohtajaksi Widjaja työskenteli emoyhtiö CNGR Advanced Materialsin Indonesian toiminnoissa. Nikkeli- ja kaivosteollisuuden liiketoiminnan kehittämisen konkari on vakuuttunut siitä, että sähköautojen nousu siivittää akkuteollisuuden ennennäkemättömiin korkeuksiin. ”Esimerkiksi akkuihin liittyvässä tuotekehityksessä on tapahtunut paljon edistystä, kun toimintasäde kasvaa ja latausajat paranevat”, hän huomauttaa.
Suomelle – ja Kotka-Haminalle – tämä merkitsee suurta mahdollisuutta. ”Näillä tulevilla investoinneilla on hyvät saumat luoda alueellisia kerrannaisvaikutuksia, joista koko yhteisö hyötyy.”
Dani Widjaja, CEO, CNGR Finland
Havainnekuva Haminan pCAM-tehtaasta. KUVA: CNGR Finland
Pienen täytyy tehdä yhteistyötä suurten edelläkävijöiden kanssa
Suuri Sähköistyminen on vihreän siirtymän keskiössä – ja Kotka-Haminan seudulla on iso mahdollisuus olla kestävän kehityksen vallankumouksen etujoukoissa, kirjoittaa Jenni Bäck CNGR Finlandista.
CNGR FINLAND haluaa rakentaa Haminaan akkumateriaalitehtaan, joka on olennainen osa Etelä-Kymenlaaksoon syntyvää Power Coast -ekosysteemiä. CNGR Finland tähtää puolen miljoonan sähköauton akun katodin esiasteen (pCAM) vuosituotantoon.
Energiatehokkuudeltaan sähköauto on rutkasti polttomoottoriautoa parempi. Motivan mukaan sähköhenkilöauto kuluttaa tyypillisesti 15–25 kWh/100 km, kun vastaava dieselauto kuluttaa energiaa noin 50 kWh/100 km ja bensiiniauto vielä enemmän, noin 72 kWh/100 km.
Toimintasäteeltään polttomoottoriautot ovat vielä sähköautoja edellä. Akkujen energiatiheys on kuitenkin viimeisten vuosikymmenien aikana moninkertaistunut ja latauspaikkoja syntyy kuin sieniä sateella, joten tulevaisuuden sähköautot ovat – hyvin suurella todennäköisyydellä –toimintasäteeltään samalla viivalla.
Kymenlaakson teollinen comeback
Sähköautojen valmistaminen vaikuttaa siis varsin fiksulta ja vastuulliselta peliliikkeeltä. Kun autojen akkuja tehdään Etelä-Kymenlaaksossa, käytettävissä on toimivaa infraa, hyviä yhteyksiä ja CO2-vapaata sähköä – täällä keskustelu on avointa ja luvitusprosessi takuulla asianmukainen.
Prosessiin kuuluu, että kansalaisten huolia ja näkökulmia oikeasti kuunnellaan. Tehdashankkeemme osalta Etelä-Suomen aluehallintovirasto (AVI) myönsi akkumateriaalitehtaalle ympäristöluvan helmikuussa 2024, mutta päätöksestä on valitettu. Vaasan hallinto-oikeus perehtyy valituksiin ja antaa sitten päätöksensä.
AVIn helmikuisessa päätöksessä todettiin, että hanketta on kehitetty ammattimaisesti ja kaikki olennaiset lainsäädännön ja vaatimusten näkökohdat on huomioitu. Tiedämme, että hanke – jolle on myönnetty vihreän siirtymän etusijamenettely – täyttää lain vaatimukset ja uskomme, että päätös pysyy ennallaan.
Meille lupaprosessi on antanut valtavasti informaatiota siitä, mitä voimme tehdä paremmin. Avoimessa yhteiskunnassa kansalaispalaute ja keskustelu auttaa yrityksiä riskinhallinnassa – kiitos siitä.
Regulaatio ohjaa kehitystä
Myös eurooppalaisessa viitekehyksessä suunta on selvä. EU:n akkuasetus astuu voimaan tammikuussa 2025 ja ensimmäiset raportoinnit annetaan vuoden kuluttua. Keskeisenä tavoitteenaan Euroopalla on pitää akkujen kysynnän kasvu ympäristökestävänä. Akkuasetus pyrkii ohjaamaan merkittävästi monia akkujen valmistukseen, myyntiin, käy-
Jenni Bäck, Project Development & ESG Manager, CNGR Finland
töstä poistoon ja kierrätykseen liittyviä toimintoja Euroopassa.
Tämä tarkoittaa mm. sitä, että raaka-aineketjun kestävyyttä vahvistetaan nostamalla akkujen ja paristojen keräystavoitteita. Samalla kerättyjen akkujen talteenotolle ja kierrätettyjen materiaalien käytölle uusien akkujen valmistuksessa asetetaan erillisiä vaatimuksia. Suomi on jo nyt hyvin korkean kierrätysasteen maa akkujen osalta.
Rima korkealla
Raaka-aineketjun läpinäkyvän kestävyysraportoinnin lisäksi akuille otetaan käyttöön hiilijalanjälkitarkastelu; luvassa on siirtymäaikojen jälkeen myös suorituskykyvaatimuksia sekä uusia rajoituksia akkujen sisältämille haitallisille aineille. Kuluttajan ja autoalan toimijoiden on mahdollista saada tarkempaa tietoa akkujen valmistuksesta, suorituskyvystä ja koostumuksesta QR-koodiin pohjautuvalla tietojärjestelmällä ja isompiin akkuihin liitettävällä digitaalisella akkupassilla.
Haminan akkumateriaalitehdashankkeessa kaikkeen tähän on jo ryhdytty varautumaan, vaikka tehtaan rakentamisesta ei ole vielä olemassa edes lopullista investointipäätöstä.
Suomalaiseen keskusteluun ja päätöksentekoon liitetään usein ratkaisukeskeisyys. Myös akkumateriaalitehdashankkeen kohtaamat haasteet ympäristöluvituksessa on tehty ratkaistavaksi, enkä epäile hetkeäkään, ettemmekö tässä myös onnistuisi.
CNGR Finland
CNGR FINLAND OY:N omistavat CNGR Advanced Materials (60 %) ja Suomen Malmijalostus Oy (40 %). Shenzhenin pörssiin (SZSE) Kiinaan listattu CNGR Advanced Materials on älykkään ja vihreän teollisuuden teknologiayhtiö sekä asiantunteva litiumakkumateriaalien toimituskumppani. CNGR on maailman johtava litiumakkujen katodin esiasteen valmistaja, jolla on kattava tutkimus & kehitys -organisaatio.
SUOMEN MALMIJALOSTUS OY on Suomen valtion erityistehtäväyhtiö, jonka tehtävänä on maksimoida suomalaisten mineraalien arvo vastuullisesti. Yhtiö huolehtii valtion kaivosomistuksista ja kehittää kotimaista litiumioniakkujen arvoketjua.
Vesa Koivisto, CAO, Easpring Finland New Materials
Risto Kohvakka, HSE Manager, Easpring Finland New Materials
Vihreää valoa viranomaiselta – Easpring
Finlandin Kotkan akkumateriaalitehdas sai ympäristöluvan ennätysajassa
Etelä-Suomen aluehallintovirasto myönsi lokakuussa ympäristöluvan Easpring Finland New Materials Oy:n akkumateriaalitehdashankkeelle. Tehtaan tontti sijaitsee Kotkan Keltakallion teollisuusalueella, noin kahdeksan kilometrin päässä Kotkan keskustasta.
PÄÄTÖS ON noin 770 miljoonan euron investointihankkeelle ”tärkeä virstanpylväs”, toteaa Easpring Finland New Materialsin CAO Vesa Koivisto. ”Jätimme hakemuksen toukokuussa ja lupa saatiin alle kuudessa kuukaudessa. Olemme erittäin tyytyväisiä lupaprosessin sujuvuuteen”, Koivisto kiittelee ja arvelee, että nyt ollaan jo lähellä Suomen ennätystä käsittelyajan suhteen.
Aluehallintovirasto käsitteli ympäristölupahakemuksen vihreän siirtymän etusijamenettelyssä. Kyseinen fast track -menetelmä on yksi hallituksen prosessi-innovaatioista, joilla kestävän kehityksen projekteja pyritään vauhdittamaan.
HSE Manager Risto Kohvakka myöntää, että Easpring tuntee edelläkävijän paineet niskassaan. ”Me olemme pioneerin roolissa tässä, joten ei ole ihme, että olemme suurennuslasin alla. Meille se antaa lisämotivaatiota: haluamme tehdä kaiken viimeisen päälle hyvin”, Kohvakka toteaa.
Tähtäimessä 60 000 tonnin vuosituotanto
Tulevassa tehtaassa valmistetaan katodiaktiivimateriaalia (cathode active material, CAM). Sitä tarvitaan litiumioniakuissa, joiden kysyntä kasvaa esimerkiksi liikenteen sähköistymisen sekä uusiutuvan sähköntuotannon vaatiman energiavarastoinnin vuoksi.
Tehtaan tuotannon arvioidaan olevan keskimäärin 60 000 tonnia NMC- eli nikkeli-mangaani-koboltti-pohjaista katodimateriaalia vuodessa, mikä kattaa noin 500 000 –800 000 sähköauton katodimateriaalitarpeen, asennettujen akkujen koosta riippuen. Tehtaan on tarkoitus aloittaa toimintansa vuonna 2026.
Mutta mennään vielä hetkeksi tuoreeseen ympäristölupaan – millaisia asioita siinä tuodaan esille? - Kun konepellin alle vilkaistaan, selviää pian, että Keltakallion tehtaan ympäristövaikutukset ovat hyvin maltilliset. ”Päästöjä tulee katodiaktiivimateriaalin valmistuksessa erittäin vähän”, Vesa Koivisto vahvistaa ja vertaa tehdasta Vaasaan suunniteltavaan laitokseen. ”Freyr Batteryn Vaasan tehdasprojektin ympäristölupahakemus käsiteltiin lähes yhtä nopeasti eikä ympäristöluvasta tullut yhtään valitusta. Tietenkin toivomme samaa täällä.”
Avoimin kortein
Koivisto ja Kohvakka kertovat, että palaute kansalaisilta eri tapahtumista on ollut hyvin positiivista.
”Viimeksi Kotkan torin tapahtumassa marraskuun alussa moni tuli sanomaan, että toivottavasti projekti pääsee pian vauhtiin. Yhtään negatiivista kommenttia ei kyseisessä tapahtumassa tullut vastaan”, raportoi Kohvakka.
Kaksikon mukaan mielialat ovat olleet sitä rauhallisempia, mitä enemmän paikkakuntalaiset ovat saaneet tietoa hankkeesta. ”Meidän linjana on kertoa toiminnasta mahdollisimman avoimesti ja hälventää epätietoisuudesta johtuvia huolia”, Kohvakka toteaa.
Kontrolli ei petä
Aluehallintoviraston mukaan tehtaan olennaisimmat ympäristövaikutukset ovat prosessista ilmaan vapautuva rikkidioksidi- ja pölypäästö, muodostuvat jätteet sekä jätevedenpuhdistamolle johdettava jätevesikuormitus.
Ilmanlaatuvaikutuksia minimoidaan alkuperäistä suun-
Kuvassa yläpuolella Kotkan Keltakalliontien uusi osuus rakenteilla lokakuussa 2024.
nitelmaa korkeammalla poistokaasujen piipunkorkeudella. ”Piippua korotetaan alun perin suunnitellusta 35 metristä 40 metriin”, kertoo Koivisto.
Tehtaan toiminnasta aiheutuvat ympäristövaikutukset, kuten meluvaikutukset ja vaikutukset ilmanlaatuun, on määrätty varmennettavaksi tehtaan käynnistyttyä. Koiviston mukaan tehtaalla on täydet valmiudet tarkkailla tuotannon aikaisia haitallisia vaikutuksia ja puuttua niihin. ”Ongelmat tullaan ratkaisemaan sitä mukaa, jos ja kun niitä ilmenee. Esimerkiksi mikään hajukynnys ei ylity”, lupaa Koivisto.
Hulevesistä pidetään huolta
Lisäksi tehdasalueella syntyy jonkin verran hulevesiä, joiden puhtautta tulee tarkkailla ennen niiden johtamista viivytysaltaista purkuojiin. Toiminnasta ei synny lainkaan pintavesiin johdettavia jätevesiä. Mussalon jätevedenpuhdistamolle johdettavaa kuormitusta tulee tarkkailla, avi ohjastaa. ”Meillä on tehtaalla oma vedenkäsittelyprosessi, minkä jälkeen vedet johdetaan Mussaloon”, kertoo Koivisto. Kotkan tehdas tulee olemaan ensimmäinen NMC-pohjaisen katodiaktiivimateriaalin tuotantolaitos Suomessa, huomauttaa Koivisto. ”Se vastaa erinomaisesti eurooppalaisten akkutehtaiden tarpeisiin”, hän toteaa. Samalla luodaan merkittävää puhtaan siirtymän teollisuutta, jolla on niin paikallista, kansallista kuin kansainvälistäkin merkitystä.
Kohvakka lisää, että Power Coast -pioneerien vanavedessä odotetaan muitakin toimijoita, myös ns. tukevilta toimialoilta. ”Kyllä kyseessä on todella iso buusti koko Etelä-Suomen kannalta.”
Kuvassa alapuolella Easpring Finlandin tiimi tapaamassa Power Coastin tiimiä Kotkassa 2024.
Lapio maahan 2025?
Kotkan seudulle CAM-tehdas tuo kaikkein isoimman piristysruiskeen: käynnistyttyään tehdas työllistää suoraan noin 270 henkilötyövuotta, ja konsulttiyhtiö Rambollilla teetetyn arvion mukaan se tuottaa noin 180 miljoonaa euroa uusia verotuloja vuodessa. ”Ehdoton tavoite meillä on, että pääsemme aloittamaan rakennustyöt ensi vuonna”, Koivisto toteaa.
Easpring Finland New Materials
EASPRING FINLAND NEW MATERIALS OY on maaliskuussa 2024 perustettu yhteisyritys, josta ChiNextissä listattu Beijing Easpring Material Technology Co., Ltd. omistaa 70 % ja valtio-omisteinen Suomen Malmijalostus Oy 30 %. Y htiön tehtävänä on tuottaa katodiaktiivimateriaaleja Easpringin olemassa olevien sekä uusien asiakkaiden Euroopan tuotantolaitosten tarpeisiin.
Voimat yhdistämällä voimme
rakentaa vahvan ja vastuullisen akkuklusterin
Haminan elinvoimajohtaja Mia Hämäläinen katsoo, että seudulle kaavaillut akkumateriaalitehtaat ovat ”mieletön mahdollisuus meille”. Ja enemmänkin: tehtaat voivat hyvinkin olla elämän ja kuoleman kysymys yritysten ja yhteisön hyvinvoinnin kannalta.
”UUSIEN YRITYSTEN JA TYÖPAIKKOJEN saaminen on äärimmäisen tärkeää, koska muuten me emme voi menestyä ja kasvaa”, Hämäläinen toteaa ja muistuttaa, että jos väestö vain vanhenee ja vähenee, palvelut heikkenevät katkeamispisteeseen asti. ”Lopulta viimeinen sammuttaa valot”, Hämäläinen summaa kauhuskenaarion finaalin.
Vaihtoehtoinen tie on olemassa, uskoo Hämäläinen. Sille viitoittavat jo Haminan arvotkin: asukas- ja yrityslähtöisyys, rohkeus sekä tulevaisuuslähtöisyys. ”Ilman yrityksiä ei ole Haminaa. Yritykset ovat kaiken lähtökohta, niistä täytyy pitää kiinni – ja houkutella uusia, aina kun vain on mahdollista.”
Uusi aika, uudet peliliikkeet
Hämäläinen on tehnyt työtä yritysten ja elinvoiman kanssa jo 20 vuotta – eikä ole vielä nähnyt yhtä kovaa korttia, kuin mitä akkuklusteri tarjoaa. ”Akkuteollisuudella on kansainvälistä vetovoimaa. Näiden tehtaiden potentiaali on suurin, mitä on tullut vastaan.”
Kymenlaakso on ollut metsäteollisuuden mahtilinnoitus niin pitkään, että omaa ajattelua pitää ihan ravistella, jotta voi loihtia tilalle uusia visioita. Mahdollista se silti on: Hämäläinen muistuttaa, että kun Summan paperitehdas ajettiin alas vuonna 2008, kukaan ei voinut kuvitellakaan, että tehtaan ”toinen näytös” voisi olla erityisen vakuuttava. ”Mutta niin vain Google tuli, viihtyi ja on koko ajan laajentanut toimintaansa.”
Kestävän kehityksen kärkijoukoissa
Akkuklusterin syntyminen Etelä-Kymenlaaksoon toisi vielä isomman kasvuaallon – ja takuulla tulevaisuuslähtöisesti. ”Akkutehtaat ovat vihreää siirtymää parhaimmillaan”, toteaa Hämäläinen.
Tehtaita puuhataan suomalais-kiinalaisin voimin, mitä Hämäläinen pitää vahvuutena. ”Kiinalaisilla on akkupuolella sellaista osaamista, mitä muilla ei ole. Partneriksi on
Mia Hämäläinen, elinvoimajohtaja, Haminan kaupunki
hyvä valita edelläkävijöitä”, hän pohtii.
Haminan pCAM-tehdas on saanut ympäristöluvan, mutta siitä on valitettu ja nyt odotellaan Vaasan hallinto-oikeuden viimeistä sanaa. Hämäläisen mukaan kaikkien toimijoiden pitää hoitaa ympäristö- ja muut velvoitteet viimeisen päälle hyvin, mutta Suomi tarvitsee edelleen myös teollisuutta. ”Uskon, että paikkakunnan asukkaiden enemmistö on samaa mieltä. Lisää työpaikkoja tänne haluavat kaikki.”
Elinvoimaverkosto törmäyttää ideoita
Helmikuussa 2024 elinvoimajohtajana aloittanut Hämäläinen on jo ehtinyt ideoida Haminalle avoimen elinvoimaverkoston. Keväällä startanneessa verkostossa on tällä hetkellä mukana noin 70 yritystä, yhdistystä ja yksityistä henkilöä.
Hämäläinen kutsuu kaikki yritykset ja yhdistystoimijat mukaan kehittämään kaupungin elinvoimaa. “Meistä jokaisella voi olla loistavia ideoita – pieniä tai suuria. Kun ideoita tuodaan yhteiseen pöytään, voidaan niitä ’parviälyllä’ kirkastaa”, hän uskoo. Akkuklusterin suhteen paikallinen parviäly voi vielä yllättää kaikki. ”Todellinen ekosysteemi on sellainen, että siihen kuuluu kaikenlaisia toimijoita, myös yrityksiä, jotka tukevat niitä avainpelureita. Tällaisen ekosysteemin rakentaminen ja kehittäminen onnistuu paikallisin voimin kyllä”, Hämäläinen toteaa.
Rannikko täynnä virtaa!
Power Coast -ekosysteemi on Hämäläisen mukaan vahva brändi ja samalla lippu, jonka alle on hyvä koota joukkoja. ”Haluamme nähdä, kun nousuvesi tulee ja alkaa nostaa kaikkia veneitä. Power Coast tähtää juuri tähän”, toteaa Hämäläinen, joka on ehtinyt urallaan viettää 13 vuotta myös Power Coastia vetävällä Cursorilla. Akkuklusterin saaminen seudulle on Googlen tapainen ”iso kala”. ”Akkuklusterikin voisi olla majakka, joka näyttää muille tietä”, Hämäläinen päättää.
Lue lisää Power Coast -akkuklusterista: powercoast.fi
