Eteläisen Tarton maakunnan kiertoajelu 2012

www.visittartu.com

FIN 11 Vaikka matkalla ei koskaan ehdi tutustua kaikkiin mielenkiintoisiin paikkoihin, suuntaamme Viron suurimmalle järvelle Võrtsjärvelle. Se on suurempi kuin kaikki muut Viron järvet yhteensä. Keskellä Viroa sijaitseva Võrtsjärvi tarjoaa paljon mahdollisuuksia lomanviettäjille ja harrastuskalastajille. Vierailijat voivat parhaiten aloittaa tutustumisen järveen erilaisten vierailukeskuksien avulla niin sanotulta Võrtsjärven portilta. Yksi keskuksista on Viron maatalousyliopiston limnologiakeskuksen yhteydessä toimiva järvimuseo. Se on luontokoulutuskeskus, jossa ui akvaarioissa Viron makeanveden kaloja ja muita vesieläimistön edustajia. Lisäksi keskuksessa voi tutkia elottomia alkukaloja ja kalastusvälineitä.

15

Sopivalla tuulella on mahdollista tilata retki Võrtsjärvelle tyypillisellä perinteisellä puisella purjetroolarilla. Ennen vanhaan purjetroolari veti perässään pussinuottaa.

Nykyään purjetroolarin kannella voi nauttia tuulesta ja auringosta ja laivamiesten tarinoista.

14

1

5 6 12 13

7

4

8

3 2

9 11

12 Luontoharrastajia kiinnostaa varmasti Võrtsjärven rannalla oleva Tammen paljastuman retkipolku. Se on noin kahden kilometrin pituinen polku, jonka varrella on keskidevonikauden punainen hiekkakivipaljastuma, josta löytyy paljon fossiileja. Alueella näkee myös paikallista eliöstöä, esimerkiksi kaislikkolintuja.

Parhaita lintujen tarkkailupaikkoja kevätmuuton aikaan ovat Võrtsjärven rannalla sijaitsevat Sanglan polderin pellot ja niityt, joilla levähtää parikymmentätuhatta tundrahanhea ja metsähanhea sekä paljon sorsia ja kahlaajia.

Tarton maakunnan matkailureitit 13 Võrtsjärven itärannalla sijaitsevat Tarton maakunnan viljavimmat pellot, joiden takaa näkyy maamerkkinä Rannun kirkko. Kirkon keskiaikaiset tiilimuurit pitävät sisällään useita historiallisesti arvokkaita kohteita: renessanssityylinen saarnatuoli 1500-luvulta ja tarinan mukaan Ruotsin kuninkaan Kaarle XII:n lahjoittama kattokruunu vuodelta 1699.

Seudulla vieraillessa voi muistella myös keskiajan ankaria lakeja ja elämänjärjestystä, joista on saanut vaikutteita suomalais-virolainen kirjailija Aino Kallas. Hänen tarinansa rannulaisesta aatelisneidosta Barbara von Tisenhusenista vie meidät vuoteen 1553, jolloin Barbaran veljet upottivat hänet Võrtsjärveen Tisenhusenien sukuneuvoston päätöksellä rangaistukseksi hänen suhteestaan alempisäätyiseen mieheen.

14 Puhjan kauppala tunnetaan nykyään pääasiassa turvebrikettitehtaasta. Tässä soiden keskellä sijaitsevassa turvallisessa paikassa on asuttu jo hyvin kauan. Keskiaikaiseen asutukseen viittaa Puhjan Pyhän Dionysiuksen kirkko. Puhjasta suunnataan kohti Ilmatsalussa ja ajetaan Kavildan alkulaakson läpi.

15 Ilmatsalussa voi tutustua Ilmatsalun–Käreveren lintupolkuun, jonka varrelta löytyvät Tarton maakunnan jännittävimmät lintujen tarkkailupaikat. Pitkästä retkestä väsynyt vaeltaja voi myös levähtää polun varren piknikkipaikalla.

10

Lintujentarkkailuretken ja piknikin jälkeen suuntaamme jälleen kohti Tarttoa.

Maakuntakierros on päättynyt. Näimme ja koimme Tarton maakunnan monelta eri puolelta, mutta tutustumista riittää vielä monille uusillekin matkoille. Tervetuloa uudelleen!

Tartu Visitor Centre Raekoda / Town Hall, Tartu ESTONIA Ph/fax +372 744 2111 info@visittartu.com www.visittartu.com

Matkailukeskus; infopiste Text: Annereet Paatsi Layout: Triinu Sarv Print: Paar Photoes: Tartu County public photostock

Metsämökki; kaunis näköala

Luonnon-; arkeologinen nähtävyys

Hotelli; muu majoitus

Telttailu; nuotiopaikka

Museo; kartano

Huoltoasema; uimaranta

Retkipolku; näkötorni

Kirkko; muistomerkki

Asuntovaunupaikka; internet

Ratsastus; suojelualueen keskus

Historiallinen nähtävyys

Eteläisen Tarton maakunnan kiertoajelu

Tarton maakunnan matkailureitit Nykyisen Tarton maakunnan 147 000 asukkaasta 2/3 asuu Tarton kaupungissa, loput maaseudulla ja pikkukaupungeissa. Se ei ole kuitenkaan aina ollut niin. Virolaiset ovat olleet pitkään maalais- ja metsäkansaa. Oppiakseen tuntemaan paremmin Tarton maakunnan asukkaita ja ymmärtääkseen virolaisten sielun syvyyttä ja vakavuutta, on tutustuttava myös Tarttoa ympäröiviin maisemiin ja sikäläisiin asukkaisiin.

Tarton maakunnan moni-ilmeiset maisemat tarjoavat mahdollisuuksia sekä luontoharrastajille että historiasta kiinnostuneille. Seudulla on mahdollista levätä soiden ja metsien hiljaisuudessa, nauttia auringon kimaltelusta järven pinnalla ja tutustua nähtävyyksiin, jotka liittyvät Viron vaiheikkaaseen historiaan idän ja lännen rajalla.

Virolaisten muinaisen vapausajan merkkeinä ovat edelleen linnavuoret, kalmistot ja uhrilehdot sekä legendat Kalevipoeg-sankarista. Saksalaisten pitkän hallintokauden mykkiä todistajia taas ovat kivilinnoitukset ja linnoituskirkot sekä puistojen vehreyden lomasta pilkistävät kartanokokonaisuudet. Venäjän tsaarivallan aikaa kuvastavat ortodoksiset kirkot ja tyyppipiirustusten mukaan rakennetut kunnantalot ja rautatieasemat. Myös Peipsijärven länsirannikolla asuvat vanhauskoiset muistuttavat meitä keisarikunnan monivaiheisesta historiasta. Ristiriitaisia tunteita ja hämmennystä saattavat herättää Neuvostoliiton hallintokauden mieleen tuovat kolhoosikeskukset suurine kerrostaloineen ja autiot suurtilat peltojen keskellä. Kiertomatkoilla voi lepuuttaa jalkojaan keskiaikaisten kirkkojen viileiden muurien suojissa tai retkipolkujen levähdyspaikoilla. Silloin myös ehkä ymmärtää paremmin, miksi osa virolaisista haluaa edelleen asua etäällä toisistaan, kaukana metsien ja peltojen keskellä.

Emajoki jakaa Tarton maakunnan pohjoiseen ja eteläiseen osaan. Toisaalta myös itä-länsisuuntainen joki on tärkeä yhteysväylä. Tarton maakunnan vanhimmat asuinalueet ovat sijainneet Emajoen varrella. Keskiajalla Emajoki oli tärkeä hansakauppiaiden kauppaväylä. Myös Tarton kaupunki on syntynyt Emajoen ansiosta: Tartto oli kauppapaikka vesireittien ja maanteiden risteyspaikassa.

Nykyisen Tarton kaupungin kohdalla Emajoen laaja tulvalaakso kuroutuu kapeaksi ja tarjoaa helpon joenylityspaikan. Emajoki on Tarton maakunnan asutuksen muodostaja ja symboli. Emajoen ansiosta voimme myös jakaa maakuntaa esittelevän huvimatkan kahteen osaan.

Eteläisen Tarton maakunnan kiertoajelu Tartto – Kambja – Luken kartano – Nõo – Tõravere – Peedu – Elva – Rõngu – Valguta – Vehendi – Rannu – Sangla – Puhja Ilmatsalu – Tartto Poistumme Tartosta Võrun maantietä pitkin (maantie nro 2).

1 Tarton kaupungin rajalla, entisessä Ülenurmen kartanossa sijaitsee Viron maatalousmuseo. Perusteellinen näyttelytiloissa ja ulkokentillä toimiva näyttely antaa hyvän kuvan Viron maanviljelyksen ja karjanhoidon historiasta.

Lisäksi museossa järjestetään rotukarjan näyttelyitä ja vietetään kansankalenterin merkkipäiviä. Työpajoissa saa kaikenlaista tietoa leivänleipomisesta sepäntöihin.

Maatalousmuseosta Langeen päin matkustettaessa saavutaan yksityiskokoelmasta alkunsa saaneeseen Viron ilmailumuseoon, jossa voi tutustua erilaisiin harjoitus- ja rynnäkkökoneisiin ja helikoptereihin. Museon päärakennuksessa on esillä lähes 400:n ilmailuhistorian kannalta tärkeän lentokoneen pienoismallit.

2 Kambja on yksi Tarton maakunnan vanhimpia pitäjänkeskuksia. Kambjan kirkon historia ulottuu 1300-luvun alkuun. Nykyinen kapeatorninen pyhäkkö on hyvä esimerkki Viron kansan sisukkuudesta. Sodissa useita kertoja tuhoutunut kirkko on rakennettu aina uudelleen.

Muistokivet kirkkomaalla muistuttavat Ruotsin vallasta, jolloin Kambjassa käännettiin ensimmäistä kertaa viron kielelle Uusi testamentti (1686). Jotta kansa olisi myös oppinut lukemaan tätä pyhää kirjaa, Kambjaan perustettiin ensimmäiset kansakoulut. Tälläkin hetkellä uusi koulurakennus seisoo aivan kirkon vieressä. Lähellä sijaitsevalla hautausmaalla kohoaa muistopatsas Viron vapaussodassa kaatuneille sekä vuonna 2011 avattu Kambjan perhekivi – muistomerkki virolaisille perheille.

3

Lukelle matkustettaessa kuljetaan Unipihan kartanon ohi. Kartanon omistaja oli jonkin aikaa venäläinen runoilija ja taiteilija Vassili Žukovski (1783–1852). Suuri osa rakennuksista on tuhoutunut. Puiston puiden keskellä on kuitenkin jäljellä arkkitehtuuriltaan mielenkiintoinen aitta sekä jäännökset romanttisesta grotto-luolasta.

4

Luken kartanonpuisto yllättää kauneudellaan: samettisen vihreää nurmea, veden solinaa lampien välisissä padoissa, kummallisesti kumartuvia lehmuksia, puistoveistoksia, romanttisia raunioita – ja kaiken keskellä nukkekotia muistuttava puutarhurin talo. Puutarhurin talossa toimivat infopiste, kahvila ja pieni kartanon historiaa esittelevä näyttely. Koko kartanokokonaisuus on avoinna vierailijoille, ja puiden varjossa sijaitsevassa huvimajassa voi pitää piknikin. Viikonloppuisin kartanon alueella järjestetään perhepäiviä, konsertteja ja teatteriesityksiä.

5

Nõon kauppala on nykyisessä Tarton maakunnassa tärkeä paikalliskeskus. Kauppalassa sijaitsee jo 1200luvulla rakennettu Nõon Pyhän Laurentiuksen kirkko, joka on parhaiten säilynyt keskiaikainen linnoituskirkko koko Etelä-Virossa. Siellä voi nähdä vanhakantaisia ristinmuotoisia pilareita, salaisia porrassyöksyjä ja mahtavia holveja. Kesäisin kirkko toimii tiekirkkona.

6

Kun jatketaan matkaa Tartto–Valga-maantietä etelään, peltojen takaa kohoaa Tõraveressä sijaitsevan Tarton observatorion teleskoopin tornin kupoli. Observatoriossa matkailijat voivat nähdä Pohjoismaiden suurimman, 1,5-metrisen peilikaukoputken ja tehdä oppaan johdolla kierroksen observatoriossa. Vierailuaika tulee varata etukäteen. Vuoden 2012 loppukesästä alkaen observatoriossa voi jälleen myös tutustua näyttelyhuoneeseen, kuulla paljon mielenkiintoista virolaisten tiedemiesten saavutuksista astronomian ja kosmologian alalla ja tutustua virtuaaliseen planetaarioon.

7

Jo Tõraveren mäeltä näkyy horisontissa muuta maastoa korkeampi metsäinen kukkula. Se on Vapramägi – kulttuurihistorialtaan rikas, rauhoitettu metsäpuisto, jonne on rakennettu viitoitettuja ja infotauluin varustettuja luontopolkuja ja retkipolkuja. Vapramäen luontokeskuksessa voi tutustua ympäristökasvatukselliseen näyttelyyn. Sieltä saa lisäksi tietoa alueen kaikista rauhoitetuista luonnonilmiöistä ja tarvittaessa voi tilata pätevän retkenjohtajan luontoretkelle.

8

Vapramäen metsän läpi johtaa mutkainen tie Peedulle.

Elvajoen korkealla rantatörmällä kohoaa Peedun Kerikmägi, yksi Viron pienimmistä muinaislinnoista, jossa on asuttu ensimmäisellä vuosituhannella jKr. Joen vastarannalla on kesämökkiyhdyskunta, jonka kulttuurihistoria on mielenkiintoinen. Alueella on vanhoja huviloita puiden varjossa, ja joessa on Peedun vanha vesimylly, josta taajama on saanut nimensä.

9 Elvan pikkukaupunki on saanut alkunsa rautatiestä, joka rakennettiin hieman yli sata vuotta sitten. Elvassa on mahdollista nauttia hiljaisuudesta ja puhtaasta ilmasta, kauniista puuarkkitehtuurista ja puutarhojen vehreydestä. Viilennystä voi hakea järvestä. Elvan idyllistä ovat nauttineet 1960–1980-luvulla tuolloisen Neuvostoliiton suurkaupungeista Moskovasta ja Pietarista tulleet kesävieraat. Venäjän keisarikunnan aikaan tyyppipiirustusten mukaan rakennetulla ja kunnostetulla rautatieasemalla on nyt retkeilykeskus, jossa on Elvan historiaa ja alueen nähtävyyksiä esittelevä näyttely ja josta saa matkailutietoa.

10 Elvasta etelään päin sijaitsee vanhojen sota- ja kauppateiden risteykseen muodostunut Rõngun kauppala, joka on tyypillinen etelävirolainen maalaistaajama kirkkoineen, kouluineen ja kauppoineen. Rõngussa on lisäksi yksi erityinen nähtävyys: Rõngun käyrä kievari. Klassistiseen tyyliin vaaleasta tiilestä rakennettu keskiosa valmistui 1820-luvulla ja oli täysin suora rakennus, ja arkkitehtuurihistorioitsijoiden mielestä sen koristeissa on suoranaisia yhtäläisyyksiä Tarton yliopiston päärakennuksen kanssa.

Vasta useita kymmeniä vuosia myöhemmin rakennukseen lisätyt siivet tekivät kievarista käyrän kievarin.