www.visittartu.com
1
Tarton maakunnan luonnonsuojelualueet ja retkipolut Tarton maakunnan monimuotoisessa maastossa on runsaasti erilaisia luonnonilmiöitä. Suojelu- ja rauhoitusalueet sekä rauhoitetut yksittäiset kohteet muodostavat huomattavan osan (17 %) Tarton maakunnan pinta-alasta. Tarton maakunnan kaksi luonnonsuojelualuetta – AlamPedja ja Emajoen Suursuo – ovat kansainvälisesti merkittäviä kosteikkoja, niin sanottuja Ramsar-alueita. Alam-Pedjan luonnonsuojelualue, Emajoen suualueen rauhoitusalue, Piirissaaren maisemansuojelualue sekä Käreveren luonnonsuojelualue tunnetaan yleiseurooppalaisesti merkittävinä lintualueina. Tarton maakunnassa on lisäksi useita pieniä suojelualueita, joista jokaisella on omat suojelutehtävänsä ja -tapansa sekä arvonsa. Suojelualueet ovat mielenkiintoisia, mutta niihin tutustuttaessa tulee ottaa huomioon useita rajoituksia. Ennen suojelualueella käymistä suosittelemme tutustumaan sääntöihin. Virossa on voimassa myös yleisiä vaatimuksia, jotka koskevat luonnossa liikkumista. Kaikkiin vaatimuksiin ja sääntöihin voi tutustua yksityiskohtaisesti Viron valtionmetsistä huolehtivan Riigimetsa Majandamise Keskuksen verkkosivulla osoitteessa www.rmk.ee.
Alam-Pedjan luonnonsuojelualue on perustettu soiden, märkien metsien ja tulva-alueiden suojelemiseksi. Tämä Viron suurimpiin lukeutuva suojelualue käsittää Võrtsjärven alangon pohjoisosan. Mannerjään vetäytymisen jälkeen alueella aaltoilivat vielä Muinais-Võrtsjärven vedet. Nykyään alue on soistunut. Suomaastoja halkoo yli kymmenen suurempaa jokea ja lukematon määrä solisevia puroja. Tunnetuimmat niistä ovat Pedjajoki, Põltsamaajoki ja Emajoki, lisäksi tulvaalueilla on yli 50 vanhaa jokea. Viimeksi mainituista on muodostunut ainutlaatuisia ekosysteemejä, joissa on rikas kalakanta. Tulva-aikaan joet nousevat uomistaan ja saattavat peittää vedellä lähes kolmanneksen suojelualueesta. Alue on lähes asumatonta ja sopii sen vuoksi aroille lintulajeille ja tarjoaa suurriistaeläimille hyviä piilopaikkoja. Vanhojen luonnonmetsien ja soiden mosaiikkimaastossa voi nähdä susia, meri- ja maakotkia, viiru- ja varpuspöllöjä, metsoja ja mustahaikaroita. Laajimpien tulvaniittyjen linnusto on hyvin rikas, erityisesti kevät- ja syysmuuton aikana.
2 Luonnonsuojelualueen suo- ja metsäelinympäristöihin voi tutustua Selli-Sillaotsan luontopolulla. Polku kulkee läpi kangasmännikön, jossa on korkeita puita, ja rämemännikköä kasvavien suosaarekkeiden yli. Märälle vaihettumissuolle ja metsäiselle rämeelle on rakennettu pitkospuut suojelemaan kasvillisuutta. Jotta luonnon rauha ei häiriytyisi liikaa, on suositeltavaa liikkua pienissä (alle 30 hengen) ryhmissä. Luontopolun lähtöpisteeseen pääsee Laeva–Palupõhja-tietä pitkin. http://loodusegakoos.ee 4,5 km
3 Alam-Pedjan luonnonsuojelualueen etelärajalla kulkee toinen luontopolku: Ilmatsalun–Käreveren lintupolku. Viiden kilometrin pituisen luontopolun varrella on lintutorni ja nuotiopaikkoja, ja se yhdistää Ilmatsalun runsaslintuiset kalalammet ja Emajoen rantaniityt. Alueella on tavattu yli 200 lintulajia. http://loodusegakoos.ee
3,5 km
Suojelualueella toimii luonto- ja ympäristökasvatuksen antajana ja ulkona oppimisen keskuksena Palupõhjan luontokoulu. www.palupohja.ee
4
Käreveren luonnonsuojelualue Alam-Pedjan luonnonsuojelualueen jatkoksi itäpuolelle on perustettu Käreveren luonnonsuojelualue, jonka pää-määränä on suojella Emajoen rantaniittyjä, ympäristön vanhoja luonnonmetsiä ja niiden rikasta eliöstöä. Tulvivat niityt sijaitsevat aivan Tallinna–Tartto-maantien varrella, minkä ansiosta niityille pääsy ja luonnon seuraaminen on hyvin vaivatonta. Emajoen rantavallia myöten kulkeva retkipolku alkaa Tallinna–Tartto-maantiellä sijaitsevan Käreveren sillan luota. Se on 14 kilometriä pitkä niittypolku joen rannalla sijaitsevine levähdyspaikkoineen ja maihinnoususiltoineen. Luontopolun portilla Käreveren maantiesillan lähellä sijaitsee ainoa paikka Virossa, jossa on sallittua tarkkailla Euroopassa erittäin harvinaisen heinäkurpan puuhia. Keväisin niitty muuttuu tuhansien kauttakulkumatkalla olevien vesilintujen levähdyspaikaksi, ja kesäisin pesimälintujen runsaus alueella houkuttelee paikalle petolintuja. Ranta-alueella puuhastelee erilaisia eläimiä, kuten metsäkauriita, hirviä ja kettuja. Lähes joka askeleella voi huomata myös majavan toiminnan jälkiä. Majavat ovat kuitenkin ihmisarkoja.
5
Emajoen suursuon luonnonsuojelualue käsittää Peipsijärven alangolla olevat Emajoen suualueen suuret suot. Kevättulva tekee suoalueesta yhden suuren aaltoilevan avoveden, jota jäsentelevät vain korkeammat metsäiset suosaarekkeet. Emajoen Suursuo on todellinen vesilintujen paratiisi, kalojen kutu- ja kasvupaikka sekä merikotkien, kalasääskien, teerien, kurkien, susien, karhujen, hirvien ja muiden ihmisarkojen eläinten elinpaikka.
6 Kavastun kylästä voi ajaa Koosan tietä pitkin pohjoiseen Alatskivin maisemansuojelualueelle, joka on perustettu kulttuuriperinnemaiseman suojelemiseksi. Lähes viisi kilometriä pitkällä retkipolulla voi nauttia Alatskivin alkulaakson luonnosta ja tutustua sekä muinaisvirolaisten linnavuoreen että upeaan ja hienosti kunnostettuun Alatskivin kartanon päärakennukseen. http://loodusegakoos.ee 4,5 km
7
Alatskivin lähellä on Padakõrven luonnonsuojelualue, joka on perustettu kekomuurahaisten elinympäristön suojelemiseksi. Alueella sijaitsee Euroopan suurin tiedossa oleva tupsukekomuurahaiskanta, johon kuuluu yli 2 000 mahtavaa pesää. Kekoja saa katsella vain suojelualueen läpi kulkevalta metsätieltä. Jo yhden tien varrella sijaitsevan kekoketjun näkeminen on kuitenkin unohtumaton elämys. Muurahaisten elämänjärjestystä esitellään infotauluissa. http://loodusegakoos.ee
8
Järvseljan luonnonsuojelualue
Ihmiset ovat liikkuneet täällä kautta aikojen vesiteitä pitkin ja myös kylät sijaitsevat veden rannalla. Paras tapa tutustua suojelualueeseen on vaeltaa ja kulkea jokia pitkin. Tietoa suojelualueesta ja siihen tutustumisen mahdollisuuksista saa Emajoen Suursuon luontokeskuksesta, joka sijaitsee Kavastun kylässä Luunjan kunnassa. Keskiaikaisen linnoituksen ja myöhemmän jokikievarin muureille rakennetussa rakennuksessa on mahdollista tutustua myös näyttelyihin ja katsella luontoelokuvia. Keskuksen luota alkaa 2,5 kilometrin pituinen Emajoen luontopolku , joka esittelee tulva-alueiden kasviyhdyskuntia. Tulva-aikaan luontopolku saattaa olla veden peitossa ja vaikeakulkuinen tai jopa läpipääsemätön. www.rmk.ee
2,5 km
Tarton maakunnan luonnonsuojelualueet ja retkipolut
sijaitsee Tarton maakunnan kaakkoisnurkassa. Alueelta saa luontoelämyksen aarniometsistä. Alueen viiden kilometrin pituinen luontopolku esittelee Viron vanhinta metsiensuojelualuetta. Jo vuonna 1924 rauhoitettu metsä on kasvanut tähän päivään saakka ilman ihmisen vaikutusta ja saavuttanut todellisen aarniometsän ilmeen. Linnuista täällä voi tavata tyypillisiä arvokkaiden elinpaikkojen lajeja: harmaapäätikkoja, varpuspöllöjä, teeriä ja metsoja. Järvseljalla suojeltavista yksittäiskohteista kannattaa etsiä yli 360-vuotias mahtava paksutyvinen Kuningasmänty. Kunnioitusta herättäviä vanhoja puita on alueella lisäksi muitakin. Järvseljan metsien korkeimpien kuusten latvat ulottuvat yli 40 metrin korkeuteen ja pitävät hallussaan virolaisten puiden pituusennätyksiä.
http://loodusegakoos.ee
14
km
5
km
FIN 9 Tarton ja Otepään puolivälissä saavutaan kauniille Pangodin maisemansuojelualueelle. Alueen luonnon kauneus perustuu profiililtaan vaihtelevaan kumpareikkoon ja siitä johtuvaan perinteiseen maankäyttöön sekä kalaisiin järviin, joiden rantaviivat ovat mutkikkaita. Suojelualue kuuluu Natura-verkoston luonnonsuojelualueisiin. Alueelle on rakennettu kaksi retkipolkua, joilla voi tutustua luonnonnähtävyyksiin ja nauttia kauniista järvimaisemista: Pangodin järven länsirannan uimarannalta alkava Pikksaaren polku ja järven toisella puolella oleva Palumägeden retkipolku, joka alkaa itärannan uimarannalta. http://loodusegakoos.ee Pikksaare vaellusreitti
1
km
Palumägede vaellusreitti
1,5 km
10
Tammen paljastuman maisemansuojelualue Tarton maakunnan länsirajalla sijaitsevan Võrtsjärven ja sen ranta-alueen suojelemiseksi on perustettu suojelualue. Tammen paljastuma on keskidevonikauden Arukülan kerrostuman punaisen hiekkakiven paljastuma, joka on merkittävä, koska se sisältää 380 miljoonaa vuotta sitten meressä eläneiden kalojen fossiileja. Paljastuman juurella kulkevalla retkipolulla voi tutustua infotaulujen avulla hiekkakiveen ja sen muodostumisen erityispiirteisiin sekä Võrtsjärven linnustoon ja rantakasvillisuuteen. www.vortsjarv.ee
600 m
12 Tarton maakunnan tihein retkipolkuverkosto on Elvan kaupungin ympäristössä. Virkistäytymis-, oppimis- ja ur11
Keeri-Karijärven luonnonsuojelualue
on Tarton maakunnan suurista suojelualueista kaikkein nuorin. Alue on perustettu Elvajoen luhta-alueiden, kahden suuren ja useamman pienen järven sekä elämää täynnä olevien Elvan laakson pohjoisosassa, entisessä Muinais-Võrtsjärven lahdessa sijaitsevien luonnonmetsien suojelemiseksi. Luonnonsuojelualueen metsät ja kosteikot tarjoavat pesimäpaikkoja rikkaalle linnustolle. Alue on merkittävä kiljukotkan elinpaikka. Alueella pesivät lisäksi merikotka, kalasääski ja pikkukiljukotka sekä useita muita kansainvälisesti suojeltuja lintuja. Luhta-alueilla pesii parikymmentä ruisrääkkäparia. Elvajoki järvineen muodostaa suojelualueen akselin. Nämä vesistöt ovat tärkeitä lajien suojelun kannalta. Suojeltavista kaloista alueella elävät esimerkiksi toutain, rantaneula ja mutakala. Vaeltaja voi seurata myös majavien puuhastelua ja villisikalauman ruokailun jälkiä. Suojelualueen eteläosassa on merkitty retkipolku ja yöpymiseen sopiva retkimaja Karijärven rannalla. Elvajokea pitkin luonnonsuojelualueelle saapuessaan matkaaja löytää maihinnoususillan ja sen vierestä laavun levähtämistä varten. Liikkumisrajoituksista saa tietoja suojelualueen johtajalta, sähköpostiosoitteesta tartu@keskkonnaamet.ee.
Elvan-Vitipalun, Vapramäen ja Vellaveren maisemansuojelualueilla järjestää säätiö. heilumahdollisuuksia
www.vvvs.ee Elvan-Vitipalun maisemansuojelualueen arvo perustuu erilaisiin pinnanmuotoihin, puhdasvetiseen Elvajokeen ja siihen laskeviin puroihin, ennallistettuihin tulvaniittyihin sekä marjaisiin ja valoisiin kangasmetsiin. Retkipolut ovat vaikeusasteeltaan erilaisia. Alueella on Tarton maakunnan pisin (14,4 km) vaelluspolku, kumpareikossa kulkee jyrkkiä ylä- ja alamäkiä sisältävä Vitijärven polku, ja lapsille on perustettu leikkikenttä ja ”noidan mökin seikkailurata”. Elvajoen alkulaakson retkipolku
14,4
Vapramäen maisemansuojelualue on maakunnan vanhin suojeltu virkistysalue. Hyvä sijainti, vaihtelevat pinnanmuodot, metsän monipuolinen eliöyhteisö ja rikas kulttuurihistoria ovat syitä, miksi suojelualue on hyvin suosittu. Metsässä ja Elvajoen rannalla mutkittelevat retkipolut ovat suosittuja kaikkina vuodenaikoina. Vapramäen luontotalosta voi kysyä matkailuun liittyviä tietoja, tilata retkenjohtajan tai luontokasvatusaiheista ohjelmaa ja jossa voi tutustua ympäristökasvatukselliseen näyttelyyn. Vapramäen luontopolku
3,5 km
Vapramäen pyöräilyreitti ja patikkapolku
6,5
Vapramäen-Vellaveren-Vitipalun säätiön ylläpitämistä retkipoluista ja muusta tekemisestä saa lisätietoja kotisivulta www.vvvs.ee.
13 Elva on rauhallinen pikkukaupunki, jossa on paljon metsäpuistoja. Kaupungin männikköön on rakennettu Pieni voimapolku (Väike väerada), joka on reunustettu virolaisista kansantarinoista vaikutteita saaneilla puuveistoksilla. Voimapolku alkaa Elvan keskustasta vanhan rautatieaseman vierestä.
Tärkeimmät säännöt luonnossa liikkujalle:
3
km
Kauniisti kunnostetussa asemarakennuksessa on nykyään Elvan retkeilykeskus, josta saa tietoa Elvasta ja sen ympäristöstä sekä Tarton maakunnasta. http://matkakeskus.elva.ee/ +372 733 0132
km
km
Vitijärven retkipolku
2,3 km
Seikkailupolku
1,5 km
Vellaveren alueen vaihteleva maasto sopii erityisesti mukaviin pyöräretkiin mutta myös vaeltamiseen. Historian eri vaiheista peräisin olevat luonnonperintökohteet on varustettu infotauluilla, jotka tekevät kyläteillä kulkemisen mielenkiintoiseksi. Vellaveren pyöräilyreitti
13
km
Pyöräilyreitti
23,5 km
Terveellisten elintapojen polku
2
km
Elvajoki on muutettu lepo- ja telttailupaikkojen ja infotaulujen avulla vesiretkeilijöille keskeiseksi vesireitiksi, joka myös yhdistää paikallisia suojelualueita. Hellenurmesta alkava ja Emajokea pitkin Tarttoon kulkeva vesitie on 66 kilometriä pitkä, ja sen kulkemiseen tulee varata vähintään kolme retkipäivää. Vesireitiksi voi luonnollisesti valita myös lyhyempiä pätkiä. Elvajoen vesireitti
66
km
Pyöräilyreitit Tarton maakunnan maasto soveltuu myös pyöräretkiin. Maakunnan halki kulkee useita EuroVelo-reittejä (www.bicycle.ee) sekä satoja kilometrejä rajat ylittävän yhteistyöhankkeen yhteydessä Pohjois-Latviaan ja EteläViroon perustetusta Tour de LatEst -pyöräreitistä (www.tourdelatest.eu). Myös Võrtsjärven 140 kilometrin pituinen pyöräilyreitti, josta noin puolet mutkittelee Tarton maakunnan teillä, on suosittu (www.vortsjarv.ee/ tourism/maps). Yksi alueellinen pyöräilyreitti kulkee Selgisen kumpareikossa. Tällä 30 kilometrin pituisella viitoitetulla polulla on Kärgandin telttailupaikka nuotiopaikkoineen ja Kukemetsan metsämökki (http://loodusegakoos.ee). Luontoon merkityt pyöräilyreitit on myös Elvan-Vitipalun maisemansuojelualueella (23,5 km) ja Vellaveressä (8 ja 13 km) (www.vvvs.ee) sekä Ilmatsalun seudulla (8 km) (www.rmk.ee). Kannattaa kuitenkin huomioida, että suuri osa Viron paikallisista pyöräilyreiteistä ohjaa matkaajat usein pienille harvaan liikennöidyille ja turvallisemmille sorateille. 23,5 Pituus
Telttailupaikka
Piknikkipaikka
Katos
Telttailu kielletty
Pitkospuut
Näkötorni
Nuotiopaikka
Uimapaikka
km
Infotaulu
Suojelualueiden liikkumiskieltoalueiden ulkopuolella liikkuminen on sallittu kaikkialla valtionmailla. Jokamiehenoikeuksien mukaan on sallittua liikkua yksityisellä maalla ilman omistajan lupaa auringonnousun ja -laskun välisenä aikana. Yksityinen maanomistaja voi kuitenkin kieltää liikkumisen, mutta siinä tapauksessa alueen tulee olla merkitty ja kaikille ymmärrettävällä tavalla rajattu. Yleiset tiet on tarkoitettu kaikkien käytettäväksi. Yksityisteillä ei saa liikkua autolla, mutta valoisaan aikaan niillä voi kulkea jalkaisin. Piha-alueista on suositeltavaa pysyä vähintään 200 metrin etäisyydellä. Julkisessa käytössä olevien vesistöjen rannoilla liikkuminen on sallittu rantaviiva-alueella (4-10 m). Telttailu ja nuotion tekeminen on sallittu vain siihen valmistelluilla ja merkityillä paikoilla. Roskat tulee ottaa mukaan, mikäli alueelle ei ole asennettu roskasäiliöitä. Koiria ei saa pitää irti, vaan ne on pidettävä kytkettyinä. Jokainen voi kalastaa yleisellä vesialueella ilman kalastuskorttia yhdellä tavallisella ongella noudattaen samalla pyyntiaikoja ja -paikkoja koskevia rajoituksia ja muita rajoituksia. www.kalastusinfo.ee
Tarton Vierailukeskus Raekoda (Raatihuone), Tartu, VIRO Ph/fax +372 744 2111 info@visittartu.com www.visittartu.com Text: Annereet Paatsi Layout: Triinu Sarv Print: Paar Photoes: Tartu County public photostock. 2013
6
7
1 2
5
4
3
8
11
10 13 14 9 12
t e e u l a u l e j o u s n o n n o u l n a n n u k a a Tarton m ipolut
ja retkipo