www.visittartu.com
FIN
7 Muinaisten virolaisten voimamies Kalevipoeg on muovannut maastoa Peatskivin kylässä, joka sijaitsee Alatskiviltä puolitoista kilometriä luoteeseen. Kalevipojan kerrotaan nukkuneen kerran niin syvää unta, että sudet olivat sillä välin syöneet hänen hevosensa ja jäljelle oli jäänyt vain kivettynyt satula: Sadulakivi. Korkeaa harjannetta, jossa Kalevipojan arvellaan nukkuneen, kutsutaan Kalevipojan sängyksi. Se on todellisuudessa 200-luvulta eKr. peräisin oleva muinaisten virolaisten linnan paikka. Nykyään samalla paikalla poltetaan juhannuskokkoa ja pidetään kyläjuhlia.
6
Matka jatkuu monimuotoisten luonnonmetsien halki, Selgisen kumpareikon yli länteen Vooremaan länsiosaan. Vooremaa on edustavin kokoelma erilaisia jääkauden muovaamia pinnanmuotoja Virossa – aivan kuin geologinen ulkomuseo.
3 4 7
5 2 1
8 10
1
9 1 11
8 Saadjärvi on Vooremaan järvistä eteläisin, suurin ja kalaisin. Järven kauniilla rannoilla on sijainnut useita baltiansaksalaisia aateliskartanoita. Pohjoisrannalla kohoaa yksityisomistuksessa oleva klassistinen Saadjärven kartano, jonka päärakennus on kunnostettu. Kartanokokonaisuuteen kuuluu lisäksi useita talousrakennuksia: viinanpolttimo, joka tuotti 1800-luvulla suurimman osan kartanon tuloista, härkätalli, aittakuivaamo ja kaunis puutarhurin talo. 9 Saadjärven etelärannalla Äksin kylässä sijaitsee Saadjärven luontokeskus, jossa voi tutustua Vooremaan luonnon historiaan ja sen omaperäisyyteen. Samassa rakennuksessa sijaitsevassa Suomen-poikien museossa pidetään yllä II maailmansodan aikaan Suomessa ja myöhemmin Virossa taistelleiden muistoa. Äksissä on avoinna vuoden 2012 kesästä lähtien Jääkausikeskus, jossa monikäyttöisten ääni- ja valotilateosten sekä mielenkiintoisten näyttelyesineiden kautta on mahdollista kokea jääkausi sellaisena, kuin se oli Vooremaalla noin 15 000 vuotta sitten, ja pohtia ilmastonmuutokseen liittyviä kysymyksiä. Näyttelyyn voi tutustua itsenäisesti tai tilata oppaan ja koulutus- tai viihdeohjelmia.
Tartu Visitor Centre Raekoda / Town Hall, Tartu ESTONIA Ph/fax +372 744 2111 info@visittartu.com www.visittartu.com
Matkailukeskus; infopiste Text: Annereet Paatsi Layout: Triinu Sarv Print: Paar Photoes: Tartu County public photostock
Metsämökki; kaunis näköala
Luonnon-; arkeologinen nähtävyys
Hotelli; muu majoitus
Telttailu; nuotiopaikka
Museo; kartano
Huoltoasema; uimaranta
Retkipolku; näkötorni
Kirkko; muistomerkki
Asuntovaunupaikka; internet
Ratsastus; suojelualueen keskus
Historiallinen nähtävyys
Nykyiseen Saadjärveen voit tutustua lähemmin Saadjärven pursiseurassa . Sieltä voit käydä järvellä huvijahdilla tai lautalla, uida ja saunoa.
Tarton maakunnan matkailureitit
10 Järvenrantatietä pitkin pohjoiseen ajettaessa saavutaan uusgoottilaiseen tyyliin rakennetun kapeatornisen Äksin kirkon luokse. Kirkko toimii kesäisin kaikille avoimena tiekirkkona. Äksin kirkko on juurtunut syvään Viron kulttuurihistoriaan papin ja kirjanoppineen Otto Wilhelm Masingin (1763–1832) ansiosta. Hän otti viron kielessä käyttöön õ-kirjaimen. 11 Äksistä suunnataan etelään. Viimeinen pysähdys tehdään, kun käännytään suurelta tieltä vasemmalle ennen Lähten kauppalaa jo kauaksi näkyvän näkötornin luokse. Noin 15 metriä korkeasta näkötornista levittäytyvät kuin kämmenellä näkymät Vooremaan viirulliseen maastoon pohjoisessa ja Tarton kaupungin korkeimpiin rakennuksiin etelässä. Vielä 15 kilometriä ylös ja alas harjuja ja olemme jälleen Tartossa!
Pohjoisen Tarton maakunnan kiertoajelu
Tarton maakunnan matkailureitit Nykyisen Tarton maakunnan 147 000 asukkaasta 2/3 asuu Tarton kaupungissa, loput maaseudulla ja pikkukaupungeissa. Se ei ole kuitenkaan aina ollut niin. Virolaiset ovat olleet pitkään maalais- ja metsäkansaa. Oppiakseen tuntemaan paremmin Tarton maakunnan asukkaita ja ymmärtääkseen virolaisten sielun syvyyttä ja vakavuutta, on tutustuttava myös Tarttoa ympäröiviin maisemiin ja sikäläisiin asukkaisiin. Tarton maakunnan moni-ilmeiset maisemat tarjoavat mahdollisuuksia sekä luontoharrastajille että historiasta kiinnostuneille. Seudulla on mahdollista levätä soiden ja metsien hiljaisuudessa, nauttia auringon kimaltelusta järven pinnalla ja tutustua nähtävyyksiin, jotka liittyvät Viron vaiheikkaaseen historiaan idän ja lännen rajalla.
Virolaisten muinaisen vapausajan merkkeinä ovat edelleen linnavuoret, kalmistot ja uhrilehdot sekä legendat Kalevipoeg-sankarista. Saksalaisten pitkän hallintokauden mykkiä todistajia taas ovat kivilinnoitukset ja linnoituskirkot sekä puistojen vehreyden lomasta pilkistävät kartanokokonaisuudet. Venäjän tsaarivallan aikaa kuvastavat ortodoksiset kirkot ja tyyppipiirustusten mukaan rakennetut kunnantalot ja rautatieasemat. Myös Peipsijärven länsirannikolla asuvat vanhauskoiset muistuttavat meitä keisarikunnan monivaiheisesta historiasta. Ristiriitaisia tunteita ja hämmennystä saattavat herättää Neuvostoliiton hallintokauden mieleen tuovat kolhoosikeskukset suurine kerrostaloineen ja autiot suurtilat peltojen keskellä. Kiertomatkoilla voi lepuuttaa jalkojaan keskiaikaisten kirkkojen viileiden muurien suojissa tai retkipolkujen levähdyspaikoilla. Silloin myös ehkä ymmärtää paremmin, miksi osa virolaisista haluaa edelleen asua etäällä toisistaan, kaukana metsien ja peltojen keskellä. Emajoki jakaa Tarton maakunnan pohjoiseen ja eteläiseen osaan. Toisaalta myös itä-länsisuuntainen joki on tärkeä yhteysväylä. Tarton maakunnan vanhimmat asuinalueet ovat sijainneet Emajoen varrella. Keskiajalla Emajoki oli tärkeä hansakauppiaiden kauppaväylä. Myös Tarton kaupunki on syntynyt Emajoen ansiosta: Tartto oli kauppapaikka vesireittien ja maanteiden risteyspaikassa. Nykyisen Tarton kaupungin kohdalla Emajoen laaja tulvalaakso kuroutuu kapeaksi ja tarjoaa helpon joenylityspaikan. Emajoki on Tarton maakunnan asutuksen muodostaja ja symboli. Emajoen ansiosta voimme myös jakaa maakuntaa esittelevän huvimatkan kahteen osaan.
Pohjoisen Tarton maakunnan kiertoajelu Tartto – Kõrveküla – Aovere – Vara – Koosa – Varnja – Kolkja – Nina – Alatskivi – Rupsi – Alatskivi – Kallaste – Peatskivi – Selgise – Välgi – Pataste – Igavere – Saadjärve – Äksi – Lähte – Tartto Poistumme Tartosta Narvan maantietä pitkin (maantie nro 3).
1 Peltoja ja haja-asutusta käsittävän kulttuurimaiseman halki koillisen suuntaan ajettaessa saavutaan Peipsijärven rantaan, jossa joudutaan aivan toisenlaiseen ja virolaisille epätyypilliseen kulttuuriympäristöön. Kapealla järvenranta-alueella Varnjassa, Kasepäällä ja Kolkjassa asuu venäläisiä vanhauskoisia, jotka jo 1700-luvulla pakenivat alueelle tsaarivallan sortoa. He ovat säilyttäneet oman uskontonsa ja ikivanhat perinteensä vuosisatojen ajan. Alueella asutaan tiiviisti vieri vieressä pitkissä rivikylissä. Talojen välissä on rukoushuoneita ja vedenrajaan ulottuvia hautausmaita. Vanhauskoisten pääelinkeino on ollut kautta aikojen kalastus ja sen lisäksi sipulin ja vihannesten viljely. Kullankeltaisia sipuleita kuivuu syksyisin lähes jokaisessa pihassa ja katoksessa. Seudulla myös pidetään kala- ja sipulifestivaaleja. Alueen läpi kulkevaa tietä kutsutaankin Sipulitieksi. Vanhauskoisten kulttuuriin tutustumisessa auttavat Peipsimaan vierailukeskus, Koljan vanhauskoisten museo sekä Varnjan elävän historian museo.
2 Ajettaessa pitkin rantatietä eteenpäin pohjoiseen luonnosta kiinnostunut matkailija voi pysähtyä Laheperan järven rannalla ja tarkkailla siellä pesiviä erilaisia pesimälintuja (kyhmyjoutsen, silkkiuikku, liejukana jne.). Lintujen syys- ja kevätmuuton aikaan järvellä levähtää tuhansia pikkujoutsenia sekä satoja sotkia, telkkiä ja uiveloita. Järven pohjoisrannan näköalatasanteelle pääsee nauttimaan järvinäköaloista myös pyörätuolilla.
4
3 Päätieltä poikkeamalla pääsee Ninan kylään, jossa kohoaa Peipsijärven korkealla rannalla mahtava ortodoksinen Jumalanäidin kirkko, joka kertoo valtionuskonnon ja vanhauskoisten välisestä taistelusta. Järvessä ja sen rannalla on useita suuria siirtolohkareita, joiden kerrotaan olevan ajalta, jolloin virolainen sankari Kalevipoeg oli halunnut rakentaa järven yli sillan Venäjälle. Kylän toisella laidalla, entisellä rajavartioasemalla on nykyään vierastalo, jossa voi majoittua viihtyisästi ja käydä kesällä järvellä soutelemassa ja talvella pilkillä. Lisäksi sieltä voi ostaa antiikkihuonekaluja.
Ninalta sisämaahan päin kulkiessa saavutaan Alatskiville. Siellä sijaitsee alueen komein arkkitehtoninen kokonaisuus Alatskivin kartanon päärakennus, joka valmistui vuonna 1885. Se on kartanonherra Arved von Nolckenin itse suunnittelema upea uusgoottilaista tyyliä edustava linna. Hohtavan valkoinen kartanon päärakennus torneineen ja jäsenneltyine julkisivuineen seisoo valkoisena joutsenena Alatskivin alkulaakson reunalla. Kunnostettu ja entisten aikojen tyylikkyyttä jäljitellen sisustettu linna on avattu vierailijoille museona. Entisessä kartanonherran ruokasalissa toimii ravintola. Kartanorakennuksessa järjestetään konsertteja ja näyttelyitä, ja romanttinen ja tyylikäs linna kiehtoo myös hääjuhlien järjestäjiä. Alatskivillä on muutakin nähtävää: pieni kyläkirkko männikössä ja hautausmaa, jonka portilla on muistomerkki Viron vapaussodassa kaatuneille alatskiviläisille. Nälkäkään ei pääse yllättämään, sillä alueelta löytyy useita ruokapaikkoja.
5
Alatskiviltä kannattaa poiketa etelän suuntaan ja käydä Liivin museossa. Museossa säilytetään ja elvytetään Viron rakastetuimman runoilijan Juhan Liivin (1864–1913) aineellista ja henkistä perintöä. Ulkomuseon rakennukset ja sisustus tarjoavat puolestaan mahdollisuuden tutustua 1800- ja 1900-luvun vaihteen virolaiseen talonpoikaiselämään. Jos aikaa on vähän, täältä voi kääntyä takaisin Tarttoon. Pidemmästä kiertomatkasta kiinnostuneet jatkavat matkaa pohjoiseen Alatskivin kautta Kallastelle.
6 Kallaste sijaitsee aivan Peipsijärven rannalla. Noin tuhannen asukkaan kaupunki on yksi Viron pienimmistä kaupungeista. Matkailijoiden kannattaa tutustua kaupungin eteläosassa sijaitsevaan lähes kilometrin pituiseen ja kahdeksan metriä korkeaan Arukülan kerrostuman punaiseen hiekkakivikallioon, joka on peräisin keskidevonikaudelta. Myöskään lintuharrastajien ei tarvitse pettyä kesäisin, sillä alue on törmäpääskyjen paratiisi, jossa järvenrannan hiekkakivikallioon on tehnyt pesänsä yli tuhat lintua. Kaupungissa vallitsevat rauha ja hiljaisuus. Ihmisillä ei ole kiire, mutta siitä huolimatta voit joutua täällä myös vilinän keskelle. Kallastella nimittäin järjestetään syksyisin hunaja- ja sipulimarkkinat ja talvisin omatekoisten suuripyöräisten jääajoneuvojen karakatitsojen kilpailu ja näyttely. Kaupungissa on tavanomaista enemmän elämää myös vanhauskoisten uskonnollisten juhlien aikaan. Kallaste on kiertomatkan pohjoisin paikka. Seuraavaksi täytyy lähteä samaa tietä takaisin ja kääntyä kilometri ennen Alatskiviä oikealle länteen päin ja suunnata Peatskivin, Välgin, Patasten ja Igaveren kautta Saadjärvelle.