KÄVELYKIERROKSET TARTOSSA: HISTORIA / KESKIKAUPUNKI

HISTORIA

KÄVELYKIERROKSET TARTOSSA KESKIKAUPUNKI

Tartto on sekä vanha että nuori kaupunki. Tartto ei ole vain Viron vaan koko Baltian vanhin kaupunki, jossa on jännittäviä paikkoja, rakennuksia ja muistomerkkejä eri aikakausilta. Kävelykierros keskustassa tekee kävelijästä avarakatseisemman ja tutustuttaa ympäristöön, jota tarttolaiset pitävät kotikaupunkinsa sydämenä ja josta he ovat syystä ylpeitä.

Täällä leijuu helposti tunnistettava mutta vaikeasti kuvailtava Tarton henki...

Historiallinen kierros on suunniteltu menneisyydestä kiinnostuneille, ja se esittelee nähtävyyksiä ja rakennuksia historian näkökulmasta. Historia ei ole vain sotia tai sotamuistomerkkejä, se on myös tiedettä, kulttuuria, rakennustaidetta ja kasvitiedettä. Siten voimme täysin oikeutetusti väittää, että jos pisarassa heijastuu valtameri, niin Tarton historiassa on nähtävissä koko Viron historia.

Avointa ja uteliasta mieltä!

Tarton kaupunki, 2017, www.tartu.ee Teksti: A. Paatsi, L. Kängsepp, Artwerk Kielentarkistus: M. Sedrik Suomennos: Heidi Iivari Kuvat: A. Andresen, A. Haas, K. Ilves, O. Kuusk, K. Paalits, L. Laurikainen, H. Leis, M. Lokk, J. Nilson, Oop, V. Parhomenko, J. Sokk, M. Toom, R. Toom, J. Voolaid, Artwerk: O. Helm, K. Kutsar, A. Pluum, L. Vuks, www.visitestonia.com, www.visittartu.com, Tarton kaupunginarkisto, et.wikipedia.org Graafinen suunnittelu: Artwerk

1 2

KÄVELYKIERROS TARTON KESKIKAUPUNGILLA Alku ja loppu: Raatihuoneentori.

1,5 t 4,1 km 5400 Raatihuoneentori – Rüütli-katu – Johanneksen kirkko – Ülikooli-katu – Küüni-katu – Kalevi-katu – Lille-katu – Soola- ja Turu-kadun risteyksestä kadun yli – Sadama-katu (Tiedekeskus AHHAA) – tori – kauppahalli – Emajoen kävelykatu – Kaarisilta.

1. Raatihuone (Raekoja plats 1a)

Tänne rakennettiin keskiaikana kaupunginvallan keskukseksi raatihuone. Nykyinen vuonna 1780 valmistunut rakennus on jo kolmas samalla paikalla. Raatihuoneen ensimmäisessä kerroksessa oli vankila ja vaakahuone, ylemmissä kerroksissa raati. Nykyisin raatihuoneessa työskentelee kaupunginvaltuusto ja -hallitus sekä matkailuneuvonta. Raatihuoneen tornin 34 Saksassa ja Hollannissa tehtyä kelloa soittaa sävelmiä joka päivä kello 9, 12, 15, 18 ja 21.

2. Suutelevat opiskelijat -veistos

Vuonna 1951 raatihuoneen eteen rakennettiin suihkulähde, josta tuli suosittu kohtauspaikka. Vuoden 1998 muutostöiden jälkeen paikkaa on kaunistanut veistos Suutelevat opiskelijat (suunnittelu ja toteutus: M. Karmin ja T. Trummal). Joka vappuaatto kello kuuden aikaan illalla Raatihuoneentorin suihkulähteen suuteleva opiskelijaneito saa päähänsä valkopunavihreän seppeleen vappuyöksi. Tarton kaupungin asukkaista viidennes on opiskelijoita, mikä luo kaupunkiin maagisen, nuorekkaan ja määrätietoisen ilmapiirin.

3. Vino talo (Raekoja plats 18) Vino talo, jota kansa kutsuu Tarton Pisan torniksi, rakennettiin keskiaikaisen kivimuurin viereen vuonna 1793. Talon joenpuoleinen seinä nojaa vanhaan kaupunginmuuriin, toinen puu-

3

8

paalutuksiin, ja siksi talo on vajonnut. Rakennusta sanotaan myös Barclayn taloksi, koska siinä on asunut kreivitär Barclay.

Myöhemmin rakennuksessa oli apteekki, jossa kirjailija O. Luts työskenteli apteekkarina 1900-luvun alussa. Nykyisin talossa on Tarton taidemuseo.

4. Viron urheilu- ja olympiamuseo (Rüütli 15) Baltian suurimmassa urheilumuseossa on upea kokoelma Viron urheiluelämään liittyviä esineitä.

5. Johanneksen kirkko (Jaani 5)

Samalla paikalla on sijainnut alun perin puurakenteinen kirkko todennäköisesti viimeistään 1200-luvun puolesta välistä lähtien. Nykyisen kirkon vanhimmat osat ovat peräisin 1300-luvulta. Johanneksen kirkkoa voi pitää keskiaikaisen Euroopan komeimpana terrakotalla koristeltuna rakennuksena! Kirkko vaurioitui pahoin toisessa maailmansodassa, ja sen korjaustyöt saatiin päätökseen vuonna 2005.

6. Jaan Tõnissonin muistomerkki

Muistomerkki on pystytetty Jaan Tõnissonin muistoksi. Tõnisson oli aikoinaan Viron valtionpäämies ja pääministeri sekä Postimees-lehden julkaisija ja päätoimittaja. Muistomerkki sijaitseekin Postimees-lehden entistä toimistoa vastapäätä Tõnissonin aukiolla. Vuonna 2001 valmistuneen patsaan ovat luoneet kuvanveistäjä M. Karmin ja arkkitehti T. Trummal.

7. Tarton yliopiston päärakennus (Ülikooli 18) Tarton yliopiston päärakennus rakennettiin J. W. Krausen suunnitelmien mukaan ja vihittiin käyttöön vuonna 1809. Siitä lähtien yliopiston juhlasalissa on vietetty kaikkia yliopistoelämään liittyviä merkkitapahtumia ja juhlia. Hyvän akustiik-

4

kansa ansiosta juhlasalissa järjestetään usein konsertteja ja avaruutensa ansiosta myös konferensseja. Päärakennuksen ullakolla on historiallinen karsseri ja ensimmäisessä kerroksessa yliopiston taidemuseo.

8. Von Bockin talo (Ülikooli 16) Eversti M. J. von Bock antoi talonsa ensimmäisen kerroksen veloituksetta viideksi vuodeksi uudelleen avatun yliopiston käyttöön. Myöhemmin Tarton yliopisto osti koko talon. Jonkin aikaa talossa on toiminut Viron Oppineiden Seuran kirjasto, opetussairaala ja eläinlääketieteellinen koulu. Neuvostoaikana rakennus oli ns. punaisten laitosten alaisuudessa ja sitä alettiin kutsua Marxin taloksi. Vuonna 2007 talon raatihuoneen puoleinen päätyseinä sai yliopiston päärakennusta kuvaavan seinämaalauksen, joka on vuonna 1860 valmistuneen L. Höflingerin kaiverruksen tarkka kopio. Jakobi-kadun puoleisessa päätyseinässä on A. Madissonin valokuvanäyttely yliopiston opettajista.

9. Pirogovin puisto

Pirogovin puisto on perinteinen opiskelijoiden tapaamis- ja ajanviettopaikka. N. Pirogovista voit lukea lisää historiallisen Tarton osasta nro 24.

10. Barclayn puisto ja muistomerkki

Keskuspuistoa vastapäätä kulkee pieni kävelytie, jonka viereen pystytettiin vuonna 1849 muistomerkki sotamarsalkka M. A. Barclay de Tollylle (1761‒1818). Tämä balttialaissyntyinen venäläinen sotapäällikkö, jolla oli perhesiteet myös Tarttoon, oli Venäjän sotaministeri ja johti Pariisiin valloittamista vuonna 1814.

5

11. Isä ja poika -veistos

Ü. Õunin veistos Küüni-kadulla symboloi eri sukupolvien suhteita, joissa lapset kasvavat vanhempiaan suuremmiksi. Tarttolainen Õun muotoili Isä ja poika -veistoksensa vuonna 1977.

Taiteilija on kuvannut siinä itseään ja omaa imeväisikäistä poikaansa Kristjania. Veistos paljastettiin lastensuojelunpäivänä 1. kesäkuuta 2004.

12. Vanemuine-teatteri (Vanemuise 6) Vuonna 1865 Tartossa perustettiin J. V. Jannsenin aloitteesta Vanemuisen seura. Seuran viidentenä vuosipäivänä esitettiin L. Koidulan näytelmä Saarenmaan serkku, mitä pidetään Vanemuine-teatterin ja Viron kansallisen teatterin alkuna. Nykyiselle paikalle teatteri muutti vuonna 1906. Siitä alkoi Vanemui-

11

13

sen, Viron ensimmäisen ammattiteatterin, historia. Nykyinen teatteritalo avattiin vuonna 1967 toisessa maailmansodassa tuhoutuneen teatterin paikalle.

13. Tarton luontotalo (Lille 10)

Tarton luontotalo ja sen valoisa puisto ovat pala luontoa keskellä Tarton kaupunkia. Täällä on tilaa hengähtää, ja jännittävää ja opettavaista tekemistä löytyy sekä lapsille että aikuisille.

14. AHHAA-tiedekeskus (Sadama 1)

Baltian maiden suurin ja uudenaikaisin tiedekeskus antaa mahdollisuuden tutkia tiedettä ja teknologiaa leikkimielisesti, itse kokeillen ja oivaltaen.

15. Tarton ulkotori (Soola 10)

Keskustassa Soola-kadun päässä Emajoen rannalla on tori, jolla myydään ennen kaikkea elintarvikkeita ja jonkin verran muuta kulutustavaraa.

16. Tarton kauppahalli ja Pronssisika-veistos

Tarton kauppahalli valmistui joulukuussa 1937 ja oli kauan lajinsa edustavin rakennus Virossa. Sen mallina oli ollut Liepājan kauppahalli Latviassa. Vuonna 2008 kauppahalli sai 70-vuotisjuhlansa kunniaksi viereensä M. Karminin veistoksen Pronssisika, jonka alaosassa on I. Hirvin runo sekä sian paloittelukaavio. Sika on rikkauden ja kaupankäynnin symboli.

15

14

17. Vesitietotorni

Emajoen rannan vesitietotorni ja näyttötaulu avattiin vuonna 2010. Taulu näyttää reaaliajassa ilman ja veden lämpötilan sekä veden pinnan korkeuden Emajoessa. Mittaustulos päivittyy kymmenen minuutin välein.

18. Kaarisilta

Kaarisilta on kävelysilta, joka yhdistää keskustan ja Ülejõe-kaupunginosan. Silta rakennettiin vuosina 1957‒1959 entisen Kivisillan rantapylväiden perustusten päälle, ja se uudistettiin vuonna 2017. Ennen sillan valmistumista 1950-luvulla pitkä soutuvene kuljetti ihmisiä säännöllisesti joen yli (parikymmentä metriä sillasta yläjuoksulle päin).

18

HISTORIALLINEN TARTTO Alku ja loppu: Raatihuoneentori.

1,5 t 4 km 5250 Raatihuone – Raatihuoneentori – Küüni-katu – Barclayn puisto – Vallikraavi-katu (entinen majatalo ja Tarton yliopistollisen sairaalan rakennus, Estonia-opiskelijajärjestön historiallinen talo) – portaat Toomemäelle – Lossi-kadun sillan alta Ülikooli-kadulle – Pirogovin puisto – von Bockin talo – yliopiston päärakennus – Jaani-kadun kortteli (Lutsu-kadun teatteritalo, lelumuseo, Antoniuksen piha, Johanneksen kirkko, yliopiston Ruotsin vallan ajan päärakennus, kaupunkilaismuseo) – Lai-katu (aatelistalot, kasvitieteellinen puutarha) – Uus Teater – Tarton kaupunginmuuri – Magasini-katu – Uspenskin kirkko – Rüütli-katu – Raatihuoneentori – Kaarisilta ja Kivisillan pienoismalli.

1. Raatihuoneentori

Raatihuoneentori on ollut vuosisatoja Tarton keskus, jonka historia ulottuu aina muinaisaikaan asti. Ilmeisesti paikasta muodostui jo varhain pääasiallinen kauppapaikka, joka yhdisti Toomemäellä sijainneen linnoituksen ja Emajoen sataman.

Nykyisin Raatihuoneentori on puolisuunnikkaan muotoinen kaupungin keskusaukio, jossa on klassistisia rakennuksia sekä suihkulähde ja Suutelevat opiskelijat -veistos.

2. Raatihuone (Raekoja plats 1a) Tälle paikalle rakennettiin keskiajalla kaupunginvallan keskus raatihuone. Nykyinen vuonna 1780 valmistunut rakennus on

3

1 2

jo kolmas samalla paikalla. Raatihuoneen ensimmäisessä kerroksessa oli vankila ja vaakahuone, ylemmissä kerroksissa raati. Nykyisin raatihuoneessa työskentelevät kaupunginvaltuusto ja -hallitus sekä matkailuneuvonta. Raatihuoneen tornin 34 Saksassa ja Hollannissa tehtyä kelloa soittaa sävelmiä joka päivä kello 9, 12, 15, 18 ja 21.

3. Küüni-katu

Küüni-katu on yksi Tarton vilkkaimpia katuja. Se on ollut historiallisesti kauppakatu, jolla oli suuri kauppapiha vuodesta 1891 toiseen maailmansotaan asti. Nykyisin sen paikalla on Keskpark eli Keskuspuisto. Küüni-kadulla on Tarton tavaratalo (Tartu Kaubamaja vuodesta 2005), Kesklinna Keskus (1989) ja entisen London-hotellin paikalle rakennettu GMP Plaza. Vuoden 2004 lastensuojelunpäivänä kadulle pystytettiin Ü. Õunin Isa ja poika -veistos (vuodelta 1977). Nimi Küüni (Kühnstraße) on peräisin ajalta 1550–1936. Keskiaikainen nimi otettiin uudelleen käyttöön vuonna 1989.

4. Barclayn puisto ja muistomerkki

Keskuspuistoa vastapäätä kulkee pieni kävelytie, jonka viereen pystytettiin vuonna 1849 muistomerkki sotamarsalkka M. A. Barclay de Tollylle (1761‒1818). Tämä balttialaissyntyinen venäläinen sotapäällikkö, jolla oli perhesiteet myös Tarttoon, oli Venäjän sotaministeri ja johti Pariisiin valloittamista vuonna 1814.

5. Entinen majatalo ja sairaalarakennus

(Vallikraavi 10) Talo rakennettiin 1900-luvun lopulla. Siinä oli kirurginen yksityisklinikka, jossa kuoli Viron vapaussodan sankari J. Kuperjanov vuonna 1919. Myöhemmin talossa oli majatalo Grand

5 4

1

9

7

Hotell, sodan jälkeen Toome hotell, ja sen jälkeen se on ollut Tarton yliopistollisen sairaalan rakennuksena.

6. Estonia-opiskelijajärjestön historiallinen talo

(Vallikraavi 9) Talo on rakennettu 1860-luvun lopulla ja siinä on toiminut mm. yksi Tarton vanhimmista opiskelijajärjestöistä Estonia.

Nykyisin talossa on kustantamo.

7. Toomemägi

Toomemäellä oli yksi virolaisten vanhimpia muinaislinnoituksia Tarbatu. Myöhemmin Toomemägi eli Tuomiokirkonmäki oli keskiajalla Tarton hiippakunnan keskus, jossa sijaitsivat piispanlinna ja tuomiokirkko. Piispanlinna tuhottiin suuressa Pohjan sodassa, minkä jälkeen tasattiin Ruotsin vallan aikaiset bastionit. 1800-luvun alussa Toomemäestä tuli yliopiston omaisuutta ja sinne perustettiin puisto ja tehtiin yliopiston rakennuksia.

8. Friedrich Georg Wilhelm Struven muistomerkki

F. G. W. Struve (1793‒1864) oli tunnettu astronomi ja maanmittaaja sekä tähtitornin ensimmäinen johtaja. Struve aloitti tähän päivään asti säilyneen observatorion varustamisen aikansa parhaalla välineistöllä. Tutkimuksia tehtiin vuonna 1824 Tarttoon hankitulla ja sen ajan maailman suurimmalla Frauenhoferin linssikaukoputkella. Se teki kuuluisaksi sekä Tarton tähtitornin että tiedemiehen itsensä. Struven muistomerkki on abstrakti taideteos, joka kuvaa aikaansa ja ihmisen pyrkimistä avaruuteen.

11

9. Tarton tähtitorni (Lossi 40)

1800-luvun alussa rakennettu tähtitorni oli oman aikansa astronomian tärkeimpiä tutkimuskeskuksia, jossa harjoitettiin myös maanmittausta, seismologiaa, kokeellista fysiikkaa ja mitattiin aikaa. Tähtitornin johtajien F. G. W. Struven ja C. F. Tennerin johdolla määritelty kolmiomittausketju Pohjois-Norjasta Mustallemerelle tunnetaan nykyisin Struven ketjuna. Vuonna 2005 maanmittauksessa ja karttaopissa suurta edistysaskelta merkinnyt ketju pääsi Unescon maailmanperintöluetteloon.

Yksi tärkeimmistä pisteistä Struven ketjussa on myös Tarton tähtitorni, joka on nykyisin osa Tarton yliopiston museota.

10. Muinaislinnoitus ja piispanlinnan paikka

Nykyisen tähtitornin paikalla ja sen ympäristössä sijaitsi virolaisten varhaisin linnoitus Tarbatu, jonka ristiretkeläiset valloittivat 1200-luvulla. Vuonna 1234 muinaislinnoituksen paikalle oli noussut kivinen piispanlinna, jossa oli kaksi osaa: päälinna ja esilinna. Piispanlinna tuhoutui suuressa Pohjan sodassa vuonna 1708. 1700-luvun loppupuolella venäläiset korjasivat linnamäen pohjoisen rinteen maavallitukseksi.

11. Vanha anatomian laitos (Lossi 38) Vanha anatomian laitos on uudelleen avatun yliopiston vanhimpia rakennuksia. Se on rakennettu yliopiston arkkitehti W. J. Krausen piirustusten mukaan vuosina 1803‒1805. Talossa työskentelivät huomattava anatomi A. Rauber, farmakologi R. Buchheim, fysiologi F. Bidder ja kirurgi N. Burdenko.

12. Friedrich Robert Faehlmannin muistomerkki

F. R. Faehlmann (1798‒1850) oli yksi virolaisen kansalliskirjallisuuden luojista, lääkäri ja demokraatti. Vuodesta 1824 Faehlmann työskenteli lääkärinä Tartossa. Hän oli yliopiston viron kielen lehtori ja piti viransijaisena farmakologia- ja reseptilääkekurssia. Vuonna 1930 pystytetyn patsaan on luonut V. Mellik.

13. Pirunsilta

Pirunsilta rakennettiin Venäjän tsaaridynastian 300-vuotisjuhlan kunniaksi 1913 ja on omistettu keisari Aleksanteri I:lle. Se on harvoja 1900-luvun alusta säilyneitä betonisiltoja. Silta on saanut nimensä ehkä vastakohtana lähellä sijaitsevalle vaaleammalle Enkelinsillalle. Kirjallisuuden mukaan syynä voi olla myös sillanrakennusta johtaneen lääketieteen professorin ja kirurgin W. Z. von Manteuffelin nimi (Teufel eli piru).

15

13

14. Korkein oikeus (Lossi 17)

Vuonna 1778 Toomemäelle rakennettiin sotilaiden kasarmisairaala, joka oli nykyisen korkeimman oikeuden talon edeltäjä.

Yliopisto sai muureistaan vaurioituneen kasarmin itselleen vuonna 1805. Rakennustöiden jälkeen taloa alettiin käyttää ns. kliinisenä instituuttina, jossa oli lääketieteen ja kirurgian laitokset sekä synnytyslaitos. Vuosina 1845‒1847 instituuttia uudistettiin taas ja se sai nykyisen ulkomuotonsa. Vuodesta 1995 lähtien talossa on toiminut Viron korkein oikeus.

15. Johan Skytten muistomerkki

J. Skytte oli ruotsalainen valtiomies sekä kuningas Kustaa II Aadolfin opettaja ja neuvonantaja. Hän oli aloitteentekijä Tarton yliopiston perustamisessa ja sen ensimmäinen kansleri.

Liivinmaan kenraalikuvernööri ja yliopiston kansleri Skytte piti yliopiston avajaisissa puheen. Hän esitti, että aatelin ja porvarien lisäksi myös köyhillä talonpojilla pitää olla oikeus opiskella yliopistossa, mikä oli poikkeuksellinen ajatus koko Euroopassa. J. Skytten muistomerkin avasi Ruotsin kuningatar Silvia Tarton yliopiston 375-vuotisjuhlien yhteydessä vuonna 2007.

16. Tuomiokirkon rauniot ja Tarton yliopiston museo

Tuomiokirkon rakentaminen alkoi 1200-luvulla. Se oli keskiajan lopulla koko vanhan Liivinmaan suurimpia kirkkoraken-

16

14

nuksia. Uskonpuhdistus ja Liivinmaan sota vaurioittivat kirkkoa, ja vuoden 1624 tulipalo tuhosi sen lopullisesti. Yliopiston uudelleen avaamisen yhteydessä vuonna 1802 kirkon kuoriosa entisöitiin yliopiston kirjastolle, joka toimi siellä vuoteen 1982 asti. Nykyisin näissä tiloissa on Tarton yliopiston museon Valkoinen sali, joka on hyvän akustiikkansa ansiosta suosittu konserttipaikka.

17. Uhrikivi

Muinaisilla virolaisilla oli tapana pyytää jumalten suosiota uhraamalla. Kivillä oli maaginen parantava vaikutus. Virossa on noin 400 uhrikiveä.

18. Johann Karl Simon Morgensternin muistomerkki

J. K. S. Morgenstern (1770‒1852) oli Tarton yliopiston klassisten kielten ja estetiikan professori, yliopiston taidemuseon ja kirjaston perustaja ja sen ensimmäinen johtaja. Hänen yksityiskirjastoaan (noin 11 500 nidettä) säilytetään yliopiston kirjastossa.

19. Karl Ernst von Baerin muistomerkki

K. E. von Baer (1792‒1876) oli baltiansaksalainen luonnontieteilijä ja sikiöopin perustaja, joka löysi nisäkkäiden munasolun. Hän opiskeli Tarton yliopistossa ja työskenteli Königsbergissä ja Pietarissa. Hänen kunniakseen on nimetty seitsemän maantieteellistä kohdetta maailmassa.

20. Enkelinsilta

Vuonna 1838 valmistuneen Enkelinsillan nimi tulee ilmeisesti ”englantilaisesta sillasta” (viroksi inglise sild), sillä Toomemäen puisto on englantilaistyyppinen. Sillan Toomemäen puoleisella sivulla on vuonna 1802 uudelleen avatun yliopiston ensimmäisen rehtorin G. F. Parrot’n kohokuva.

21. Lossi-katu

Nykyisen Lossi-kadun paikalla oli katu jo muinaisajan lopulla, ja 1200‒1300-luvulla se sai puupäällysteen. Keskiaikana Toomemäen mukaan nimetyn Doomi-kadun yläosa sai myöhemmin nimen Schloßstraße eli Lossi-katu (Linnankatu) ja alaosa Schmidestraße eli Sepa-katu (Sepänkatu).

19

21

22. Ruutikellari

Ruutikellari sijaitsee aivan Toomemäen rinteessä. Se oli ruutivarastona 1800-luvun alkuun asti, jonka jälkeen se siirtyi yliopiston omistukseen. Kellari rakennettiin vuonna 1767 vallihautaan, joka erotti piispanlinnan esilinnoituksesta. Rakennustiiliä saatiin keskiaikaisen Marian kirkon raunioista sekä piispanlinnan muureista. Vuonna 1827 yliopisto vuokrasi kellarin oluttehtailija Schrammille. 1800-luvun lopulla kellaria käytettiin myös maanjäristysten ja magneettisten ilmiöiden tutkimiseen. Nykyisin se on olutravintola, joka on Guinnessin ennätystenkirjassa maailman korkeimman eli 11 metrisen kattonsa ansiosta.

23. Pirogovin puisto

Pirogovin puisto on perinteinen opiskelijoiden kohtaamis- ja ajanviettopaikka.

24. Nikolai Pirogovin muistomerkki

N. Pirogov (1810‒1881) oli venäläinen kirurgi, anatomi ja pedagogi. Vuosina 1828‒1832 hän opiskeli Tarton yliopiston professorien instituutissa, väitteli tohtoriksi ja toimi Tartossa professorina vuosina 1836‒1841. Häntä pidetään kenttäkirurgian ja topografisen anatomian perustajana. Pirogov oli Euroopan ensimmäisiä lääkäreitä, joka käytti nukutuksessa eetteriä, otti käyttöön taipumattoman kipsisiteen ja kehitti amputoidun jalan luunsiirtoa. Muistomerkki valmistui vuonna 1952.

25. Von Bockin talo (Ülikooli 16) Eversti M. J. von Bock antoi talonsa ensimmäisen kerroksen veloituksetta viideksi vuodeksi uudelleen avatun yliopiston

20

22

25

käyttöön. Myöhemmin Tarton yliopisto osti koko talon. Jonkin aikaa talossa on toiminut Viron Oppineiden Seuran kirjasto, opetussairaala ja eläinlääketieteellinen koulu. Neuvostoajalla rakennus oli ns. punaisten laitosten alaisuudessa ja sitä alettiin kutsua Marxin taloksi. Vuonna 2007 talon raatihuoneen puoleinen päätyseinä sai yliopiston päärakennusta kuvaavan seinämaalauksen, joka on vuonna 1860 valmistuneen L. Höflingerin kaiverruksen tarkka kopio. Jakobi-kadun puoleisessa päätyseinässä on A. Madissonin valokuvanäyttely yliopiston opettajista.

27

26. Tarton yliopiston päärakennus (Ülikooli 18) Tarton yliopiston päärakennus rakennettiin J. W. Krausen suunnitelmien mukaan ja vihittiin käyttöön vuonna 1809. Siitä lähtien yliopiston juhlasalissa on vietetty kaikkia yliopistoelämään liittyviä merkkitapahtumia ja juhlia. Hyvän akustiikkansa ansiosta juhlasalissa järjestetään usein konsertteja ja avaruutensa ansiosta myös konferensseja. Päärakennuksen ullakolla on historiallinen karsseri ja ensimmäisessä kerroksessa yliopiston taidemuseo.

27. Kustaa II Aadolfin muistomerkki

Kustaa II Aadolf (1594‒1632) oli Ruotsin kuningas ja sotapäällikkö. Hän allekirjoitti Tarton yliopiston perustamisasiakirjan vain hetki ennen kaatumistaan Lützenin taistelussa. Alkuperäinen muistomerkki pystytettiin Viron tasavallan 10-vuotispäiväksi, mutta neuvostovalta hävitti sen vuonna 1950. Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa ja kuningatar Silvia avasivat uuden muistomerkin 23. huhtikuuta 1992. Jo vuonna 1988 tarttolaiset opiskelijat muotoilivat yliopiston päärakennuksen takana

sijainneeseen kukkapenkkiin lumiveistoksen, joka muistutti samalla paikalla vuoteen 1950 asti seisonutta muistomerkkiä.

28. Lasten teatteritalo (Lutsu 2) Tontin vanhimmat puutalolöydöt ovat peräisin viimeistään 1300-luvun alusta. Samalla vuosisadalla alettiin rakentaa puutalojen sijaan kivirakennuksia, joita muutettiin useaan otteeseen ajan kuluessa. Nykyisen ulkoasunsa talo sai 1700-lu-

26

28

vun puolessa välissä, jolloin sen omisti Johanneksen kirkon pastori. Huomiota herättävät talon barokkiset sisäänkäynti ja ovi. Talo säilyi onnekkaasti sekä vuoden 1775 suurpalosta että 1900-luvun sodista. Nykyisin talossa voi katsoa esityksiä, tehdä teatteria ja nauttia museon teatterinukeista. Kellarikerroksessa voi katsella keskiaikaisen asuintalon jäänteitä.

29. Tarton lelumuseon päärakennus (Lutsu 8)

Museon päärakennus on Tarton vanhimpia säilyneitä puurakennuksia. Talossa toimi ensin varuskunnan koulu ja venäläinen kirkko ja myöhemmin oppikoulu, jota kävivät enimmäkseen kaupungin käsityöläisten lapset. Alkuperäisestä talosta on jäljellä koko tulisijan kattava savupiippu, hirsiseinät, suurin osa pihan julkisivun pystyvuorilaudoituksesta ja puukarniisit.

Vuonna 1998 taloon muutti lelumuseo. Remontoidussa talossa on museon perusnäyttely sekä leikki- ja askarteluhuone.

30. Antoniuksen kilta (Lutsu 3 ja 5)

Taiteilijoita ja käsityöläisiä yhdistävä Antoniuksen kilta sijaitsee Antoniuksen pihalla Jaani-kadun korttelissa. Taide- ja käsityöpajoja on kolmessa talossa. Pihalla järjestetään ulkoilma-

30

29

tapahtumia, myyjäisiä, konsertteja ja kahvilatoimintaa. Pyhän Antoniuksen kilta on mainittu ensimmäisen kerran jo vuonna 1449. Killalle kuului suurehko alue, joka ulottui Pikku-Gildi -kadulta (nykyiseltä Munga-kadulta) Lutsu-kadulle.

31. Johanneksen kirkko (Jaani 5) Samalla paikalla on sijainnut alun perin puurakenteinen kirkko todennäköisesti viimeistään 1200-luvun puolesta välistä lähtien. Nykyisen kirkon vanhimmat osat ovat peräisin 1300-luvulta. Johanneksen kirkkoa voi pitää keskiaikaisen Euroopan komeimpana terrakotalla koristeltuna rakennuksena! Kirkko vaurioitui pahoin toisessa maailmansodassa, ja sen korjaustyöt saatiin päätökseen vuonna 2005.

32. Yliopiston Ruotsin vallan aikainen päärakennus (Jaani 8)

Tontilla sijainnut talo on mainittu jo 1500-luvulla. Vuonna 1640 tontin kivitaloon muutti Academia Gustaviana. Kun se siirrettiin Pärnuun, talo jäi komendantille ja sen jälkeen suuren Pohjan sodan raunioittamana Venäjän armeijalle. Vuonna 1766 talo remontoitiin oikeustaloksi, johon lisättiin myöhemmin vankila. Nykyään se on asuintalona. Muurauksissa on säilynyt 1800-luvulla muodon lisäksi osia myös 1600- ja 1700-lukujen taloista.

33. 1800-luvun Tarton kaupunkilaismuseo (Jaani 16) Museo on 1740-luvun puisessa asuintalossa, joka on Tarton vanhimpia säilyneitä rakennuksia. Vierailija löytää täältä tarttolaisporvarin kodin 1830-luvulta. Olohuone, makuuhuone, ruokailuhuone sekä isännän työ- ja makuuhuone on sisustettu ajan biedermeiertyylin mukaisesti.

34. Lai-katu (aatelistalot, kasvitieteellinen puutarha) Raadin pöytäkirjoissa on mainittu kadun nimi Bredestraße (Lai tänav eli Laajakatu) jo vuonna 1547. Lai-kadulla on useita 1700-luvun lopussa ja 1800-luvun alussa rakennettuja aatelis-

31

36

taloja. Osoitteessa Lai 32 sijainnut talo kuului pitkään Liphardin suvulle, joka omisti Raadin kartanon. Vuonna 1921 kiinteistön osti Vironia-opiskelijajärjestö.

35. Tarton yliopiston kasvitieteellinen puutarha

(Lai 38) Kasvitieteellinen puutarha perustettiin vuonna 1803. Tällä 3,1 hehtaarin suuruisella alueella on noin 6 000 eri kasvilajia.

Palmuhuone on Baltian korkein kasvihuone (22 m). Kasvitieteellisen puutarhan alueella sijaitsi kaupunginmuurin kulma ja vartiotorni. Tässä kaupunginosassa oli novgorodilaisten kauppiaiden asuntoja, hautausmaa ja kirkko. Puutarhan lampi on osa kaupunginmuuria rajannutta vallihautaa ja siinä on nykyisinkin vettä.

36. Uus Teater -teatteri (Lai 37)

Teatteri toimii Tarton yliopiston entisessä voimisteluhallissa kasvitieteellistä puutarhaa vastapäätä. Voimisteluhalli rakennettiin vuonna 1892 R. Guleken suunnitelmien mukaan. Keskiajalla tällä paikalla oli Pyhän Hengen kirkko ja sairaala.

37. Tarton kaupunginmuurin rauniot

(Lai- ja Vabaduse-kadun risteys) Osa keskiaikaisesta kaupunginmuurista on säilynyt. Alun perin luonnonkivistä rakennetun kaupunginmuurin pituus oli noin 2 km, korkeus noin 9 m ja paksuus noin 2 m. Kaupunginmuurissa oli 27 tornia, joista yhdeksässä oli portti. Säilynyt muurin osa on rakennettu todennäköisesti 1300-luvun alussa.

38. Genialistide Klubi (Magasini 3 ja 5) Talossa on ollut aikaisemmin useita oppilaitoksia. Sodan jälkeen siinä oli rakennusopiston asuntola ja myöhemmin Kalevin suksivuokraamo. Vuonna 2008 entiseen urheiluhalliin muutti Genialistide klubi, suosittu alakulttuuriklubi, joka keskittyy kokeilevaan musiikkiin ja teatteriin.

35

39

39. Uspenskin kirkko (Magasini 1) Uspenskin Marian taivaaseenastumisen apostolinen ortodoksikirkko sijaitsee paikalla, jossa oli aiemmin pyhäinkuvien ryöstöissä tuhotut dominikaaniluostari ja Maria Magdaleenan kirkko. Vuonna 1753 raunioille pystytettiin Uspenskin kirkko, joka paloi vuoden 1775 suurpalossa. Vuonna 1783 rakennettiin uusi kivikirkko. Kirkon alkuperäinen pohjapiirros on kreikkalaisen ristin muotoinen.

40. Rüütli-katu

Noin 380 m pitkä katu alkaa Raatihuoneentorilta ja päättyy Lai-kadulle. Nykyisen suoran muotonsa katu sai vuoden 1775 tulipalon jälkeen. Katua on kutsuttu myös Pääkaduksi ja Suurkaduksi, mikä viittaa sen tärkeyteen. Nykyisin Rüütli-kadulla on paljon pubeja ja kahviloita, ja iltaelämä onkin keskittynyt juuri tälle kadulle.

40

41. Hotell London (Rüütli 9 / Küütri 10/12)

Talon historia ulottuu 1500-luvun loppupuolelle. Rakennuksessa on ollut sekä tyttökoulu että oluttehdas. Vuosina 1933‒1940 siinä oli legendaarinen Ko-Ko-Ko (Kolme Koopa Kohvik) eli Kolmen Kuopan Kahvila ja 1975‒1997 huippusuosittu olutravintola Humal, joista on paljon mainintoja ja kuvauksia monien tunnettujen kulttuuripersoonien muistelmissa ja kaunokirjallisuudessa. Vuonna 2002 talossa avattiin Hotell London. Saman niminen hotelli toimi Kauba-kadulla Tartossa myös ennen toista maailmansotaa.

42. Vino talo (Raekoja plats 18)

Vino talo, jota kansa kutsuu Tarton Pisan torniksi, rakennettiin keskiaikaisen kivimuurin viereen vuonna 1793. Talon joenpuoleinen seinä nojaa vanhaan kaupunginmuuriin, toinen puupaalutuksiin, ja siksi talo on vajonnut. Rakennusta sanotaan myös Barclayn taloksi, koska siinä on asunut kreivitär Barclay.

Myöhemmin rakennuksessa oli apteekki, jossa kirjailija O. Luts työskenteli apteekkarina 1900-luvun alussa. Nykyisin talossa on Tarton taidemuseo.

43. Kaarisilta

Kaarisilta on kävelysilta, joka yhdistää keskustan ja Ülejõe-kaupunginosan. Silta rakennettiin vuosina 1957‒1959 entisen Kivisillan rantapylväiden perustusten päälle, ja se uudistettiin vuonna 2017. Ennen sillan valmistumista 1950-luvulla pitkä soutuvene kuljetti ihmisiä säännöllisesti joen yli (parikymmentä metriä sillasta yläjuoksulle päin).

43

43

44

44. Kivisillan pienoismalli

Entisen Kivisillan pronssisen pienoismallin pystytti Kaarisillan viereen Kivisillan rahasto. Tarton Kivisilta oli pitkään Baltian ainoa kivisilta. Silta päätettiin rakentaa vuoden 1775 tulipalon jälkeen Liivinmaan kenraalikuvernööri G. Brownen aloitteesta ja keisarinna Katariina II:n tuella. Rakentamisen aikana Emajoen pohjoinen haara täytettiin ja Holmin saari liitettiin Emajoen pohjoisrantaan. Silta tuhoutui toisessa maailmansodassa.

HIS TO RIA

TARTON MATKAILUNEUVONTA Raatihuone, +372 744 2111 info@visittartu.com www.visittartu.com

2018/06

KE SK IKA UP UN KI