Design 2012

DESIGN 2012 – World Design Capital Helsinki 2012

20

12

Näin

muotoilu muuttaa maailmaa

DESIGN

Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen ja Lahti

www.wdchelsinki2012.fi

Y M P Ä R I S T Ö

MURROSKAUPUNGIT: HELSINKI, ESPOO, VANTAA, KAUNIAINEN, LAHTI. SIVU 6

H Y V I N V O I N T I

TYÖ ANTAA ELÄMÄLLE SISÄLTÖÄ.

TÄRKEINTÄ ON SILTI TERVEYS. SIVU 26

V A S T U U

UUSIA RATKAISUJA ETSIMÄSSÄ EGYPTISSÄ, INTIASSA, SENEGALISSA. SIVU 44

K A S V U

AJATUS: ”IHMISEN JA ESINEEN SUHDE ON MINUSTA KUMMALLINEN.” SIVU 64

Maailman designpääkaupungin aikakauslehti. Kertajulkaisu. Hinta 0,– | Engängstidskrift utgiven av designhuvudstaden. Pris, 0,– | www.wdchelsinki2012.fi

30275062.indd 1

12.1.2012 15:56:00

S I S Ä LT Ö

Lyhyesti Ruokaa, nostalgiaa, filosofiaa, utopiaa ja luontoa. 42

Lyhyesti Kaisa-kirjasto, skeittausta, designkortteli, pyöräilyä ja Matka tulevaisuuteen. 23

Ett bra jobb Hur orkar vi prestera på toppnivå? 38

Ylös, ulos ja lenkille Kuntoilulaitteiden ei tarvitse olla tylsiä. 36

Betoni vihertyy 2010-luvun kaupunki muuntautuu myös kasvimaaksi. Veden kulutuksella on iso merkitys myös urbaanissa ympäristössä. 14

Näin luet QR-koodia

2 30341760.indd 2

H Y V I N V O I N T I Hyvinvoinnin muoto Designin parantava voima. 26 ISTOCK

Y M P Ä R I S T Ö Elävää kaupunkia rakentamassa Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen ja Lahti muutosten kenttänä. 6

Ovet auki designille Hyvä muotoilu tekee kodista kodin. 32

QR-koodi (Quick Response) on kaksiulotteinen viivakoodi. Sen sisältö on purettavissa ja luettavissa nopeasti älypuhelimella. QR-koodeja luetaan erillisillä, yleensä ilmaisilla sovelluksilla. Ne voidaan asentaa matkapuhelimeen joko puhelimen valmistajan (esim. Nokia ja Apple) tai käyttöjärjestelmän (esim. Android) sovelluskaupan kautta.

Tee näin: 1. Asenna QR-koodin lukija puhelimeesi puhelinvalmistajan kaupasta.

2. Avaa lukija puhelimesta.

3. Kohdista kamera koodin päälle.

4. Kun koodi on kohdallaan, kohde aukeaa puhelimesi nettiselaimeen.

DESIGN 2012 – www.wdchelsinki2012.fi

12.1.2012 15:26:37

Lyhyesti Puhdasta ja arktista designia, videomuotoilijoita ja ulkoilmanäyttely. 61

Lyhyesti Muotia, lehtiä, näyttelyitä ja Helsinki Design Week 2012. 79

Myös meidän kaupunki Asukassuunnittelua Helsingin Meri-Rastilassa. 56 Huset som får alla att dra på smilbanden Det här är ett väldigt annorlunda daghem. 76 Muotoilun vaihto-oppilaat Design ja julkishallinto kohtaavat. 72

Kaunis tieto Datavisualisointi tuo tiedon kaikille. 52

V A S T U U Hyvällä designilla parempi maailma Muotoilijan työ on myös vastuun kantamista. 44

K A S V U Muotoilun merkitys Ammattilaiset kertovat, miksi design on tärkeää. 64

Design 2012 on maailman designpääkaupungin aikakauslehti • Julkaisija Kansainvälinen designsäätiö • Päätoimittaja Pekka Timonen • Toimituspäälliköt Johanna Hytönen, Antti J. Peltonen • Kustantaja Sanoma Yritysjulkaisut • Toimitus tuottaja Kati Ala-Ilomäki, tuottaja Elina Karemo, AD Tuulia Hyrske, graafinen suunnitte­lija Suvi-Tuuli Junttila, graafinen suunnittelija Iina Lievonen • Avustajat Susanna Ilmoni, Heidi Kalmari, Ilja Karsikas, Tanja Konstenius, Kari Latvanen, Katja Lindroos, Robert Lindström, Susa Junnola, Antti Kivimäki, Junnu Lusa, Tyyne Pennanen, Ilkka Pernu, Matti Pikkujämsä, Mikko Rauhamäki, Päivi Rosqvist, Matti Rämö, Mirva ­Råman, Juha Salminen, Jussi Särkilahti, Tomas Träskman, Päivi Ängeslevä • Painopaikka Punamusta Oy • Kansi­kuva valokuvaaja Jussi Särkilahti, kuvassa Teemu Suviala • Lehden fontit on suunnitellut kirjasinmuotoilija Tomi Haaparanta. • Design 2012 on painettu UPM Maxi Offset -paperille.

www.wdchelsinki2012.fi – DESIGN 2012

30341760.indd 3

3 13.1.2012 11:17:32

Muotoilu on kuin äiti kun olimme teinejä: emme usein huomanneet, kun hän oli läsnä, mutta heti tuli ikävä, jos hän oli poissa. Onnistunut muotoilu vaan tuntuu oikealta, eikä sitä aina osaa eritellä miksi.

Juuri siksi muotoilu kiinnostaa meitä. Uusi Boeing-717 -laivue, jonka ulkoasun suunnittelimme yhteistyössä Aalto-yliopiston kanssa, ei häiritse, vaan elähdyttää. Taitava muotoilu on osa mutkatonta olemista ja menemistä. Elämää, jossa ympäristö auttaa keskittymään siihen, missä olet hyvä ja liikkumaan paikasta toiseen niin, että sinulle jää voimia esitellä osaamistasi myös muulle maailmalle. Se, miltä sinusta koneessamme tuntuu, ratkaisee tuletko kyytiimme yhä uudelleen, kun elämäsi vaatii lentämistä.

Kerro meille facebookissa www.facebook.com/blue1.fi, millä tavoilla voisimme parantaa matkakokemustasi. Sana on vapaa. Let’s do design.

176045_Print_WDC_FIN_Blue1_230x280.indd 1 30275224.indd 4

7.12.2011 12.45 12.1.2012 15:25:16

2011 12.45

PÄÄKIRJOITUS

Noin 250 sanaa muotoilusta

SUSA JUNNOLA

Innostavien ihmisten hyvin toimiva kaupunki, jota ympäröi arjen design. Sellainen on maailman design­ pääkaupunki Helsinki.

Kuten monet muutkin suomalaiset, minäkin kasvoin kodissa, jossa muotoilu oli läsnä jopa keittiössä. Ruoka kiehui mureaksi Sarpanevan padassa. Aamukahvit kei­ tettiin Nurmesniemen punaisessa pannussa. Ja meidät lapset – minut ja kaksi sisarustani – puettiin kylään läh­ tiessä tietysti tasaraitaan.

Muotoilua on siis ollut elämässäni jopa silloin, kun en itse ole sitä muotoiluksi käsittänyt. Designpääkau­ punkihankkeen johtajana olen tosin huomannut ute­ liaisuuteni suuntautuvan entistä useammin sinne, missä muotoilua ei ole. Huonosti toimiviin tiloihin ja tavaroihin. Tylsiin ympäristöihin. Tai käyttöliittymiin, joiden suunnittelusta on käyttäjä unohdettu kokonaan.

Nykypäivän design on murroksessa, sekä alana että käsitteenä. Kyse ei ole enää pelkästään esineistä tai tai­ dekäsityöstä, vaan muotoilun laajamittaisesta yhteis­ kunnallisesta hyödyntämisestä. Kaiken ytimessä on vastuu ihmisestä. Joukkoliikenne, koululaitos, tervey­ denhuolto tai mikään ihmisille suunnattu palvelu ei voi toimia ilman käyttäjiä ymmärtävää suunnittelua.

Ajankohta Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja Lahden designpääkaupunkivuodelle 2012 on erin­ omainen. Kaupunkirakenteet muuttuvat historiallisen nopeasti. Palvelujen tuottaminen on yhä vaativampaa.

Luovista aloista on tullut talouden ydintä. Ja mikä tär­ keintä, entistä suurempi osa kaupunkilaisista haluaa osallistua elinympäristönsä kehittämiseen.

Tässä lehdessä kerrotaan mahdollisimman monipuo­ lisesti tekijöistä ja tarinoista designpääkaupungin noin 300 hankkeen takana. Ympäristö, hyvinvointi, vastuu ja kasvu. Niiden ympärille lehti on rakennettu, tuossa järjestyksessä.

Vaikka teemamme ovat isoja, design on myös ar­ jen pieniä asioita. Kuten nyt vaikkapa mainiota kahvia keittäviä pannuja tai lähes täydellisesti suunniteltuja patoja. Ja koteja, joissa ihmisen on hyvä paitsi kyläillä myös asua.

Tämän lehden tarkoituksena on antaa vas­tauksia, mutta herättää myös kysymyksiä. Maailma ei koskaan ole valmis. Meillä jokaisella on mahdollisuus muotoilla siitä parempi.

Pekka Timonen, johtaja World Design Capital Helsinki 2012

Lue lisää designpääkaupungista: www.wdchelsinki2012.fi

www.wdchelsinki2012.fi – DESIGN 2012

30275224.indd 5

5 12.1.2012 15:25:19

verum eosima pepperone misson

Y M P Ä R I S T Ö Muuttuva kaupunki

Elävää kaupunkia r .

6 30310817.indd 6

DESIGN 2012 – www.wdchelsinki2012.fi

12.1.2012 15:24:46

one missoneese annimminit.

a rakentamassa Designilla ei luoda vain tiloja, vaan kokonaisia toimintamalleja.

Kaupungeissa design houkuttelee ihmisiä grillaamaan julkisella paikalla, vaihtamaan auton polkupyörään ja kohtaamaan naapureita yhteissaunassa. Tässä viisi tarinaa siitä, miten tämä tapahtuu Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Lahdessa ja Kauniaisissa.

TEKSTI MATTI RÄMÖ KUVITUS ILJA KARSIKAS KUVAT SUSA JUNNOLA

P

H E I,

D E S I G N

IS

N

World Design Capital Helsinki 2012 -hankkeesta käytetään suomen kielessä usein nimeä designpääkaupunki.

Ä

?

TA

TÄ

M

T

K S I T Ö IE

D

esign luo tilan. Tila ohjaa toimintaa. Tästä on pohjimmiltaan kyse, kun designia sovelletaan kaupunkisuunnitteluun.

Design yhdistetään luontevasti esineiden tuotekehittelyyn, mutta muotoilulla on merkittävä rooli myös julkisen tilan muokkaamisessa. Pienikin muutos voi vaikuttaa siihen, miten kaupunkitilassa toimitaan ja mitä siitä ajatellaan. Siksi lahtelaisten kammoksumiin alikulkutunneleihin rakennetaan designpääkaupunkivuonna 2012 aiempaa kirkkaampi valaistus ja ankea betoni peitetään taideteoksilla. Kauniaisissa kaupungintalon julkisivuun heijastetaan paikkakunnan kotiseutuylpeyttä. Seinältä voi lukea kaupunkilaisten ajatuksia siitä, mikä Kauniaisissa tekee heidät onnelliseksi. Espoossa talouden, tieteen ja taiteen osaajien yhteistyötä kehitetään parantamalla pyöräilymahdollisuuksia. Pyöräiltäessä kun törmää helpommin samalla alueella työskenteleviin ammattilaisiin kuin autolla ajettaessa.

Nämä ovat vasta esimakua designpääkaupunkivuoteen linkittyvästä kaupunkisuunnittelusta. Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Kauniaisissa ja Lahdessa toteuttavilla kehityshankkeilla luodaan elävää kaupunkitilaa ja demokraattisen kaupunkisuunnittelun sekä kestävän kaupunkiasumisen malleja.

Lahdessa Future Lab -hanke murtaa ylhäältä alaspäin tapahtuvaa suunnittelutraditiota antamalla keskeneräisiä ideoita kaupunkilaisten testattaviksi. Lahtelaiset pääsevät sanomaan sanottavansa muun muassa kaupungille tuoduista kasvihuoneista, grillauspaikoista ja uudesta sähköisestä matkailupalvelusta. Palautteen avulla palvelut hiotaan lopulliseen muotoonsa.

Helsingin Jätkäsaareen rakennettavan Low2No -korttelin hiilijalanjälkeä pienennetään ekologisilla materiaaleilla ja paikallisuutta ja yhteisöllisyyttä korostavalla suunnittelulla. Siksi 500 asukkaan kortteliin rakennetaan puutarhaviljelyyn sopivia tiloja. ­Sadonkorjuun tuotteita myydään osin aurinkoenergialla lämmitetyssä kaupassa. Asuntoihin ei rakenneta omia saunoja, vaan asukkaita houkutellaan yhteiseen löylyhuoneeseen. Tuntemattomien naapurien vieressä hikoillessa säästyy sähköä, mutta syntyy myös kaupunkielämän alkeishiukkasia: spontaaneja kohtaamisia, innovaatiota ja hyvää elämää.

Tällaista on uusi, elävää urbaania tilaa luova design.

Ä

A U P U N ÄK G

www.wdchelsinki2012.fi – DESIGN 2012

30310817.indd 7

7 12.1.2012 15:24:46

Y M P Ä R I S T Ö Muuttuva kaupunki

Lahti laboratoriona Lahti Future Lab kutsuu kaupunkilaiset mukaan suunnitteluprosesseihin.

Mihin asioihin he pääsevät vaikuttamaan?

Lahden ammattikorkeakoulun muotoilu- ja taideinsituutin yliopettaja Ari Känkänen.

8 30310817.indd 8

”Innovaatioita ei tule kehittää umpiossa, vaan ne pitää tuoda mahdollisimman aikaisin käyttäjien testattaviksi. Näin virheet huomataan ja saadaan karsittua. Lahti Future Labissa uskotaan käyttäjälähtöiseen muotoiluun. Kerrostalojen asfalttipihoille ja ehkä myös katoille tuodaan puutarhaviljelyvälineitä. Suosittua, mutta kaupunkioloissa kiellettyä grillaamista varten kehitetään kiinteitä kokkauspaikkoja. Monien pelottaviksi kokemiin alikulkutunneleihin tuodaan uudenlaista valaistusta ja taideteoksia. Lahti Future Lab -kokeilun tavoitteena on löytää uusia tapoja käyttää yhteistä tilaa. Jotta kaupunkilaiset ottaisivat innovaatiot omikseen, ne tuodaan käyttöön ensin koemielessä. Lopulliset sovellukset muokataan käyttäjiltä kerätyn palautteen perusteella. Kaupunki on läpileikkaus kaikenlaisista käyttäjistä, joten se on luonteva paikka toteuttaa käyttäjälähtöistä muotoilua.”

”Me kasvatamme ainakin perunoita, porkkanoita, juureksia ja erilaisia kukkia. Päiväkodissa puutarhaviljely voi vaikuttaa merkittävästi lasKantolan päiväkodin ten luontosuhteeseen. Meiljohtaja Anu lä Kankolan päiväkodissa on Rautanen. tästä pitkä kokemus. Pihassa oli kasvimaa yli 30 vuoden ajan ennen kuin kiinteistö joutui remonttiin. Nyt aiomme ottaa uusissa tiloissa käyttöön puutarhaviljelyvälineet, joita jaettiin osana Lahti Future Lab -kokeilua. Mullan kanssa puuhaaminen käy lapsille leikistä, ja samalla he näkevät, mitä kasvit tarvitsevat elääkseen. Sadon kasvattaminen vaatii pitkäjänteisyyttä ja kärsivällisyyttä. Kaikki tämä opettaa lapsia ymmärtämään luontoa ja sen tarpeita.”

DESIGN 2012 – www.wdchelsinki2012.fi

12.1.2012 15:24:47

Espoolaisen luovuuden kolmiyhteys Tieteellä, taloudella ja taiteella on vahvat yksiköt Tapiolan ympäristössä.

Miten T3-hankkeessa kasvatetaan yhteistyötä?

”Keilaniemessä sijaitsevan Nokian pääkonttorin, Otaniemessä seisovan Aalto-yliopiston päärakennuksen ja Tapiolassa toimivan näyttelykeskus WeeGeen välille voi piirtää kolmion, jonka jokainen kylki on kaksi kilometriä pitkä. T3-hankkeen tavoite on luoda tällä alueella työskenteleville tieteen, taiteen ja talouden toimijoille synergiaympäristö, jossa muodollisten ja epämuodollisten kohtaamisten ja yhteistyöhankkeiden kautta syn- Espoon kaupungin kulttuurijohtaja tyy uutta, sisällöllisesti ja taloudellisesti merki- Georg Dolivo. tyksellistä innovointia. Tämän mahdollistamiseksi avainasemassa ovat yhteisten kohtaamisten paikat ja tilanteet. Tärkeitä ovat myös niitä tukevat liikennejärjestelyt: yhtä lailla kevyen liikenteen väylät kuin luovan kolmion kärjet pian yhdistävä länsimetro. Kolmesta erillisestä alueesta muodostetaan yksi dynaamisesti vuorovaikutuksellinen kokonaisuus, jossa osataan tehdään todeksi visio: Maailman pelastaminen kannattaa – Saving the world is good business.”

”Keilaniemessä työskentelee tuhansia ihmisiä, mutta kuinka moni heistä käy koskaan töiden jälkeen lähibaarissa oluella? En tarkoita, että innovaatiot tarvitsevat syntyäkseen ravintolaympäristöä, vaan oleellista on luoda tilanteita, joissa eri alojen ammattilaiset päätyvät juttusille muuallakin kuin neuvot- Taideteollisen teluhuoneessa. Vaikka Tapiolaan tultaisiin korkeakoulun autolla tai metrolla, kaupunginosan sisällä massakustomoinnin ihmisiä pitäisi kannustaa liikkumaan kävel- professori Jarmo len tai polkupyörällä. Autoilun ja pyöräilyn Suominen. voisi yhdistää muun muassa tuomalla pyörätelineet bussipysäkeille ja parkkipaikoille. Näin on tehty esimerkiksi Montrealissa. Uuden Tapiolan esikuvaksi taasen sopisi Cambridgen MIT yliopiston kampus. Tapiola kilpailee vetovoimassa Helsingin kanssa samalla tavalla kuin Cambridge haastaa Bostonin paremmat palvelut. Pienet osaamiskeskukset voivat kuitenkin tarjota jotain, mitä suurilla kaupungeilla ei ole, jos ne luovat miellyttävän ympäristön, jossa on helppo liikkua.”

www.wdchelsinki2012.fi – DESIGN 2012

30310817.indd 9

9 12.1.2012 15:24:47

WHAT MAKES THE WORLD GO AROUND? We create inspiring spaces to support people in their work.

Inspiration is one of our most valuable resources, bringing people together with common challenges and dreams. It invites new and creative ideas that really make the world go around.

www.martela.com

30310817.indd 10

12.1.2012 15:24:48

Muuttuva kapunki Y M P Ä R I S T Ö

Pienemmän hiilijalanjäljen puolesta Helsingin Jätkäsaareen rakennettavassa Low2No-korttelissa puolitetaan kaupunkiasumisen hiilijalanjälki. Mitä ratkaisuja rakentamisessa voidaan käyttää?

Sitran strategisen designin johtaja Marco Steinberg.

”Sitran järjestämän suunnittelukilpailun tuloksena rakennettavassa ja vuonna 2014 Jätkäsaareen valmistuvassa Low2No-korttelissa pienennetään kaupunkiasumisen hiilijalanjälkeä. Noin 500 asukkaan kortteliin rakennetaan lähiruokaan erikoistuneita kauppoja ja ekopesula. Omat saunat korvataan yhteisillä löylytiloilla. Ekologiseen asumiseen kannustavien palveluiden lisäksi hiilijalanjälkeä karsitaan hyödyntämällä energialähteinä aurinkopaneeleja ja biopolttoaineista tuotettua kaukolämpöä. Kortteliin uudet toimitilansa rakentava Sitra osallistuu energiatalkoisiin suosimalla materiaalina puuta. Puu on ekologinen rakennusmateriaali, mutta Suomessa sen käyttöä ovat jarruttaneet tiukat paloturvallisuusmääräykset. Turvallisuusseikkoja enemmän kyse on kuitenkin rakennuskulttuurista. Ruotsissa puuta käytetään rakentamisessa paljon enemmän kuin meillä, vaikka riskit ovat samat kuin täällä.”

Lue lisää Low2No-hankkeesta: http://www.low2no.org

m

”Saksa ja Ruotsi ovat selvästi Suomea edellä kestävän kehityksen mukaisessa rakentamisessa. Itävaltaan rakennettiin kokonainen kylä hiilipäästöjä minimoivalla Rakennussuunnittelun tekniikalla jo kymmenen vuotta monialayhtiö sitten. Suomessa on kuitenkin Vahasen hallituksen vähän asukkaita, ja kun kilpailua puheenjohtaja Risto on niukasti, yrityksillä on vähem- Vahanen. män tarvetta erottua toisistaan.

Silloin pidetään helposti kiinni perinteisistä rakentamisen malleista. Kestävän kehityksen mukaisen rakentamisen suosiota jarruttaa myös uusiin tekniikkoihin liittyvät huolet. Hiilipäästöjä minimoitaessa muun muassa kosteusvaurioiden riski kasvaa. Energiatehokkaissa taloissa on paksut eristeet, joihin kertyy herkästi kosteutta. Kosteuden torjumiseen on olemassa luotettavia tekniikoita, kuten se, että rakennetaan tiiviin teltan sisällä. Työmaalle voidaan myös asentaa liiallisesta kosteudesta hälyttäviä antureita.”

www.wdchelsinki2012.fi – DESIGN 2012

30310817.indd 11

11 12.1.2012 15:24:49

Y M P Ä R I S T Ö Muuttuva kaupunki

Ihmisen kokoinen keskusta Tikkurilan keskustan kehityssuunnitelma tuo Vantaan ytimeen lisää liike- ja asuintilaa. Mitä se tarkoittaa paikallisille?

Keski-Vantaan aluearkkitehti Elli Maalismaa.

12 30310817.indd 12

”Tikkurilan keskustan kehittämiseksi on järjestetty neljä arkkitehtikilpailua, ja nyt niiden tuloksia aletaan toteuttaa. Tikkurilaan rakennetaan uusi asemakeskus ja junaradan ylittävä silta.

Niillä varaudutaan kesällä 2014 avautuvaan kehärataan, joka kasvattaa matkustajamääriä. Asemakeskukseen tulee uusia liiketiloja, ja lisäksi keskustaan rakennetaan asuntoja. Kaupungintalo peruskorjataan ja kirkko remontoidaan. Koko Tikkurilan ydinkeskusta muuttuu kävelyalueeksi, johon kuuluvat uusi kauppatori ja keskustapuisto. Puistoalueelle houkutellaan kaiken ikäisiä ihmisiä, ja nuorille on tarjolla skeittipuisto ja parkour-alue. Keskustasta ei haluta liian prameaa tai mahtipointista, vaan tarkoituksena on rakentaa perinteistä, elävää kaupunkitilaa. Talojen korkeutta säädellään, ja torin laidalla niissä saa olla enintään neljä kerrosta.”

Kirjakauppias Lea Virnes.

”Tätä uudistusta on odotettu Tikkurilan keskustassa. Hyvä, kun 10 vuoden odottamisen jälkeen alkaa viimein tapahtua.

Se on tärkeää, sillä asiakasvirta keskustan kaupoissa on pienentynyt Jumbon kauppakeskuksen avattua ovensa. Nuoret ovat tottuneet asioimaan suurissa ostoskeskuksissa, vaikka palvelua arvostavat asiakkaat pitävät lähellä sijaitsevista liikkeistä. Keskustan uudistuminen ja viihtyisyyden lisääminen houkuttelevat asiakkaita takaisin tänne.”

DESIGN 2012 – www.wdchelsinki2012.fi

12.1.2012 15:24:50

Kohtaamispaikat Y M P Ä R I S T Ö

PAVILJONKI Aalto-yliopiston opiskelijoiden suunnittelema puupaviljonki sijaitsee Arkkitehtuurimuseon ja Designmuseon välisellä tontilla kesän 2012. Lue lisää sivulta 83.

Ullanlinnankatu 2–4, Helsinki

Kauniaisten kaupungintalon uusi valaistus kertoo, mikä pikkukaupungissa viehättää.

NÄYTTELYKESKUS WEEGEE ARI KARTTUN EN

Näyttelykeskus WeeGeessä toimii Espoon designpääkaupunkivuoden keskus, näyttely- ja tapahtumatila Muotoile Espoo!

Ahertajatie 5, Espoo

ARKK ITEH TITO IMIS TO K2S

”Kauniaisten kaupungintalon valaistussuunnitelma pitää huolen siitä, ettei kotiseuturakkaus jää huomaamatta keneltäkään kaupungin keskustan ohittavalta. Uusi valaistus heijastaa kauKauniaisten pungintalon seinille asukkaiden talousjohtaja vastauksia kysymykseen: mikä Mikael Enberg.

Kauniaisissa tekee sinut onnelliseksi? Hankkeen tavoitteena on viestiä pienen kaupungin yhteisöllisyyttä, ja suunnitelman on tehnyt Valoa Design -toimisto. Kauniaisten reilut 8 000 asukasta innostuivat heille asetetusta haasteesta ja lähettivät satoja vastauksia.

Pimeänä vuodenaikana valo elvyttää mieltä, ja julkisten tilojen näyttävä valaiseminen on miellyttävää ja tuo ne esille. Hyviä esimerkkejä tästä ovat muun muassa Finlandia talon värivaloilla koristeltu julkisivu ja Aurajoen valaistus Turussa. Kauniaisten kaupungintalon uusi valaistus tulee varmasti nostamaan esiin paikallista erityislaatua.” n

PUUS TUDI O/AA LTO-Y LIOP ISTO N ARKK ITEH TUUR IN LAITO S

Yhteisö valaisee kaupungin

KAMPIN HILJENTYMISKAPPELI Helsingin ydinkeskustassa oleva tila on rauhoittumista varten. Arkkitehtitoimisto K2S Oy:n suunnittelema puurakenteinen kappeli avautuu toukokuussa 2012.

Kampin Narinkkatori, Helsinki

ATELJEE KUKKAPURO KÖNEN V E I K KO K Ä H

Taiteilijaprofessori Yrjö Kukkapuron ateljee aukeaa yleisölle ensimmäistä kertaa. Kiertokäyntejä, näyttelyitä ja tapahtumia.

Avoinna 1.8.–31.10.2012.

Ateljee Kukkapuro, Kauniainen

VANTAAN DESIGNIKKUNA TUUKKA MIELONEN

Näyttely- ja tapahtumatila Designikkuna on designpääkaupunkivuoden kohtauspaikka Vantaalla koko vuoden 2012.

Asematie 3, Vantaa

M AR K U S

H E N TT O N

EN

LAHDEN MUOTOHUOLTAMO Vanhan huoltoaseman tiloihin rakennettu Muotohuoltamo tuo näkyväksi niin lahtelaista, kotimaista kuin kansainvälistä muotoilua. Avoinna koko vuoden.

Vesijärvenkatu 7, Lahti

www.wdchelsinki2012.fi – DESIGN 2012

30310817.indd 13

13 12.1.2012 15:24:51

Y M P Ä R I S T Ö Ruoka ja vesi K A S V U

K A S V U

Näinkin voi tehdä: Kasvien viljelyä Linnanmäen vesitornin katolla, aivan Helsingin ydinkeskustan tuntumassa.

14 30310833.indd 14

DESIGN 2012 – www.wdchelsinki2012.fi

12.1.2012 15:23:18

KIRMO KIVELÄ / DODO

Betoni vihertyy Joutomaiden ja kattojen kautta kaupunkilainenkin voi ryhtyä viljelijäksi.

TEKSTI ANTTI KIVIMÄKI

I NIINA ALA-FOSSI

hminen kaipaa ympärilleen jotain vihreää. Se on tieteellisestikin osoitettu.

Japanilaiset metsäntutkijat ovat havainneet, että luonnossa oleskelu alentaa stressihormonin pitoisuuksia, verenpainetta ja lihasjännitystä.

Mutta minkä verran tiedämme kaupunkipuistojen merkityksestä suomalaisille? ”Suomalaisilla metsä vaikuttaa henkiseen hyvinvointiin

voimakkaammin kuin kaupunkipuisto, mutta ihmisten luonto-orientoituneisuudessa on eroja. Joillekulle rakennettu puistokin voi olla elvyttävä kokemus”, sanoo Metsäntutkimuslaitoksen professori Liisa Tyrväinen.

Tyrväisen tiedot perustuvat hänen neljä vuotta sitten Helsingissä ja Tampereella suorittamaansa kyselytutkimukseen.

Laajempaa ja tarkempaa tietoa

www.wdchelsinki2012.fi – DESIGN 2012

30310833.indd 15

15 12.1.2012 15:23:21

16 30310833.indd 16

GETTY IMAGES

VÄLIAIKAISUUS EI OLE DODON KEKSINTÖ. ESIMERKIKSI SAN FRANCISCOSSA JOUKKO AKTIIVEJA ON RAKENTANUT PUISTON VANHALLE YLIAJORAMPILLE.

DESIGN 2012 – www.wdchelsinki2012.fi

12.1.2012 15:23:24

Ruoka ja vesi Y M P Ä R I S T Ö

Dodo harrastaa "sissiviljelyä" Keski-Pasilassa. Järjestö voitti viime vuonna Helsingin ympäristöpalkinnon.

Ympäristöjärjestö Dodon sadonkorjuujuhlassa Pasilassa herkuteltiin itse kasvatetuilla kasviksilla.

Kaupunkikeskustojen vihertyminen on globaali trendi, ja Helsinki seuraa designpääkaupunkivuonna mukana. Vihertyminen tarjoaa niin iloa silmälle kuin herkullisen tilaisuuden tuottaa ympäristöystävällistä lähiruokaa ja luoda ihmisille mahdollisuuksia yhteisölliseen puuhasteluun. ”Kaupunkien puistoissa voisi viljellä koristepensaiden sijasta marjapensaita ja hedelmäpuita”, ehdottaa muotoilija Päivi Raivio ympäristöjärjestö Dodosta.

Kaupunkimaantiede asettaa rajoja lähiruoan kasvattamiselle.

Ajatus kasvihuoneiden kaavoittamisesta vaikkapa Helsingissä hyvien liikenneyhteyksien varrella sijaitseviin Keski-Pasilaan tai Kalasatamaan on kutkuttava.

Silloin uudet toimistot ja asunnot pitäisi kuitenkin rakentaa jonnekin syrjemmälle, mikä lisäisi liikennepäästöjä.

Betonikaavaan voi saada veh­ reyttä­­ hyödyntämällä joutomaina olevia alueita. ”Joka talon nurkalla on parin neliömetrin tila, johon mahtuisi kasvatuslaareja”, Raivio sanoo.

Muualla maailmassa, kuten Iso-Britanniassa, tätä ajatusta on jo viety käytännössäkin eteenpäin. Lontoolaisia on rohkaistu luomaan yli 2 000 pientä uutta viljelmäplänttiä.

Suomessa ympäristöjärjestö Dodon aktiivit ovat vuodesta 2009 alkaen harrastaneet Keski-Pasilassa ”sissiviljelyä”, eli he ovat viljelleet koemielessä joutomailla hyötykasveja. Maan omistava Liikennevirasto on katsonut kokeilua läpi sormien. Yhteisymmärryksen syntymistä on auttanut se, että aktiivit ovat korostaneet viljelyn väliaikaisuutta. ”Väliaikaiset hankkeet on helpompi viedä läpi. Kun lähtö tulee, ei auta taistella suuria kiinteistösijoitusyhtiöitä vastaan”, Raivio kertoo.

Väliaikaisuus ei ole Dodon keksintö. Esimerkiksi San Franciscossa joukko aktiiveja on rakentanut puiston vanhalle yliajorampille, ja Berliinissä kasvimaita on tehty istuttamalla kasveja siirrettäviin laatikoihin.

Tänä vuonna Dodo on kuitenkin saanut vuokrattua maa-alaa

SASA TKALCAN / DODO

VILJELYÄ PASILASSA

PÄIVI RAIVIO / DODO

SASA TKALCAN / DODO

kaupunkiviheralueiden vaikutuksesta ihmisten terveyteen kerätään vuonna 2011 alkaneessa nelivuotisessa GreenHealth-tutkimushankkeessa, jossa suomalaisten ajatuksia kartoitetaan yhteistyössä japanilaistutkijoiden kanssa.

150

litraa Niin paljon vettä kuluu yhden oluttuopillisen tuotantoon.

www.wdchelsinki2012.fi – DESIGN 2012

30310833.indd 17

17 12.1.2012 15:23:26

SUOMALAISEN MAKUMUOTOILUN HUIPENTUMA

PAULIG SELECTED ON AINUTLAATUINEN KAHVINAUTINTO. TÄMÄ 100 % ARABICA -KAHVISEKOITUS ON SYNTYNYT YLI 135 VUODEN KAHVIKOKEMUKSELLA ERITTÄIN VALIKOIDUISTA KAHVILAADUISTA, KUTEN MAAILMAN PARHAAKSI VALITUISTA CUP OF EXCELLENCE -PAVUISTA. World Design Capital Helsinki 2012 yhteistyökumppani

Paulig_Selected_230x137.indd 1

9.1.2012 16.13

New design 30310833.indd 18

12.1.2012 15:23:27

SUSANNA KEKKONEN

Ruoka ja vesi Y M P Ä R I S T Ö

Kaupunkiviljely vähentää ruoantuotannon öljykuluja.

Kuvassa ympäristöjärjestö Dodon viljelmiä Kalasatamassa.

NIINA ALA-FOSSI

Viljelemällä voi muuttaa kaupungin visuaalista ilmettä luonnonmukaisempaan suuntaan. Kuvassa Helsingin Yliopiston Kattoniittyprojektiin kuuluvia viljelmiä.

K S I T Ö IE

IS

Helsinki valittiin maailman designpääkaupungiksi yli 40 kaupungin joukosta.

D E S I G N

Ä

A U P U N ÄK G

n

N

H E I,

Ä

?

TA

TÄ

M

T

P

12 16.13

PIENI PALSTA PAREMPI Ihmiset haluavat tuntea multaa sormiensa välissä ja nähdä omien vihannestensa kasvavan.

Tätä mieltä on Espoon työväenopistossa palstanviljelykursseja vetävä Saana Karlsson. ”Omia karmiininpunaisia luumutomaatteja on kiva tarjota vieraille. Sellaisia löytyy kaupoista hyvin harvoin.”

Nuoren polven kaupunkilaisille viljely tarkoittaa eri asioita kuin heidän vanhemmilleen ja isovanhemmilleen, jotka muuttivat maaseudulta metsälähiöihin.

Kun Tapiola 1950-luvulla rakennettiin puutarhalähiöksi, perheet saivat kaupungilta aarin (10m x 10m) kokoisia palstoja.

Sellaisella palstalla nelihenkinen perhe saattoi kasvattaa koko talven perunat, kurkut ja sipulit kellariin säilöttäviksi. Nyt monet palstoista ovat hoitamatta. ”Niissä on nykyihmiselle liikaa maata, jota on fyysisesti melkoisen­ raskasta kääntää ja hoitaa”,­Karlsson kertoo.

”Kaupunki-ihmiselle sopii paremmin kymmenen neliömetrin tilkku, jolle voi mennä tunniksi kastelemaan kasveja ja juoda samalla kahvit.”

Kun Designpääkaupungin Kasvimaita kansalle -hankkeessa Tapiolaan rakennetaan uusia viljelypalstoja, neliön sivu on pudonnut kolmeen metriin. ”Ihmiset hakevat palstatoiminnasta yhteisöllisyyttä. Kasveista riittää loputtomasti keskusteltavaa, kuten ’miten olet saanut sipulisi noin kauniiksi’”, Karlsson sanoo.

Yksi suomalaisten raskaimmista ilmastosynneistä on oma kesämökki, jota pidetään peruslämmöllä ympäri vuoden ja jonne matkataan henkilöautolla. Kaupunkikasvien ilmastohyödyt nousevat aivan uusiin mittaluokkiin, jos ne saavat ihmiset viihtymään kesälomat kotinurkillaan. ”Sissilaareista tuli meille kesämökkimäinen paikka kaupungin keskellä”, Päivi Raivio kertoo.

JOSEPH MULCAHY

i

­ iikennevirastolta.

L Keski-Pasilan vanha veturinkääntöpöytä ja sen ympäristö muuntuvat puutarhaksi ja kolmion malliseksi kasvihuoneeksi. Tarkoitus on, että kaupunkilaiset innostuisivat viljelystä niin, että he varastaisivat idean omille pihoilleen.

Ratapihasta tuli kasvimaa Kääntöpöytä -kaupunkiviljelypuutarha on ympäristöjärjestö Dodon ideoima viljely- ja toimintakeidas keskellä Helsinkiä, Pasilan vanhojen veturitallien rautatieläismiljöössä.

Sieltä löytyy kasvihuone, viljelylaareja ja kesäkahvila terasseineen, monenlaista viljelytoimintaa, työpajoja, talkoita sekä tori- ja kulttuuritapahtumia. http://kaantopoyta.fi

KASVIEN YMPÄRISTÖTEOT Kun katutason betoni on viherretty, on aika valloittaa katot.

Monen ulkomaisen kaupungin säädöksissä on alettu kiinnittää huomiota viherkattoihin.

Torontossa yli 2 000 neliön rakennuksilla pitää kattopinta-alasta 20–60 prosenttia olla kasvitettua,­ ja vastaavia määräyksiä on

www.wdchelsinki2012.fi – DESIGN 2012

30310833.indd 19

19 12.1.2012 15:23:29

Y M P Ä R I S T Ö Ruoka ja vesi

Vettä lautasella

ainakin Kööpenhaminassa ja Tokiossa. Tämä johtuu siitä, että viherkatoilla voi osin torjua monia ilmastonmuutoksen seurauksia, kuten kuumuutta ja tulvia. ”Kasvit viilentävät ja puhdistavat kaupunki-ilmaa. Viherkatto viilentää myös talojen sisäilmaa vähemmillä päästöillä kuin koneellinen jäähdytys. Kasvit ja kasvualusta, kuten laavakivimurske, pidättävät tehokkaasti vettä, mikä hillitsee rankkasateista aiheutuvia tulvia”, kertoo Luonnontieteellisen keskusmuseon Viides ulottuvuus hankkeen koordinaattori Marja Mesimäki.

Viherkaton rakennuskustannukset on suurempia kuin perinteisessä katossa, mutta katon elinkaari voi kaksin- tai kolminkertaistua, koska ultravioletti-

säteily ja lämmönvaihtelut eivät pääse haurastuttamaan sitä.

Nämä luvut on tosin poimittu ulkomaisista lähteistä. Suomessa viherkattoja on vähän, eikä niiden energia- ja ekotehokkuutta ole aikaisemmin tutkittu. ”Tutkimusryhmämme selvittää myös, sopisivatko katoille paahteisten kallioketojen ja harjujen lajit, kuten ketoneilikka ja kissankäpälä”, Mesimäki kertoo.

Verenpainetta alentaakseen ei kohta välttämättä tarvitse lähteä metsään. Pelkkä katolla hengailu saattaa riittää. n

Lue lisää ympäristöjärjestö Dodosta: http://dodo.org

Paljonko vettä syöt? Useimpien tuotteiden valmistusprosessiin kuluu puhdasta vettä moninkertaisesti tuotteen painon verran. Esimerkiksi kilo pihviä vaatii jopa 500 litraa vettä.

Vesitietoisuuden ajatushautomo Wonderwater muutti pekingiläisen Tian Hai -ravintolan syksyllä Water Footprint -ravintolaksi. Ruokalistalle lisättiin annosten vesijalanjälki. ”Ravintolassa sai tilata ruokia, joissa on suuri vesijalanjälki, kuten Pekingin ankkaa.

Valittavana oli myös vihanneksia, jotka kuluttavat paljon vähemmän vettä”, brittiläinen designkonsultti Jane Withers kertoo.

Vesijalanjälkien laskeminen teetti Aalto-yliopiston vesitekniikan tutkijalle Matti Kummulle paljon työtä, sillä kaikista ruoka-aineista ei ole olemassa tarvittavaa tietoa.

Kesällä Wonderwater-kahvila tulee Helsinkiin. Suomalaisissa maataloustuotteissa tilanne on melko hyvä. ”Suomessakin voi kuluttaa muiden maiden vesijalanjälkeä, kuten kahvia juotaessa”, Withers huomauttaa. www.wonderwater.fi

S F IN LAN P O N IC AQUA NEN,

• Viides ulottuvuus Helsingin yliopiston ja Luonnontieteellisen keskusmuseon projekti tutkii urbaanin tilan käyttöä ja ekosysteemipalvelujen hyödyntämistä kaupunkien kehittämisessä. Hankkeen keskiössä ovat viherkatot. www.luomus.fi/ kasvitiede/tutkimus/ viherkatot • Ikäihmisten ruokakulttuuri Helsingin kaupungin sosiaalivirasto kehittää vanhuspalvelun ruokakulttuuria. Tavoitteena on ravintolamainen ruoanvalmistusja tarjoilukulttuuri. www.hel.fi/hki/ sosv/fi/etusivu • Rytmi Kauniaisissa kukoistaa keväällä 2012 noin 20 000 oranssista ja valkoisesta tulppaanista muodostuva ympäristötaideteos Rytmi. www.kauniainen.fi

N JA K U VA PETE

R PA A LA

R

D E S IG

Kalanviljely ja vihannesten viljely kuormittavat ympäristöä vastakkaisilla tavoilla. Ne voivat siis hyödyttää toisiaan: Kasvit tarvitsevat lannoitteita, kun taas kalojen ulosteissa oleva typpi rehevöittää vesistöjä. Aquaponics-viljely sulkee tämän typpikierron ekologisesti ympyräksi.

Aquaponics-altaassa kalojen ravinteikkaaksi ulostama vesi johdetaan kasveille. Kasvit imevät ravinteet, ja puhdistunut vesi johdetaan takaisin kala-altaaseen. ”Vesiviljelyssä salaatit kasvavat jopa viisi kertaa nopeammin kuin pellossa, ja lisäksi saadaan kalaa. Järjestelmä soveltuu urbaaniin miljööseen: parvekkeille, katoille, karuun betonimaahan”, kertoo arkkitehti Péter Paalanen, yksi Aquaponics Finlandin perustajista.

Uudelle Jätkäsaaren 16 000 ihmisen asuinalueelle visioidaan laajaa aquaponics-verkostoa, jossa kasvatusyksiköitä on muun muassa ihmisten kodeissa ja taloyhtiöiden sisäpihoilla. www.aquaponics.fi

D

Suljetussa kierrossa kaikki voittavat

TUTUSTU MYÖS:

20 30310833.indd 20

DESIGN 2012 – www.wdchelsinki2012.fi

12.1.2012 15:23:31

Rakennetaan yhdessä älykkäämpi Suomi – kaupunki kaupungilta.

ibm.com/fi 30310833.indd 21

12.1.2012 15:23:32

Designilla huipulle KONEelle design on kokonaisvaltaista suunnittelua, ratkaisuja ja huoltopalveluja, joiden tavoitteena on paras mahdollin inen e käyttäjäkokemus.

Hissimme ovat turvallisia, luotettavia, helppokäyttöisiä ja esteettisesti miellyttäviä. KONE on ainoana alan yrityksenä palkittu kansainvälisesti arvostetulla Good Design –palkinnolla.

WDC Helsinki 2012 –kumppanuudella haluamme kehittää kaupungeista parempia paikkoja elää ja asua.

Tutustu designratkaisuihimme osoitteessa www.kone.com

KONE suunnitteli ja toteutti hissin Kirnuun, Suomen paviljonkiin Shanghai World Expoon 2010. Designin inspiraationa oli kiinalainen lyhty, valoa rakennukseen tuova näyttävä ja elämyksellinen hissi.

30275130.indd 22

12.1.2012 15:22:31

SUSA JUNNOLA

Lyhyesti Y M P Ä R I S T Ö

MIELIPIDE: Mirva Råman ANSSI PAUKKUNEN

NÄYTTELYT Hyvä kaupunkiympäristö – parempi elämä -näyttelyssä tutustut viime vuosikymmenten kaupunkisuunnitteluun.

Kenelle: Kaikille, joita kiinnostaa Helsingin kaupunkirakenteen nopea muutos.

Missä: Laituri, Narinkka 2, Helsinki.

Milloin: Touko– kesäkuu 2012.

Muutos: Kohti kestävää tulevaisuutta – ekologinen pientalorakentaminen Suomessa -näyttely kertoo, miten rakennetaan ekologinen koti.

Kenelle: Kaikille omakotitalorakentamisesta haaveileville.

Missä: Arkkitehtuurimuseo, Kasarminkatu 24, Helsinki.

Milloin: 1.8.–30.9.2012.

Skeittaus kukoistaa Helsingin Kalasatamassa, jonne valmistuu tänä vuonna uudenaikainen betoniskeittipuisto. Kaareviin muotoihin valettua skeittipuistoa on rakennettu talkoovoimin, ja siellä voivat käydä opettelemassa temppuja niin aloittelijat kuin skeittauksen konkaritkin.

TEEMU VÄÄTÄINEN

20x0 – Matka tulevaisuuteen -näyttely kertoo tulevaisuuden asumisesta, liikkumisesta ja kuluttamisesta.

Kenelle: Lapsi­lle ja lapsen­ mielisille.

Missä: Heureka, suomalainen tiedekeskus, Vantaa.

Milloin: 27.1.2013 asti.

OPI OLLIE!

TUTUSTU JA SHOPPAA Seitsemän vuotta sitten Helsingin Dianapuistoa ympäröivillä kaduilla alkoi tapahtua. Pian alueen kauppojen, ravintoloiden ja suunnittelutoimistojen ikkunoihin ilmestyi mustia tarroja. Tarroissa luki Design District Helsinki.

Designkortteli oli syntynyt. Nyt alue pitää sisällään noin 200 yritystä, joissa voi tutustua muotoilun moninaiseen maailmaan muodista ja asusteista huonekaluihin tai nauttia kahvihetkistä ja herkullisesta ateriasta alueen kuppiloissa.

Tämän vuoden kesäkuussa Designkorttelissa juhlitaan viikon verran designpääkaupunkivuotta. Viikon aikana on mahdollista esimerkiksi shoppailla iltamyöhään ja tutustua suunnittelijoihin ja heidän työhuoneisiinsa. Designkorttelin alueelta löytyy myös myynti- ja näyttelytila Design Forum Finland.

Designkorttelin viikko 7.–10.6.2012. www.designdistrict.fi

KAISAN KEHITTÄJÄ

K

ehittäjätiimi. Palvelumuotoiluprojekti. Nämä sanat saivat minut innostumaan kutsusta Kaisa-kirjaston suunnittelutiimiin viime vuonna. Uuden opiskelijakirjaston kehittämisprojekti on nimittäin tehty yhdessä meidän opiskelijoiden kanssa.

Minun tehtävänäni on ollut raportoida omaa tapaani olla kirjastossa ja ideoida yhdessä muiden opiskelijoiden kanssa sitä, millainen olisi unelmien kirjasto. Toisiin opiskelijoihin on ollut hauska tutustua ja huomata samalla, että meillä on jokseenkin samansuuntaisia ajatuksia uudesta kirjastosta.

Hienointa projektissa oli käyttäjäkeskeinen suunnittelu: opiskelijoita todella kuunneltiin ja vastavuoroisuus toimi. Suunnittelijat saivat ideoita opiskelijoilta ja opiskelijat saavat toivon mukaan viihtyisän kirjaston, jossa on panostettu käytettävyyteen ja käyttömukavuuteen. Kaisa-projektiin osallistuminen on siis ollut todellinen kanava saada omia ideoita ja mielipiteitä kuulluksi.

Osallistuisin samanlaiseen projektiin uudestaan milloin vain.

Mirva Råman on opiskelija Helsingin yliopiston maatalous- ja metsätieteellisessä tiedekunnassa.

Älyllistä designia Helsingin yliopiston uuden Kaisa-talon kirjaston palvelumuotoiluprojekti parantaa yli miljoonalle vuosikäyttäjälle suunnattavia kirjaston paikallis- ja verkkopalveluja. Rakennuksen suunnittelu on toteutettu käyttäjälähtöisesti.

Kaisa-kirjasto avautuu elokuussa 2012.

www.helsinki.fi

www.wdchelsinki2012.fi – DESIGN 2012

30341766.indd 23

23 12.1.2012 15:27:03

BMW DESIGN. NÄKEMYS PAREMMASTA. BMW GUGGENHEIM LAB BMW inspiroi ihmisiä ympäri maailmaa ainutlaatuisella BMW Guggenheim Lab -projektilla. Kiertue käynnistyi elokuussa New Yorkista ja seuraavan kuuden vuoden aikana BMW Guggenheim Lab osallistaa ihmisiä yhdeksässä eri metropolissa miettimään ratkaisuja tulevaisuuden urbaaniin elämään.

Ihmisten muutto kaupunkeihin on globaali megatrendi. Nykyiset tunnetut metropolit tulevat kasvamaan entisestään ja uusia tulee syntymään kymmenittäin. Urbanisoitumisen vaikutuksia ihmisten arkeen tutkitaan paljon ja oman uniikin osansa tutkimukseen ja ideointiin tarjoaa BMW Guggenheim Lab. Kuuden vuoden ajan BMW Guggenheim Lab tulee tarjoamaan ainutlaatuisen inspiroivan näyttelyn, jonka tärkein tehtävä on kävijöiden osallistaminen tulevaisuuden urbaanin elämän ideointiin. Näyttely kiertää yhdeksässä eri metropolissa, joista ensimmäisenä oli vuorossa

New York 3.8.–16.10.2011. Seuraava kaupunki on Berliini (24.5.– 29.7.2012) ja kolmantena on vuorossa Mumbai.

BMW Guggenheim Lab haastaa miljoonakaupunkien ihmiset miettimään elinympäristönsä tulevaisuutta. Näyttely yhdistää arkkitehtuuria, taidetta, designia, tiedettä, teknologiaa, koulutusta ja kestävää kehitystä. Vastausten sijaan luvassa on ajatuksia herättäviä aiheita ja näkymiä tulevaisuuteen BMW:n tyyliin. bmwguggenheimlab.org

BMW ART CARS Jo vuodesta 1975 lähtien BMW on tuottanut täysin uniikkeja autoja, jotka tunnetaan nimellä BMW Art Cars. Idean isä on ranskalainen Hervé Poulain, joka huutokauppayrityksen johtamisen lisäksi harrasti rata-autoilua. Hän osallistui vuonna 1975 legendaariseen 24-tunnin Le Mans -kilpailuun BMW 3.0 CSL autolla, jonka ulkoasun suunnitteluun

Poulain pyysi apua yhdysvaltalaiselta kuvanveistäjältä, ystävältään Alexander Calderilta. Näin syntyi ensimmäinen BMW Art Car. Tähän päivään mennessä BMW on tuottanut 17 BMW Art Car -kokoelman autoa, joiden ulkoasusta ovat vastanneet muun muassa Andy Warhol, Frank Stella, David Hockney, Jenny Holzer, Roy Lichtenstein, Robert Rauschenberg ja viimeisimpänä Jeff Koons vuonna 2010.

BMW Art Car -kokoelman autot ovat liikkuvia veistoksia, jotka osallistuvat erilaisiin designtapahtumiin ja taidenäyttelyihin ympäri maailmaa, mm. Pariisin Louvressa sekä New Yorkin Guggenheim-museossa.

Pysyvä näyttely on BMW-museossa Münchenissä, jossa voit Art Car -kokoelman lisäksi vaikuttua BMW:n innovaatiokyvystä ja muotoiluosaamisesta yrityksen koko historian ajalta.

30341766.indd 24

▶ Alexander Calder, 1975 ▶ Frank Stella, 1976 ▶ Andy Warhol, 1979 ▶ Ken Done, 1989 ▶ Michael Jagamara Nelson, 1989 ▶ Sandro Chia, 1992

bmw-artcartour.com

BMW on WDC Helsinki 2012 pääyhteistyökumppani. Muotoilulla on hyvin vahva jalansija BMW:n historiassa ja tulevaisuudessa. Tuotteidemme menestys ei ole koskaan perustunut pelkkään tekniseen osaamiseen, vaan kykyymme puhutella ihmisiä myös tunteiden kautta. Osana tätä vahvaa sidettä BMW Suomi on World Design Capital Helsinki 2012 pääyhteistyökumppani. Tulemme tarjoamaan suomalaisille entistä laajemman ja läheisemmän kosketuspinnan BMW:n maailmaan ja elämyksiä designin parissa. Tervetuloa nauttimaan muotoilun kaikista ulottuvuuksista kanssamme.

24

Suomeen on muotoilupääkaupunkivuoden aikana tulossa seuraavat taideautot BMW Art Car -kokoelmasta:

BMW

www.bmw.fi

Ajamisen iloa

DESIGN 2012 – www.wdchelsinki2012.fi

12.1.2012 15:27:04

P

H E I,

D E S I G N

IS

N

?

TA

Ä

Valtaosa designpääkaupungin ohjelmasta on syntynyt kaikille avoimen ohjelmahaun kautta. Ä

A U P U N ÄK G

5

X PYÖRÄILY KANNATTAA

J O H A N N E S R O M P PA N E N / K U VA H E L S I N K I B E YO N D D R E A M S -K I R J A S TA

TÄ

M

T

K S I T Ö IE

KYSYMYS: Jonathan Rose

?

1. Pyöräily tulee halvaksi. Pyörät eivät maksa paljon, ja pyörän käyttökustannukset ovat lähes olemattomat.

2. Pyöräily on ajankäytön kannalta tehokasta. Kun pyöräilet, sinun ei tarvitse lähteä erikseen lenkille.

3. Pyöräily virkistää mieltä. Se laittaa endorfiinit liikkeelle, ja saat samalla päivittäisen annoksen ulkoilmaa.

4. Pyöräily on ympäristöystävällistä. Pyörä ei tarvitse bensaa tai sähköä, vaan sinun lihaksesi riittävät moottoriksi.

5. Pyöräily on sosiaalista. Leppoisasti polkiessa voi samalla vaihtaa kuulumiset rinnalla pyöräilevän kaverin kanssa.

r

määrä, jonka ihminen tarvitsee puhdasta, makeaa vettä päivittäin ruoanlaittoon, juomiseen ja peseytymiseen.

ihmisellä maailmassa ei ole käytössään riittävästi puhdasta vettä.

17 miljoonaa 2 litraa vettä on minimimäärä, joka ihmisen pitää juoda päivittäin.

tynnyrillistä öljyä on määrä, joka kuluu vuosittain Yhdysvalloissa kulutetun pullotetun veden tuottamiseen.

”

Kaksi ilmiötä ajavat rakentamista kohti ekologisuutta: ilmastonmuutos ja ener� giakustannukset. Kun kulutuskulttuuri valtaa kehittyvät maat, energian hinta nousee rajusti. Energiayhtiöiden täytyy etsiä energia� varantoja entistä vaikeammin saavutettavilta alueilta, ja se tulee kalliiksi niin taloudelli� sesti kuin turvallisuudenkin kannalta. Tässä tilanteessa ’vihreät’ rakennukset, jotka ovat mahdollisimman vähän riippuvaisia ulkoises� ta energiantuotannosta, tulevat olemaan kus� tannustehokkaampia ja arvokkaampia kuin vanhankantaiset ’���������������������� ����������������������� ruskeat��������������� ’�������������� rakennukset. Ra� ��� kentamisen lisäksi tulevaisuudessa kiinnite� tään enemmän huomiota siihen, miten ihmi� set käyttäytyvät sisällä ja miten asumisesta saisi sitä kautta ympäristöystävällisempää.

Esimerkiksi neurotieteistä voi olla apua poh� dittaessa sitä, miten ihmisten käyttäytymistä saisi muutettua.” www.rose-network.com

TUTUSTU MYÖS: OLLI HIRVONEN & LOTTA JULKUNEN

890 miljoonalla

Mikä on ekologisen rakentamisen tila 10 vuoden kuluttua?

Jonathan F.P. Rose johtaa perustamaansa Jonathan Rose Companies -yritystä, joka on erikoistunut kestävän kehityksen mukaiseen rakentamiseen.

KATOAVA VESI 20–50 litraa

J O N AT H A N R O S E C O M PA N I E S

Lyhyesti Y M P Ä R I S T Ö

• Julkiset vesipisteet -projektissa Lahden muotoiluinstituutin opiskelijat pohtivat veden käyttöä urbaanissa ympäristössä suunnittelemalla julkisia vesipisteitä kaupunkilaisten käyttöön.

Vesipisteet myös viedään asukkaiden testattaviksi. www.lahti.fi

loa

www.wdchelsinki2012.fi – DESIGN 2012

30341766.indd 25

25 13.1.2012 11:19:34

H Y V I N V O I N T I Arki

Hyvinvoinnin muotoilu tarkoittaa ihmisen kuuntelemista ja huomioonottamista.

26 30341780.indd 26

DESIGN 2012 – www.wdchelsinki2012.fi

12.1.2012 15:31:49

Hyvinvoinnin muoto

Miten muotoilun avulla voi parantaa ihmisten hyvinvointia? Siinä haaste, johon Aalto-yliopiston muotoilun laitoksen maisteriopiskelijat, tutkijat ja asiantuntijat etsivät vastauksia 365 Wellbeing -hankkeessa.

TEKSTI KARI LATVANEN KUVAT SUSA JUNNOLA

S

P

H E I,

D E S I G N

IS

N

Design Forum Finland on maailman toiseksi vanhin maailman muotoilun edistämisorganisaatio.

Ä

?

TA

TÄ

M

T

K S I T Ö IE

inun ei tarvitse olla opiskelija, jotta Aalto-yliopisto koskettaisi elämääsi. Ei ainakaan, jos Aalto-yliopiston 365 Wellbeing -hanke tekee lupauksistaan totta.

Perinteisesti muotoilu on nähty esineinä.

365 Wellbeing -hankkeessa kyse kuitenkin on hyvinvoinnin muotoilusta. Siitä, miten palveluita, konsepteja, visuaalisia ilmeitä ja prosesseja suunnittelemalla voidaan parantaa ihmisten elämänlaatua. Tavoitteena on, että hankkeessa olevat 12 projektia koskettaisivat mahdollisimman monen ihmisen elämää.

Käytännössä 365-hanke toteutetaan ryhmissä, joissa on mukana viitisentoista opiskelijaa ja kahden tohtoriopiskelijan muodostama designin voimakaksikko. Projektit konkretisoituvat vuoden 2012 kuluessa.

Hyvinvoinnin muotoilu ei ole uusi keksintö. Ajatuksen juuret ovat 1960-luvulla itävaltalaisen muotoilijan Victor Papanekin ajatuksissa. Papanekista muotoilijan tehtävä oli täyttää tarpeita, ei luoda keinotekoisia haluja. Hänestä muotoilulla oli laajempi yhteiskunnallinen tehtävä kuin vain lihottaa yritysten pankkitilejä. Wellbeing 365 onkin hanketta johtavan professori Turkka Keinosen mielestä omalla tavallaan jatkoa 1960-luvulla syntyneelle vastuullisen suunnittelun eetokselle, joka ei kuitenkaan lähtenyt nousuun, sillä sitä pidettiin liian idealistisena.

Ä

A U P U N ÄK G

MEGATRENDEJÄ JA OSALLISTAMISTA Aalto-yliopiston 365 Wellbeing -hankkeen projektit pyrkivät vaikuttamaan elämän eri osa-alueisiin. Aalto-yliopiston, Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Soccan, Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Lahden yhteisprojektissa esimerkiksi tutkitaan sitä, miten julkisista ja yhteisöllisistä ympäristöistä saadaan

www.wdchelsinki2012.fi – DESIGN 2012

30341780.indd 27

27 12.1.2012 15:31:51

H Y V I N V O I N T I Arki

savuttomia. (Projekti alkaa kesällä 2012, joten tätä juttua tehtäessä suunnitelmat eivät olleet vielä täysin lukkoon lyötyjä.) ”Todennäköisesti rakennutamme installaatioita puistoihin ja pyrimme aloittamaan keskustelua savuttomuudesta esimerkiksi sosiaalisen median avulla”, Keinonen kertoo.

Väestön ikääntyminen on yksi läntisen maailman megatrendeistä. 365 Wellbeingissä haetaan vastauksia myös tähän haasteeseen, kuten Kauniaisissa sijaitsevassa ikäihmisten palvelutalo Villa Bredassa tehdään. ”Tämä hanke on pitkälti Kauniaisten oma idea. Tarkoituksena on tuoda ennakkoluulottomalla tavalla kunnan kulttuuripalveluita palvelutaloon ja kenties innostaa vanhuksia tuottamaan kulttuuripalveluita itsekin”, Keinonen kertoo.

Villa Bredassa pyritään myös luomaan kohtaamisia sukupolvien välille, jotta vanhusten palvelutalo ei olisi vain paikka, johon ikäihmiset piilotetaan.

Väestön ikääntyminen näkyy myös Hel-

MITEN JULKISISTA YMPÄRISTÖISTÄ VOIDAAN LUODA SAVUTTOMIA? singin Mellunkylässä ja Lahden Tonttilassa, joissa kehitetään lähiöasumista. Projektissa tutkitaan, miten muotoilun avulla voidaan parantaa 1970-luvulla rakennettujen lä­ hiöiden asukkaiden elämänlaatua niin fyysistä ympäristöä päivittämällä kuin sosiaalista hyvinvointia tukemalla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että asunnoissa otetaan huomioon tarvittaessa muun muassa esteettömyys. Asuinalueiden haluttavuutta koitetaan kasvattaa vaikuttamalla niissä vietettävään elämäntyyliin. ”Lähiökehittämiseen lukeutuu myös Suburb 2072 -projekti”, kertoo Aalto-yliopistossa tohtorintutkintoa suorittava Katja Soini. ”Katseet kohdistetaan pitkälle tulevaisuuteen ja kysytään, millaisessa lähiössä ihmiset­ haluaisivat asua 60 vuoden kuluttua. Ajatuk-

28 30341780.indd 28

MILLAISESSA LÄHIÖSSÄ IHMISET HALUAISIVAT ASUA 60 VUODEN KULUTTUA?

sena on saada keskinäiseen vuoropuheluun kaikki lähiöasumiseen vaikuttavat tahot, kuten asukkaat, kaupunkien päättäjät, kaavoittajat, rakentajayritykset ja alueelliset palvelutuottajat.”

Soinista hankkeissa korostuu se, että muotoilu on ryhmätyötä. ”Toki näin on ollut perinteisessäkin teollisessa muotoilussa”, Soini sanoo. ”Mutta hyvinvoinnin muotoilussa yhteistyön ja vuoropuhelun rooli on erityisen suuri. Muotoilu on suurelta osin eräänlaista luovaa muutosjohtamista.”

Ryhmätyössä korostuu osallistaminen, eli ajatus siitä, että ihmiset ovat itse elämänsä asiantuntijoita ja löytävät vastauksia ongelmiin paremmin kuin ulkopuolinen muotoilija. ”Monissa hankkeissamme yritämme ratkoa tavattoman hankalia ikuisuusongelmia.

Jotta ratkaisu olisi tyydyttävä, on tärkeää, että päätöksenteossa on mukana useita osapuolia, kuten asukkaat itse ja heidän sukulaisensa, kaupunki, alueen yrittäjät ja kolmannen sektorin toimijat”, Keinonen sanoo.

PUHETTA TULEVAISUUDESTA Wellbeing 365 -projektien työskentelyä ja tuloksia esitellään yleisölle muun muassa avoimissa työpajoissa. Hankkeen tiimoilta on myös tarkoitus virittää hyvinvoinnin ja muotoilun välistä suhdetta käsittelevää keskustelua online-foorumeilla, mediajulkisuudessa ja akateemisissa julkaisuissa.

Nämä keskustelut ovat pitkälti akateemisia, ja niissä on tarkoitus hakea vastausta sille, mitä on tulevaisuuden muotoilu. ”Esineiden muotoilu ei ole enää dominoiva kenttä designin maailmassa. Keskusteluissa mietitään, mitkä ovat tulevaisuu-

dessa muotoilijalle tärkeitä osaamisalueita ja mistä löytyvät työpaikat. Ainakin monet meidän opiskelijoistamme kokevat nykytilanteen hämmentävänä”, Keinonen sanoo.

Lisäksi 365 Wellbeing -hankkeessa halutaan nostaa esille muotoilun uusia työtapoja ja mahdollisuuksia kuntien päättäjille, suurelle yleisölle ja opiskelijoille. Tavoitteena on kertoa muotoilun merkityksestä sosiaalisesti vastuullisena toimintana. ”Itse toivoisin kuitenkin, että hankkeissamme nousisi esille idealistisiakin ajatuksia”, Keinonen sanoo. ”Kytkentä arkeen pitää kuitenkin säilyttää. Jos ei ole idealisti, ei tiedä, mitä pitää muuttaa. Mutta jos ei ole kytkentää arkeen, idealismi jää irralliseksi.” n Lue lisää 365 Wellbeing -hankkeesta: http://living.aalto.fi/

DESIGN 2012 – www.wdchelsinki2012.fi

12.1.2012 15:31:52

Timo Joensuun perustamassa Docrates Sairaalassa oli viime vuonna yli 15 000 potilaskäyntiä.

Pekka Rytkönen arvostaa sitä, että hoitotilanteessa häntä kohdellaan ihmisenä, ei vain potilaana.

Ihmisen ehdoilla suunniteltu sairaala Docrates Sairaalan hoitofilosofiassa potilaat on otettu huomioon myös arkkitehtuurissa.

”

Jumankauta, olenko minä leikannut noin vinoon”, tokaisi kirurgi potilaansa Pekka Rytkösen kotiuttamistarkastuksessa reilu pari vuotta sitten.

Sitten lääkärin kännykkä soi, ja tämä katosi käytävälle. ”Odottelin lääkäriä pitkään takaisin, ja kun mitään ei enää kuulunut, vedin housut jalkaan ja lähdin kotiin”, Rytkönen muistelee.

Häneltä oli juuri leikattu eturauhassyöpä. Muutamien viikkojen ajan miehen terveys vaikutti paremmalta, mutta reilut puoli vuotta myöhemmin hänen verensä PSA-arvot alkoivat taas nousta.

Se tarkoitti uutta syöpää.

Rytkönen päätti hakeutua hoitoon Docrates Sairaalaan.

Ainakin hänen tapauksessaan se oli hyvä päätös. Rytkönen tunsi, että Docratesissa hänestä pidettiin huolta. Ei ainoastaan potilaana, vaan myös ihmisenä.

DOCRATESIN FILOSOFIA Vuonna 2009 perustettu Docrates on Helsingissä, Jätkäsaaren ja Ruoholahden välissä sijaitseva syöpäsairauksien diagnostiikkaan, lääke- ja sädehoitoon sekä seurantaan erikoistunut yksityissairaala, joka hoitaa myös julkisen puolen potilaita.

Sairaalan idea, konsepti ja hoitofilosofia ovat suurelta osin sen johtavan ylilääkärin, Timo Joensuun, käsialaa.

www.wdchelsinki2012.fi – DESIGN 2012

30341780.indd 29

29 12.1.2012 15:31:53

H Y V I N V O I N T I Arki

Hänellä on mielenkiintoisia ja vahvoja ajatuksia terveydenhoidosta, erityisesti syöpäpotilaiden hoidosta. Joensuun mielestä syöpäpotilaan kokemuksessa heijastuvat muun muassa sairaaloiden ja lääkäreiden hoitofilosofiat, lääkäreiden ja hoitajien käsitykset omasta työnkuvastaan, sairaaloiden organisaatiorakenteet sekä lääketieteen historia. ”Esimerkiksi lääkärikunnan pitkään hellimä ajatus lääkärin ehdottomasta auktoriteetista juontaa vähintäänkin antiikin aikoihin”, Joensuu kertoo. ”Muistamme Claudius Galenuksen, joka toimi keisari Marcus Aureliuksen henkilääkärinä 1600-luvulla. Galenus kirjoitti aikoinaan, ettei hän ole koskaan ollut väärässä.”

Sairaalat on perinteisesti jaettu niin yksityisellä kuin julkisellakin puolella tiukan

Sairas ihminen kaipaa lääkkeiden ja hoidon lisäksi myös empatiaa.

30 30341780.indd 30

HOIDOSSA LUOTETAAN SYÖPÄÄ SAIRASTAVAN OMIIN VOIMAVAROIHIN. hierarkkisesti­ kahteen linjaorganisaatioon: lääkäreihin ja hoitajiin. Eri osastojen välillä käydään jatkuvaa taistelua rahasta, laitteista, maineesta ja vallasta.

Tämä heijastuu muun muassa siihen, mitä hoitoja potilaalle kulloinkin annetaan. ”Kaiken tämän vuoksi potilas ei välttämättä aina asetu hoidossa tärkeimmäksi asiaksi, vaikka niin saatetaan juhlapuheissa tai ihan vilpittömästikin­ ajatella asioiden olevan”, Joensuu sanoo.

Hänen omat ajatuksensa toisenlaisesta hoitofilosofiasta ja -käytännöstä alkoivat muotoutua vuonna 1999 filosofi Esa Saarisen Pafos-seminaarissa Kyproksella. ”Aloin miettiä, miksi kritisoin. Enkö voisi sen sijaan alkaa tehdä itse aktiivisesti jotain asioiden hyväksi?”

Vähitellen ajatuksesta kasvoi idea syöpäsairaalasta, jossa syöpää sairastava ihminen on kaiken keskiössä: Docrates Sairaalassa ihminen todella on Joensuun mukaan lähimmäinen, ei ensisijaisesti potilas tai asiakas. ”Meidän organisaatiokaaviossamme hoidettava ihminen on keskellä, ja sitten hänen ympärillään on lääkäri, hoitaja ja

muita hoitotiimin jäseniä sekä omaiset ja läheiset”, Joensuu selventää. ”Lääkäri on tiimissä ammattiauttajan roolissa eikä niinkään erehtymättömänä auktoriteettina, vaikka oman alansa ammattilainen onkin.”

AURINGON PARANTAVA VOIMA Ihmiskeskeinen hoitotapa tarkoittaa Joensuun mukaan sitä, että hoidossa luotetaan syöpää sairastavan omiin voimava­ roihin. ”Hoitokeinot ovat kehittyneet huimasti. Syövästä voi parantua täysin, tai sitten sen kanssa voi elää pitkäänkin", Joensuu kertoo Docrates Sairaalaa suunniteltaessa lähdettiin liikkeelle sairastuneen ihmisen tarpeista – oli kyse sitten arkkitehtuurista, hoitolaitteiden sijoittelusta, hoitopolusta tai rahoituksesta. ”Syöpäsairaala on rakennuskohteena ja arkkitehtuurin kannalta vaativa erikoiskohde. Esimerkiksi sädehoitotilat asettavat suunnittelulle suuria haasteita”, Joensuu kertoo.

Arkkitehti Tuomo Siitonen onnistui kuitenkin suunnittelemaan tilat siten, että kaikilla potilailla ja työntekijöillä on yhteys päivänvaloon.

Se oli tärkeää myös Pekka Rytköselle. Auringon valo kun tunnetusti tekee ihmiselle hyvää. Myös sairaille ihmisille. Erityisesti heille. n www.docrates.fi

DESIGN 2012 – www.wdchelsinki2012.fi

12.1.2012 15:31:53

Where inspiration strikes Visit www.deloitte.fi Š 2012 Deloitte & Touche Oy, Group of Companies

30341780.indd 31

12.1.2012 15:31:54

H Y V I N V O I N T I Asuminen

P

H E I,

D E S I G N

IS

Ohjelmastamme löytyy sellaisiakin tapahtumia kuin Keinutuolien kokoontumisajot ja Fonttikävely.

N

?

TA

Ä

Ä

A U P U N ÄK G

Ovet auki designille

TÄ

M

T

K S I T Ö IE

Varapatja lainaksi naapurista, energiaa aurinkopaneeleista ja saunailta keskellä kaupunkia? Värikkäät tarrat, joiden avulla löytää roskahuoneeseen? Kotielämää on myös neljän seinän ulkopuolella, ja designin avulla siitä tulee helpompaa ja hauskempaa.

TEKSTI HEIDI KALMARI KUVAT TANJA KONSTENIUS

Parempi kämppä Hoas ja Demos kehittivät toimivan opiskelija-asuntolan.

H

oasin opiskelija-asuntolassa Pasilassa Junailijankujalla oli ongelma: käytäviltä löytyi liian usein roskia.

Tavallaan tilanne ei ollut yllättävä, sillä roskahuone sijaitsi kahdeksan oven takana. Kaikki asukkaat, joista suuri osa on ulkomaisia, eivät yksinkertaisesti koskaan löytäneet perille.

Hoasin avuksi tuli ajatushautomo Demos ja Aalto-yliopiston

32 30341823.indd 32

opiskelijat Janne Salovaara ja Brenda Vertiz. Pohdinnan jälkeen asuntolan lattioihin päätettiin laittaa selkeät tarrat, jotka johtivat roskahuoneeseen. Aika pian roskaongelma katosi.

Myös asuntolan yhteistila remontoitiin viihtyisämmäksi. Tilasta tuli keittiö ja elokuvahuone, joka sisustettiin Suomi-teemalla.

Keittiön seinillä on kylttejä, joissa vinkataan esimerkiksi syömään lähiruokaa ja välttämään kertakäyttöastioita.

Nyt jokaiselle uudelle asukkaalle jaetaan myös oma ensimmäisen yön survival kit. Siinä on asumisopas ja muun muassa kaurahiutaleita, vessapaperia ja hernekeittoa.

Ongelmatilanteita ratkotaan talon omilla Facebook-sivuilla. www.demos.fi

DESIGN 2012 – www.wdchelsinki2012.fi

12.1.2012 15:34:54

Oikeaan suuntaan Helsingin Diakonissalaitoksen pihapiiriin suunnitellaan asukkaiden kanssa uudet kyltit.

D

iakonissalaitoksen korttelissa Helsingin Alppilassa kulkee päivittäin tuhansia ihmisiä: Opiskelijoita, työntekijöitä, vanhuksia, päihde- ja mielenterveyskuntoutujia sekä maahanmuuttajia, joista useat eivät osaa hyvin suomea. He ovat kaikki menossa johonkin alueen lukuisista rakennuksista. On auditorio, hallintorakennus, asuntoja, kirjasto, kahvila, apteekki, opisto, kirkko ja yhteistiloja.

Ei ihme, että moni menee kortteliin sisään tullessaan aivan pyörälle päästään.

Nyt tilanteeseen aiotaan saada tolkku. Diakonissalaitos on alkanut suunnitella alueen opasteita ja kylttejä uusiksi yhdessä Aivansuunnittelutoimiston kanssa. Projektissa yhdistyvät monet erityistarpeet.

Mukana suunnittelutyössä ovat myös entiset asunnottomat, Hanna ja Tino.

Heillä kummallakin on nykyisin omat kodit Helsingin Diakonissalaitoksen asumisyksiköissä.

Tino on suunnitteluprojektista innoissaan, ja ideoita riittää: ”Kylttejä voisi tehdä vaikka eri väreillä. Että kun seuraa tätä väriä, niin pääsee sinne ja tänne. Tuolla takana on parkkipaikka, mutta se on aina ihan tyhjillään, kun sinne ei osata mennä.”

Hannan mielestä kylttien on oltava ennen kaikkea selkeitä ja helppolukuisia. Ehkä valojakin voitaisiin käyttää hyväksi? Hän on luvannut kysellä myös samassa kerroksessa asuvilta naapureiltaan mielipiteitä. ”Kun on kyse omasta asumisesta, niin kyllä alkaa tulla ideoita”, Hanna sanoo.

Diakonissalaitoksessa uskotaan, että kylttiprojekti poikii jatkossa paljon muutakin. Designilla ja yhdessä suunnittelemalla voitaisiin lisätä yhteisöllisyyttä ja viihtyvyyttä. Jokaisella on oikeus designajatteluun – myös marginaaleissa elävillä ihmisillä. ”Tulee hyvä mieli, kun katsotaan, että meilläkin on jotain sanomista”, sanoo Tino. www.hdl.fi

Virtuaalinen kyläyhteisö Nettipalvelu Kassi auttaa tutustumaan naapuriin vaikkapa tavaroita vaihtamalla.

K

averi on tulossa yökylään. Kuka lainaisi patjaa?

Tietokone meni jumiin. Osaisikohan joku korjata sen?

Muun muassa yllä oleviin pulmiin löytyy apu Aalto-yliopiston opiskelijoiden Juho Makkosen ja Antti Virolaisen perustamasta Kassi-verkkopalvelusta. Palvelun kautta voi lainata tavaroita ja vaihtaa palveluita.

Kassia on käytetty Aalto-yliopiston kampuksella, jossa yhteisöön kuuluu 4 000 ihmistä. Palvelun kautta opiskelijat esimerkiksi kierrättävät tenttikirjoja ja vuokraavat asuntoja sekä tarjoavat suomen kielen tunteja. Tänä vuonna Kassi laajenee myös yliopiston ulkopuolelle, ainakin muutamiin kaupunginosiin Helsingissä ja ­Lahdessa.

Tällainen nettipalvelu ei ole ainutlaatuinen idea.

Kassista omaperäisen tekee kuitenkin se, että palvelu kohdistuu aina tiettyyn kaupunginosaan. Virolaisen ja Makkosen unelma onkin, että kaupunginosista kehittyisi kyläyhteisöjä, jossa ihmiset kohtaavat ja käyvät lainaamassa naapurilta vaikkapa sokeria. http://aalto.kassi.eu

www.wdchelsinki2012.fi – DESIGN 2012

30341823.indd 33

33 12.1.2012 15:34:55

H Y V I N V O I N T I Asuminen

Kulttuurilöylyt

TUTUSTU MYÖS

34 30341823.indd 34

4 x vihreää asumista Kodin valitseminen on yksi suurimmista ekoteoista, sillä asuminen kuluttaa noin neljäsosan koko Suomen energiasta. Espoon Leppävaarassa Adjutantinkadulle keväällä valmistuvassa kerrostalossa on satsattu energiatehokkuuteen. Talon ovat suunnitelleet yhteistyössä Skanska, Fortum, ABB ja Kone.

2 3 4

Talon katolle on asennettu aurinkopaneelit. Ne tuottavat sähköä muun muassa porraskäytävien valaistukseen ja ilmanvaihtoon.

Asukkailla on yhteinen sähköauto, jota varten talossa on neljä latauspistettä.

Talon hissi kulkee osittain omalla jarrutusenergiallaan.

Talossa on käytössä huoneistokohtainen sähkön-, veden- ja lämmityksenseurantajärjestelmä.

Kulttuurisauna vuosimallia 2012.

Ekologisen saunan rakennusmateriaalina luonnollisesti puu.

akentakaamme sinne sauna! Ei tavallista vanhan saunan puolisivistynyttä irvikuvaa, vaan kulttuurisauna, kansallismonumentti, ensimmäinen laa­tuaan Suomen heräävässä sivistyksessä.

Näin sanaili arkkitehti Alvar Aalto vuonna 1925 sanomalehti Keskisuomalaisessa. Hän oli silloin huolestunut Suomen rappeutuvasta saunakulttuurista.

Aallon saunasuunnitelmia ei koskaan toteutettu Jyväskylään, mutta nyt arkkitehti Tuomas Toivonen ja suunnittelija Nene Tsuboi ovat samalla asialla. He suunnittelevat ja rakennuttavat Helsingin Hakaniemenrantaan uuden yleisen saunan. Inspiraatiota on saatu paitsi Suomi-saunasta myös Tsuboin kotimaan, Japanin, kylpylöistä ja saunoista. Tsuboin mielestä saunan pitäminen on oikea unelmatyö: hänellä on nyt mahdollisuus tarjota ihmisille paikka, jossa voi puhdistautua, kylpeä ja jakaa hiljaista yhdessäoloa. Toivonen uskoo, että kulttuurisauna virkistää Helsinkiä entisestään.

Löylyttelyn, mereen pulahtamisen ja kahvilassa huilimisen lisäksi Tsuboin ja Toivosen saunassa voi nauttia kulttuurista.

Saunassa järjestetään esimerkiksi seminaareja, keskustelutilaisuuksia ja luentoja. http://kulttuurisauna.posterous.com

NOW OFFICE

1

R

TEKSTI KATI ALA-ILOMÄKI

• Futuro 2012 Miltä näyttää arkkitehti Matti Suurosen 60-luvulla polyesterimuovista suunnittelema, lentävää lautasta muistuttava Futuro-talo tänään?

Futuro 2012 -näyttely WeeGeessä 8.5.-16.9.2012. www.weegee.fi • Sauna Finlandia Etelä-Helsingin Hernesaareen suunnitteilla oleva vapaamuotoinen design-saunojen kokonaisuus, joka yhdistelee perinteistä saunakulttuuria ja nykyarkkitehtuuria. http://www.avan.to • World Student Capital 2012 Hanke ottaa pääkaupunkiseudun yli 90 000 korkeakouluopiskelijaa mukaan kaupunkisuunnitteluun.

Kestäviä ratkaisuja asumiseen ja kampusten väliseen liikkumiseen. www.hyy.helsinki.fi • Habitare Suomen suurin huonekalu-, sisustus- ja designtapahtuma Habitare esittelee tuotteet kotien ja julkitilojen sisustukseen ja toimivuuteen, 12.–16.9.2012. www.habitare.fi • Kolmas tila Töölö Kulttuuritehdas Korjaamon Kolmas tila ei ole koti eikä työpaikka, vaan kolmas tila näiden välissä ja lisäksi. Kulttuuria, elämyksiä, ravintoa, oleskelua ja työskentelytiloja. www.korjaamo.fi

Helsingin Hakaniemenrantaan nousee kesällä 2012 yleinen sauna, josta voi pulahtaa mereen ja nauttia kulttuurista.

DESIGN 2012 – www.wdchelsinki2012.fi

12.1.2012 15:34:56

P

H E I, ?

TA

D E S I G N

IS

N

Designpääkaupunki mahtuu puhelimeesi.

Lataa mobiilisovellus osoitteesta www.wdchelsinki 2012.fi/app

Ä

Ä

A U P U N ÄK G

Koti

TÄ

M

T

K S I T Ö IE

kullan kallis

K A L L E K A I TA L A

Koteja ennen ja nyt, koteja veden äärellä ja koteja lähiössä. Designpääkaupunkivuoden näyttelyt pysyttelevät pihapiirissä.

Huomisen muotoilu Ornamo ja vuoden teollinen muotoilija katsovat kristallipalloon.

MISSÄ JA MILLOIN?

Rantaviivoja – Kaupunki meren äärellä.

Pihlajamäessä tammi–helmikuussa 2012 (paikka ja aika vielä avoin) Viikin kirjastossa 8.3.–18.4.2012.

Sederholmin talossa 12.5.–26.8.2012.

Arkkitehtuurimuseossa 28.3.–27.5.2012.

Designmuseossa.

Alkaa 12.10.2012 ja loppuu tammikuussa 2013.

Pihlajamäki täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Lähiö on yksi Helsingin ensimmäisistä, ja sen arkkitehtuuri on saanut tunnustusta ja arvostusta. Mutta mitä pihlajamäkeläiset itse alueestaan ajattelevat? Valokuvat ja haastattelut tarjoavat tirkistysikkunan yhdeksään kotiin.

VA S TAVA L O

KENELLE?

Lenkkeilijöille, joiden lempiharrastus on talvi-iltaisin kuikuilla naapurien ikkunoista sisään.

Koti

KAISA KARHU

MITÄ?

Näköalapaikka.

Kertomuksia Pihlajamäestä.

L O U I S S PA R R E

A

allon jakkara, Jokapoika-paita, Fiskarsin sakset, Villa Mairea ja Blocklamppu. Suomalaisen muotoilun klassikkojen lista on pitkä. Mutta miltä näyttävät huomisen tilat ja esineet?

Tätä pohtivat Teollisuustaiteen Liitto Ornamo ja Elizabeth Salonen, vuoden 2012 teollinen muotoilija. ”Ihmiset ovat kiinnostuneita siitä, missä tuotteet on tehty, kuka on tehnyt ne ja mikä niiden tarina on. Paikallisesti, ekologisesti ja eettisesti tehdyt tuotteet ovat ­aitoja ja arvokkaita. Jopa massatuotteisiin yritetään saada aitouden leima”, Salonen sanoo.

Omaa suunnitteluyritystään Mottoformia pyörittävä Salonen on suunnitellut esimerkiksi valaisimia ja tekstiilejä.

Tämän päivän muotoilu on muutakin kuin esineitä. Nyt suunnitellaan parempia palveluja. Myös muotoilun kohderyhmä on murroksessa. ”Suomessa on koko ajan enemmän vanhuksia. Tulevaisuudessa heille suunnitellaan tuotteita ja palveluja.”

Yksi tulevaisuuden trendi on se, että asiakkaat haluavat olla mukana suunnittelussa. ”Kaikki haluavat oman luovan projektinsa. Kuluttajat antavat palautetta ja ideoita sekä odottavat, että heidän kädenjälkensä näkyy lopputuloksessa.”

Muotoilijat 2012 -näyttely, 25.1.–23.3.2012, Virka Galleria, Helsinki.

Tulevan perinne – Ornamon 100-vuotis­ näyttely, 16.6.–5.8.2012, Taidehalli, Helsinki.

MIKÄ?

”Ja merikin pilkottaa.” Tuttu lausahdus asuntoilmoituksissa kuvaa, kuinka paljon suomalaiset rakastavat asua veden äärellä. Rannoille on rakennettu aina, ja tahti vain kiihtyy.

Näyttely esittelee veden tuntumaan kohonneita asuinalueita 1700-luvulta tähän päivään.

Helsingin Jätkäsaaren hitas-asuntoja haikaileville ja meriterassista unelmoiville.

Kaappikello ja tupakeittiö. Loft-kämppä ja Lokki-valaisin.

Nahkasohvat ja kotiteatteri. Millainen on ihannekoti?

Entä millainen se oli 1800-luvun lopulla? Näyttelyssä tarkastellaan kotia eri aikakausina: maalaisja kaupunkikoteja, sinkkukämppiä ja suurperheen taloja, sisustustyylejä ja kalusteita. Esimerkkejä on sekä Suomesta että ulkomailta.

Omaa pallotuolia varten säästävälle.

www.wdchelsinki2012.fi – DESIGN 2012

30341823.indd 35

35 12.1.2012 15:34:56

H Y VINV O IN T I L iikkuminen

Ylös, ulos ja telineille Suomalaisten fyysinen kunto ja terveys ovat heikkenemässä leikki-ikäisestä vaariin.

Tilastot kertovat karua kieltä: Joka seitsemäs kansalainen syö mielialalääkkeitä, joka viides aikuinen on ylipainoinen ja joka yhdestoista suomalainen sairastaa aikuistyypin diabetesta. Terveyden rahoitus on kriisissä, elleivät suomalaiset ala liikkua enemmän. Jotain pitäisi siis tehdä, mutta mitä? Liikunnan täytyisi koukuttaa ihmiset. Auttaisiko, jos liikuntavälineet olisivat kauniita, leikkimielisiä tai muuten vain helposti saatavilla, jotta niihin tarttuisi ikään kuin huomaamatta?

TEKSTI Päivi Ängeslevä KUVAT Juha salminen

S

uomalaislapset jumppaavat ja pelaavat harrastuksissaan, mutta tärkeää arkiliikuntaa he eivät saa tarpeeksi. Digitaalinen maailma on vienyt voiton ulkoilmasta, ja joka kolmannes lapsi liikkuu terveytensä kannalta liian vähän.

Kun perusterveitä lapsiakin on vaikea saada liikkeelle, miten on liikuntarajoitteisten lasten laita, jotka tarvitsevat apuvälineitä päästäkseen eteenpäin? Heille liikunta olisi tärkeää painonhallinnan ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi, puhuttamakaan siitä, miten suuri merkitys liikuntakyvyllä on elämänhallinnan tunteen ja hyvän mielen kannalta.

Yksi ryhmä liikuntarajoitteisia lapsia ovat he, jotka tarvitsevat jo elämänsä ensimmäisistä askeleista lähtien rollaattoria.

Mutta miten innostaa lasta liikkumaan harmaan ja vaikeakäyttöisen laitteen avulla?

Voisiko lasten rollaattori muistuttaa ulkonäöltään vaikkapa polkupyörää tai leikkikalua? Ehkäpä se houkuttelisi liikuntarajoitteiset lapset mahdollisimman varhain liikkumaan? Näin pohti teollisen muotoilun opiskelija Maarit Keskitalo todet­tuaan, että nykyiset lasten rollaattorit ovat kopioita vanhusten rollaattoreista.

Keskitalo suunnitteli Metropolia ammattikorkeakoulussa opinnäytetyökseen rollaattorin 1–3-vuotiaille lapsille. Lähtökohtana oli, että rollaattori ei saa näyttää apuvälineeltä, vaan lapsen tulee kiinnostua leikkisän näköisestä laitteesta, jotta hän alkaisi tutkia ympäristöään sen avulla.

Keskitalon ideoima rollaattori näyttääkin enemmän vauhdikkaalta ja virtaviivaiselta kulkuvälineeltä kuin apuvälineeltä. Siitä ollaan nyt toteuttamassa ensimmäistä versiota yhdessä Helsingin Lastenlinnan kanssa.

Ranneke auttaa muistisairasta Vanhukset elävät yksin kodeissaan yhä pidempään, ja liian moni heistä käpertyy

36 30310869.indd 36

DESIGN 2012 – www.wdchelsinki2012.fi

13.1.2012 11:11:23

TUTUSTU MYÖS:

tasapainoradalla kuka tahansa voi leikkiä ja hyppiä.

neljän­ seinän sisään, kun ulkona liikkuminen alkaa tuntua hankalalta. Toimintakyky – ja sitä kautta selviytyminen arkiaskareista – pysyy yllä kuitenkin vain liikunnan avulla.

Muistisairaudet on yksi vanhusten liikkumista rajoittava tekijä. Esimerkiksi joka kolmannella yli 85-vuotiaalla on dementia.

Silloin eksyminen voi alkaa pelottaa sekä vanhusta itseään että sukulaisia, jotka saattavat toppuutella vanhuksen haluja käydä kävelyllä ulkosalla.

Ratkaisu saattaa löytyä helppokäyttöisessä paikannusrannekkeessa. Helsinkiin pystytetyssä Toimiva koti -näyttelyssä on keskitytty vanhusten ja liikuntarajoitteisten asumisen ratkaisuihin. Näyttelyssä voi tutustua Vaios-rannekkeeseen. Ranneke puetaan ylle kuin rannekello mutta toimii lähes matkapuhelimen tavoin. Vaioksella voi ottaa puheluja vastaan, ja sillä voi soittaa kymmeneen ohjelmoituun numeroon, kuten hoitajalle tai lähimmäiselle. Lisäksi rannekkeessa on gps-paikannin, ja vaikeimmat pulmatilanteet ratkeavat sos-näppäimen avulla. Kun sos-näppäintä painaa, ranneke hälyttää ohjelmoituihin numeroihin, kunnes jostakin vastataan. Ranneke käy vahdistakin. Vanhukselle voi rajata reviiriksi vaikka korttelin. Jos hän ylittää rajansa, ranneke hälyttää hoitajalle tai lähimmäiselle, joka voi seurata tämän liikkeitä reaaliajassa kartalta.

Tasapainoa telineeltä Pitää ihan hieraista silmiään: onko tuo kimurantti vehje tarkoitettu koiralle vai lapselle? Lapsi on oikea vaihtoehto, sillä kyse on tasapainoradasta, jonka pitäisi herättää sisäinen lapsi meissä kaikissa. Tasapainoradalla voi taiteilla, hyppiä, askeltaa ja harjoitella käden koordinaatiota. Se on yksi Muotoile itsesi -projektin kuudesta kuntoilulaitteesta, jotka Helsingin kaupungin liikuntavirasto rakennuttaa toukokuuksi Helsingin Töölönlahdelle.

Jalkapenkkiä, kiipeilyseinää ja muita telineitä voi opetella käyttämään kosketusnäytöllä varustetuista opasteista, jotka on liitetty laitteisiin.

Idea sai alkunsa Los Angelesista, missä teollinen muotoilija Reijo Markku tutustui kauniisti muotoiltuihin liikuntavälineisiin paikallisella bulevardilla kävellessään. Hän halusi suunnitella suomalaisen version liikuntavälineestä, jossa yhdistyy liikunta ja kulttuuri sekä muotoilla visuaalisesti ilmavia ja veistoksellisia kuntoilulaitteita. Laitteiden materiaalit ovat kulutusta kestäviä ja ekologisia, kuten puuta, betonia ja ruostumatonta terästä.

Markun toiveissa on, että Töölönlahden kuntoiluvälineet innostaisivat ihmisiä heräteliikuntaan. Los Angelesin lisäksi ajatus on tuttu Kiinasta, jossa erityisesti eläkeläiset käyvät jumppaamassa puistoissa vapaasti käytettävissä olevilla kuntoiluvälineillä. Markku toivoo, että heräteliikunnasta innostuvat kaiken ikäiset ja kuntoiset ihmiset myös Suomessa. Hänen suunnittelemissaan laitteissa tulee olemaan haastetta niin satunnaiselle liikkujalle kuin tehotreenaajallekin. n

• Liikkuvan Arjen Design Metropolia Ammattikorkeakoulu tuottaa tietoa, jonka perusteella kehitetään entistä turvallisempia ja esteettömämpiä malleja kaupungissa liikkumiseen. lad.metropolia.fi • Pyöräilyprojekti Projektin keskeisiä tehtäviä ovat Helsingin pyöräilyn suunnitteluohjeen laatiminen, pyöräteiden rakentaminen ja ylläpito, pyörien pysäköinnin järjestäminen, pyöräkeskus sekä pyöräilyn markkinointi ja valistus. www.hel.fi • Urbaani ratas – pyöräilijä on kaupunkimuotoilija Lahden asukkaiden, virkamiesten, muotoilijoiden, korkeakoulutoimijoiden, yritysedustajien ja opiskelijoiden vuorovaikutteinen kaupunkisuunnittelun väline, jonka myötä pyöräilijät saavat aktiivisen roolin kaupunkitilan käytettävyyden suunnittelussa. www.greencity.fi

www.toimivakoti.fi

www.wdchelsinki2012.fi – DESIGN 2012

30310869.indd 37

37 13.1.2012 11:11:25

V Ä L M Å E N D E Arbete

Ett 38 30341830.indd 38

DESIGN 2012 – www.wdchelsinki2012.fi

13.1.2012 9:10:45

K S I T Ö IE

N P

IS

Kommunikoimme nettisivuillamme suomen lisäksi myös ruotsiksi ja englanniksi.

D E S I G N

?

TA

TÄ

Ä

H E I,

T

M Ä

A U P U N ÄK G

För 100 år sedan gjordes arbetet i en enhet och man gick dit och därifrån i en uniform. Idag byter jobbet innehåll som molekyler byter sina atomer. Världen går sönder. Arbetet likaså. Design, kognitionsforskning, och managementteori uppmuntrar oss att tänka ”out of the box”. Arbetslivets stora äventyr uppstår då vi spränger oss ur vår låda. Ändå är vi pessimistiska: ”tänk om det enda som väntar oss på andra sidan väggen är granncellen?”

TEXT TOMAS IVAN TRÄSKMAN ILLUSTRATION KASPER STRÖMMAN

D 82%

av arbetstagarna är av den åsikten att man jobbar på övervarv

et egentliga jobbet blir allt mindre hanterbart på grund av alla överloppsprocesser, som ibland paradoxalt nog är designade för att öka produktiviten, men som nu bara fragmenterar arbetsdagen.

17 000 möten under 17 års tid, resultat: ”inga förändringar av nämnvärd betydelse”.

Så beskriver Claes Andersson sitt samhälleliga och politiska arbete i boken Ottos liv.

Tillbakablickandet förvandlar de självbiografiska observationerna till en anklagelse, en kriminografi där alla möten, trots goda intentioner, är i stort sett meningslösa.

Claes Anderssons process mot sitt förflutna bekräftar många av fördomarna om politikens förmåga att verkligen påverka samhället. Därmed kunde det hela tas med en axelryckning: Än sen då? Politik är meningslöst. Ändå är det allt fler av oss som börjar göra liknande bokslut som Andersson, ”allt vårt arbete rinner ut i sanden”.

Det som orsakar det sugande vakuumet i arbetet är vi alla bekanta med: eviga möten, e-post och andra avbrott. Samtidigt är vi tämligen överens om att själva arbetet ofta är meningsfullt. Med andra ord gör vi intelligent arbete, men på ointelligenta sätt.

VI ÄR MITT I EN KULTURREVOLUTION Enligt en rapport från 2010, publicerad av Näringslivets Delegation EVA, har arbetet återvänt till centrum för samhällsdebatten i Finland, vi är mitt i en arbetets kulturrevolution. Medelfinländaren vill ha ett intressant jobb i en inspirerande arbetsgemenskap som leds av en ”rejäl” förman. Ändå rapporterar EVA att 82 procent av arbetstagarna är av den åsikten att man jobbar på övervarv på finländska arbetsplatser och under så hård press att många bränns ut i förtid. Men arbetet är svårt att kritisera, för vi surfar på det.

Dessutom arbetar vi på ohälsosamma sätt. Vi sover för lite, äter för lite, eller för mycket, vi sitter för mycket, rör oss för lite, träffar våra vänner, barn, släktingar för lite och sedan går vi till jobbet mera döda än levande. I det här skedet vill de flesta säkert höra tröstande ord om att lindringen är här … att en revolution står för dörren.

Och visst står den där, någonstans, bara man kunde urskilja den från alla de myriader av andra budskap som vi bombarderas med i InformationOverload2.0. Ofta kommer budskapen i termer av enkel retorik: ”Fem steg för att bli av med ­dåliga arbetsru-

bra jobb

www.wdchelsinki2012.fi – DESIGN 2012

30341830.indd 39

39 13.1.2012 9:10:47

V Ä L M Å E N D E Arbete

GLÖM INTE DE HÄR

YOGATRÄNARE, POLITIKER, FÖRETAGSLEDARE OCH SOCIALA MEDIER HAR EN EN GEMENSAM FIENDE, DET KOMPLICERADE LIVET.

tiner”, ”Fyra sätt för att göra din arbetsdag lyckligare”, ”Tre steg till ett bättre förhållande”, ”Två steg till ett lyckligare Finland”, ”Ett steg till ett lyckligare liv.”

Arbetsplatskonsulter, yogatränare, politiker, företagsledare och sociala medier har en sak gemensamt: en gemensam fiende, det komplicerade livet. Comfort is Justice, ”bekvämt är rättvist”, sammanfattar arkitekten Rem Koolhaas vår tidsålders ledord. Detta synliggörs bäst i alla de appar som finns tillgängliga för våra intelligenta telefoner (och för oss). Det finns applikationer för allt: Apps for Work, Apps for going out, Apps for Cooks, Apps for Mums and Dads, Apps for keeping current och så vidare. Tillsammans med kartfunktioner är bekvämligheten total. Är du hungrig, så söker appen upp en restaurang åt dig. Söker du sällskap, så kan appen hitta det. Liv, hälsa och relationer: trots att det handlar om det mest fundamentala i vår tillvaro, så kräver vi att få verktyg som gör det så lätt för oss som möjligt att upprätthålla detta komplicerade ekosystem. Vad berättar det om oss?

FRÅN KÖTTÄTARE TILL INFORMATIONSSLUKARE I bloggen Älykäs Työ lyfter Teemu Arina fram de sociala medierna (digg it / comment / share) som nästa steg i utvecklingen

40 30341830.indd 40

mot bättre arbetsvälmående. Som exempel lyfter Arina fram Foodzy, HeiaHeia, FitBit och HackDay (digg it). Alla Arinas exempel bygger på en strävan efter utveckling i enlighet med ett ideal om universell jämlikhet (comment).

Ur delande av information uppstår gemenskap (Tweet This!). Informationen på till exempel Foodzys ”live food feed” uppdateras med en genomsnittshastighet på några tiondels sekunder per inmatning (share). För hundra år sedan var vi köttätare, idag slukar vi information. Information är viktigare än kalorier (Tweet This!). Älykäs työ är en förlängning av projektet Redesigning 925, ett projekt som skall formatera om kontorsarbetarens arbetsvecka.

Idealist Group, som lotsar projektet, befinner sig i frontlinjen när det gäller att omforma vår uppfattning om arbete. De briljanta uppfinningar som formade den industriella erans arbetssätt fungerar inte i dagens kunskapsarbete.

Intelligens, kultur och arbete kan dock sammangjutas genom design. Men för att detta skall ske ”krävs mera kunskap om människan, hjärnans funktioner och vår förmåga att hantera förändring”, förklarar projektets ledare Pekka Pohjakallio för mig.

Projektet Redesigning 925 befinner sig i observationsfasen, där data samlas in från ett antal arbetsplatser. Data från denna fas

• AH-DEsign: Accessible and Sustainable Design Aalto-universitetet inför approachen Design for All som syftar till god produktplanering i vardagen. Man beaktar särskilt äldre personer och mötet mellan generationerna i vardagen. www.aalto.fi • Design Thinking, pilotprojekt Hur ser framtidens servicemodeller ut inom välmående, turism, energi och boende? Målet är att hitta lösningar som gör företag mer innovativa. www.livingbusiness.fi • Social Responsibility & Design I British Council Finlands, GoetheInstitut Finnlands och Helsingfors universitets gemensamma projekt undersöks stadsbornas välbefinnande och den samhälleliga aspekten av offentliga lokaler genom inkluderande stadsplanering. www.responsibledesign.fi • Urban Office – Ett urbant kontor Avgiftsfria arbetsoch mötesrum som är öppna för alla på Glaspalatsets Träffpunkt. Man kan reservera ett skrivbord eller ett avskärmat mötesrum.

Det är ett arbetsrum för stadsborna, där företagare och IT-arbetare som behöver ett tillfälligt arbetsrum kan arbeta ensamma eller tillsammans. www.lasipalatsi.fi

DESIGN 2012 – www.wdchelsinki2012.fi

13.1.2012 9:10:47

visar att kontorsarbetare är frustrerade över att arbetet inte är hanterbart. Allt flyter samman, verktyg som borde vara objekt, blir som i de sociala mediernas fall minisubjekt med sin egen stil identitet och kultur och sina egna krav. De kräver sin egen uppmärksamhet.

I den modell som Redesigning 925 håller på att utveckla sammangjuts inte bara hjärna och arbete, utan företaget, arbetsbilden, arbetssätten, arbetskulturen och livet i en sinnrik diamant, som Pohjakallio förevisar för mig. Work 2.0?

HUR ORKAR VI PRESTERA PÅ TOPPNIVÅ?

Det är också annat som flyter samman, t.ex. referenserna till vår andliga sida blomstrar.

I Redesigning 925 är vokabulären ofta tagen från de kognitiva vetenskaperna. Allt från en kirurgs till ett ishockeylags prestationer ger projektet insikter om ledarskap och processer via en enkel fråga: ”Hur orkar de prestera på toppnivå hela tiden?”

Men utöver detta börjar ord som yoga, meditation, zumba, Cxworx, Fustra, All One… ord från fjärran, från det glada 60-talet, krypa in på arbetsplatser, i firmanamn och produkter. Ta till exempel ZenRobotics Oy: ett finländskt företag som tillverkar robotar som sorterar avfall. Roboten förpackas i intelligens och hippiekultur. ”Zenroboten” Steve Jobs förkroppsligar på många sätt denna anda: ”Jag blev vuxen under en magisk tid”, skriver Walter Isaacson i Jobs biografi, ”vårt medvetande skärptes av zen och av LSD”.

I Steve Jobs förenas humanism med teknologi, konstnärsbohemens status med affärsmannens lönekuvert. I Redesign 925 är det ofta ganska enkla metoder som föreslås: ändra längden på mötet till 45 minuter, ta en tupplur före mötet, håll hjärnan i skick… En arbetslivsstil där livsstil skall ses som livsetik – inte som inredningsguide. Vi borde vara glada! Ändå kan jag läsa på Redesigning 925:s blogg att den första reaktionen är motstånd. Så kluven är vår relation till detta lyckligt leende monster: arbetslivet. n

Lue suomeksi Redesigning 925 -hankkeesta: http://www.alykastyo.fi/tag/ redesign

Ajaton Ajatonmuotoilu muotoilu rikastuttaa rikastuttaaarkea. arkea.

Iittalan Iittalan tavoitteena tavoitteena ei ei oleole ainoastaan ainoastaan luoda luoda kauniita kauniita esineitä, esineitä, vaan vaan myös myös parantaa parantaa jokapäiväistä jokapäiväistä elämänlaatua elämänlaatua toiminnallisen toiminnallisen muotoilun muotoilun avulla. avulla.

Uskomme Uskomme ajattomaan, ajattomaan, kestäkestävään vään ja ja erottuvaan erottuvaan muotoiluun, muotoiluun, jolla jolla onon positiivinen positiivinen vaikutus vaikutus elinympäristöömme. elinympäristöömme.

Olemme Olemme ylpeitä ylpeitä roolistamme roolistamme WDC WDC Helsinki Helsinki 2012 2012 virallisena virallisena kumppanina. kumppanina.

WDC WDC Helsinki Helsinki 2012 2012 -vuoden -vuoden toivomme toivomme avaavan avaavan suomalaiselle suomalaiselle muotoilulle muotoilulle uusia uusia kasvumahdollisuuksia kasvumahdollisuuksia sekä sekä lisäävän lisäävän ihmisten ihmisten ymmärrystä ymmärrystä siitä, siitä, mitä mitä onon hyvä hyvä ja ja kestävä kestävä muotoilu muotoilu ja ja kuinka kuinka sese voivoi parantaa parantaa jokapäiväistä jokapäiväistä elämäämme. elämäämme.

WDC WDC Helsinki Helsinki 2012 2012 -vuoden -vuoden kunniaksi kunniaksi ruotsalainen, ruotsalainen, digitaalisesta digitaalisesta taiteestaan taiteestaan tunnettu tunnettu Per Per Josephson Josephson loiloi mielenkiintoisen mielenkiintoisen tulkinnan tulkinnan suomalaisesta suomalaisesta kulttuurista kulttuurista ja ja ilmiöistä. ilmiöistä.

Kuvion Kuvion nimeksi nimeksi tulituli HEL2012 HEL2012 ja ja sese kätkee kätkee sisälleen sisälleen tarinan tarinan suomalaisesta suomalaisesta taiteesta, taiteesta, urheilusta, urheilusta, arkkitehtuurista, arkkitehtuurista, historiasta historiasta ja kansallissankareista. ja kansallissankareista.

Jokaisen Jokaisen HEL2012HEL2012tuotteen tuotteen pohjaan pohjaan onon painettu painettu koordinaatit koordinaatit60° 60° 10’10’ 4’’4’’ N,N, 24° 24° 56’ 56’ 56’’ 56’’ E.E. Joko Joko tiedät tiedät mihin mihin nene ohjaavat? ohjaavat?

HEL2012* HEL2012* Per Per Josephson Josephson 2012 2012

Espressokuppi Espressokuppi 0,10,1 L 12,00 L 12,00 € €| Espressolautanen | Espressolautanen 1111 cmcm 7,60 7,60 € € Kulho Kulho 0,60,6 L 24,90 L 24,90 € €| Takeaway-muki | Takeaway-muki 0,45 0,45 L 5,90 L 5,90 € €| Lautanen | Lautanen 2222 cmcm 24,10 24,10 € € Muki Muki 0,40,4 L 18,90 L 18,90 € € * Saatavilla * Saatavilla vain vain Suomesta Suomesta WDC WDC Helsinki Helsinki 2012 2012 -vuoden -vuoden ajan. ajan.

www.iittala.com www.iittala.com

30341830.indd 41

13.1.2012 9:10:47

SUSA JUNNOLA

ÅSIKT: Päivi Rosqvist

FRISKA UNGDOMAR – NATURLIGTVIS

H

Päivi Rosqvist är kommunikationschef på Forststyrelsen.

42 30341800.indd 42

RUOKAA, NOSTALGIAA JA DESIGNIA

TEKSTI ANTTI J. PELTONEN KUVAT TUKKUTORI

ur känns och doftar skogen, hur ser den ut? Det kan många ungdomar inte längre svara på. Därför öppnar Finlands naturcentrum Haltia, som presenterar hela Finlands natur, sina dörrar för allmänheten i Noux i Esbo våren 2013. Ett av Haltias mål, liksom ett av designårets, är att få folk att må bra och ge dem en bättre vardag.

Miljöfostran som främjar hållbar utveckling är en av Haltias viktigaste aktiviteter. Målet är att alla högstadieelever i huvudstadsregionen ska besöka Haltia minst en gång.

Målgruppen är krävande, den vill ha upplevelser. I Haltia får ungdomarna därför uppleva fjällnaturen eller havets skummande vågor och se en björn som sover vintersömn i sitt ide. Björnen är förstås inte riktig, utan skapad med toppteknologi.

Ungdomarna går ut i närliggande Noux nationalpark för att naturupplevelsen ska fortsätta även utanför Haltias väggar. Undersökningar visar att barn bör lära sig att röra sig i naturen innan de fyllt 12 för att naturen inte ska kännas främmande eller rent av skrämmande. Däri ligger utmaningen.

I naturen måste man röra på sig, och det kan dagens barn inte. Bara hälften av finländska 12–14-åringar rör på sig tillräckligt, och bara en tredjedel av 16–18-åringarna.

Samtidigt har barn och ungdomar allt mer koncentrationssvårigheter och mentala problem. Det beror inte enbart på att de har fjärmat sig från naturen, men den kunde ändå ge lika god hjälp som ett piller. Exempelvis i vården av barn med uppmärksamhetsstörningen ADHD har motion i naturen gett lika goda resultat som mediciner. Vilket alternativ är mänskligare? www.metsa.fi/haltia

Valokuva on vanha ja mustavalkoinen. Tiilirakennuksen katosta roikkuviin koukkuihin on ripustettu teuraseläinten ruhoja. Kivilattia niiden alla on verestä punainen.

Käytävillä käveleskelevät herrasmiehet, eli ostavat asiakkaat, ovat pukeutuneet niin kuin herrasmiehillä noihin aikoihin oli tapana. Pitkään päällystakkiin, kravattiin ja hattuun.

Jokseenkin tuolta näytti Helsingissä, Kalasataman metroaseman läheisyydessä sijaitsevalla Tukkutorin alueella noin 70 vuotta sitten.

Silloin siellä piti kotiaan Helsingin Teurastuslaitos.

Syksyllä 2012 näihin samoihin rakennuksiin aukeaa toisenlainen Teurastamo. Noin 400 m² väliaikainen tila, joka toimii designpääkaupunkivuoden ruoka-tapahtumien keskuspaikkana syyskuusta joulukuuhun.

Teurastamo-nimisen tilan koordinoinnista vastaa ravintolasuunnittelija Antto Melasniemi. ”Täällä voidaan pitää erilaisia ruokakursseja, pop up -ravintoloita tai Farmers Market -tyylisiä toreja”, Melasniemi visioi.

Hänelle, yhdelle Suomen tunnetuimmalle ravintoloitsijalle, ruoka on paitsi maku- myös terveysasia. ”Ravinnolla on suora yhteys ihmisen hyvinvointiin. Niin henkiseen kuin fyysiseenkin.”

Keittiömestarin tehtävä on tiedostaa, millaisia vaikutuksia raaka-aineiden alkuperällä on ympäristöön ja ihmisiin. ”Toivon, että Teurastamomme muodostuu kohtauspaikaksi, jossa nautitaan ruoasta ja designista sekä keskustellaan laaja-alaisesti ruokakulttuuriin liittyvistä asioista.”

Kuulostaa hyvältä.

DESIGN 2012 – www.wdchelsinki2012.fi

13.1.2012 9:13:16

M A R I M E K KO

JAN BIJL

Lyhyesti H Y V I N V O I N T I

KYSYMYS: John Thackara

ASTU KYLÄÄN ”Marimekko on elämisenlaatua ohjaava kulttuuri-ilmiö”, tuumi Marimekon perustaja Armi Ratia 1960-luvulla. Hän oli innostunut mediatutkija Marshall MacLuhanin maailmankylä-ajatuksesta ja alkoi hahmottella omaa Marikylää. Kylän oli tarkoitus olla sekä tuotesuunnittelun laboratorio että uusia elämäntapoja luova Marimekon työntekijöiden asuinyhteisö.

Vuonna 2012 ajatus Marikylästä herää henkiin. Kylää toteutetaan Marimekon tiloissa, tapahtumissa ja virtuaalisessa maailmassa. Tavoitteena on tuoda onnea ihmisten arkeen, aivan kuin Armi Ratia jo yli 50 vuotta sitten haaveili. www.marimekko.fi

P

H E I! ?

TA

IS

D E S I G N

Myös Aku Ankka rakastaa muotoilua.

Aku Goes Design -erikoisnumero ilmestyy huhtikuussa 2012.

N

Ä

A U P U N ÄK G

• LuontoPortti Verkkopalvelu yhdistää teknologian ja luonnon sekä edistää luonnontieteen uudenlaista omaksumista. www.luontoportti.fi • Rusetti – Espoon keskuspuisto Hankkeessa kohennetaan Espoon keskuspuistoa asukkaiden virkistyskeitaaksi. www.espoo.fi • Kaupunkipolut Tavoitteena on kaupunkilaisten ja kaupungin yksiköiden osallistaminen omien kaupunkipolkujen tuotantoon.

Vuonna 2012 Helsingissä toteutetaan mm. matkailijoille suunnattuja reittejä Hernesaaresta keskustaan. www.forumvirium.fi

Ä

TUTUSTU MYÖS:

TÄ

M

T

K S I T Ö IE

?

Miten hyvinvointi ja design kohtaavat?

”

Filosofi Martin Buber ilmaisee ­asian täydellisesti, ja hänen ajattelunsa onkin erityisen tärkeää muotoilijoille.

Buberin filosofiassa tapaaminen on lähtökohta ihmisten välisille suhteille ja sille, miten maailmaa voi ymmärtää. Ajatus on tervetullut vastalääke nykyajan tekno­ logiauskolle ja kuvitteelliselle tarpeelle löytää ratkaisu jokaiseen pulmaan. Kuten Buber itse sanoi: ’Mikään konsepti ei voi ennakoida, mitä ihmisen elämässä tapahtuu. Niin kauan kun kehitymme, myös uskomuksemme ja ajatuksemme muuttuvat. Niiden täytyy.’ Uskon siis elämän olevan jatkuvaa löytämistä. Meidän tulisi olla avoinna tälle seikkailulle.” www.thackara.com John Thackara on brittiläinen design-asiantuntija, kirjailija ja ajattelija.

VANHUSYSTÄVÄLLISTÄ TEKNOLOGIAA Ikäihmisten elämänlaatua parantavissa hankkeissa olisi tärkeää kuunnella kohderyhmää. ”Palveluketjut iäkkäiden hoitoon liittyen ovat usein pirstaleisia, ja vanhuksille aiheutuu toistuvia sairaalakäyntejä tai jopa ennenaikainen pysyvä laitoshoito tämän vuoksi. Se voitaisiin mahdollisesti estää, jos ikäihmisen oma näkökulma ja osallistuminen huomioitaisiin paremmin”, pohtii toimitusjohtaja Katja IIvonen Oulunkylän kuntoutussairaalasta.

Sairaalassa käynnistyy geriatrisen kuntoutuksen

palvelumuotoilu­hanke. Hanketta varten vanhuksia haastatellaan ja kuunnellaan. ”Tarvitaan uusi ajattelutapa.

Iäkkäitä pitää osallistaa ja asiakaslähtöisyyttä ja organisaatiorajat ylittävää toimintaa kehittää. Kun ikäihminen on aktiivinen toimija, ei hoidon passiivinen vastaanottaja, se motivoi ja edistää kuntoutumista ja parantaa elämänlaatua.”

Myös Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton ja Vanhustyön keskusliiton KÄKÄTE-projekti on ottanut huomioon vanhusten omat mielipiteet. Viisivuotisen

RAY-rahoitteisen projektin tavoitteena on tukea teknologian keinoin ikäihmisten hyvää arkea ja kotona asumista sekä helpottaa ikäihmisten parissa työskentelevien työtä.

Se tapahtuu kehittämällä vanhusystävällistä teknologiaa. ”Kun vanhuksille suunnitellaan teknologiaa, sen tulee olla helppokäyttöistä. Ikäihmisten täytyy olla mukana suunnitteluprosessissa”, kertoo VTKL:n projektisuunnittelija Marika Nordlund.

Lue lisää KÄKÄTE-teknolo­ giasta: www.ikateknologia.fi

www.wdchelsinki2012.fi – DESIGN 2012

30341800.indd 43

43 13.1.2012 9:13:17

V A S T U U Kestävä muotoilu

Hyvällä designilla p Köyhyyttä, epätasa-arvoa, luonnonvarojen hupenemista…

Entä jos maailman ongelmiin voitaisiin vastata designin keinoin?

Kolmessa suomalaisessa projektissa haaste on otettu vastaan.

TEKSTI KATJA LINDROOS KUVAT JENNI REUTER, HELENA SANDMAN, EA SÖDERBERG JA TIKAU

K

ivijalkaliike Helsingissä täyttää kaikki laadukkaan designbrändin tunnukset. Logo on pelkistetty, ja selkeät tuotteet ja graafiset kuosit miellyttävät skandinaavista silmää. ”Nykyisin he itse lähtevät kutomaan matoista mustavalkoisia, kun tietävät, että täällä tykätään sellaisesta”, naurahtaa Taina Snellman, Tikau-yrityksen ja Tikau Share -yhdistyksen perustaja.

Snellmanin mainitsemat ”he” ovat asukkaita Kutchissa Intiassa. Heidän elintasonsa on reilusti köyhyysrajan alapuolella. Snellman on kuitenkin löytänyt kylästä muutakin kuin kurjuutta.

Käsityö on Intian maaseudulla hyvä keino työllistyä. Snellman omistaa käsityötuotteita myyvän Tikauyrityksen ja humanitaarisia projekteja toteuttavan Tikau Share -yhdityksen. Hän päätti ottaa yrityksensä tuotevalikoiman perustaksi kädentaidot Orissan osavaltiossa Intiassa. Tällä tavoin yritys voi tarjota uniikkeja designtuotteita vaativalle asiakaskunnalle ja apua kastittomien työllistymiseen.

Orissassa suomalainen designyrittäjä on otettu lähes perheenjäseneksi.

44 30310873.indd 44

Senegalin Rufisquessa sijaitseva Naisten talo on suomalaisten arkkitehtien Hollménin, Sandmanin ja Reuterin käsialaa.

Talossa on toiminut muun muassa päiväkoti ja siellä on myös järjestetty koulutustilaisuuksia

DESIGN 2012 – www.wdchelsinki2012.fi

13.1.2012 10:06:06

a parempi maailma

www.wdchelsinki2012.fi – DESIGN 2012

30310873.indd 45

45 13.1.2012 10:06:07

Muoti, muotoilu, asuminen

DESIGN 10 e

ruoka & kulttuuri

Designin erikoislehti

Osta Gloria Design Ilmestyy 20.3.2012

Gloria_Design_ilmo.indd 1 30310873.indd 46

15.12.2011 10:12:32 13.1.2012 10:06:08

Käsityöt ovat monelle intialaiselle naiselle ainut mahdollinen tapa työllistyä.

Näin syntyvät Tikauyrityksen ekologiset kangaskassit Intiassa.

P

IS

D E S I G N

Teollisen muotoilun maailmanjärjestön Icsidin perustamaa kansainvälistä teollisen muotoilun päivää vietetään 29.6.

N

?

TA

TÄ

Ä

H E I,

T

K S I T Ö IE

M

Ä

A U P U N ÄK G

10:12:32

Ke stävä muotoilu V A S T U U

VASTUU OSAKSI MUOTOILUA Tavallinen tarina globalisoitumisesta on toisenlainen kuin se, mitä Tikaun tapaiset toimijat haluavat olla luomassa. Kolmannen maailman halpaa työvoimaa ja luonnonvaroja hyödyntävässä länsimaisessa kulutuskulttuurissa designerit ovat, halusivat tai eivät, osa paljon parjattua järjestelmää. Siinä järjestelmässä hinnat painetaan alas huonommassa asemassa olevien kustannuksella. Silloinkin kun lopputuote myydään luksusliikkeessä, kate päätyy yleensä myyjän, markkinoijan ja muiden tuotteen arvoketjun varrella olevien henkilöiden, ei varsinaisen valmistajan, taskuun.

Systeemi on huonosti suunniteltu. Voisiko sen muuttaa designin avulla? ”Saattaa kuulostaa pahalta, kun väitän, että designiin pitäisi suhtautua välineellisemmin”, Taina Snellman sanoo. ”Designereiden osaamisella voisi tehdä niin paljon enemmän hyvää kuin mitä yleisesti ymmärretään.”

Merkkejä uudenlaisesta vastuullisuudesta toki löytyy jo. Maailmalla ”designmaailman Bonoksi”, eli hyväntekeväisyysjulkkikseksi, alkaa olla lähes tunkua. Kansainväliset tähdet muotoilija Philippe Starckista konsultointitoimisto Ideoon keräävät mediahuomiota kolmanteen maailman suunnatuilla projekteillaan.

Myös alan arvostetuimmat tunnustukset palkitsevat muotoilijoita enenevässä määrin kekseliäisyydestä sosiaalisessa ja kestävässä kehityksessä. Kööpenhaminassa jaettavan maailman suurimman designpalkinnon INDEX: Awardin on saanut muun muassa vettä puhdistava Lifestraw-pilli, jonka ansiosta likaisenkin puron vedestä tulee juomakelpoista. Toinen palkinnon sai Design for Change -projekti.

Projektissa muotoiltu työkalupakki on viety yli 300 000 kouluun. Pakin avulla lapset ovat löytäneet keinoja vähentää esimerkiksi yhteisöissä esiintyvää alkoholismia ja alaikäisten pakkoavioliittoja.

LIFESTRAW-

pillin avulla likaisesta vedestä tulee juomakelpoista. sairaudet, kuten ripuli, vähenevät.

www.wdchelsinki2012.fi – DESIGN 2012

30310873.indd 47

47 13.1.2012 10:06:09

HYVÄLLÄ MAULLA ON MUOTONSA

HOK-Elanto on ollut muotoilemassa pääkaupunkiseudun elämää jo yli 100 vuotta.

Samalla se on vahvasti tulevaisuuteen suuntautunut yritys.

PääkauPungin kehittäjä

jokaPäiväinen leiPä

Suurena toimijana HOK-Elanto vaikuttaa päivittäin satojen tuhansien ihmisten elämään. Osuustoiminnan perusarvo on pyrkimys yhteiseen hyvään. HOK-Elannolle ei riitä pelkkä kehitys, vaan kehityksen on oltava kestävää.

Leipä on suomalainen peruselintarvike. Se edustaa parhaimmillaan myös erinomaista, suomalaista arjen muotoilua. Reikäleipä on kätevän kokoinen, helppo kuljettaa ja murtaa annospaloiksi.

Ihminen on HOK-Elannossa toiminnan keskipisteessä. Liiketoiminnan uudistuksia ja palvelutarjonnan kehittämisessä eivät ohjaa pelkästään tuotto-odotukset, vaan etusijalla ovat asiakasomistajan tarpeet. Suurimman osan palveluistaan HOK-Elanto tuottaa omalla liiketoiminnallaan, mutta tarjontaa täydentää joukko hyviä yhteistyökumppaneita.

HOK-Elanto työllistää pääkaupunkiseudulla suoraan ja välillisesti tuhansia ihmisiä.

30310873.indd 48

Leipä näkyy vahvasti HOK-Elannon historiassa.

Elannon leipätehdas aloitti tuotantonsa 1907 ja siitä tuli nopeasti pääkaupunkiseudun suurin leivänvalmistaja.

Elannon kaurakakku oli suosikkituote, jota valmistettiin 1960-1984. Helsingin Designpääkaupunkivuoden kunniaksi kaurakakku on palannut uudelleen tuotantoon, Elannon leipätehtaan alkuperäisen reseptin mukaan leivottuna. Kaurakakku on herkullinen leipä, oiva osoitus siitä, että hyvällä maulla on muotonsa.

13.1.2012 10:06:10

Ke stävä muotoilu V A S T U U

TUTUSTU MYÖS: • INDEX: Education designed to improve life Opetusohjelma tutustuttaa lukiolaisia muotoilun prosesseihin ja luoviin ratkaisuihin. www.index.dk • Club of Helsinki Hanke tutkii uusia yhteistyömahdollisuuksia, jotka syntyvät poisheitettyjen tuotteiden keräämisestä.

Brasilian Sao Pao­ lossa toteutettava testiprojekti tähtää uuteen työtapaan, joka parantaa niin jätteenkäsittelyä kuin köyhien ihmisten elintasoa. www.clubofhelsinki. com • Vanhusten hoitopaikkojen visuaalinen ympäristö Hankkeessa luodaan vanhusten elämänlaatua parantavia ympäristöjä lahtelaisiin hoitolaitoksiin ja sairaaloihin. www.lamk.fi/ kuvataide

KIERRÄTYS ANTOI IDEAN Ovi helsinkiläisessä entisessä tehdasrakennuksessa on maalattu kirkkaan vihreäksi.

Ovessa lukee Ukumbi. Se on swahilinkielinen ilmaisu julkiselle kohtaamispaikalle.

Oven takaa löytyy yhdistyksen perustajien, arkkitehtien Saija Hollménin, Helena Sandmanin ja Jenni Reuterin työhuone.

1990-luvun puolivälissä kolmikko otti vastaan tavallista isomman haasteen. ”Olimme vielä opiskelijoita, kun lähdimme Rufisqueen Senegaliin suunnittelemaan Naisten taloa”, Sandman kertoo.

Naisten yhteiseen toimintaan suunniteltu talo rakennettiin kestävän kehityksen periaattein. Projektin kautta he näkivät, että arkkitehtuuri voi olla työkalu köyhien yhteisöjen olojen parantamiseen. Vuosia myöhemmin, useiden Afrikassa saatujen kokemusten innoittamina, he perustivat Ukumbin vuonna 2007 edistämään kulttuurisesti ja ekologisesti kestävää arkkitehtuuria. Yhdistyksessä on kolme arkkitehtiryhmää, jotka ovat toteuttaneet projekteja muun muassa Tansaniassa, Ruandassa ja Kambodzassa.

HollménReuterSandmanin uusin hanke on Mokattamissa Kairossa. Sinne arkkitehdit saivat kutsun suunnitella oppimiskeskuksen, johon kuuluu koulu ja päiväkoti. ”Siellä on toistaiseksi pelkkä iso monttu”, Jenni Reuter kertoo.

Oppimiskeskuksen rakentaminen on pahasti myöhässä Egyptissä viime aikoina tapahtuneiden mielenosoitusten vuoksi.

Montun ympärillä oleva kaupunginosa

”NÄIMME MITEN KAIKKI, SIIS IHAN KAIKKI, KIERRÄTETÄÄN” tarjosi kuitenkin innoitusta myös toiseen projektiin. Paikallinen yhteisö käytännössä elää kierrätyksellä. ”Näimme miten kaikki, siis ihan kaikki, kierrätetään – siniset muovipullot erilleen vihreistä, korkit omaan kasaansa – ja ajattelimme että näinhän systeemin pitäisi toimia Suomessakin!” Jenni Reuter kuvailee.

Kokemuksesta syntyi syyskuussa 2012 avautuva näyttely Kierrätyksen maailmanmestarit. Näyttely on esillä Helinä Rautavaaran museossa, missä yleisö pääsee tutustumaan kairolaiseen kierrätystehtaaseen muun muassa Stefan Bremerin valokuvien avulla. Näyttelyssä voi tutustua myös arkkitehtien suunnitelmiin Mokattamin oppimiskeskuksesta, joka toivon mukaan on tuolloin monttua pidemmällä.

Kierrätys on keskeisellä sijalla myös oppimiskeskuksen arkkitehtuurissa. Esimerkiksi mosaiikkikoristeita on suunniteltu toteutettaviksi pullojen muovikorkeista.

Kuviota ovat piirtäneet Mokattamin lapset. ”Aina paikalliset eivät itse näe omien materiaaliensa tai perinteisten rakennustapojen vahvuuksia, vaan pitävät kaikkea

Kehitysmaissa muotoilijat kohtaavat erilaisia haasteita kuin läntisten maiden luksusmarkkinoilla työskennellessään.

www.wdchelsinki2012.fi – DESIGN 2012

30310873.indd 49

49 13.1.2012 10:06:10

V A S T U U Kestävä muotoilu

lännestä tulevaa hienompana”, Helena Sandman sanoo. ”Ulkopuolisen on sanottava, että se mitä teillä on, on kaunista.”

KÖYHIEN MAAILMA ”Kyse ei ole kehitysavusta.”

Teija Lehtonen Helsingin Kauppakorkeakoulusta sanoo lauseen kokemuksen tuomalla varmuudella. Pitkään kolmannen maailman projekteissa työskennellyt Lehtonen vetää nyt Aalto-yliopiston koordinoimaa BoP-hanketta. Siinä tavoitellaan köyhyyden vähentämistä yrittäjyyden, designin ja innovaatioiden keinoin. Mukana on Aallon lisäksi Helsingin yliopisto, useita yrityksiä, kansalaisjärjestöjä sekä Ulkoministeriö ja Työ- ja elinkeinoministeriö. Hankkeen päärahoittaja on Tekes.

BoP tulee sanoista Bottom of the Pyramid, eli pyramidin pohjaosa. Termin isänä pidetään strategiaprofessori C.K. Prahaladia, joka kuvasi nimityksellä alle viidellä

dollarilla päivässä elävää väestöä. Heitä on neljä miljardia, joten se on maailman suurin sosio-ekonominen ryhmä. ”Prahalad näki köyhissä kekseliäisyyttä ja luovuutta, jolla voisi olla huomattavaakin taloudellista voimaa ja vaikutusvaltaa”, Lehtonen kertoo.

BoP-projekti on pitkäaikainen oppimisprosessi. Parhaillaan käynnissä on kaksi kahden vuoden mittaista pilottia, joista toinen liittyy ravitsemusneuvonnan ja mobiiliteknologian yhdistämiseen vastasyntyneiden äideille Intiassa. Toinen taas tutkii kestävän kehityksen mukaisen huonekaluval­ mistuksen mahdollisuuksia Perussa.

Mukaan lähteneet­ Helsingin yliopiston ravitsemustieteen ja Aallon muotoilun opiskelijat ovat saaneet jo kokea uudenlaisten toimintaympäristöjen haasteet. ”Nämä ovat isoja oppimisprosesseja kaikille ja sellaisina erittäin hyödyllisiä. Tulevaisuuden työelämä ei ole niin yksiselitteistä kuin on totuttu”, Lehtonen pohtii.

BoP-hankkeen filosofiana on rakentaa bisnesmahdollisuuksia sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. Tavoitteena ei ole siis vain avata markkinoita osallistuville suomalaisyrityksille vaan rakentaa myös liike-elämän edellytyksiä paikallisille. ”Mietimme myös, millaiset neuvolapalvelut hyödyttäisivät äitejä ja voisiko äideille itselleen löytyä bisnesmahdollisuuksia.”

Usein niitä löytyykin, ja vielä paikallisten omista oivalluksista. Lehtosen mukaan esimerkiksi Intia on muuttunut 20 vuodessa valtavasti, ja osaaminen varsinkin teknologian saralla on vahvaa. Keniassa taas on tehty huimia hyppyjä mobiilisektorilla. Monet kehittyvät maat näyttävät jättävän yhden teollistumisen vaiheen välistä pois ja loikkaavat suoraan nykyteknologian kärkeen.

KULTTUURIA PITÄÄ YMMÄRTÄÄ Muutos on päältä katsottuna nopeaa, mutta asenteet muokkautuvat hitaasti. Lännessä mielikuvat kehitysmaista ovat yksipuolisia

Digital service design experts We partner with our clients to solve problems, find opportunities and intelligently shape the world through holistic service design thinking.

Official partner of World Design Capital Helsinki 2012 and designer of the official app across digital platfoms.

www.fjordnet.com

30310873.indd 50

twitter@fjord

13.1.2012 10:06:11

Arkkitehtiyhdistys HollménReuterSandmanin uusin hanke on Mokattamissa Kairossa. Tähän maisemaan nousee aikanaan koulu ja päiväkoti.

World Design Impact Prize Teollisen muotoilun maailmanjärjestön Icsidin perustama World Design Impact Prize tähtää maailman parantamiseen muotoilun avulla.

Tämän vuoden finalistien joukossa on esimerkiksi Intiassa kehitetty proteesi, jolla maamiinojen vammauttamat ihmiset ovat saaneet takaisin liikuntakykynsä. World Design Impact Prize jaetaan 2.2.2012 Lahden Sibeliustalolla järjestettävässä World Design Capital Galassa. http://worlddesignimpact.org

2 ms.

ja vanhakantaisia. Rakenteiden monimutkaisuus ei helpota asiaa. ”Meillä on paljon keskusteluja etiikasta”, Teija Lehtonen kertoo. ”Moraalikysymykset nousevat konkreettisten tilanteiden kautta jatkuvasti esiin.

Esimerkiksi suhtautuminen degrowthiin, kohtuullistamiseen, muuttuu sen mukaan, kenen näkökulmasta sitä katsotaan.”

Myös Tikaun Taina Snellmanin omat käsitykset ovat kokeneet kolauksia: ”Intialaisessa tehtaassa tehdyssä kartoituksessa huomautettiin ruokasalin puutteellisuudesta. Siellä ei ollut ruokapöytiä, vaan naiset söivät lattioilla. Kun kävin seuraavan kerran paikan päällä, kaikki pöydät oli kasattu yhteen. Naiset söivät edelleen lattialla, tosin aiempaa ahtaammassa tilassa. Heidän kulttuurissaan lattialla syöminen on normaalia.”

Vieraan ymmärtäminen on kaiken lähtökohta. Tikau Sharen Design Helps – Living Room 2012 -projekti pyrkii ymmärryksen lisäämiseen rakentamalla lounge-tyyppisen olohuonetilan Helsinkiin. Tila tuo kolmannen maailman kysymykset lähemmäksi suomalaisia kodikkaalla tavalla. Kuka tahansa saa ehdottaa sisältöjä keskustelu- ja luentotilaisuuksiin nettisivuston kautta.

Hankkeen tavoitteena on kerätä rahoi-

tus Orissan osavaltiossa Intiassa toteutettavalle yhteiselle olohuoneelle. ”Sinne tulee koulutuskeskus käsityöläisille ja tiloja lapsille”, Snellman visioi.

Talon valmistuminen vie kauan, asukkaiden olojen muutos vieläkin kauemmin. ”Jos saisin sukupolven aikana edes jonkin parannuksen aikaan, voisin olla tyytyväinen. Koulutus on avain, ja yhden sukupolven aikana se on mahdollista saavuttaa.”

Helena Sandman ja Jenni Reuter ovat nähneet, mitä surullisimmillaan hyvää tarkoittavat länsimaalaiset arkkitehtiryhmät voivat saada aikaan. Afrikka on täynnä tyhjillään olevia taloja, joita asukkaat eivät koe omakseen. ”Meille tärkeintä esimerkiksi Senegalin Naisten talossa on se, että sitä käytetään. Jo avajaisissa paikalliset esittelivät sitä omana saavutuksenaan”, Helena Sandman kertoo. ”Niin pitää ollakin”, Jenni Reuter jatkaa.

Hyvää ei synny kiitollisuudenvelalla. n http://tikau.com www.hollmenreutersandman.com Lue lisää tanskalaisesta muotoilujärjestö INDEX:stä: http://www.indexaward.dk

www.wdchelsinki2012.fi – DESIGN 2012

30310873.indd 51

51 13.1.2012 10:06:13

V A S T U U Avoimuus

52 30341834.indd 52

DESIGN 2012 – www.wdchelsinki2012.fi

13.1.2012 9:16:42

Datavisualisointi tekee tiedon avoimeksi. Niin kuin pitääkin.

TEKSTI ILKKA PERNU KUVITUS MIKKO RAUHAMÄKI

Ä

H E I,

A U P U N ÄK G

3,3%

internetin käyttäjistä asuu Lähi-idässä.

Tiedon avaamisessa on kyse laajasta ajattelutavan muutoksesta, jonka kautta design-termi määrittyy uudelleen: Esineiden lisäksi myös prosessit ja rakenteet aletaan nähdä designina. Kun tieto digitalisoituu ja avataan, se myös visualisoituu. Ihminen on hyvä hahmottamaan koko- ja värieroja. Lisäksi vi­suaalinen tieto omaksutaan paremmin kuin ­kirjoitettu.

Vaikeankin asian voi saada visualisoinnin avulla ymmärrettävään muotoon vastaanottajan iästä tai äidinkielestä riippumatta. Datavisualisoiminen ei saa olla vain ­kikkailua, vaan muodon tulee palvella sisältöä.

Hyvä esimerkki avoimeen dataan perustuvasta palvelusta on Pär Österlundin,

www.wdchelsinki2012.fi – DESIGN 2012

30341834.indd 53

P

IS

Muotoilua hyödyntävät yritykset menestyvät tutkimusten mukaan keskimäärin paremmin kuin muut yritykset.

D E S I G N

?

TA

TÄ

N

TIETO ON DESIGNIA

T

K S I T Ö IE

Ä

määränpäähänsä.­ Suositun ohjelman on mahdollistanut Helsingin Seudun Liikenne HSL, joka on tuonut reittiverkkonsa GPStiedot vapaasti käytettäväksi.

Julkinen liikenne on vain yksi esimerkki Helsinki Region Infoshare (HRI) -hankkeen avulla avatuista tiedoista. ”Uskomme, että voimme tarjota parempia palveluja ihmisille ja samalla synnyttää liiketoimintaa”, HRI:n projektipäällikkö Ville­Meloni sanoo.

Digitalisoimisen ja avaamisen lisäksi tietoa pitää seuloa ja analysoida. Lisäksi se pitää muokata helpommin ymmärrettävään muotoon. Yksi esimerkki tästä on Lauri Vanhalan Miten menee, kunta? -nettivi­ sualisoinnit. Niistä on helppo tulkita, millaisia muuttovirtoja Suomen kuntien välillä on ja miten verotulot ja velkataakat eroavat kunnittain.

M

K

uvittele kaupunki, jossa asukkaat voivat osallistua oman korttelinsa suunnitteluun ilman virastoissa ramppaamista ja hakupapereiden täyttämistä.

Kuvittele joukkoliikenne, jossa kuka tahansa saa kaiken tiedon liikennevälineiden reiteistä reaaliaikaisesti. Tai millaista olisi, jos kaikki sinusta valtion kansioihin tallennettu tieto olisi saatavillasi parilla napin painalluksella internetissä selkeässä visuaalisessa muodossa.

Tuo kaikki on jo täällä, tai ainakin hyvin lähellä – kiitos julkisen tiedon digitalisoimisen ja avaamisen sekä datavisualisoinnin. Pohjois-Amerikasta ja Iso-Britanniasta alkunsa saaneen avoimen tiedon periaatteen mukaisesti kaiken julkisen tiedon pitäisi olla jokaisen ihmisen saatavilla. Mutta ­miksi?

Valtioiden ja kaupunkien laitokset keräävät jatkuvasti tutkimus- ja tilastotietoa asuinalueista ja kaupunkilaisista. Tieto on koottu erilaisiin kirjoitettuihin julkistuksiin ja hautautunut virastojen arkistoihin.

Nyt tuota tietoa on alettu siirtää digitaaliseen muotoon julkisille palvelimille. Se tarkoittaa, että kuka tahansa – yksityinen kaupunkilainen, yhdistys tai kaupallinen yritys – voi käyttää tietoja ja luoda niistä jopa internet-sovelluksia.

Jotkut tekevät tiedon avulla myös rahaa.

Siitä on hyviä esimerkkejä Suomessakin.

Espoolaisen Essentia Solutions -firman kehittämää ReittiGPS-matkapuhelinsovellusta on ladattu kymmeniätuhansia kertoja. Palvelu kertoo käyttäjälle, millä julkisilla välineillä hän pääsee parhaiten

53 13.1.2012 9:16:43

V A S T U U Avoimuus

TUTUSTU MYÖS: • Grapho Learning Initiative (GLI) GLI:n kehittämä Ekapeli on kaikkien suomalaislasten käytettävissä Opetusministeriön tukemana. http://grapholearning.info • C My City – lasten arkkitehtuurikartta Virtuaalinen kartta esittelee rakennettua ympäristöä lasten ja nuorten näkökulmasta. www.cmycity.net • Arkki Hankkeen tavoitteena on Kelan palvelujen parantaminen käyttäjälähtöisesti. www.kela.fi • Mobiilikirjastokortti Helsingin kaupunginkirjaston kehityshanke, jonka keskeinen tavoite on tuottaa mobiililaitteessa toimiva kirjastokortti. http://suuntaamo.fi

Kuka pelkää numeroita?

Kari Silvennoisen ja Jon Haglundin Verokuitti-nettipalvelu. Palvelussa kuka tahansa voi ”tulostaa” henkilökohtaisen verokuitin, josta näkyy, mihin valtiolle maksetut verorahat tarkalleen menevät. Näin visualisoitu tieto avaa silmiä ja auttaa hahmottamaan asioita, jotka pelkkänä tekstimassana saattaisivat tuntua ylivoimaisilta.

Avoin ja ymmärrettävä tieto on tärkeää demokratian kannalta. Sen avulla kuka tahansa voi päästä tietoon kiinni, ja valtion ja viranomaisten toiminta on entistä avoimempaa.

Tietenkin tietoja voidaan myös käyttää väärin, ja tilastoilla voi valehdella. Datavisualisointi on ikään kuin algoritmi, joka pakkaa tietoa aivoillemme sopivaan muotoon. Me­ dialukutaidon merkitys ei katoa minnekään.

Tietojen jakaminen voi olla myös pelottavaa – varsinkin viranomaisille, jotka aiemmin ovat istuneet tiukasti tiedon päällä. Toisille kansalaisaktiivisuus voi näyttäytyä uhkana, toisten mielestä avoimuus tehostaa päätöksentekoprosessia. ”Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen tietää, että tietojen avaamisen myötä varjobudjetteja tulee, mutta hän ymmärtää ja hyväksyy sen. Demokratian kannalta se on hyvä asia”, HRI:n projektipäällikkö Meloni sanoo. n

Datavisualisointikilpailu johdattaa nuoret tutkimaan kaupunkia

www.essentia.fi www.wanhala.net/kunnat www.verokuitti.fi

TEKSTI ILKKA PERNU

Lue lisää Helsinki Region Infoshare -hankkeesta: http://www.hri.fi/fi

54 30341834.indd 54

Helsingin kaupungin tietokeskus järjestää tänä vuonna koululaisille ja opiskelijoille datavisualisointikilpailun. Se alkaa helmikuussa ja kestää desingpääkaupunkivuoden loppuun. Mukana olevien kuntien kouluihin suunnatun kilpailun tarkoitus on löytää uusia tapoja hyödyntää kaupunkien mittavia tietoarkistoja. ”Aineistot jäävät alikäytetyksi.

Nuoret ja koululaiset voisivat nykyaikaisin välinein visualisoida perustietodataa uusin ja jännittävin tavoin”, sanoo Timo Cantell Helsingin kaupungin tietokeskuksesta.

Sata vuotta täyttävällä tietokeskuksella on yksityiskohtaista tietoa muun muassa siitä, mitä nuoret syövät ja juovat missäkin kaupunginosassa. ”Lopputulos voisi olla vaikka jännittävä video tai koulunäytelmä, joka näytetään YouTubessa”, Cantell hekumoi.

Kilpailu on suunnattu aina alakoulun ensimmäisistä luokista lukioon asti. Kilpailulla on Cantellin mukaan myös piilo-opetussuunnitelma. ”Nuoret ehkä havahtuvat siihen, että myös heidän elinympäristöstään ja ikäryhmästään löytyy tilastoaineistoa, jota hyödynnetään liian vähän. Nuorten pitäisi oppia olemaan pelkäämättä numeroita, koska yhteiskunta perustuu numeroihin ja dataan.”

DESIGN 2012 – www.wdchelsinki2012.fi

13.1.2012 9:16:45

Seriöst spel lär miljontals barn läsa

TEXT SUSANNA ILMONI

Dataspel är inte bara lek och underhållning. Ett finländskt projekt som bygger på virtuella spel ska hjälpa miljontals barn lära sig läsa och skriva.

ärlden har tagit många kliv framåt sedan ABC-boken och kulramen.

I dag kan barn erbjudas andra – och roligare – metoder för att lära sig läsa, skriva och räkna, till exempel med hjälp av dataspel.

Dataspel som också har en pedagogisk eller beteendepåverkande uppgift kallas lärspel på svenska (serious games på engelska) och är en växande trend.

Som spelare kan du till exempel reda upp efter en naturkatastrof eller försöka lösa en ekonomisk kris.

Lärspelen riktar sig även till de yngre, då oftast i pedagogiskt syfte.

En effektivare inlärningsprocess för barnen genom dataspel är målet för finländska Grapho Learning Initiative (GLI) som siktar på internationell framgång genom att kombinera teknologi med över tjugo års erfarenhet av inlärningsforskning.

I Finland står GLI bakom LukiMatprojektet, som bland annat har utvecklat flera Ekapeli-dataspel (GraphoGames) för barn med läs- och skrivsvårigheter, varav ett finns på svenska: Spel-Ett som tränar kopplingen mellan bokstav och ljud. ”Under Helsingfors år som världens designhuvudstad 2012 satsar vi på större synlighet för lärspelen så att fler skulle upptäcka deras potential”, säger projektchef Helena Lehtimäki.

Ett samarbetsavtal med Helsingfors och Jyväskyläs stadsbibliotek innebär att lärspelshörnor inrättas i biblioteken så att barn och föräldrar kan sitta och spela. Även invandrare ges då en chans att på ett enkelt sätt förkovra sig i finska eller svenska.

Konceptet ska förhoppningsvis exporteras till Afrika. Projektet GraphoRead har som mål att miljontals barn ska få lära sig läsa på sitt eget modersmål med hjälp av datorer och mobiltelefoner. År 2011 ordnades en tävling i Zambia för att sätta fart på den internationella spridningen, och skörden var 700 berättelser och dikter på sju lokala språk. Texterna kommer småningom att kunna läsas av barnen via mobiltelefoner, som finns i allt fler afrikanska familjer. År 2012 är det meningen att ytterligare sprida GraphoRead-konceptet, bland annat till Tanzania, Kenya och Namibia. ”Den här finländska innovationen kan öka läskunnigheten i u-länderna och samtidigt förhindra att barnen blir utslagna. Genom att erbjuda läskunnighet kan vi öppna dörrarna till utbildning och en framtid för barnen”, säger Lehtimäki.

Det är inte omöjligt att de finländska lärspelen snart blir en ny Angry Birds-framgång. n

FAKTA OM LÄRSPEL: • Det finns olika slag av lärspel. De kan ha en politisk eller samhällelig agenda, en nyhetsvinkling eller ett pedagogiskt syfte. De kan även byggas upp kring ett varumärke eller en valkampanj.

• Lärspelen är en växande trend som tros tilltala speciellt barn och unga eftersom de är uppvuxna med virtuella spel och sociala medier.

• 1993 lanserade Coca-Cola sitt spel ”Pepsi Invader” och var bland de första som kombinerade reklam med dataspel.

Ett av de mest kända lärspelen är ”Global Conflicts: Palestine” där spelaren är en frilansjournalist i ett virtuellt Jerusalem.

• Spel-Ett bygger på det finskspråkiga dataspelet Ekapeli, som utvecklats i samband med LukiMatprojektet vid Jyväskylä universitet och Niilo Mäki Institutet. Ekapelis far är professor Heikki Lyytinen och LukiMat leds av Juha-Matti Latvala.

www.wdchelsinki2012.fi – DESIGN 2012

30341834.indd 55

55 13.1.2012 9:16:47

”Haluaisin, että Meri-Rastilasta tulisi kodikas ja elinvoimainen kaupunginosa, jossa asukkaat kunnioittavat toisiaan ja josta he voivat olla ylpeitä.”

Michail Galanakis

56 30341839.indd 56

DESIGN 2012 – www.wdchelsinki2012.fi

13.1.2012 9:18:04

Osallistaminen V A S T U U

Myös meidän kaupunki Osallistaminen on päivän sana. Kaupungista tulee mukavampi paikka, kun asukkaat saavat itse vaikuttaa elinympäristöönsä. Maahanmuuttajien asuttamassa Meri-Rastilassa muutos on jo alkanut.

TEKSTI PÄIVI ÄNGESLEVÄ KUVAT JUNNU LUSA

I

tä-Helsingissä sijaitsevan Meri-Rastilan pääkatua on jo reilut kymmenen vuotta kutsuttu Mogadishu Avenueksi. Tämä 1990-luvun laman aikaan rakennettu alue on yksi Helsingin monikulttuurisimpia. Iltaisin Mogadishu Avenue ja sen lähellä oleva tori kuitenkin autioituvat, kun maahanmuuttajat ja kantasuomalaiset käpertyvät omiin oloihinsa.

OURCity-hanke (Meidän kaupunki) haluaa tilanteeseen muutoksen. ”Kävin Meri-Rastilassa ensi kerran vuonna 2002. Alue ei ole sen jälkeen paljoakaan muuttunut. Se on yhä Helsingin muslimiosa, pikku-Mogadishu. Tuosta leimasta olisi jo aika päästä eroon. Minusta Meri-Rastila on omaleimainen ja kiinnostava kaupunginosa. Asukkailla on paljon ideoita, toiveita ja halua kehittää asuinaluettaan, kunhan heille annetaan ääni”, kertoo OURCity-projektin yhdistyksen puheenjohtaja, arkkitehti ja taiteen tohtori Michail Galanakis.

Kolmiosaisella projektilla on paljon tavoitteita. OUTreach­ toimintaohjelmassa ydinajatukse-

na on houkutella Meri-Rastilan asukkaat, etenkin maahanmuuttajat, mukaan yhteisöllisiin tapahtumiin ja julkisten tilojen suunnitteluun. He jäävät usein näkymättömiksi vaikka heitä asuukin alueella paljon. Asukkaita alueella on reilut viisituhatta, ja joka neljännen äidinkieli on jokin muu kuin suomi tai ruotsi. ”Toivoisin, että asukkaat ottaisivat käyttöönsä alueen julkiset tilat. Nykyisin tori on tyhjä, vaikka siellä voisi olla etnisiä kauppoja, kahviloita ja kojuja.

Julkisista tiloista pitäisi luoda avoimia ja mukavia tiloja, joissa asukkaat rohkaistuisivat kohtaamaan toisensa”, Kreikasta vuonna 2001 Suomeen muuttanut Galanakis sanoo.

Kulttuuriohjelma OURColours pääsee vauhtiin toukokuussa. Luvassa on etniset markkinat ja muotinäytöksiä, jotka esittelevät maahanmuuttajataustaisten yrittäjien muotoilua. Monesti eri kulttuureista tulevat ihmiset kuitenkin toivovat asioita, joita ei voi lokeroida erityisen etnisiksi. Esimerkiksi Somalimaasta Suomeen muuttanut Anab Osman toivoisi kotikulmilleen kuntosalia. Hän

OURCOLOURS-OHJELMA TARJOAA ETNISIÄ MARKKINOITA JA MUOTINÄYTÖKSIÄ. on asunut Meri-Rastilassa jo parikymmentä vuotta. ”Tämä on suuri kaupunginosa, ja ihmisiä on paljon, mutta meillä ei ole paikkaa, jossa voisi jumpata ja kuntoilla. Miehille ja naisille pitäisi olla omat vuorot.

Tytöille ja pojille toivoisin lisäksi koripallosalia, sillä koulun liikuntasali on iltaisin varattu”, yhdeksän lapsen äiti Osman sanoo.

Hän haaveilee Galaniksen tavoin myös yhteisistä kokoontumistiloista. ”Tarvitsisimme juhlasalin, jossa asukkaat voisivat viettää yhteisiä juhlia, kuten id-juhlaa, johon ramadan-kuukausi päättyy. Ja suuremman kerhotilan, jossa somalivanhempien yhdistys voisi koontua, sillä nykyinen tila on liian ahdas kaikille vanhemmille. Myös nuoret aikuiset tarvitsevat kokoontumistilan. Nyt he notkuvat ­torilla, jossa heille kaupitellaan

167 954

Niin monta ulkomaiden kansalaista asui Suomessa vuonna 2010.

www.wdchelsinki2012.fi – DESIGN 2012

30341839.indd 57

57 13.1.2012 9:18:05

V A S T U U Osallistaminen

ASUKKAILLE ON MYÖS KAAVAILTU TYÖPAJOJA, SEMINAAREJA JA KÄVELYJÄ LÄHIMETSÄÄN. huumeita, ja sille pitäisi saada nopeasti piste.”

Projektia varten kerätään tietoa OURCourse-koulutusohjelmassa. Opiskelijat Aalto-yliopistosta, Helsingin yliopistosta ja Laurea ammattikorkeakoulusta haastattelevat asukkaita ja pohtivat ratkaisuja ongelmiin.

Asukkaille on myös kaavailtu työpajoja, seminaareja ja kävelyjä lähimetsään, jonka säilyttämisen puolesta kamppailee Pro Meri-Rastila -liike. ”Toivon, että metsämme säilyy. Pro Meri-Rastila -liike syntyi, kun yleiskaava 2002 esiteltiin asukkaille. Olimme häkeltyneitä. Metsän peittämälle länsirannalle kaavailtiin asuinaluetta, joka tuhoaisi ulkoilualueen. Laadimme yleiskaavan muutosesityksen. Se ei johtanut mihinkään. Nyt länsirannan kaavaa ollaan muuttamassa, ja luonnoksessa asuinalue on piirretty paljon suuremmaksi kuin yleiskaavassa. Ulkoilualueelle voisi hankkia liikuntavälineitä, ja siellä voisi järjestää ohjattuja kävelyretkiä”, pohtii Pro MeriRastila liikkeen jäsen Jaana Pylkänen.

Miltä Meri-Rastila näyttää OURCity-projektin jälkeen?

No, ainakaan alueen pääkatua ei enää toivottavasti pilkata

”Meidän kaupunki -projekti tarjoaa meille tavan vaikuttaa. Teemme vaihtoehtoista rakennuskaavaa, joka tarkoittaa täydennysrakentamista metsän tuhoamisen sijasta. Esimerkiksi ostoskeskuksen päälle voisi rakentaa kerrostalon, josta pääsisi hissillä ruokakauppaan, ja metrokannen voisi kattaa asunnoiksi.", sanoo Pro MeriRastila liikkeen Jaana Pylkänen

58 30341839.indd 58

Mogadishu Avenueksi. Etninen tori tarjoaa somalialaisia sambuuseja ja venäläisiä keittoja.

Entisen terveysaseman tiloissa vietetään kyläjuhlia. Ja ehkä se lähimetsäkin, joka nyt uhkaa jäädä uusien asuinrakennusten alle, nousee vielä Helsingin suosituimmaksi ulkoilualueeksi.

Aika näyttää. n http://meidankaupunki.wordpress.com OURCity-projektin tuloksia esitellään kulttuurikeskus Stoassa 7.–28.11.2012.

TUTUSTU MYÖS: • HakuVerkko

Vantaalla kehitetään malleja, joiden avulla asukkaat pääsevät entistä paremmin mukaan oman asuinalueensa kehittämiseen. www.vantaa.fi/ hakuverkko • Ihmiset tekevät Suurpellon Espoon Suurpellon asukkaat halutaan saada tutustumaan toisiinsa, viihtymään ja sopeutumaan uuteen asuinympäristöönsä. www.suurpelto.fi • Marja-Vantaan palvelumuotoilu Palvelumuotoiluprojekti esittelee palveluarkkitehtuurikilpailun voittaneita ideoita ja niiden kehittämistä asukaslähtöisiksi palveluratkaisuiksi Marja-Vantaalla. www.vantaa.fi

DESIGN 2012 – www.wdchelsinki2012.fi

13.1.2012 9:18:08

30275243.indd 59

13.1.2012 9:18:53

30275135.indd 60

13.1.2012 9:19:40

Lyhyesti V A S T U U

J U H A TA N H U A

Japanilaisen Shigeru Banin fuusiomateriaalituolia tarkastelevat Lahden tiede-ja yrityspuiston muotoilun kehitysjohtaja Riikka Salokannel, muotoilija Tapio Anttila ja UPM Profin tuotekehitysjohtaja Katri Parovuori.

PUHDASTA DESIGNIA

T E KS T I R I I K K A S A L O K A N N E L

Mitä on cleandesign? Esimerkiksi sitä, että romutettavista autoista otetaan talteen iskuja ja säätä kestävät puskurimuovit. Muovisekoitteen ominaisuuksien määrittelyn jälkeen ne granuloidaan uudestaan ja uusiomateriaalista valmistetaan vaikkapa puutarhatyökalujen kädensijoja. Tai sitä, kuinka japanilainen muotoilija Shigeru Ban suunnitteli Artekille kalustesarjan UPM Profin puumuovikomposiitista, jossa tarravalmistuksessa syntyvä muovin- ja paperin leikkuujäte muokkaantuu käyttökelpoiseksi ja inspiroivaksi materiaaliksi.

Näissä esimerkeissä toteutuu materiaalin karma, eli materiaalit kestävät pidempään kuin tuotteet joissa ne alun perin on käytetty. Lisäksi uuden tuotteen valmistuksessa on vähennetty esimerkiksi ympäristölle haitallisemman, kemiallisesti kyllästetyn puun käyttöä.

Tähän pyritään myös Lahden CleanDesign Centerin tuotekehitysprojekteissa: saamaan vähemmällä enemmän aikaiseksi.

Työn alla on muun muassa pakkausten uudelleenkäyttöä kehittävä hanke. Materiaalivirtoja parannetaan erilaisissa kalustemuotoiluprojekteissa. Biomuovien muovautumista käyttöesineisiin tutkitaan.

CleanDesign Center saattaa yhteen materiaali- ja teknologiaosaajia teollisten muotoilijoiden kanssa. Material Lab Networkin kautta ammattilaiset pääsevät käsiksi uusiomate­ riaalitietopankkiin ja prototypointiosaajiin. Muotoilupääkaupunkivuonna CleanDesign Centerillä järjestetään useita poikkitoiminnollisia työpajoja. Kansainväliset workshopit tarttuvat osaltaan kestävän kehityksen haasteeseen.

MITÄ ON CLEANDESIGN? NO, ESIMERKIKSI UUSIOMATERIAALISTA VALMISTETTUJA PUUTARHATYÖKALUJEN KÄDENSUOJIA.

EMILIA HAUKKA

Lahtelainen CleanDesign Center yhdistää ympäristöystävällisen teknologian ja käyttäjälähtöisen teollisen muotoilun.

5

X ROVANIEMI DESIGN WEEK

Maailman pohjoisin muotoiluviikko tuo designin myös joulupukin maahan.

1. 24h Designkisa Monialaiset muotoilutiimit Helsingissä ja Rovaniemellä työskentelevät 24 tuntia kehittääkseen molempien kaupunkien kivijalkayritysten toimintamahdollisuuksia.

Kilpailu alkaa Helsingissä keskiviikkona 22.2.2012, Voittajien julkistus Rovaniemellä 23.2.2012.

2. KAAMOS ON / OFF -designshow Ulkoilmatapahtuma esittelee arktista valoa, ääntä ja muotoilua.

18.2.2012 ja 24.2.2012 Rovaniemen keskustassa.

3. Arctic Design -seminaari Seminaarissa pohditaan, miten pohjoinen ilmasto vaikuttaa muotoiluun.

Arctic Design -seminaari 24.2.2012 Lappia-talossa.

4. Yrityspäivä Konkreettisiin toimiin ohjaava ”Business, Trend and Design” -iltapäiväseminaari valottaa muotoilun ja trendien vaikutusta liiketoimintaan.

Yrityspäivä 23.2.2012 Lappia-talossa.

5. DesignBrunssi Lappilaista lähiruokaa Rovaniemi Design Weekin päätteeksi.

Sunnuntaina 26.2.2012. www.rovaniemidesignweek.fi

www.wdchelsinki2012.fi – DESIGN 2012

30341803.indd 61

61 13.1.2012 9:20:41

UUSI LAIVA VUONNA 2013!

Uudessa matkustajalaivassa yhdistyvät upea muotoilu ja vihreät arvot

Vårt nya passagerarfartyg kombinerar design med gröna värderingar Muotoilulla ja käyttömukavuudella on suuri merkitys matkustajiemme arjessa sekä tulevien risteilyalusten kehityksessä. Uuden laivahankkeen kautta pääsemme yhdistämään kotimaisen suunnittelun huippuosaajat ja risteilymatkailun täysin uudella tavalla. Siksi Viking Linen pääyhteistyökumppanuus World Design Capital Helsingin kanssa on ollut luonnollinen ja toimiva ratkaisu.

Design och användarvänlighet har stor betydelse i våra resenärers vardag och i utvecklandet av framtidens kryssningsfartyg. I vårt nya fartygsprojekt har vi möjlighet att kombinera den kunskap verkliga toppnamn inom finländsk formgivning besitter med kryssningsresande på ett helt nytt sätt. Det är därför naturligt att Viking Line är en World Design Capital Helsinki 2012 huvudsamarbetspartner.

Haluamme risteilyn olevan inspiroiva kokemus.

Siksi valitsimme uuden laivamme yleisten tilojen suunnittelijaksi palkitun suomalaisen sisustusarkkitehtitoimiston dSign Vertti Kivi & Co. Muotoilu näkyy ja tuntuu laivalla vahvasti tunnelman

luojana sekä uusina palveluina. Laivamme uudentyyppinen ja muunneltava miljöö on räätälöitävissä moniin eri tunnelmiin ja tarkoituksiin.

Avarat tilat ja suuret ikkunapinnat tuovat saariston käsinkosketeltavan lähelle. Palveluita ja tiloja suunniteltaessa myös esteettömyys on ollut tärkeä tekijä.

Vi vill att det skall vara inspirerande att åka på kryssning. Den prisbelönta finska inredningsarkitektbyrån dSign Vertti Kivi & Co står för designen i det nya fartygets samtliga publika utrymmen. Designen återspeglas i såväl stämningen på fartyget som i planeringen av nya upplevelser ombord. Fartyget erbjuder en ny, modifierbar miljö som kan skräddarsys enligt önskad stämning och för olika ändamål. Med öppna utrymmen och stora fönsterytor accentueras närheten till skärgården. Även tillgänglighetsaspekterna har haft en central roll i planeringen av fartygets utrymmen och tjänster.

Laivan polttoaineeksi on valittu nestemäinen maakaasu eli LNG, jota käytettäessä laiva täyttää EU:n tulevat päästömääräykset. Laivan runko on hydrodynaamisesti optimoitu,

jotta saaristoa rasittava aallonmuodostus olisi mahdollisimman vähäistä. Uuden äänenvaimennustekniikan ansiosta laiva on paitsi yksi vihreimmistä myös yksi hiljaisimmista matkustaja-aluksista koko maailmassa!

LNG, d.v.s. flytande naturgas, är ett av bränslealternativen för det nya fartyget. Genom att använda LNG uppfylls även EU:s kommande utsläppsdirektiv. Skrovet är hydrodynamiskt optimerat för att minimera vågbildningen och med den nya ljudisoleringstekniken är fartyget inte bara ett av de grönaste utan också ett av de mest tystgående passagerarfartygen i hela världen!

Pääset seuraamaan hankkeemme edistymistä uusilla verkkosivuillamme www.nb1376.com På vår nya interaktiva webbplats www.nb1376.com kan du följa hur projektet framskrider!

www.vikingline.fi 30341803.indd 62

13.1.2012 9:20:41

Lyhyesti V A S T U U

COCOA

Filmituotantoyhtiö Cocoan Creative Director Taito Kawata ohjaustyössään.

I N D E X:

VIDEOHENKILÖKUVIA

INDEX: AWARD 2011 -NÄYTTELY HELSINGISSÄ I T K Ö

M N

H E I,

Ä P

IS

?

TA

D E S I G N TEKSTI ANTTI J. PELTONEN

S TÄ Miten designilla voidaan parantaa ihmisten IE T arkielämää kaikkialla maailmassa?

DesignKysymykseen saadaan konkreettisia pääkaupunkivas­tauksia toukokuussa, kun INDEX: tuotteita Award 2011 -ulkoilmanäyttely saapuu voi ostaa Helsinkiin.

Finnish Design Keskuskadulle pystytettävä ilmaisShop -verkkokaupasta. näyttely esittelee 60 kansainvälistä muotoilijaa, joiden työt kilpailivat viime vuonna maailman suurimmasta elämänlaadun parantamiseen tähtäävästä designpalkinnosta eli INDEX: Award 2011 -palkinnosta.

Palkinnon myöntää INDEX:, tanskalainen voittoa tavoittelematon muotoilujärjestö, joka pyrkii edistämään design-ajattelua sekä suunnitteluprosessien käyttöönottoa maailmanlaajuisesti. Näyttelyssä paneudutaan esimerkiksi ilmastonmuutoksesta johtuviin haasteisiin ja ongelmiin.

Ä

A U P U N ÄK G

INDEX: Award 2011 -ulkoilmanäyttely Helsingin Keskuskadulla 10.5.-10.6.2012

3

X AJATUS

1. Oletko koskaan miettinyt, miten lämpenevät talvet vaikuttavat meihin suomalaisiin ja luontoon? Miten kasvit ja eläimet selviävät tai joutuvat muuttamaan tapojaan, jos lumi katoaa? Lisääntyykö kaamosmasennus, kun valkoisia hankia ei enää ole piristämässä mieltämme?

2. Voiko ihminen siirtää kasveja kasvamaan paikasta toiseen? Kysymys on aiheellinen, kun ilmastonmuutos etenee nopeammin kuin kasvit ehtivät siihen sopeutua. Kukka ei voi kiivetä vuorenrinnettä ylös paremmille asuinmaille, joten tulisiko ihmisten auttaa sitä?

Hieman alle kaksi minuuttia. Sen pituisia ovat filmituotantoyhtiö Cocoan designpääkaupungille tekemät videot, joissa eri alojen muotoilijat kertovat arjestaan.

Välillä haastateltavat puhuvat suoraan kameralle.

Välillä kamera kiertää ympäri huonetta, näyttää työtilaa, ateljeeta tai muistivihkoa. Videoilla vilahtaa grafiikoita tai tuokiokuvia Helsingistä. Taustamusiikki on instrumentaalista ja rauhallista. Kuin katsoja olisi hississä, taitavasti leikatun filmin vietävänä jonnekin.

Videoiden tarkoituksena on nostaa monipuolisesti esiin myös vähemmän tunnettuja suomalaissuunnittelijoita. Mukana on esimerkiksi ruotsalaisen kauppakorkeakoulun palvelusuunnittelun professori Christian Grönroos, jota moni ei muotoilijaksi heti edes luokittelisi. ”Palvelusuunnittelu on hyvin erilaista perinteiseen designiin verrattuna. Kyse on prosesseista, ei esineistä”, Grönroos sanoo videolla.

Muotoilijaksi kokee itsensä myös Cocoan Creative Director Taito Kawata, 28, yksi videohenkilökuvien ohjaajista. ”Lyhyenkin elokuvan tekeminen on kuin mikä tahansa suunnitteluprosessi.”

Tutustu muotoilijoiden arjesta kertoviin videoihin: http://vimeo.com/ wdchelsinki2012/videos

3. Palveleeko luonto meitä? Kasvit ja maaperä pidättävät vettä, vähentävät melusaastetta ja puhdistavat ilmaa myös kaupungissa. Luonto tuottaa palveluita, joten olisiko meidän syytä oppia laskemaan niiden arvo, jotta emme tuhoaisi kaikkea, ennen kuin on myöhäistä?

Näitä ja monia muita kysymyksiä pohditaan Helsingin Yliopiston Globaalimuutos-projektissa, joka tuo tieteen ihmisten lähelle muun muassa seminaarein ja taiteiden keinoin.

Helsingin yliopiston designpääkaupunki-blogi: http://blogs.helsinki.fi/wdc-2012

www.wdchelsinki2012.fi – DESIGN 2012

30341803.indd 63

63 13.1.2012 9:20:42

K A S V U Tekijät

”Muotoilu tarjoaa sattumaa ja ennakkoluulottomuutta kultivoivan alustan ympäristön, yhteiskunnan ja itsensä kehittämiselle.

Se on tehokas työkalu uuden ajattelun sekä paremman maailman ja tulevaisuuden rakentamisessa. Graafisen suunnittelun keskiössä on viestinnän, identiteettien ja palveluiden muotoilu.

Merkityksellisintä muotoilussa on monialainen osaaminen, yhteistyö ja kokonaisvaltainen näkemys designista, ihmisistä ja tulevaisuuden mahdollisuuksista.”

Teemu Suviala, 35, on luova johtaja Kokoro & Moi -toimistossa, joka on suunnitellut designpääkaupungin visuaalisen ilmeen.

Alkuvuodesta 2012 Grafia valitsi Kokoro & Moin Vuoden Graafikoksi. www.kokoromoi.com

64 30310920.indd 64

DESIGN 2012 – www.wdchelsinki2012.fi

13.1.2012 9:23:01

Muotoilun merkitys Designin ammattilaiset kertovat, miksi muotoilu on tärkeää heille, meille ja yhteiskunnalle.

TEKSTI KATI ALA-ILOMÄKI KUVAT JUSSI SÄRKILAHTI

www.wdchelsinki2012.fi – DESIGN 2012

30310920.indd 65

65 13.1.2012 9:23:03

K A S V U Tekijät

”Olen kiinnostunut esineistä ja ilmiöistä, jotka ovat muovautuneet ajan kanssa sen sijaan, että joku olisi ne muotoillut. Vaikka designin nimissä on tehty myös räikeitä ylilyöntejä, niin muotoilun yhteiskunnallinen merkitys on valtava. Toivoisin, että tulevaisuudessa muotoilu nähtäisiin jo luonnollisena osana tätä maailmaa. Niin, ettei designin merkitystä tarvitsisi aina kirosanojen kera erikseen korostaa.

Varsinkaan silloin, kun oikeaa sisältöä ei ole.”

”Muotoilun yhteiskunnallinen merkitys on sidoksissa ihmisten määrään. Esimerkiksi kylissä tai pienissä kaupungeissa muodostuu yleensä luonnostaan tietty toimintamalli, jonka mukaan yhteisö toimii. Suurkaupungeissa vastaavaa ei tapahdu, koska väkimäärä on niin valtava. Erityisesti silloin tarvitaan yhteistyötä eri tahojen kesken. Ja tässä yhteistyössä designajattelulla on korvaamaton rooli. Tulevaisuudessa muotoilu tulee keskittymään ihmisten perustarpeiden turvaamiseen.”

Johan Olin, 37, on muotoilija. Olinin ja Aamu Songin Helsingin salat -projektissa muotoillaan uudestaan vanhoja suomalaisia design-klassikoita. http://com-pa-ny.com

Aamu Song 37, on muotoilija. Songin ja Johan Olinin Helsingin salat -projektissa muotoillaan uudestaan vanhoja suomalaisia design-klassikoita. http://com-pa-ny.com

66 30310920.indd 66

DESIGN 2012 – www.wdchelsinki2012.fi

13.1.2012 9:23:04

”Vastuullisuus on bisneksen ytimessä, sillä vastuun avulla luodaan työllisyyttä ja vaurautta. Yritysten tulisi suoraan hyötyä vastuullisista valinnoista liiketoiminnassaan. Tätä hyötyä yritykset voivat saada viestinnän avulla, sillä tämän päivän kuluttajaa kiinnostaa yritysten yhteiskuntavastuu.

Se on mahdollisuus erottautua tiukassa kilpailutilanteessa.”

Jussi Korpikoski, 28, on toimitusjohtaja Verso Globessa, joka tarjoaa viestintäratkaisuja yrityksille. http://verso.info

”Minua kiinnostaa ajatusleikki siitä, miten ja mitä ihminen rakentaisi kaupungissa, jos hän saisi päättää asiasta ilman byrokratiaa. Arvostan muotoilussa kekseliäitä, resurssien puutteesta syntyviä ratkaisuja. Esteettisellä tasolla pidän japanilaisesta tilasuunnittelusta ja naisten muodista.

Nostan hattua suunnittelijoille, jotka hallitsevat nämä edellä mainitut kaksi osa-aluetta.”

Tuomas A. Laitinen, 35, on taiteilija. Hänen Helsinki Underground -projektinsa tutkii installaatioiden ja elokuvan keinoin Helsingin maanalaista maailmaa. www.tuomaslaitinen.net

”Muotoilu on toimivaa arkea, kauneutta ja käytettävyyttä. Muotoilulla on myös yhteiskunnallinen merkitys – siinä tulee ottaa kantaa yhteiskunnallisiin haasteisiin, kuten väestön ikääntymiseen. Hyväksi muotoilijaksi voi kehittyä yhteistyökumppanien ja työtehtävien avulla, mutta kehittyminen vaatii myös avoimen yhteiskunnan, jossa koulutus ja tieto ovat helposti saatavilla.”

Susan Elo, 45, on kalustesuunnittelija, joka sai Teollisuustaiteen Liitto Ornamon Ornamo Design Awardin vanhuksille suunnittelemastaan Design Senior -kaluste- ja palvelukokonaisuudesta. www.susanelo.com

www.wdchelsinki2012.fi – DESIGN 2012

30310920.indd 67

67 13.1.2012 11:22:42

K A S V U Tekijät

68 30310920.indd 68

”Ihmisen ja esineen suhde on minusta kummallinen. Ne muodostavat kokonaisuuden, jossa mikään osa ei toimi yksinään. Minulle ei niinkään ole tärkeää se, luonko kalusteita, vaatteita vai autoja. Tärkeintä on, että saan tuoda muotoiluun oman näkemykseni. Opiskelin Taideteollisessa korkeakoulussa yhtä aikaa kaluste- ja vaatesuunnittelua. Monitaituruus ei ole kuitenkaan tavoitteeni. Minulle asioiden yhdistäminen ilman luokittelua on vain luonteva tapa työskennellä.”

”Kiinnostuin jo nuorena käsillä tekemisestä. Alan opinnot tekivät muotoilusta vakavan harrastuksen, ja ammattina se on kovaa työtä ja elämäntapa, joka edellyttää lapsellisen alkuinnostuksen säilyttämistä.

Yhteiskunnassa muotoilulla on myös kauneuden ulottuvuus. Muotoilu, kuten taidekin, pystyy parhaimmillaan ilmentämään asioita, joita ei osata kuvata sanoin. Ihmisellä on onneksi kyky ja herkkyys tuntea niitä, mutta niitä ei voi mitata.”

Naoto Niidome, 37, on kaluste- ja vaatesuunnittelija. Hän on mukana Vantaan taidemuseon näyttelyssä Kauneus – 6 näytöstä. www.vantaa.fi/taidemuseo

Nathalie Lähdenmäki, 37, on muotoilija-keraamikko. Hän on mukana Vantaan taidemuseon näyttelyssä Kauneus – 6 näytöstä. www.vantaa.fi/taidemuseo

DESIGN 2012 – www.wdchelsinki2012.fi

13.1.2012 9:23:07

”Design on yhteiskunnalle välttämätöntä.

Ilman sitä me olisimme luolaihmisiä.

Design on kuitenkin niitä asioita, jotka huomataan yleensä vasta sitten, kun ne puuttuvat tai ovat tehty huonosti.

Sain idean Beibamboosta kesällä 2007, kun tyttäreni syntyi kaksi kuukautta etuajassa. Hän kasvoi nopeasti, ja ihmettelin, mitä järkeä oli ostaa vauvanvaatteita. Ajatus vauvanvaatteiden vuokrapalvelusta sen sijaan tuntui loogiselta. Vuotta myöhemmin sain töistä potkut, joten tilanne Beibamboon perustamiselle oli otollinen. Beibamboon ideana on tehdä vastuullista bisnestä, ja haluan luoda siitä kansainvälisen yrityksen. Rahaa tulee jos tulee, mutta tunne siitä, että on mukana muuttamassa maailmaa, on korvaamaton.”

Nina Ignatius, 41, on vauvojen vaatevuokrauspalvelu Beibamboon perustaja. www.beibamboo.com

www.wdchelsinki2012.fi – DESIGN 2012

30310920.indd 69

69 13.1.2012 9:23:09

K A S V U Tekijät

”Muotoilun merkitys kasvaa arkisissa asioissa. Onnistuneesti muotoiltu oven-kahva kuvastaa ajatustani hyvin. Siihen tartutaan satoja kertoja päivän mittaan, mutta se ei tee itsestään sen suurempaa numeroa vaan antaa kulkijan keskittyä liikkumiseen.

Hyvä muotoilu auttaa meitä keskittymään oleelliseen ja tuo iloa ja kauneutta elämäämme.

Muotoilu auttaa sopeutumaan muuttuvaan maailmaan.”

Sari Lehtonen, 46, on arkkitehti ja mukana OpenHouseHelsinkiprojektissa, jossa järjestetään vierailuja Helsingin mielenkiintoisiin arkkitehtuurikohteisiin. www.openhousehelsinki.fi

”Lentomatkustaminen liittyy useimmiten mukaviin asioihin, kuten lomaan. Silti lentokenttä koetaan usein stressaavaksi ympäristöksi. HelsinkiVantaan lentoasemalla olemme kiinnittäneet entistä enemmän huomiota palvelumuotoiluun.

Mietimme esimerkiksi sitä, miten turvatarkastuksesta saisi miellyttävämmän kokemuksen.”

Johanna Metsälä, 40, on Finavian Customer Experience Manager. www.finavia.fi

70

DESIGN 2012 – www.wdchelsinki2012.fi DESIGN 2012 – www. wdchelsinki2012.fi

30310920.indd 70

13.1.2012 9:23:12

”Muotoilijan aarrearkku -opetuspaketin tarkoituksena on tuottaa lapsille onnistumisen elämyksiä designin avulla. Paketti jaetaan kaikkiin esikouluihin Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Kauniaisissa ja Lahdessa.

Muotoilukasvatus on tärkeää, sillä sen avulla lapsi oppii tekemään esimerkiksi ostopäätöksiä ja näkemään, miten muotoilu helpottaa arkea.

Samalla lapsi voi oppia jotain vaikkapa ympäristöarvoista. Uskomme, että kun lasta rohkaisee tiedostamaan valintojen merkitystä ja etsimään ennakkoluulottomasti vaihtoehtoja, luodaan vankat juuret uuden kasvulle.”

Jaana Brinck, 39, Reeli Karimäki, 45, Laura Rautkallio-Salminen, 37, Marjaana Jaranne, 36 ja Susanna Koponen, 39, ovat mukana Muotoilijan aarrearkku -hankkeessa. www.wdchelsinki2012.fi

wdchelsinki2012.fi – DESIGN 2012

30310920.indd 71

71 13.1.2012 9:23:13

K A S V U Yhteiskunta

Muotoilun vaihto-oppilaat Sitran Design Exchange -hanke pyrkii syventämään muotoilun ja julkishallinnon suhdetta. Sitran strategisen designin yksikön johtaja Marco Steinberg kertoo lisää.

TEKSTI MATTI RÄMÖ KUVITUS MATTI PIKKUJÄMSÄ

E

letään 1950-lukua tanskalaisessa pikkukaupungissa. Päättäjillä on ongelma: uimahallin kävijämäärät ovat lyhyessä ajassa romahtaneet. Paikallispoliitikot matkustavat tutkimaan hallin kuntoa. Ränsistynythän se on, he huomaavat, ja päättävät houkutella asiakkaat takaisin remontoimalla uimahallin perusteellisesti.

Remonttipalaveri alkaa. Arkkitehti esittelee poliitikoille bussiaikataulun. Arvio kuuluu: uimahalli on menettänyt kävijänsä siksi, ettei sinne kulje busseja sopiviin aikoihin. Pelkkä remontti ei tuo asiakkaita takaisin.

Sitran strategisen designin yksikön johtaja Marco Steinberg kertoo tämän tarinan, sillä se näyttää, minkälaisissa tilanteissa Sitran Design Exchange -hanketta tarvitaan. ”Kun monta ongelmaa limittyy, on tyypillistä, ettei niiden keskinäistä suhdetta hahmoteta. Silloin tartutaan tutuimpaan pulmaan kokonaisuutta ymmärtämättä.

Strateginen design on tapa avata monimutkaisia ongelmia. Kun ymmärretään systeemin eri osien yhteisvaikutus, pystytään kehittämään kokonaisuuden kannalta toimiva ratkaisu”, Steinberg sanoo.

72 30341847.indd 72

DESIGN 2012 – www.wdchelsinki2012.fi

13.1.2012 9:24:10

Iittalan, Marimekon ja Nokian kotimaassa on totuttu röyhistelemään design-­ saavutuksilla. Suomessa on kuitenkin pidetty yllä suppeaa ja esinekeskeistä käsitystä designista. ”Suomen kielessä puhutaan erikseen muotoilusta ja suunnittelusta. Design on molempia”, Steinberg sanoo.

KULTTUURI KOHTAA NUMEROT

”SUOMEN KIELESSÄ PUHUTAAN ERIKSEEN MUOTOILUSTA JA SUUNNITTELUSTA. DESIGN ON MOLEMPIA.”

Strateginen design tarkoittaa päätöksen­ teon muotoilua. Siinä etsitään kokonaisuuden kannalta oikeat kysymykset, jotka ohjaavat toimintaa ratkaisua etsittäessä.

Steinbergin mielestä strateginen design voi olla työkalu monimutkaisten ongelmien, kuten eurokriisin tai ympäristökysymysten selvittämiseksi. Kummankin ongelmakokonaisuuden hahmottaminen vaatii syvää ymmärrystä vaikeasta alasta, joten mitä annettavaa designin ammattilaisilla voisi olla?

Paljonkin, Steinberg uskoo.

Entinen Harvardin yliopiston arkkitehtuurin apulaisprofessori jakaa designammattilaisten vahvuudet neljään osaan: koko systeemin laajuista ymmärrystä vaaliva toimintakulttuuri, tottumus vastata projekteista koko niiden elinkaaren ajan, kyky visualisoida ongelmia ja tuottaa ihmiskeskeisiä ratkaisuja. ”Kaikkien designereiden pitää ymmärtää mittakaavojen keskinäisiä suhteita. Yhteen tilaan sopiva tuoli ei aina sovi toiseen. Vastaavasti ihmisten toiminnassa on huomioitava erilaiset kulttuurisidonnaiset ulottuvuudet”, Steinberg sanoo.

Strategisessa designissa tavoitteena on yhdistää kulttuurinen ymmärrys ja numerot. Näin koko systeemi, jossa projektit toteutetaan, tulee huomioitua.

Steinberg piirtää fläppitaululle karkean kartan. Sen on määrä symbolisoida Napo­ leonin Venäjälle tekemää sotaretkeä kuvaavaa karttaa ja visualisoinnin merkitystä ongelmien hahmottamisen työkaluna. ”Kartasta näkee samaan aikaan taistelujen, sään ja maaston vaikutuksen sodankäyntiin. Siitä huomaa esimerkiksi sen, että sotilaiden määrä pienenee merkittävästi joka kerta, kun joukko ylittää joen.”

Jos monen muuttujan yhtälö purettaisiin taulukoksi, kokonaiskuva sodankäynnin todellisuudesta hämärtyisi. Steinbergista sama ongelma vaivaa monimutkaisen tiedon käsittelyä.

www.wdchelsinki2012.fi – DESIGN 2012

30341847.indd 73

73 13.1.2012 9:24:13

RAMI LAPPALAINEN

K A S V U Yhteiskunta

Jyväskylässä syntynyt Marco Steinberg, 43, on tehnyt näyttävän kansainvälisen uran. Hän valmistui arkkitehdiksi Rhode Island School of Designista ja on työskennellyt Harvardin yliopistossa arkkitehtuurin apulaisprofessorina. Yhdysvalloissa pitkään asunut Steinberg ehti työskennellä myös museo- ja teatterialalla ennen kuin siirtyi vuonna 2008 Sitran strategisen designin johtajaksi.

TUTUSTU MYÖS: • Ready Steady GO! Finland Kaksivuotisessa ohjelmassa synnytetään uusia tuote- ja palveluinnovaatioita. www.lahtisbp.fi • Helsinki Design Lab Tavoitteena on edistää strategisen designin osaamista ja verkottumista julkisella sektorilla. www.helsinki­ designlab.org • Cloud City Kehitysprojekti pohtii monimuotoisen rakentamisen mahdollisuuksia Etelä-Helsingin Merikortteliin. www.cloudcity.fi

74 30341847.indd 74

”Päättäjät katsovat lukemattomia Exeltaulukoita ja raportteja, joissa tiedot ovat erillään ja vaikeasti lähestyttävässä muodossa. Niistä tiedoista heidän pitäisi muodostaa kokonaiskuvia. Design-ammattilaiset kykenevät visualisoimaan monimutkaisia ongelmia ja siten tarjoamaan uusia työkaluja niiden ymmärtämiseen.”

Steinberg uskoo, että visualistin lisäksi jokaisessa design-osaajassa tulee asua myös etnografi. Sen avulla design-osaaja tuntee ympäristön, johon hänen suunnittelutyönsä tulos istutetaan. ”Jos ratkaisut eivät sovi ympäröivään kulttuuriin, niistä ei tule merkityksellisiä tai kestäviä.”

Kaikkien näiden näkökulmien lisäksi design-ammattilaiselta vaaditaan kykyä seurata hanketta ideasta valmistumiseen saakka. ”Varsinkin julkisella sektorilla on se ongelma, että yksi porukka ideoi, mutta sitten tuotanto siirtyy tehokkuuden nimissä kokonaan toiselle porukalle. Asioiden kytkökset eivät kuitenkaan ole lineaarisia, ja kokonaisymmärrys kärsii siirtymistä.”

LIIAN VÄHÄN OSAAJIA Strategisen designin osaajan tulisi siis hallita design-ammattilaisten toimenkuvat sekä ymmärtää kattavasti talouden tai ilmastotutkimuksen kaltaista erikoisalaa, tai mitä hyvänsä hänen projektinsa sattuukin käsittelemään.

Missä tällaisia superosaajia koulutetaan?

Ei missään. ”Suuri osa koulutuksesta valmistaa ihmisiä tarkkaan rajattuihin ammattikuntiin, eikä tavoitteena ole ymmärryksen jalostaminen. Pula strategisen designin osaajista on ongelma koko maailmassa. Erityisesti julkishallinnossa työskennelleet designerit ovat harvassa.”

Sitra pyrkii täyttämään yliopistojärjestelmän jättämän aukon. Rahaston käynnistämä Helsinki design lab -hanke luo design-osaajille, poliitikoille ja virkamiehille yhteisen keskustelufoorumin. Design Exchange -ohjelma pyrkii puolestaan syventämään designin ja julkishallinnon suhdetta. Kokeilussa Sitra auttaa kahta ministeriötä ja kahta kunnallistason virastoa rekrytoimaan organisaatioonsa design-ammattilaisen. Kokeiluun ovat lähtemässä mukaan Työ- ja elinkeinoministeriö, ympäristöministeriö, Lahden kaupunkisuunnitteluvirasto ja Helsingin sosiaalivirasto. ”Designerit työskentelevät vuoden ajan organisaatioiden omina työntekijöinä”, Steinberg sanoo.

Design Exchange -ohjelmalla haettujen strategisen designin-osaajien roolina on olla valistuneita virkamiehiä. Steinberg vertaa ohjelmaa vaihto-oppilasjärjestelmään: Perimmäisenä tehtävänä on rakentaa uudenlaisia siltoja kulttuurien välille. ”Moni virkamies pitää designia höpöhöpönä ja design-ammattilaiset virkakoneistoa harmaana ja jäykkänä. Yhteistyön kautta designerit voivat kuitenkin oivaltaa, miten paljon osaamista ja innovaatiokykyä virastoissa on. Virkamiehillä on mahdollisuus seurata designereiden kommunikaatio-osaamista. Pitkän tähtäimen tavoitteena on luoda julkishallinnon yksiköihin pysyviä design-tiimejä”, Steinberg sanoo.

Steinberg haluaa kuroa eron kiinni alojen välillä, sillä designereilla on kykyä yhdistää arvoja ja numeroita ja toimia tilanteessa, jossa suunnitelmia on tehtävä vajavaisen tiedon pohjalta. Sitä osaamista tarvitaan, kun julkishallinto valmistautuu edessä oleviin haasteisiin. n www.sitra.fi

DESIGN 2012 – www.wdchelsinki2012.fi

13.1.2012 9:24:13

PUU ELÄÄ.

Tuoli ohuesta, kevyestä lämpömuotoiltavasta vanerista.

Komposiittiterassi kestävästä kierrätysmateriaalista.

Olohuoneen seinä hienosahatusta struktuuripaneelista.

Uusia materiaaleja. Esteettisiä arvoja.

Ja ekologisesti vastuullisia valintoja.

Puu elää. Tässä ajassa.

Tunnetko sen uusimmat mahdollisuudet muotoilussa? www.upm.fi

UPM LIVING valmistaa kestäviä, kauniita ja kierrätettäviä puupoh­ jaisia tuotteita kodin sisustamiseen, talojen ja pihojen rakentamiseen.

Uutuuksia on luvassa designpää­ kaupunkivuoden 2012 aikana.

UPM_WDC_230x280mm_0712.indd 1 30275094.indd 75

Kestävästä kierrätysmateriaalista valmistettu UPM ProFi Deck ­terassilauta sai vuonna 2010 arvostetun Green Good Design Awardin, joka myönnetään parhaille kestävän kehityksen periaatteita noudattaville tuotteille.

UPM Grada on uusi, vallankumouksellinen vaneri. Siitä voidaan valmistaa entistä ohuempia, kevyempiä ja kestävämpiä huonekaluja. Tuote lanseerattiin touko­ kuussa 2011 Kölnin Interzum­messuilla esittelemällä Mikko Laakkosen suunnit­ telema Kaava­tuoli.

7.12.2011 16.03 13.1.2012 9:24:49

T I L L V Ä X T Barn

En varning innan vi kliver på: barnhuset i Bastviken i Esbo liknar inget annat vi sett.

Det är ett hus som slår knockout på besökaren.

Huset som får alla att dra på smilbanden TEXT SUSANNA ILMONI FOTO ROBERT LINDSTRÖM

B

yggnaden som hyser både daghem och barn� rådgivning kittlar alla sinnen, utmanar fanta� sin och får besökaren att dra på smilbanden så att det nästan gör ont. Bastvikens barnhus i syd� västra Esbo är ett konkret bevis på att kvalitetsarkitektur kan vara kul.

Barnens och personalens behov har helt enkelt fått styra, säger arki� tekten Samuli Miettinen på arki� tektbyrån JKMM. ”������������������������������� Huset är en fysisk användarpor� tal för verksamheten.”

Här ges leken utrymme, liksom den intelligenta kreativiteten. Här kan berättelserna ta plats, allego� rierna växa och lustiga detaljer ympas smidigt in i den tekniska

76 30341843.indd 76

referensramen­ av elektricitet, ven� tilation och uppvärmning.

Daghemsföreståndare Leena Ky� rönen har varit involverad i pla� nerings- och byggprocessen sedan starten 2007 och vet exakt vad man får för 5,7 miljoner euro. ”�������������������������������� Det här är ett väldigt annorlun� da daghem.”

Nu hoppas husets upphovsma� kare och användare att fler ska låta sig inspireras. ”Jag efterlyser större risktagning och fler okonventionella lösningar.

Alltid behöver det inte hänga på pengarna. Vi sparade in 1,5 miljo� ner euro på bygget genom att nog� grant se över alla arbetsmoment och utnyttja fantasin”, berättar Samuli Miettinen. n

Eerika (till vänster), Tuomas och Noora älskar att leka i gröna jättedonitsar.

Wow-ringarna är egentligen traktorhjul som klätts med filttyg.

Ett mellanmål från fågelperspektiv. Tack och lov finns det inga måsar inomhus som kan dyka ner på smörgåsarna. Vid bordet sitter Axel (från vänster), Rasmus och Noora.

DESIGN 2012 – www.wdchelsinki2012.fi

13.1.2012 9:25:42

Daghemmets tre ingångar är havs-, rymdeller jordinspirerade. Konstnären Aimo Katajanmäki stod en månad på en hög ställning för att pryda ljustornen i tamburtaken. Få daghem kan stoltsera med handgjorda freskomålningar.

Färgerna, formerna och materialen i Bastvikens barnhus är inspirerade av omgivningen; av klipporna, havet och trädbeståndet.

Grönt, brunt och granitrött syns överallt i daghemmet.

Under tvättstället i de öppna skötrummen finns det skjutbara bräden att stå på för barnen så att de når upp till kranen. Alex sköter handhygienen noggrant.

Elli sköter viktigt kontorsjobb, men har också andra lekar på sin repertoar.

– Jag tycker om att bygga kojor under bordet. Av filtar.

Eller så leker vi tafatt.

Jag springer ganska fort. Och så brukar vi leka hemmalekar.

Husets finska arbetsnamn "Mato matala" är lånat ur Richard Scarrys kända barnböcker. Dagge Mask heter han på svenska och som en fet larv ser huset ut från gårdssidan, medan den vita fasaden i tegel är betydligt mer murlik eller borglik från gatusidan. 85 barn leker nu i det finska daghemmet och personalen uppgår till 15 personer.

Det finns alternativ till fula torkställ.

Det här är vardagsinnovationer när de är som bäst. Metallpinnarna kan lösgöras från väggen för att tvättas. Inredningsarkitekten Päivi Meuronen, byggnads-ingenjören Katja Peltola-Metsälä och föreståndaren Leena Kyrönen har tillsammans förverkligat flera aha-upplevelser.

Den amfiteaterlika gården är sparsmakad och bullerfri. Alla redskap och ställningar är stadigt förankrade i underlaget. Det enda lösa materialet är sanden i sandlådan.

Utebelysningen som bygger på sex svamplika ställningar är designad av Sara Leino på företaget Ramboll.

Undertill är ljusställningarna målade i pärlemorskimrande strukturfärg och dessutom finns det lampor i det omgärdande staketet som ytterligare bidrar till en effektfull upplevelse.

Fönstren når ända ner till golvet, vilket är behändigt om man är lite på en meter lång och vill följa med hackspetten i trädet utanför eller titta på ekorren som leker i tallen. Eller så kan man bara linda in sig i gardinen och leka kurragömma som Louna.

www.wdchelsinki2012.fi – DESIGN 2012

30341843.indd 77

77 13.1.2012 9:25:45

MITÄ FORTUM VOISI TIETÄÄ DESIGNISTA? Mikä yhdistää esimerkiksi käyttöesineitä,

Fortumin oman WDCH-ilmeen. Olemme oman

tilasuunnittelua ja energiaa? Ne on kaikki mietitty

alamme designyritys.

niin, että kun ne toimivat, niin ne vain toimivat ilman, että niihin edes kiinnittää huomiota.

Sen kunniaksi olemme luoneet joukon Fortum Virtaamoja – paikkoja, joissa voit ladata itsesi

Me Fortumissa arvostamme toimivuutta arjessa.

elämyksillä.

Onhan meillä talo täynnä luovia ihmisiä, jotka kehittävät jatkuvasti uusia tapoja tuottaa ja

Liity nyt Virtaamo by Fortum -Facebook-ryhmään,

hyödyntää energiaa mahdollisimman tehokkaasti

ja katso lista Virtaamoista, samalla olet mukana

ja ekologisesti. Samat ihmiset ovat luoneet myös

ainutlaatuisten elämysten arvonnoissa.

P OW E R E D BY F O RT U M

30275207.indd 78

LATAA ITSESI ELÄMYKSILLÄ

13.1.2012 9:27:15

KATARINA SILTAVUORI

Lyhyesti KASVU

KYSYMYS: Tomas Träskman

? ” SYYSKUISTA MUOTOILUA Helsinki Design Week 2012 on syksyn tärkein muotoilutapahtuma Suomessa.

Seminaareja, näyttelyitä, näytöksiä, työpajoja, virallisia sekä satunnaisia kohtaamisia ja paljon muuta.

Sitä kaikkea on tarjolla syyskuussa 2012, kun Helsinki Design Week valtaa Helsingin. Tänä vuonna muotiiviikon suunnittelusta vastaa kansainvälinen työryhmä, johon kuuluvat lontoolainen designkuraattori Jane Withers, suomalainen designkriitikko Kaj Kalin, saksalaisen brandiviestintätoimisto Gannacan perustaja Christoper Peterka, Lontoon Suomi-instituutin kulttuurijohtaja Hanna Harris sekä kestävään ja omaehtoiseen yhteisöjen kehittämiseen erikoistuneen brittiläisen Clear Villagen Thomas Ermacora.

Luvassa on arvatenkin jotain uutta ja erilaista, mutta mitä? ”Syksyn teemana on sosiaalisten innovaatioiden toteuttaminen osallistavan muotoilun avulla. Muotoilijoista tulee muutoksen välikappaleita, jotka antavat muillekin kuin ammattilaisille mahdollisuuden leikkiä leluillaan”, Ermacora sanoo. ”Emme siis pelkästään esittele designia, vaan pyrimme löytämään uusia tapoja olla hyödyksi yhteiskunnalle ja itse kaupungille.” www.helsinkidesignweek.com www.habitare.fi Helsinki Design Week 12.9.–16.9.2012 Tulli- ja pakkahuoneella sekä Kaapelitehtaalla. Suomen suurin huonekalu-, sisustus- ja designtapahtuma Habitare järjestetään samaan aikaan Helsinki Design Weekin kanssa.

ADC tarkoittaa Alternative Design Capitalia, eli Vaihtoehtoista designpääkaupunkia. ADC on verkosto, jonka tavoitteena on mahdollistaa vaihto­ehtoisten, muotoilun vapaan kentän toimijoiden hankkeita. Designpääkaupunkivuoden hankkeista suurin osa nimittäin toteutetaan isojen toimijoiden, kuten museoiden ja yliopistojen, kanssa. Aluksi myös tavallisilla kansalai­ silla oli mahdollisuus suunnitella projekteja.

Tästä syntyi jonkin verran kielteistä keskustelua World Design Capital Helsinki 2012 -hanketta kohtaan. ADC:n avulla halusimme kääntää tuon energian myönteiseksi, luovaksi voimaksi.” www.adc2012.org Tomas Träskman on taidehistorioitsija ja taiteen ja muotoilun sekatyöläinen.

JÄÄKIEKKODESIGNIA Urheilun kiehtova maailma on myös designin maailma.

Jääkiekossa, Suomen suosituimmassa lajissa, muotoilulla on oma merkityksensä esimerkiksi varusteiden, peliareenoiden ja jopa jään suunnittelussa, sekä tietysti kaukalon rakentamisessa. Niin sanotun ”turvakaukalon” reunat ja pleksilasit joustavat taklausten voimasta, mikä laskee pelaajien loukkaantumisriskiä huomattavasti.

Design tuo siis jääkiekkoiluun turvallisuutta, niin huippu- kuin junnutasollakin. Design tekee urheilusta myös hauskempaa pelaajille, valmentajille ja katsojille.

Ja kuten moni muotoilun ystäväkin varmasti muistaa, Helsinki isännöi keväällä 2012 jääkiekkoilun MM-kisoja.

Niiden järjestelyissä on osaltaan mukana myös designpääkaupunki. Syy yhteistyölle on selvä.

Minkä tahansa suurtapahtuman onnistuminen nojaa poikkeuksetta hyvään suunnitteluun.

Konreettisesti muotoilulla voidaan kehittää vaikkapa MM-otteluiden televisointiformaattia. Myös pelitapahtumien tilastointi ja tiedon edelleen analysointi ovat alueita, joissa designilla on roolinsa. Lätkä on designia.

Niin kaukalossa kuin sen ulkopuolellakin. www.finhockey.fi

www.wdchelsinki2012.fi – DESIGN 2012

30341807.indd 79

I S TO C K

HDW

Mikä on ADC?

79 13.1.2012 11:24:28

© Nokia 2011.

yttö ä n en

in oko iä k i r Suu ppäim toilu o ä Ei n äs mu opeus n lik Tyy maton o Usk ain

ssä ä ä v np ki e k i s a k K etu k s ko ia N9 Nok

30275185.indd 80

13.1.2012 9:29:11

SUSA JUNNOLA

Lyhyesti KASVU

NÄYTTELYT

Arjen aarteita – muotoilun minimaailmannäyttely tuo ajankohtaisimmat muotoilun ilmiöt Helsinkiin. Noin 20 maan muotoiluorganisaatiot esittelevät muotoilukonsepteja parempaan arkeen leikin, muistojen ja tarinoiden kautta.

Kenelle: Kaikille, jotka ovat kiinnostuneita siitä, mitä muotoilun maailmassa tapahtuu.

Missä: Suvilahti, Helsinki.

Milloin: 6.9.–16.9.2012.

Camouflage On näyttely, jossa nykytaiteen ja designin rajat sekoittuvat.

Kenelle: Kaikille, jotka ovat kiinnostuneita nykytaiteen ja muotoilun joskus ristiriitaisestakin suhteesta.

Missä: Kiasma, Helsinki.

Milloin: 15.6.–7.10.2012.

MIELIPIDE: Tyyne Pennanen

MUOTI ON BISNESTÄ

B R U N O S TA U B

T HUIPUT YHDESSÄ PAKETISSA

TEKSTIT KATI ALA-ILOMÄKI

Masters of A! on Aalto-yliopiston vuosittainen näyttelyja tapahtumafestivaali, joka syntyy sekä Taideteollisesta korkeakoulusta että kaupan ja tekniikan kouluista valmistuvien maistereiden graduista, diplomi- ja opinnäytetöistä.

Kenelle: Muotoilun ja muodin tulevaisuuden tekijöistä kiinnostuneille.

Missä: Lisätietoja www.mastersofarts.fi Milloin: 9.5.–3.6.2012.

Uudenlaisella konseptilla syntynyt SAWlehti yhdistää Suomen lahjakkaimmat lehdentekijät, muotisuunnittelijat, stailistit ja kuvaajat tämän hetken kovimpiin kansainvälisiin muodin huippunimiin.

SSAW esittelee maailmalla tunnustusta niittäneiden suomalaisten suunnittelijoiden kuten Heikki Salosen, Daniel Palillon ja Samu-Jussi Kosken uusimpia mallistoja ja sekoittaa joukkoon kansainvälisiä huippubrändejä ja -suunnittelijoita. Juttujen ja kuvasarjojen tekijät ovat muotivaikuttajia, jotka katsovat suomalaista muotia uudesta näkökulmasta. SSAW:ta on tekemässä muun muassa Vogue Hommes Japan -lehden ja Dazed & Confused -lehden valokuvaajia, kirjoittajia ja stailisteja.

SSAW ilmestyy 25.5.2012

”VUONNA 2010 RUOTSALAISET VEIVÄT VAATTEITA MAAILMALLE 1,3 MILJARDIN EURON EDESTÄ, ELI NOIN NELJÄ KERTAA ENEMMÄN KUIN MEIKÄLÄISET.”

ämän kolumnin kuvassa minulla on ylläni Samujin mekko. Samuji on muutaman vuoden ikäinen suomalainen muotibrändi, jota suunnittelee Marimekon entinen luova johtaja Samu-Jussi Koski.

Koski haluaa kansainvälistää bisneksensä, sillä Suomen pienillä markkinoilla se on vaatealan yrittäjälle elinehto – jos tavoitteessaan siis onnistuu.

Monet ovat yrittäneet samaa kikkaa aikaisemmin, laihoin tuloksin. Suomalainen vaatevienti on junnannut paikallaan yli kymmenen vuotta siitäkin huolimatta, että Suomi on täynnä talenttia.

Muodin mahdollisuuksia täällä ei kuitenkaan ole ymmärretty.

Toisin on Ruotsissa. Vuonna 2010 ruotsalaiset veivät vaatteita maailmalle 1,3 miljardin euron edestä, eli noin neljä kertaa enemmän kuin meikäläiset. Eikä se ole vaateketju H&M:n ansiota. H&M ei näy tässä luvussa ollenkaan.

Naapurimaassa on ymmärretty, että muoti on bisnestä, vientituote, joka luo työpaikkoja ja ropsauttaa verorahoja valtion kassaan. Muoti on myös mediaseksikäs ala, jolla on paljon huomioarvoa. Lisäksi muodin menestys työllistää muotisuunnittelijoiden lisäksi muidenkin luovien alojen ihmisiä – muun muassa muusikkoja, graafikkoja, valokuvaajia ja markkinointiväkeä.

Mutta se ei tapahdu ilman kansainvälistymistä.

Tällä hetkellä suomalainen muotiala tarvitsee sijoittajien ja lobaajien lisäksi ammattilaisia, jotka tuntevat kansainväliset vaatemarkkinat. Onneksi alan yrityksissä ja organisaatioissa jo keskustellaan näistä asioista.

Ehkä Suomi on maailman seuraava ­muoti-ihme?

Tyyne Pennanen on muodista kirjoittava toimittaja.

www.wdchelsinki2012.fi – DESIGN 2012

30341855.indd 81

81 13.1.2012 9:30:00

F A K TA

Näin designpääkaupunki syntyy World Design Capital Helsinki 2012 -hanke on monen toimijan ja tekijän summa.

TAUSTA

OHJELMA JA HANKKEET

TAUSTAYHTEISÖT

BUDJETTI

• Helsinki on vuonna 2012 maailman designpääkaupunki yhdessä Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja Lahden kanssa.

• Maailman designpääkaupungiksi valitaan yksi kaupunki maailmassa joka toinen vuosi.

Aikaisemmat maailman designpääkaupungit olivat Italian Torino 2008 ja Etelä-Korean Soul 2010. Vuoden 2014 designpääkaupunki on EteläAfrikan Kapkaupunki.

• Maailman designpääkaupungin valitsee hakemusten perusteella teollisen muotoilun maailmanjärjestö Icsid (International Council of Societies of Industrial Design).

• Helsingin designpääkaupunkivuoden 2012 tavoitteena on kaupunkilaisten arjen ja elinympäristön parantaminen sekä julkisten palvelujen ja yritysten toiminnan kehittäminen designin avulla.

• Kokonaisuudesta vastaa tarkoitusta varten perustettu Kansainvälinen designsäätiö.

• Ohjelmakokonaisuus sisältää noin 300 hanketta. Ohjelmaa on vuoden 2012 jokaisena päivänä.

• Noin puolet ohjelmasta on erilaisia kehittämishankkeita, joita esittelevät teemat Muuttuva kaupunki ja Uudet ratkaisut. Näissä hankkeissa designin eri muotoja käytetään poikkeuksellisen laajasti.

• Toinen puoli ohjelmasta on kaupunkilaisille, matkailijoille ja muotoilun vaikuttajille suunnatut tapahtumat. Ne on koottu teemoihin Tapahtumien vuosi, Näyttelyt ja ­Kohtaamiset.

• Lisäksi ohjelmaan kuuluu Julkaisuja ja sovelluksia.

• Ohjelma löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta www.wdchelsinki2012.fi/ ohjelma

• Viisi kaupunkia: Helsinki (595 000 asukasta), Espoo (252 000), Vantaa (203 000), Kauniainen (8 700) ja Lahti (102 000).

• Valtio: Työ- ja elinkeinoministeriö, Opetus- ja kulttuuriministeriö. Mukana myös muita ministeriöitä sekä Sitra ja Tekes.

• Yritykset: Designpääkaupunkivuosi on yksi suurimpia Suomessa koskaan toteutettuja yritysyhteistyöhankkeita.

Mukana on yhteensä 21 yrityskumppania.

• Yliopistot ja korkeakoulut: Aalto-yliopisto ja Helsingin yliopisto. Mukana myös pääkaupunkiseudun sekä Lahden ammattikorkeakouluja.

• Muotoiluorganisaatiot: Design Forum Finland, Ornamo, Grafia, SAFA.

• Projektibudjetti: 16 miljoonaa euroa (vuodet 2010–2013).

Tulot: kaupungit 6 miljoonaa euroa, valtio 5 miljoonaa euroa sekä yritykset ja säätiöt 5 miljoonaa euroa.

Menot: sisällöt 7 miljoonaa euroa, viestintä ja markkinointi 5 miljoonaa euroa, organisaatio ja muut kulut 4 miljoonaa euroa.

• Toimijoiden taloudellinen kokonaispanos on arviolta yli 50 miljoonaa euroa.

82 30341811.indd 82

DESIGN 2012 – www.wdchelsinki2012.fi

13.1.2012 9:33:51

PUUSTUDIO/AALTO-YLIOPISTON ARKKITEHTUURIN LAITOS

Paviljonki - Välipala keskellä kesäistä Helsinkiä Designpääkaupunkivuoden kohtaamispaikkana Helsingissä toimii toukokuusta syyskuun loppuun Paviljonki. Aalto-yliopiston opiskelijoiden suunnittelema puurakennus nousee Designmuseon ja Arkkitehtuurimuseon välissä olevalle tyhjälle tontille vapun jälkeen. Paviljongissa järjestetään kesän 2012 aikana monenlaista ohjelmaa. Esimerkiksi workshopeja, keskustelutilaisuuksia, näyttelyitä, päivätansseja sekä elokuvanäytöksiä. Paviljonki tunnetaan myös nimellä Välipala. Ehkä juuri siksi rakennuksessa toimii myös kahvila. Tervetuloa.

Paviljonki, Ullanlinnankatu 2–4, Helsinki, auki 10.5.–30.9.2012

Meidät löytää myös täältä: • www.wdchelsinki2012.fi • Facebook • Twitter • Tumblr • Lataa mobiilisovellus: www.wdchelsinki2012.fi/app • Tilaa uutiskirje: www.wdchelsinki2012.fi

30341811.indd 83

13.1.2012 9:33:52

W W W.W DCHE L SINK I2 012 .F I

W ORL D DE SIGN C A PI TA L HE L SINK I 2 012

Tiesitkö, että designpääkaupunki mahtuu puhelimeesi?

Lataa WDC Helsinki 2012 -mobiilisovellus osoitteesta W W W.W D C H E L S IN K I 2 0 12 . F I / A P P

CITIES OF HELSINKI, ESPOO, VA N TA A , K AUNI A INE N A ND L A H T I

30275248.indd 84

13.1.2012 9:34:41