Yrittäjänainen by Suomen Yrittäjänaiset ry

n e n i na 1/2013

YRITTÄJÄNAISTEN JÄSENLEHTI 7€

Allekirjoita Yrittäjänaisten kansalaisaloite! Yrittäjän jaksaminen puhuttaa

a n n a J oh Soilu muuttaa muotimaailmaa

Tule Yrittäjän Iltakouluun! Kumpi oli ensin – hyvinvointi vai menestys? Yrittäjän Iltakoulussa menestyksen ja hyvinvoinnin reseptejä. Tule kuulemaan menestyvän yrittäjän tarina omasta yrittäjyydestään. Tarinansa eri tapahtumissa kertovat Hans Välimäki, Pirjo Suhonen (Ivana Helsinki) ja Aku Syrjä (Akun Tehdas, Eppu Normaali). Jälki-istunnossa voit verkostoitua alueen muiden yrittäjien kanssa. Tervetuloa!

Iltakoulujen aikataulut

Yrittäjän Iltakoulun puhujina toimivat Hans Välimäki, Pirjo Suhonen (Ivana Helsinki) ja Aku Syrjä (Akun Tehdas, Eppu Normaali).

Yhteistyössä:

Tampere 11.2. I Joensuu 12.2. I Rovaniemi 13.2. I Pori 14.2. Jyväskylä 18.2. I Lappeenranta 19.2. I Oulu 20.2. I Lahti 20.2. I Loviisa 26.2. Helsinki 5.3. I Rauma 5.3. I Seinäjoki 6.3. I Kotka 6.3. I Lohja 7.3. Mikkeli 12.3. I Turku 13.3. I Järvenpää 14.3. I Kajaani 19.3. Kuopio 19.3. I Kokkola 19.3. I Hämeenlinna 20.3. I Vaasa 21.3. Ilmoittaudu www.lahitapiola.fi/iltakoulu

nainen

1/2013

Tässä numerossa

PÄÄTOIMITTAJA Heli Järvinen heli.jarvinen@yrittajanaiset.fi TOIMITUSSIHTEERI Juttuvinkit ja valmis aineisto Marjukka Parmes marjukka.parmes@yrittajanaiset.fi TOIMITUSNEUVOSTO Seija Estlander Heli Järvinen Marjukka Parmes Johanna Ratia Irina Siltanen Raija Tuominen TOIMITTAJA Seija Estlander Viestintätoimisto Estlander viestintatoimisto.estlander@ kolumbus.fi TAITTO Sinikka Jönsson Vinttikonttori Oy sinikka.jonsson@vinttikonttori.fi ILMOITUSVARAUKSET Markkinointi Tuuli T:mi Puh. 040 824 3820 raija.kivinen@markkinointituuli.net MEDIAKORTTI www.yrittajanaiset.fi KIRJAPAINO Punamusta Oy ISSN 0356-5254 JAKELU 10 000 kappaletta jäsenistölle, päättäjille, yhteistyökumppaneille ja sidosryhmille Suomen Yrittäjänaiset SYN on valtakunnallinen etujärjestö, joka ajaa yrittäjänaisten taloudellisia ja yhteiskunnallisia etuja. Yrittäjänainen-lehti ilmestyy vuonna 2013: 15.5., 13.9. ja 26.11. Löydät meidät myös Facebookista: yrittäjänaiset

: a n a m e Te kauneus, terveys ja hyvinvointi

JÄNAI

STEN

JÄSEN

LEHTI

7€

Alle Yrittäjän kirjoita kansalaisaisten aloite!

Yrittäjän jaksamin puhuttaa en

Johan na Soilu m

uutta muoti- a maailma a

Kannessa Johanna Soilu Kuva Emmi Virtanen / Valokuvaaja Iida Liimatainen & Co

Puheenjohtajan ja toimitusjohtajan terveiset 5

Kuva Reijo Ko irikivi/S tud io P. S .V.

LEHDEN TOIMITUS Suomen Yrittäjänaiset Kaisaniemenkatu 1 B a 74 00100 Helsinki Puh. 040 522 2252 Faksi 010 296 1169 www.yrittajanaiset.fi

nainen 1/2013

YRITTÄ

Tästä vielä puhutaan 6 Uutisia 7 Yrittäjän sosiaaliturva 8

YEL-työtulo on elämänturvan kivijalka

Eteran kysely yrittäjänaisille 9 Jaksaa, jaksaa, jaksaa 10–11

Supermiesefekti nostaa yrittäjän lentoon Työlle omistautuminen on tärkein voimavara Opit kantapään kautta

Auli Lukkarila puhuu jaksamisesta, s. 11

Nuori yrittäjänainen 12

Johanna Soilu tahtoo muuttaa muotimaailmaa

Talouskatsaus Petri Malinen 14 Talousnäkymät vaativat aktiivisia toimia Kentän kierros Marja-Helena Niemi 15

Paikallisyhdistykset ovat tärkeä tietokanava

Kentän kuulumisia 16–19 Eduskunnassa toimitusjohtaja Heli Järvinen, kansanedustaja Sari Sarkomaa ja Kaarina Jokinen, s. 6

Sinikka Lallukka I n

M e m o r iam

s. 25.4.1937 Kuopio

k. 19.12.2012 Espoo

Yhteiskuntatieteiden maisteri Sinikka ”Kikka” Aili Tellervo Lallukka (o.s. Miettinen) toimi Yrittäjänaisten Keskusliiton toiminnanjohtajana 1983–1998. Hänellä oli vankka järjestötausta ja hänen aikanaan liitto tehosti edunvalvontaa ja yhteydenpitoa kansanedustajiin. Lisäksi liitto panosti kansainväliseen toimintaan. Lallukka tunnettiin valoisana ihmisenä, joka tuli hyvin toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Suomen Yrittäjänaiset muistavat lämmöllä ja kunnioituksella Sinikka Lallukan muistoa.

Tarvitsetko rahoitusta yrityksen perustamiseen tai sen kehi�ämiseen? Finnvera voi rahoittaa aloittavaa tai toimivaa pienyritystä lainoin ja takauksin.

Finnveran rahoituksella eteenpäin!

Kysy lisää puhelinpalvelustamme 029 460 2580 www.finnvera.fi

TOIMITUSJOHTAJAN TERVEISET

P UHEENJOHTAJAN TERV E IS E T

Taipuu, vaan ei katkea?

Tytöille töitä

Suomalaisten naisten euro on yhä alakantissa verrattuna miesten euroon. Mutta naisyrittäjän tulotaso jää vielä pahemmin palkkatyötä tekevän tulotason alapuolelle. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö päätti nipistää omasta vuosipalkkiostaan ”kukin kohtuuden mukaan” -periaatteella. Ja kansa hurrasi! Mutta kuinka moni kansalainen hurraa suomalaisille naisyrittäjille heidän joustaessaan jatkuvasti Suomen hyvinvointiyhteiskunnan hyväksi? Tämän vuoden alusta voimaan tullut arvonlisäveron korotus, kotitalousvähennyksen alentaminen, kilometrikorvausten leikkaus ja monet, monet muut yksinyrittäjän tulokseen vaikuttavat ”yrittäjäjoustot” eivät ole omiaan nostamaan suomalaisia naisyrittäjiä tuloskuopasta. Tämän kehityksen myötä useammankin hallitusohjelman tavoite nostaa suomalaisen naisyrittäjyyden osuus reilusta 30 prosentista 40 prosenttiin jää toteutumatta. Ja ihan en ymmärrä sitäkään, että valtiovalta eläkeuudistusta kaavaillessaan on ensimmäisenä leikkaamassa Yrittäjänaisten myötävaikutuksella aikaansaadun leskeneläkkeen, sillä tämä eläke koskee niin nais- kuin mieseläkkeensaajiakin. Ehkä hallituksen ja eduskunnan tulisi kuunnella herkemmällä korvalla tasavallan presidentin puheita. Lainaankin lopuksi presidentin sanoja ”Työ on aina ollut suomalaiselle tärkeä asia niin toimeentulon lähteenä kuin elämän arvonakin. Kaikki työ on arvokasta, ja arvokasta on myös työn tavoittelu. Sen sijaan vaikeaa on ymmärtää sitä ajattelua, että tämä olisi oleskeluyhteiskunta, jossa tietoisesti jätetään omat mahdollisuudet käyttämättä ja odotetaan muiden kattavan pöydän.”

Enemmistö jäsenistöstämme ja kaikista suomalaisyrittäjistä on yksinyrittäjiä. Siksi tämä porukka on avainasemassa, kun pohditaan työpaikkojen ja työnteon määrän lisäämistä. Hallituksen asettamat työryhmät ja selvitysmiehet esittävät solkenaan erilaisia verotukia yritysten tutkimus- ja kehitystyöhön sekä business-enkeleitä vauhdittamaan startup-yrityksiä. Samalla koko ajan unohdetaan se, että suuri osa yrittäjistä paiskii töitä yksin, ilman verkostoja ja työtoveria. Moni näistä yksinyrittäjistä haluaisi jakaa työtaakkaansa, jos vain sen ensimmäisen työntekijän palkkaaminen olisi nykyistä helpompaa ja halvempaa. Mutta kun ei ole. Etenkään naista ei ainakaan kannata palkata, ellei ole valmis maksamaan vauvakuluja. Tilanne on aivan kestämätön naisia työllistävien yrittäjien sekä yksinyrittäjien näkökulmasta: toiset kantavat kulut vauvoista, yhteisistä tulevaisuuden turvistamme, ja toiset taas kärvistelevät töissään yksin uskaltamatta työllistää itselleen apua. Siksi sinun on aika toimia juuri nyt. Onko oikein, että työntekijöiden vauvat kuuluvat yrityksen liiketoimintaan? Onko oikein, että pojat vievät työpaikat tytöiltä vauvamaksujen pelossa? Jos vastaat EI ja haluat, että osallistumme vauvojen aiheuttamiin kuluihin yhteisvastuullisesti, käy allekirjoittamassa kansalaisaloitteemme pankkitunnuksin osoitteessa www.kansalaisaloite.fi. Nyt on toiminnan aika, siskot, joten hanki myös 10 ystävääsi allekirjoittamaan aloitteemme. Meillä on 6 kuukautta aikaa kerätä 50 000 nimeä ja siten pakottaa eduskunta päättämään asiasta. Nyt on aika hankkia tytöille töitä, sillä maksetaanhan tässä maassa päiväkodit, koulut ja tietkin yhteisistä verovaroista.

Sanotaan, että sitkeä suomalainen taipuu, vaan ei katkea. Kuitenkin meillä kaikilla, myös yrittäjänaisilla, on rajamme.

Kaarina Jokinen puheenjohtaja

Heli Järvinen toimitusjohtaja

TÄSTÄ VIELÄ PUHUTAAN

Kannustusta Namibian naisille

Te k s t i j a k u v a A n ne Au ra mo

Tampereen Yrittäjänaiset toteuttaa paraikaa ulkoasiainministeriön tukemaa Naisyrittäjyyden edistäminen Namibiassa – Naiselta naiselle -hanketta. Yhdistyksen puheenjohtaja Anne Auramo osallistui hankkeen tiimoilta Namibian matkalle.

Suutari Irene Rietz, ruoka-alan yrittäjä Susanna Kruger ja yrittäjäksi aikova Johanna Janser Namibian Keetmanshoopissa.

Matka pohjusti kolmivuotista hanketta. Se oli ennen muuta tutustumista yhteistyökumppaneihin sekä materiaalin ja yhteystietojen keruuta. Hankkeen yhteistyökumppanimme on paikallinen kauppakamari NCCI. Matkan aikana hankkeesta tiedotettiin NCCI:n tilaisuuksissa eri kaupungeissa. Namibia, kuten koko Afrikka, on kasvava markkina-alue ja siellä on paljon potentiaalia yritystoiminnalle. Naisen asema maassa on nykyisin periaatteessa vahva, mutta vasta noin kymmenen vuotta sitten tuli voimaan laki, jonka mukaan nainen voi omistaa jotain. Yhteiskunta ja yrityselämä ovat käytännössä hyvin miesjohtoisia. Yritystoiminnan aloittaminen ei ole liioin mutkatonta, sillä naisille suunnattua rahoitusta ei ole saatavilla kuten Suomessa. Hankkeemme tarkoitus onkin etsiä keino-

Yrittäjänaiset eduskunnassa Te k s t i j a k u v a S e i j a E s t l a nde r

Yrittäjänaiset kävivät Arkadianmäellä tapaamassa kansanedustajia. He nostivat kärkikysymyksekseen perhevapaakulujen tasaamisen laajalta veropohjalta. Kuulolla Keskustan kansanedustajat Juha Sipilä, Eero Reijonen ja Seppo Kääriäinen sekä avustaja Pasi Hovi.

ja, joilla naisten yrittämistä voidaan tukea niin, että namibialaiset itse aktivoituvat, koska he tuntevat parhaiten oman kulttuurinsa ja sen mahdollisuudet yritystoiminnan toteuttamiseksi. Me suomalaiset voimme puolestamme tarjota malleja ja ideoita siitä, miten me olemme yrityksiämme rakentaneet. Yrityskummitoiminnasta saadaan varmasti myös voimaa etenkin silloin, kun namibialaiset naiset toimivat kummeina toisilleen. Pirkanmaalla toimii myös kaksi muuta hanketta Namibiassa, joten Naiselta naiselle -hanke oli yksi osa matkaa. Viime toukokuussa NCCI:n väkeä vieraili puolestaan Tampereella tutustumassa suomalaisten toimintaan. NCCI:n johtaja Tulimeyo Kaapanda oli innostunut yrittäjänaisten yhdistystoiminnasta ja siitä, mitä tukea se voi naisille tarjota.

Jäsenkysely Mikkelissä

Te k s t i Soile Kuuva

Mikkelin Yrittäjänaiset teetti jäsenkyselyn. Kyselyyn vastanneet kokivat tärkeimmiksi järjestöön kuulumisen motiiveiksi verkostoitumisen, yhteisöllisyyden ja edunvalvonnan. Yli 70 prosenttia koki saavansa jäsenyydestä hyötyä myös omaan liiketoimintaansa. Liki 70 prosenttia jäsenistä on tyytyväisiä järjestön toimintaan, mutta myös kehitettävää löytyy. Jäsentiedottaminen koetaan riittäväksi, mutta esimerkiksi hallituksen toiminnasta ja jäseneduista haluttaisiin lisää tietoa. Yrittäjänaiset ovat jo ottaneet ensi vuoden toimintasuunnitelmaan mukaan kyselyssä esille nousseita asioita. Kyselyn toteutti Mikkelin ammattikorkeakoulun opiskelija Noora Lokonen. Kysely oli osa opinnäytetyötä, jonka aiheena oli naisyrittäjyys. Lisätiedot: skuuva@gmail.com

Yrittäjän työttömyysturva parani

Kuva Heli Järvinen

Työttömyysturvalakiin tuli muutoksia vuoden 2013 alussa. Yrittäjien työttömyysetuutta voidaan nyt maksaa, kun yritystoiminta on lopetettu tai tietyin edellytyksin, kun yritystoiminnassa työllistynyt henkilö ei enää työskentele yrityksessä. Uusi lakimuutos selkiyttää yrittäjien työttömyyskorvauksen saamista. Lain mukaan yrittäjän ei enää tarvitse luopua toimitiloista ja vaihto-omaisuudesta saadakseen työttömyysturvaa. Palkansaajaan rinnastettavan yrittäjän määritelmää muutetaan ja perheyrityksessä työssä olevalle varsinaisen yrittäjän perheenjäsenelle voidaan jatkossa maksaa työttömyysetuutta lomautusajalta. Yrittäjien työttömyysturvaa koskevat muutokset liittyvät hallitusohjelman tavoitteisiin selkeyttää liiketoiminnan keskeytysmahdollisuutta ja poistaa yrittäjien ja palkansaajien sosiaaliturvan perusteettomia eroja. Lisätiedot: www.tem.fi

Anne Hedemäki järjestösihteeriksi Valtiotieteiden maisteri Anne Hedemäki on nimitetty Suomen Yrittäjänaisten järjestösihteeriksi. Hänen päätehtäviään ovat yhteydenpito paikallisjärjestöihin sekä kokousten ja tapahtumien järjestäminen. Hedemäen saa kiinni numerosta 040 522 0077 ja sähköpostiosoitteesta anne.hedemaki@yrittajanaiset.fi

Olemme nyt Suomen Yrittäjänaiset ry

Kansalaisaloite vanhemmuuden kustannusten tasaamiseksi Vanhemmuuden kustannukset ovat valtava rasite naisia työllistäville aloille. Yksi vauva maksaa äidin työnantajalle noin 12 000 euroa. Tämä on iso tulppa nuorten naisten työllistymiselle ja valtava rasite naisvaltaisille aloille ja pienyrittäjille henkilökunnan palkkaamisessa. Kolme keskeisintä kuluerää ovat raskaudenaikaiset sairauspoissaolot, äitiyslomalla kertyvät lomarahat sekä sairaan lapsen hoitokulut. Siksi a) on aika siirtää vauvoista aiheutuvat vanhemmuuden kulut kaikkien yhteisesti maksettaviksi, sillä vauvat eivät aiheudu yrityksen toiminnasta b) on aika taata nuorille naisille ja miehille yhtäläiset mahdollisuudet työllistyä ilman, että työnantajan pitää pelätä naisen palkkaamisen merkitsevän vauvalaskua Ongelman ratkaisulla on polttava kiire, sillä Eläketurvakeskuksen mukaan seuraavan 10 vuoden aikana eläkkeelle lähtee peräti 670 000 henkilöä, mikä kääntää

UUTISIA

Suomen huoltosuhteen selvästi kilpailijamaita heikommaksi. Nykyjärjestelmän vuoksi naisten yritykset eivät liioin kasva, kansainvälisty eivätkä työllistä. Nyt käytössä olevan järjestelmän vuoksi nuoret naiset syrjäytyvät pätkätöihin, vaikka naiset suorittavat jo nyt suurimman osan kaikista akateemisista loppututkinnoista. Ruotsissa asia on ratkaistu jo vuosia sitten tasaamalla vanhemmuuden kulut verovaroin. Nyt meidän on aika saada vanhemmuuden kulut maksettaviksi samalla tavoin kuin rahoitamme päivähoidon, koulutuksen, tiet ja kirjastot, sillä vauvat ovat yhteinen tulevaisuuden turvamme. Suomen Yrittäjänaiset on kansalaisaloitteen tekijä ja sitä tukevat Naisjärjestöjen Keskusliitto, Suomen Yrittäjät, Akavan Erityisalat, Lapsiperheiden Etujärjestö, Suomen Yrittäjäsairaanhoitajat, Terveys- ja Sosiaalialan Yrittäjät ja Suomen Sairaankuljetusliitto. Allekirjoita kansalaisaloite osoitteessa www.kansalaisaloite.fi Varaa allekirjoittamiseen omat pankkitunnuksesi.

Yrittäjänaisten kansalaisaloitteen nimienkeruu starttasi Helsingistä Kolmen sepän patsaalta. Talkooporukan irtomahaisia ja mahattomia voimia Anne Hedemäki, Kari Bennert ja Heli Järvinen.

Yrittäjänaisten edunvalvontajärjestö on nyt virallisesti Suomen Yrittäjänaiset ry (SYN). Vuoden alusta nimensä vaihtanut järjestö ajaa sananmukaisesti yrittäjänaisten etuja ja pyrkii parantamaan näiden asemaa. – Palkansaajanaisen euro on tällä hetkellä 82 senttiä ja yrittäjänaisen euro vieläkin pienempi. Me haluamme siitä kokonaisen, toteaa yrittäjänaisten toimitusjohtaja Heli Järvinen. Lisätiedot: www.yrittajanaiset.fi

YRITTÄJÄN SOSIAALITURVA

YEL-työtulo on elämänturvan kivijalka Te k s t i S e i j a E s t l a nde r

Tuomas Jäntin mielestä yrittäjän kannattaa punnita riskit tarkkaan, mikäli aikoo tinkiä omasta elämänturvastaan.

YEL-maksut ovat verotuksessa vähennyskelpoisia. 88

Jäntti puhuu verbaaliakrobatian sijaan yrittäjän elämänturvasta, jonka perustana ovat YEL-vakuutus ja yrittäjän tapaturmavakuutus. Hän toteaa YEL-työtulon määrittävän yrittäjän eläkkeen ohella monia Kelan perusetuuksia, kuten sairauspäivärahan, äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan suuruuden. – Lisäksi jokaisella yrittäjällä pitäisi olla tapaturmavakuutus, vaikkei se yrittäjälle lakisääteinen olekaan. Yrittäjän tulee Jäntin mukaan pedata tulevaisuutensa oikein mitoitetulla elämänturvalla. – Ja kun tämä on kunnossa, on huolehdittava omasta työhyvinvoinnista sekä säästettävä ja sijoitettava itselleen sopivalla tavalla. Jäntti tähdentää yrittäjien määrittelevän itse oman YEL-työtulopottinsa ja lipsahtavan usein alivakuuttamiseen. Näin siitäkin huolimatta, että esimerkiksi aloittava yrittäjä saa neljältä ensimmäiseltä vuodelta maksuihinsa alennusta. – Yrittäjän keskimääräiset YEL-työtulot olivat vuonna 2011 noin 21 400 euroa ja palkansaajan ansiotulot noin 38 000 euroa. Vaikka naisten YEL-tulot ovat miesten tuloja alhaisemmat, niin naiset vakuuttavat itsensä lähemmäksi yrittäjän todellisia työtuloja. Jäntti konkretisoi maksuista tinkimistä myös esimerkillä, jossa YEL-työtulo on 10 000 euroa vuodessa. Näillä tuloilla yrittäjälle heltiää sairauden iskiessä noin 583 euron päivärahat kuukaudessa. – Eikä sillä perhettä elätetä ja lainoja lyhennetä, Jäntti tuumaa ja muistuttaa YEL-maksujen olevan joko yrittäjän henkilökohtaisessa verotuksessa tai yrityksen verotuksessa kokonaan vähennyskelpoisia.

Kuva Seija Estlander

Kuva Mari Nevanperä

Yrittäjän työtuloon perustuva YEL-vakuutus on yrittäjän elämänturvan kivijalka. Näin sanoo yhteysjohtaja Tuomas Jäntti LähiTapiolan Keskinäisestä Eläkevakuutusyhtiöstä.

Tuula Lindfors on turvannut eläkepäivänsä ajoissa siirtämällä ylimääräisiä varoja pahan päivän varalle.

Selusta kannattaa turvata Viaporin Juhlapalvelu Oy:n omistava Tuula Lindfors ryhtyi yrittäjäksi 16 vuotta sitten ja nyt hän on pikkuhiljaa vähentämässä toimintaansa. Hän on tehnyt koko ikänsä töitä ja saa 26 vuotta tekemästään palkkatyöstä pienehköä eläkettä. – Minä en ole maksanut itselleni tarpeeksi YEL:iä, koska ryhdyin myöhään yrittäjäksi, kuten monet naiset. Olin jo kuitenkin alkanut ennen yrittäjäksi ryhtymistä sijoittaa ylimääräisiä varoja pahan päivän varalle ja jollen olisi näin tehnyt, en tiedä miten olisin pärjännyt saamallani eläkkeellä. Suomenlinnasta käsin toimiva Lindfors on huomannut monien naisyrittäjien saavan huonoa eläkettä, koska he ovat nipistäneet YEL-maksujensa maksamisessa ja oman selustansa turvaamisessa. – Ja miehiä heikompaa eläkettä saavat myös monet korkeasti koulutetut naiset, Lindfors toteaa.

TYÖHYVINVOINTIKYSELY

Miten voit?

Vastaa Eteran ja Yrittäjänaisten työhyvinvointikyselyyn Osallistu Eläkevakuutusyhtiö Eteran ja Suomen Yrittäjänaisten työhyvinvointikyselyyn. Vastausaikaa on helmikuusta maaliskuuhun. Kyselyn tulokset esitellään kevään Ruusun päivä -tapahtumassa. – Haluamme tehdä kyselyn, jotta saisimme hyvän tilannekuvan liiton jäsenten työhyvinvoinnista ja jotta voisimme kehittää räätälöityjä palveluja jäsenille, kertoo toimitusjohtaja Heli Järvinen Suomen Yrittäjänaisista. Liitto lähettää linkin työhyvinvointikyselyyn helmikuun uutiskirjeessä. Kyselyyn voi vastata anonyymisti täyttämällä verkkolomakkeen. Kyselystä tulee vielä jäsenistölle muistutus alkukevään aikana.

Työhyvinvointiin vaikuttaa moni asia – Toivomme, että mahdollisimman moni Suomen Yrittäjänaisten jäsen vastaisi kyselyyn. Tulokset ovat sitä luotettavampia, mitä useampi vastaus meillä on, kertoo Eteran työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen. Eteran työhyvinvointitutkimuksilla kartoitetaan sekä henkistä että fyysistä työhyvinvointia. Oma terveys, työolot, työympäristö ja työyhteisö vaikuttavat kaikki työhyvinvointiin ja jaksamiseen. – Oma arvio työkyvystä ja kunnosta vastaa yleensä hyvin totuutta, Kostiainen sanoo. Työhyvinvointi on myös yrittäjälle tärkeä asia. Jos yrittäjä menettää työkykynsä, vaikuttaa se koko yritystoimintaan ja yrityksen olemassaoloon. – Yrittäjänkin on siksi tärkeää huolehtia omasta kunnostaan, hyvinvoinnistaan ja jaksamisestaan, Kostiainen muistuttaa.

Etera on työhyvinvoinnin asiantuntija Etera tukee asiakasyritystensä ja yhteistyökumppaneittensa työhyvinvointitoimintaa ja sen kehittämistä. Työhyvinvoinnista huolehtimalla voidaan vähentää työkyvyttömyysriskejä ja siten pidentää yrittäjien ja työntekijöiden työuria. – Työhyvinvointipalvelumme perustuu Eteran laajaan tutkimusaineistoon eri toimialoilla toimivista työntekijöistä ja yrittäjistä, taustoittaa Kostiainen. – Se antaa meille vankan näkemyksen keskeisimmistä työhyvinvointiin vaikuttavista asioista. Tutkimustieto on jalostettu työhyvinvoinnin kehittämistä ja arjen esimiestyötä tukeviksi työkaluiksi, jotka ovat Eteran vakuutusasiakkaiden käytössä. Lisätiedot Yrittäjänaisten työhyvinvointikyselystä: Työhyvinvointipäällikkö Tarja Koistiainen, Etera, p. 040 8407 711 tai s-posti: tarja.kostiainen@etera.fi

JAKSAA, JAKSAA, JAKSAA

Supermiesefekti rutistaa monen yrittäjän työkykyä.

Supermiesefekti nostaa yrittäjän lentoon Te k s t i j a k u v a Seija Estlander

Lähes puolet yrittäjistä jaksaa työssään hyvin ja lähes puolella on omasta mielestään hyvä työkyky, vaikka jaksamista uhkaavat riskitekijät näkyvät jo selkeästi. Moni yrittäjä ei siis tunnista omaa tilaansa ja työkykyä liidättää niin sanottu supermiesefekti eli illuusio omasta jaksamisesta. Eläke-Fennian tuoreen tutkimuksen mukaan yli 40 prosentilla yrittäjistä on hyvästä itse koetusta työkyvystä huolimatta kohonnut riski menettää työkykynsä. Yrittäjät jakautuvat tutkimuksen mukaan työkykynsä perusteella kolmeen ryhmään, joita ovat onnistujat (47 %), tasapainoilijat (42 %) ja sinnittelijät (11 %). Näistä onnistujat voivat hyvin ja he arvioivat oman työkykynsä hyväksi. Heidän stressinsä on hanskassa, eivätkä he koe jatkuvaa kiirettä tai ristiriitoja työn ja perheen yhteensovittamisessa. Myös yritykset menestyvät melko hyvin, mikä ruokkii yrittäjän sisäistä eheyttä. Tasapainoilijat arvioivat itse oman työkykynsä hyväksi, vaikka jaksamista uhkaavat riskitekijät, kuten kiire, työ- ja perheelämän konfliktit sekä henkinen uupumus, ovat jo selkeästi näkyvissä. Näiden yrittäjien haasteena on se, että he eivät tiedosta omia riskejään, vaan pitävät jaksamistaan hyvänä, mikä voi johtaa työkyvyn yllättävään ja nopeaan romahtamiseen.

Tutkimuksessa havaittiin monien yrittäjien elävän jonkinasteisessa työkykyharhassa, mikä peilaa sitä, missä määrin yrittäjä ei kykene näkemään oman jaksamisensa ja terveytensä heikkenemistä. Työkykyilluusion kasvu ennakoikin työkyvyn romahtamista. Sinnittelijät kokevat itsensä selvästi uupuneiksi ja työkykynsä huonoksi. Yritysten kannattavuus on monesti heikko ja yrittäjillä on voimakas halu yritystoiminnan lopettamiseen. Noin kolmanneksella tästä joukosta tilannetta vaikeuttaa romahtanut terveys. Yrittäjän työkyvyn menettämisen taustalla on tutkimuksen mukaan lähes aina yrityksen heikko taloudellinen menestys. Parhaiten jaksavien yrittäjien joukossa on erityisesti yksinyrittäjiä. Riskiryhmään, jolla illuusio omasta jaksamisesta verrattuna todelliseen työkykyyn on huomattava, kuuluu etenkin 6–14 työntekijää työllistäviä yrittäjiä. Lisätietoja: www.elake-fennia.fi

Työlle omistautuminen on tärkein voimavara Työterveyslaitoksen kehittämispäällikkö Helena Palmgren pitää naisyrittäjän työlle omistautumista yrittäjän hyvinvoinnin ja menestyksen tärkeimpänä voimavarana. Hän nostaa naisyrittäjän työn imun muiksi elementeiksi etenkin innostuksen, draivin ja innovatiivisuuden. – Työlle omistautuminen selittää tutkimusten mukaan myös yrityksen taloudellista menestystä. Työlle omistautumisen ja työnarkomanian erona on se, että työnarkomaani saa tyydytystä vain työstään. Liiketoimintaosaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen on Palmgrenin mukaan välttämätöntä sekä yksinyrittäjille että työnantajayrittäjille, sillä osaamisen puutteet syövät yrityksen tulosta ja yrittäjän jaksamista. Muita jaksamisen eväitä ovat muun muassa terveelliset elämäntavat, kollegoiden kanssa verkottuminen ja vapaaajan pitäminen. – Vaikka perhe ja ystävät ovatkin tärkeitä, niin kanssakäyminen toisten yrittäjien kanssa ja oman toiminnan vertaaminen muiden toimintaan on myös tärkeätä. – Usein uupumus hiipii pikkuhiljaa ja syö motivaatiota ja uudistumista. Työstä irtautuminen ei ole siten vetkuttelua, vaan investointi omaan toimintaan, Palmgren selventää. Hänen mielestään yrittäjän kannattaa pitää huoli omasta työhyvinvoinnistaan, sillä ne jotka voivat työssään hyvin, voivat muutoinkin hyvin. – Yrittäjän on myös opittava pyytämään ajoissa apua, sillä apua on kyllä tarjolla, jos sitä vain osaa pyytää. Palmgren osallistui vastikään päättyneeseen kaksivuotiseen VeryNais-hankkeeseen, joka pureutui naisyrittäjien liiketoimintaosaamisen, työhyvinvointipalvelujen ja sijaispalvelujärjestelmän kehittämiseen.

JAKSAA, JAKSAA, JAKSAA

Opit kantapään kautta Toimitusjohtaja Auli Lukkarila, 51, on toiminut yrittäjänä 28 vuotta. Tänä aikana hän on oppinut kantapään kautta suitsimaan kiirettä ja väsymystä. Kauneushoitola Beauty Spot Oy:tä luotsaavalla Lukkarilalla on positiivinen elämänasenne, eikä hän osaa kuvitella olevansa muuta kuin yrittäjä. Hän sanoo yrittäjänuransa notkahdusten liittyneen aina taloudelliseen taantumaan ja samanaikaisiin omiin elämänmuutoksiin.

Supermopo pysähtyi Äidiksitulo vuonna 1990 oli Lukkarilasta upea asia. – Samoihin aikoihin iski myös taantuma ja vuotta myöhemmin oltiin jo syvällä laman puristuksessa. Näihin aikoihin mieheni joutui ensimmäisen kerran työttömäksi ja taloudellinen vastuu jäi pitkälti minun kontolleni. Pidin äitiysloman, mutta sen jälkeen työpäivät venähtivät 10–12 -tuntisiksi. Tuolloin minulla oli yksi työntekijä. – Vuonna 1993 sain toisen lapsen ja tässä rytäkässä menetin neljä läheistäni. Ihana lapsemme nukkui kolme ensimäistä vuotta huonosti ja mies jäi toisen kerran työttömäksi. Olin joskus niin väsynyt, että menin asiakkaiden välissä vessaan itkemään. Oman fyysisen venymisensä Lukkarila arvioi perustuvan siihen, että hän veti koko ajan jumppa- ja lastentanssiryhmiä. – Olin kuin supermopo, joka ei nähnyt kunnolla, miten lujaa meni. Pysähdys tuli kuitenkin sinä aamuna, kun huomasin istuvani autossa väärässä paikassa enkä ymmärtänyt, miten olin sinne joutunut. Tuon jälkeen aloin aktiivisesti järkeistää töitäni. Onneksi omat vanhempani ja tuolloin vielä eläneet appivanhempani olivat taustatukenani.

Yrityksen kehittäjä Sittemmin Lukkarila erosi miehestään ja uuden puolison myötä perheeseen tuli vielä kaksi lahjalasta. Itseään hän luonnehtii yrittäjäksi, joka on tuntenut aina isoja ambitioita oman bisneksen kehittämiseksi. Lisäksi hän on aina opiskellut jotain uutta. Koulutukseltaan Lukkarila on diplomikosmetologi, MBA, työnohjaaja ja työhyvinvointivalmentaja, ja juuri nyt hän opiskelee myös henkilökohtaiseksi valmentajaksi. Alan edelläkävijänä tunnetun yri-

Te k s t i S e i j a E s t l a nde r K u v a O . W. K i n n u n e n / S t u d i o P. S . V.

tyksen palkkalistoilla on kolme työntekijää, mutta välillä työntekijöitä on ollut kahdeksan. Ruotiessaan yrittäjätoimintaansa Lukkarila on tyytyväinen siihen, että hän jokin aika sitten karsi turhat rönsyt pois liiketoiminnastaan ja keskittyy nyt hoitolatoimintaan. – Kun yritykseen kuului esimerkiksi kynsistudio, iso osa ajastani kului henkilöstöongelmien, kuten sijaisten ja pysyvien työntekijöiden etsimiseen. Reissun varrella Lukkarila on oppinut myös tunnistamaan ja hallitsemaan univaikeuksina ilmenevää stressiään niin sanotulla mentaalisella huolikirjalla, jolloin hän käy jo illalla mielessään läpi firman asioita. Lomaakin hän on oppinut pitämään, joskin tähän liittyy ikävä jälkimaku. Se juontuu siitä, kun hän piti pari vuotta sitten ensimmäisen kerran elämässään yhtä soittoa kolmen viikon loman ja liukastui loman lopulla niin pahasti, että ranne murtui. – Se oli käsityöläiselle katastrofi, joten palkkasin sijaisekseni työntekijän, joka ilmoitti seitsemän viikon kuluttua olevansa raskaana. Eikä siinä auttanut muu kuin oman sairasloman lopettaminen, jotta pystyisin maksamaan työntekijän raskaudenaikaiset poissaolot. – Mietin tuolloin vakavasti, onko naisvaltaisella alalla mitään järkeä palkata työntekijä, koska vanhemmuudenvapaakulut tulevat äidin työnantajan maksettaviksi. Lopuksi hän hymähtää näkevänsä sattumuksessa myös positiivisia sävyjä, sillä nykyään hänen kätensä pitää huolen siitä, etteivät työpäivät veny liian pitkiksi. Niinpä perheelle ja harrastuksille jää nyt enemmän aikaa. Lukkarilan nykyinen puoliso onkin todennut vaimonsa puskemista sivusta seurattuaan, että naisyrittäjät ovat sitkeitä ja irtisanovat työntekijöitään vasta viimeisessä hädässä – toisin kuin suuret konsernit. Oulun Yrittäjänaisiin kuuluva Auli Lukkarila on menestyvä yrittäjä, joka on selättänyt väsymyksen ja uupumuksen ottamalla ajankäytön omaan hanskaan.

u l i o S a n n a J oh tahtoo muuttaa

muotimaail Johanna Soilu tahtoo muuttaa muoti- ja mallimaailman kauneuskäsityksiä. Tätä ideaa hän edistää tyylin ja muodin valmennuksiin ja tuotantoihin keskittyvän Fashion Unit Oy:n kautta. Keski-Suomen Yrittäjänaisiin kuuluvalla Soilulla on vahva urheilutausta ja jossain vaiheessa hän haaveili liikunnanopettajan ammatista. Opettajaa hänestä ei tullut, eikä hänestä pitänyt tulla yrittäjääkään. Mutta toisin kävi, kun yrittäjäperheen tytär läksi opiskelemaan tradenomiksi Jyväskylän ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikköön Tiimiakatemiaan. Ennen oman firman perustamista Soilu teki mallintöitä ja näissä pyörteissä hän joutui kokemaan sen, kuinka häntä yritettiin muokata ja muuttaa missiksi. – Se oli kadulta bongatulle tytölle rankkaa enkä ollut urheilutaustaisena varautunut siihen. Olin myös hämmentynyt pelkän ulkonäön korostamisesta ja aloin kysellä itseltäni, kuka minä oikein olen, sillä itse pidän ihmisen sisintä ja sisäistä kauneutta hyvin tärkeinä.

Stailauksen asiantuntija Koska Soilun mielestä mallikoulujen toiminnassa oli paljon petrattavaa, hän päätti lähteä mukaan alalle ja perusti oman muotiin ja tyyliin keskittyvän tapahtuma- ja valmennustoimiston. Yrityksen ideana on auttaa ihmisiä heidän minäkuvansa kehittämisessä ja oman tyylin löytämisessä sekä tuoda kevät- ja syystrendit esille kaupunkikeskustoissa järjestettävillä muotitapahtumilla.

Tällä hetkellä tyylivalmennuksia tarjotaan Helsingissä, Lahdessa ja Jyväskylässä sekä jatkossa myös Tampereella. Soilu tahtoo auttaa sekä miehiä että naisia kehittämään omia vahvuuksiaan, minkä vuoksi valmennuksen kuuluu stailauksen ohella esimerkiksi esiintymiskoulutusta ja tietoa terveellisistä elämäntavoista. – Asiakkainamme on paljon 40–60 -vuotiaita naisia, jotka toimivat myynti- ja johtotehtävissä. Mukana on myös opettajia, lääkäreitä ja sairaanhoitajia sekä palvelutehtävissä toimivia henkilöitä. Monet heistä eivät ole koskaan ajatelleet itseään naisina, vaan yksinomaan työminänsä kautta. Siksi minusta on upeata nähdä, kuinka he puhkeavat kukkaan saatuaan ohjausta ja vahvistusta minäkuvansa rakentumisessa, muun muassa sopivien silmälasien, kampauksen, meikin ja vaatetuksen valinnassa. Lisäksi liiketoimintaan kuuluvat muodin suurtapahtumat, itse tuotetut kohtaamistapahtumat ja mallitoimisto, jonka listoilla on yli 200 ammattilaista. Yritys työllistää tällä hetkellä vakituisesti kolme henkeä ja tapahtumiin rekrytoidaan tarpeen mukaan tilapäistä työvoimaa. – Toteutamme tänä vuonna muodin suurtapahtumat kahdeksassa kaupungissa. Omat produktiot järjestetään puolestaan esimerkiksi asiakkaiden tiloissa, kauppakeskuksissa ja eri tilaisuuksien yhteydessä. Tavoitteena on laajentaa yrityksen toi-

Te k s t i S e i j a E s t l a nde r Kuva Emmi Virtanen/ Valokuvaaja Iida Liimatainen & Co

mintaa pysyvästi vuoteen 2015 mennessä viidelle paikkakunnalle.

Liiketoiminnan kehittäjä Vuoden 2011 Jyväskylän yrittäjäksi valittu Soilu sanoo kohtaavansa kulisseissa joskus ennakkoluuloja, jotka johtuvat hänen nuoruudestaan. – Mutta onneksi vahvat näytöt, kuten esimerkiksi Helsingin Narinkkatorilla järjestämäni Muotipäivät, ovat haihduttaneet epäilyt. Energisen ja suoran vaikutuksen tekevä Soilu on kasvattanut muskeleitaan myös Aalto-yliopistossa suoritetulla yrittäjätapahtumien tuottajan tutkinnolla. Yrittämistä hän pitää välillä aika yksinäisenä, vaikkei se mitään yksinpuurtamista olekaan. – Yrittäminen on mielestäni jatkuvaa ja varmaa muutosta ja elän juuri nyt murrosvaiheessa, jossa mietin, miten liiketoimintaani voisi tiivistää ja miten siitä voisi tehdä vielä paremmin kannattavaa. Arvojen mukaisesti toimimme verkostossa, jossa yhdessä ja sydämellä ylitämme itsemme ja yllätämme muut positiivisesti. Hänen mielestään yrittäjän on oltava itselleen rehellinen omaa osaamistaan ruotiessaan, minkä lisäksi hänen on tunnistettava omat vahvuudet ja heikkoudet. – Tämän jälkeen on tartuttava korjausta vaativiin asioihin. Niinpä olenkin palkannut omaan firmaani itseäni parempia työntekijöitä, koska he tuovat yritykseen uudenlaista osaamista, Johanna Soilu naurahtaa. Jalat selvästikin maan pinnalla.

NUORI YRITTÄJÄNAINEN Toimitusjohtaja Johanna Soilun vetämä Fashion Unit järjestää tyyliin ja muotiin liittyviä suurtapahtumia ja valmennuksia. – Tahdon työlläni auttaa ihmisiä löytämään itsestään heidän parhaat puolensa.

Meikki ja hiukset Sonja Lojander

maa

Johanna Soilu, 27 • Koulutus: tradenomi, yrittäjän erikoisammattitutkinto, tapahtumatuottaja • Yritys: Fashion Unit Oy, perustettu vuonna 2009 • Toimiala: tyylin ja muodin valmennukset ja tapahtumat • Työllistää: 3 henkeä ja joukon keikkatyöntekijöitä • Mukana: Keski-Suomen Yrittäjänaiset, Jyväskylän Yrittäjien hallitus • Läheiset: perhe ja elämän- kumppani • Harrastukset: urheilu, liikunta, taide ja kulttuuri, muoti ja matkustaminen

TALOUSKATSAUS

Talousnäkymät vaativat aktiivisia toimia

Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen avaa ajankohtaisia talouden näkökulmia Yrittäjänainen-lehdessä.

Maailmantalous ja maailmankauppa kehittyvät vuonna 2013 vaimeasti. Erityisesti euroalueen talouskehitys tulee olemaan heikkoa. Kuluvana vuonna euroalueen aktiviteetti ei kasva lainkaan. Tällä ulkoisen ympäristön heikkoudella on merkittävä vaikutus Suomen talouteen tänä vuonna. Tämän vuoden talouskasvuksi ennustetaan vain 0,5 prosenttia ja kasvu perustuu edelleen pääasiassa kotimaiseen kysyntään nettoviennin kevyesti tukiessa sitä. Tilanne on erittäin haastava ja haavoittuva, sillä kulutuksen kasvun edellytykset ovat heikentyneet voimakkaasti. Tänä vuonna yksityisen kulutuksen kasvu jää vaatimattomaan 0,6 prosenttiin. Työllisyys läksi jo viime vuoden lopulla heikkenemään ja työllisyys supistuu myös tänä vuonna. Taantuma heikentää julkisen talouden näkymiä. Sopeutustoimista huolimatta valtiontalous pysyy selvästi alijäämäisenä ennustejaksolla ja velkaantuminen jatkuu. Talousnäkymät vaativat aktiivisia toimia, mutta hallituksen on nyt erityisesti varottava taantuman syventämistä lamaksi. Valtiontalouden lyhyen aikavälin sopeutustoimia ei tule tässä tilanteessa liioitella.

Rakenteet kuntoon

YRITTÄJÄ

osaat tehdä viisaita ratkaisuja Jatka samalla linjalla. Ota itsellesi työttömyysvakuutus. Huolehdi itsestäsi ja perheestäsi.

www.syt.

Pienenä avoimena taloutena meidän on käytännössä hyvin vaikea taistella maailmantalouden suhdanteita vastaan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että meidän tulisi jäädä paikallemme makaamaan. Päinvastoin, nyt tulee toimia aktiivisesti, eteenpäin katsoen ja laittaa rakenteet kuntoon. Tässä tilanteessa on ensiarvoisen tärkeää poistaa ne rakenteelliset riskit, jotka väijyvät taustalla ja uhkaavat pidemmän aikavälin kasvua. Erityisesti väestön ikääntyminen luo merkittävän uhan Suomen tulevaisuudelle kestävyysvajeen muodossa. Pääministeri Jyrki Kataisen toteamukseen ”Hyvinvointiyhteiskunnan rakenteellisiin heikkouksiin on löydettävä ratkaisuja riippumatta siitä, onko suhdanne juuri nyt kuuma tai kylmä. Nyt kun suhdanne on kylmä, toimeen on tartuttava sitäkin nopeammin” on helppo yhtyä. Terveet rakenteet kantavat meidän tämänkin suhdannetilanteen yli. Ne mahdollistavat osaltaan suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan säilymisen terveenä ja elinvoimaisena. Tilanne vaatii rohkeita toimia. Tarvitaan kahdenlaisia päätöksiä. Toisaalta rakenteellisia korjauksia työmarkkinoiden toimintaan ja työurien pituuteen ja toisaalta yritystoimintaa parantavia toimia. Mitä enemmän rakenneuudistuksia saadaan tehtyä, sitä vähemmän on tarvetta valtiontalouden lyhyen ajan tasapainottamiseen menosäästöillä ja veronkorotuksilla.

Kesällä jo kirkastuu Selkeät rakenteellisia ongelmiamme purkavat päätökset luovat uskoa tulevaan ja antavat potkua yrityksille – ja kun ensi kesään päästään, alkaa jo kirkastua. Alkuvuosi tulee vielä olemaan vaikea, mutta kun omaamme selkeän tahtotilan ja vision tulevasta, investointeihin ja työntekijöiden palkkaamiseen lähdetään. Näin saadaan käyntiin itseään ruokkiva positiivisuuden kierre, jonka avulla voimme kammeta itsemme takaisin tulevaisuutemme kannalta välttämättömälle kasvu-uralle.

KENTÄN KIERROS

Paikallisyhdistykset ovat tärkeä tietokanava

Te k s t i S e i j a E s t l a nde r

Ylitornion Yrittäjänaisten puheenjohtaja ja tiedottaja Marja-Helena Niemi sanoo paikallisyhdistysten olevan tärkeä infoväylä nuorille yrittäjänaisille. Niemi luotsaa Ylitornion Fysioterapia Marja-Helena Niemi Ky:tä yksinyrittäjänä. Lapin lääniin kuuluva Ylitornio on pieni kunta, johon kuuluu vähän yli 4 000 asukasta. Ensi vuonna 30-vuotista toimintaansa juhlivaan Ylitornion Yrittäjänaisten riveihin kuuluu puolestaan 40 jäsentä. – Järjestämme kerran kuussa jäsentoimintaa, kuten yritysvierailun, johon sisältyy jäsenemme yrityksen esittely. Lisäksi meillä on luentoja meitä kiinnostavista aiheista, kuten sijoittamisesta ja hyvinvoinnista. Fyysisestä kunnosta pidämme tällä hetkellä huolta järjestämällä kerran viikossa soutuspinningin. Tekijänaisina tunnetut yrittäjänaiset jalkautuvat myös tervehtimään uusia naisyrittäjiä ja näin he ovat saanet uusia jäseniä. Suhteet paikallisiin päättäjiin ovat tiiviit ja monet jäsenet ovat mukana kunnallisissa luottamustehtävissä. – Yksi jäsenemme valittiin kunnanvaltuuston ääniharavana ja minä olen mukana elinkeinoryhmässä. Lisäksi teemme yhteistyötä paikallisen yrittäjäjärjestön kanssa ja osallistumme Lapin yrittäjänaisten yhteisiin tapaamisiin. Osaltaan hyvää virettä peilaa myös yhteistyö Ruotsin rajalla sijaitsevan Övertorneån kanssa. – Olemme tehneet ruotsalaisten naisyrittäjien kanssa yritysvierailuja puolin ja toisin ja yhteinen yritysluettelo on hyvä lisä yhteistyöhön.

– Molemmin puolin rajaa on paljon pienyrittäjiä, emmekä aiemmin tienneet kovin paljon toistemme tarjonnasta. Ruotsin puolella puhutaan paljon suomea ja meän kieltä ja asiakaspohjan laajentaminen Suomen puolella sujuu hyvin etenkin niiltä yrittäjiltä, jotka osaavat ruotsia.

Työpaikat hävinneet Niemi sanoo Ylitornion Yrittäjänaisiin kuuluvan paljon palvelualalla toimivia pienyrittäjiä, joten kotitalousvähennyksen palauttaminen vuoden 2011 tasolle, helpottaisi merkittävästi naisvaltaisten alojen yrittämistä. – Perhevapaakulujen maksattaminen naisvaltaisten alojen työnantajilla on hävittänyt täällä esimerkiksi kampaamojen työpaikat, ja samoin on käynyt myös fysioterapia-alan yrityksissä, joissa monet työntekijät ovat siirtyneet itsenäisiksi yrittäjiksi. Oman alansa tulevaisuutta Niemi luonnehtii hyväksi, sillä vanhusten määrä ja kuntoutuksen tarve kasvaa jatkuvasti. Vapaalla tarmokas nainen harrastaa paljon liikuntaa, kuten zumbaa ja painotankojumppaa. Tätä nykyä hän asuu miehensä kanssa kaksin, sillä perheen kolme aikuista lasta ovat lentäneet jo maailmalle. – Ja yksi lapsenlapsikin meillä jo on, Marja-Helena Niemi täydentää.

Fysioterapia-alan yrittäjä ja yrittäjänaisten edunvalvoja Marja-Helena Niemi sanoo Ylitornion Yrittäjänaisten jäseniltoihin kuuluvan monipuolista ohjelmaa, kuten asiantuntijoiden alustuksia.

• Valomainokset:

led-, neon- ja loisteputkimainosten valmistus, asennus ja huolto

• Opasteet:

suuret tienvarsimainokset, liikepaikkamerkit

• Auto- ja ikkunateippaukset • Henkilönostinten ja alumiinitelineiden vuokraus • Henkilönostinten katsastus

Tutustuthan uudistuneisiin sivuihimme!

KENTÄN KUULUMISIA Tästä alkavat yrittäjänaisten paikallisyhdistysten sivut. Lähettäkää meille lyhyitä juttuja ja kuvia tapahtumistanne. Juttujen suositeltu laajuus on alle 1 000 merkkiä. Seuraava lehti ilmestyy 15.5.2013. Jutut liittoon 22.3. mennessä ja ilmoitusten varaukset 4.4. mennessä Markkinointi Tuuleen. Vuoden yrittäjänaiset laajemmin omilla sivuillamme www.yrittajanaiset.fi kohdassa jäsenet.

Aktiivinen parturi-kampaaja

Heinola

Heinolan Yrittäjänaiset valitsi vuoden 2012 yrittäjänaiseksi parturi-kampaaja Merja Elfvengrenin. Valinta julkistettiin marraskuisissa Yrittäjäjuhlissa. Elfvengren toteutti nuoruuden haaveensa ja opiskeli 35-vuoden iässä parturi-kampaajaksi. Valmistuttuaan hän perusti vuonna 1997 kampaamoyrityksensä ”Merjan Tukkatupa” ja pari vuotta tämän jälkeen hän liittyi Heinolan Yrittäjänaisiin. Hän on ollut lähes kaiken aikaa myös hallituksen jäsen. Parturi-kampaaja Merja Elfvengren valittiin Heinolan vuoden 2012 yrittäjänaiseksi.

Ei krääsälle, kyllä kestävälle Te k s t i A n ne Hy v ö ne n Kuva: Anna Huovinen

Helsin ki

Suomenlinnan lelumuseossa nallet uinuvat talveaan, joten museonjohtaja ja vuoden helsinkiläinen yrittäjänainen Petra Tandefelt hipsi saareltaan uuden yrittäjyyden alkuun ja avasi lelukauppa Nallerinan Helsingin keskustassa. Hän ostaa nukkensa ja nallensa saksalaisilta valmistajilta, sillä heillä on leikkikaluosaamisessa pitkät perinteet, näkemystä ja tiukimmat laatuvaatimukset, joihin eivät halpatuotannon myrkkymuovit sovi. Tandefelt on myös aktiivinen yrittäjänaisten edunvalvoja. Vuoden 2012 Helsingin yrittäjänaiseksi valittu Petra Tandefelt laajensi vastikään yritystoimintaansa perustamalla Helsingin keskustaan lelukauppa Nallerinan.

Valokuvaajasta vuoden yrittäjänainen Kuva Foto-Elmeri

Nokia

Nokian Yrittäjänaiset valitsi valokuvaaja Tuula Raivolan vuoden 2012 yrittäjänaiseksi Nokialla. Tunnustuksen perusteluina olivat muun muassa pitkäaikainen yrittäjyys ja yrittäjänaisten toimintaan osallistuminen jo 1970-luvulta lähtien. Valokuvausalan liike Foto-Elmeri täytti viime marraskuussa 45 vuotta. Liikkeessä työskentelevät myös Tuula Raivolan puoliso Reijo ja poika Jesse.

Valokuvaaja Tuula Raivola on vuoden 2012 yrittäjänainen Nokialla.

Vuoden yrittäjänaiset perheyrityksestä

Koillismaa

Te k s t i Pa u l a Ka j a v a Kuva Kuusamon Kuva

Vuoden 2012 Koillismaan yrittäjänaisiksi valittiin Marjo ja Kirsi Määttä. He toimivat yrittäjinä yhdessä puolisoidensa kanssa Koneyhtymä Vesa ja Jouni Määttä Ay:ssa ja Rukan Salongissa. Vuonna 2001 yritykseen mukaan tulleet naiset työskentelevät molemmissa yrityksissä vastuualueinaan myynti, markkinointi, laskutus ja majoitus- ja ravintolatoiminta. Marjo Määtän erityisosaamista ovat myynti ja markkinointi ja Kirsi Määttä on parhaimmillaan ravintolatoiminnan pyörittämisessä. Pitkään puheenjohtajana toiminut Marjo Määttä on kasvattanut yhdistyksen jäsenmäärän peräti 85:een. Koillismaan vuoden 2012 yrittäjänaiset Marjo ja Kirsi Määttä.

KENTÄN KUULUMISIA

Unelmista totta

Joutseno

Te k s t i R i t v a To i k ka Kuva Ida Hietanen

Helkkä Dreamsin omistava Heli Hietanen on vuoden 2012 Joutsenon yrittäjänainen.

Vuoden 2012 Joutsenon yrittäjänainen Heli Hietanen toteuttaa pitkäaikaista unelmaansa. Olohuoneen nurkasta viitisen vuotta sitten ihonhoitotuotteiden myynnillä alkunsa saanut Helkkä Dreamsin yritystoiminta on laajentunut sittemmin sisustustuotteisiin ja omiin toimitiloihin. Viime kesänä unelman täyttyminen nytkähti aimo askelen eteenpäin, kun Helkkä Dreams -sisustuspuoti muutti Joutsenon keskustasta Leppälän entiselle koululle maaseutumaisemaan.

Kunniajäsen Te k s t i R i t v a To i k ka Kuva Sirpa Hyttinen

Lahti

Lahden Seudun Yrittäjänaiset valitsi vuoden 2012 yrittäjänaiseksi hautaustoimistoyrittäjä Marianne Välimaan. Pitkän, muillakin aloilla yrittäjän uran tehnyt Välimaa on tuonut yleensä miesvaltaisena pidetylle alalle positiivista näkyvyyttä ja tarttunut rohkeasti alan vaatimiin haasteisiin. Aktiivisesti niin yrittäjien kuin oman alansa järjestöissä toiminut Välimaa on hyvä esimerkki pitkäjänteisestä ja ihmisläheisestä palveluntarjoajasta.

Televisiolahjoitus

Lahden Hautauspalvelua johtava Marianne Välimaa on vuoden 2012 yrittäjänainen Lahdessa.

Lahden Seudun Yrittäjänaiset lahjoitti Lahden kaupunginsairaalan saattohoito-osastolle seitsemän televisiota potilashuoneisiin. Yhdistyksen hyväntekeväisyyskohde vaihtuu vuosittain ja tämän vuoden kohde valikoitui sen ajankohtaisuuden vuoksi.

Anita Savolaisen neljäkymmentä vuotta jatkunut aktiivinen toiminta Joutsenon Yrittäjänaisissa sai arvoisensa huomion, kun hänet kutsuttiin yhdistyksen kunniajäseneksi. Yrittäjä Savolainen ei ole koskaan ollut, mutta toiminta on tuntunut hänestä läheiseltä ja mielekkäältä. Anita Savolainen on kutsuttu Joutsenon Yrittäjänaisten ensimmäiseksi kunniajäseneksi.

Joulumarkkinat ylittivät odotukset Te k s t i j a k u v a Marianna Langenoja, Lauttakylä-lehti

Hautaustoimistoyrittäjästä vuoden yrittäjänainen

Lauttakylä

Huikeita juhlatunnelmia Te k s t i Ma i j a L uo ma l a Kuva Studio Lindell

Porvoo

Porvoon Yrittäjänaiset – Borgå Företagardamer vietti 65-vuotisjuhlia 27.10. Kulttuurikeskus Grandissa. Puhujiin kuuluivat muun muassa puheenjohtaja Raili Lavonen, Suomen Yrittäjänaisten edustaja Seija Estlander ja yhdistyksen historiikin kokoaja, toimittaja Maarit Gabrielsson. Kultaisen kunniamerkin sai entinen puheenjohtaja ja rahastonhoitaja Tytti Ylöstalo pitkäjänteisestä työstään yhdistyksen hyväksi. Illan juonnosta vastasi Henna Ilmonen ja ohjelmaan kuului muun muassa taikuri Noora Karman esitys, jossa hän hypnotisoi sihteeri Katja Henkolan tiedottomaan tilaan.

Lauttakylän Yrittäjänaiset järjestivät Huittisissa Wanhan ajan joulumarkkinat. Ensimmäistä kertaa järjestetty tapahtuma ylitti kaikki odotukset. Yhdistyksen puheenjohtaja Anna-Maija Lassila luonnehtii markkinoita nappiin osuneeksi tapahtumaksi. Suomen Yrittäjänaisten puheenjohtaja Kaarina Jokinen (toinen oikealla) vieraili markkinoilla. Hänet ottivat vastaan Lauttakylän Yrittäjänaisten Leena Norri (vas.), Anna-Maija Lassila ja Seija Helminen. Juhlatunnelmissa Katja Henkola, Maija Luomala, Monica Hänninen, Tytti Ylöstalo ja Margareta Nurminen.

KENTÄN KUULUMISIA

Matkailualan yrittäjä on vuoden 2012 Salli

Graafinen suunnittelija vuoden yrittäjänaiseksi

Te k s t i j a k u v a Elina Alanko

Te k s t i j a k u v a Raija Paavola

Kunniajäsen Alisa Alanko, Vuoden 2012 Salliksi nimetty Marjut Jokinen ja kunniajäsen Sirkka Aronen.

Mäntsälä

Mäntsälän Yrittäjänaiset julkisti vuoden 2012 Salli Yrittäjänaiseksi matkailualalla toimivan Marjut Jokisen. Jokinen on aktiivinen toimija monissa yhdistyksissä. Hän on vastannut Mäntsälän Yrittäjänaisten hallituksessa sihteerin tehtävistä ja osallistunut vuosien varrella aktiivisesti yhdistyksen toimintaan. Jokisen yritys Kartanomatkat on vakiinnuttanut asemansa kovassa kilpailutilanteessa. Mäntsälän Yrittäjänaisten puheenjohtaja Elina Alanko nimesi myös kaksi uutta Mäntsälän Yrittäjänaisten kunniajäsentä, jotka ovat Alisa Alanko ja Sirkka Aronen.

Sosionomit vuoden yrittäjänaisiksi

Riihimäki

Pompotia pyörittävät Miia Tamminen ja Jenni Leppämäki valittiin vuoden 2012 yrittäjänaisiksi Riihimäellä. Puheenjohtaja Niina Mutikainen julkisti valinnan lokakuussa Ravintola Graniitissa pidetyssä Vuoden Yrittäjänainen -juhlassa. Nyt palkitut sosionomiystävättäret olivat lopettelemassa äitiyslomiaan vuoden 2007 loppupuolella ja puntaroivat, palatako entiseen työhön vai tehdäkö vaihtoehtoisesti jotain muuta. He ryhtyivät yrittäjiksi ja perustivat Pompotin, jonka toimintaan kuuluvat kahvilan ja pitopalvelun ohella muun muassa, sisustus- ja lahjatavarat sekä oma verkkokauppa.

Monella rintamalla yrittävät Miia Tamminen ja Jenni Leppämäki ovat vuoden 2012 yrittäjänaiset Riihimäellä.

ju r a h y t n ä M Mäntyharjun Yrittäjänaiset valitsi vuoden 2012 yrittäjänaiseksi graafisen suunnittelijan Piia Viikarin. Hän on toiminut yhdistyksen sihteerinä vuodesta 2008. Ylioppilaaksi kirjoittamisensa jälkeen Viikari valitsi luovuutta ja herkkyyttä vaativan ammatin ja valmistui Lahden muotoiluinstituutin graafiselta linjalta suunnittelijaksi. Itsenäiseksi yrittäjäksi hän ryhtyi vuonna 2002. Viikari on aina seurannut aktiivisesti oman alansa kehitystä ja hän on kouluttautunut työnsä ohella web-tuottajaksi ja alansa moniosaajaksi.

Graafinen suunnittelija Piia Viikari valittiin vuoden 2012 Mäntyharjun yrittäjänaiseksi. Hän on oman alansa arvostettu ammattilainen.

Rohkea ravintoloitsija

Vantaa

Manofood Oy:n toimitusjohtaja Heli Mannonen valittiin Vantaan vuoden 2012 yrittäjänaiseksi. Hän on toiminut lounasravintola- ja cateringyrittäjänä vuodesta 2009. Hän on yritystensä Manofood Oy:n Manodeli Cateringin toimitusjohtaja ja omistaja yhdessä aviomiehensä Kimmo Mannosen kanssa. Yritykseen kuuluu neljä Deli-lounasravintolaa ja Manodeli Catering -juhlapalvelu. Firman palkkalistoilla on 13 vakituista ja useita erikseen työhön kutsuttavia työntekijöitä. Manofoodin liikeideana on tehdä kaikki ruoka itse tuoreista raaka-aineista. Ennen yrittämistä Mannonen työskenteli kymmenen vuotta ravintola-alalla. – Ajatus oman yrityksen perustamisesta kypsyi vähitellen ja kun tilaisuus tuli, päätin uskaltaa. Olen huomannut, että tarvitsen vähän riskinottoja ja rohkeuttakin löytyy luonteesta.

Heli Mannonen valittiin Vantaan vuoden 2012 yrittäjänaiseksi. Valinnassa korostettiin yrittäjän rohkeaa ja ennakkoluulotonta asennetta yrittäjyyteen.

KENTÄN KUULUMISIA

Sisustus- ja lahjatavara-alan yrittäjä Te k s t i j a k u v a Tuula Uitto

Sotkamo

Sotkamon Yrittäjänaiset valitsi Lumililja Oy:n sisustus- ja lahjatavara-alan yrittäjä Mirka Vepsäläisen yksimielisesti vuoden sotkamolaiseksi naisyrittäjäksi. Syyskokouksessa tehdyn valinnan perusteluissa todetaan, että vastoinkäymisistä huolimatta Vepsäläinen on kehittänyt rohkeasti yritystään ja sen valikoimaa. Pienten lasten äitinä hän edustaa naisyrittäjyyttä pienellä paikkakunnalla parhaimmillaan.

Lumililja Oy:tä pyörittävä Mirka Vepsäläinen valittiin vuoden 2012 yrittäjänaiseksi Sotkamossa.

Hammaslääkäri vuoden 2012 yrittäjänaiseksi Kuva Katja Urrila-Virtanen, Kuvaamo Into

Virrat

Hammaslääkäri Tuija Kähkönen valittiin Virtain vuoden 2012 yrittäjänaiseksi. Hänellä on ollut 20 vuotta oma hammaslääkärin yksityisvastaanotto. Hänestä pitkäaikaisten asiakassuhteiden, hyvän työyhteisön, hyvien työkavereiden ja osaavan henkilökunnan merkitystä yrityksessä ei voi liikaa painottaa. Viimeiset 10 vuotta yrityksessä on toiminut vakituinen hammashoitaja ja vuoden ajan tiloissa on pitänyt vastaanottoa myös suuhygienisti, joka täydentää palveluita. Perheen tuki on Kähköselle tärkeätä. Työn vastapainoa tuovat etenkin luonnossa kulkeminen, muut liikunnalliset harrastukset ja luottamustoimet seurakunnassa. Toiminta Virtain Yrittäjänaisissa on helpottanut puolestaan verkostoitumista ja antanut virkistystoiminnan kautta voimia.

Kosmetologista vuoden yrittäjänainen Kuva Ari Känsälä

Vaasa

Viime keväänä kypsään 65-vuoden ikään ehtinyt Vaasan Yrittäjänaiset valitsi vuoden yrittäjänaiseksi kosmetologi Sirkka Rislan. Hän on toiminut 12 vuotta yrittäjänä kauneushoitola Neoksessa, jonka perustamisen aikoihin hän liittyi myös Vaasan yrittäjänaisiin. Vuodet yrittäjänä ovat sujuneet Rislan mielestä hyvin, joskin arvonlisäverokokeilut ovat vääristäneet kauneusalan kilpailua. Hän on vaikuttanut yhdistyksessä aktiivisesti ja ollut kahdeksan vuotta hallituksessa toimien viimeksi rahastonhoitajana.

Sirkka Risla palkittiin viime keväänä Yrittäjänaisten hopeisella ansiomerkillä.

Yrittäjänaiset tempaisevat Vaahteramäen Eemelillä Nurmijärvi Te k s t i Satu Kinnunen Ku v a Ta i ka he t k i /Katja West

Nurmijärven puuhakkaat yrittäjänaiset ovat ideoineet varainkeruumenetelmällä toteutettavan kokonaisen teatterinäytöksen 4.8. kello 14 Taaborinvuorella. Pääosissa ovat muun muassa Marita Taavitsainen, Anna Hanski ja Eija Vilpas. – Ajatuksenamme on viettää ikimuistoinen ja hauska päivä Taaborinvuorella ja sinne ovat tervetulleita kaikki vauvasta vaariin. Keräämme rahaa yhdistyksellemme myymällä lippuja näytökseen. Olemme järjestäneet mahdollisuuden myös muille yhdistyksille kerätä omaan kassaan hieman täytettä, kertoo puheenjohtaja Sirpa Granholm. Eemelin roolissa näyttelee 10-vuotias Christian Ruotanen. Hän on monelle tuttu elokuvasta Rölli ja kultainen avain.

Virtain vuoden 2011 yrittäjänainen kirjakauppias Taina Leiponen onnittelee vuoden 2012 yrittäjänaiseksi valittua hammaslääkäri Tuija Kähköstä (vas.). Hän sai muistoksi Kristiina Tervalan valmistaman hammaslääkäriaiheisen keramiikkatyön.

Ku v a To u ko Hu j a ne n

, , a o t h a t , , a o t i a t , , a o t Tie a j a j u tt u t , , a tt e n n u t ! a ll e e r e p m a T a a tun nelm Valtakunnalliset Yrittäjänaispäivät 20.–21.4.2013 Sokos Hotel Ilveksessä. Hauskaa saa olla – rahaa pitää tulla! Ohjelma ja ilmoittautuminen www.yrittajanaiset.fi

Tiedon ja taidon lomassa on verkostoitumista, mukavaa yhdessäoloa ja virkistävää ohjelmaa. Tampereella tapaat noin 200 kollegaa eri puolilta Suomea. Kollegoiden lisäksi paikalla ovat mm. professori Marja-Liisa Manka, Tredean toimitusjohtaja Päivi Myllykangas, toimitusjohtaja Pertti Mikael Palmroth, stand up -koomikko Anitta Ahonen ja muusikko Joel Hallikainen. Koeajettavana Toyotan uutta mallistoa. Tule mukaan tekemään ja kokemaan kevään kohokohta!

YRITTÄJÄNAISET