n e n i na 2/2013
YRITTÄJÄNAISTEN JÄSENLEHTI 7€
Allekirjoita Yrittäjänaisten kansalaisaloite! 350 000 euron vauvalasku
ä l ä pp e S a s i i L voitti kannustuspalkinnon
Tapaamisessa kanssasi selvitämme mm.:
Onko yrityksesi liiketoiminta vaarassa, jos sairastut odottamatta? Oletko varautunut äkilliseen työkyvyttömyyteen? Onko perheesi toimeentulo taattu, jos onnettomuus yllättää?
Oletko varmistanut riittävän eläketurvan itsellesi? Miten huolehdit terveydestäsi kun olet eläkkeellä?
Yrittäjä, sinä olet tärkein. Oletko varautunut yllättäviin tilanteisiin?
Mitä puolen vuoden poissaolosi todellisuudessa maksaa perheellesi ja yritystoiminnallesi?
Yrittäjälle tapaturmat, sairastumiset ja työkyvyttömyys tuovat mukanaan tulonmenetyksiä ja uhkaavat sekä liiketoiminnan jatkuvuutta että perheen toimeentuloa. Silti harva tietää tarkkaan, millaiseen turvaan on oikeutettu, jos oma tilanne äkkiä muuttuu. Sinä olet tärkein. Omaisuudesta tai työntekijöistä huolehtiminen on tärkeää, mutta se ei riitä, jos et yrittäjänä ole huolehtinut omasta turvastasi. Katsomme yhdessä sinun kanssasi tilanteesi ja varmistamme, että sinun ja perheesi talous kestää ja yrityksesi toiminta jatkuu kaikissa olosuhteissa.
Asiakkaiden 100 %:sti omistamalla yhtiöllä on vain yksi tavoite: se että sinä omistajana olet huomennakin tyytyväinen.
Ota nyt yhteys omaan yhteyshenkilöösi tai soita yritysten puhelinpalveluun puh. 01019 5101 (8-18)
Annika Norrgård, yhteyspäällikkö, Pääkaupunkiseutu
LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö, LähiTapiolan alueyhtiöt, LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö, LähiTapiola Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö, Tapiola Pankki Oy, Tapiola Varainhoito Oy,
2/2013
nainen
Tässä numerossa LEHDEN TOIMITUS Suomen Yrittäjänaiset Kaisaniemenkatu 1 B a 74 00100 Helsinki Puh. 040 522 2252 www.yrittajanaiset.fi PÄÄTOIMITTAJA Heli Järvinen heli.jarvinen@yrittajanaiset.fi TOIMITUSSIHTEERI Juttuvinkit ja valmis aineisto Marjukka Parmes marjukka.parmes@yrittajanaiset.fi
Puheenjohtajan ja toimitusjohtajan terveiset 5 Tästä vielä puhutaan 6 Yhteistyö Marjo Määttä 7
Yrittäjänaiset tuotteistivat saunan
Perhevapaakulut 8–9
TOIMITTAJA Seija Estlander Viestintätoimisto Estlander viestintatoimisto.estlander@ kolumbus.fi
Design 15
MEDIAKORTTI www.yrittajanaiset.fi KIRJAPAINO Punamusta Oy ISSN 0356-5254
AISTE
N JÄS EN
LEHTI
7€
Allekirjo Yrittäjä ita kansala naisten isaloite ! 350 000 euron vauva lasku -
3
Liisa Seppälä
v kannusotitti uspalkin n
on
mana Teedesign
Kannessa Liisa Seppälä Kuva Milka Tarkiainen
Yrittäjänaispäivät Tampereella 10–11 Kultainen Oras 12–13
ILMOITUSVARAUKSET Markkinointi Tuuli T:mi Puh. 040 824 3820 raija.kivinen@markkinointituuli.net
ÄJÄN
Vanhemmuudenvapaakulut tasattava! Maarit Heikkinen, 350 000 euroa vauvojen tähden
TOIMITUSNEUVOSTO Seija Estlander Heli Järvinen Marjukka Parmes Johanna Ratia Irina Siltanen Raija Tuominen
TAITTO Sinikka Jönsson Vinttikonttori Oy sinikka.jonsson@vinttikonttori.fi
nainen 2/201
YRITT
Liisa Seppälä voitti kannustuspalkinnon
Talouskatsaus Petri Malinen 14 Yrittäjyyttä ymmärretään, vai ymmärretäänkö sittenkään? Lupaus on lunastettava
Kentän kuulumisia 17–19 Asiakkuusjohtaja Satu Norhomaa LähiTapiola-ryhmästä puhui naisista sijoittajina. SYNin hallituksen jäsen Raili Viljanen ja aluemyyntipäällikkö Tuomo Huhtinen tutustuvat uuteen Toyotaan, joka on ympäristöystävällinen hybridi. Sarjakuvapiirtäjä Liisa Seppälä voitti joka toinen vuosi nuorelle yrittäjänaiselle myönnettävän 3 000 euron Kultainen Oras -kannustuspalkinnon. Vasemmalla LähiTapiola-ryhmän yritysasiakasliiketoiminnan Merja Wälkkilä ja oikealla Susan Sajantila. Juttu Seppälästä ss. 12–13.
JAKELU 10 000 kappaletta jäsenistölle, päättäjille, yhteistyökumppaneille ja sidosryhmille Suomen Yrittäjänaiset SYN on valtakunnallinen etujärjestö, joka ajaa yrittäjänaisten taloudellisia ja yhteiskunnallisia etuja. Yrittäjänainen-lehti ilmestyy vuonna 2013: 13.9. ja 26.11. Löydät meidät myös Facebookista: yrittäjänaiset Yrittäjänaiset on nyt myös Twitterissä
3
HYVIN TEHTY TYÖ ANSAITSEE KIITOKSEN Keskuskauppakamarin ansiomerkit ovat elinkeinoelämän virallinen tunnustus ja arvostettu perinne vuodesta 1929 lähtien. Keskuskauppakamarin ansiomerkki viestii yrityksen olevan ylpeä työntekijästä ja kertoo sen saajalle, että hänen panostaan ja sitoutumistaan arvostetaan.
Lisätiedot ja hakemukset:
www.ansiomerkit.fi
Elina Witt, Eliko Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja, Naisyrittäjyyskeskus ry:n perustaja, hopeinen elämäntyömerkki vuonna 2011. Toiminut tiettävästi maailman ainoana naispuolisena golfklubin kapteenina.
TOIMITUSJOHTAJAN TERVEISET
P UHE E NJOHTAJAN TE RV E IS E T
Jokapäiväinen leipämme niukkenee
Suomi tarvitsee pienyrittäjyysohjelman
Tähän aiheeseen hyvin istuva uutinen on se, että naisten eläke-euro kaventuu ja on enää 80 senttiä. Asiaa ei sovi ihmetellä, kun naisten työllistyminen erityisesti työuran alkupäässä vaikeutuu. Tästä huolimatta työntekijöiden edunvalvojat ja elinkeinoelämän norsunluutorni EK eivät herää tunnustamaan tosiasioita ja tupo-pöydät katetaan vanhoilla homehtuneilla eväillä. Ei siis ihme, jos neuvottelut jumittavat. Olin taannoin YLE Puheen ohjelmassa keskustelemassa SAK:n asiantuntijalääkäri Kari Haringin kanssa työntekijän sairauslomakarenssin poistosta vuosilomasta ja sen merkityksestä pienyrittäjälle. Aivan ensiksi täytyy todeta, että paljon on maailman joissa virrannut vettä, kun Yrittäjänaiset kelpaavat keskustelemaan tupo-asioista SAK:n kanssa! Mutta itse asiaan: ensi syksynä voimaan astuva muutos aiheuttaa sen, että jokaisen lomalla sairastetun päivän voi jatkossa korvata uudella lomapäivällä. TEMin laskelmien mukaan tämä kouraisee yrittäjien taskuista 200 miljoonaa euroa. Ihmetellä sopii, miksi yrittäjäjärjestöt ovat olleet niin vaitonaisia, vaikka muutos iskee kaikkein kipeimmin pk-yrittäjän suonta! Uusi lakiesitys perustuu EU:n tuomioistuimen päätökseen, jonka mukaan Suomessa noudatettu karenssiaika on EU:n työaikadirektiivin vastainen. Mutta samaan aikaan Virossa on voimassa kolmen päivän ja Ruotsissa yhden sairauspäivän työntekijän omavastuu. Keskustelumme sivusi myös vanhemmuudenvapaakustannuksia, ja Haring myönsi, että asia vaatii laajempaa ratkaisua. Mutta toki hän nopeasti täsmensi, että kulujen maksaminen kuuluu työnantajille. Tämä selvä, sanon minä, ja kiitän teitä hyvät jäsenet kansalaisaloitteemme eteen tehdystä työstä ja kehotan teitä kaikkia jatkamaan taistelua!
Tulevaa kahta vuotta heijasteleva kehysriihi on nyt koettu. Tulos ei ollut pienten yritysten kannalta ihan huono, sillä kotitalousvähennyksen nosto 2 000 eurosta 2 400 euroon tietää suoraan tuloja ja työpaikkoja monelle palvelu- ja remonttialan yritykselle. Oleellista oli myös suurten osakeyhtiöiden tuloksen ohjaaminen mieluummin yrityksen kehitys- ja tutkimustyöhön entisten yrityksestä ulos suuntautuneiden kevyesti verotettujen osinkojen sijaan. Mutta sen sijaan kehysriihestä jäi tälläkin kertaa uupumaan selkeä pienyrittäjyysohjelma. Ohjelma, jossa listattaisiin keinoja ensimmäisen työntekijän palkkauksen helpottamisesta työhyvinvoinnin kehittämiseen ja alkavan yrityksen verotuksen keventämiseen. Yksi hyvä keino olisi arvonlisäveron alarajan nostaminen 8 500 euron liikevaihdosta vähintään 20 000 euroon. Emme ole asiassa yksin. Kysyin asiaa Valtion talouden tutkimuskeskuksen tutkija Timo Rauhaselta, joka tuki ajatusta. Hänen mukaansa alarajaa voisi nostaa jopa 40 000 euroon, sillä siihen asti yrityksen hyödyttäisivät yhteiskuntaa sillä summalla, minkä verotuloissa häviäisimme. Siis nollasummapeliä valtion kannalta, mutta tärkeä signaali aloittaville yrittäjille siitä, että yrittämistä ja siipien kantavuutta kannattaa kokeilla. Toinen olisi tietysti vaatimuksemme vanhemmuuden kustannusten tasaamisesta. Onko liikaa esittää käytännön toimia, jotta nuorille naisille olisi tarjolla vakituisia töitä ja jotta meille palkansaajille riittäisi jatkossakin eläkkeenmaksajia? Jos ei, käy pankkitunnuksin allekirjoittamassa aloitteemme osoitteessa www.kansalaisaloite.fi.
Kaarina Jokinen puheenjohtaja
Heli Järvinen toimitusjohtaja
5
TÄSTÄ VIELÄ PUHUTAAN
Kuva Mainostoimisto Hinku
Vauvalasku on vaiettu totuus Suomi kuvittelee elävänsä modernisti ja tasa-arvoisesti vuotta 2013, mutta silti joitakin vanhoja jäänteitä ylläpidetään yhä vaikenemalla ne kuoliaiksi.
Yrittäjänaiset paheksuvat van hakantaista menoa
– Yksi surullinen esimerkki tästä on vanhemmuuden kustannuksista naisvaltaisille aloille pätkähtävä iso vauvalasku. Se maksatetaan kaikessa hiljaisuudessa äitien työnantajilla ilman, että asiaa pahemmin otetaan esiin tupo-setien pöydissä tai kehysriihissä. Niinpä naisten yritykset kärsivät ja kärvistelevät yhteisiä kuluja maksaessaan, eivätkä ne tästä syystä kasva, työllistä ja kansainvälisty, vaikka hallituksen hieno mantra niin vaatii ja hoputtaa, toimitusjohtaja Heli Järvinen suomii.
Pätkätyöputki edessä Nuori koulutettu nainen, jonka työnantaja näkee vain kalliina äitiriskinä, ajautuu tutkimusten mukaan kiistatta yhä enemmän pätkätyöputkeen. Mankeloinnin tuloksena hänestä sukeutuu sittemmin vanha ensisynnyttäjä, koska lapsen synnytys on riski, joka voi sysätä naisen työelämän ulkopuolelle. Niinpä jo 40 prosenttia koulutetuista perheenperustamisiässä olevista naisista tempoilee pätkätöissä ja ensisynnyttäjien keski-ikä on Suomessa jo lähes 29 vuotta. – Näistä painavista syistä olemme tehneet koko kansakunnan ongelmasta kansalaisaloitteen ja vaadimme vanhemmuudenkulujen tasaamista eduskunnassa laajalta veropohjalta, sillä tupo-pöydissä epäkohtaa ei ole kyetty ratkaisemaan, puheenjohtaja Kaarina Jokinen toteaa. – Emmekä onneksi ole enää taistelemassa yksin, sillä aloitettamme tukevat muun muassa Suomen Yrittäjät ja Naisjärjestöjen Keskusliitto sekä iso joukko muita toimijoita. Vahvat taustavoimat antavat Yrittäjänaisten rummutukselle kovemman kaikupohjan ja nyt he vaativat eduskuntaa tarttumaan heti härkää sarvista kiinni. – Nuorten naisten ja naisvaltaisten alojen yrittäjien rusikoimisen aika on nyt ohi ja juhlapuheiden sijaan odotamme konkreettisia tekoja. Tämä kansakunta ei voi selvitä tulevaisuuden haasteista ilman naisten työpanosta ja naisvaltaisten alojen tasa-arvoista kohtelua, Jokinen tykittää. Lisätietoja: www.yrittajanaiset.fi
6
YHTEISTYÖ
Yrittäjänaiset tuotteistivat saunan
Te k s t i S e i j a E s t l a nde r Ku v a Ha r r i Ta r v a i ne n
Joukko Koillismaan yrittäjänaisia osallistui viime syksynä hyvinvointipalvelujen tuotteistamista koskevaan seminaariin. Tämän jälkeen naiset alkoivat puhaltaa yhteen hiileen ja tuotteistivat saunan. Ruka Salongin Marjo Määttä on yksi projektin vetureista. Hän kertoo miettineensä pitkään yhdessä hyvinvointipalveluja tarjoavien kollegoidensa kanssa saunan tuotteistamista. – Joogaopettaja Tiina Vainion luento hänen kehittämästään Sauna Yogasta sytytti eräässä seminaarissa sydämemme, ja pistimme heti rattaat pyörimään ja kutsuimme Vainion kouluttamaan meitä, Määttä valottaa. Vainion vetämään Sauna Yoga -koulutukseen osallistui 12 naista, joista suurin osa oli Koillismaan Yrittäjänaisten jäseniä. Koulutuksen aikana naiset pöyhivät monesta vinkkelistä saunan tuotteistamista. – Kuusamossa on paljon upeita saunoja, kuten savu-, jää- ja telttasaunoja. Niiden käyttäjäryhmät ovat hyvin erilaisia, emmekä koe toisiamme kilpailijoiksi. Toisaalta ajattelemme myös niin, että kaikki tänne jäävät matkailutulot koituvat koko alueen hyväksi. Täydennämme toinen toisiamme erilaisilla tuotteillamme. Toimitusjohtaja ja savusaunottaja Piritta Liikka Ruka911 Oy:stä toimii yhteyshenkilönä ja linkkinä muun muassa yritysten ja elinkeinoyhtiö Naturpoliksen välisessä viestinnässä. Määtän mukaan projektin tuotteistussaldoon kuuluu kolme erilaista saunakierrosta ja yksi päivän kestävä saunakierros. – Olemme myyneet jo ensimmäiset tuotteet ja projekti on saanut myös EUrahaa kansainvälistymisen vauhdittamiseksi Food & Travel -kehityshankkeesta. Koillismaan Yrittäjänaisten puheenjohtajana toiminut Määttä uskoo vahvasti hyvinvointimatkailun kasvuun sekä siihen, että Venäjän lähialueet, kuten Pietari, tuovat Koillismaalle uusia asiakkaita.
Koillismaan Yrittäjänaiset julkistettiin Tampereella vuoden aktiivisimmaksi yhdistykseksi. Marjo Määttä sanoo yrittäjänaisten puhaltavan yhteen hiilen sekä edunvalvonnassa että bisnesideoiden kehittämisessä.
Saunakierrosta toteuttavia yrityksiä ovat Isokenkäisten Klubi, Iivaaran Eräkartano, Oivangin Lomakartano, Pohjolan Pirtti, Pohjolan Matkat/ saunabussi, Ruka Safaris Oy, Rukan Salonki, Ruka911 Oy, Rukapalvelu Oy ja Rantasipi Rukahovi.
77
PERHEVAPAAKULUT
Vanhemmuudenvapaakulut tasattava! Te k s t i S e i j a E s t l a nde r Kuva Riikka Kurki, Mainostoimisto Hinku
Yrittäjänaiset vaatii kansalaisaloitteessaan eduskuntaa tasaamaan vanhemmuudenvapaakulut laajalta veropohjalta, koska tupopöydissä ongelma on jäänyt selvittämättä. Ongelman rautalangaksi vääntäminen ei ole tasa-arvomaan viitassa tepastelevassa Suomessa mikään pikku juttu, eikä aloitetta ole koettu liioin mediaseksikkääksi. Tasa-arvon toteuttamisella alkaa olla kuitenkin jo kiire, koska nykymeno suitsii nuoret naiset liian usein pätkätöihin. Samoin se pakottaa naisvaltaisten alojen yrittäjät kuittaamaan vauvalaskun firman piikkiin. Yrittäjänaiset ovat painottaneet aina suhtautuvansa myönteisesti perheenlisäykseen ja äitiyteen. Liiton mukaan perhevapaakulut on tasattava, koska:
• Yksi lapsi maksaa äidin työnantajalle noin 12 000 euroa. • Työnantajan maksamat suurimmat kuluerät ovat: raskauden aikaiset poissaolot, palkka- ja lomarahat, ja sairaan lapsen hoitokulut. • Suomessa myös parikymppiseen nai- seen on investoitu noin miljoona eu- roa verorahoja. Palkkaustilanteessa noin 12 000 euron äitiriski katkaisee liian usein kamelin selän. • Nyt vain noin 30 prosenttia yrittäjistä on naisia. • Nykymeno jarruttaa naisten yritysten kasvua, työllistämistä ja kansainvälis- tymistä. • Pk-yritysten merkitys kasvaa jatkuvasti ja ne tuovat jo leivän yli 60 prosentil- le suomalaisista. 88
• Suomi harmaantuu ennätysvauhtia ja 10 vuoden aikana liki 700 000 ihmistä jää eläkkeelle. • Suomeen syntyy liian vähän lapsia. • Suomen kilpailukyky vaatii naisten työtä ja naisten yrittämistä, sillä puolet kansalaisista on naisia. Nai- set ovat nyt heikosti noteerattu re- surssi, vaikka he ovat tuontityövoiman sijaan jo näillä tantereilla, puhuvat suomea ja tuntevat oman maansa kulttuurin. • Kaiken huipuksi nykyjärjestelmä on vanha jäänne, johon Suomella ei ole enää varaa. Vahvat tukijoukot Yrittäjänaisten aloitteen on allekirjoittanut tähän mennessä jo yli 15 000 ihmistä. Eikä liittomme ole enää yksin taistelemassa paremman Suomen puolesta, sillä kampanjaamme tukevat nyt monet järjestöt. Aloitetta tukevia järjestöjä ovat muun muassa Naisjärjestöjen Keskusliitto, Suomen Yrittäjät, Akavan Erityisalat, Lapsiperheiden Etujärjestö, Sairaanhoitajayrittäjät, Terveys- ja Sosiaalialan Yrittäjät, Suomen Sairaankuljetusliitto, Muotikaupan Liitto, Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ja Eurooppanaiset.
Yrittäjänaiset mobilisoi kansalaisaloitteen verkkokampanjointiin esimerkiksi Uhka vai mahdollisuus -sivut. Klikkaat ongelmaa ruotiville eri sivuille kätevästi osoitteesta www.yrittajanaiset.fi
Näin allekirjoitat aloitteen Allekirjoita kansalaisaloite osoitteessa www.kansalaisaloite.fi Se sijaitsee oikeusministeriön verkkopalvelussa. Asiointi siellä on turvallista. Tarvitset allekirjoitukseen pankkitunnukset, koska kyseessä on suomalaisten uusi suora vaikuttamiskeino.
Tai allekirjoita paperiversio Sen saat tämän lehden sivulta 16 tai voit myös tulostaa sen osoitteesta www.yrittajanaiset.fi Postita täytetty lomake osoitteeseen: Suomen Yrittäjänaiset Kaisaniemenkatu 1 B a 74 00100 Helsinki
PERHEVAPAAKULUT Te k s t i S e i j a E s t a l a nde r Kuva Hanna-Leena Espinosa
350 000 euroa
vauvojen tähden Vehniän Koivukodit Oy:n toimitusjohtaja Maarit Heikkinen arvioi
naisvaltaisella alalla toimivan hoivayrityksensä maksaneen 11 vuoden aikana 25 lapsesta noin 350 000 euron vauvalaskun. Maarit Heikkisen firmassa perhevapaakulut ovat noin 14 000 euroa vauvaa kohden. Valoisan vaikutuksen tekevä yrittäjänainen painottaa suhtautuvansa myönteisesti lapsiin ja niiden hankkimiseen. Hänestä Suomi tarvitsee uusia kansalaisia, työntekijöitä ja veronmaksajia. – Mutta naisvaltaisilla aloilla toimivien yrittäjien isänmaallisena tehtävänä ei ole vauvalaskun maksaminen ja siksi eduskunnan pitäisi tasata perhevapaakulut laajalta veropohjalta.
Eivätkö päättäjät ymmärrä? Joskus Heikkinen sanoo pohtivansa sitä, eivätkö päättäjät ymmärrä, mistä perhevapaakuluongelmassa on kyse. – Eivätkö he näe ongelmaa, puuttuuko heiltä rohkeus tallata miesvaltaisten alojen varpaille vai eikö naisten työtä arvosteta? Keski-Suomen Yrittäjänaisiin kuuluva Heikkinen vetää Laukaassa toimivaa yritystään yhdessä miehensä Panu Heikkisen kanssa. Yrityksen palkkalistoilla on 50 naista ja ympäri vuorokauden hoivaa tarvitsevia asiakkaita ovat vanhukset, vammaiset ja kehitysvammaiset. Heikkinen tietää luita ja ytimiä myöten, mistä perhevapaakulujen nykyjärjestelmässä on kyse. Niinpä hän myöntää rehellisesti, että välillä työhaastatteluja tehdessään takaraivossa pyörii ajatus, koska työntekijä aikoo hankkia lapsia.
Pisto sydämessä Joskus hän sanoo myös tuntevansa piston sydämessään, kun ei aina pysty tuntemaan vilpitöntä iloa työntekijän ilmoittaessa kolmannesta raskaudestaan. Tämä on helppo ymmärtää, sillä kovimpina vauva-
buumeina yritys on rahoittanut vuodessa kuuden lapsen perhevapaakulut. – Mutta olen minä palkannut myös raskaana olevia naisia töihin, kun olen löytänyt hyvän työntekijän. – Ja ymmärrän hyvin pienyrittäjiä, joiden yritys voi pahimmillaan kaatua työntekijöiden vauvojen vuoksi. Heikkinen onkin sitä mieltä, että jos Suomessa halutaan rohkaista naisten yrityksiä kasvuun ja työllistämiseen, niin eduskunnan on poistettava lapsensaantiin liittyvä riski tasaamalla perhevapaakulut. Hänestä ei ole oikein, että yrittäjä pyrkii selättämään perhevapaakulut paiskimalla entistä kovemmin töitä ja tinkimällä omista vapaistaan ja lomistaan. Alan fyysisen raskauden vuoksi naiset jäävät Heikkisen yrityksessä sairauslomalle noin kuukausi tai pari kuukautta ennen synnytystä. – Hoiva-alan äidit hoitavat myös isiä useammin kotona sairasta lastaan ja rankimmillaan yksi työntekijä on ollut sairaan lapsen vuoksi poissa töistä kolme päivää viikossa puolen vuoden ajan. – On selvää, että noin pitkästä poissaolosta muodostuu koko työpaikan ongelma, ja se syö koko työyhteisöä. Työnantajaa pitkät poissaolot kuormittavat etenkin töiden organisoinnissa ja taloudellisena taakkana, Maarit Heikkinen vahvistaa.
Maarit Heikkisen mielestä eduskunnan on tasattava perhevapaakulut laajalta veropohjalta, jotta äidin työnantajan riski työntekijän raskauden osalta häviää.
99
YRITTÄJÄNAISPÄIVÄT Te k s t i j a k u v a t Seija Estlander
t ä j ä t t i r Y
Yrittäjät ovat palkkatyöntekijöitä tyytyväisempiä työhönsä. Näin sanoo Valtakunnallisilla Yrittäjänaispäivillä puhunut professori Marja-Liisa Manka.
Tampereen yliopistossa työskentelevän Marja-Liisa Mankan mukaan yrittäjien tyytyväisyyteen vaikuttavat etenkin työn itsenäisyys, haasteet ja mahdollisuus toteuttaa itseään. Huhtikuun lopulla Tampereella järjestetyt yrittäjänaispäivät ylittivät pikaisen ovensuukartoituksen perusteella kaikki odotukset ja vetivät paikalle peräti 250 henkeä. Huipputapahtuman järjestelyistä vastasivat yhteistyössä Tampereen Yrittäjänaiset ja SYN.
Huikeat luennot
minen Kuva Raija Tuo
Päivien teemana oli ”hauskaa saa olla, rahaa pitää tulla” – ja tätä ideaa ja edunvalvonnan merkitystä ruotivat muun muassa SYNin toimitusjohtaja Heli Järvinen, Tampereen Yrittäjänaisten puheenjohtaja Anne Auramo ja varapuheenjohtaja Susan Äijälä. Päivien innostaviin esiintyjiin kuuluivat muun muassa toimitusjohtaja Pertti Mikael Palmroth Palmroth International
10
Oy:stä, toimitusjohtaja Päivi Myllykangas Tredea Oy:stä ja oman yrittäjätarinansa kertonut Susanna Myllymäki Kuitukuu Oy:stä. Taukojen aikana pyöri vilkas myyntitori. Lisäksi ohjelmaan kuului kosolti tasokkaita musiikkiesityksiä, mahdollisuus koeajaa Toyotan autoja ja pistäytyivätpä paikalla myös pohjoisen hauskuuttajadaamit Lyyti ja Laila. Ennen juhlaillallista yrittäjänaisilla oli Raatihuonella kaupungin vastaanotto. Sunnuntain ulkoilmatapahtumassa Laikunlavalla naisia nauratti stand up -koomikko Anitta Ahonen. Allekirjoittanut usutti puolestaan SYNin varapuheenjohtajana paikalle kerääntyneitä mielipidevaikuttajia toimimaan tukka putkella sen hyväksi, että kaikki allekirjoittaisivat Yrittäjänaisten kansalaisaloitteen. Yrittäjänaiset kokoontuvat ”sisulla ja syrämmellä” 12.–13.10. Seinäjoella pidettäville liittokokouspäiville. Siellä liitolle valitaan uusi puheenjohtaja ja hallitus.
Kuva Raija Tuominen
Professori Marja-Liisa Manka totesi myönteisten tunteiden laajentavan ihmisen havaitsemiskykyä.
Marketta Alatalo pokkasi vuoden toimihenkilön tittelin. Hän on toiminut muun muassa Seinäjoen Seudun Yrittäjänaisten hallituksen puheenjohtajana ja SYNin hallituksessa.
Koillismaan Yrittäjänaisten yhdistys nimettiin vuoden aktiivisimmaksi yhdistykseksi. Vasemmalta Katja Vira, Kristina Lohilahti, Marjo Määttä, puheenjohtaja Jaana Pikkarainen, Saara Leivo ja Paula Kajava.
Yrittäjänaispäivät
kokevat työniloa Eija Aaltonen kuului kaimansa Eija Tapion ja Maarit Jaantin kanssa isoon turkulaisdelegaatioon. Järjestelyvoimien valiojoukkoa vasemmalta: Pirjo Poikelus, järjestelytoimikunnan vetäjä Eija Niemi, Teija Silvola, Susan Äijälä ja kyykytettynä, mutta onnellisena puheenjohtaja Anne Auramo. Joukkoon kuuluivat myös Arja Rainio ja Kati Vasell ja paljon paljon muita aktiiveja.
Esiintymisvuorossa Pirkanmaan Musiikkiopiston Trumpettitytöt.
Toimitusjohtaja Susanna Myllymäki kertoi tekstiilien maailmassa toimivan Kuitukuu Oy:n menestystarinan.
11
ä l ä pp e S a s i i L voitti
KULTAINEN ORAS
kannustuspalkinnon Te k s t i S e i j a E s t l a nde r Ku v a M i l ka Ta r k ia i ne n
Sarjakuvapiirtäjä Liisa Seppälä, 27, voitti nuorelle yrittäjänaiselle myönnettävän Kultainen Oras -kannustuspalkinnon. Miesvaltaisen alan yrittäjänä toimivan Seppälän vahvuuksia ovat etenkin markkinointiosaaminen ja brändin tuotteistaminen.
12
KULTAINEN ORAS Suomen Yrittäjänaisten ja LähiTapiola-ryhmän raati seuloi voittajan tasokkaiden hakijoiden joukosta. Kotkasta lähtöisin oleva Seppälä on iloinen siitä, että hänen suosittelijoinaan olivat sekä Seinäjoen Seudun että Kotkan Seudun Yrittäjänaiset. – Olen saanut molemmista yhdistyksistä tsemppiä toimintaani, sillä yritykseni Avot design Oy on seinäjokelainen yritys, vaikka asummekin nyt puolisoni Arttu Seppälän kanssa hänen jalkapallouransa vuoksi Kotkassa. Seppälä arvostaa saamaansa tunnustusta taidealan nuorena yrittäjänä. – Yrittäjät saavat harvoin palkintoja, ja mielestäni tämä tunnustus rikkoo rajoja, koska nyt huomioitiin luovan alan yrittäjä ja vielä sarjakuvapiirtäjä.
Puoli miljoonaa lukijaa Firman työnjako toimii siten, että Arttu vastaa käsikirjoituksista ja Liisa piirtämisestä. Kasvuyrityksen ydintoimintaan kuuluvat Pöyrööt-sarjakuvien julkaisemisen ohella sarjakuvakirjojen kustantaminen. Suosittu sarjakuva ilmestyy muun muassa Sanomalehti Ilkassa ja Maaseudun Tulevaisuudessa, ja se tavoittaa viikoittain peräti puoli miljoonaa lukijaa. Sarjakuvan päähahmo on pohjanmaan murretta puhuva Jussi Pöyröö. Pöyröö on eteläpohjalaista murretta ja tarkoittaa hölmöä ja tyhmää.
Kustannuspuolella uusin tulokas on juuri ilmestynyt rakkautta pöyhivä sarjakuvakirja ”Pöyrööt – rakkautta kärestä pitäen”. Puhuttaessa taiteenteosta ja yrittämisestä Seppälä ei näe näiden välillä ristiriitaa. – Päinvastoin, asia pitää kääntää positiiviseksi, sillä sarjakuvapiirtäjiä pidetään yleensä huumorintajuisina ja siksi minun on helppo lähestyä ihmisiä esimerkiksi messuilla. Hän kannustaakin luovien alojen ihmisiä myymään itse tuotteensa, koska silloin tekijä pääsee lähelle asiakkaitaan ja voi kehittää näin omaa toimintaansa. Tämän oivaltaen hän itse on tehnyt Pöyröötbrändistä yhteistyösopimuksia eri firmojen tuotteiden markkinoimiseksi, mainostamiseksi ja tuotteistamiseksi. – Sarjakuva taipuu moneen käyttöön ja meillä on yhteistyösopimuksia pohjalaisten toimijoiden kanssa. Näitä ovat esimerkiksi Pirjon Pakarin valmistama nimikkoleipä ja -korppu, Jussin Viinin viini ja Etelä-Pohjanmaan ABC-liikennemyymälöiden Pöyrööt-ateriat. Seppälälle taide ei ole liioin itsetarkoitus eikä hän halua tehdä taidetta taiteen vuoksi, vaan ihmisten käyttöön. Hän tahtoo myös innostaa luovien alojen ihmisiä yrittäjiksi ja tämän vuoksi yrittäjyyskasvatusta tulisi lisätä luovien alojen opinnoissa. – Kierrän Artun kanssa paljon kouluissa
ja oppilaitoksissa puhumassa yrittämisestä, ja nyt saamani kannustuspalkinto lisää varmasti uskottavuuttani yrittäjänä, Liisa Seppälä vahvistaa. Liisa Seppälästä oli artikkeli Liisa Peltosen nimellä Yrittäjänainen-lehdessä 3–4/2012. Lisätiedot: www.pöyrööt.fi ja www.avot.fi
Sarjakuvapiirtäjä Liisa Seppälä • Ryhtyi yrittäjäksi 22-vuotiaana • Avot design Oy:n toimitusjohtaja ja päävastuunkantaja • Yrityksen päätuotteet: sarjakuvat ja sarjakuvakirjat • Oheistuotteet: leipä, korppu, viini, nimikkoateriat, tekstiilit • Opiskellut yrittäjän ammatti tutkinnon ja markkinointiviestintää • Avioliitossa ammattilaisjalkapalloi- lija Arttu Seppälän kanssa • Harrastaa piirtämistä • Motto: Asiat voi tehdä myös hyvin.
13
TALOUSKATSAUS
Yrittäjyyttä ymmärretään,
Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen avaa ajankohtaisia talouden näkökulmia Yrittäjänainen-lehdessä.
vai ymmärretäänkö sittenkään?
Viime päivinä yrittäjyys ja yrittäjät ovat olleet kaikkien huulilla enemmän kuin pitkään aikaan, kun hallitus teki päätöksen yritysverotuksen rakennemuutoksesta. Miksi yrittäjän verotus on niin tärkeää, että se nousee pääuutiseksi kaikissa valtamedioissa ilta toisensa jälkeen? Syy on hyvin yksinkertainen, sillä viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana lähes kaikki yksityisen sektorin uudet työpaikat Suomessa ovat syntyneet pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Pk-yritykset ovat luoneet 110 000 kokopäivätoimista uutta työpaikkaa eri puolille Suomea! Työpaikkojen säilyttäminen ja uusien työpaikkojen synnyttäminen on tärkeää kaikille, sillä se turvaa hyvinvoinnin jatkumisen. Pk-yritykset ovat keskeisessä asemassa katsottaessa Suomen tulevaisuutta. Miten hallitus sitten onnistui päätöksissään? On totta, että uudistus merkitsee osalle yrittäjistä osinkoverotuksen lievää kiristymistä, mutta edelleen osinkoverotus säilyi pääosin yhdenkertaisena. Samanaikaisesti yhteisövero laskee peräti 20 prosenttiin. Kokonaisuutena voi sanoa, että uusi järjestelmä on nykyistä parempi, koska yhteisöveron lasku hyödyttää laajasti koko pienyrittäjäkenttää eli niitäkin yrittäjiä, jotka eivät ole kyenneet maksamaan itselleen lainkaan osinkoja. Uusi verojärjestelmä mahdollistaa etenkin hyvinä vuosina tulon jättämisen yritykseen alemmalla verorasituksella ja siten se tukee kaikenkokoisten yritysten kasvua.
Totuus yrittäjän tuloista: suurta vaihtelua ja hajontaa Veromuutoksen yhteydessä käyty keskustelu kulminoitui monelta osin yrittäjän tähtitieteellisiin ja lähes verottomiin osinkotuloihin. Totuus kuitenkin on, että osingot ovat osa yrittäjän tuloja,
OSKARI KATAJISTO MARITA TAAVITSAINEN ANNA HANSKI EIJA VILPAS
YRITTÄJÄNAISTEN NÄYTÖS SU 4.8. KLO 14 TAABORINVUORELLA, NURMIJÄRVELLÄ LIPUT: 25€/ 15€ arkkitar@kolumbus.fi KYSY MYÖS VARAINKERUUMAHDOLLISUUTTA!
14
jotka vaihtelevat vuosittainen suuresti. Yritystoiminnasta saatu pääomatulo oli vuonna 2011 keskimäärin 6 593 euroa ja yli 80 prosentilla ne jäivät 10 000 euroon. YEL-vakuutetuista yrittäjistä noin 60 prosentilla tulot vaihtelivat 15 000–55 000 euron välillä ja vain 19 prosentilla vuositulot olivat tätä korkeammat. Entä ne olemattomat verot? Verohallinnon tilastojen mukaan yrittäjän veroaste on 4,8 prosenttiyksikköä korkeampi kuin palkansaajan, jolla on sama tulotaso. Tähän tulokseen päädytään, kun otetaan huomioon ansio- ja pääomatuloista maksettavat verot sekä lakisääteiset vakuutusmaksut. Vaikuttaa vahvasti siltä, että keskustelussa ei useinkaan tuoda esille yrittäjän tulojen verotuksen kokonaisuutta, vaan keskustelu rajataan kokonaisuuden hämärtämiseksi vain tiettyyn osaan tuloja
Miten tästä eteenpäin? Uusia haasteita löytyy niin verotuksessa kuin laajemminkin. Verotuksen osalta on välttämätöntä saada henkilöyhtiöiden ja toiminimien verotus kilpailukykyiselle tasolle uudistetun osakeyhtiöiden verotuksen kanssa. Eikä yleinen taloustilannekaan anna aihetta liialliseen riemuun. Kansainvälisen talouden epävarmat näkymät heijastuvat edelleen vahvasti Suomen talouteen. Aivan viimeaikoina taloustilanteen heikkeneminen on onneksi pysähtynyt ja rahoitusmarkkinat ovat vakiintumaan päin, joten myönteisintä kehitystä on odotettavissa. Viimeisenä, mutta ei vähäisimpänä, muistuttaisin vielä kansalaisaloitteesta vanhemmuuden kustannusten tasaamiseksi. Väestön ikääntyminen rajoittaa työvoiman tarjontaa ja samanaikaisesti vanhemmuudesta koituvat kustannukset vaikeuttavat yritysten mahdollisuuksia tarjota työtä. Tämän epäkohdan korjaaminen on jokaisen etu, sillä vain riittävä työpanos turvaa hyvinvointimme jatkumisen.
YRITTÄJÄ
osaat tehdä viisaita ratkaisuja Jatka samalla linjalla. Ota itsellesi työttömyysvakuutus. Huolehdi itsestäsi ja perheestäsi.
www.syt.
s u a p Lu
DESIGN
Te k s t i j a k u v a S e i j a E s t l a nde r
on lunastettava
Yrityksen ilmeen tulee näkyä johdonmukaisesti kaikkialla yrityksessä, ja pienenkin yrityksen on lunastettava kotisivuilla antamansa imagolupaus. Näin sanoo Profit Interior Oy:n toimitusjohtaja Merja Inki-Ihamäki. Tämän vuoden alussa startanneen tilamuotoilutoimiston ydinosaamista ovat yritysten sisustussuunnittelu ja graafinen suunnittelu. Käytännössä toimistoa pyörittävät sisustusarkkitehdit Merja InkiIhamäki ja Katja Lajunen sekä graafinen suunnittelija Anna Mattsson. Inki-Ihamäki toteaa kotisivujen pystytyksen sujuvan nykyään sutjakkaasti. – Mutta välillä kompastuskivenä tuntuu olevan se, että yritykset laittavat kotisivut nettiin, eikä aina ajatella sitä, että verkossa luotu imagolupaus on lunastettava asiakkaan palvelukokemuksessa. Lajunen täydentää hyvän tilasuunnittelun kumpuavan yrityksen toimintaideasta ja ytimestä ja esimerkiksi kampaamoiden, pienten kahviloiden ja ravintoloiden kannattaisi miettiä kokonaisuutta yhdessä ammattilaisten kanssa. – Näin sisustuksessa, palveluprosessien käytännön suunnittelussa ja materiaalivalinnoissa huomioidaan käyttäjälähtöisesti myös tuotteiden elinkaari ja kestävän kehityksen periaatteet.
Hänen mielestään hyvä yritysilme on yhtenäinen kautta linjan, onpa sitten kyseessä käyntikortit tai lattiamateriaalit. – Ohjeistuksen avulla eri suunnittelijoiden on helppo toteuttaa yhtenäinen yritysilme. Kun värit ja fontit on alussa tarkkaan mietitty, niin ilme ei ala rönsyillä ajan myötä. Helsingissä toimivan Profit Interiorin ideana ovat yhdeltä luukulta tarjottavat
palvelut. Yrityksen valttina ovat vahva yrittäjätausta ja markkinointiosaaminen. Triosta Lajunen kuuluu jo Helsingin Yrittäjänaisiin ja muut ovat liittymässä yhdistyksen riveihin. Lisätiedot: www.profitinterior.fi
Yhtenäinen ilme Mattssonin mielestä pientenkin yritysten sietäisi pistää paukkuja yhtenäiseen ja tunnistettavaan ilmeeseen, sillä se on pidemmän päälle kannattava investointi.
Katja Lajusen, Merja Inki-Ihamäen ja Anna Mattssonin mukaan yrityksen toimintaideaan pohjautuvan ilmeen on heijastuttava johdonmukaisesti koko yrityksessä.
15
KENTÄN KUULUMISIA Tästä alkavat yrittäjänaisten paikallisyhdistysten sivut. Lähettäkää meille lyhyitä juttuja ja kuvia tapahtumistanne. Juttujen suositeltu laajuus on alle 1 000 merkkiä. Seuraava lehti ilmestyy 13.9.2013. Jutut liittoon 2.8. mennessä ja ilmoitusten varaukset 8.8. mennessä Markkinointi Tuuleen. Kentän kuulumisia laajemmin sivuillamme www.yrittajanaiset.fi kohdassa Yrittäjänainen-lehti.
Ilta maahanmuuttajanaisten kanssa Te k s t i S o i l e Ku u v a
Yrittäjyys on Mikkelin seudun maahanmuuttajanaisille yksi mahdollisuus työllistyä. Mikkelin Yrittäjänaiset järjesti keväällä yhteistyössä Mikkelin ammattiopiston MARTHA-hankkeen kanssa illan maahanmuuttajanaisille. Sen teemana oli yrittämällä eteenpäin. MARTHAn asiakkaina on ollut jo toistakymmentä maahanmuuttajanaista. Heidän taustansa ja tilanteensa vaihtelevat paljon. Osa on muuttanut maahan suomalaisen miehen puolisona, osa on tullut perheen perässä. Naisyrittäjyysiltaan osallistui maahanmuuttajanaisia ja yrittäjänaisia, jotka kertoivat omat yrittäjätarinansa. Onnistuneeseen iltaan kuului myös yrittäjänaisten tekemiä hoitoja sekä muotinäytös. Maahanmuuttajanaisia kiinnosti muun muassa se, miten alkaa yrittäjäksi ja miten eri alojen bisneksistä saa rahaa. Maahanmuuttajanaiset kiittelivät siitä, että heille kerrottiin avoimesti yrittämisen arjesta ja mahdollisuuksista Suomessa. Mikkelin Yrittäjänaiset on tukenut jo monien vuosien ajan muun muassa Naistenpankkia. MARTHA-maahanmuuttajanaisten kotoutumisen tukemishanketta hallinnoi Etelä-Savon ammattiopisto.
ALLEKIRJOITA KANSALAISALOITE OHEISELLA LOMAKKEELLA Palauta osoitteeseen:
Suomen Yrittäjänaiset Kaisaniemenkatu 1 B a 74 00100 Helsinki
Mikkeli
Koruyritys Moralin Mia Arola esittelee koruja Azusa Hokkaselle ja Sophean Somille.
Tunnustusta Eila Airiolle Te k s t i R a i j a Pa a v o l a Kuva Satu Halinen
Mäntyharjun Yrittäjänaiset palkitsi yhden yhdistyksensä perustajajäsenen reilun 54 vuoden yrittämisestä hakemalla Eila Airiolle Kauppakamarin kultaisen elämäntyömerkin. Airio myy omistamassaan Hirvossa liivejä, naistenasusteita ja lastenvaatteita. Aktiivinen yrittäjänainen täytti hiljattain 85 vuotta, eikä hän aio omien sanojensa mukaan vielä lopettaa liikkeenpitoa, vaan odottele jo kesää ja mökkiläisiä, jolloin kauppa vilkastuu ja tapaa vanhoja tuttuja. Yrittäjänaiset järjestivät virkeälle yrittäjänaiselle juhlakahvit kevätkokouksen yhteydessä. Tiedottaja Raija Paavola oli koonnut lämminhenkisen ja yllätyksellisen historiikin Airion elämänpolulta. Kunnanjohtaja Jussi Teittinen totesi merkkiä luovuttaessaan, että Airio on todellinen yrittäjä, josta kaikkien pitää ottaa esimerkkiä. Airio kertoi muistavansa yrittäjänä toimineen isänsä sanat ”eiks olekin kivaa”, kun hän nuorena opiskelijana työskenteli usein isänsä apulaisena. Lauluharrastus ja mökkeily lapsenlasten kanssa pitävät Airion mielen virkeänä.
ju r a h y t n ä M
Yrittäjälegenda Eila Airio sai ansiokkaasta yrittäjänurastaan Kauppakamarin kultaisen elämäntyömerkin.
17
KENTÄN KUULUMISIA
Valokuvaajasta vuoden yrittäjänainen
Pori
Te k s t i P ia Hy p p ö ne n Kuva Mari Blom Valokuvaaja Ritva Friman on vuoden 2013 Porin yrittäjänainen.
Valokuvaaja Ritva Frimanin yritys Studio Pihlavan Kuva on toiminut tänä vuonna 35 vuotta. Friman on valmistunut laborantiksi kemian linjalta. Lisäksi hän on suorittanut valokuvaajan kolmivuotisen täydennyskoulutuksen Taideteollisessa korkeakoulussa. Friman on ollut Porin Yrittäjänaisten jäsen vuodesta 1992. Hän on osallistunut aktiivisesti kaikkiin jäsentilaisuuksiin ja toiminut niissä valokuvaajana. Porin Yrittäjänaiset nostaa vuosittain esille yrittäjänaisen, joka toimii aktiivisesti yhdistyksessä ja jonka yritystoiminta on kannattavaa. Palkitsemisen tavoitteena on osoittaa näin arvostusta yhdelle yrittäjänaiselle. Lisäksi yhdistys haluaa kiinnittää huomiota naisyrittäjyyteen, sen monimuotoiseen toteutumiseen sekä merkitykseen yhteiskunnalle.
Hiushuoltoa vähävaraisille
Tampere
Tamperelainen kampaamo Bläki järjesti alkuvuodesta hyvinvointitempauksen tarjoamalla hiushuoltoa vähävaraisille. Kampaamon omistaja Linda Huhtalan mukaan pääajatuksena oli tarjota hiustenleikkauksia ja värjäyksiä pienituloisille vanhuksille, naisille, miehille ja lapsille. – Tapahtuman idea syntyi halustani auttaa konkreettisesti ihmisiä sillä työllä, jota henkilökuntani ja minä teemme päivittäin. – Tempaus järjestettiin Suurella sydämellä -verkostossa toimivien dia- Linda Huhtalan kampaamo koniatyöntekijöiden avustuksella. Näin Bläki palveli hyvinvointivarmistimme sen, että asiakkaiksi pää- päivän aikana maksutta noin sisivät varmasti ne ihmiset, joille kam- 40 vähävaraista asiakasta. paamokäynti merkitsisi paljon, Huhtala taustoittaa. Ennen hyvinvointipäivää kampaamon väki innosti myös asiakkaansa mukaan tempaukseen ja organisoi lelu- ja kirjakeräyksen. Saatu potti lahjoitettiin Suurella sydämellä -verkostolle, joka välitti lahjoitukset eteenpäin. Kampaamo haluaa mahdollistaa myös jatkossa hyvän mielen päivätapahtuman.
a o l u t e v Ter
golfkisoihin 24. elokuuta! KEVYEMPI KOSKETUS ULKONÄKÖÖN Säilytä ulkonäkösi ja hyvinvointisi sinulle sopivalla tavalla. Eiran sairaalan palveluihin kuuluvat vaativan plastiikkakirurgian lisäksi kevyemmät hoitomuodot, kuten esimerkiksi: • Ihon kemialliset Medicalia-kuorintahoidot • Vistabel-, Teosyal- ja Juvederm-injektiot • Ihomuutosten korjaus CO2-laserilla • Ihon mesoterapia-kantasoluhoidot • UltraShape-vartalonmuokkaus • Yläluomileikkaukset Molempien silmien yläluomileikkaus 1190 € 30.6.2013 asti. Varaa aika puh. (09) 1620 570 tai netissä www.eiransairaala.fi tai kysy lisää plastiikkakirurgiselta sairaanhoitajalta puh. (09) 1620 630.
Laivurinkatu 29, 00150 Helsinki.
18
Ylihärmän Yrittäjänaiset kutsuu kaikki mukaan 24.8. järjestettävään golfkilpailuun. Yrittäjänaiset–yrittäjät -open yhteislähtö tapahtuu kello 10.00 ja kaikille avoin kilpailu käydään naisten ja miesten sarjoissa.
Tavataan viheriöllä!
Lisätiedot: www.harmagolf.fi Majoituksesta lisätiedot: www.harmankuntokeskus.fi
KENTÄN KUULUMISIA
Yrittäjänaiset aktiivisina
Somero
Hautaustoimistoyrittäjästä vuoden yrittäjänainen
Turku
Te k s t i : Ta i n a K a n n u s Ku v a : Tu r u n Y r i t t ä j ä na i s e t
Säde Lindholm (vas.) onnittelee seuraajaansa Turun vuoden 2012 yrittäjänaista Taina Kannusta.
Myyntivuorossa sihteeri Anniina Lagerroos ja puheenjohtaja Marika Jensen.
Someron Yrittäjänaiset olivat mukana Someron perinteisillä Kevät-Ruokava-messuilla myymässä kirjatalo Amanitan kirjoja sekä keräämässä nimiä Yrittäjänaisten kansalaisaloitteeseen vanhemmuuden kustannusten tasaamiseksi.
Taina Kannus Hautauspalvelu Pietétistä valittiin Turun vuoden 2012 yrittäjänaiseksi. Valinta julkistettiin Turun Yrittäjänaisten 65-vuotisjuhlassa perinteikkäällä Ravintola Suomalaisella Pohjalla. Kannus sai tunnustukseksi Nordean lahjoittaman hienon Hanna Variksen Elämänpuu-taulun. Illan teemana oli mustakulta-glamour, ja juhla oli hiottu huippuunsa aina pienintä piirtoa myöten. Mukaan oli kutsuttu myös miespuoliset komistukset, ja vieraat nauttivat iloisissa tunnelmissa hyvästä menusta. Juhlapuheiden lomassa palkittiin myös ansiomerkein aktiivista jäsenistöä ja tehonaisia, joille nostettiin onnittelumaljat Yrittäjänaisen juhlaviinillä. Illan kuluessa tanssi ja laulu saivat naiset joukolla parketille ja juhlapukujen helmat hulmuten he iloitsivat yhteisestä menosta ja hyvästä seurasta. Turun Yrittäjänaisten jäsenmäärä on kasvanut viime vuosina merkittävästi.
Intohimoinen musiikkidraama! ROOLEISSA MM. Lauri Ketonen Reidar Palmgren Satu Silvo
ENSI-ILTA 7.9.2013 LIPUT 25e/22e/15e
Tuore ja terävä, uusi englantilainen komedia, jossa maalta perheen luo muuttaneen mummon onnenumerot tuovat Loton päävoiton.
ENSI-ILTA 5.10.2013
LIPUNMYYNTI Alfredinkatu 2 puh. (02) 8376 9900 ma-pe klo 10-17
RAUMAN KAUPUNGINTEATTERI www.raumanteatteri.fi
ENSI-ILTA 12.9.2013
Kantaesitys Tuomas Kyrön Tuomas Kyrön kulttiteos näyttämöllä! kulttiteoksesta, jossa vihdoinkin päästetään Vihdoinkin eläkeläinen sysisuomesta pääsee eläkeläinen sysisuomesta kertomaan miten asioiden kertomaan miten asioiden pitäisi olla.. pitäisi olla... No tietysti niin kuin ennen! No tietysti niin kuin ennen! ROOLEISSA Jukka Juolahti ja Jarmo Koski. Mies osaa rakentaa taloja, mutta kyllä ei osaa tehdä ruokaa. Ja nyt kun emäntä on Kuusikodin vuodeosastolla, niin on isäntäkin nälässä. Missä on se kirja joka tarjoisi helppoja kotiruokia 80-vuotiaalle? Ja miksei muka saa mies asua yksin rauhassa kotonaan ilman, että pyörivät kaiken maailman lääkärit ja sukulaiset holhoamassa.. Mahan murina yltyy, eikä tilannetta ainakaan helpota kun vielä naapurin Kolehmainenkin tulee haistelemaan isännän keitoksia.. Tämä hittiresepti toteutetaan Rauman
lta
ensi-i
9.
RAUMAN KAUPUNGINTEATTERI
www.raumanteatteri.fi
19
www.pöyrööt.fi
Kai soot tulos 12.-13. lokakuuta Seinäjoelle liittokokouksehen?
Kokoonnutahan sisulla ja syrämmellä!
Yrittäjänaisten liittokokouspäivät 12.–13. lokakuuta Seinäjoella. Huippuohjelmaa, hauskuutusta ja hyvää seuraa. Liittokokouksessa valitaan uusi hallitus ja puheenjohtaja sekä julkistetaan vuoden valtakunnallinen yrittäjänainen. Tavatahan tangokaupungis! Lisätiedot: www.yrittajanaiset.fi
YRITTÄJÄNAISET