Yrittäjänainen by Suomen Yrittäjänaiset ry

n e n i na 3/2013

YRITTÄJÄNAISTEN JÄSENLEHTI 7€

i h r e T i m l a s a j a M

Raha pitää saada tuottamaan

Alvin alarajaa on nostettava!

Tapaamisessa kanssasi selvitämme mm.: Onko yrityksesi liiketoiminta vaarassa, jos sairastut odottamatta? Oletko varautunut äkilliseen työkyvyttömyyteen? Onko perheesi toimeentulo taattu, jos onnettomuus yllättää?

Oletko varmistanut riittävän eläketurvan itsellesi? Miten huolehdit terveydestäsi kun olet eläkkeellä? Mitä puolen vuoden poissaolosi todellisuudessa maksaa perheellesi ja yritystoiminnallesi?

Yrittäjä, sinä olet tärkein. Oletko varautunut yllättäviin tilanteisiin?

Yrittäjälle tapaturmat, sairastumiset ja työkyvyttömyys tuovat mukanaan tulonmenetyksiä ja uhkaavat sekä liiketoiminnan jatkuvuutta että perheen toimeentuloa. Silti harva tietää tarkkaan, millaiseen turvaan on oikeutettu, jos oma tilanne äkkiä muuttuu. Sinä olet tärkein. Omaisuudesta tai työntekijöistä huolehtiminen on tärkeää, mutta se ei riitä, jos et yrittäjänä ole huolehtinut omasta turvastasi. Katsomme yhdessä sinun kanssasi tilanteesi ja varmistamme, että sinun ja perheesi talous kestää ja yrityksesi toiminta jatkuu kaikissa olosuhteissa.

Asiakkaiden 100%:sti omistamalla yhtiöllä on vain yksi tavoite: se että sinä omistajana olet huomennakin tyytyväinen. Ota nyt yhteys omaan yhteyshenkilöösi tai soita yritysten puhelinpalveluun puh. 01019 5101 (8-18). Lue lisää osoitteesta lahitapiola.fi/omaturva.

Leila Rajala Liiketoimintajohtaja LähiTapiola Uusimaa

LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö, LähiTapiolan alueyhtiöt, LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö, LähiTapiola Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö, LähiTapiola Pankki Oyj, LähiTapiola Varainhoito Oy.

3/2013

nainen

Tässä numerossa LEHDEN TOIMITUS Suomen Yrittäjänaiset Kaisaniemenkatu 1 B a 74 00100 Helsinki Puh. 040 522 2252 www.yrittajanaiset.fi PÄÄTOIMITTAJA Heli Järvinen heli.jarvinen@yrittajanaiset.fi TOIMITUSSIHTEERI Juttuvinkit ja valmis aineisto Marjukka Parmes marjukka.parmes@yrittajanaiset.fi TOIMITUSNEUVOSTO Seija Estlander Heli Järvinen Marjukka Parmes Johanna Ratia Irina Siltanen Raija Tuominen TOIMITTAJA Seija Estlander Viestintätoimisto Estlander viestintatoimisto.estlander@ kolumbus.fi TAITTO Sinikka Jönsson Vinttikonttori Oy sinikka.jonsson@vinttikonttori.fi ILMOITUSVARAUKSET Markkinointi Tuuli T:mi Puh. 040 824 3820 raija.kivinen@markkinointituuli.net

nainen 3/2013

YRITTÄ

JÄNAIS

TEN JÄ SENL

EHTI 7 €

Terhi Majasalmi

Raha pitää saad tuottamaa a n

Alvin alarajaa o nostettavan !

Puheenjohtajan ja toimitusjohtajan terveiset 5 Nuori Yrittäjänainen Terhi Majasalmi 6 Raha pitää saada tuottamaan

Arvonlisävero 8

Kannessa Terhi Majasalmi Kuva Niina Stolt / Studio Onni

Timo Rauhanen, alvin alarajaa on syytä nostaa Anna-Riitta Kivistö, alvin alaraja on naurettavan alhainen

Juridiikkaa 10

Tapetilla perhe- ja perintöoikeus sekä osakassopimus

SuomiAreena 13 Talouskatsaus Petri Malinen 15

a n a Teem markkinointi, viestintä ja valmennus

Yhteistyökumppani 16

Yrittäjän tärkeimmät vakuutukset

Yhteistyökumppani 17

Millainen on työttömyys-, sairaus- ja eläketurvasi?

Kentän kierros Eriika Kankkunen 18 Uudet jäsenet sitoutettava toimintaan Kentän kuulumisia 19 Anna-Riitta Kivistö vaatii alvin alarajan nostamista 50 000 euron huippeille, s. 9

MEDIAKORTTI www.yrittajanaiset.fi KIRJAPAINO Punamusta Oy ISSN 0356-5254 (painettu) ISSN 2324-089X (verkkojulkaisu) JAKELU 8 500 kappaletta jäsenistölle, päättäjille, yhteistyökumppaneille ja sidosryhmille Suomen Yrittäjänaiset SYN on valtakunnallinen etujärjestö, joka ajaa yrittäjänaisten taloudellisia ja yhteiskunnallisia etuja. Yrittäjänainen-lehti ilmestyy seuraavan kerran 26.11. Löydät meidät myös Facebookista: yrittäjänaiset Yrittäjänaiset on nyt myös Twitterissä

Tervetuloa Yrittäjänaispäiville Porvooseen! Porvoon Yrittäjänaiset on lunastanut lupauksensa ja järjestää ensi keväänä 5.–6. huhtikuuta Porvoossa yhteistyössä Suomen Yrittäjänaisten kanssa Valtakunnalliset Yrittäjänaispäivät. Päivien teemana on ”Me rohkeat naiset”. Haluamme tarjota sinulle parasta ohjelmaa ja majoitusta Haikon kartanon upeassa miljöössä. Lisätietoja: Porvoon Yrittäjänaiset • Borgå Företagardamer www.porvoonyrittajanaiset.fi

www.yrittajanaiset.fi

NYT EXTRAA UUSIIN TOYOTAMALLEIHIN! Etusi jopa yli 1.800 €.

TOYOTA EXTRA

2,9 %

ESIMERKKILASKELMA: Avensis 1.6 Valvematic Active Wagon

Uusiin Avensis-, Verso- ja Yaris-malleihin.

PAKETISSA SAAT:

Metalliväri veloituksetta uusiin Toyota-autoihin.

RAHOITUSKORKO UUSIIN AUTOIHIN

Huolenpito- ja talvirengaspaketti

390 €

YRITTÄJÄNAISTEN 2013 JÄSENETU*.

• Toyota Huolenpitosopimuksen, joka kattaa mm. kaikki pakolliset määräaikaishuollot sijaisautoineen (24 kk/30.000 km) • Nokian talvirengasyhdistelmän (Avensikseen ja Versoon malliversiosta riippuen 16”/17” Toyota-kevytmetallivantein) • Etusi Avensikseen ja Versoon yli 1.800 €, Yarisiin yli 1.000 €

Auton hinta: Toimituskulut Käsiraha Rahoitettava määrä Maksuaika Korko Luottosuhteen perustamiskulu Käsittelymaksu Kk-erät KSL:n mukainen luottokustannus KSL:n mukainen luoton hinta Todellinen vuosikorko

29 926 € 600 € 4 646 € 26 075,15 € 48 kk 2,9 % 195 € 9 €/kk 585 €/kk 2 200€ 32 726,23 € 4,13 %

Yaris-mallisto alkaen: autoveroton suositushinta 12 430 €, arvioitu autovero 2 592,23 €, arvioitu kokonaishinta 15 022,23 €. Vapaan autoedun verotusarvo alkaen 445 €/kk

Verso-mallisto alkaen: autoveroton suositushinta 19 430 €, arvioitu autovero 6 563,38 €, arvioitu kokonaishinta 25 993,38€. Vapaan autoedun verotusarvo alkaen 595 €/kk

Avensis-mallisto alkaen: autoveroton suositushinta 19 120 €, arvioitu autovero 6 195,47 €, arvioitu kokonaishinta 25 315,47 €. Vapaan autoedun verotusarvo alkaen 585 €/kk

EU-yhdistetty kulutus 3,5-7,0 l/100 km, CO2-päästöt 79-173 g/km. Takuu 3 vuotta/100.000 km, korin puhkiruostumattomuustakuu 12 vuotta. Tarjous on voimassa toistaiseksi ja koskee ainoastaan uusia asiakastilauksia.

*Etuun oikeutettuja ovat Suomen Yrittäjänaiset ry:n jäsenet, jotka esittävät voimassa olevan jäsenkortin.

TOIMITUSJOHTAJAN TERVEISET

P UHE E NJOHTAJAN TE RV E IS E T

”Pottuilua” ja budjettimurheita

Tavoite elää

Tässä vaiheessa syksyä uusien perunoiden himo taitaa olla jo ohi, mutta minua ”potuttaa” se, etten ole täysin tyytyväinen etujärjestömme kansalaisaloitteen lopputulokseen. Aloitteemmehan koski vanhemmuudenkulujen tasaamista laajalta veropohjalta ja suurkampanjamme keräsi taakseen 13 järjestöä ja yli 20 000 allekirjoitusta. Yli puolet kansanedustajista kannattaa myös aloitettamme, mikä antaa pontta tulevalle toiminnallemme. Oman jäsenistömmekin aktiivisuudessa oli eroja, ja siinä missä toiset laittoivat täyden höyryn päälle ja keräsivät allekirjoituksia ”turuilla ja toreilla”, toiset jättivät tilaisuuden käyttämättä. Maan hallituksen palattua kesälaitumilta, alkoi kova vääntö Suomen valtiontalouden tasapainottamiseksi. Toivon hartaasti, että hallitus ottaisi kuuleviin korviinsa Yrittäjänaisten esittämän tavoitteen vanhemmuudenkulujen tasaamiseksi, jotta naisvaltaisilla aloilla toimivien yritysten olisi mahdollista kasvaa ja työllistää, ja jotta nuori nainen ei merkitsisi työnantajalle vauvariskiä. Onhan Suomessa totuttu hoitamaan yhteisin verovaroin kaikki ne asiat, joista myös hyödymme yhteisesti. Näitä ovat esimerkiksi päiväkodit, koulut, tiet, kirjastot ja armeija varusmiespalveluineen. Mielestäni nyt on korkea aika ulottaa tämä ajattelu myös vauvoihin, sillä uudet kansalaiset ovat aikanaan tärkeitä eläkkeenmaksajia kaikille palkansaajille. Mutta ei tässä vielä kaikki, sillä kansalaisaloiterintamalta on tupsahdellut muitakin aloitteita, ja liittomme kannattaa täysin alvin alarajan korottamista 50 000 euroon. Olisi myös erinomaista, jos tulevissa palkkaneuvotteluissa löytyisi uusia rakentavia avauksia Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn turvaamiseksi. Yksi pyhä ja koskematon neuvottelujen osa-alue on esimerkiksi työaikojen pidentäminen.

Vuoden alku on ollut vauhdikkainta ja näkyvintä aikaa liitollemme aikoihin. Aloitteemme vanhemmuuden kustannusten jakamisesta sai ensimmäisenä aloitteena eduskunnan enemmistön tuen ja taakseen yhteensä 13 eri järjestöä. Ja mikä jatkotyön kannalta parasta, tukijoita on kaikista puolueista valtiovarain- ja oikeusministeristä alkaen. Ihan huono suoritus ei ole sekään, että asiasta ja samalla meistä tehtiin reilusti yli 100 sanomalehtijuttua, puolenkymmentä tv-juttua sekä useita radio- ja aikakausilehtihaastatteluja. Kun tiukan rahan aikoja eletään, kannattaa uusia luutuneita rakenteita. Vanhemmuuden kustannusten tasaamisella saamme naisten yritykset uuteen kasvuun ja työllistämiseen. Samalla tavalla työn vastaanotto pitää tehdä kaikissa tilanteissa työttömyyttä kannattavammaksi. Tukemme saa myös vaatimus yritysten arvonlisäveron alarajan nostamisesta. Kuten veroekspertitkin sanovat, korotuksessa menetetyt verorahat paikkaantuvat uusien työpaikkojen ja yritysten tuloilla. Kun viilaamme samalla alvin porrastusta uusiin numeroihin, ei pienille yrityksille synny suhteetonta kilpailuetua verrattuna työllistäviin yrityksiin. Silti suureksi pettymykseksi vanhemmuudenkulujen ongelmaa ei nostettu esiin budjettineuvotteluissa. Ei, vaikka lupaus oli puuttua juuri rakenteellisiin ongelmiin. Mutta työ jatkuu ja tavoite elää. Seuraavana listalla on kaikkien puoluesihteerien tapaaminen sekä eduskunnan naisverkoston kautta vaikuttaminen. Siihen, mitä kysymyksiä jatkossa otamme työlistalle ja miten toimintaamme viemme eteenpäin, voit vaikuttaa juuri sinä, jäsenemme. Lokakuussa kokoonnumme Seinäjoelle liittokokoukseen, jossa jäsenemme valitsevat uuden hallituksen ja puheenjohtajan. Tule paikalle päättämään, käytä valtaasi tai asetu ehdolle!

Kaarina Jokinen puheenjohtaja

Heli Järvinen toimitusjohtaja

Te k s t i S e i j a E s t l a nde r Kuva Niina Stolt / Studio Onni

Raha pitää saa Yrittäjä, sijoittaja ja varallisuusvalmentaja Terhi Majasalmen mielestä raha pitää saada tuottamaan. Hän arvioi yrittäjien hanskaavan kyllä oman ammattinsa, mutta bisneksenteko onkin kokonaan toinen juttu. Terhi Majasalmi on koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri, mutta kauppakorkeakoulussa hän ei oppinut niitä asioita, jotka liittyvät rahantekoon ja vaurastumiseen. Kaiken tuon tiedon hän on ammentanut myöhemmin omin nokkineen alan kirjoista ja itse valmentautumalla. Majasalmi arvioi monien ryhtyvän yrittäjiksi liian heikoin eväin. – Soitellen sotaan ei kannattaisi kuitenkaan lähteä, sillä ennen yrityksen starttaamista on laskettava rahavirta ja huomioitava se, että liikevaihtoa ei välttämättä tule heti, vaikka kulut juoksevatkin. – Tämän vuoksi olisi tärkeätä, että yrittäjällä olisi vararahasto, jonka turvin hän selviäisi vähän aikaa. Näin hän pystyisi keskittymään ensin kaikin voimin bisneksentekoon, jotta firman toiminta kasvaisi tarpeeksi suureksi ja lähtisi kunnolla pyörimään. Kun yritystoiminta sitten alkaa tuottaa, yrittäjän pitäisi laittaa osa saaliistaan sivuun ja sijoittaa se tuottavasti. – Tämä on tarpeen siksi, ettei kukaan voi ennustaa tulevaisuuden riskejä. Jos bisnekseltä putoaa pohja alta, niin yrittäjällä on toinenkin tulonlähde, josta saa tuloja. Yhden tulovirran varaan ei kannata koskaan jäädä. Majasalmen mielestä on surullista nähdä yrittäjiä, jotka ovat toimineet pitkään ja käyttäneet kaikki yrittämisestä saamansa rahat. – Ja kun toiminta sitten lopahtaa, he ovat puilla paljailla.

Työkaluja vaurastumiseen Majasalmi itse alkoi myydä heti valmistumisensa jälkeen toiminimellä sijoitustuotteita, koska palkkatöitä ei ollut tarjolla. Tänään oman sijoitustoiminnan ym-

pärille on rakentunut työ ja liiketoiminta. Hamilton & Cooper -yhtiön sijoitustoiminnan pääpaino on USA:n asuntomarkkinoissa. Muiden sijoittajien lisäksi mukana ovat hänen puolisonsa sekä tämän veli. USA:n asuntojen lisäksi kolmikko ideoi aktiivisesti uusia sijoitushankkeita yhdessä toisten kanssa tehtäviksi. Varallisuusvalmennusta Majasalmi on tehnyt Vauras Nainen -brändin alla. Valmennusasiakkaat ovat pääosin naisia.

– Mutta miehetkin ovat tervetulleita valmennuksiin, Majasalmi vinkkaa. Majasalmen mielestä raha on siis saatava poikimaan. – Se taas edellyttää omasta osaamisesta ja ansaintakyvystä huolehtimista. Tämän lisäksi on osattava säästää ja sijoittaa – ja tarvittaessa on käytettävä vipuvoimia, joita ovat esimerkiksi toisten ihmisten ideat, osaaminen, aika ja velkaraha. Yrittämisessä Majasalmen sytyttää eritoten valta ja vapaus päättää omasta ajasta. Vaurauden hunajaa on mahdollisuus valita, mitä omalla ajallaan tekee. Eikä Majasalmi suostu pukeutumaan materialistin viittaan, koska hän ei ole kova kuluttaja ja inhoaa shoppailua.

Naisten on oltava itsenäisiä Nuori yrittäjänainen haluaa vaikuttaa myös siihen, että rahasta ja varallisuudesta alettaisiin puhua avoimesti. Hänestä ihmisillä on nyt mahdollisuus hankkia omia tuloja, jotka ovat esimerkiksi työstä ja yrittämisestä riippumattomia. – Naiset jättävät kuitenkin liian kevyesti omaisuutensa hoidon puolisolleen, vaikka heidän pitäisi olla taloudellisesti itsenäisiä. Bisneksenteossa naiset lipeävät myös miehiä helpommin puuhastelun puolelle, kun miehet panostavat rahantakomiseen. Lääkkeeksi naisten vaivaan Majasalmi ehdottaa oman firman toiminnan tarkastelua numeroiden pohjalta. – Luvut puhuvat kyllä selvää kieltä siitä, miten menee ja mitä viivan alle jää. Hänen oma valmennusliiketoimintansa on ollut viime vuodet pientä, mikä johtuu toisen lapsen syntymästä ja halusta viettää enemmän aikaa lasten kanssa. - Toisaalta tämän valinnan on myös mahdollistanut varallisuus ja puolison loppumaton into viedä yhteisesti omistettuja sijoituksia ja liiketoimintaa uudelle tasolle. Nuori yrittäjänainen on silminnähden tyytyväinen elämäänsä, joskin hän harmittelee sitä, että liikunta on jäänyt viime aikoina vähiin. – Olen onnellinen, että minulla on perhe ja lapset, että saan olla terve ja tehdä sitä, mitä haluan. Innostun helposti uusista asioista ja haluan oppia uutta. Uutta elämässäni on nyt se, että preferoin tarkemmin asioita, ja opettelen sanomaan ei. Lisätiedot: www.vaurasnainen.fi

NUORI YRITTÄJÄNAINEN

ada tuottamaan Yrittäjä ja sijoittaja Terhi Majasalmi katsoo yrittäjän osaamisen kehittyneen bisnekseksi vasta sitten, kun hän osaa tuotteistaa, markkinoida ja myydä omaa osaamistaan.

Terhi Majasalmi, 34 Koulutus: kauppatieteiden maisteri Yritykset: Vertus Capital Asset Management Oy, Varallisuusakatemia Oy, Hamilton & Cooper Properties Oy Kirjat: Totuus taloudestasi, sähköisiä kirjoja Blogit: Vaurasnainen, Iltasanomat/LIV, Planagonin verkkojulkaisu Hallitusjäsen: Frank Communications Oy Uutta: Asiantuntija Livin TV-ohjelmassa Kirsi ja himoshoppaajat Perhe: puoliso Matias Savolainen ja kaksi tytärtä Harrastukset: Bisnes, lukeminen ja golf Jäsen: Helsingin Yrittäjänaiset, Nuorkauppakamari Motto: Tee intohimoisesti se mitä teet, kasvata taloudellista vapauttasi joka päivä.

ARVONLISÄVERO

Alvin alarajaa on syytä nostaa

Te k s t i S e i j a E s t i l a n d e r Kuva Henri Lassander

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen erikoistutkija Timo Rauhasen mukaan yritysten arvonlisäveron alarajan voisi nostaa Suomessa 8 500 eurosta noin 40 000 euroon. Timo Rauhanen perustelee kantaansa merkittävillä kansainvälillä tutkimuksilla. – Pienyrittäjän arvonlisäverotus on järkevää vasta silloin, kun liikevaihdosta saatavat verotulot ja verotukseen liittyvät kulut ovat tasapainossa keskenään. Tähän ajatukseen perustuvalla mallilla Suomen rajaksi saadaan noin 40 000 euroa. – Muutoksen yhteydessä on uusittava myös nykyinen arvonlisäveron huojennusmalli, joka koskee 8 500–22 500 euron liikevaihtoa. Rauhanen kertoo maailmalta löytyvän hyvin kirjavia arvonlisäverokäytäntöjä. Hän luonnehtii Suomen 24 prosentin yleistä alvikantaa tasoltaan pohjoismaiseksi. – Esimerkiksi Ruotsissa ei ole lainkaan arvonlisäveron alarajaa, kun taas Ranskassa ja Britanniassa katto on korkealla. Britanniassa arvonlisäverollisen liikevaihdon alaraja on noin 80 000 euroa ja siellä on ajateltu tuon liikevaihdon elättävän yksinyrittäjän. – Suomen 8 500 euron raja on EU-maiden matalimpia ja sen reaaliarvo on 20 vuodessa puolittunut. Rajahan on ollut meillä käytössä vuodesta 1994. Se oli silloin 50 000 markkaa, eikä sitä ole korotettu kertaakaan. Esimerkiksi Britannia tekee vuosittain inflaatiokorotuksen. Sen mekin voisimme tehdä ilman komission erillistä lupaa. ALV-direktiivin mukaan tuo raja voi olla maksimissaan 10 000 euroa, mutta uskoisin meidän aika helposti saavan oikeuden nostaa raja edes EU:n keskitasolle, joka on nyt tasan 30 000 euroa.

Valtion rahantekokone Arvolisävero on Rauhasen mielestä käyttökelpoinen vero julkisten palvelujen ra-

Erikoistutkija Timo Rauhasen mukaan yritystoiminnan arvonlisäveron alaraja on järkevää nostaa noin 40 000 euroon.

hoitukseen, kunhan veron rakenne suunnitellaan järkevästi. Tutkijan näkökulmasta hän luonnehtii alvia valtion rahantekokoneeksi, jonka plussana on muun muassa se, että vähennysoikeuksien kautta se valvoo itse itseään. – Työllisyyden kannalta arvonlisävero on parempi vaihtoehto kuin työn verottamien. Se sopii hyvin myös ulkomaankauppaan, koska vienti on verotonta ja tuonti ja kotimaan tuotanto saavat saman verokohtelun. Veron pullonkauloina tutkija pitää rajanvetoa siitä, ketkä ovat verovelvollisia ja mitä verokantaa sovelletaan. Työvoimavaltaisella alalla toimivalle pienyrittäjälle vero on myös kovempi luu kuin pääomavaltaisen alan yrittäjälle, jossa yrittäjä voi vähentää ostojen arvonlisäveron myynnin arvonlisäverosta. – Veron ideana on se, että yrittäjä kerää veron kuluttajalta ja tilittää sen verottajalle, mutta markkinatilanteesta johtuen esimerkiksi käsityövaltaisen alan yrittäjä ei aina pysty lisäämän veroa kokonaan tuotteen hintaan. Rauhasen mielestä kulutusverojärjestelmän tulee olla mahdollisimman neutraali eikä se saa ohjata liiketoiminnan päätöksentekoa. – Tulonjakoa tavoiteltaessa tulisi käyttää tuloveroa, sillä arvonlisäverolla saavutetaan tutkimusten mukaan vain heikosti tulojakotavoitteita. Haluttu kompensaatio pitäisi toteuttaa siis tuloverotuksen avulla. Suomen veropolitiikkaa tutkija luonnehtii viimeiseltä 10 vuodelta poukkoilevaksi. Hänestä veropäätösten pitäisi perustua selvitysten sijaan tutkittuun taloustietoon. – Jos arvonlisäverojärjestelmää lähdettäisiin suunnittelemaan nyt, niin nykyistä tilkkutäkkiä monine arvonlisäkantoineen ei haluaisi kukaan, Timo Rauhanen painottaa.

ARVONLISÄVERO

Alvin alaraja on naurettavan alhainen

Te k s t i S e i j a E s t l a nde r K u v a N o o r a S l o t t e / S t u d i o P. S . V.

Käsityöalan yrittäjä Anna-Riitta Kivistö pitää yrityksen arvonlisäverottoman liiketoiminnan 8 500 euron rajapyykkiä naurettavan alhaisena, koska se kyykyttää pienyrittäjät todella ahtaalle. Anna-Riitta Kivistö sanoo ymmärtävänsä alvin merkityksen, eikä hän vastusta veroa pelkän periaatteen vuoksi. Hänen mielestään nykyinen järjestelmä on kuitenkin hyvin epäoikeudenmukainen, koska se palvelee lähinnä harrastajia, joiden pimeä kauppa kasvaa, kun 8 500 euron vuosipaalu alkaa häämöttää. – Olenkin sitä mieltä, että jokaisen toimijan pitäisi joko maksaa kaikesta myynnistään alvia tai alvillisen toiminnan alaraja olisi nostettava 50 000 euron huippeille. – Tämä on tarpeen siksi, että nykyinen veroraja tukee lähinnä harrastajatoimintaa, vääristää kilpailua ja lisää harmaata taloutta. Aiemmin lähihoitajana toiminut Kivistö ryhtyi viisi vuotta sitten yrittäjäksi ja kokopäiväisenä yrittäjänä hän on toiminut kolme vuotta. Jo pienestä pitäen käsitöistä innostunut nainen on käynyt monia

huovutuskursseja ja suorittanut yrittäjän ammattitutkinnon. Paraikaa hän opiskelee tekstiilialan ammattitutkintoa. Oulun paraatipaikalla, kauppatorin rannan historiallisessa makasiiniaitassa sijaitsevan Anna-Riitan Aitan tuoterepertuaariin kuuluu Kivistön omien tuotteiden ohella laaja valikoima muiden valmistamia käsitöitä. Hänen omia artikkeleitaan ovat esimerkiksi omaleimaiset huopa- ja puuhelmikorut, seinävaatteet, huivit ja hatut. Oman liikkeen ohella hänen tuotteitaan myy 40 jälleenmyyjää ympäri Suomea.

Huojennusrajaa korotettava Kivistö pitää arvonlisäveron nykyistä huojennusjärjestelmää liian alhaisena, sillä se koskee 8 500–22 500 euron liikevaihtoa. Hänestä alvin huojennusraja pitäisi hilata jopa 100 000 euroon.

Käsityötuotteiden 24 prosentin arvonlisävero on Kivistön mielestä vuorostaan liian korkea verrattuna teollisesti valmistettuihin tuotteisiin. – Käsitöiden valmistamiseen kuluu paljon aikaa suhteessa materiaalikuluihin. Tuotteen hinnan pitäisi muodostua suurelta osin työn hinnasta, mutta omilla käsillään töitä tekevä pienyrittäjä ei voi käytännössä periä työstään sen todellista hintaa, jotta tuotteet kävisivät kaupaksi. – Mielestäni on käsittämätöntä, että arvonlisäveron osuus muodostaa nyt suuremman osuuden tuotteen hinnasta kuin käsityöläisen saama korvaus omasta työstään. Tämän vuoksi yksi vaihtoehto pienyrittäjän toimeentulon turvaamiseksi olisi arvolisäveroprosentin laskeminen 24 prosentista 10 tai 14 prosenttiin Anna-Riitta Kivistö vahvistaa.

Käsityöalan yrittäjä Anna-Riitta Kivistön mielestä alvia perittävän liiketoiminnan alaraja on tänään niin alhainen, että se tukee lähinnä harrastajien toimintaa ja edistää harmaata taloutta.

JURIDIIKKAA

Tapetilla perhesekä osakassopim Suomen Yrittäjänaisten jäsenille maksutonta puhelinneuvontaa antava OTM Maiju Rihtniemi ja asianajaja, varatuomari Anssi Mäki valottavat pykäläviidakon saloja. Rihtniemi pureutuu perhe- ja perintöoikeuteen ja Mäki osakassopimukseen. Katsaus perhe- ja perintöoikeuteen Perhe- ja perintöoikeuden kanssa ollaan usein ensimmäistä kertaa kosketuksissa vasta avioeron tai kuoleman hetkellä. Kuitenkin näitä asioita kannattaa miettiä jo aiemminkin, olkoon yrittäjä tai ei. Moniin asioihin voi hyvällä suunnittelulla vaikuttaa, jotta lopputulos vastaa omia toiveita. Esimerkiksi avioehtosopimus voi olla yrittäjälle tärkeä asiakirja. Lain mukaan aviopuolisoilla on avio-oikeus kaikkeen toistensa omaisuuteen, sekä ennen avioliittoa omistettuun että avioliiton aikana hankittuun tai saatuun, olkoonpa se kumman nimissä tahansa. Avioliiton päättyessä – joko avioeroon tai puolison kuolemaan – kummallakin on oikeus saada puolet kaikesta omaisuudesta. Avio-oikeus voidaan poistaa tai sitä voidaan rajoittaa avioehtosopimuksella. Avioehtosopimuksessa on useita vaihtoehtoja. Esimerkiksi yritysomaisuus voidaan määrätä kokonaan avio-oikeuden ulkopuolelle, jolloin yritystoiminta jatkuu ennallaan eikä yritysomaisuutta tarvitse

Osaaminen näkyväksi!

laskennallisestikaan jakaa puolison kanssa. Avioehtosopimus on määrämuotoinen sopimus, joka voidaan laatia koska tahansa avioliiton aikana. On huomattava, että avoliitoissa avio-oikeutta ei ole. Testamentti on määräys kuoleman varalta. Testamentilla voidaan tietyin rajoituksin vapaasti määrätä, kenelle vainajan omaisuus kuoleman jälkeen menee ja millä ehdoin. Testamentissa voi määrätä mm. yritystoiminnan periytymisestä ja jatkamisesta. Testamentti mahdollistaa myös perintöverosuunnittelun. Esimerkiksi hallintaoikeuden pidätyksellä tai omaisuuden siirtämisellä yhden sukupolven yli voidaan saavuttaa merkittäviä perintöverosäästöjä. Testamentti on tiukan määrämuotoinen asiakirja, joka on laadittava oikein, jotta se on pätevä.

Maiju Rihtniemi Lakimies, OTM Lakiasiaintoimisto Rihtniemi Law p. 050 339 0484 maiju_rihtniemi@yahoo.com

Näyttötutkinnot työn ohessa

Koulutustarjontaa: Myynnin ammattitutkinto Liiketalouden perustutkinto, merkonomi Sihteerin ammattitutkinto Markkinointiviestinnän ammattitutkinto Markkinointiviestinnän erikoisammattitutkinto Yrittäjän ammattitutkinto Taloushallinnon ammattitutkinto Johtamisen erikoisammattitutkinto MJK-instituutti

Liiketalouden erikoisoppilaitos Helsingissä

 Lisätiedot ja hakeminen: www.mjk.fi

JURIDIIKKAA

ja perintöoikeus mus Osakassopimus koskee osakeyhtiöitä Mikä osakassopimus on? Millaisiin tarpeisiin sopimus laaditaan? Vaatiiko laki sopimuksen laatimista? Useita kysymyksiä, mutta parhaimmillaan osakassopimuksen laatiminen voi pelastaa monelta harmilta. Osakassopimus koskee vain osakeyhtiöitä. Osakassopimus on yleensä osakeyhtiön osakkaiden kesken laadittu sopimus. Osakassopimusta ei ole lain mukaan pakko laatia. Sitä vastoin jokaisella rekisteröidyllä osakeyhtiöllä on oltava yhtiöjärjestys. Yhtiöjärjestys on kaupparekisteriin rekisteröitävä julkinen asiakirja, ja siihen on pääsy kenellä tahansa. Osakeyhtiön osakkaat ja yhtiö voivat laatia osakassopimuksen. Osakasso-

pimuksella sovitaan osakkaiden välisistä pelisäännöistä. Osakassopimuksesta ei ole määrätty osakeyhtiötä koskevassa laissa, osakeyhtiölaissa, vaan siihen sovelletaan yleisiä sopimusoikeudellisia sääntöjä. Tietyt osakeyhtiölain säännökset kuitenkin rajoittavat osakkaiden ja yhtiön sopimusvapautta. Laadittava kirjallisesti Osakassopimus tulee käytännössä laatia kirjallisesti, ja se tulee kaikkien sopijapuolien allekirjoittaa. Erityisiä muotovaatimuksia ei ole, ja osakkaat voivat kirjata tarpeelliseksi katsomansa määräykset sopimukseen. Irtautuminen osakkuudesta Käsitykseni mukaan tärkein asia osakassopimuksessa on sopimuksen ehto, jossa käsitellään osakkaan irtautumista osakkuudesta. Irtautumiseen liittyy tavallisesti riita osakkeen siirtoarvosta sekä siitä, miten irtautujan osakkeet lunastetaan. Täl-

laisiin tilanteisiin on hyvä varautua osakassopimuksessa.

Sopimussakko Osakassopimus velvoittaa vain sopijapuolia, eikä siihen voida vedota esimerkiksi yhtiökokouksen päätöstä moitittaessa. Tästä johtuen sopimuksessa on syytä varmistaa sen rikkomisen seuraukset. On hyvin yleistä, että osakassopimuksen laiminlyönnistä on sovittu sopimussakko. Sopimussakon määrittäminen tehostaa sopimuksen noudattamista. Apua ongelmatilanteissa Osakassopimus on yleensä hyvä laatia kaiken varalta. Laatimisessa kannattaa kääntyä asiantuntijan puoleen.

Anssi Mäki, Asianajaja, varatuomari Asianajotoimisto Intressi Oy p. 040 731 0074 anssi.maki@advolex.fi

i Tanssipakett

PARRASVALOJEN PARHAAT KAPSÄKISSÄ! Varaa nyt ajoissa

SHOW&DINNER pikkujoulupaketti!

Kapsäkki on tunnelmallinen teatteri moneen makuun. Viihtyisät pikkujoulut on paketoitu tähtiesiintyjillä, loistavalla musiikilla ja notkuvilla noutopöydillä! Viisi takuuvarmaa vaihtoehtoa: RIEMUKUPLIA, DUO SULKASATO, PARASTA ENNEN, FINNKAMPEN tai OOT SÄ ONNELLINEN?

Soita 09

alk.

Meillä tanssitaan kuutena iltana viikossa

70 €/hlö/vrk

hh, Sis. majoitus 2 miainen ja tanssilippu, aa käyttö. uuden kylpylän

Tutustu loistavien tähtiesiintyjiemme lisäksi myös monipuoliseen kokousmaailmaamme: www.harmankylpyla.fi PS. Muista myös järjestön kuntoutuskurssit.

260 0907, paketoidaan ilta yhdessä! MUSIIKKITEATTERI KAPSÄKKI

Hämeentie 68, Helsinki • 09 260 0907 • kapsakki.fi

Vaasantie 22, Ylihärmä Puh. (06) 483 1600 www.harmankylpyla.fi

KOMIA YRITYS Vahvistusta yrittäjyyteen! Yrittäjävalmennus, YRITTÄJÄN AMMATTITUTKINTO

SIJAITSEE SUOMEN

PARHAALLA PAIKALLA.

Seinäjoki, päivä- ja monimuotokoulutus

Koulutuksen tavoitteena on tukea yrittäjää antamalla yritystoiminnan kehittämiseen liittyviä tietoja ja taitoja. Koulutukseen on jatkuva haku. Lisätietoja: kouluttaja Teppo Tiittanen, puh. 040 830 4224, s-posti teppo.tiittanen@sedu.fi

Seinäjoen kaupunkiseutu on tuoreimman vertailun perusteella Suomen menestynein paikka. Eikä ihme: Tahtomaan yritysilmasto on tutkitusti maamme paras, Seinäjoki on Suomen vetovoimaisin kaupunki maan sisäisessä muuttoliikkeessä ja seudun väkiluku kasvaa kohisten. Yli 200 000 asukkaan markkina-alue odottaa, joten liity komiaan joukkoomme!

Koko koulutustarjonta osoitteessa:

www.seduaikuiskoulutus.fi www.komiainfo.fi

Yrittäjänaiset_ilmo_90x126mm_final.indd 1

15.8.2013 14.13

SUOMIAREENA

Talous ja politiikka liikuttavat kesälläkin Te k s t i He l i Jä r v i ne n Kuvat Anne Hedemäki

Yrittäjänaiset osallistuivat Porin SuomiAreenaan ja ottivat aktiivisesti kantaa vanhemmuudenkulujen tasaamiseksi laajalta veropohjalta. Yrittäjänaisten talousseminaari keskellä Porin SuomiAreena-viikkoa veti yleisöä ennätysmäärin. Sisään Promenadi-keskukseen mahtui noin 700 kuulijaa, ja puolisen sataa jäi vielä ulkopuolelle. Panelistien Bengt Holmströmin, Juhana Vartiaisen, Merja Ylä-Anttilan ja Pekka Hallbergin sekä puheenjohtajana toimineen Lenita Airiston kommentit kirvoittivat yleisössä spontaaneja suosionosoituksia. Yrittäjänaiset järjesti tilaisuuden yhdessä Prizztechin ja Perheyritysten liiton kanssa. Yrittäjänaiset näkyi ja kuului vahvasti myös seminaarissa, jossa pohdittiin naisten uralla etenemiseen liitettyjen lasikattojen purkamista. Kiintiöitä enemmän kannatusta saivat erilaiset toimenpidesuositukset naisten lisäämiseksi johtajistossa. Mutta talous ja politiikka liikuttivat Porissa jälleen ihan konkreettisestikin, kun Yrittäjänaiset haastoi kansanedustajanaiset lentopallopeliin Herralahden kentälle. Vaikka peli ei ollutkaan totinen, yrittäjänaiset näyttivät Energiateollisuuden vahvistamalle kansanedustajien joukkueelle kaapin paikan eräluvuin 2–0. Ensi vuonna otamme ottelun uusiksi.

Energiateollisuuden ja kansanedustajien joukkueen ylärivissä Kati Takala, Anu Urpalainen, Sanna Lauslahti, Sanni Grahn-Laasonen, Eeva Kalli sekä edessä Riina Heinimäki ja Tuula Peltonen.

Yrittäjänaisten joukkueessa Riikka Reunamo, Sirpa Pii-Keinonen, Paula Kajava, Anne Auramo, Anne Väre ja Heli Järvinen.

TALOUSKATSAUS

Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen avaa ajankohtaisia talouden näkökulmia Yrittäjänainen-lehdessä.

Takana on lämmin ja aurinkoinen kesä. Toivottavasti mahdollisimman moni sai vietettyä loman ja palasi työn ääreen levänneenä, innostuneena ja täynnä työtarmoa. Muistihan jokainen kuitenkin tehdä töitä myös lomallaan? Näin talouden taantumassa meidän tulee tehdä töitä myös vapaa-ajalla. Vapaa-ajan työn toinen nimi on kotimaisen kysynnän ylläpito. Kulutuksesta säästäminen on lintsaamista. Kuluttamalla ahkerasti pidämme tavaroiden ja palveluiden tuotantoa vireillä ja ihmisiä työn touhussa. Erityisen tärkeää tämä on nyt, kun tiedot talouden tulevaisuudesta ovat synkkiä. Eri lähteiden mukaan talous supistuu, vienti vähenee, työttömyys kohoaa ja velkaantuminen syvenee. Joka mediassa toitotettavat negatiiviset uutiset saavat meidät helposti käpertymään rutiineihin, pitäytymään tuttuihin ja turvallisiin toimintatapoihin ja jäämään passiivisina odottamaan tulevaa. Tällainen toiminta kuitenkin merkitsee vähittäistä luisumista negatiiviseen kierteeseen. Tätä kaikkea ruokkii osaltaan talousuutisoinnin sävy ja laajuus. Ihmismieli on rakentunut niin, että se tarttuu kielteiseen kerkeämmin kuin myönteiseen, eikä talous ole poikkeus. Eikä vain media korosta kielteistä puolta, vaan myös me vastaanottajat olemme virittyneet tarkkailemaan ikävyyksiä. Onneksemme ihmismieli kuitenkin myös tottuu ja toipuu. Jatkuvat huonot uutiset eivät loputtomasti syökse tunnelmia syvemmälle ja syvemmälle kohti pohjaa. Uutisten vaikutus jää hetkelliseksi, ja huonot uutiset menettävät teränsä. Muutaman kuukauden sokkivaiheen jälkeen eri toimijoiden talousodotukset alkavat yleensä kirkastua, vaikka media pitäisi edelleen meteliä kriisistä.

Taantuman kierre on oikaistava Uudistumisella uuteen kasvuun Suomi on pieni maa, jonka on kyettävä uudistumaan jatkuvasti. Meidän on kyettävä alati luomaan kiinnostavia tuotteita ja palveluita ja työpaikolle olosuhteet, joissa innovaatioita syntyy. Innovaatioiden synty ei koskaan ole itsestäänselvyys ja nykyisenkaltaisissa tunnelmissa tilanne on erittäin haastava. Innovaatioiden syntyä edistää se, jos erilaisilla ihmisillä on mahdollisuudet tehdä yhteistyötä, tutkia ja luoda omia vastauksia yrityksen haasteisiin sen sijaan, että joku antaa vastaukset valmiina. Näinä taloudellisen epävarmuuden aikoina, kiusaus yhteen totuuteen on suuri. Sillä tavoin ei kuitenkaan nykypäivän alati muuttuvassa maailmassa menestytä. Nyt jos koskaan tarvitsemme ihmisiä, jotka rohkeasti kyseenalaistavat olemassa olevaa ja luovat uutta. Tässä tilanteessa ei ole varaa vääränlaiseen tilannearvioon. Kohtaamassamme talouskriisissä ei ole kysymys tilapäisestä notkahduksesta, vaan pitkäaikaisesta taantumasta tai jopa pysyvämmästä olotilasta. Elämme samanaikaisesti sekä suhdannetaantumaa että rakenteellisten mullistusten aikaa. Yhteiskunnan näivettyminen uhkaa, ellei kierrettä saada oikaistua. On selvää, että Suomessa tulee tehdä jo kauan kaivattuja rakenteellisia uudistuksia. Ilman talouden rakenteellisia uudistuksia meillä ei ole mahdollisuutta päästä kasvu-uralle ja luottamus Suomen kykyyn vastata taloudestaan sekä velvoitteistaan pidemmällä aikavälillä heikkenee dramaattisesti. Toivottavasti hallitukselta löytyy sitä samaa innovatiivisuutta, jolla pk-yrittäjät ovat kehittäneet itsensä tämän maan keskeisimmiksi toimijoiksi.

YRITTÄJÄ

osaat tehdä viisaita ratkaisuja Suomalaista taidetta ainutlaatuisessa kotimiljöössä Helsingin Töölön kattojen tasalla Avoinna ke 14–18 ja su 12–16. Yleisöopastukset ke 14.30 ja su 12.30. Vapaa pääsy. Ryhmät myös tilauksesta (60/75 eur). POHJOINEN HESPERIANKATU 7, 00260 HELSINKI • (09) 494 436 • www.taidekotikirpila.fi

Jatka samalla linjalla. Ota itsellesi työttömyysvakuutus. Huolehdi itsestäsi ja perheestäsi.

www.syt.

YHTEISTYÖKUMPPANI

Yrittäjän tärkeimmät vakuutukset Useimmat elämään ja liiketoimintaan liittyvät muutokset ja riskit ovat ennakoitavissa ja siten helpommin hallittavissa. - Liikeriskit ovat aina yrittäjän omalla vastuulla, mutta yrityksen omaisuus ja ihmiset kannattaa harkitusti ja hallitusti turvata vakuutusten avulla, opastaa myyntipäällikkö Riitta Liedes-Ohinen OP-Pohjolasta.

Tyypillisiä vakuutuksella katettavia riskejä ovat yrityksen omaisuuden yllättävä rikkoutuminen, tulipalot, putkivuodot, ilkivalta ja murtautumiset - sekä niistä aiheutuva yritystoiminnan keskeytyminen.

Yrittäjään itseensä ja hänen henkilöstöönsä kohdistuvia riskejä ovat sairastumiset ja tapaturmat. Yrittäjän lakisääteinen vakuutusturva on heikompi kuin työntekijän, vaikka taloudellinen riski on vähintään yhtä suuri. Vapaaehtoisilla henkilövakuutuksilla yrittäjä voi turvata oman ja lähimmäistensä toimeentulon sairaus- ja tapaturmatilanteissa. Näillä vakuutuksilla saa turvaa myös siltä varalta, että oma ansiotulo pienenee tai loppuu pysyvästi. Vaikka mitään pysyvää vakavaa ei sattuisikaan, vakuutuksella voi taata itselleen nopean ja laadukkaan hoidon ja näin nopeuttaa töihin paluuta sairauslomalta. Myös oman henkilöstön lakisääteistä turvaa voi täydentää monin tavoin, esimerkiksi vapaaehtoisilla tapaturma-, sairaus- ja matkavakuutuksilla sekä eläkevakuutuksilla. Tällä alueella vakuutusyhtiöt ovat mielellään aktiivisia.

Vakuutusyhtiöt kilpailevat tuotekehityksellä

Myyntipäällikkö Riitta Liedes-Ohisen mukaan yritysten omaisuus ja ihmiset kannattaa turvata vakuutuksilla.

Riitta Liedes-Ohisen mukaan vakuutusyhtiöiden tuotekehitystä kannattaa seurata. - Esimerkiksi meillä OP-Pohjolassa Kumppaniyrityksen omistaja saa Perus Terveysturva -vakuutuksen työkykyisyysilmoituksella. Vakuutus kattaa myös sairaudet, jotka vakuutetulla on ollut ennen vakuutuksen alkamista. – Etu on tärkeä esimerkiksi sellaisille, jotka ovat parantuneet vakavasta sairaudesta eivätkä muuten saisi kattavaa sairauskuluja korvaavaa vakuutusta lainkaan. Vakuutus korvaa esimerkiksi tutkimus- ja hoitokuluja, lääkkeitä ja leikkauksia. Kumppaniyrityksemme voi vakuuttaa samoilla ehdoilla vaikka koko henkilöstönsä.

Kysymyksiä Riitta Liedes-Ohiselle

Mitä asioita haluaisit yrittäjien pohtivan? • Mitä tapahtuu liiketoiminnalle ja henkilökunnalle, jos toiminta keskeytyy vaikkapa kahdeksi kuukaudeksi? – Tappiot voidaan kattaa oikein mitoitetulla keskeytysturvalla. • Yritys saattaa aiheuttaa toiminnallaan vahinkoa ulkopuolisille ja joutua korvausvelvolliseksi. – Tämä riski voidaan kattaa vastuuvakuutuksella samaan tapaan kuin kotivakuutuksessa. • Yritykselle saattaa tulla riitaa asiakkaiden, liikekumppaneiden tai tavarantoimittajan kanssa esimerkiksi tavaran virheellisyydestä, toimitusajasta tai solmittujen sopimusten tulkinnasta. – Oikeusturvavakuutuksen tarkoituksena on korvata välttämättömät ja kohtuulliset asianajo- ja oikeudenkäyntikulut riita-, rikos- ja hakemusasiassa.

Miksi tarjoatte vakuutusta, jollaista vakuutusyhtiöt eivät yleensä tarjoa lainkaan? • Tämä on meidän tapamme palkita keskittämisestä. Edun saa Kumppaniyritys, joka keskittää meille sekä yrityksen rahaliikenteen että tärkeimmät vakuutukset. Lisätietoja on osoitteessa op.fi/kumppaniyritys.

YHTEISTYÖKUMPPANI

Millainen on työttömyys-, sairaus- ja eläketurvasi? Yrittäjän sosiaaliturvan perusta on YEL-vakuutuksen työtulo. YEL-työtulosta määräytyvät tulevan eläkkeen lisäksi sairaus- ja vanhempainraha ja oikeus työttömyysturvaan. - Siksi onkin tärkeää, että pidät työtulosi oikealla tasolla, muistuttaa YEL-tuotepäällikkö Milla Vailaranta Eterasta.

Yrittäjän kannattaa määritellä työtulonsa riittävälle tasolle heti yrittäjätoiminnan alusta alkaen ja myös tarkistaa se säännöllisesti. Elämäntilanteiden muuttuessa työtuloa on hyvä tarkistaa, jotta yllätyksiltä vältytään. YEL-työtuloa voi muuttaa milloin vain, ei kuitenkaan takautuvasti, ja siksi tulevaan on hyvä varautua ajoissa. - Vuonna 2013 alkavat päivärahat lasketaan vuoden 2011 työtulon perusteella. Mutta esimerkiksi äitiysvapaalle jäävän yrittäjän on hyvä muistaa, että päivärahat voidaan laskea myös päivärahakautta edeltävien kuuden kuukauden YEL-työtulon mukaan, jos YEL-työtulo vuosituloksi muutettuna on noussut vähintään 20 prosenttia, sanoo Milla Vailaranta.

Eläkettä koko yrittäjäajalta

Työtulon korottaminen vasta esimerkiksi lähellä eläkeikää ei enää juuri nosta tulevan eläkkeen määrää, koska eläke karttuu koko yrittäjäajalta vahvistettujen työtulojen suhteessa. Yrittäjänä eläkettä karttuu 18–52-vuotiaana 1,5 prosenttia 53–62-vuotiaana

1,9 prosenttia ja 63–67-vuotiaana 4,5 prosenttia työtulosta vuodessa. Karttumaprosentit ovat samat kuin työntekijöilläkin. Alla olevasta taulukosta näet, millaista turvaa saat eri työtuloilla. Mieti, millä kuukausitulolla pärjäisit, jos esimerkiksi sairastut.

YEL-vakuutus on myös erinomainen sijoitus

YEL-työtuloa on helppo muuttaa

• YEL-maksut ovat verotuksessa koko- naisuudessaan vähennyskelpoisia Esim. 40 000 työtulolla maksu on lähes 40 prosenttia pienempi.

Jos nykyinen työtulosi ei vastaa työpanostasi tai tuo riittävää turvaa, työtuloa kannattaa muuttaa. Eterassa vakuutettu yrittäjä voi muuttaa työtuloaan helposti verkkopalvelussa. YEL-laskurilla voit kokeilla eri työtulojen vaikutuksen eläkkeen määrään. Samalla näet miten eräkuukaudet vaikuttavat maksun määrään. YEL-laskurin löydät osoitteesta etera.fi/yellaskuri. Eteran asiakkaana voit myös kirjautua Oma eläke -palveluun, jossa saat tarkempaa tietoa siitä, miten työtulon muutos vaikuttaa omaan eläketurvaasi.

Esimerkkejä YEL-työtulon vaikutuksesta eläkkeeseen, sairaus- ja työttömyyspäivärahaan YEL-työtulo min. 7 303,99 € max. 165 875,00 €

Kelan sairauspäiväraha max 300 vrk

Työttömyysturvan ansiopäiväraha kassaan liittyneille

Eläke 65-vuotiaana (YEL-vakuutus alkanut 30-vuotiaana)

€/v

€/kk

10 000

600

750

520

20 000

1 200

1 134

1 040

30 000

1 800

1 509

1 560

40 000

2 257

1 884

2 080

50 000

2 600

2 069

2 600

80 000

3 280

2 569

4 160

150 000

4 780

3 736

7 810

Muistathan, että näitä etuja ei mikään toinen säästämismuoto tarjoa: • YEL-vakuutuksen turva on laaja Eläkkeen lisäksi suoraan YEL-vakuutuk- sesta määräytyvät Kelan maksamat päi- värahat ja oikeus työttömyysturvaan.

• YEL-vakuutus tarjoaa elinikäisen eläketurvan YEL-eläke ei lopu tiettynä ikävuotena, vaan yrittäjä nauttii eläkettä loppu elämänsä ajan. • YEL-vakuutuksessa on ylivoimainen työkyvyttömyysturva Työkyvyttömyyseläkkeen laskennassa huomioidaan ns. tuleva aika. • YEL-eläke on indeksisuojattu Eläkkeen saa aina ostovoimaltaan arvonsa säilyttävänä, vaikka saisit eläk keen vasta vuosikymmenten jälkeen. Lisätiedot: Osoitteesta etera.fi/yrittaja saat lisätietoa yrittäjän vakuuttamisesta ja eläketurvasta. Vastaamme myös mielellämme kysymyksiin numerossa 010 553 3035 (arkisin kello 8–16) tai sähköposti: yel@etera.fi. Eläkkeen, sairauspäivärahan ja ansiopäivärahan määrät ovat arvioita. Eläkkeen määrässä ei ole huomioitu elinaikakertoimen vaikutusta. Tarkka eläke ja päiväraha määräytyvät aina hakemustietojen perusteella. Yrittäjä voi liittyä yrittäjän työttömyyskassan jäseneksi, lue lisää www.ayt.fi tai www.syt.fi.

KENTÄN KIERROS

Uudet jäsenet sitoutettava toimintaan Te k s t i S e i j a E s t l a nde r Kuva Krista Asikainen

Pohjois-Karjalan Yrittäjänaisten puheenjohtaja Eriika Kankkunen pitää yhdistyksen kärkitavoitteina uusien jäsenten sitouttamista sekä jäsenten liiketoiminnan ja työhyvinvoinnin kehittämistä.

Eriika Kankkunen kertoo Suomen Yrittäjänaisten junaileman jäsenhankintakampanjan nostaneen yhdistyksen jäsenmäärän kertaheitolla 60:stä 147:ään. Suurin osa jäsenistä on terveys-, hyvinvointi- ja kauneusalan yrittäjiä. – Uusien jäsenten kautta meille tuli paljon nuoria yksinyrittäjiä, jotka etsivät yhdistyksestä vertaistukea ja verkostoja. Tämän vuoksi pyrimme hallituksessa ideoimaan ja tarjoamaan mahdollisimman monipuolista ohjelmaa vähintään kerran kuussa.

Vastaus huutoon

Eriika Kankkusen mielestä paikallisyhdistyksen kannattaa tukea naisten yritysten kasvua ja kehittämistä.

Kankkunen sanoo lomautusten ja irtisanomisten kurittaman Pohjois-Karjalan tarvitsevan kipeästi naisten yrittämisen rohkaisemista. – Vastauksena kentän huutoon yhdistyksemme on yhteistyökumppanina Uusyrityskeskuksen vetämässä VoimaNainen 2020 -hankkeessa. Kaksivuotiseen projektiin osallistuu 60 naista ja hankkeen tavoitteena on juuri yrittäjiksi alkaneiden ja alle viisi vuotta toimineiden naisten yritysten kasvu ja kehittäminen. Hankkeen ohjausryhmään kuuluvan Kankkusen mukaan naiset tarvitsevat kipeästi tietoa, koulutusta, verkostoja ja rohkaisua yrittäjänuransa alkutaipaleella. – Ympäristön asenteet ovat välillä kielteisiä ja vaatii uskallusta ryhtyä yrittäjäksi. Monet eivät liioin tiedä, miten selvitä byrokratiasta ja pykäläviidakosta ja osalta puuttuu tietoa rahoituskanavista sekä myynnistä ja markkinoinnista. – Lisäksi on iso kynnys palkata yritykseen työntekijä, koska naiset pelkäävät vanhemmuudenkuluja ja sitä, miten vääräksi valinnaksi osoittautuvasta työntekijästä pääsee eroon. Eriika Kankkunen työskentelee yhteyspäällikkönä Aalto Henkilöstöpalvelut Oy:ssä. Hän on toiminut aiemmin osa-aikaisena yrittäjänä ja suunnittelee oman firman perustamista. Yrittäjäpuolison lisäksi perheeseen kuuluu viisi lasta, joiden ikähaitari on 4–18 vuotta.

KENTÄN KUULUMISIA Tästä alkavat yrittäjänaisten paikallisyhdistysten sivut. Lähettäkää meille lyhyitä juttuja ja kuvia tapahtumistanne. Juttujen suositeltu laajuus on alle 1 000 merkkiä. Seuraava lehti ilmestyy 26.11.2013. Jutut liittoon 11.10. mennessä ja ilmoitusten varaukset 21.10. mennessä Markkinointi Tuuleen. Kentän kuulumisia laajemmin sivuillamme www.yrittajanaiset.fi kohdassa jäsenet.

Ensimmäinen Esteri valittu

Espoo

Espoon Yrittäjänaiset valitsi vuoden 2013 Espoon Esterin. Kun vuosi uuden yhdistyksen toimintaa tuli täyteen, Espoon yrittäjänaiset kukitti yhdistyksen alullepanijan ja puuhanaisen Jaana Sorvalin upealla seppeleellä. Vuoden Esteri-valinnasta on tarkoitus tehdä perinteinen tapahtuma ja päivää juhlistetaan jatkossa eri muodossa. Jaana Sorvali on Espoon Yrittäjänaisten puheenjohtaja ja SYNin hallituksen varajäsen. Sorvalin luotsaama Jocean on vuonna 2011 perustettu ilmasto- ja energiakysymyksiin erikoistunut konsulttiyritys, joka tuottaa selvityksiä, strategioita, hankesuunnitelmia ja -hakemuksia. Iloisesti yllättynyt Jaana Sorvali tavoitettiin kotinsa pihapiiristä ja hän luonnehti oloaan lähes kuninkaalliseksi seppele päässään.

Heinola

Te k s t i O u t i Ha i ka l a - S i l é n Kuva Heinolan Yrittäjänaiset

Muotinäytös yhteisvoimin Heinolan Yrittäjänaiset järjesti Heinolan WPK-talolla kesän korvalla jo perinteeksi muodostuneen muotinäytöksen. Näytökseen osallistui 20 eri alan yrittäjänaista ja näytöksen käytännön valmistelut toteutti pieni iskuryhmä oman työnsä ohessa. Tilaisuudessa esittäytyi paikallisten vaate- ja juhlapukuliikkeiden lisäksi urheiluvaate- ja kenkäkauppiaita, kampaajia ja kosmetologeja, optikkoja sekä kultaliikkeen tarjontaa. Vanhemmat yrittäjänaiset muistelivat ensimmäisiä muotinäytöksiä pidetyn jo 1980-luvulla. Muotinäytös on hyvin odotettu tapahtuma Heinolassa, sillä se antaa katsauksen paikkakunnan muoti- ja kauneusalan tarjontaan. Yrittäjänaisten järjestämä upea muotinäytös veti historiallisen WPK-talon aina viimeistä paikkaa myöten täyteen.

a t n a r n e e pp La

Verkottumista Pietarissa ja Kotkassa Te k s t i Ma r i L a u t a l a Kuva Kati Räisänen

Joukko Lappeenrannan yrittäjänaisia teki ”jo toisen perinteisen” vierailunsa Pietariin. Matkamme alkoi Vainikkalasta Allegro-junalla iloisissa tunnelmissa. Majoituimme perillä Golden Triangel -hotelliin, jossa oli pienet huoneet ja mukavat sängyt. Tutustuimme aluksi muun muassa Suomi-taloon ja Finnveran tiloihin. Suomi-talossa isäntänämme oli Arto Mikonsaari ja Finnveralla Timo Pietiläinen. Lisäksi perehdyimme tunnettuihin nähtävyyksiin, kuten Iisakin kirkkoon ja Talvipalatsiin, söimme hyvin tasokkaissa ravintoloissa ja tapasimme pietarilaisia yrittäjänaisia. Keskustelimme kollegoidemme kanssa sujuvasti suomeksi, venäjäksi ja englanniksi. Venäläisten joukkoon kuului esimerkiksi töppöskauppias, vuoden tiedenainen, ohjelmatuottajia ja toimittajia – kaikki iloisia ihmisiä. Kutsuimme heidät syksyllä luoksemme käymään. Desibelit vierailullamme vaihtelivat 25 - 100 välillä. Heti Pietarin vierailun jälkeen tapasimme myös Kotkan Seudun Yrittäjänaisia – ja myös heidän kanssaan desibelitaso nousi karjalaiseen tapaan erittäin korkeaksi.

Anitta Simonen ja matkanjohtajana toiminut Kirsti Laine ihastelevat Iisakin kirkon maisemia.

www.pöyrööt.fi

Kai tulos Kai soot soot tulos 11.-13. 12.-13. lokakuuta lokakuuta Seinäjoelle Seinäjoelle liittokokouksehen? liittokokouksehen?

Kokoonnutahan sisulla ja syrämmellä!

Yrittäjänaisten liittokokouspäivät 11.–13. lokakuuta Seinäjoen Törnävä-salissa ja Hotelli Sorsanpesässä. Luvassa on huippuohjelmaa, hauskuutusta ja tietenkin hyvää seuraa. Mukana muun muassa ministeri Paula Risikko, yrittäjänainen Merja Louhivesi sekä Huvipuisto PowerParkin Mikko Kiviluoma. Illan rytmeistä vastaa Soul Operators. Liittokokouksessa valitaan uusi hallitus ja puheenjohtaja sekä julkistetaan vuoden valtakunnallinen yrittäjänainen. Liittokokouksen puheenjohtajana toimii Anita Rinkineva.

Tavatahan tangokaupungis! Ilmoittaudu kipin kapin mukaan Seinäjoelle www.yrittajanaiset.fi

YRITTÄJÄNAISET