Yrittäjänainen by Suomen Yrittäjänaiset ry

YRITTÄJÄNAISTEN JÄSENLEHTI 7 €

YRITTÄJÄnainen

4/2011

Minna Penttilä ja Heli Järvinen vaativat tolkkua hankintalain tulkintaan.

YRITTÄJÄnainen 4/2011

Teemana YRITTÄMINEN

Sisältö

s. 8

PÄÄKIRJOITUS

Heli Järvinen, tuhannen taalan paikka ..................................................................... 5 UUTISIA................................................................................................................................................... 5 PUHEENJOHTAJAN TERVEISET

Kaarina Jokinen, 65-vuotiaan liittomme vauhti sen kun paranee ............ 7 VUODEN VALTAKUNNALLINEN YRITTÄJÄNAINEN

Minna Penttilä, hankintalaki on moro ..................................................................... 8

s. 10

LIITTOKOKOUSPÄIVÄT

Kaarina Jokinen jatkaa Yrittäjänaisten puheenjohtajana..............................10 Uusi hallitus .........................................................................................................................12 EDUNVALVONTAA

Yrittäjänaiset Arkadianmäellä .................................................................................13 PROFIILI

Heli Järvinen, rohkeasti rinnakkain, mutta leveillä hartioilla ......................14 PRESIDENTTIEHDOKKAAT PUNTARISSA ...................................................................................16 TALOUSKATSAUS

Petri Malinen, talouskasvun hiipuminen, taantuma vai kriisi? ...................18 NUIJALLE TÖITÄ

Tarja Lakkala, maksa ensin itsellesi .........................................................................19 PUHEENJOHTAJAKIERROS

Maija Talvinen-Strengell, raskaus invalidisoi naisten yrittämistä ...................20 VIERAS MIES

s. 22

Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät kehittää paikallista edunvalvontaa .............21 YRITTÄMINEN

Hannele Haltia, Euroopan suurin naisyrittäjyyskeskus syntyi naisten sitkeydellä ..............................................................................................22 KENTÄN KUULUMISIA......................................................................................................................23 JOULURA(U)HAA ..............................................................................................................................26 KYSY SOSIAALITURVASTA ..............................................................................................................27

YRITTÄJÄnainen 4/2011 Yrittäjänaisten jäsenlehti 7 € TOIMITUS Yrittäjänaisten Keskusliitto ry Kaisaniemenkatu 1 B a 74 00100 Helsinki Puh. 09 684 4140 Faksi 09 6844 1450 www.yrittajanaiset.fi PÄÄTOIMITTAJA Heli Järvinen heli.jarvinen@yrittajanaiset.fi TOIMITUSSIHTEERI Juttuvinkit ja valmis aineisto: Marjukka Parmes 09 6844 1414 marjukka.parmes@yrittajanaiset.fi

TOIMITUSNEUVOSTO Seija Estlander Heli Järvinen Marjukka Parmes Anne Sjögren Raija Tuominen TOIMITTAJA Seija Estlander viestintatoimisto.estlander@kolumbus.fi

Kannessa Minna Penttilä ja Heli Järvinen Kuva: Emma Laakkonen

ISSN 0356-5254 MEDIAKORTTI Lehden mediakortti on osoitteessa www.yrittajanaiset.fi JAKELU 8 000 kappaletta jäsenistölle, sidosryhmille ja yhteistyökumppaneille.

TAITTO Painorauma Oy

Yrittäjänaisten Keskusliitto YNKL on valtakunnallinen etujärjestö, joka ajaa yrittäjänaisten taloudellisia ja yhteiskunnallisia etuja.

ILMOITUSMYYNTI Markkinointi Tuuli Tmi Puh. 040 824 3820 raija.kivinen@markkinointituuli.net

Yrittäjänainen-lehti ilmestyy neljästi vuonna 2011. Ilmestymispäivät ovat: 15.2., 17.5., 13.9. ja 15.11.

KIRJAPAINO Painorauma Oy

YRITTÄJÄnainen 4/2011

Vapaus alkaa siitä, kun sulkee puhelimen. Vapaus rikkoo rutiinit.

Vapaus on mielenrauhaa.

Vapaus tekee uusia ihmisiä. Vapautta on lukea hömppäromaania.

Vapaus on sitä, kun ei tarvitse meikata viikkoon.

Vapaus on sitä, kun ei lue sähköpostejaan viikkoon.

Vapaus on sitä, kun ei ole kiire minnekään. Vapaus on aamu ilman herätyskelloa.

Cartagena, Kolumbia 2 vk 12.1. alk. 1955 € Guardalavaca, Kuuba 2 vk 17.1. alk. 1605 € Krabi, Thaimaa 2 vk 1.2. alk. 1195 €

Costa Blanca, Panama 2 vk 29.12. alk. 2195 € Puerto Plata, Dominikaaninen tasavalta 2 vk 19.1. alk. 1370 € Saigon, Vietnam 2 vk 19.2. alk. 1480 €

Hintaesimerkit 21.10. paikkatilanteen mukaisesti.

Kysy lisää lähimmästä matkatoimistostasi tai soita 0600 060606 (ma–pe 9–19, la 10–16) (1,99 €/vast. puhelu + pvm).

YRITTÄJÄnainen 4/2011

Löydä tiesi vapauteen. aurinkomatkat.fi Rantalomat t Lennot t Hotellit t Aktiivilomat t Teemamatkat t À la Carte 4

pääkirjoitus

Tuhannen taalan paikka

unisian tasa-arvoministeri Lilia Labidi oli vilpittömän hämmästynyt siitä työstä, jota Suomessa tehdään naisten yrittäjyyden eteen. Itse asiassa hän oli työstämme niin vaikuttunut, että pyysi apua yrittäjänaisten verkoston käynnistämiseksi myös Tunisiassa. Tunisian suuren muutoksen keskellä Labidi on yrittäjänaisten merkityksestä enemmän oikeassa kuin arvaakaan. Yrittäjänaisten yhdistymisellä ja järjestäytymisellä 1947 oli suuri merkitys Suomen työllisyyden kehittämiselle ja naisten aktivoimiselle yrittäjätoimintaan ja yhteiskunnalliseen keskusteluunkin. Ja juuri sitä samaa kaipaa Tunisia ja koko Pohjois-Afrikka yhteiskunnallisen murroksen keskellä. Mutta yrittäjänaisia tarvitaan entistä enemmän Suomessakin. Kansainvälisen talouskriisin keskellä katse kääntyy aina kotimarkkinoiden toimivuuteen. Nyt jos koskaan tarvitsemme notkeita ja joustavia palveluja, naisten joukkovoimaa sekä aitoa halua osoittaa, että jatkuvien Kreikka-puheiden aikanakin pystymme saamaan pyörät pyörimään. Oikeaa yrittämisen asennetta ja intohimoa löytyy myös vuoden yrittäjänaiseksi valitusta Minna Penttilästä, joka peräänkuuluttaa lisää ennaltaehkäisevyyttä ajatteluumme sekä järkeä ja taitoa kuntien kilpailutukseen. Yrittäjänaiset ovat jälleen puhuneet. Räväkkä liittokokous hyväksyi toimintasuunnitelman ensi vuodeksi sekä valitsi uuden hallituksen, joka on sopiva sekoitus entisten kokemusta sekä uusien ideoita. Puheenjohtajana jatkaa vielä kaksi vuotta Kaarina Jokinen Asikkalasta. Toiminnassamme painotamme jatkossa entistä enemmän yrittäjänaisten hyvinvointia monesta näkökulmasta. Yrittäjänaisilla on iso rooli Suomen tulevaisuuden menestyksessä, ja hyvään tulokseen ei pääse ilman välittämistä itsestään. Pelkään, että moni kokee piston sydämessään, jos kysyn, millaisella työtuolilla istut tai miten olet varautunut mahdolliseen työkyvyttömyyteen. Ainakin tässä päässä pisto on tiukka. Syksy on ollut myös ripeää edunvalvonnan aikaa. Olemme muistuttaneet ministereitä yrittäjänaisen sosiaaliturvan aukoista sekä käyneet jo kahdesti eduskunnassa tapaamassa kansanedustajia yrittäjänaisten pahimmista kompastuskivistä, joista voitte lukea myös nettisivuiltamme tai Facebookista. Tässä lehdessä on hyviä vinkkejä myös siihen, miten jatkossa voimme olla entistäkin vahvempia toimijoita. Nyt meillä on tuhannen taalan paikka tehdä itsestämme välttämättömiä ja kulkea entistäkin rohkeammin rinnakkain! Heli Järvinen YNKL:n toimitusjohtaja

uutisia

Heli Järvinen Naisjärjestöjen Keskusliiton hallitukseen

rittäjänaisten Keskusliiton toimitusjohtaja Heli Järvinen valittiin lokakuussa Naisjärjestöjen Keskusliiton syyskokouksessa keskusliiton hallitukseen. Liitto on tasa-arvotyötä edistävä naisjärjestöjen yhteistyöfoorumi, johon kuuluu 62 jäsenjärjestöä, joissa on yhteensä yli puoli miljoonaa jäsentä.

Panostukset harmaan talouden torjuntaan kannustavat rehellisiä yrittäjiä

rittäjänaisten Keskusliitto pitää oikeansuuntaisena hallituksen lisäpanostuksia harmaan talouden torjuntaan. – Harmaa talous on ohjannut rahoja pois verotuksen piiristä ja samalla hankaloittanut kuuliaisesti sosiaaliturvamaksuja maksaneiden yritysten toimintaa. Kaikki toimet, jotka parantavat rehellisten yrittäjien kilpailutilannetta, ovat tervetulleita, perustelee Yrittäjänaisten Keskusliiton puheenjohtaja Kaarina Jokinen. Hallitus ohjaa harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaan 20 miljoonaa euroa lisää vuosittain. Ohjelmalla tavoitellaan jopa 400 miljoonan euron tuloja verojen ja sosiaalivakuutusmaksujen lisäyksinä ja takaisinsaatuina rikoshyötyinä. – On suorastaan välttämätöntä lisätä panostuksia sinne, missä ne voidaan saada moninkertaisesti takaisin, perustelee Yrittäjänaisten Keskusliiton toimitusjohtaja Heli Järvinen.

YRITTÄJÄnainen 4/2011

uutisia

Yrittäjänaiset tyrmäävät kotitalousvähennyksen leikkauksen

Vuokko Rehn In Memoriam

rittäjänaiset tyrmäävät hallituksen suunnitelmat kotitalousvähennyksen leikkaamisesta ja toivovat vielä harkintaa sen suhteen. – Väestön ikääntyessä kovaa vauhtia on vaikea ymmärtää hallituksen halua supistaa tuen myötä syntyneitä joustavia hoiva- ja sosiaalialan palveluja, joiden turvin on edistetty vanhusten kykyä asua kotona laitosten sijaan, Yrittäjänaisten Keskusliiton puheenjohtaja Kaarina Jokinen moittii. Jokisen mielestä on suuri menetys, että uudet pääosin naisyrittäjien vetämät hoiva-alojen yritykset menettävät merkittävästi tulojaan ja joutuvat supistamaan henkilökuntaansa aikana, jolloin kotimaista yrittäjyyttä kaivataan kipeästi maailmanmarkkinoiden yskiessä. – Hallitus tavoittelee kotitalousvähennyksen leikkauksilla 80 miljoonan euron säästöjä, mutta samaan aikaan käyttää 20 miljoonaa euroa harmaan talouden torjuntaan. Siinä on melkoinen ristiriita, sillä tuen pienentäminen tietää suurella todennäköisyydellä töiden lipsumista verojärjestelmän ulkopuolelle, toimitusjohtaja Heli Järvinen harmittelee. Järvisen mielestä kotitalousvähennyksen leikkaukset voisi toteuttaa valtion tulevaisuuden tavoitteita tukien. - Kun tietää haasteemme ikääntyvän väestön ja tiukkenevien ilmastovaatimusten suhteen, leikkauksia ei kannattaisi kohdistaa etenkään hoivapalveluihin ja energiatehokkuutta lisääviin ratkaisuihin.

24.5.1938 – 13.9.2011. Vuokko Kaarin Päivikki Rehn (o.s. Valjakka) toimi Yrittäjänaisten Keskusliiton puheenjohtajana vuosina 2000 – 2001. Hän ajoi Suomen Keskustan kansanedustajana vuosina 1995 – 1999 aktiivisesti pienyrittäjille tärkeitä asioita. Rehn toimi Mikkelin kaupunginvaltuustossa vuosina 1993 – 2010 ja kaupunginhallituksessa vuosina 1993 – 1997. Hän oli suorittanut muun muassa humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon. Vuokko oli myös henkilökohtainen tuttuni ja hän oli englannin opettajani Mikkelin Yhteiskoulussa vuonna 1962. Tultuani valituksi vuonna 2008 Yrittäjänaisten Keskusliiton puheenjohtajaksi Vuokko oli minuun yhteydessä aika ajoin ja tiedusteli kiinnostuneena liittomme kuulumisia. Koin tuolloin, että viisaana ja kokeneempana kollegana hän antoi minulle monia arvokkaita ohjeita puheenjohtaja-asioiden hoidossa. Me kaikki suomalaiset yrittäjänaiset jäämme syvästi kaipaamaan Vuokkoa. Kaarina Jokinen Yrittäjänaisten Keskusliiton hallituksen puheenjohtaja

Tarvitsemme naisyrittäjiä! Menestyvät yritykset ovat Oulun seudun elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn perusta. Kannustamme alueellamme toimivia sekä tänne sijoittuvia yrityksiä kasvamaan sekä autamme liiketoiminnan kehittämisessä. Saat BusinessOululta avuksesi laajan joukon yrityskehityksen asiantuntijoita, joiden ammattitaito, verkostot ja työkalut ovat käytettävissäsi yrityksesi elinkaaren eri vaiheissa. www.businessoulu.com

Tehtävänämme on tuottaa yrityksille neuvontapalveluita, joita kehitämme saamamme palautteen perusteella. Palvelumme myös jalkautuu luoksesi, sinne missä palvelua tarvitaan. Neuvonnassamme on tukena laaja kumppani- ja asiantuntijaverkostomme. BusinessOulun toimipaikat sijaitsevat Oulussa, Haukiputaalla, Kiimingissä ja Oulunsalossa.

Ota yhteytta meihin:

YRITTÄJÄnainen 4/2011

www.businessoulu.com

puheenjohtajan terveiset

65-vuotiaan liittomme vauhti sen kun paranee

uomi on hyvä maa asua, elää, tehdä työtä ja yrittää. Mutta mikä mättää, kun maailmalla kuohuu ja kiehuu ja ahneuden valta suututtaa ihmisiä? Näitä terveisiä kirjoittaessani monissa maailman metropoleissa oli kaduilla levotonta. Suomessa liikehdintä oli vähäistä, mutta useissa Euroopan kaupungeissa kaduilla mellasti vakavasti otettava joukko. Euroopassa on herättänyt huomiota espanjalaisnuorten perustama ”Indignados” eli Vihaiset-liike. Korkean nuorisotyöttömyyden ja menetetyn sukupolven puolesta Vihaisten mielenosoituksiin on osallistunut 6 – 8 miljoonaa espanjalaista, ja mielipidetiedustelujen mukaan 80 prosenttia espanjalaisista tukee Vihaisia. Meistä Yrittäjänaisista tulee todella vihaisia, kun puhumme vanhemmuuden kustannuksista ja siitä, miten epäoikeudenmukaisesti vauvoista aiheutuvat kulut kohdistuvat naisia työllistäviin yrittäjiin. Samoin meitä harmittaa se, miten nykykäytäntö riepottelee etenkin hyvin koulutettuja nuoria naisia ja nuoria perheitä. Tästä syystä keskusliittomme tehosti viime keväänä ”vauvat eivät kuulu firman piikkiin” -sanomaa järjestämällä mielenilmaisun eduskuntatalon edessä, mutta valitettavasti ilman valtion budjettiin kirjattua todellista vastakaikua. Ensi vuonna keskusliittomme on valinnut iskulauseekseen Rohkeasti rinnakkain - Yrittäjänaiset 65 vuotta. Juhlavuonna 2012 korostamme myös onnistuneen paikallisyhdistystoiminnan merkitystä koko olemassaolomme edellytyksenä. Liittomme strategiaan on kirjattu missio, jonka mukaan olemme Pohjoismaiden suurin naisyrittäjyyden etujärjestö ja edistämme naisten asemaa yritystoiminnassa ja yhteiskunnassa! Missio on yrityksen toiminta-ajatus ja sen olemassaolon syy. Missio on yksi strategian perusosista, jonka päälle strategia rakennetaan. Yrittäjä-

naisten äskeisessä liittokokouksessa hyväksymä strategia painottaa vahvasti keskusliiton ja paikallisten sekä alueellisten yhdistysten yhteistoiminnan kehittämistä siten, että paikallisyhdistyksiä kannustetaan kutsumaan uusia naisyrittäjiä mukaan toimintaan. Tulemme myös jatkamaan jäsenhankintaa telemarkkinoinnin ja muiden uusien keinojen avulla. Samoin aktivoimme kaikin tavoin jäsenyhdistyksiämme kehittämään ja yhdenmukaistamaan toimintaansa yhteistyössä liiton kanssa. Tavoitteena on uusien yhdistysten perustaminen niin sanotuille ”valkoisille alueille” ja hiljaisten yhdistysten aktivointi. Joulu on jo ovella ja yrittäjänä huomioin tietysti sen, että veronpalautuksista on muodostunut perinteisesti merkittävä kaupanalan joulumyynnin vauhdittaja. Viime vuonna veronpalautuksia maksettiin kaikkiaan 2,16 miljardia euroa, mikä merkitsee keskimäärin 642 euroa veronmaksajaa kohden. Joulukaupasta soisin napsahtavan merkittävän piristysruiskeen toimeentulokamppailua käyvälle kivijalkakaupalle - ja toki myös muulle yritystoiminnalle. Kiitän myös jäsenistöltä saamastani tuesta viimeiselle puheenjohtajuuteni kaksivuotiskaudelle! Ei yksin, vaan yhdessä ROHKEASTI RINNAKKAIN!

Rohkeasti rinnakkain – Yrittäjänaiset 65 vuotta.

Hyvää joulua ja menestyksellistä uutta vuotta 2012!

”Nyt laskut lähtevät nopeammin eivätkä kasaudu iltapuhteeksi” Kun Päijät-Hämeen Metalliromu vaihtoi Sonera Laskuta -palveluun, laskutus helpottui ja rahavirrat alkoivat löytää nopeammin tilille. ” Nykyään laskujen lähettäminen onnistuu vaikka työmaalta. Koko laskutus kulkee mukana kännykässä!” kiittää yrittäjä Jani Määttänen.

Sonera Laskuta on netissä ja älypuhelimessa toimiva laskutusohjelma, jolla luot ja lähetät yrityksesi laskut käden käänteessä mistä ja milloin vain. Lue lisää: www.sonera.ﬁ/laskuta

Sonera Laskuta 3 kk ja 100 sähköistä laskua

€

Kokeile!

TeliaSonera. Paikallisesti kansainvälinen, palveluksessasi. Tarjous on voimassa 31.12.2011 asti. Palvelun hinta normaalisti 9,90 €/kk + 0,39 €/sähköinen lasku. Tarkemmat tarjoustiedot www.sonera.ﬁ/laskuta

YRITTÄJÄnainen 4/2011

Kuva Bo Stranden

Kaarina Jokinen YNKL:n puheenjohtaja

vuoden valtakunnallinen yrittäjänainen Teksti Seija Estlander | Kuva Emma Laakkonen

Minna Penttilä sanoo hankintalain jarruttavan tervettä kehitystä. Hänen mielestään palveluseteli olisi otettava käyttöön koko massa, jotta asiakkaat saavat itse päättää, keneltä palvelut ostavat.

YRITTÄJÄnainen 4/2011

vuoden valtakunnallinen yrittäjänainen Toimitusjohtaja Minna Penttilä:

Hankintalaki on moro Vuoden 2011 valtakunnalliseksi yrittäjänaiseksi valittu fysioterapia- ja liikunta-alan yrittäjä Minna Penttilä (45) sanoo hankintalain olevan moro, koska se jarruttaa pienyritysten toimintaa.

utomon Fysioterapia ja Liikuntakeskus Oy:tä luotsaavan Penttilän mukaan kuntien palvelujen ostajien on nyt korkea aika ammattimaistua, jotta he osaisivat valita tarjouskilpailun pohjalta kokonaistaloudellisesti parhaat ratkaisut. Hän toteaa ikääntyvän väestön tarvitsemia palveluja olevan kyllä tarjolla, mutta asioista päättävät kunnan virkamiehet eivät valitse oman lähialueensa pienten yritysten tuottamia palveluja. Outo kiemura johtuu siitä, että hankkeet kilpailutetaan liian usein isoina kokonaispotteina ja oman alueen pienet toimijat tippuvat kisan ulkopuolelle. – Myös kotitalousvähennykseen suunnitellut leikkaukset iskevät ankarasti naisten yrityksiin ja esimerkiksi siivousliikkeet ja kotitalouksille sairaanhoitopalveluja tarjoavat yritykset kärsivät harmaan talouden lisääntymisestä, Penttilä ennustaa.

Upea kunnianosoitus Yrittäjänaisten Keskusliitto ja OP-Pohjola-ryhmä julkistivat vuoden valtakunnallisen yrittäjänaisen valinnan Yrittäjänaisten liittokokouspäivillä lokakuussa.

Penttilä pitää saamaansa tunnustusta upeana kunnianosoituksena, koska naiset myönsivät sen hänelle. Toisaalta hän sanoo olevansa myös surullinen, koska toukokuussa menehtynyt puoliso ei ole jakamassa hänen iloaan. – Saamani huomio osoittaa sen, etteivät naiset ole toisilleen kateellisia. Olen kokenut usein naisenergian voiman, joka vaikuttaa hyvään suuntaan. Se näkyy etenkin naisten välisenä kunnioituksena ja jos huomaan ympärilläni naisia, jotka eivät kunnioita naisten suhteiden pyhyyttä, bloggaan nuo ihmiset pois ympäriltäni. Vaikka Penttilän perustamalla yrityksellä pyyhkii hyvin, niin pelkkää nousukiitoa firman taival ei ole ollut. – Aloin yrittäjäksi pari vuosikymmentä sitten, kun Forssaan perustettiin viihdeuimala Vesihelmi ja minut valittiin siihen yrittäjäksi. Ostin ensimmäisellä viikolla itselleni ulsterin ja salkun, jotta näyttäisin bisnesnaiselta, mutta viikon kuluttua huomasin, ettei ulkoisilla avuilla ole merkitystä ja siirryin verkkareihin, t-paitaan ja lenkkareihin, joissa olen kulkenut siitä lähtien. Tänään yrityksen palkkalistoilla on liki 30 henkeä. Toiminnan piiriin kuuluvat sekä fysioterapia että liikuntapalvelut ja liikuntapaletti

Minna Penttilä ❍ Koulutus: Fysioterapeutti ❍ Yritys: Kutomon Fysioterapia ja Liikuntakeskus Oy tarjoaa kuntoutus- ja liikuntapalveluja. Vuonna 1993 perustettu yritys työllistää 18 työntekijää ja 10 tuntiohjaajaa. ❍ Jäsenyydet: Forssan Yrittäjänaisten ja Forssan Yrittäjien jäsen sekä Fysioterapiayrittäjien jäsen ❍ Aiempia tunnustuksia muun muassa: Kunnon kuntalainen, Vuoden forssalainen yrittäjänainen, Vuoden fysioterapiayrittäjä ja Vuoden Flora ❍ Perhe: 14- ja 10-vuotiaat tyttäret ❍ Harrastaa: Espanjan opiskelua yhdessä tyttärien kanssa ❍ Viimeksi luetut kirjat: Raamattu ja surutyötä koskevat kirjat ❍ Parasta maailmassa: Omat likat

kattaa sekä jumpat että kuntosalitoiminnan. Penttilä tuumaa pitkään yrittäjänuraan mahtuvan sekä menestystä että suvantoja. Rankkoja aikoja hän eli viime vuodenvaihteessa, kun lastenmaailma perustettiin. – Olimme tehneet isot investoinnit lasten sisäleikkipuistoon monine kiipeilytelineineen ja tehdyt investoinnit tuottivat aluksi vähän. Nyt hän sanoo olevansa jälleen tyytyväinen siihen, että firman munat ovat monessa korissa. – Olen huomannut vuosien mittaan, että aina kun kokonaisuuteen tulee uusia palikoita, ne vahvistavat osaltaan yrityksen kivijalkaa ja kun palikoita on riittävästi, ei haittaa, vaikka jollain liiketoiminta-alueella on välillä hiljaista.

Koneiston on pyörittävä Penttilä kertoo hiljentäneensä viime aikoina työtahtiaan ja viettävänsä nyt enemmän aikaa omien likkojensa kanssa. Hän sanoo perheen eläneen tiukassa myllytyksessä pitkään, koska hänen oma äitinsä sairastui rintasyöpään, josta hän on nyttemmin saanut puhtaan paperit. – Olen kiitollinen äidilleni, sillä hän on ollut korvaamaton apu tyttärieni kasvattamisessa silloin kun kalenterini oli täyteen buukattu. – Olen myös onnellinen siitä, kun sain huomata, että kun en itse ollut vähään aikaan häärimässä työpaikalla, kollegani muodostivat keskenään kolme tiimiä, joissa he ratkovat itsenäisesti ongelmia ja kehittävät yritystä. Henkilöstöään tämä viisas nainen nimittää nimenomaan kollegoiksi, sillä porukka on hitsautunut vuosien varrella tiiviisti yhteen. – Kyse ei ole mistään juhlapuheiden diibadaabasta, sillä kollegoideni sisäisen yrittäjyyden ansiosta minä voin keskittyä seuraamaan ihmisten tunnetilaa ja työhyvinvointia – ja näin varmistuu se, että kaikki voivat hyvin ja yritys menestyy. – Huomasin myös poissaloni aikana, että yrityksen koneiston on toimittava siten, ettei se edes yskähdä, jos minulle sattuisi jotakin. Yritykseni on jatkettava johdonmukaisesti eteenpäin, sillä niin monien perheiden toimeentulo on kiinni siitä. Lisätiedot: www.vkfysio.fi

YRITTÄJÄnainen 4/2011

liittokokouspäivät Teksti Seija Estlander | Kuvat Emma Laakkonen

Kaarina Jokinen jatkaa Yrittäjänaisten puheenjohtajana Metsäkonealan yrittäjä Kaarina Jokinen jatkaa Yrittäjänaisten Keskusliiton hallituksen puheenjohtajana seuraavana kaksivuotiskautena 2012 – 2013. Liittokokous valitsi hänet veturikseen lokakuussa pidetyillä liittokokouspäivillä.

sikkalalainen Jokinen ajaa tinkimättömästi vanhemmuudenvapaakulujen jakamista laajalta veropohjalta. – Tilastokeskuksen mukaan Suomessa syntyy vuosittain noin 60 000 vauvaa ja yksi vauva maksaa Yrittäjänaisten mukaan äidin työnantajalle keskimäärin 12 000 euroa. Jos yhteiskunta on löytänyt rahat koululaitokseen ja päiväkoteihin, niin varat on löydyttävä myös vanhemmuuden tukemiseen, Jokinen peräänkuuluttaa.

Jokisen mukaan vakaa veropolitiikka valaisi näinä epävarmuuden aikoina öljyä talouden laineille. Hänen mielestään yrittäjät eivät nyt tarvitse polttoaineverotuksen kaltaisia poukkoilevia päätöksiä. – Päinvastoin, tuolla päätöksellä on dramaattiset vaikutukset kuljetusalan yrityksiin, Jokinen vahvistaa.

Tapetilla vakuutukset, konfliktit ja pilvipalvelut

Kynnet irti kotitalousvähennyksestä

Yrittäjänaisten puheenjohtajana Kaarina Jokinen vaati vanhempainvapaakulujen tasaamista. – Tarvittavat 720 miljoonaa euroa on nyt löydyttävä, sillä ei ole reilua, että äidin työnantajat joutuvat subventoimaan uusien kansalaisten saamisen.

Hän vaatii hallitusta perumaan ensi vuoden alkuun kaavaillun kotitalousvähennyksen leikkaamisen. – On suorastaan hölmöläisten touhua, että hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite harmaan talouden kitkemiseksi, mutta samaan aikaan hallitus iskee kyntensä kotitalousvähennykseen, mikä lisää taatusti harmaata taloutta ja kuititta tehtävää keikkailua.

Tukholmaan suuntautuneen liittokokousristeilyn asialistalle kuului myös kosolti kiinnostavia esitelmiä. Lähivakuutuksen yritysvakuutusasiantuntija Janne Hänninen alleviivasi puheessaan yrittäjän YEL-eläkevakuutuksen merkitystä. – YEL-vakuutetun yrittäjän sosiaaliturva perustuu oikein mitoi-

Kuva Seija Estlander

Liittokokouspäivät vetivät Ruotsiin seilanneelle m/s Silja Symphonylle liki 200 yrittäjänaista. Turkulaista naisenergiaa vasemmalta: Tarja Lehtinen, Miia Aaltonen, Maarit Jaanti ja Eija Tapio vieressään iisalmelainen Aija Rahkola.

Näyttelijä Antti Reini johdatteli yleisön avaruuden sfääreistä aina oman ihonpinnan aistimiseen.

YRITTÄJÄnainen 4/2011

liittokokouspäivät tettuun YEL-työtuloon sekä vapaaehtoiseen yrittäjän tapaturmavakuutukseen. Lisäksi muut vapaaehtoiset henkilövakuutukset täydentävät yrittäjän sosiaaliturvaa, Hänninen tähdentää. Konfliktinhallintaa valottanut Itsensäylittäjät Oy:n valmentaja Mika Koskinen kertoi konfliktien leikkaavan peräti 20 – 42 prosenttia keskijohdon työajasta. Mutta konflikti tarjoaa myös positiivisen mahdollisuuden epäkohdan hoksaamiseen. – Konflikti tarjoaa loistavan tilaisuuden kehittää organisaatiota, ellei sitten vajota puhumattomuuden tai tekemättömyyden kierteeseen, Koskinen painottaa. ICT-House Group Oy:n varatoimitusjohtaja Jaakko Sippola totesi netin käytön kasvaneen viime vuosina merkittävästi. Hän kertoi pilvipalvelujen olevan yksinkertaisesti verkon kautta tarjottavia tietotekniikkapalveluja. – Tällainen palvelu on esimerkiksi varmistuspalvelu, joka varmistaa tietokoneesta tiedostot talteen automaattisesti, eli jos koneelle ta-

pahtuu jotain, ovat tärkeät tiedostot tallessa aina, Sippola toteaa ja vakuuttaa yritysten saavuttavan tietotekniikkapalvelujen keskittämisellä entistä toimivampia palveluja ja kustannussäästöjä.

Läsnäoloa, stailausta ja musisointia Näyttelijä Antti Reini puhui kokousväelle läsnäolon merkityksestä teemalla tässä ja nyt. Hän maalasi omintakeisella esityksellään eläviä mielikuvia ja herätti yleisössä kysymysten ja kommenttien tulvan. Stailisti Teuvo Loman sliippasi vuorostaan kolme yrittäjänaista syksyn trendeihin Niko Heleniuksen musisoidessa. Stailaukseen osallistuivat Pohjois-Karjalan Yrittäjänaisten sihteeri Eriika Kankkunen, Koillismaan Yrittäjänaisten puheenjohtaja Marjo Määttä ja Porvoon Yrittäjänaisten puheenjohtaja Tytti Ylöstalo. Yleisö valitsi huutoäänestyksellä voittajaksi Marjo Määtän, joka sai palkinnokseen Niinatar Oy:n upean iltapuvun. Niinatar on Niina Kuhdan omistama hääja juhla-asujen erikoisliike Helsingissä. Kuhta sai viime keväänä joka toinen vuosi nuorelle naisyrittäjälle myönnettävän Kultainen oras – palkinnon.

Liittokokouspäivien lauantain juonnoista vastasi Sari Tamminen.

Stailattuina säkenöivät kaunottaret Tytti Ylöstalo, Marjo Määttä ja Eriika Kankkunen.

Minna Penttilä on vuoden valtakunnallinen yrittäjänainen

YNKL:n puheenjohtaja Kaarina Jokinen sekä kehityspäällikkö Liisa Parikka ja pankinjohtaja Markku Vehmas OP-Pohjolaryhmästä julkistavat vuoden valtakunnallisen yrittäjänaisen.

ysioterapia- ja liikunta-alan yrittäjä Minna Penttilä on vuoden 2011 valtakunnallinen yrittäjänainen. Yrittäjänaisten Keskusliitto ja OP-Pohjola-ryhmä julkistivat valinnan Yrittäjänaisten liittokokouspäivillä lokakuussa. Forssalaisen Penttilän vetämän Kutomon Fysioterapia ja Liikuntakeskus Oy:n leivissä työskentelee 18 työntekijää 10 tuntiohjaajaa. Vuoden yrittäjänaista koskeva juttu on sivuilla 8-9.

YRITTÄJÄnainen 4/2011

liittokokouspäivät

Keskusliiton uusi hallitus Hallituksen puheenjohtajaksi kaudelle 2012 – 2013 valittiin: Kaarina Jokinen, metsäkonealan yrittäjä, Lahden Seudun Yrittäjänaiset ry Varsinaisiksi jäseniksi kaudelle 2012 – 2013 valittiin: Anne-Mari Auramo, johtaja, Tampereen Yrittäjänaiset ry Seija Estlander, vapaa toimittaja, Helsingin Yrittäjänaiset ry Kerttu Helynen, valmentaja, kouluttaja, Kemin Yrittäjänaiset ry Paula Kajava, siivousalan yrittäjä, Koillismaan Yrittäjänaiset ry Johanna Ratia, toimitusjohtaja, Ylihärmän Yrittäjänaiset ry Raija Tuominen, toimitusjohtaja, Oulun Seudun Yrittäjänaiset ry

Seuraa nettisivuja!

Seuraa uutisia ja jäsenetujasi netissä osoitteessa

www.yrittajanaiset.fi

Edessä vasemmalta toimitusjohtaja Heli Järvinen ja hallituksen jäsenet Anne Sjögren, Paula Kajava, Johanna Ratia, Anne Auramo ja Raija Tuominen. Takana puheenjohtaja Kaarina Jokinen, Seija Estlander, Kerttu Helynen, Raili Viljanen, Tiina-Maija Kousa, Eija Känsälä ja Anne Väre.

Varsinaiseksi jäseneksi vuodeksi 2012 valittiin: Eija Känsälä, toimitusjohtaja, Vaasan Yrittäjänaiset ry Varajäseniksi vuodeksi 2012 valittiin: Marja-Leena Magga, toimitusjohtaja, Sodankylän Yrittäjänaiset ry Sirpa Pii-Keinonen, yrittäjä, Keski-Suomen Yrittäjänaiset ry Entisinä jäseninä hallituksessa vuonna 2012 jatkavat: Tiina-Maija Kousa, toimistopalveluyrittäjä, Lahden Seudun Yrittäjänaiset ry Anne Sjögren, kauppias, Kotkan Seudun Yrittäjänaiset ry Kaisa Särkelä, toimitusjohtaja, Ivalon Yrittäjänaiset ry Raili Viljanen, pakkaustarvikkeiden edustus ja toimistopalveluyrittäjä, Hämeenlinnan Seudun Yrittäjänaiset ry Anne Väre, kauppias, Mikkelin Yrittäjänaiset ry

slkinstituutti.ﬁ

Yrittäjä, hyödynnä SLK Instituutin tarjoama mahdollisuus! Yrittäjän ammattitutkinto johdattaa Sinut tutkimusmatkalle omaan yritykseesi ja sen systemaattiseen kehittämiseen, joka takaa yrityksesi jatkuvuuden ja kannattavuuden. Torstaina 12.1.2012 alkava valmennusohjelma tarjoaa työkaluja, joita voit soveltaa omassa yrityksessäsi. Se antaa Sinulle mahdollisuuden myös verkostoitumiseen. Kehityt ja kehität yritystäsi joustavasti asiantuntevien ohjaajien tuella. Aktivoivaa ja käytännönläheistä lähiopetusta on 12 päivää noin 1,5 vuotta kestävän valmennusohjelman aikana. Koulutus on oppisopimuskoulutusta, jonka kustannus opiskelijalle on ainoastaan tutkintomaksu 58 €. Oppisopimus on yrittäjälle hyödyllinen mahdollisuus kehittää sekä omaa osaamista että yritystoimintaa käytännössä. Hae heti tai viimeistään 9.12.2011. Katso tarkemmat tiedot osoitteesta www.slkinstituutti.ﬁ –> Koulutustarjonta Koulutuspaikka: SLK Instituutti, Rautatieläisenkatu 5, 00520 Helsinki Lisätietoja: Inari Heimo, inari.heimo@slkinstituutti.ﬁ, gsm 040 709 8371

YRITTÄJÄnainen 4/2011

edunvalvontaa Teksti Seija Estlander Kuvat Emma Laakkonen

Yrittäjänaiset Arkadianmäellä

YNKL:n hallituksen puheenjohtaja Kaarina Jokinen, kansanedustaja x ja YNKL:n toimitusjohtaja Heli Järvinen.

Yrittäjänaiset ovat käyneet tänä syksynä tiuhaan tahtiin Arkadianmäellä. Viimeisin visiitti oli 24.10. jolloin naiset kävivät joukolla keskustelemassa kansanedustajien kanssa yrittäjänaisten arjesta ja edunvalvonnan kärkikysymyksistä.

rittäjänaisten päivän tiimoilta järjestetty tilaisuus veti paikalle liki 30 kansanedustajaa. Tilaisuudessa pistäytyivät muun muassa kansanedustajat Marjo Matikainen-Kallström, Sari Sarkomaa ja Eero Lehti. Konseptiin kuului sananvaihdon ohella esimerkiksi äänenkäytön ohjausta ja kevyttä niskahierontaa. Kansanedustaja Eero Lehti vertasi vanhemmuudenvapaakulujen tasauskeskusteluja EU:hun, jossa tiedetään kyllä mitä pitäisi tehdä, mutta kukaan ei tee silti mitään. Päivän puheenaiheiksi nousivat etenkin vanhemmuudenvapaakulujen tasaaminen sekä harmaantalouden ja tempoilevan arvolisäverotuksen suitsiminen. Myös hankintalain yksioikoiset tulkinnat ja pienyrittäjien rankkaaminen ulos kuntien tarjouskilpailuista kirvoittivat kielenkantimia.

Leppoista Joulunaikaa ja Onnellista ja Menestyksellistä Uutta Vuotta!

Marju Silander, Mirja Nylander, Karoliina Mäyrä ja Satu Nevalainen IaMaria Haverinen, Seija Estlander, Paula Hjelt-Putilin, Päivi Hotinen, Pauliina Lyijynen ja Kaarina Jokinen.

Olemme lahjoittaneet tänä vuonna joulukortti- ja lahjavarat Naistenpankille. 13

YRITTÄJÄnainen 4/2011

profiili Kuva Emma Laakkonen

Uusi toimitusjohtaja haluaa lisää naisyrittäjiä mukaan:

Rohkeasti rinnakkain, mutta leveillä hartioilla Yrittäjänaisten Keskusliiton toimistolla on käynyt syksyn aikana puhuri, kun uusi toimitusjohtaja Heli järvinen on käynyt läpi totuttuja tapoja ja vanhoja sopimuksia. -Toivottavasti tuuli on kuitenkin lempeä ja kannustava, sillä edeltäjäni on vienyt asioita oikeaan suuntaan, ja siitä on hyvä jatkaa, Heli Järvinen vakuuttaa. Järvisen tavoite on selkeä: jäsenmäärä on tarkoitus tuplata neljässä vuodessa.

oimittajana ja kansanedustajana aiemmin toiminut Heli Järvinen (YTM) on täynnä intoa uudessa työssään. –Tässä työssä yhdistyvät osaamiseni, kokemukseni ja tavoitteeni. Naisten aseman ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen edistäminen ovat sydämen asioitani. Valtakunnallisen naisjärjestön puheenjohtajana minulla oli ilo olla mukana kasvattamassa jäsenmääräämme ja vahvistamassa paikallisosaamistamme. Taloudenhoitajana pyrin kannustamaan uutta toimintaa, mutta samalla huolehtimaan rahojen riittävyydestä. Tuloksena oli yli 10 uutta paikallisyhdistystä, mutta velaton emojärjestö, ja samaan pyrin tietysti täällä.

Kaikkien yhteiset vauvat Toiminnan sisällön kannalta päätavoitteet ovat kirkkaita. – Jos palkkatyössä naisen euro on keskimäärin 82 senttiä, naisyrittäjällä se on vieläkin vähemmän. Palkkatasa-arvon lisäksi toinen iso parantamista kaipaava asia on vanhemmuuden kustannusten tasaisempi jakautuminen. Ei ole reilua, että päivähoidon ja koulutuksen kulut katetaan yhteisvastuullisesti, mutta vauvasta aiheutuvat kulut kaatuvat naisyrittäjille, jotka työllistävät paljon naisia. Heli Järvinen ihmettelee myös hallituksen aikeita leikata kotitalousvähennystä. – Hallitus tavoittelee kotitalousvähennyksen leikkauksilla 80 miljoonan euron säästöjä, mutta samaan aikaan käyttää 20 miljoonaa euroa harmaan talouden torjuntaan. Siinä on melkoinen ristiriita, sillä tuen pienentäminen tietää suurella todennäköisyydellä töiden lipsumista verojärjestelmän ulkopuolelle. Lisäksi kotitalousvähennyksen leikkaukset kohdistuvat paljon juuri naisyrittäjiin ja heidän tarjoamiin palveluihin.

YRITTÄJÄnainen 4/2011

Järvisen mielestä kotitalousvähennyksen leikkaukset voisi toteuttaa valtion tulevaisuuden tavoitteita tukien. – Kun tietää haasteemme ikääntyvän väestön ja tiukkenevien ilmastovaatimusten suhteen, leikkauksia ei kannattaisi kohdistaa etenkään hoivapalveluihin ja energiatehokkuutta lisääviin ratkaisuihin.

Toimittajasta opettajaksi ja poliitikosta lobbariksi Heli Järvinen on tehnyt pitkän uran yrittäjänä ja toimittajana Yleisradiossa. Hän on tullut monelle tutuksi tv-uutisista sekä TV 2:n asiaohjelmista, mutta toimittajan ja viestinnänopettajan töiden ohella hän on toiminut myös kansanedustajana. – Vaikka olen jättänyt henkilökohtaisesti puoluepolitiikan, asioiden eteenpäin viemisessä on taatusti etua siitä, että päätöksentekojärjestelmä ja päättäjät ovat suureksi osaksi tuttuja. Jo nyt olen ehtinyt tavata työ- ja elinkeinoministerin, oikeusministerin, pääministerin talouspoliittisen neuvonantajan sekä monia muita. – Pidämme tärkeitä asioita esillä, jotta ne eivät unohdu. Olemme kuultavana monissa valiokunnissa, pidämme yhteyttä päättäjiin ja järjestämme tapahtumia. Lisäksi teemme yhteistyötä muiden järjestöjen kanssa. Mutta mitä enemmän meillä on jäseniä, sitä tehokkaammin voimme puhua asioista. Leveämmillä hartioilla meitä kuullaan paremmin, Järvinen uskoo. Järvinen muistuttaa, että noin sadan euron jäsenmaksulla saa muun muassa lakimiespalveluja, kuntoutus- ja koulutusmahdollisuuksia, ilmaista mainostilaa järjestön nettisivuilta, monia jäsenetuja ja jäsenlehden neljä kertaa vuodessa. – Olen ottanut käyttöön myös kuukausittai-

sen sähköisen jäsenkirjeen, jonka kautta toivon mukaan paremmin valottuu se työ, jota keskusliitossa teemme. Toivottavasti yrittäjänaista heikolla hetkellä lohduttaa tieto, että täällä poljemme hänen etujensa puolesta yhteistä pyörää. Eikä pidä unohtaa vertaistuen ja verkoston merkitystä. Toivon, että paikallisjärjestöjen lisäksi yksittäiset jäsenet ottaisivat yhteyttä ja kertoisivat toiveistaan toimintaamme koskien.

Tiiviimpää pohjoismaista yhteistyötä Tulevaisuudessa Heli Järvisen tavoitteena on luoda myös tiiviimpää pohjoismaista yhteistyötä ja saada aikaan Pohjoismaiden yrittäjänaisten järjestö. Tämä on hänen mukaansa tärkeää, kun asioita tarkastellaan EU:n näkökulmasta. – Pohjoismaat ovat monissa asioissa edelläkävijöitä. EU-lainsäädäntöä pohdittaessa olisi tärkeää saada Pohjoismaiden yrittäjänaisten ääntä enemmän esille, ja vahvan yhteisen järjestön kautta painoarvomme kasvaisi. Tällaisesta järjestöstä olisi ollut paljon hyötyä esimerkiksi EU:n raskaussuojadirektiiviä käsiteltäessä, sillä omien maidemme käytännöt ovat sitä toimivammat.

Naisyrittäjän ääni kuuluville

Heli Järvinen ❍ Syntynyt: 1963 ❍ Koulutus: Yhteiskuntatieteiden maisteri, toimittaja ja viestinnän opettaja ❍ Keskeiset tehtävät: 20 v. Yleisradiossa eri tehtävissä, kansanedustajana 20072011 ❍ Perhe: Mies, kaksi aikuista lasta sekä kultainen noutaja ❍ Harrastukset: Juoksu, pallopelit, rulla- ja retkiluistelu, avantouinti, lukeminen ❍ Viimeksi luettu kirja: Riikka Pulkkisen Totta ❍ Motto: On kiva olla hetken aikaa tärkeä, mutta paljon tärkeämpää on olla pitkän aikaa kiva. ❍ Kestävä kehitys näkyy: mm. luomu- ja lähiruoassa, yhden auton taktiikassa, viileässä kodissa, kierrätyksessä, kaupunkipyöräilyssä, suomalaisten naisten tekemissä vaatteissa.

profiili

Heli Järvinen aikoo tuplata Yrittäjänaisten Keskusliiton jäsenmäärän neljässä vuodessa.

YRITTÄJÄnainen 4/2011

vaalit lähestyvät

Presidenttiehdokkaat puntarissa Suomen presidentinvaalit järjestetään ensi vuoden tammi-helmikuussa. Yrittäjänainen teki tiukan kyselykierroksen nyt tiedossa oleville ehdokkaille ja asensi puntarin viisarin eritoten yrittämisen näkökulmaan. Presidenttikandidaattien kysymykset: 1. Nimi, ikä, koulutus, puolue 2. Mitkä ovat kampanjanne kolme kärkiasiaa? 3. Millaisena näette yrittämisen merkityksen Suomessa? 4. Mitä mieltä olette vanhempainvapaakulujen tasaamisesta laajalta veropohjalta? Yrittäjänainen Eva Biaudet 50 vuotta Oikeustieteen opinnot RKP

 Haluan tehdä töitä yhdenvertaisen Suomen puolesta. Ihmisoikeudet koskevat meitä kaikkia ja minun Suomessani ketään ei jätetä heitteille. Ilmapiirin tulee olla keskustelevainen, mutta toisia kunnioittava. Talouden ratkaisujen tulee olla vastuullisia ja olemme valintojen edessä. Suomessa olemme uskaltaneet aikaisemminkin tehdä suuria päätöksiä, esimerkiksi kun maamme rakensi maailmankuulun lasten neuvolajärjestelmämme. Tätä perintöä ei saa hävittää. Haluan pitää huolta siitä, että hyvinvointivaltiomme, jonka eteen olemme tehneet kovaa työtä, säilyy. Lasten koulutukseen tulee panostaa ja erityisesti nuorten syrjäytymistä emme voi vain katsella sivusta. Suomella tulee olla vahva ja osallistuva rooli ulkopolitiikassa. Suomi ei pärjää yksin ja meidän tulee avata ovia, ei sulkea niitä. Minun Suomellani on hyvät suhteet kaikkiin naapurimaihin ja vahva rooli EU:ssa. Suomen tulee edistää naisten asemaa kaikkialla maailmassa sekä osallistua rakentavasti globaaliin ympäristöpolitiikkaan. Yksi meidän parhaista vientituotteista on tasa-arvo.  Hyvin tärkeänä, yritystoiminta on hyvinvointimme perusta niin verotulojen kuin työllisyyden osalta. Suomi tarvitsee uusia, innovatiivisia yrityksiä. Alussa on mahdoton ennustaa, mistä syntyy tulevaisuuden Nokia tai Angry Birds. Kynnys ryhtyä yrittäjäksi on edelleen liian korkea. Myös yrittäjällä pitää olla parempi mahdollisuus olla sairas tai olla vanhempainvapaalla. Tänä päivänä yksilön sosiaaliturva heikkenee liikaa hänen siirtyessä palkkatyöstä yrittäjäksi, vaikka sitä on viime vuosina parannettukin. Paljon on vielä tekemättä.  Tarvitsemme oikeudenmukaisemman vanhempainvapaauudistuksen, jossa molemmat vanhemmat saavat olla vanhempia ja jakaa vapaat esimerkiksi 6+6+6-mallin mukaisesti. Ei ole myöskään oikein että vain naisalojen työnantajat kantavat tästä syntyvät kustannukset. YRITTÄJÄnainen 4/2011

Pekka Haavisto 53 vuotta Valtiotieteellisiä opintoja Vihreä liitto

 Presidentinvaalit ovat Suomen suuri tulevaisuuskeskustelu, jota käydään kerran kuudessa vuodessa. Oman kampanjani kärkiasiat ovat reilu Suomi, osaava Suomi ja kokoaan suurempi Suomi. Reilu Suomi: meidän on toimittava tasa-arvoisten mahdollisuuksien puolesta ja syrjäytymistä vastaan. Liian monet nuoret jäävät nyt heitteille. Suomea eivät uhkaa ulkoiset tekijät, vaan Suomen sisältä kalvava eriarvoisuus, pahan olon tunne. Osaava Suomi: koulutuksella, yrittäjyydellä ja innovaatioilla pidämme Suomen menestystarinana. Kokoaan suurempi Suomi: meitä kuunnellaan maailmalla silloin, kun osaamme asiamme, luotamme itseemme ja omaan kulttuuriimme. Maailmalla tarvitaan myös suomalaista osaamista.  Julkinen sektori työllistää yhä harvemman, yhä useampi nuori tulee työllistämään itse itsensä. Yrittäjyyteen pitää opettaa ja kannustaa, ja sen on oltava osana kaikkea koulutusta. Suomessa pitää olla yrityksille ja yrittämiselle myönteinen ilmapiiri - ja yrittämiseen voi joskus kuulua myös epäonnistuminen. Sosiaaliturva on rakennettava niin, että se kaikissa tapauksissa kannustaa työntekoon, itsensä työllistämiseen ja yrittäjyyteen.  Kannatettava ajatus. Järjestelmän on oltava sellainen, että elämän ”ruuhkavuosien” kustannukset eivät käy lapsiperheille liian suuriksi, ja että perheissä myös isät käyttävät vanhempainvapaansa. Tasa-arvon näkökulmasta tämä on tärkeää. Nykyjärjestelmässä naisen palkkaava työnantaja voi joutua kantamaan liian suuria kustannuksia vanhempainvapaista. Ei ole oikein, että vain toinen vanhemmista eli äiti ja hänen työnantajansa kantavat vanhemmuudesta johtuvat korkeat kustannukset. Nykytilanne vaikuttaa kielteisesti myös naisten palkkaamiseen ja heidän palkkatasoonsa. Paavo Tapio Lipponen 70 vuotta Valtiotieteiden maisteri Suomen Sosialidemokraattinen Puolue SDP



Kansainvälisyys: Menestyvä Suomi on kansainvälinen ja avoin. Demokratia: Vaikeinakin aikoina on löydettävä rohkeus puolustaa ja edistää demokratiaa. Oikeudenmukaisuus: Jokainen kansalainen ja alue ovat huolenpidon arvoisia.

 Yrittäminen on keskeisen tärkeää koko yhteiskunnan kannalta. Kansantalouden kasvu ja uudet työpaikat ovat Suomessa pitkälti pk-yrittäjien toimeliaisuuden ja riskinoton varassa. Asia on yksinkertaisesti niin, että hyvinvointimme syntyy yrittäjyydestä. Siksi valtiovallan on huolehdittava siitä, että Suomessa on hyvä yrittää. Tarvitsemme elinkeinopolitiikkaa, jossa yrittäjien ja yritysten arki otetaan huomioon. Pääministerikaudellani toteutettiin naisyrittäjyyshanke. Naisyrittäjyyden neuvontaa, kannustusta ja rahoitusta lisättiin. Kaudellani otettiin käyttöön myös naisyrittäjälainat. Naisyrittäjyyden edistämisessä on huolehdittava myös siitä, että työn ja perheen yhteensovittamista tukevat yhteiskunnan palvelut ja tuet ovat riittävällä tasolla. Naisyrittäjien määrä onkin kasvanut jatkuvasti 2000-luvulla. Suomessa naisyrittäjiä on suhteellisesti enemmän kuin Euroopassa keskimäärin. Harmaa talous on nujerrettava voimakkain toimin. On oikein, että hallitus osoittaa tähän tarkoitukseen tuntuvasti määrärahoja.  Vanhempainvapaista aiheutuvat kulut kerätään tällä hetkellä laajalta pohjalta eli kaikilta työnantajilta ja palkansaajilta sosiaalivakuutusmaksujen kautta. Lisäksi valtio  16

vaalit lähestyvät

Presidenttiehdokkaat puntarissa Timo Juhani Soini 49 vuotta Valtiotieteiden maisteri Perussuomalaiset

Kuva fotokonttori.fi

rahoittaa vähimmäismääräiset päivärahat. Tämä järjestelmä on toimiva. Eri toimialojen välillä on eroja siinä kuinka paljon työntekijät käyttävät vanhempainvapaita. Tämä johtuu työmarkkinoiden eriytymisestä naisten ja miesten aloihin. Tätä eriytymistä purkamalla ja kannustamalla isiä pitämään perhevapaita voidaan tasoittaa vanhempainvapaiden jakautumista alojen välillä.

 Suomalainen työ ja yrittäminen. Suomen tulevaisuus Euroopassa itsenäisenä hyvinvointivaltiona. Arvoina yksilö, perhe, koti ja kasvatus.  Yrittäjät ovat Suomen suonet ja selkäranka. Yrittäjyyteen on panostettava ja sitä on kannustettava kaikin mahdollisin keinoin. Pk-yritykset ovat Suomen hyvinvoinnin elinehto jo nyt ja erityisesti tulevaisuudessa.

Sauli Väinämö Niinistö 63-vuotias Varatuomari Kansallinen Kokoomus rp

 Suomi, Suomi ja Suomi.  Yrittäjyyden merkitys koko Suomelle on erittäin merkittävä. Nyt en puhu pelkästään sen kansantaloudellisista vaikutuksista. Yrittäjyys on itsensä likoon laittamista. Se on asenne, jota meidän tulee kunnioittaa.  Kulut voisi tasata molempien vanhempien työnantajien kesken.

Kuva Pekka Elomaa

 Kannatan vanhempainvapaakulujen tasaamista laajalta veropohjalta. Paavo Väyrynen 65 vuotta Valtiotieteiden tohtori Suomen Keskusta rp



Ulkopolitiikka (ulko-, turvallisuus-, Eurooppa- ja ihmiskuntapolitiikka), talous (kestävä talouspolitiikka, yrittäjyys) ja arvot (ennen muuta oikeudenmukaisuus).

 Yrittäjyys on hyvinvointimme perusta. Olemme vaimoni kanssa itsekin yrittäjiä. Työllistämme Keminmaalla keskimäärin noin 40 henkilöä.

 Niitä pitää tasata.

Pienyrittäjä, meillä Aktiassa saat suurasiakkaan palvelun. Aktia tarjoaa viiden hengen ja sitä pienempien yritysten tarpeisiin oman, täydellisen paketin – Aktia Alfan. Aktia Alfaasiakkaana pienikin yritys saa kaikki pankki- ja vakuutuspalvelut tavalla, johon yleensä vain suuryritykset ovat tottuneet. Yritys saa oman, sen asioihin perehtyvän asiakasvastaavan, joka huolehtii sekä yrityksen että yrittäjän henkilökohtaisten pankki- ja vakuutusasioiden sujumisesta. Kysy lisää Aktian Alfapalvelun eduista www.aktia.ﬁ tai puh. 010 247 6700* *Kiinteästä linjasta 8,28 snt/puhelu + 5,95 snt/min. tai matkapuhelimesta 8,28 snt/puhelu + 17,04 snt/min.

YRITTÄJÄnainen 4/2011

talouskatsaus

Talouskasvun hiipuminen, taantuma vai kriisi?

Lahjaksi - viemisiksi

ansainvälisen talouden tila ja sen lähiajan odotukset heikkenivät loppukesästä tuntuvasti. Heikentymisen syinä olivat pettymykset sekä länsimaiden toteutuneeseen talouskehitykseen että talouspolitiikan hampaattomuuteen velkaongelmien ratkaisussa. Rahoitusmarkkinat reagoivat tähän osakekurssien jyrkällä laskulla ja velkaantuneimpien maiden valtion lainojen korkojen nousulla. Eväät pahimmillaan hyvin heikkoon talouden menoon ovat kasassa. Koko talouden heikko tila paljastui tämän vuoden toisen neljänneksen luvuista, jotka osoittivat talouskasvun lähes pysähtyneen. Kulutus ei kasvanut eikä uusia työpaikkoja tullut tarpeeksi. Nämä numerot muuttivat käsityksen länsimaiden lähiajan talousnäkymistä: uutta riittävää kasvua ei ole näkyvissä, joten ensi vuoden ennestään varovaisia ennusteita on jouduttu korjaamaan alas.

Korjauskeinot vähissä Länsimaiden talouskehityksen vauhdittaminen on nyt vaikeampaa kuin kolme vuotta sitten. Yritykset eivät ole ehtineet toipua vuosien 2008–2009 kriisistä. Kysyntä ja tuotanto ovat monilla aloilla vähäisempää kuin muutama vuosi sitten, mutta raaka-aine- sekä tuotantokustannukset ovat nousseet. Kannattavuuden palauttaminen on siksi pahasti kesken, joten yrityslähtöistä talouden uutta kasvua ei näissä oloissa helposti synny. Kaikki tämä koskee myös suomalaisia pk-yrityksiä. On pakko varautua ennakoitua heikompaan kysyntään sekä rahoituksen tiukkenemiseen. Kansallisen talouspolitiikan vastuulla on puolestaan huolehtia yritysten toimintaedellytyksistä vähintäänkin kaikin hallitusohjelmaan kirjatuin keinoin. Uusi epävarmuuden aika tuli suomalaisyritysten kannalta liian nopeasti. Talouden elvytysvara on useimmissa länsimaissa vähäinen tai täysin loppuun käytetty, koska julkiset taloudet ovat jo raskaasti velkaantuneet. Tämän lisäksi rahapolitiikan kevennysvaraa ei juuri ole. Vuoden 2008 kriisiin lähdettiin 5 prosentin euribor-koroilla – nyt euriborit pyörivät valmiiksi 1,5–2,1 prosentissa. Monien EU-maiden raskas julkisen talouden velkaantuneisuus jarruttaa eurooppalaista talouskehitystä vielä pitkään. Suomalaisten pk-yritysten toimintaa tämä velkaantuneisuus uhkaa eniten ja nopeimmin vaikeuttaa rahoitusmarkkinoiden kautta. Ellei velkakriisin hoidossa edistytä nopeasti ja hallitusti, voivat rahoitusmarkkinat halvaantua syksyn 2008 tapaan. Nyt jos koskaan eurooppalaisten johtajien tulee osoittaa johtajuutta ja unohdettava ristiriitaiset näkemykset talouden tarpeista tai sisäpoliittisesta vallasta. On tehtävä ratkaisuja, joilla euroalueen kriisi saadaan pysyvästi hallintaan. Talouden epävarmuuden aika ei saisi enää pitkittyä. Kriisiin täysin sivullisten osapuolten, kuten suomalaisten yrittäjien pitäisi jo päästä rakentamaan lähitulevaisuuttaan vakaammissa oloissa.

HÄRMÄN KYLPYL Ä

Petri Malinen ekonomisti, Suomen Yrittäjät

www.yrittajanaiset.ﬁ YRITTÄJÄnainen 4/2011

Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen avaa ajankohtaisia talouden näkökulmia Yrittäjänainen-lehdessä.

nuijalle töitä Onko nuijalle töitä?

Maksa ensin itsellesi Naisyrittäjät pyrkivät selviämän epävarmoista ajoista paiskimalla enemmän töitä tai tinkimällä omasta palkastaan. Taloudellinen epävarmuus saattaa myös vaikuttaa niin, että olemassa olevat säästösuunnitelmat laitetaan jäihin parempia aikoja odotellessa. Tämä on toimitusjohtaja Tarja Lakkalan mielestä väärinkäsitys.

itääkö taloudellista epävarmuutta siirtää vielä tulevaisuuteenkin? Teesini yrittäjänaisille on, että maksa ensin itsellesi, ja sen jälkeen sovita kulutuksesi jäljellejäävän tulotason mukaan. Itselleen maksamisella tarkoitan nimenomaan sitä, että osa tuloista säästetään. Tämä ei ole ensimmäinen eikä viimeinen taloudellisesti epävarma aika, joka yrittäjätaivaltamme varjostaa. Jos yrityksesi pyörii, ja kassavirtaa on, niin pyri siirtämään siitä osa tulevaisuuden varalle. Toinen väärinkäsitys heikon kasvun aikoina on se, että kuukausisäästöt ohjataan niin sanottuihin turvallisempiin sijoituskohteisiin eli luovutaan osakesijoituksista. Kun kuukausisäästäjä ostaa osakkeita välillä kalliimmalla ja välillä halvemmalla, hän ostaa keskimäärin ”oikeaan hintaan”. Ajallinen hajautus on osakekohtaisen hajautuksen lisäksi osakesijoittajan ainoa ilmainen lounas. Kun emme hötkyile ja panikoi, olemme mukana seuraavassa kurssinousussa heti sen alusta lähtien, jolloin nousu on yleensä ripeintä. Pitkällä aikavälillä hyödymme, kun kehitämme itsellemme vahvan selkärangan ja vatsan, emmekä anna markkinahälyn sekoittaa säästösuunnitelmiamme. Yrittäjänaiset antavat usein kirjanpitonsa ammattilaisen hoitoon. Miksi oman talouden suunnittelua ei tehdä yhtä itsestään selvästi asiantuntijan kanssa? Me yrittäjät tiedämme, että meidän tulee itse pitää huolta omasta tulevaisuudestamme ja hyvinvoinnistamme. Kukaan muu ei sitä meidän puolestamme tee, siksi tavoittelemme taloudellista riippumattomuutta. Joten arvosta tavoitteitasi, kerro ne rohkeasti neuvonantajallesi ja suunnittele, kuinka maksat ensin itsellesi.

Nuijalle töitä on lehden yleisönosasto, jonne voi kirjoittaa myös nimimerkillä. Laita mukaan nimesi ja yhteystietosi. Ne jäävät lehden toimituksen käyttöön. Lähetä tekstisi toimitussihteerille osoitteeseen marjukka.parmes@yrittajanaiset.fi

YRITTÄJÄ

osaat tehdä viisaita ratkaisuja Jatka samalla linjalla. Ota itsellesi työttömyysvakuutus. Huolehdi itsestäsi ja perheestäsi.

www.syt.¿

Yrittäjänaisten juhlakorut Yrittäjänaisille suunnitellut emaloidut hopeakorut ovat saatavilla kolmessa koossa. Korut valmistetaan käsityönä. Iso riipus/rintaneula

110,00 €

Pieni riipus

70,00 €

Rintamerkki (sis. neulalukon)

15,00 €

Panta, hopeaa (kuvan mallilla) 40, 43, 46 ja 50 cm

97,00 €

/Tilaukset sähköpostitse: marjukka.parmes@yrittajanaiset.ﬁ /Tilaukset puhelimitse p. (09) 6844 1414/Marjukka Parmes

Tarja Lakkala on lappilainen yrittäjänainen, Mika Lakkala Oy:n toimitusjohtaja ja asiantuntija Finlandia Sijoituspalveluissa

/Muista mainita postitus- ja laskutusosoite

YRITTÄJÄnainen 4/2011

puheenjohtajakierros Teksti Seija Estlander

Raskaus invalidisoi naisten yrittämistä Vanhemmuudenvapaakulujen maksattaminen äidin työnantajalla on Talvinen-Strengellin mielestä yksi pienyrittäjänaisten jarru. – Muita esteitä ovat pienten palveluyritysten ongelmat ja yrittämiseen liittyvät ennakkoluulot ja mystisyys, jotka pitää purkaa.

Maija Talvinen-Strengell vaatii yrittäjän oman äitiyden sekä kodin ja työn yhteensovittamisen tukemista. – Se millaisena naiset näkevät oman roolinsa yrittäjänä ja yhteiskunnan jäsenenä vaikuttaa myös siihen, miten paljon he itse uskaltavat ottaa riskiä.

Millainen on yhdistyksesi? Saarijärvellä on 11 000 asukasta ja aktiiviseen yhdistykseemme kuuluu reilut 30 jäsentä. Olen muuttanut tänne nelisen vuotta sitten ja toiminut yhdistyksemme puheenjohtajana vajaan vuoden.

Millainen on yrityksesi? Olen ollut yrittäjä vuodesta 1997 ja vuonna 2008 myin osakkuuteni ja perustin Wilma Consulting Oy:n. Se on kolmen hengen liikkeenjohdon konsulttitoimisto, joka on erikoistunut rekrytointeihin.

Millaista toimintaa teillä on? Meillä on kahdenlaiset tavoitteet: yhtenä toimintamme tavoitteena on yrittämisen edellytyksiin vaikuttaminen omalla paikkakunnalla. Toisaalta olemme kollegoita, ystäviä ja työnohjaajia toinen toisillemme. Tämä on tärkeätä siksi, että suuri osa jäsenistämme on yksinyrittäjiä. Meillä on myös monenlaista koulutusta.

Mitä yrittäminen sinulle merkitsee? En ole vuosiin osannut ajatella itseäni toisen palveluksessa. Yrittäminen antaa minulle tunteen siitä, että elämäni on omissa käsissäni, teenpä sitten hyviä tai huonoja päätöksiä. Se on minulle yrittäjyyden tärkein arvo.

Miten vaikutatte päättäjiin? Pidämme tiivistä yhteyttä etenkin kaupungin elinkeinoyhtiöön. Lisäksi vaikutamme asioihin olemalla mukana työryhmissä ja hallituksissa. Hyvä esimerkki toiminnastamme on äskettäin Saarijärven Yrittäjien kanssa järjestämämme ”Innostuksen ilta”, jossa oli liki sata osallistujaa. Pohdimme tuolloin, miten voisimme yhteisvoimin viedä eteenpäin omaa seutukuntaamme. Koetko keskusliiton etujärjestöksi? En. Olen ollut mukana myös Tampereen Yrittäjänaisten toiminnassa ja mielestäni keskusliiton edunvalvonta näkyy, kuuluu ja vaikuttaa liian vähän. Viime kevään vanhemmuudenvapaakulujen jakamista ajanut mielenosoituskampanja oli poikkeus, ja sellaista toimintaa pitää saada lisää. Teimme myös omassa yhdistyksessämme tiedotteen asiasta ja olimme esillä paikallisessa lehdessä.

Elääkö Saarijärvellä vielä Paavon henkeä? Kyllä. Saarijärvi on yksi muuttotappiokunnista, mutta kaupungin talous on kunnossa ja elinkeinorakenne on melko laaja. Ongelmana ovat väestön vanheneminen ja nuorten poismuutto. Yhteiset ongelmat nostattavat meissä kuitenkin raivaajanhenkeä eikä periksi anneta. Milloin olet iloinen? Silloin, kun kauppa käy ja asiakkaan liiketoiminta etenee ja kotiasiat ovat kunnossa.

Puheenjohtajakierroksella kyselemme yhdistysten puheenjohtajien kuulumisia.

Yhdessä vaikutamme enemmän. Klikkaa jäseneksi www.yrittajanaiset.ﬁ YRITTÄJÄnainen 4/2011

vieras mies Teksti Seija Estlander | Kuva Sini Pennanen

Suomen Yrittäjät kehittää paikallista edunvalvontaa Suomen Yrittäjien tuore varatoimitusjohtaja Anssi Kujala kehittää yrittäjien kunnallispolitiikan edunvalvontaa panostamalla viestintään.

ujala sanoo Suomen Yrittäjien verkoston olevan sellainen vahvuus, josta muut etujärjestöt voivat vain haaveilla. Valtakunnalliseen katto-organisaatioon kuuluu näet 21 aluejärjestöä ja jokaisen suomalaisen kunnan kattava paikallisyhdistystoiminta. Päälle päätteeksi peräti 1 000 paikallisyhdistysten jäsentä on mukana kunnanvaltuustoissa. – Alamme tehostaa paikallista edunvalvontaa tänä syksynä lähettämällä yrittäjävaltuutetuille sähköisiä uutiskirjeitä, jotka painottuvat kunnan elinkeinopolitiikkaan. – Samoin aiomme olla vahvasti mukana ensi syksyn kunnallisvaaleissa järjestämällä näyttävän kampanjan. Näillä keinoilla evästämme ja vahvistamme paikallista osaamista ja yrittäjien kunnallista vaikuttamista päätöksenteossa, Kujala selventää.

Vahvat näytöt Järjestöjohtamisen hanskaava Kujala, on hankkinut kannuksensa etenkin Kokoomuksen riveissä sekä alueellisissa että valtakunnallisissa tehtävissä. Viestintä on myös aina kuulunut tiiviisti hänen kontolleen ja yrittäjätaustaa hän on ammentanut jo parikymppisenä perustamalla kotiseudulleen Isoonkyröön keskiolutbaarin. Nykyiseen pestiinsä Kujala siirtyi Helsingin Yrittäjien toimitusjohtajan paikalta, missä hän työskenteli reilut neljä vuotta. Tänä aikana yhdistyksen jäsenmäärä nousi noin 3 500:sta 6 500:aan ja työntekijöiden määrä kahdesta kolmeentoista. Itselleen mies ei kuitenkaan kunniaa kuittaa, vaan sanoo menestyksen perustuneen yh-

teistyöhön eri tahojen kanssa. Onnistumisen taustalla näkyvät muun muassa jäsenhankintaan ja jäsenhuoltoon sekä edunvalvontaan ja viestintään panostaminen. Tästä ovat esimerkkinä kenttäväelle singautettavat sähköiset uutiskirjeet. – Lisäksi aloimme tarjota yrittäjille suunnattuja osaamispalveluja, kuten koulutusta ja mentorointia sekä toteutimme yhdessä yhteistyökumppaneidemme kanssa MetropoliAreenan, joka on avoin keskustelufoorumi koko maan veturina toimivan pääkaupunkiseudun kehittämiseksi.

Komppia yrittäjänaisille Yrittäjänaisten Keskusliito on yksi Suomen Yrittäjien 53 toimialajärjestöstä. Kujala arvioi yhteistyötä voitavan kehittää esimerkiksi alueellisella tasolla ja toimialajärjestöille tarjottavien palvelujen rintamalla. – Olemme myös kompanneet voimakkaasti yrittäjänaisten ajamaa vanhemmuudenvapaakulujen tasaamista, hän toteaa. Kujala arvioi koko maata uhkaavaksi ongelmaksi uusien yrittäjien saamisen. Tämän hän sanoo edellyttävän myös yrittäjyyskasvatuksen lisäämistä ja asennemuutosta. – Päättäjät ovat alkaneet pikkuhiljaa ymmärtää, että työllistämisen vastuu on siirtynyt jo pkyrityksille, kun suuryritykset ovat lähteneet ulkomaille. Jos Suomi aikoo menestyä ja turvata hyvinvointivaltionpalvelut jatkossa, niin yrittämisen on oltava verotuksellisesti riskinottoon kannustavaa ja riskinoton jälkeen yrittämisestä on saatava hyvä toimeentulo. Yksittäisen yrittäjän Kujala uskoo selviä-

Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala pistää pökköä pesään yrittäjien kunnallispolitiikan edunvalvonnassa. – Meillä on jo käytössä valmiit verkostot ja panostamalla viestinnän järjestöresursseihin vaikutamme entistä tehokkaammin paikallisella tasolla. vän yli synkän talousvirran, jos omia ei jätetä. Erityisesti Kreikan tilanne ja Euroopan talousalueen epävarmuus huolestuttavat häntä. – Meidän on pohdittava tilannetta omassa organisaatiossamme ja oltava tarvittaessa valmiit kaivamaan naftaliinista viime taantuman aikana käytetyt vakauttamisryhmät vakauttamisneuvojineen. Vaikeuksiin joutunutta yritystä ei saa jättää yksin, Anssi Kujala painottaa.

YRITTÄJÄnainen 4/2011

yrittäminen Teksti Hannele Haltia | Kuva Tuula Poutanen

Euroopan suurin naisyrittäjyyskeskus syntyi naisten sinnikkyydellä Keski-Suomen Yrittäjänaisten joukko saapui syyskuussa hyväntuulisena Berliinissä sijaitsevaan naisyrittäjyyskeskukseen WeiberWirtschaftiin. Mutta emmepä arvanneet heti, miten upeasta saavutuksesta saisimme pian kuulla, kun meille kerrottiin, miten keskus syntyi ja miten se toimii.

eski-Suomen Yrittäjänaiset tekevät opintomatkan ulkomaille joka toinen vuosi. Tänä vuonna matkan teemana oli naisyrittäjyys ja Berliinin naisyrittäjyyskeskuksen tarina on oiva osoitus naisten sinnikkyydestä saada haluamansa vain muutaman tuhannen euron alkupääomalla. Emäntämme Dr. Claudia Neusüß on valloittava esiintyjä, joka johdatti meidät nopeasti naisyrittäjyyden realiteetteihin. Ne ovat tuttuja meille suomalaisillekin: yrittäjän malli on mies, kodin ja työn yhdistämishuolet kuuluvat naisille, naiset pelkäävät epäonnistumista eivätkä he uskalla pyytää kunnon korvausta työstään.

Rahat tiukassa Vuonna 1985 Länsi-Berliinin viskaalit ihmette-

livät, miksi uusista start-upeista vain 30 prosenttia on naisten perustamia. Claudia Neusüß kumppaneineen päätti tehdä asialle jotakin, ja niin perustettiin hanke, jonka tavoitteena oli luoda oma naisyrittäjyyskeskus, jolle tarvittiin oma kiinteistö. Värikkäät vaiheet muurin murtumisineen seurasivat, eikä ryhmä parinkymmenen tuhannen euron pesämunallaan innostanut pankkiireja myöntämään naisten tarvitsemaa miljoonalainaa. Naisten rohkeus hämmästytti ja kiinnosti miespuolisia pankkiireja, mutta rahaa ei herunut. Lopulta onni potkaisi: pienen tuntemattoman pankin johtaja lupasi pyydetyn kuuden miljoonan euron lainan todeten, että jos tämä hankkeenne epäonnistuu, te maksatte velkaa lopun ikäänne, mutta minä olen silloin eläkkeellä! Tarinan opetus: kääntykäämme eläke-

Berliinin opintomatkalle osallistui 29 Keski-Suomen Yrittäjänaisten yhdistyksen jäsentä. Opintomatkalaiset kuulivat myös esityksiä Jyväskylän ystävyyskaupungin Potzdamin yritystoiminnasta ja tutustuivat naisen johtamaan painotaloon.

YRITTÄJÄnainen 4/2011

ikää lähenevien pankinjohtajien puoleen! Lainan lisäksi hankkeeseen saatiin julkista rahaa.

Mukana 60 yritystä Uskomattomien vaiheiden jälkeen, vuonna 1996 yrittäjyyskeskus lopulta avattiin. Keskus hankki kiinteistöt, jotka remontoitiin uusimman ekologisen ja energiataloudellisen tietämyksen mukaisesti. Keskus tuottaa oman energiansa, jota riittää jopa ulkopuolelle myytäväksi. Keskus toimii Berliinissä hyvien yhteyksien äärellä. Noin 200 naista on perustanut sinne yrityksen. Tällä hetkellä siellä on 60 yritystä. Keskuksella on oma lastentarha sekä ravintola. Vuokra on edullinen (3 – 11 €/m2) ja siitä saa alussa alennusta. Keskus tulee nyt toimeen omillaan eikä se saa enää julkista rahoitusta. Osaksi tätä menestystarinaa, ja oman yrityksen perustamiseen, pääsee kiinni ostamalla 103 euron osakkeen. Osuuksia on myyty myös ulkopuolisille tukijoille eri puolille maailmaa. Nämä naiset ovat sinnikkyydellään osoittaneet, että uskomatonkin unelma voi muuttua todeksi. Moni meistä alkoi pohtia sijoituksen tekemistä, sillä satasen sijoitus tuottaa taatusti enemmän kuin sijoitukset pörssiosakkeisiin!

Tästä alkavat yrittäjänaisten paikallisyhdistysten sivut. Lähettäkää meille lyhyitä juttuja ja kuvia tapahtumistanne. Juttujen laajuus on noin 1 000 merkkiä. Seuraava lehti ilmestyy 6.2.2012. Jutut keskusliittoon ja ilmoitusten varaukset 9.1. Markkinointi Tuuleen.

Yrittäjänaisten Keskusliiton liittokokouspäivät järjestettiin lokakuussa. Kuvassa stailauskilpailun voittanut Koillismaan Yrittäjänaisten puheenjohtaja Marjo Määttä yllään Niinatar Oy:n lahjoittama tyylikäs iltapuku. Hää- ja juhlaasuihin erikoistuneen helsinkiläisyrityksen omistaa nuori Niina Kuhta, joka sai viime keväänä arvostetun Kultainen oras –palkinnon. Kuva Seija Estlander

YRITTÄJÄnainen 4/2011

kentän kuulumisia Vuoden yrittäjänainen rohkaisee naisten yrityksiä kasvuun Hämeenlinna

Tilitoimistoyrittäjä Pirjo Karvonen on vuoden yrittäjänainen Loimaa Teksti Pirjo Karvonen Kuva Marjaana Kosonen

ämeenlinnan ensimmäiseksi vuoden yrittäjänaiseksi valittu Maarit Kuusela toivoo, että yhä useammat yrittäjänaiset rohkaistuisivat kasvattamaan yrityksensä toimintaa. Kuusela on kasvattanut yritystään niin, että hänen 20 vuotta sitten perustamansa Hämeenlinnan MK-Tili Oy on kasvanut 15 taloushallinnon ammattilaista työllistäväksi yritykseksi. Yrityksen vuotuinen liikevaihto on kasvanut 850 000 euroon. – Olen kasvattanut yritystäni hallitusti. Monet muutkin yrittäjänaiset voisivat kasvattaa yritystään samalla tavalla, kunhan he vain olisivat hieman rohkeampia. Kuusela kasvattaisi yritystään edelleen, mutta kasvua on hillinnyt ammattitaitoisen henkilökunnan saaminen, sillä työmarkkinoilta ei löydy tilinpäätöstaitoista henkilökuntaa. Suurimmat taloushallinnon palveluja tarjoavat yritykset ovat Kuuselan mukaan ryhtyneet kouluttamaan itse uutta henkilökuntaa. – Itse en ole ryhtynyt kouluttajaksi, mutta ehkä sitäkin pitää harkita yhtenä uuden henkilökunnan hankintakeinona. Kuusela on hankkinut uutta henkilökuntaa yritykseensä tarjoamalla alan opiskelijoille työssäoppimis- ja työharjoittelumahdollisuuksia. Taloushallintopalvelujen kysyntä kasvaa Kuuselan mukaan koko ajan, koska yritykset haluavat antaa taloushallintonsa alan asiantuntijoiden hoidettavaksi. Maarit Kuusela on ollut Hämeenlinnan Seudun Yrittäjänaiset ry:n jäsen yrityksensä perustamisesta vuodesta 1991 alkaen. Yhdistyksen puheenjohtajana hän toimi neljä vuotta. Viiden vuoden ajan hän oli myös Yrittäjänaisten Keskusliiton hallituksen jäsen. – Olen osallistunut yrittäjänaisten toimintaan aktiivisesti, koska olen tuntenut yrittäjänaisten muodostaman verkoston omakseni. Hämeenlinnan Seudun Yrittäjänaiset ry julkisti Maarit Kuuselan valinnan vuoden yrittäjänaiseksi lauantaina 1.10.2011 Vanajanlinnassa pitämässään 25-vuotisjuhlassa. Yrittäjänaisten Keskusliitto palkitsi juhlassa liiton hopeisella ansiomerkillä Raili Viljasen sekä pronssisella ansiomerkillä Minna Seppälän ja Marja-Leena Valkosen.

oimaan Seudun Yrittäjänaiset ry valitsi Loimaan vuoden yrittäjänaiseksi 2011 Pirjo Karvosen, Loimaan Tilipiste Saario & Leimu Ky:stä. Hän omistaa yrityksen yhdessä Ulla Tynkkysen kanssa. Heidän lisäkseen yrityksessä työskentelee yksi työntekijä. Loimaan Tilipiste Ky on toiminut 20 vuotta. Päätös ryhtyä yrittäjäksi oli Karvoselle työttömyyden vaihtoehto syksyllä 1991, jolloin elettiin pahinta lama-aikaa. Loimaan Tilipiste Saario & Leimu Ky on auktorisoitu Taloushallintoliiton jäsentoimisto. – Ensikokemukseni Loimaan Yrittäjänaisten toiminnasta oli vuonna 1989, kun tyttäreni syntyi vuoden ensimmäisenä tyttövauvana ja yrittäjänaiset kävivät onnittelukäynnillä sairaalassa. Tuolloin en olisi uskonut, jos joku olisi sanonut, että tulen olemaan mukana yhdistyksen toiminnassa. Yrittäjyys ei tuolloin ollut edes käynyt mielessäni, Karvonen muistelee. – Pirjo on käynyt ahkerasti yhdistyksen jäsenilloissa ja osallistunut talkoisiin. Hän on iloinen, positiivinen ja toisia kannustava jäsen, Loimaan Yrittäjänaisten puheenjohtaja Mirja Nevala perustelee yhdistyksen hallituksen yksimielistä päätöstä. Pirjo Karvonen on yhdistyksen rahastonhoitaja, joten samalla kiitos tuli myös yhdistyksen eteen tehdystä työstä.

Tuula Lilja on vuoden 2011 Salli yrittäjänainen Mäntsälä

äntsälän Yrittäjänaiset julkistivat Vuoden 2011 Salli yrittäjänaiseksi Tuula Liljan. Salli Yrittäjänainen valittiin Mäntsälässä nyt kahdeksannen kerran. Vuoden Sallin valitsee Mäntsälän Yrittäjänaisten Salli-työryhmä. Tuula Lilja on elämänmyönteinen, positiivinen, iloinen ja avulias yrittäjänainen. Hän on toiminut yrittäjänä kirjapainoalalla sekä kuljetusalalla. Tuula Lilja on pitkäaikainen Mäntsälän Yrittäjänaisten jäsen ja toiminut hallituksessa useita vuosia. Hän on ollut myös pitkään mukana järjestämässä yhdistyksen erilaisia tapahtumia. Hän toimi vuosi sitten esimerkiksi Mäntsälän Messujen 2010 projektisihteerinä. Mäntsälän Yrittäjänaiset nimesivät uudeksi kunniajäseneksi pitkäaikaisen yrittäjän Raija Laakson. Hän on työskennellyt metallivalimoalan perheyrityksessä miehensä kanssa ja toiminut Mäntsälän Yrittäjänaisten hallituksessa vuosia.

Teksti ja kuva Keijo Suomalainen

Hämeenlinnan ensimmäinen vuoden yrittäjänainen Maarit Kuusela saa valinnastaan todisteeksi kunniakirjan Hämeenlinnan Seudun Yrittäjänaisten puheenjohtaja Tiina VehkakoskiHeléniltä.

YRITTÄJÄnainen 4/2011

Iloinen ja aktiivinen tilitoimistoyrittäjä Pirjo Karvonen valittiin Loimaan vuoden 2011 yrittäjänaiseksi.

Kuva ja teksti Elina Alanko

Vuoden 2011 Salli yrittäjänainen Tuula Lilja (vas.) ja uusi kunniajäsen Raija Laakso.

kentän kuulumisia Onnistunut vohvelitempaus Porvoo

orvoon Yrittäjänaiset järjestivät viime kesän heinäkuisena lauantaina vohvelinmyyntitempauksen vanhassa kaupungissa. Tempaus pistettiin pystyyn nyt toisen kerran edellisvuoden hyvän vastaanoton innoittamana. Sää oli kesäisen helteinen ja vohveleita myytiinkin yli 80 kappaletta. Ahkerina ja aurinkoisina vohvelinpyörittäjinä toimivat yhdistyksen puheenjohtaja, ikinuori Tytti Ylöstalo apureinaan Sirpa Hopeamaa ja Asta Kouri. Taustatukea salaisen vohvelireseptinsä kera antoi Monica Hänninen, joka on ruokaravintola Hanna-Marian emäntä ja yhdistyksemme hallituksen jäsen.

Teksti SH

Porvoon Yrittäjänaisten valmistamat vohvelit kävivät vanhassa kaupungissa kaupaksi kuin kuumille kiville. Yrittäjänaisten asialla Asta Kouri ja Sirpa Hopeamaa.

Vuoden Ilonaksi stand up -koomikko Anitta Ahonen Tampere

ampereen Yrittäjänaiset ry valitsee vuosittain Ilonan päivänä 9. lokakuuta jäsenistöstään vuoden Ilonan, positiivisen yrittäjänaisen. Vuoden Ilona on esimerkki yrittäjänaisen myönteisestä tarmosta, tahdosta tarttua toimeen sekä rohkeudesta toteuttaa omaa unelmaa. Tänä vuonna yrittäjänaiset valitsivat Vuoden Ilonaksi viihdealan yrittäjän, stand up -koomikko Anitta Ahosen. Tampereen Yrittäjänaisten puheenjohtaja Minna Mänty-Sorvari sanoo Ahosen edustavan hienosti kaikkea sitä, mitä Ilonan tulee olla. – Hän on rohkea ja positiivinen yksinyrittäjä, joka on luova ja yritteliäs. Työskentely koomikkona ei totisesti ole helppoa, ammattinaurattajana Anitta on varmasti kokenut myös monia haasteellisia hetkiä, jolloin on tarvittu

luovuutta, positiivisuutta ja rohkeutta. Ja tietenkin, kun yrittäjänainen elättää itsensä naurattamalla, sopii hän kaikin puolin Ilonaksi. Ahonen tunnetaan paremmin taitelijanimellään Iso A. Hänen yrityksensä liikeidea on viihdyttää naurattamalla, toteuttaa komiikkaa. Anitta on tehnyt uransa aikana lähes tuhat stand up -keikkaa, mutta työhön liittyy muutakin: hän on näytellyt esimerkiksi tamperelaisessa Legioonateatterissa ja opettanut stand up:ia muun muassa Oriveden Naurussa, Teatteritapaus Tampereessa ja Ylöjärven kansalaisopistossa. Viimeisin työ on suuren suosion saavuttanut stand up -soolo Saa fAnittaa - iso A kaikilla mausteilla, jonka ensi-ilta oli viime vuoden lokakuussa.

Itsensä naurattamalla elättävä stand up –koomikko Anitta Ahonen valittiin Tampereella Vuoden Ilonaksi.

Teksti Leena Liuttu-Hietala | Valokuva Päivi Kiviniemi

Taina Kanerva on vuoden yrittäjänainen 2011 Vantaa

Toimitusjohtaja, tanssipedagogi Taina Kanerva valittiin Vantaan vuoden yrittäjänaiseksi. Valinta tehtiin Vantaalla nyt ensimmäisen kerran.

ambic Oy:n toimitusjohtaja, tanssipedagogi Taina Kanerva valittiin Vantaan vuoden yrittäjänaiseksi 6.10.2011 Vantaan Yrittäjänaisten syyskokouksessa. Vuoden yrittäjänainen valittiin Vantaalla nyt ensimmäistä kertaa. Kanerva on pitkänlinjan yrittäjä, joka on luotsannut 18 vuotta Sambic-tanssikoulua. Yrittäjänä hän on toiminut yhteensä parikymmentä vuotta. Vantaan Yrittäjänaiset ry korosti valinnassaan Kanervan pitkää, innovatiivista ja menestyksekästä uraa yrittäjänä sekä monivuotista jäsenyyttä Vantaan Yrittäjänaisten yhdistykessä. Kanerva tunnetaan energisenä, innostavana ja aikaansaavana persoonana. Kanerva on tanssipedagogi, tanssija, koreografi, tuottaja ja esiintyvän ryhmän Alegrian perustaja. Hän on kehittänyt aktiivisesti yrityksensä toimintoja vastaamaan asiakkaiden tarpeita. Hänen yrityksensä on rekisteröinyt Sambic-, Tule’s Samba-, Samkid ja Futis-Sambic -liikuntatuotteet, joille myönnettiin huhtikuus-

sa 2011 suomalaisen Avainlipun käyttöoikeus. Vuonna 1991 kehitetty, brasilialaisiin tansseihin perustuva Sambic-tanssituote viettää tänä vuonna 20-vuotisjuhlavuottaan. Kanerva on opettanut uransa aikana tuhansia aikuisia, lapsia, eritysryhmiä, urheilu- ja opiskeluryhmiä sekä kouluttanut lukuisia tanssiohjaajia. Lisäksi hän on toiminut aktiivisesti monissa liikunta- ja kulttuuritilaisuuksissa. Yritys- ja yhdistystoiminta sekä kulttuuriala ovat läsnä Kanervan arjessa, mutta suurimman nautinnon hän saa, kun näkee oppilaittensa voivan hyvin. – Uudet itseäni ja yritystäni tukevat koulutukset ja kehitysprojektit löytynevätkin tulevaisuudessa juuri kokonaisvaltaisen hyvän olon saavuttamisen välineistä. Motivaatio, mielenhallinta ja positiiviset ajatukset toiminnan ohjaajina kiinnostavat minua erityisesti. Elämäntaidon ja hyvinvoinnin valmentamisen yhdistäminen mentorointiin saattaa hyvinkin olla osa Sambic Oy:n toimintaa tulevaisuudessa, Taina Kanerva kertoo.

YRITTÄJÄnainen 4/2011

kentän kuulumisia Innokas liikuttaja vuoden yrittäjänaiseksi Riihimäki

hmisten pitäisi pitää huolta fyysisestä kunnostaan, koska nykyisin eletään kauemmin ja kotona pitäisi pärjätä pitempään. Tärkein päämääräni on liikuttaa ihmisiä ennaltaehkäisevästi, sanoo fysioterapeutti Sinikka Kokkonen, jonka Riihimäen Yrittäjänaiset on valinnut vuoden yrittäjänaiseksi. Sinikka Kokkonen valmistui kuntohoitajaksi vuonna 1985 ja fysioterapeutiksi 1995. Työuransa ensimmäiset viisitoista vuotta hän teki töitä Riihimäen seudun terveyskeskuksessa ja suoritti useita alan kursseja. Oman yrityksen perustaminen tuli ajankohtaiseksi vuonna 2000. Kokkosen uusimpia erikoisaloja on Voice Massage –terapia eli äänihieronta, jossa käsitellään ääntä tuottavia tai purentalihaksia rentoutuksen, hengitysharjoitusten ja jumpan avulla. Hän on opiskellut Pilatesohjaajaksi, ja viime talvena hän opiskeli NLP:tä eli neurolingvististä prosessointia, joka auttaa hallitsemaan paremmin ihmisten kohtaamisessa syntyneet tilanteet. Sinikka Kokkonen etsii ja löytää uusia liikuttamisvälineitä ja tapoja. Hän toi Riihimäelle Flexibarin eli vipatuskepin. ChiBall on hänen lempivälineitään, ja nykyisin hän yhdistää pehmeän pallon ja Pilateksen. Intohimoisen liikuttajan harrastuksena on tietenkin liikunta. Kokkonen on myös kova lukemaan, erityisesti Agatha Christietä ja muita dekkareita. Koettuna on matka Agathan jalanjäljissä Englannissa. – Opiskelen aina jotakin. Nyt olen hurahtanut italian kieleen. Pari vuotta sitten aloitin kitaransoiton tunnit ja ostin oman kitaran. Kyllä iäkkäänäkin oppii uusia asioita ihan varmasti, Sinikka Kokkonen vakuuttaa. Riihimäen Yrittäjänaisiin hän liittyi heti yrittäjäksi ryhdyttyään ja on toiminut hallituksen jäsenenä usean vuoden ajan. – On ihanaa, että yrittäjänaiset ovat niin vireitä. Olemme touhunneet monenlaista, välillä aivan äärirajoilla asti, Kokkonen viittaa tuhannen munkin paistoon ja myyntiin Asematapahtumassa. Teksti ja kuva Urpu-Kaarina Yli-Laurila

Kierrätystoiminta jatkuu Salo

alon Yrittäjänaiset jatkaa kierrätysteemaansa. Toukokuussa keräsimme leluja perhepäivähoitajille ja kesäkuussa ja elokuussa kierrätimme kirjoja. Puheenjohtajamme Tiina Suokorven liikkeen edustalle sai tuoda tarpeettomia kirjoja ja vaihtaa sieltä vapaasti uutta luettavaa. Jäljelle jääneet kirjat lahjoitettiin kesäkuussa Halikon sairaalalle ja elokuussa rauhanturvaajille Afganistaniin. Tapahtuma sai yleisön keskuudessa suuren suosion ja ensi kesäksi pyydettiin uutta vastaavaa tapahtumaa. Teksti Marjukka Nurmi / tiedottaja

Sinikka Kokkonen käyttää mielellään työssään apuvälineenä ChiBallia, pehmeää palloa.

Joulura(u)haa... ”Joulumaa on muutakin kuin pelkkää toiveunta, Joulumaa on ihmismielen rauhan valtakunta”. Näinhän asian toivoisi olevan, mutta miksi kaikki tuntuu nykyään olevan ra(u)han valtakuntaa? Osta nyt - maksa tekokuussa. Koko joulu ja sen tunnelma peittyvät kaikenlaisen ostamisen ja yleisen hässäkän alle, miksi näin? Miksi emme voisi tänä jouluna kokeilla jotain uutta ja ihanaa: sitä rauhan valtakuntaa ja sanoa ei rahan valtakunnalle? Minusta joulu on parhaimmillaan sellaista aikaa, jolloin voidaan olla yhdessä ilman kiirettä ja nauttia hiljaisuudesta, hyvästä musiikista ja ”voi kun tulis joulu ja saisi yölläkin syödä” -illuusiosta (tämä on isäni sanonta aina jouluaattona). Mutta näin ei valitettavasti ole ja miksi ei? Kaikkihan riippuu pitkälti siitä, mitä sinä ja minä itse haluamme joulun olevan. Kaupat elävät joulusta, mutta miltä siitä myyjästä tuntuu, joka kuusi viikkoa ennen joulua kuulee samaa ”joulu on taas, joulu on taas, kattilat täynnä puuroo” -laulua? Tuntuu varmaan ihanalta olla kuulematta tuota laulua kertaakaan, kun pääsee viettämään omaa joulua. Posti ja lehdet elävät mainoksista, osta sitä ja osta tätä, kunhan vaan et ostamatta jätä! Mitäpä jos tänä jouluna tekisimme niin, että kun joulupukki-ikä on meiltä aikuisilta jo ohitse, niin ostamme vain sen, mitä todella tarvitsemme, ja joulun jälkeen voimme ostaa paljon, paljon edullisemmin tarvitsemamme tavarat ilman hirveätä jouluruuhkaa. Näin ei tietenkään saisi sanoa eikä edes ajatella, sillä kauppiaat voivat suuttua tällaisista puheista. Mutta mitäpä, jos tänä jouluna sittenkin yrittäisimme tyytyä aiempaa vähäisempään ostomaniaan. Meillä on kokeiltu jo useampana vuonna joulusäkkiä eli laitamme muutamat ”paketit” vanhaan joulusäkkiin (ei saa mennä kurkkimaan eikä varsinkaan tunnustelemaan) ja säkki viedään vaatehuoneeseen odottamaan joulua. Näin meidän kodissamme ei tulekaan valtavaa kasaa lahjapapereita ja -naruja roskiin vietäväksi. Ihan yhtä mukava on säkistä ottaa jokaiselle jotakin, kunhan vain nimilaput on kiinnitetty hyvin. Uskokaa pois, että tänä jouluna voimme antaa aikaa itsellemme ja läheisillemme eikä sen parempaa lahjaa voi saada. Tehdään yhdessä kaunis, pieni ja rauhallinen joulutunnelma kotiin. Vähän tai siis sopivasti joulusiivousta (ei kasata perheen äidille liikaa siivouspaineita), sopivasti juuri sitä ruokaa, josta pitää (ei lipeäkalaa vain tavan vuoksi). Käydään myös haudoilla viemässä kynttilät ja muistellaan niitä yhteisiä jouluja, joita ei enää ole. ”Joulumaa on ihmismielen rauhan valtakunta. Eikä sinne matka silloin kovin kauan kestä, Joulumaa jos jokaiselta löytyy sydämestä!”

Salon Yrittäjänaisten yhdistys järjesti viime kesänä kaksi suosittua kirjojen kierrätystempausta.

YRITTÄJÄnainen 4/2011

Elina Hakkarainen, taksiyrittäjä Taksiliikenne K. Hakkarainen Oy

Eläke-Fennian asiantuntijat vastaavat tällä palstalla yrittäjänaisten sosiaaliturvaa koskeviin kysymyksiin. Kysymyksiä voi toimittaa osoitteella: Tuulikki Lepomäki-Lahtinen, Eläke-Fennia, 00041 ELÄKE-FENNIA tai sähköpostitse tuulikki.lepomaki-lahtinen@elake-fennia.fi

kysy sosiaaliturvasta

Eläkeasiantuntija Tuulikki Lepomäki-Lahtinen

Osa-aika- vai osatyökyvyttömyyseläke? Kysymys Olen tehnyt töitä yrittäjänä jo 35 vuotta. Olen maksanut säntillisesti maksut 25 000 euron työtulon mukaan. Olen kuusikymppinen ja nyt on alkanut tulla sen verran kremppaa, että lääkärini on suositellut minulle osa-aikaista eläkettä. En nimittäin vielä haluaisi heittäytyä kokonaan pois työstä. Mikä se sellainen osa-aikainen eläke on? Miten sairas pitää olla sen saadakseen? Eräs tuttavani on jäänyt jollekin osa-aikaiselle ja sanoi, ettei siinä mitään lääkärinlausuntoja tarvita. Nimimerkki Hellittäisin jo vähän, jos voisin

Vastaus Sinulle on tarjolla kaksi vaihtoehtoa, jos haluat osa-aikaiselle eläkkeelle. Toinen on osatyökyvyttömyyseläke, josta lääkärisi on sinulle puhunut ja toinen on osa-aikaeläke, jossa ei tarvita työkyvyn alenemista, vaan osa-aikaeläkkeen voi saada, jos on täyttänyt 60 vuotta ja siirtyy osaaikatyöhön. Osatyökyvyttömyyseläke Osatyökyvyttömyyseläkkeen saaminen edellyttää, että työkykysi on alentunut vähintään 40 prosenttia. Osatyökyvyttömyyseläkkeestä voit hakea ennakkopäätöksen vielä kokoaikatyössä ollessasi. Eläkehakemukseen on aina liitettävä lääkärinlausunto. Lisäksi hakemuksessa kysytään tietoja työkyvystäsi ja yrittäjätoiminnastasi. Huolellinen vastaaminen on tärkeää, jotta eläkeyhtiö saa kokonaiskuvan tilanteestasi. Jos päätös on myönteinen, sinulla on yhdeksän kuukautta aikaa päättää, jäätkö eläkkeelle, ja järjestellä yritystoimintasi osatyökyvyttömyyseläkettä vastaavaksi. Osatyökyvyttömyyseläkkeellä työpanoksesi ja YEL-työtulosi voi olla korkeintaan 60 prosenttia kokoaikaisen yrittäjätoiminnan vakiintuneesta työtulosta. Jos kertomasi työtulo 25 000 euroa on ollut voimassa viimeiset viisi kalenterivuotta, se katsotaan vakiintuneeksi kokoaikatyötuloksi. YEL-työtulosi osa-aikatyöstä olisi näin ollen kor-

keintaan 15 000 euroa vuodessa. YEL-maksut perittäisiin osa-aikatyötulosta. Osatyökyvyttömyyseläkkeen määrä on puolet täyden työkyvyttömyyseläkkeen määrästä. Työkyvyttömyyseläkkeessä on mukana työvuosilta karttuneen eläkkeen lisäksi työkyvyttömyyden alkamisen ja 63 ikävuoden välinen aika. Jos oletamme, että yrittäjätoimintasi on jatkunut koko 35 vuotta edellä kerrotulla työtulolla, työkyvyttömyyseläkkeesi olisi noin 1 200 euroa ja osatyökyvyttömyyseläke siitä puolet eli 600 euroa kuukaudessa. Osatyökyvyttömyyseläke voidaan muuttaa täydeksi työkyvyttömyyseläkkeeksi, jos työkykysi alenee niin, ettet pysty enää osa-aikaiseenkaan työhön. Osatyökyvyttömyyseläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi 63 vuoden iässä, jolloin siihen lisätään myös osa-aikaisen yrittäjätoiminnan perusteella karttunut eläke. Osa-aikaeläke Osa-aikaeläkkeen ikäraja on 60 vuotta. Vuonna 1952 tai aikaisemmin syntyneet saavat osa-aikaeläkkeen 58-vuotiaasta alkaen. Osa-aikaeläkkeen alkamisajankohdan voit itse valita. Osa-aikaeläkkeelle jäädessäsi puolitat työpanoksesi yrityksessä. Osa-aikaisen yrittäjätoiminnan työtuloksi vahvistetaan puolet osa-aikaeläkettä edeltävän yrittäjätoiminnan

keskimääräisestä työtulosta eli 12 500 euroa. Osa-aikaeläkkeen määrä on puolet osa-aikatyön ja kokoaikatyön työtulojen erotuksesta eli osa-aikaeläkkeen määrä olisi 520 euroa kuukaudessa. Osa-aikaeläkettä haetaan omasta eläkeyhtiöstä. Hakemus kannattaa tehdä ajoissa, koska osa-aikaeläke voidaan myöntää aikaisintaan sen hakemista seuraavan kuukauden alusta alkaen. Hakemuksessa selvität, miten aiot puolittaa työpanoksesi, palkkaatko esimerkiksi työntekijän hoitamaan työtäsi vai aleneeko liikevaihtosi, kun työpanoksesi pienenee. Osa-aikaeläkkeeltä voit jäädä vanhuuseläkkeelle 63 – 68 vuoden iässä. Vanhuuseläke karttuu kokoaikatyön ajalta, osa-aikatyön ajalta sekä myös ansioiden alenemasta, jos olet syntynyt ennen vuotta 1953. Osa-aikaeläke joudutaan lakkauttamaan, jos lopetat yrittäjätoimintasi tai työpanoksesi muuttuu ennen vanhuuseläkeikää. Tuulikki Lepomäki-Lahtinen eläkeasiantuntija, Eläke-Fennia tuulikki.lepomaki-lahtinen@elake-fennia.fi

YRITTÄJÄnainen 4/2011

MP2 Itella Posti Oy

Osoitetarran paikka tarran koko 70 x 37 mm

Entistä osaavampi työkaveri.

Nokia N9 + puhe- ja nettipaketti alk.

59 €/kk/24kk (alv. 0%)

DNA Toimisto -pakettiin sisältyy: Nokia N9 -älypuhelin sekä puhe- ja nettipaketti. Lisähintaan Google-sovellukset ja DNA Domain -palvelu 3,33 €/kk. Tarjous voimassa 31.12.2011 asti.

Klikkaa dna.fi/ynettikauppa, mene lähimpään DNA Kauppaan, soita 044 144 099 tai tilaa tekstiviestillä numerosta 044 044 1441. Palveluksessasi on yli 300 yritysmyyjää ympäri Suomea sekä maan laajin myymäläverkosto. Jo yli 50 000 yritysasiakasta on valinnut DNA:n.