Yrittäjänainen by Suomen Yrittäjänaiset ry

3–4/2012

YRITTÄJÄNAISTEN JÄSENLEHTI 7€

Perhevapaakulut tasattava!

a i r e l Va n e n o v Hir

vuoden valtakunnallinen yrittäjänainen

PÄÄKIRJOITUS

Pieni tahtoo suureksi! LEHDEN TOIMITUS Yrittäjänaisten Keskusliitto ry Kaisaniemenkatu 1 B a 74 00100 Helsinki Puh. 040 522 2252 Faksi 010 296 1169 www.yrittajanaiset.fi PÄÄTOIMITTAJA Heli Järvinen heli.jarvinen@yrittajanaiset.fi TOIMITUSSIHTEERI Juttuvinkit ja valmis aineisto Marjukka Parmes marjukka.parmes@yrittajanaiset.fi TOIMITUSNEUVOSTO Seija Estlander Heli Järvinen Marjukka Parmes Johanna Ratia Anne Sjögren Raija Tuominen TOIMITTAJA Seija Estlander Viestintätoimisto Estlander viestintatoimisto.estlander@ kolumbus.fi TAITTO Sinikka Jönsson Vinttikonttori Oy sinikka.jonsson@vinttikonttori.fi ILMOITUSVARAUKSET Markkinointi Tuuli T:mi Puh. 040 824 3820 raija.kivinen@markkinointituuli.net MEDIAKORTTI www.yrittajanaiset.fi KIRJAPAINO Punamusta Oy ISSN 0356-5254 JAKELU 10 000 kappaletta jäsenistölle, päättäjille, yhteistyökumppaneille ja sidosryhmille Yrittäjänaisten Keskusliitto YNKL on valtakunnallinen etujärjestö, joka ajaa yrittäjänaisten taloudellisia ja yhteiskunnallisia etuja. Yrittäjänainen-lehti ilmestyy vuonna 2013: 26.2., 15.5., 13.9. ja 26.11.

Kun puhutaan valtion 50 miljardin budjetista, unohtuu helposti, että pieniin toimiin ja toimintoihin panostamalla saatetaan päästä pidemmälle. Siinä missä suuryritykset ovat viime kuukausinakin irtisanoneet tuhansia ihmisiä, ovat pienet yritykset palkanneet lisää uusia! Siksi haluamme, että alvin alarajaa nostetaan 8 500 euron liikevaihdosta vähintään 20 000 euron liikevaihtoon. Siksi haluamme, että kotitalousvähennykseen palautetaan 3 000 euron ja 60 prosentin yläraja nykyisten 2 000 euron ja 45 prosentin sijaan. Ja ennen kaikkea siksi haluamme, että yrittäjänaistenkin kannattaa kantaa kortensa kekoon ja palkata lisää naisia. Siksi valmistelemme kansalaisaloitetta vanhemmuuden kustannusten tasaisemmasta jaosta. Sen valmistelussa saamme apua Suomen Yrittäjiltä, ja mukaan rintamaan on lupautunut myös Naisjärjestöjen Keskusliitto, joka edustaa jäsenjärjestöjensä kautta yli 400 000 suomalaisnaista. 65-vuotias on siis kokenut, mutta äkäinen ja tarvittaessa hyvin notkeakin. Tätä sanomaa olemme levittäneet vuoden aikana niin pääministerille ja muille valtioneuvoston jäsenille, kansanedustajille, talousasiantuntijoille kuin viimeksi EU:n yritys- ja teollisuuspuolen johtajalle Daniel Calleja Crespolle. Vastaanotto on ollut hyvä: meitä kuullaan, mutta myös kuunnellaan. EU:hun tuli kutsu tulla puhumaan samasta asiasta, eikä työ kotimaassakaan lopu ennen kuin se tehdään valmiiksi. Vanhemmuuden kustannusten keräys verovaroin olisi paras lahja, jonka jokainen päättäjä voisi antaa yrittäjänaiselle, 65-vuotta täyttävälle järjestöllemme, mutta myös omalle ja naapurin koulutetulle tyttölapselle, joka jää armotta työnhaussa mopen osille, jos samaa paikkaa hakee myös pätevä poika. Työmme siis jatkuu vähän äkäisenä, mutta myös iloisena. Syy hymyyn on jäsenmäärämme, joka on vuodessa kasvanut 20 prosenttia! Seniorit mukaan luettuna meitä on noin 7 000, ja suunta on edelleen ylöspäin. Siitä suuri kiitos kuuluu teille kaikille tarmokkaille jäsenillemme sekä toimintaamme kannustaville yhteistyökumppaneillemme. Ensi vuoden teemamme on: Rahaa pitää tulla ja hauskaa saa olla. Tervetuloa mukaan toimintaan tässä hengessä! Heli Järvinen toimitusjohtaja Yrittäjänaisten Keskusliitto

3–4/2012

YRITTÄJÄnainen 3–4/2012

Tässä numerossa

Pääkirjoitus Heli Järvinen 3

YRITTÄJÄ

NAISTEN

JÄSENLEH

TI 7€

Perhevapaakulut tasattava!

Valeria Hirvonen

vuoden valtakunnallin yrittäjänainen en

Puheenjohtajan terveiset Kaarina Jokinen 5 Tästä vielä puhutaan 7

Kannessa Valeria Hirvonen Kuva Emma Laakkonen

Liittokokouspäivät 8–11 Vuoden valtakunnallinen yrittäjänainen 12

Juhlahumua

Valeria Hirvonen menestyy kalabisneksillä

s. 10

Kunniapuheenjohtaja Ulla Salmi 15 Uudistukset yhä sitkeän työn takana

Naisvaltaiset alat maksavat perhevapaiden viulut 16 Nuori yrittäjänainen Liisa Peltonen 18

Täyttä unelmaelämää

Yrittäjänaisten TYK-kurssi starttaa helmikuussa 21 Jätelakiuudistus Pirjo Rytkönen Uusi jätelaki kyykyttää pk-yrityksiä

Talouskatsaus Petri Malinen 24 Talouden flunssakausi jatkuu

Eira Elomaa ja oma kadettipoika Harri

Kentän kierros Jaana Sorvali 25 Espoo perusti oman yhdistyksen

Yrittäjänaiset Budapestissä Kerttu Helynen 27 Kentän kuulumisia 28–33

LEHDEN ilmestymis- ja aineistopäivät vuonna 2013 Nro 1 ilmestyy 26.2. Teemana kauneus, terveys ja hyvinvointi. Jutut 11.1. ja ilmoitusten varaukset 17.1. No 2 ilmestyy 15.5. Teemana design. Jutut 22.3. ja ilmoitusten varaukset 4.4. Nro 3 ilmestyy 13.9. Teemana markkinointi, viestintä ja valmennus Jutut 2.8. ja ilmoitusten varaukset 8.8. Nro 4 ilmestyy 26.11. Teemana yrittäminen ja sosiaaliturva. Jutut 11.10. ja ilmoitusten varaukset 21.10. Mainostaja tavoittaa lehdellä tarkkaan kohdennetusti kaikki etujärjestön jäsenet, yhteistyökumppanit ja päättäjät. Klikkaa itsesi mediakorttiin osoitteessa www.yrittajanaiset.fi kohdasta Yrittäjänainen-lehti.

Johanna Ratia ja Mika Lind

: a n a m e e T

Jaana Pöllänen

PUHEENJOHTAJAN TERVEISET

Tulevaisuus on nyt! Jo parikymmentä vuotta Suomessa on kannettu huolta yrittäjäkunnan ikääntymisestä, ja viime aikoina mediassa on kerrottu, että yritysten lopettamisen myötä Suomen reilusta 260 000 yrityksestä katoaa lähes 10 prosenttia. Itse uskallan kuitenkin olla toiveikas, sillä osallistuessani parina viime vuonna Nordic Business Forumiin Jyväskylässä enteet suomalaisen yrittäjyyden tulevaisuudesta näyttävät hyviltä – ja jopa mahtavilta! Näin oli myös tänä syksynä, kun Nordic Business Forum Oy:n alle kolmekymppisten nuorten joukko toteutti Hans-Peter Siefenin ja Jyri Lindénin johdolla kerrassaan upean seminaarin, jossa esiintyivät niin suomalaiset kuin ulkomaisetkin yrittäjät ja asiantuntijat. Jos poimisin esiintyjien herkkupaloista omasta näkökulmastani yhden parhaimmista, niin asiantuntijoista hurmaannuin ehdottomasti Hans Roslingiin, ruotsalaiseen lääketieteen ja kansainvälisen terveyden professoriin. Hänen esityksensä hyvinkin haasteellisesta aiheesta ”hyvinvoinnin kasvu”, superkarttakeppeineen ja wc-paperirullademonstraatioineen upposi kansantajuisesti aivan varmasti jokaiseen. Roslingin viesti oli selkeä: maapallon väestön kasvu lakkaa, mutta väestön kasvu keskittyy nykyisiin kehitysmaihin, ja tämä on huomioitava yritysten tulevaisuuden strategioita tehtäessä. Mutta suomalaisen yrittäjyyden kannalta vielä suurempi signaali tapahtumasta on siinä, että yli 2 000 osallistujasta ainakin kaksikolmasosaa oli alle nelikymppisiä – joten eikö tämä luo uskoa tulevaisuuteen? Ja nämä nuorethan eivät pelkää epäonnistua, mutta eivät he jää liioin tuleen makaamaan. Eivätkä nämä nuoret pelkää kasvaa… Luoja, ollapa nuori jälleen! Tilaisuus tarjosi myös erinomaisen foorumin verkostoitumiseen, ja verrattuna aiempiin tapahtumiin törmäsin nyt yllättävän moneen entiseen Nokialla työskennelleeseen ict-naiseen, joista moni työskentelee tätä nykyä yliopistossa. Syksyinen Suomi valmistautuu parhaillaan kuntavaaleihin. Suomen Yrittäjät on polkaissut massiivisen vaalikampanjan tavoitteenaan saada kunnanvaltuustoihin lisää yrittäjiä. Aktiivisina ja yhteiskuntatietoisina kansalaisina yrittäjänaiset ovat myös sankoin joukoin ehdokkaina ja uskon, että pärjäämme hyvin vaaleissa. Suomi tarvitsee meidän osaamistamme kaikin tavoin. Kerron tässä yhteydessä vielä senkin, että tapasin vaalien tiimoilta pääministeri Jyrki Kataisen Asikkalassa ja kun kysyin häneltä kunnallisten palvelujen järjestämisestä, hän totesi, ettei palveluja hoideta ainoastaan julkisten tai yksityisten palvelujen monopolilla, vaan mu-

kaan tarvitaan myös kolmatta sektoria. Tämä on hyvä, mutta vaatii ehdottomasti pelisääntöjen selkiyttämistä ja lakimuutoksia siten, että yksityinen palvelutuottaja saa saman verokohtelun kuin julkinen tahi kolmannen sektorin toimija. Me yrittäjänaiset vaadimme yhdenmukaista toimintaa ja kilpailuneutraliteettia! Tämä vuosi on ollut etujärjestömme toiminnassa yhtä juhlaa! Puheenjohtajana olenkin saanut nauttia toinen toistaan upeammista paikallisyhdistysten vuosijuhlista ja loppuvuosi tietää samanlaisia kiireitä. Vanhimpien yhdistystemme perustajajäsenistöstä osa on jo nukkunut pois, mutta moni virkku seniorijäsen on tuonut juhliin oman elämänaikaisen viestinsä: yrittäjänaisissa on osaamista, tahtoa ja kykyä laittaa toimeksi silloinkin, kun toiset lamaantuvat, ja tässä työssä saamme valtavasti tukea toinen toisiltamme. Hyvät kollegat, rohkeasti rinnakkain! Parhainta loppujuhlavuotta, levollista joulua ja menestystä tulevalle vuodelle 2013!

Kaarina Jokinen

MANDATUM HENKIVAKUUTUSOSAKEYHTIÖ WWW.MANDATUMLIFE.FI

Viisas yrittäjä varautuu. Ja vaurastuu. Menestyvä ja kaukaa viisas yrittäjä varautuu kaikkeen. Ja käyttää asiantuntijaa, joka muuttaa varautumisen vaurastumiseksi. Mandatum Life on rahan ja hengen asiantuntija. Kumppani, joka auttaa yrittäjää menestymään niin hyvinä kuin huonoina aikoina. www.mandatumlife.fi

TÄSTÄ VIELÄ PUHUTAAN

Paukkuja nuorten kasvuyrityksiin Te k s t i S e i j a E s t l a nde r Kuva Heli Sorjonen

MTV Media ja Slush-hanke starttasivat viime kesänä yhteistyön nuorten kasvuyritysten rohkaisemiseksi. MTV3:n vastaavan päätoimittajan Merja Ylä-Anttilan mukaan nyt on tärkeätä löytää uusia työllistymismahdollisuuksia, koska perinteisten toimialojen työpaikat katoavat maasta. Ylä-Anttila toteaa MTV3:n rakentaneen ja järjestäneen menestyksellä uudenlaisena keskustelufoorumina tunnettua Porin SuomiAreenaa. – Olemme huomanneet, että media voi olla yhteiskunnalliseen kehitykseen reagoivan roolinsa ohella myös aktiivinen keskustelufoorumin rakentaja ja näkyvyyden tarjoaja. – Suomalaisen yrittämisen eetos koetaan meillä läheiseksi, mikä on näkynyt esimerkiksi Mikael Franckin palkitussa sarjassa ”Menestyksen takana”, jossa esiteltiin muun muassa suomalaisten suku- ja perheyritysten globaalia nousua yli sadan vuoden takaa.

Seuraavan nousun kasvuveturina voi olla Ylä-Anttilan mukaan digitaalinen osaaminen. – Tahdomme olla mukana innostamassa ja rohkaisemassa nuorten kasvuyrityksiä, koska Maikkari on mediatalona johtava digitaalisen median toimija. Käytännössä Slush-hanke kokoaa yhteiseen konferenssiin alkuvaiheen kasvuyrityksiä Suomesta, Pohjois-Euroopasta ja Venäjältä sekä kansainväliset pääomasijoittajat ja mediaa Euroopasta ja Yhdysvalloista. Viidettä kertaa pidettävä konferenssi järjestetään 21.–22.11. Helsingissä. – Ideana on esittää ennen konferenssia Huomenta Suomessa parikymmentä videoinserttiä, joissa esitellään hyvin erilaisia kasvuyrityksiä. Yleisö äänestää mikä Huomenta Suomessa esitellyistä yritysideoista on kaikkein kiinnostavin ja vetävin. Lisäksi haastattelemme konferenssin puhujia ja esittelemme heidät 45 minuuttia –ohjelmassa, Merja Ylä-Anttila selvittää.

MTV3:n vastaava päätoimittaja Merja YläAnttila sanoo mediatalon voivan vaikuttaa asenneilmapiiriin tuomalla esiin rohkaisevia esimerkkejä nuorten kasvuyrityksistä.

Yrittäjien sijaispalvelu valtakunnalliseksi Yrittäjänaisten Keskusliiton ylläpitämällä yrittäjien sijaispalvelulla on mahdollisuus kasvaa valtakunnalliseksi, kun sille saatiin uusi vetäjä. Perustettavan Suomen Sijaispalvelut SIPA Oy:n tavoitteena on kehittää Yrittäjänaisten Keskusliiton perustamaa SIPA®sijaispalvelua siten, että ensimmäisessä vaiheessa palvelu leviää 20 talousalueelle. – Sipa tarjoaa yrittäjille mahdollisuuden saada koulutetun sijaisen silloin, kun loman, sairauden, muun äkillisen poissaolon tai lisäavun tarve sitä vaatii. Me haluamme helpottaa sijaisen löytymistä ja toisaalta tarjota yrittäjille, koulutettu-

jen Sipa-asiantuntijoiden kautta, palvelua ja tukea muun muassa kirjanpidon, juridiikan, markkinoinnin, tietotekniikan ja muiden erityisalojen kysymyksissä, Suomen Sijaispalvelut SIPA Oy:n hallituksen puheenjohtaja Kristian Laiho kertoo. Yrittäjänaisten Keskusliitto pitää erillisen yrityksen mukaantuloa yrittäjien sijaistoiminnan kehittämiseen välttämättömänä. – Asiaan keskittyneellä yrityksellä on mahdollisuus laajentua valtakunnalliseksi sijaispalvelujen tarjoajaksi sen sijaan, että toimintaa jatketaan vain joillakin alueilla erillisinä hankkeina. Selkeä läh-

tökohta on myös se, että kaikki tähänastiset SIPA-koulutetut otetaan mukaan toimintaan ja heidän osaamistaan hyödynnetään ja edistetään, Yrittäjänaisten Keskusliiton toimitusjohtaja Heli Järvinen iloitsee. Vaikka sijaispalvelun liiketoiminta siirtyy uudelle yritykselle, tavaramerkki jää yrittäjänaisten hallintaan. Lisätietoja: kristian.laiho@gmail.com myöhemmin kristian.laiho@sipa.fi heli.jarvinen@yrittajanaiset.fi

Nuorten naisten syrjinnän loputtava Yrittäjänaiset vaativat, että myös nuorten koulutettujen naisten heikkoa työllistymistä korjataan nuorten syrjäytymistä pohtivassa työryhmässä. – Koulutetut nuoret naiset jäävät mopen osille työhönotossa miehen rinnalla, sillä kukaan pienyrittäjä ei halua kontolleen kymmenien tuhansien eurojen vauvamaksuja, Yrittäjänaisten Keskusliiton toimitusjohtaja Heli Järvinen perustelee.

Yrittäjänaiset toivovat, että presidentti Sauli Niinistön asettama ja tohtori Sakari Huovisen vetämä nuorten syrjäytymistä pohtiva työryhmä miettisi syrjäytyneiden kouluttamattomien miesten lisäksi myös sitä, miten nuorten äitien asia saadaan ratkaistua siten, ettei käytäntö syrji naisia työhönotossa. – Työryhmän on kuultava yrittäjänaisia vanhemmuudenkustannusongelmas-

sa, jota on yritetty korjata jo vuosikymmeniä ilman tulosta. Olemme laskeneet, että tänäkin vuonna vauva maksaa äidin työnantajalle yli 12 000 euroa. Suomen on aika siirtyä tässä asiassa kivikaudelta moderniin aikaan ja samalla korjata nuorten naisten epäreilu työllistymisongelma, puheenjohtaja Kaarina Jokinen vaatii. Lisätietoja: www.yrittajanaiset.fi

k a a p a v e h Pe r Yrittäjänaisten Keskusliiton puheenjohtaja Kaarina Jokinen tarkasteli 65-vuotisjuhliaan viettävän keskusliiton liittokokouspäivien avauspuheessa etujärjestön historiaa. Hän nosti perhevapaakulujen tasaamisen edunvalvonnan kärkitavoitteeksi. Yrittäjänaisten puheenjohtaja Kaarina Jokinen ja Euroopan unionin talouskomissaari Olli Rehn. Jokinen on tyytyväinen siihen, että tasavallan presidentti Sauli Niinistön asettamaan nuorten syrjäytymistä pohtivaan työryhmään kuuluu myös ruohonjuuritason toimijoita. Hän haluaa haastaa työryhmän ja presidentin kysymällä, onko suomalaisten tulevaisuus ja vauvojen ja nuorten äitien asia ratkaistu tässä yhteiskunnassa siten, ettei se lisää osaltaan nuorten syrjäytymistä. – Vetoan niin tasavallan presidentti Sauli Niinistöön kuin tohtori Sakari Huoviseen, että he ottavat Yrittäjänaiset asiantuntijoina kuultavakseen nuoria naisia ja naisvaltaisia aloja kyykyttävässä vanhemmuudenkuluongelmassa. Onhan kyseessä suomalaisten vauvojen ja koko kansakunnan tulevaisuus, Jokinen toteaa.

Innostavia puheenvuoroja Lokakuun 6.–7.päivä Helsingissä Sokos Hotel Presidentissä pidetyille liittokokouspäiville osallistui lähes 200 yrittäjänaista. Viikonvaihteen ohjelma, järjestelyt ja innostunut tunnelma saivat pikaisesti tehdyn ”ovensuukyselyn” mukaan rutkasti kiitosta. Seminaarin spiikkauksesta vastasi Ilse Juola ja musiikista Jaana Pöllänen. Eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma toi tilaisuuteen valtiovallan tervehdyksen. Hän totesi maailmalla tunnettavan kiinnostusta suomalaista pe-

ruskoulua ja tasa-arvoa kohtaan. Hän piti nykyistä vanhemmuudenvapaakulujen jakautumista epäreiluna ja hänen mielestään kulut tulisi tasata vielä tällä vaalikaudella. Euroopan unionin talouskomissaari Olli Rehn totesi edesmenneen äitinsä Vuokko Rehnin toimineen aikoinaan keskusliiton puheenjohtajana. Hänen mielestään naisten yrittämiseen pitäisi pistää enemmän resursseja, sillä komission tutkimusten mukaan ne yritykset, joiden johdossa on naisia ovat kannattavampia kuin miesten yritykset. Päivän muita puhujia olivat Vantaan Yrittäjänaisten puheenjohtaja Carita Orlando, johtamisen konsultti Susanna Rahkamo Pertec Counsultingista, yrittäjän elämäntyöpalkinnolla palkittu Aira Samulin, esiintymisvalmentaja Leena Pakkanen ja OP-Pohjolan liiketoimintajohtaja Tony Vepsäläinen. Carita Orlando ruoti puheessaan paikallista edunvalvontaa ja kannusti yrittäjänaisia verkottumaan oman alueen päättäjien ja vaikuttajien kanssa. Hän vaati myös arvonlisäveron alarajahuojennuksen rajojen korottamista, koska ensi vuodeksi kaavailtu veron nosto rokottaa etenkin naisvaltaisia aloja. Lisäksi hän vaati kotitalousvähennyksen nostamista viime vuoden tasolle harmaan talouden torjumiseksi.

Vanhusten puolesta puhunut Aira Samulin otti yleisönsä sataprosenttisesti hanskaan. Hän totesi vanhusten kuolevan vanhainkodissa ikävään ja tästä syystä hän tekee työtä sen hyväksi, että vanhukset vietäisiin joka päivä ulos. Samulin on toiminut yrittäjänä peräti kahdeksalla vuosikymmenellä. Hän ryhtyi yrittäjäksi jo 1940-luvulla perustamalla tanssikoulun.

Tallinnan yrittäjänaisten edustajat Virve Poom ja Külli Meister onnittelivat lämpimästi suomalaiskollegoitaan ja toivat muistoksi kauniin taulun.

t u l u k tasattava!

LIITTOKOKOUSPÄIVÄT

Te k s t i S e i j a E s t l a nde r Kuvat Emma Laakkonen, Seija Estlander

Vantaan yrittäjänaisten puheenjohtaja Carita Orlando kannustaa yrittäjänaisia verkottumaan paikallisten päättäjien ja vaikuttajien kanssa.

n e n o v r i H a i r e Val Eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma pitää tärkeänä sitä, että naisvaltaisia aloja rasittavat vanhemmuudenvapaakulut tasataan vielä tällä vaalikaudella. Vieressä Aira Samulin.

on vuoden valtakunnallinen yrittäjänainen

Valeria Hirvosen vetämä Lappeen Savu-Kari Oy on kasvuyritys, jonka toimialaan kuuluvat kalatuotteiden jalostus ja jälleenmyynti. Vuoden 2012 valtakunnalliseksi yrittäjänaiseksi valitun Hirvosen palkkalistoille kuuluu liki 30 työntekijää. OP-Pohjola ja Yrittäjänaisten Keskusliitto valitsivat nyt 23. kerran vuoden valtakunnallisen yrittäjänaisen. Juttu vuoden yrittäjänaisesta sivuilla 12–13.

Liittokokouspäiviin liittyvä näyttely ja erityisesti Mazun korut inspiroivat jyväkyläläistä Pirjo Roihaa. Vieressä Anne Väre Mikkelistä.

Entinen huippu-urheilija ja nykyisin johtamisen konsulttina toimiva Susanna Rahkamo kertoi siitä miten tie tähtiin urkenee.

Liiketoimintajohtaja Tony Vepsäläinen, OPPohjola osuuskunnasta ja kehityspäällikkö Liisa Parikka, OP-Palvelut Oy:stä julkistivat Valeria Hirvosen valinnan fanfaarien siivittämänä vuoden valtakunnalliseksi yrittäjänaiseksi.

t e s i o t s i u Ik i m Te k s t i S e i j a E s t l a nde r K u v a t S e i j a E s t l a n d e r, E m m a L a a k k o n e n

Yrittäjänaisten iltajuhlan tunnelma oli ikimuistoisen säkenöivä. Iltaa kuului muun muassa Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtajan Risto Rautavan asiantunteva ja ytimekäs juhlapuhe. Lisäksi ohjelmaan sisältyi keskusliiton toimintaa aktvisesti edistäneiden yrittäjänaisten huomioiminen ansiomitaleilla. Palkittuja naisia olivat Tuula Hämäläinen Varkaudesta, Anna-Liisa Mäki-Haapoja Ylihärmästä, Kirsti Siira Oulusta ja Meeri Valkama Vaasasta. Illan kut-

kuttavimpiin hetkiin kuului eittämättä se, kun kunniapuheenjohtaja Ulla Salmi pyysi spontaanisti puheensa lomassa yhtä miestä halaamaan itseään, ja samassa kaikki miehet kirmaisivat jonoon hänen luokseen.

Marja-Leena ja Eero Magga Sodankylästä.

Upeat naiset Suomen Turusta: Pirjo Luoto, Jessica Lindholm ja Pirjo Lehtonen.

Viehättävät yrittäjäsisarukset Sirpa Kämäräinen ja Katja Vira. Molemmat Koillismaan yrittäjänaisten jäseniä.

Kunniajäseneksi nimetty Birgitta Koivula. Puheenjohtaja Kaarina Jokinen vieressään aiemmat puheenjohtajat Mirja Erlund, Birgitta Koivula, Ritva Haukkala ja kunniapuheenjohtaja Ulla Salmi.

t a l h u Il t a j

Eija Känsälä ideoi yrittäjänaisten tanssittajiksi salskeita kadetteja. Vieressä puoliso Ari Känsälä ja heidän poikansa kadetti Otto Känsälä. Känsälät pitävät hallussaan monia Suomen lavatanssien mestaruuksia.

Valeria Hirvosen puoliso Jari Erka ja viestintäjohtaja Tarja Svartström Finnverasta.

Yrittäjänaisten Keskusliiton uusi nimi on Suomen Yrittäjänaiset Yrittäjänaisten Keskusliiton liittokokous teki joukon tärkeitä päätöksiä, jotka modernisoivat ja tehostavat liiton toimintaa. Näin Yrittäjänaisten Keskusliitto ry:n nimi muuttuu Suomen Yrittäjänaiset ry:ksi. Uusi nimi tulee voimaan heti, kun se on yhdistysrekisterissä. Kattojärjestön uusi nimi on linjassa paikallisyhdistysten nimien kanssa. Liiton toimeenpanovaltaa käyttävän hallituksen muodostavat jatkossa puheenjohtaja ja kahdeksan varsinaista jäsentä. Lisäksi jokaiselle varsinaiselle jäsenelle valitaan varajäsen. Hallituksen puheenjohtaja, jäsenet ja varajäsenet valitaan liittokokouksessa kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Uudet järjestelyt tulevat voimaan vuoden 2014 alusta. Helsingissä pidetyn liittokokouksen puheenjohtajana toimi Paula Hjelt-Putilin. Liittokokous hyväksyi muun muassa viime vuoden toimintakertomuksen, tilinpäätöksen ja tilintarkastuskertomuksen. Lisäksi se hyväksyi ensi vuoden toimintasuunnitelman ja talousarvion sekä valitsi uudet hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle. Liittokokous nimesi liiton kunniajäseneksi Birgitta Koivulan Jurvasta. Hän on toiminut muun muassa keskusliiton hallituksen jäsenenä ja puheenjohtajana.

LIITTOKOKOUSPÄIVÄT

Yrittäjänaisten hallitus vuonna 2013 Puheenjohtajana jatkaa Kaarina Jokinen, Lahden Seudun Yrittäjänaiset ry

Uusina jäseninä hallitukseen vuodeksi 2013 valittiin:

n e t s i a n ä j ä t t i r Y juhlaviinit Yrittäjänaisten omia juhlaviinejä voi nyt tilata Alkosta. Saatavilla on Chilen auringon alla kypsyneistä rypäleistä valmistettua valko- ja punaviiniä. Tilauksen voi tehdä joko Alkon myymälässä tai verkkosivuilla www.alko.fi/tuotteet.

Marika Hollström, Kokkolan Yrittäjänaiset ry Marja-Leena Magga, Sodankylän Yrittäjänaiset ry Sirpa Pii-Keinonen, Keski-Suomen Yrittäjänaiset ry Irina Siltanen, Keski-Uudenmaan Seudun Yrittäjänaiset ry Raili Viljanen, Hämeenlinnan Seudun Yrittäjänaiset ry Anne Väre, Mikkelin Yrittäjänaiset ry

Varajäsenet:

Mia Ristioja, Turun Yrittäjänaiset ry Jaana Sorvali, Espoon Yrittäjänaiset ry

Entisinä jäseninä jatkavat:

Anne Auramo, Tampereen Yrittäjänaiset ry Seija Estlander, Helsingin Yrittäjänaiset ry Kerttu Helynen, Kemin Yrittäjänaiset ry Paula Kajava, Koillismaan Yrittäjänaiset ry Johanna Ratia, Ylihärmän Yrittäjänaiset ry Raija Tuominen, Oulun seudun Yrittäjänaiset ry

Valkoviini, tuotenumero: 914367 Yrittäjänaisen Juhlaviini Sauvignon Blanc 2011 (0,75 l, 12,5 %); valmistaja: Casas del Bosque, Casablanca Valley, Chile; vähittäismyyntihinta: 12,89 euroa/pullo Punaviini, tuotenumero: 909347 Yrittäjänaisen Juhlaviini Cabernet Sauvignon 2010 (0,75 l, 14,0 %); valmistaja: Casas del Bosque, Casablanca Valley, Chile; vähittäismyyntihinta: 12,89 euroa/pullo

Eturivissä Johanna Ratia, Anne Auramo, Kerttu Helynen, Raili Viljanen, Paula Kajava, Kaarina Jokinen, Marja-Leena Magga, Marika Hollström, Anne Väre ja Jaana Sorvali. Takana Sirpa Pii-Keinonen, Seija Estlander ja Irina Siltanen.

n e n o v r i H a i r e l a V menestyy Vuoden valtakunnalliseksi yrittäjänaiseksi valittu Valeria Hirvonen alkoi työskennellä miehensä Lappeenrantaan perustamassa kalakioskissa 16 vuotta sitten. Nyt hänen omistamansa Lappeen Savu-Kari Oy:n palkkalistoilla on 29 työntekijää.

Toimitusjohtaja Valeria Hirvonen sanoo yrityksensä menestyksen perustuvan tiukkaan laadunvalvontaan, hyvään palveluun ja kilpailukykyisiin hintoihin.

Valeria Hirvonen(46), vuoden 2012 valtakunnallinen yrittäjänainen • Koulutus: elektroniikka-alan ammattikorkeakoulututkinto • Yritys: Lappeen Savu-Kari Oy, perustettu 1998 • Henkilöstö: yritys työllistää 29 henkeä, • Toimiala: kalatuotteiden jalostus ja myynti • Läheiset: 23-vuotias poika vaimoineen, oma äiti ja avopuoliso • Harrastukset: työ, laskettelu, sukeltaminen, matkustaminen, kuntosali • Haluaisi tavata: Hjallis Harkimon ja Sauli Niinistön • Onnellinen: kun suunnitellut projektit toteutuvat.

VUODEN YRITTÄJÄNAINEN Te k s t i S e i j a E s t l a nde r Kuva Emma Laakkonen

kalabisneksillä Kasvuyrityksen liikeideana on kalatuotteiden jalostus ja jälleenmyynti. Suomen lisäksi raaka-aineet tulevat etenkin Norjasta, Saksasta ja Kanadasta. Keskeisiä tuotteita ovat tuoreet kalat, graavi-, lämminja kylmäsavustetut kalat sekä mädit. Erikoistuotteita ovat esimerkiksi lämminsavustetut ankeriaat ja sammet. Firman toimipisteet sijaitsevat Haminassa, Lappeenrannassa ja Imatralla ja tänä syksynä ovensa avaa myös Helsingin Itäkeskuksessa sijaitseva Caviar House. Lisäksi yritys rakentaa ensi vuonna uuden suuren myymälän ja kalanjalostustehtaan Haminan uuden moottoritien varteen, minkä johdosta yritys voi tehostaa myyntiään. Kaikki pisteet sijaitsevat venäläisturistien suosimissa paikoissa ja ne palvelevat asiakkaita suomen lisäksi venäjäksi ja englanniksi. Lisäksi yritykseen kuuluu juhlapalvelu catering-menuilla. – Asiakkaamme ovat sekä suomalaisia että venäläisiä. Ero näiden välillä on siinä, että venäläiset ostavat kerralla paljon tuotteita tuliaisiksi sukulaisilleen ja ystävilleen. Suomalaiset ostavat yleensä päivittäiseen tarpeeseen, sillä hehän voivat tulla jo huomenna uudestaan. – Kilpailuvalttimme ovat tuoreet tuotteet, minkä vuoksi myyntipisteissä on omat savustamot. Joka kaupassa on siis oma tuotanto, joten valmistamme päivän myyntiin juuri sen verran tuotteita, kuin niillä on kysyntää. – Lisäksi myymälöissä on herkullinen seisova pöytä, jossa on tarjolla muun muassa kalakeittoa, tuoretta leipää, salaattia sekä graavi- ja lämminsavulohta, Hirvonen selvittää. Hän pitää alan kilpailutilannetta tiukkana, sillä ala vetää jatkuvasti uusia toimijoita. – Tämä kiristää kilpailua laadukkaista raaka-aineista, mutta meillä on tiukka laadunvalvonta, hyvä palvelu ja kilpailukykyiset hinnat, hän painottaa.

Tahtonainen,tahtojohtaja

Jo 20 vuotta Suomessa asunut venäläistaustainen Hirvonen ryhtyi yrittäjäksi olosuhteiden pakosta. – Kun töitä ei ollut saatavilla, kehitimme mieheni kanssa liikeidean ja perustimme yrityksen. Neljä vuotta myöhemmin mieheni menehtyi ja jäljelle jäivät isot verovelat, jotka oli maksettava pois. Hirvosen yrittäjäntie ei ole ollut mutkaton, sillä velkataakan lisäksi häntä ovat koetelleet tulipalo, tuhopolton yritys ja vesivahinko. Takaiskut eivät ole kuitenkaan lannistaneet naista ja yrittäjän uran edetessä hän kiinnostui alasta, halusi menestyä ja alkoi kehittää yritystä. – Halusin todistaa itselleni, että pystyn pärjäämään. Yrittäjänä tiedän aina, mitä haluan ja saavutan myös sen, sillä olen määrätietoinen, lannistumaton ja harkitseva. Johtajana olen puolestani vaativa ja oikeudenmukainen. Vahvan selviämistahdon takana saattaa olla Hirvosen mukaan se, että hänen isänsä oli lentäjä ja isän ammatin vuoksi perhe vaihtoi asuinpaikkaa laajassa Venäjänmaassa parin vuoden välein. – Jouduin lapsena sopeutumaan usein uuteen ympäristöön, kouluun ja kavereihin ja todistamaan, että olen jotain. Uskon tämän vaikuttaneen siihen, että koen nyt haasteeksi vieraalla kielellä ja vieraassa kulttuurissa pärjäämisen.

Aikaa myös itselle Kotkan Seudun Yrittäjänaisiin kuuluva Hirvonen on onnellinen OP-Pohjolan ja Yrittäjänaisten Keskusliiton valittua hänet vuoden valtakunnalliseksi yrittäjänaiseksi. – Olen kiitollinen, että työpanokseni huomattiin ja sitä arvostetaan. Uskon

myös, että valinta antaa minulle näkyvyyttä, ja yritys saa yhä enemmän jalansijaa Suomen markkinoilla. Yrittämisen savotassa Hirvonen tahtoisi oppia tekemään enemmän lyhyentähtäimen suunnitelmia ja yhden asian kerrallaan. – Tavallisesti minulla on monta rautaa tulessa ja teen suunnitelmia kuukauden sijaan viiden vuoden päähän. Tahtoisin myös panostaa enemmän asiakaslähtöiseen tuotekehitykseen ja jalostaa lisää asiakkaiden tarpeita vastaavia tuotteita.

Yrittäjänä tiedän aina mitä haluan ja saavutan myös sen. Elämä hymyilee vuoden valtakunnalliselle yrittäjänaiselle myös siitä vinkkelistä, että hän aikoo jatkossa hieman höllätä työtahtiaan ja pitää viikonloput vapaina. – Jos se vain on mahdollista, jo 14-vuotiaasta työtä puskenut Hirvonen täsmentää. – Minulla on hyvä tukijoukko, johon kuuluvat poikani, miniäni ja avopuolisoni, jotka kaikki ovat töissä yrityksessäni. Poikani opiskelee ammattikorkeakoulussa ja auttaa minua jo nyt paljon yrityksessäni. Aikoinaan hän on myös valmis vetämään yritystä. Ja kun tietää, että Valeria Hirvosen mottona on se, että jos ihminen tahtoo tarpeeksi paljon jotakin, niin se myös toteutuu – joten eivätköhän nuo viikonloppuvapaatkin järjesty. Lisätietoja: www.savukari.com

Palveluntarjoajat FIM Varainhoito Oy ja FIM Pankki Oy.

MAAILMA ON TÄYNNÄ KASVUTARINOITA. Anna rahalle uusi, tuottavampi elämä. www.fim.com

Ritva Lindberg ja Helena Roos-Lindell palvelevat ammattiotteella klassisia vaatteita arvostavia naisia Porvoon vanhassa kaupungissa.

ENNEN JA NYT

Uudistukset yhä sitkeän työn takana

Te k s t i S e i j a E s t l a nde r Kuva Emma Laakkonen

Kunniapuheenjohtaja Ulla Salmi pitää Yrittäjänaisten tärkeinä saavutuksina miesleskeneläkettä, Finnveran naisyrittäjälainaa ja yrittäjän sijaisjärjestelmän synnyttämistä. Hän sanoo uudistusten läpivientien ottaneen aikoinaan koville. – Ja koville se ottaa edelleen. Salmi liittyi Vaasan Yrittäjänaisten jäseneksi vuonna 1961 ja yhdistyksen puheenjohtajan nuijaa hän kopautteli vuosina 1965–1966 ja 1985–1986. – Äitini Ida Nurminen perusti vuonna 1935 käsityö- ja lyhyttavaraliikkeen Vaasaan. Hän oli aktiivinen yrittäjänainen ja mukana vuonna 1947 Yrittäjänaisten Keskusliiton perustamiskokouksessa Helsingissä, joten ei ihmekään, että minusta kasvoi myös yrittäjänainen, Salmi tuumaa. Hän kertoo liikkeen muuttuneen sittemmin asuste- ja alusvaatemyymäläksi, jossa hän työskenteli koulujen loma-ajat ja avioiduttuaan. Vuonna 1977 Ida-äidin ollessa 77-vuotias hän luovutti puodin kokonaan tyttärelleen. – Ensimmäisen puheenjohtajakauteni jälkeen perheemme muutti ensin mieheni ylilääkärin työn vuoksi Pietarsaareen ja sitten hänen syöpätauteihin erikoistumisensa vei meidät Helsinkiin. Vaasaan palasimme vuonna 1971.

Edunvalvonta tapetille Vuonna 1966 Salmi valittiin Yrittäjänaisten Keskusliiton hallitukseen ja siellä hän vaikutti peräti kaksi vuosikymmentä. Liiton puheenjohtajana hän toimi kymmenen vuotta. Naisten rooli on muuttunut Salmen mukaan yrittäjäjärjestöissä paljon, sillä alkuvuosikymmeninä naiset joutuivat helposti kahvinkeittohommiin. Yrittäjänaisten Keskusliiton ja paikallisyhdistysten toiminta on myös muuttunut yhteiskunnan mukana. – Keskusliitto on tänään yhä enemmän mukana valtakunnallisessa edunvalvonnassa ja myös paikallisyhdistyksissä asiapainotteisuus on lisääntynyt. – Joskus tuntuu ihan haikealta muistellessa niitä aikoja, kun kokoonnuimme joka tiistai omassa yhdistyksessämme omine tavoitteinemme. Tunnelma oli korkealla ja naiset olivat innostuneita ja tunsi-

Ulla Salmi

Vaasan Yrittäjänaisten jäsen 1961 Vaasan Yrittäjänaisten puheenjohtaja 1965–1966 Vaasan Yrittäjänaisten puheenjohtaja 1985–1986 Keskusliiton hallituksen jäsen 1966–1986 Keskusliiton varapuheenjohtaja 1970–1973 Keskusliiton puheenjohtaja 1974–1983 Keskusliiton ansiomitali 1987 Kunniapuheenjohtaja 2002

vat sellaista yhdessä tekemisen iloa, jota ei enää ole. – Ennen paikallisyhdistykset järjestivät myös talkoohengessä enemmän isoja tapahtumia, kuten lastenjuhlia, vanhainkotikäyntejä ja muotinäytöksiä. Tänään tahti on niin kova, että ihmiset yrittävät välillä hampaat irvessä.

Monessa mukana Salmi on toiminut aktiivisesti myös Vaasan Yrittäjien riveissä ja hän on yhdistyksen kunniajäsen. Lisäksi hän on vaikuttanut pitkään muun muassa seurakunnan ja koulun luottamustehtävissä sekä teatterimaailmassa. – En oikein tiedä mikä minussa on ollut vikana, kun en ole ymmärtänyt nopeammin irtaantua luottamustehtävistä, hän naurahtaa. Vuonna 1986 Salmi valittiin Vaasan vuoden yrittäjäksi, vuonna 1995 hänestä tuli Vaasan vuoden yrittäjänainen ja vuonna 1989 hänelle myönnettiin Suomen Valkoisen Ruusun ritarimerkki. Pohjanmaata hän luonnehtii hyvin yrittäjähenkiseksi, mitä peilaa osuvasti se, että hänen lisäkseen sieltä on noussut kolme muutakin keskusliiton puheenjohtajaa, jotka ovat Sirkka Kaminen, Ritva Haukkala ja Birgitta Hautala. – Joskus ajattelen, että aika paljon on tunteja kulunut puheiden kirjoittamiseen ja matkustamiseen ja ramppikuumettakin on välillä ollut ennen esiintymisiä. Vaatteet reissuun tempaisin useimmiten oman puodin orrelta. Yrittäjänaisten tilaisuuksista olen saanut uskomatonta voimaa ja kannustusta yrittämiseen ja elämään. Näin pohtii yrittäjänaisten elämää ja edunvalvontaa kunniapuheenjohtaja Ulla Salmi, jolla riitti kanttia osallistua toissakeväänä yrittäjänaisten Eduskuntatalon edessä järjestämään mielenosoitukseen, jossa vaadittiin taas kerran perhevapaakulujen jakamista laajalta veropohjalta.

Yrittäjänaisten Keskusliiton kunniapuheenjohtaja Ulla Salmi sanoo yrittäjänaisten taistelemien taloudellisten ja yhteiskunnallisten etujen vaatineen aina kovaa ja sisukasta työtä.

Keskusliiton puheenjohtajat • Anna Mäkelä, Lahti, 1947–1950 • Laura Korpikaivo-Tamminen, Lappeenranta, 1951–1969 • Sirkka Kaminen, Seinäjoki, 1970–1973 • Ulla Salmi, Vaasa, 1974–1983 • Ritva Haukkala, Seinäjoki, 1984–1989 • Birgitta Hautala (nyk. Koivula), Lapua, 1990–1995 • Ritva Sjöholm, Helsinki,1996–1999 • Vuokko Rehn, Mikkeli, 2000–2001 • Mirja Erlund, Joensuu, 2002–2007 • Kaarina Jokinen, Asikkala, 2008– Kunniapuheenjohtajat • Laura Korpikaivo-Tamminen, Lappeenranta, 1970–2001 • Ulla Salmi, Vaasa, 2002– Kunniajäsenet • Helka Haukka, Varkaus, 2002– • Anja Lehmus, Huittinen, 2002– • Ritva Haukkala, Seinäjoki, 2007– • Birgitta Koivula, Jurva, 2012–

PERHEVAPAAKULUT

Naisvaltaiset alat maksavat perhevapaiden viulut

Te k s t i S e i j a E s t l a nde r Kukkarokuva Emma Laakkonen

Yrittäjänainen-lehti selvitti neljän työnantajayrittäjän kautta, paljonko perhevapaakulut rokottavat heidän yrityksiään. Eri puolilla Suomea toimivien yrittäjien vastaukset toivat selvästi esiin sen, että naisvaltaiset alat maksavat perhevapaiden viulut.

Kuva Petteri Kivimäki

1. Toimiala, paljonko työntekijöitä, paljonko naisia? Talous- ja palkanhallinnon palvelut eli tilitoimisto- ja talousosastopalvelut. Henkilöstöä 43, joista 36 naisia. 2. Paljonko perhevapaakulut ovat henkeä kohden yrityksessänne? Keskimääräiset kustannukset per henkilö vaihtelevat vuosittain riippuen äitiyslomalla olijoiden määrästä. Esimerkiksi tällä hetkellä 2 henkeä on äitiyslomalla, 2 jäämässä vielä tämän syksyn aikana sekä kokonaan hoitovapaalla 1 ja osittaisella hoitovapaalla 3 henkeä. Kuluvan vuoden perhevapaiden kokonaiskustannusten arvioisin olevan luokkaa 50 000 euroa.

Mikko Akselin TietoAkseli Oy, toimitusjohtaja, yrittäjä. Toimii Jyväskylässä, Oulussa, Mikkelissä ja Helsingissä.

3. Mitkä ovat perhevapaakulujen kolme suurintaa kuluerää yrityksessänne? Suurimmat erät ovat sijaisten hankinta ja perehdyttäminen, äitiysloman kolmen ensimmäisen kuukauden palkat ja lomarahat sivukuluineen sekä sairaan lapsen hoitoon liittyvät poissaolot.

1. Toimiala, paljonko työntekijöitä, paljonko naisia? Yksityiset sosiaalipalvelut. Tarjoamme tehostettuja asumispalveluja vanhuksille, kehitysvammaisille ja vammaisille. Palveluksessamme on 50 työntekijää, joista 49 naisia. 2. Paljonko perhevapaakulut ovat henkeä kohden yrityksessänne? Alakanttiin arvioituna 14 000 euroa henkeä kohden. Työtekijät ovat synnyttäneet yrityksen olemassaolon aikana 22 lasta, joten meidän yrityksemme on panostanut reilut 300 000 euroa Suomen väestön lisääntymiseen.

Maarit Heikkinen Vehniän Koivukodit Oy, toimitusjohtaja. Toimii Laukaassa.

3. Mitkä ovat perhevapaakulujen kolme suurintaa kuluerää yrityksessänne? Isoja kuluja ovat etenkin sairaan lapsen hoitokulut, raskauden aikaiset poissaolot ja lomarahat. Äidit jäävät yleensä kotiin hoitamaan sairasta lasta ja meillä on paljon yksinhuoltajaäitejä, joilla ei ole muita vaihtoehtoja. Tämän alan työ on fyysi-

4. Miten nykyjärjestelmä mielestänne toimi? Nykyjärjestelmä kaataa perhevapaakulut kokonaisuudessaan naisvaltaisille toimialoille, mikä on epäoikeudenmukaista. Lisäksi nykyjärjestelmä on omiaan vaikeuttamaan nuorten hyvin koulutettujen naisten työllistymistä, koska varsinkin pienimmissä yrityksissä nuorten naisten työllistämistä pysyvään työsuhteeseen joudutaan harkitsemaan perhevapaiden aiheuttaman kustannusriskin johdosta tarkoin. 5. Miten perhevapaakulut pitäisi ratkaista? Perhevapaakustannukset tulisi kattaa kokonaisuudessaan verovaroin ja kerätä tätä varten varat kaikilta työnantajilta esimerkiksi sosiaaliturvamaksujen yhteydessä. Näin menetellen perhevapaiden kustannus ei jäisi yksinomaan naisvaltaisten toimialojen maksettavaksi.

sesti raskasta ja tavallisesti äidit jäävät 2–3 kuukautta ennen synnytystä sairaslomalle. 4. Miten nykyjärjestelmä mielestänne toimi? Huonosti ja epäoikeudenmukaisesti, sillä raskaus ei ole työtapaturma eikä raskaus ole aiheutunut äidin työpaikalla. Tästä syystä on outoa, että äidin työnantajan on vastattava perhevapaakuluista. 5. Miten perhevapaakulut pitäisi ratkaista? Mielestäni perhevapaakulut pitäisi tasata yleiseltä veropohjalta kaikkien veroja maksavien kesken. Lapset ovat iloinen asia ja lapset ovat tulevaisuudentekijöitä. Yhteiskunnan pitää panostaa väestön lisääntymiseen. Nykyjärjestelmän seurauksena ideaali-ikäinen naistyöntekijä on 40–50 -vuotias. Tätä nuoremmat ovat synnytysikäisinä liian nuoria ja tätä vanhemmat ovat liian vanhoja. Nykyjärjestelmä vinouttaa käytännössä naisten työhön palkkaamista molemmissa päissä.

1. Toimiala, paljonko työntekijöitä, paljonko naisia? Siivouspalvelut yrityksille ja kotitalouksille sekä turvatarkastukset lentoasemalla. Työntekijöitä on 30, joista naisia 26. 2. Paljonko perhevapaakulut ovat henkeä kohden yrityksessänne? Matalapalkka-alalla kulut ovat 10 000–12 000 euroa henkeä kohden. 3. Mitkä ovat perhevapaakulujen kolme suurinta kuluerää yrityksessänne? Äitiysloma-ajan palkat ja sairauspoissaolot. Alle kymmenen vuoden ikäisten lasten vuoksi äidit ovat poissa töistä yleensä kolme päivää. Myös raskaudenajan sairauspäivät aiheuttavat poissaoloja. Kolmantena kulueränä ovat loma-ajan palkat sivukuluineen. 4. Miten nykyjärjestelmä mielestänne toimi? Kelalta haettavat korvaukset ovat työläitä tehdä ja ne pitää muistaa myös hakea. Varsinkin äitiyslomaan liittyvät palkat ovat isotöisiä ja korva-

Eero Suutari Ennen kansanedustajuutta yrittäjä ja toimitusjohtaja, nykyisin hallituksen jäsen Sunit Oy:ssä. Toimii Kajaanissa. 1. Toimiala, paljonko työntekijöitä, paljonko naisia? Tietotekniikka, työntekijöitä 37, naisia 12 2. Paljonko perhevapaakulut ovat henkeä kohden yrityksessänne? Vaihtele vuosittain. Jos lasketaan pois saadut korvaukset, niin noin 18 000 euroa vuodessa. 3. Mitkä ovat perhevapaakulujen kolme suurintaa kuluerää yrityksessänne? Äitiyslomat, isyyslomat ja edellisten lomakorvaukset. 4. Miten nykyjärjestelmä mielestänne toimi? Suhteellisen hyvin, kun saamme tiedon ajoissa. Joskus sijaisuudet ovat haastavia. 5. Miten perhevapaakulut pitäisi ratkaista? Perhevapaakulut tulisi maksaa joko vakuutuksen tai yritysten yhteisen rahastoinnin kautta. Muitakin ratkaisumalleja olen valmis arvioimaan. Nyt naisvaltaisella alalla ne kuormittavat yritystä enemmän.

uksia haetaan useampaan otteeseen. Kaikki byrokratia työllistää työantajia ja samalla on hankittava sijaiset tilalle. Usein ilmoitukset poissaoloista tulevat aamulla ja siivoustöihin tai turvatarkastuksiin pitää saada nopeasti työntekijä. Joskus ei jää kuin tunti aikaa järjestää sijainen ja meidän alalla se vaatii usein monta muuta muutosta muiden työntekijöiden päivään, jotta työt saadaan tehtyä. Sovitut siivoukset on hoidettava, sillä harvemmin niitä pystyy siirtämään. 5. Miten perhevapaakulut pitäisi ratkaista? Toivoisin tietenkin, että kustannuksia jakaisivat muutkin kuin äitien työnantajat. Kulut pitäisi jakaa yhteisvastuullisesti. On väärin, että naisvaltaiset alat joutuvat maksamaan kalliisti siitä, että tähän maahan tehdään lapsia. Jos alle kymmenenvuotias lapsi sairastuu, niin äiti on useimmiten se, joka jää kolmeksi päivää hoitamaan lasta. Tältä ajalta työnantaja ei saa Kelalta korvausta ja näitä sairaustapauksia voi olla vuodessa useita, puhumattakaan sairauspäivistä ennen äitiyslomalle jääntiä.

Kuva Anna Huovinen

PERHEVAPAAKULUT

Paula Kajava Sanitar Oy, toimitusjohtaja. Toimii Kuusamossa.

Yrittäjänaisten Keskusliitto aikoo tehdä kansalaisaloitteen perhevapaakulujen jakamiseksi laajalta veropohjalta. Aloitetta koskeva kansalaisadressi tulee nettiin heti, kun oikeusministeriö saa verkkopalvelun käyttöön. Kansalaisaloitteen edellytyksenä on 50 000 äänioikeutetun allekirjoitus nettiadressiin puolen vuoden sisällä. Yrittäjänaiset kehottaakin kaikkia allekirjoittamaan adressin etenkin naisvaltaisia aloja rasittavan ongelman ratkaisemiseksi. Yhteistyötä Suomen Yrittäjien kanssa Yrittäjänaisten Keskusliitto on selvitellyt syksyn mittaan perhevapaakulujen problematiikkaa yhteistyössä Suomen Yrittäjien kanssa. Lokakuussa molemmat liitot toteuttivat omien jäsenistöjensä keskuudessa kyselyn faktojen päivittämiseksi. Yrittäjänaiset ovat taistelleet perhevapaakulujen tasaamiseksi jo pitkään ja kolme kertaa ongelma on kirjattu löyhästi myös hallitusohjelmaan. Aina vaalien alla pienyrittäjänaisten asioille onkin putkahtanut ymmärtäjiä ja selkään taputtelijoita. Mutta nyt yrittäjänaiset alkavat tympääntyä loputtomaan junnaamiseen ja vaativat eduskuntaa tasaamaan perhevapaakulut, koska tupo-pöydissä kanaa ei saada kynittyä. Yrittäjänaisten laskelmien mukaan yksi vauva maksaa äidin työnantajalle noin 12 000 euroa ja tämä maksutaakka estää naisvaltaisten alojen kasvun, työllistämisen ja kansainvälistymisen. Perhevapaakulujen jakaminen yhteisvastuullisesti on tärkeätä myös siksi, että nyt nuoret naiset kyykytetään äitiriskin vuoksi pätkätöihin. Näin siitäkin huolimatta, että suomalaiset naiset suorittavat tänä päivänä valtaosan kaikista akateemisista tutkinnoista. Yrittäjänaiset pitävät nykymenoa suorastaan absurdina, koska Suomessa kansalaiset koulutetaan pääsääntöisesti julkisin verovaroin aina yliopistotutkintoa myöten. Samalla naiset ihmettelevät sitä, miten kauan Suomella on varaa ja otsaa katsoa tumput suorina äitien ja tyttärien hätää.

Täyttä unelma Te k s t i S e i j a E s t l a nde r

Sarjakuvapiirtäjä yrittäjä Liisa Peltonen, 26, elää täyttä unelmaelämää vetäessään yhdessä elämänkumppaninsa kanssa kuvitusalalla toimivaa Avot design Oy:tä. Noin vuosi sitten yritys ponkaisi huimaan nousukiitoon. Peltonen perusti oman yrityksen jo 22-vuotiaana, koska hän halusi yhdistää taiteen ja yrittämisen. – Läksin liikkeelle toiminimellä ilman liikeideaa tavoitteenani työ taiteen parissa. Päätin ryhtyä yrittäjäksi, koska halusin tehdä töitä itselleni. Ajattelin opetella yrittämisen käytännön kautta ja ajattelin, ettei mokaaminen ole paha juttu, kunhan on uskaltanut yrittää. Firman pystytettyään Peltonen alkoi opiskella Turun aikuiskoulutuskeskuksessa vuoden kestävää markkinointiviestinnän kurssia ja teki kaikki harjoitustyöt omaan yritykseen. Myöhemmin hän suoritti myös yrittäjän ammattitutkinnon. Noin vuosi sitten kotkalainen Liisa ja lapualainen ammattilaisjalkapalloilija Arttu Seppälä muuttivat firman osakeyhtiöksi ja päättivät keskittyä sarjakuviin. Käytännössä Arttu vastaa käsikirjoituksista ja Liisa kuvituksista. – Tarjosimme samoihin aikoihin myös Sanomalehti Ilkaan Pohjanmaalle sijoittuvaa Pöyrööt-sarjakuvaa. Pöyröö tarkoittaa pohjanmaan murteella hölmöläistä ja sarjakuva perustuu Jussi Pöyröön seikkailuihin.

200 000 viikkolukijaa Tänään seinäjokelaisen yrityksen keskeisiä asiakkaita ovat Ilkan ohella monet paikallislehdet ja sarjan viikoittaiseen lukijakuntaan kuuluu peräti 200 000 henkeä. Nyt jälkikäteen Peltonen tuumaa, ettei ollut helppoa mennä toimitukseen myymään omaa luovaa työtään. – Mutta kyllä se onnistuu, kun on innostunut ja uskoo omaan osaamiseensa. Yrityksen etenemistahti on ollut viimeisen vuoden aikana sähäkkä ja kiirettä on ollut jatkuvalla syötöllä.

– Teemme yhteistyötä kahden muun pohjalaisen yrityksen kanssa, jotka valmistavat meidän nimikkoviiniä ja -leipää ja viime kesänä julkaisimme ensimmäisen Pöyrööt-kirjan. Lisäksi tuotevalikoimaamme kuuluu t-paitoja, mukeja ja muuta rekvisiittaa. – Meillä on kova draivi päällä ja teemme paljon töitä. Piirrän viikossa yhdeksän sarjakuvaa, mutta työ ei tunnu työltä, koska olen piirtänyt äidin mukaan jo pienenä heti aamusta lähtien. – Artun jalkapallo on vienyt meitä paljon eri puolille Suomea ja juuri nyt asumme Kotkassa. Lasken muuttaneeni viimeisen kuuden vuoden aikana vähintään kahdeksan kertaa. Peltonen kertoo sarjakuvien olleen ihmisten käytössä jo ennen luku- ja kirjoitustaitoa. Hänen mielestään sarjakuvalla voi vaikuttaa maailmaan. Tästä esimerkkeinä ovat poliittiset sarjakuvat tai vaikkapa takavuosien raittiusvalistuksessa käytetty Turmiolan Tommi. – Meidän sarjakuvamme perustuu puolestaan huumoriin ja positiivisuuteen. Tahdomme tuoda ihmisten arkeen taidetta eikä taiteen tarvitse aina olla korkeakulttuuria. Myös sarjakuvat voivat olla taidetta. Peltosen mielestä taiteilijat ryhtyvät liian harvoin yrittäjiksi, vaikkei taiteilijoiden kannattaisi nähdä yrittämistä peikkona. – Kaupallisuus ei syö taidetta, sillä taiteen on tultava ihmisten ulottuville. Jokaisen taiteilijan kannattaisi tehdä tai-

detta, jota ihmiset haluavat ostaa. Ei tämä maa tarvitse sellaista taidetta, jolla ei ole kysyntää, hän tuumaa ja esittää tovin harkittuaan, että taiteilijoiden apurahoja kannattaisi suunnata elättämisen sijaan entistä enemmän yrittäjyyskasvatukseen.

Harmaa talous aisoihin Sekä Seinäjoen että Kotkan yrittäjänaisten yhdistyksille jäsenmaksunsa maksava Peltonen pitää yrittäjänaisten edunvalvontaa tärkeänä. – Pidän harmaan talouden torjumista isona haasteena, koska vihaan epärehellisyyttä enkä hyväksy sitä, että toiset maksavat veronsa ja pimeän työn tekijät jättävät ne maksamatta. Työ- ja elinkeinoministeriön paraikaa työstämä esitys yrittäjien työttömyysturvan parantamiseksi on hänestä myös merkittävä edistysaskel. – Nuoren yrittäjänaisen kannattaa ajatella ja edistää omaa sosiaaliturvaansa sekä perheen ja työn yhteensovittamista. Paikallisyhdistyksissä voin lisäksi verkottua ja sieltä saan tietoa ja opin muiden tekemisistä. Peltonen sanoo ihailevansa niitä yrittäjiä, jotka voivat työllistää toisen ihmisen ja tarjoavat näin hänelle ja hänen perheelleen toimeentulon. Hänestä yrittäjien kannattaisi edistää entistä enemmän niitä päätöksiä, joilla työllistämistä helpotetaan. Yrittäjän sotisovasta selvästikin nauttiva Peltonen kiertää puolisonsa kanssa myös kouluissa puhumassa yrittäjyydestä. Kohderyhmään kuuluvat opiskelijat ja yrittäjyyskasvatuksesta vastaavat opettajat. Hänestä yrittäjän uraa ei saisi leimata pitkäksi ja kiviseksi. – Koska yrittäjän tiellä voi tehdä myös loikkauksia, toteaa standardipolut taakseen jättänyt Liisa Peltonen. Lisätietoja: www.poyroot.fi

aelämää

NUORI YRITTÄJÄNAINEN

Mokaaminen ei ole paha juttu, kunhan on uskaltanut yrittää.

Sarjakuvapiirtäjä Liisa Peltonen on onnellinen siitä, että hän on voinut yhdistää taiteen ja yrittämisen elämässään. Ja kaiken huipuksi tulevana talvena soivat vielä hääkellot.

Tarvitsetko rahoitusta yrityksen perustamiseen tai sen toimintaan? Finnvera voi rahoittaa aloittavaa tai toimivaa pienyrityst채 lainoin ja takauksin.

Finnveran rahoituksella eteenp채in!

Kysy lis채채 puhelinpalvelustamme 029 460 2580 www.finnvera.fi

TYK & ASLAK Te k s t i S e i j a E s t l a nde r

Yrittäjänaisten TYK-kurssi starttaa helmikuussa YNKL on hankkinut jäsenilleen monia TYK-kuntoutuksia eli työkykyä ylläpitäviä ja parantavia valmennuksia. Seuraava TYK starttaa 4.–9. helmikuuta Härmän Kuntokeskuksessa.

KAAN U M E L U T

Syyskuussa päättynyt TYK-kuntoutusryhmä haki kurssilta uutta virtaa. Kuvassa Airi Pylväinen-Virtanen, Mirja Järvinen, Päivi Anttila, Marita Ottela, Sisko Loponen, Helena Tähtinen-Kivikäs ja Sirjo Pohjonen. Lisäksi keskusliitto on junaillut jäsenilleen yhden ASLAK-kurssin, joka on ammatillisesti syvennettyä lääketieteellistä kuntoutusta. Seuraava ASLAK alkaa 22.–26. huhtikuuta Härmän Kuntokeskuksessa. Molemmat valmennukset ovat Kelan rahoittamia ja kuntoutujalle maksuttomia kursseja. Kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin asiantuntija Riitta Puumala kertoo puolestatoista vuodesta kahteen vuotta kestävään TYK-valmennukseen kuuluvan noin 33 kuntoutusvuorokautta. Lyhyempi ammatillisesti syvennetty ASLAK-kuntoutus on ennaltaehkäisevää kuntoutusta, joka kestää yhteensä 22 vuorokautta noin vuoden aikana. – Kela maksaa TYK-kuntoutuksen aikana osallistujille kuntoutusrahaa ja korvaa matkat edullisimman matkustustavan mukaan. – TYK on tarkoitettu yrittäjänaisille, joilla on työkykyä heikentäviä sairauksia, vikoja tai vammoja. Lisäksi heidän työ-

kykynsä on jo alentunut ja heitä uhkaa työkyvyn menettäminen noin viiden vuoden sisällä. Kurssin hakuprosessi koordinoidaan keskitetysti työterveyshuoltoyksikkö Härmämedi Oy:n kautta, mistä hakemukset lähetetään Kelaan. Käytännössä kurssi edellyttää muun muassa lääkärin B-lausuntoa, omaa hakemusta sekä työterveyshuollon tai terveydenhuollon selvitystä. Puumala sanoo molemmista kursseista saadun pääsääntöisesti positiivista palautetta. – Monet osallistujat ovat saaneet kursseilta kipinää ja voimavaroja omaan työhön ja elämänhallintaan. Monet ovat saaneet myös uutta henkistä, fyysistä ja sosiaalista sisältöä, Riitta Puumala vahvistaa. Lisätietoja: riitta.puumala@harmankuntokeskus.fi puh. 050 371 4712 www.yrittajanaiset.fi

s u m e k o k a v a t h Ma Toimitusjohtaja Raija Kilpeläinen-Somero osallistui yhdessä kymmenen yrittäjänaisen kanssa ennakoivasti työkykyyn panostavalle ASLAKkurssille. Hänestä kurssilta saatu kokonaisvaltainen näkemys on kerrassaan mahtava kokemus. Vuoden aikana järjestettyyn kuntoprojektiin kuului neljä valmennusrupeamaa, jotka kestivät enintään viikon. Kurssilla jokaiselle tehtiin oma ohjelma, jota yhteiset osiot täydensivät. – Konkreettisesti kurssi on lisännyt liikunnan määrää perheessämme, vaikkemme sohvaperunoita olleet ennenkään. Uutta ovat myös kuntosaliharjoittelut ja talvella arkisinkin tehtävät hiihtolenkit. Kilpeläinen-Somero sanoo kurssilla olleen erittäin hyvän yhteishengen ja osallistujat tsemppasivat toisiaan myös väliajoilla. Kurssille pääsyä hän vertaa naurahtaen lottovoittoon. Hyvää tiimihenkeä peilaa osaltaan myös se, että yrittäjänaiset tapaavat syksyn aikana privaatisti toisensa Härmän Kuntokeskuksessa, missä he hankkivat itselleen ohjattua tekemistä. – Kaikki mukana olleet arvostivat myös sitä, että tuolloin vielä uusi Yrittäjänaisten toimitusjohtaja Heli Järvinen kävi tervehtimässä meitä, Kipeläinen-Somero toteaa. Raija Kilpeläinen-Somero luotsaa yhdessä puolisonsa kanssa konsertti- ja ohjelmatoimisto FinnConcert Oy:tä, johon kuuluu myös pieni ja tasokas levy-yhtiö FC-Records. Kuopion Yrittäjänaisten riveihin kuuluva Kilpeläinen-Somero on taustaltaan musiikkiluokkien opettaja ja hän sanoo olleensa ennen kurssia väsynyt, kuten monet muutkin.

Raija Kilpeläinen-Someron mielestä liikunta kuuluu osana fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin. Kuva Pyhätunturin rinteestä patikkareissulta, vieressä puoliso Jouni Somero.

POSITIIVARIT ONNITTELEE YRITTÄJÄNAISIA!

HYVÄ TE!

Ota tulevan vuoden matkakumppaniksi HYVÄN MIELEN PÄIVYRI 2013

Hyvän Mielen päivyri on suunniteltu ja toteutettu tuottamaan positiivisuutta ja innostusta vuoden jokaiselle päivälle. Se on hyvä kaveri, joka kannustaa, rohkaisee, mutta myös tuuppaa … oikeaan suuntaan. • Saatavana kahta eri kokoa A5 (15x20 cm) ja A6 (10x17 cm)

Tarjoamme Yrittäjänaisille reilut edut. Tarkat tilausohjeet löydät syyskuun jäsenkirjeestä Tilaa itsellesi myös maksuton sähkö postipalvelu Ajatusten aamiainen, jota Juhani Töytäri on tarjoillut arki aamuisin jo vuodesta 1999 alkaen.

Moisionkatu 4, 15100 LAHTI (03) 882 160

www.positiivarit.fi

lliseksi, e n n o tä is m ih i s k a k Kun teet nsä aina heistä toinen. olet itse ylee

JÄTELAKIUUDISTUS

Uusi jätelaki kyykyttää pk-yrityksiä Te k s t i S e i j a E s t l a nde r Kuva Juha Ahonen

Uusi jätelaki on pettymys pk-yrityksille, koska se vahvistaa kuntien omistamien jäteyhtiöiden roolia pkyritysten kustannuksella. Näin sanoo toimitusjohtaja, DI Pirjo Rytkönen Kiinteistöhuolto Rytkönen Oy:stä Rytkönen pitää viime toukokuussa voimaan tulleen lain työvoittona sitä, että kiinteistönhaltijan järjestämä jätteenkuljetus saatiin edes jollain tavoin säilymään. – Niissä kunnissa, joissa on sopimusperusteinen jätteenkuljetus, kuntien on päätettävä kuitenkin uudelleen ensi vuoden toukokuuhun mennessä kiinteistönhaltijan jätteenkuljetuksen käytöstä, Rytkönen selventää.

nallisen jäteyhtiön tekemän kilpailutuksen jälkeen itse valita palvelun tuottajaa ja hänen on tyydyttävä noin viiden vuoden ajan kilpailun voittaneen yrityksen palveluihin. Näin siitäkin huolimatta, että tutkimusten mukaan yksityinen jätehuolto on samanhintaista kuin kunnallinen. Pienille jätehuoltoyrityksille kunnallistaminen on todennäköisesti kuolinisku, Rytkönen toteaa.

Ongelmana jätelautakunnat Uhkana kilpailun Hän sanoo uuden jätelain vaikuttavan erityi- vääristyminen sen voimakkaasti jätteenkuljetusyrityksiin. Samalla hän arvostelee sitä, että EU:n jätedirektiivin implementoinnissa Suomen lainsäädäntöön, keskityttiin kunnallisen puolen aseman vahvistamiseen. Tällöin lainsäädäntöön lisättiin direktiiviin kuulumattomia osia, kuten jätelautakunnat ja kunnille annettu etuoikeus pakkausjätteisiin. – Uuden lain mukaan kunnissa, joissa jätehuolto on järjestetty kuntien kesken osakeyhtiömuotoisesti, on perustettava yhteinen jätelautakunta, joka päättää esimerkiksi kuljetuksista ja taksoista. Jätelautakunta päättää siis jatkossa kuntien demokraattisesti valittujen organisaatioiden sijaan jätehuollon järjestämisestä. Monissa kunnallispolitiikan liemissä karaistunut Rytkönen pitää isona riskinä sitä, että paraikaa perustettavissa jätelautakunnissa voi istua kunnallisvaalien jälkeen ihmisiä, jotka eivät tunne jätehuoltoa eivätkä yritysmaailmaa. Tästä syystä hän pelkää, että lautakunnan jäsenet tekevät alueen pienille jätehuoltoyrityksille epäsuotuisan päätöksen kunnallistamalla jätekuljetukset. – Kokemukset ovat osoittaneet, etteivät pkyritykset ole pärjänneet kuntien järjestämissä keskitetyissä kilpailutuksissa, vaikka asiakkaat ovat tutkimusten mukaan tyytyväisempiä sopimusperusteiseen jätehuoltoon kuin kunnan kilpailuttamaan järjestelmään. – Jatkossa maksava asiakas ei voi enää kun-

Ylä-Savon alueella operoiva Kiinteistöhuolto Rytkönen on 40 vuotta toiminut perheyritys, jonka palkkalistoilla on 20 työntekijää. Yrityksen liiketoiminta kattaa koko jätehuollon kirjon ongelmajätteitä lukuun ottamatta. Rytkönen nostaa uuden lain vanavedessä pulpahtaneeksi ongelmaksi myös kotitalousjätteiden kilpailutuksen jälkeisen tilanteen, jolloin pienten paikkakuntien pk-yritysten leipäpuuksi jäävät enää yritysasiakkaat. – Riskinä on tällöin se, että kunnalliset jäteyritykset tekevät uuden aluevaltauksen ja ryhtyvät tarjoamaan palvelujaan myös yrityksille. Tämä voi puolestaan johtaa epäterveeseen kilpailuasetelmaan, jossa kuntayhtiöt kotitalousjätteen monopolin turvin ristiinsubventoivat yritysjätteen hintaa tai perustavat uusia yrityksiä yritysjätehuoltoon kotitalousjätehuollosta keräämillään varoilla. Tällaisen epäterveen kilpailuasetelman seurauksena osa jätehuollossa toimivia pk-yrityksiä voi karsiutua pois markkinoilta, Rytkönen vahvistaa.

Toimitusjohtaja Pirjo Rytkönen arvioi uuden jätelain ajavan pk-yritykset ahtaalle. Hänestä kuntien elinkeinopoliittisessa päätöksenteossa olisikin pidettävä nyt huoli siitä, ettei kilpailu vääristy.

Aikuis- jA yritysryhmille katso lisää sivuiltamme emma.museum/taidekuohut Opasvaraukset: ma-pe 9-12, (09) 8163 0493

TALOUSKATSAUS

Talouden flunssakausi jatkuu 

MIKA WALTARI



 www.riihimaenteatteri.fi

LLÄ:

N NÄYTTÄMÖ

ADU HELSINGINK

ESTA

UNTIEN SUOM SATIIRI VELJESK

ESITYKSET 7.12. SAAKKA!

29/24/15€

24.9. - 7.12.2012

09-718622

YRITTÄJÄ

osaat tehdä viisaita ratkaisuja Jatka samalla linjalla. Ota itsellesi työttömyysvakuutus. Huolehdi itsestäsi ja perheestäsi.

www.syt.

Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen avaa ajankohtaisia talouden näkökulmia Yrittäjänainen-lehdessä.

Talous on jatkanut yskimistään koko alkuvuoden eivätkä alkaneet syysilmat tilannetta paranna. Orastanut optimismi maailmantalouden nopeasta toipumisesta on laantunut. Tuoreimmat kyselyt osoittavat talousodotusten synkistyneen maailmanlaajuisesti. Euroopassa yritysten uskoa heikentää eurokriisin tuskallisen 24.9.hiEnnakko das ratkaiseminen. Ainoa asia mikä Euroopan Ennakko taloustilanteessa 25.9näinä päivinä on ollut varmaa, on ollut tilanteen epävarmuus. USA:ssa Ensi-ilta 27.9 talouden dynamiikkaa jähmettää taas tulevien presidentinvaalien ja talouspoliittisten linjausten odottelu. Suomessa talousnäkymät ovat vahvemmat kuin useimmissa muissa Esitykset: maissa, mutta nenä on valunut täälläkin. Keväällä talouden kasvu 7.11.py29.9. sähtyi lähes kokonaan ennustaen kotimarkkinoiden uskon hiipumista. 8.11. 2.10 Viennin vetoavun uupuessa kesällä törmättiin väistämättömään, eli 9.11.ja 3.10.loppuvuoden talous alkoi supistua. On selvää, että suhdannekuva ensi vuoden osalta on muuttunut synkempään 4.10 suuntaan. 10.11. Muuttuneen suhdannekuvan seurauksena hallituksen taloustavoit13.11. 5.10. teet uhkaavat karata tavoittamattomiin. Talouskasvun hidastuminen 14.11. 6.10.laukaisevat uhkaa hallituksen itselleen asettamia ehtoja, jotka lisä15.11. 9.10. säästöjen tai veronkiristyksen tarpeen. Mikäli näihin toimiin ajaudutaan, uhkaavat ne entisestään vaimealta näyttävää lähitulevaisuutta. 16.11. 10.10. Tähän päälle kun lisätään tosiasia siitä, että maailmantalouden 20.11. 11.10. ja markkinoiden kehityksen pirstaloituminen nopean ja hitaan kas21.11. 12.10. vun talouksiin tuo haasteita Suomen vientiriippuvaiselle taloudelle, 22.11. 17.10.ensi vuodelle. on selvää että jokaisella meillä on haasteita kylliksi

23.11. 18.10. 24.11. 19.10. Vaikka synkentyvässä tilanteessa jonkun mieleen saattaisi tulla enää 27.11. kieriskely tuhkassa, suomalaiset naiset näyttävät20.10. omalla esimerkillään 28.11. 23.10. kuinka yhteiskuntaa rakennetaan monipuoliseksi ja sellaiseksi, joka kykenee vastaamaan aina vaan paremmin markkinoiden 29.11. 24.10. haasteisiin. Tilastokeskuksen mukaan vuosina 1970–2010 työllisten miesten 30.11. 26.10. määrä kasvoi Suomessa viisi prosenttia, kun taas työllisten naisten 1.12siis 27.10. kasvusta määrä kasvoi 43 prosentilla. Työllisten kokonaismäärän 4.12. 29.10. 86 prosenttia on naisten ansiota. Naisten ja miesten työllisyysaste on nykyisin lähes yhtä korkea. 5.12. 30.10. Vaikka naisten työllisyys on kasvanut viime vuosikymmeninä koko 7.12. 31.10 Euroopassa, tilanne kuitenkin vaihtelee yksittäisissä maissa paljon. 1.11. ja EspanjasJoissakin maissa, kuten esimerkiksi Italiassa, Kreikassa

Suomen naisten malli

2.11.

sa, vain joka toinen työikäinen nainen käy töissä. Nämä kriisimaat menettävät huikean kasvupotentiaalin. Naisten työpanos on muuttunut meillä paitsi määrällisesti, myös laadullisesti. Lisäksi naisten koulutustaso on noussut miehiä nopeammin. Naiset ovat nykyisin enemmistönä valtaosassa oppilaitoksia ja he myös saavat miehiä useammin opintonsa päätökseen. Lisäksi naisten arvosanat todistuksissa ovat miesten arvosanoja parempia. Suomalaisnaisten korkeaa koulutustasoa kuvaa se, että kaikista työikäisistä työllisistä naisista vajaa puolet eli 47 prosenttia on suorittanut korkea-asteen tutkinnon. Miehistä vastaava tutkinto on 35 prosentilla. Tämänhetkisestä harmaudesta huolimatta Suomi on ja tulee jatkossakin olemaan yksi eurooppalaisia menestystarinoita ja siitä on osaltaan kiittäminen suomalaisia naisia, jotka ovat rohkeasti ottaneet kantaakseen osansa yhteiskuntamme tulevaisuudesta.

KENTÄN KIERROS Te k s t i j a k u v a S e i j a E s t l a nde r

Espoo perusti oman yhdistyksen Espoolaiset naisyrittäjät perustivat viime keväänä Espoon Yrittäjänaiset ry:n. – Perustimme oman yhdistyksen, koska sellaista ei ollut olemassa ja tahdomme vaikuttaa yrittäjänaisten arkeen omien päättäjiemme kautta, toteaa hankkeen primus motorina toimiva Jaana Sorvali. Ilmasto- ja energia-alan konsulttina leipänsä ansaitseva Sorvali käynnisti oman yrityksensä Joceanin noin vuosi sitten. Suurin osa firman asiakkaista tulee julkiselta sektorilta ja yritys pyörii osin kotoa ja osin osuuskuntapohjalla organisoidusta Hub Helsingistä käsin. Sorvalilla on kaksi akateemista loppututkintoa ja hän tuntuu tietävän, miten espoolaisten yrittäjänaisten edunvalvontaan saadaan ytyä. – Minulla on vankka työkokemus julkishallinnosta ja listaamme parhaillaan espoolaisia vaikuttajia, joiden luokse delegaatiomme jalkautuvat keskustelemaan yrittäjien arjesta. – Lisäksi toteutamme taiteellis-akateemisen ”esihistoriikkiprojektin”, jossa esittelemme valokuvin ja tarinoin yrittäjänaisten arkea. Aiomme julkistaa valokuvanäyttelyn yhdistyksemme yksivuotisen toiminnan kunniaksi.

Tietoa ja turhautumista Yhdistykseen kuuluu 12 jäsentä, jotka ovat dynaamisia ja hyvin koulutettuja. Aktiivinen markkinointirummutus aloitetaan vasta sitten, kun tavoitteet ja teemat on visioitu valmiiksi.

– Tähän mennessä olemme keskustelleet yrittämisen ja palkkatyön yhdistämisestä, sillä yhteiskunta on muuttunut viime vuosina siten, että etenkin naisten pätkätyöt ovat realiteetti eikä pysyvien työpaikkojen maailmaa ole enää olemassa. Tämän vuoksi tahdomme vaikuttaa yrittäjän sosiaali- ja työttömyysturvaan. – Nyt mukana olevat jäsenet haluavat voimaantumisen ohella myös edunvalvonnan ja bisnesnäkökulman kirkkaasti esiin. Lisäksi verkostoituminen muiden yrittäjien kanssa on tärkeätä ja tutustuttuamme toistemme osaamiseen, voimme ostaa toisiltamme palveluja. Hieman yli kolmekymppinen Sorvali on kolmen lapsen äiti. Hän sanoo pistäneensä merkille, etteivät naiset ryhdy yrittäjiksi niinkään rikastuakseen, vaan siksi, että he voisivat parantaa elämänsä laatua ja säädellä ajankäyttöään. Monet tekevät myös Sorvalin tavoin sellaista työtä, johon he tuntevat intohimoa ja sydämenpaloa. – Mielestäni päättäjien pitäisi ymmärtää, että korkeasti koulutettuja yrittäjänaisia on myös olemassa ja nyt olisi luotava malli siihen, että nainen voi olla tilanteesta riippuen palkansaaja ja yrittäjä.

Espoon Yrittäjänaisten puheenjohtaja Jaana Sorvalin mielestä pienyrittäjänaisten äänen on kuuluttava kaupungin omien päättäjien korviin.

Yrittäjänaisten Keskusliiton jäsenmäärä kasvaa voimakkaasti. Nyt keskusliittoon kuuluu jo 74 paikallisyhdistystä ja liki 7 000 jäsentä. Uusimpia yrittäjänaisten yhdistyksiä ovat Espoon ohella Savonlinnan ja Keski-Uudenmaan seudun paikallisyhdistykset.

JÄSENMATKA Te k s t i Ke r t t u He l y ne n

ä s s i t s e p a Bud

Yrittäjänaiset

Yrittäjänaisten 65-vuotisjuhlan kunniaksi syyskuussa tehty nelipäiväinen jäsenmatka suuntautui hurmaavaan Budapestiin.

Budapest on Tonavan rannan ylväs kaunotar, joka tulvii unkarilaisia säveliä. Se on myös kuulu paprikaherkuistaan, viineistään ja upeista nähtävyyksistään. Kaiken tämän totesivat myös 33 menestyvää yrittäjänaista eri puolilta Suomea, kun he suuntasivat syyskuussa Yrittäjänaisten Keskusliiton 65-vuotisjuhlamatkalle kaupunkiin. Matka-agenttien räätälöimä nelipäiväinen ohjelmamme sisälsi aluksi kaupunkikiertoajelun ja majoittumisen keskustassa sijaitsevaan hotelliin. Tämän jälkeen vierailimme kuuluisassa kauppahallissa ja söimme siellä lounaan. Illalla ohjelmaan sisältyi salonkikonsertti, joka järjestettiin upeassa vanhassa porvaristalossa Brody Sandor -kadun varrella. Siellä meitä odotti Tampereella syntynyt menestyvä liikemies ja taidegalleristi Ari Kupsus, jonka luona nautimme sopraano Szilvia Vörösin ja pianisti Gabriella Gyökerin upeasta esityksestä. Lisäksi ohjelmaan kuului Sumegin viinitilan viinien maistelua japanilaisen Mukeda Narihiton soittaessa meille sydäntä koskettavasti.

Yrittäjätapaamisia ja virkistymistä Seuraavana päivänä kävelimme runsaan aamiaisen jälkeen Matkatoimisto Program Travelin matkatoimistoyrittäjä Margita Tiaisen ja hänen miehensä vieraiksi. He ovat toimineet pitkään matkailualalla Keski-Euroopassa ja he kertoivat meille yrittäjyyden haasteista Unkarissa. Lounaan jälkeen vierailimme Suomen suurlähetystössä, missä tapasimme lähetystön ministerineuvoksen Pasi Pöysärin sekä kaksi naisyrittäjää Jaana Schohin ja Aniko Komarin. Schoh toimii leipomoalalla ja hänen alkutaipaleella oleva yrityksensä valmistaa ekologisia leipomotuotteita, kuten juuriruisleipää ja karja-

lanpiirakoita. Komar on toiminut puolestaan pitkään jalkinealalla ja omistaa tänään kenkäliikkeen. Myös Unkarissa hallitus lupaa tukea pienyrittäjiä, mutta käytännössä näin ei kuitenkaan tapahdu. Yrittäjien on sopeuduttava jatkuviin muutoksiin ja keskityttävä siihen, mihin he itse pystyvät vaikuttamaan. Lähetystöstä siirryimme Gellertin kylpylään nauttimaan thermaali-altaista. Illalla osa meistä riensi kuuntelemaan ja katsomaan Unkarin mustalaisten musiikki- ja tanssiesitystä, joka tuntui syvällä soluissa. Kolmannen päivän ohjelmaan kuului myös omavalintainen osio, jolloin oli tilaisuus tehdä esimerkiksi ostoksia, osallistua laukkakilpailuihin ja tutustua moniin mielenkiintoisiin nähtävyyksiin. Illalla risteilimme vielä Tonavalla ihaillen juhlavalaistua kaupunkia. Risteilyn jälkeen kävelykadun kuppilat houkuttelivat meitä nauttimaan herkullisen illallisen upeassa naisenergiaa hehkuvassa seurassa. Onnistuneen matkan ansiosta aluksi toisilleen lähes tuntemattomat naiset verkostoituvat keskenään ja lensivät kotiin oman työnsä ääreen iloisella mielellä odottaen seuraavaa yhteistä matkaa.

27 27

KENTÄN KUULUMISIA Tästä alkavat yrittäjänaisten paikallisyhdistysten sivut. Lähettäkää meille lyhyitä juttuja ja kuvia tapahtumistanne. Juttujen suositeltu laajuus on alle 1 000 merkkiä. Seuraava lehti ilmestyy 26.2.2013. Jutut keskusliittoon 11.1. mennessä ja ilmoitusten varaukset 17.1. mennessä Markkinointi Tuuleen.

Yrittäjänaiset tempaisivat Naisten Pankin hyväksi Alahärmä Te k s t i j a k u v a A n na - Ma i j a Y l i ne n , Alahärmän Yrittäjänaisten tiedottaja

Alahärmän yrittäjänaiset alkoivat kerätä viime keväänä varoja Naisten Pankin toiminnan tukemiseksi. Päivi Katajamäki kertoi tempauksen aluksi Naisten Pankin toiminnasta.

Alahärmän Yrittäjänaiset ry kutsui viime keväänä jäseniään ja muitakin naisia luentotilaisuuteen sekä tukemaan vapaaehtoisen kahvirahan muodossa Naisten Pankin toimintaa. Tilaisuuden luennoitsijana oli aluevastaava Päivi Katajamäki Naisten Pankin Seinäjoen aluesolusta, joka kertoi suomalaisen naisryhmän perustamasta Naisten Pankista ja sen toiminnasta. Lisäksi alahärmäläinen apteekkari Kristiina Bäckman-Vatanen kertoi naisten intiimivaivoista ja niiden hoidosta. Alahärmän Yrittäjänaiset otti tämän vuoden toimintasuunnitelmaansa Kirkon Ulkomaanavun hallinnoiman Naisten Pankin tukemisen. Tavoitteena on aluksi hankkia yksi 750 euron arvoinen osake, jolla voidaan jossain kehitysmaassa perustaa pieni kyläpankki, josta kylän nai-

set voivat lainata alkupääomaa pienimuotoisen yritystoiminnan aloittamiseen. Ajatus Naisten Pankin tukemisesta lähti yhdistyksen koulutusvastaavalta Carina Tapanaiselta, joka innostui asiasta luettuaan lehdestä sulhasmiehestä, joka oli lahjoittanut tulevalle vaimolleen huomenlahjaksi Naisten Pankin osakkeen. Siinäpä vasta hieno mies, arveli Carina ja hankki itsekin osakkeen. Pian hän myös huomasi, että ihmisillä on aito halu auttaa niitä, joilla ei ole mitään. Esimerkkinä tästä on eräs eläkkeellä oleva rouva, joka on parin ystävättärensä kanssa hankkinut jo kolme osaketta villasukkia kutomalla! Myös oma hallituksemme oli heti täysillä mukana, ja tämä ensimmäinen hyvän asian tiimoilta järjestetty tilaisuus kerrytti kassaan lähes pari sataa euroa – ja se menee lyhentämättömänä Naisten Pankille.

SyysHulinat Härmän Kylpylässä!

Sis. Uuden kylpylän ja Sunny Beach -sisähiekkarannan käyttö, puolihoitoruokailut, sisäänpääsy tanssiravintolaan sekä Majoitus 2 hh.

119

€

/hlö / 2 vrk /su-pe Lisävuorokaudet 40 € /vrk /hlö

Muista myös Naisyrittäjien Valtakunnallinen TYK-kuntoutus Härmässä! - Hakuohjeet KELA:lta tai Härmän Kylpylästä: riitta.puumala@harmankuntokeskus.fi

Vaasantie 22, Ylihärmä Puh. (06) 483 1600 myynti@harmankuntokeskus.fi www.harmankylpyla.fi

LÖYDÄ MEIDÄT FACEBOOKISTA!

facebook.com/harmankylpyla

KENTÄN KUULUMISIA

Tunnelmalliset juhlat Rake-salissa Helsinki Te k s t i S e i j a E s t l a nde r Kuva Tuija Rannikko

Helsingin Yrittäjänaisten yhdistys vietti 14.9. perinteikkäässä Rake-salissa 65-vuotisjuhliaan. Upeaan tilaisuuteen osallistui 70 yrittäjänaista. Helsingin Yrittäjänaisten yhdistys on yhdessä Tampereen ja Oulun yhdistysten kanssa Yrittäjänaisten Keskusliiton perustajajäseniä. Illan tasokkaaseen ohjelmaan kuului muun muassa yhdistyksen varapu-

Varapuheenjohtaja Paula Hjelt-Putilin ja 65-vuotisjuhlien juonnoista vastannut Marita Backman.

heenjohtaja Paula Hjelt-Putilinin ja Yrittäjänaisten Keskusliiton varapuheenjohtaja Seija Estlanderin puheenvuorot. Filosofian tohtori, tietokirjailija Maritta Pohls valotti mielenkiintoisella tavalla naisten yrittämisen historiaa. Veera Voiman arkaaiset laulut ja juhlaväen laulattaminen ja liikuttamien sekä Papas no Mamas -mieskuoron esitykset Finlandiahymneineen valloittivat naisten sydämet täydellisesti. Paikalla piipahtanut Aira Samulin nostatti myös osaltaan tunnelmaa. Illan spiikkauksesta vastasi ansiokkaasti hallituksen jäsen Marita Backman.

Innostusta ja virkistystä Riccionessa Helsinki Te k s t i R i i t t a L u h a n ka - A a l t o

Välimeren rannalla sijaitsevassa Riccionessa jo toista kertaa järjestetty sauvakävelytapahtuma vastaanotti toukokuussa myös 14 iloisen yrittäjänaisen joukon Suomesta – pääkaupunkiseudun lisäksi muun muassa Nurmijärveltä, Lahdesta, Nastolasta ja Sastamalasta. Tapahtuman järjestäjänä, loistavana oppaana ja tulkkinamme toimi suomalaissyntyinen Maarit Kerojärvi, Italiassa jo lähes 30 vuotta toiminut nykyinen naisyrittäjä hänkin. Nordic Walking -sauvakävelyn kehittäjänä tunnetuksi tullut Marko Kantaneva ehti Euroopan kiertueellaan sauvakävelyjemme ja liikuntatuokioiden vetäjäksi – ja mikä olikaan hienompi tapa tutustua tähän kilometrien mittaisten rantojen, puistojen ja puutarhojen kaupunkiin, kuin juuri kävellen. Ehdimme toki paljon muutakin. Yritysvierailumme suuntautui lähes 60 vuotta toimineeseen Unimar Berlini -uimapukutehtaaseen, jota sukupolvenvaihdoksen myötä vetävät menestyksellä nuoret serkukset kansainvälistymistä hakien. Shoppailuinnostustamme testattiin Riccionen markkinoilla ja outlet-myymäläkäynneillä unohtamatta vierailua italialaiselle viinitilalle viininmaistajaisineen, ikivanha perheyritys tämäkin. Retkemme viehättävään San Marinon pientasavaltaan tarjosi varsinaisen ostosparatiisin. Vanhojen kaupunginmuurien sisälle keskiaikaiseen

Iloinen joukko suomalaisia ja italialaisia naisyrittäjiä Mussolini-huvilan edessä. tyyliin rakennettu kaupungin keskusta sijaitsee 750 metriä merenpinnan yläpuolella upein näkymin lähikaupunkeihin. Sunnuntaipäivän ohjelmassa oli verkostoitumistilaisuus historiallisessa Mussolini-huvilassa, jonka Riccionen kaupunki vuokrasi yrittäjänaisten tapahtumaa juhlistaakseen. Suomalaisten ja italialaisten yrittäjätarinoiden ohella kuulimme Riminin Yrittäjänaisten ja Kauppakamarin puheenvuorot, josta paistoi aito innostus naisyrittäjyyteen – uusia naisyrittäjiä tuetaankin Italiassa vahvasti.

N채kee jokaisessa asiakkaassaan ihmisen.

KENTÄN KUULUMISIA

Kultaseppä on vuoden yrittäjänainen Kokkola Te k s t i Ma r i ka Ho l l s t rö m Kuva Laura Nissi, korukuva Hellikki Huhta

Vuoden 2012 Kokkolan yrittäjänaiseksi valitun kultaseppä Hellikki Huhdan mielestä on tärkeätä priorisoida ajankäyttö perheen ja työn kesken.

Kultaseppä Hellikki Huhta valittiin toukokuussa vuoden yrittäjänaiseksi Kokkolassa. Positiivisena ja mukavana ihmisenä tunnettu pitkänlinjan käsityöläinen aloitti yrittäjäuransa jo vuonna 1987. Vuoden yrittäjänaisen valinta on ollut perinteenä Kokkolassa jo vuodesta 1991 lähtien. Tuolloin palkintokorun suljetussa suunnittelijakisassa mitteli kolme kultaseppää ja Huhdan koru voitti. Huhta on siis tehnyt korun palkinnoksi jo vuodesta 1991 ja nyt hän sai itse suunnittelemansa ja valmistamansa palkintokorun. – Vuoden yrittäjänaiseksi valitseminen tuli minulle täydellisenä yllätyksenä! Se on yksi etappi urallani. Kiitos ihanista ja valoisista juhlista. – Lisäksi olen erittäin otettu siitä, että pieni yrittäjä sai tunnustusta. Tämä huomionosoitus lämmitti sydäntäni suuresti

ja kannustaa varmasti meitä pienyrittäjiä jatkamaan eteenpäin. Tosin käsityöläisenä en miellä itseäni niinkään yrittäjäksi, vaan työni on minulle elämäntapa. – Palkintokorua tehdessäni haluan käyttää spektroliittia, sillä kivi on yhteydessä maahan ja muistuttaa siitä, että yrittäjällä tulee olla jalat maassa. Itse koru on aina samanlainen, mutta jokainen kivi on erilainen. Koruun lisätään aina myös vuosiluku. Vuoden yrittäjänainen ei halua antaa neuvoja uusille yrittäjille, sillä neuvojia riittää muutoinkin. Hän itse kaipaisi sitä vastoin enemmän panostusta yrittämisen edellytyksiin. – Näin käsityöläisenä tulee mieleen yrittäjän sosiaaliturvan parantaminen, eivätkä arvonlisäveron helpotuksetkaan olisi pahitteeksi, Hellikki Huhta tuumaa.

Siivousalan yrittäjä vuoden 2012 yrittäjänaiseksi i m o u S i k s e K Kuva: Juha Peltonen, Studio Juha Peltonen

Vuoden 2012 Keski-Suomen Yrittäjänaiseksi on valittu siivousalan yrittäjä Saija Tolvanen. Voittaja julkistettiin KeskiSuomen Yrittäjänaiset ry:n 65-vuotisjuhlassa 15.9. – Tämä on minulle ja koko yrityksellemme suuri huomionosoitus siitä työstä, mitä teemme. Iloitsen erityisesti oman alan yrityksen saamasta huomiosta, siivousala kun ei ole se mediaseksikkäin, nauraa ilahtunut yrittäjä. Tolvanen ei koe, että nais- ja miesyrittäjiä pitäisi erotella sukupuolen mukaan. Vanhempainkustannusten jakamisella hän näkee kuitenkin olevan suuren merkityksen, kun työskennellään naisvaltaisilla aloilla. – Jos halutaan kannustaa yrityksiä kasvuun ja uusien henkilöiden palkkaamiseen, pitäisi perhevapaakustannukset jakaa Suomessakin sekä äidin että isän työnantajien kesken. Suomi tarvitsee uusia yrittäjäsukupolvia, toteaa Tolvanen napakasti.

Hänen oma yrittäjäuransa alkoi, kun häneltä kysyttiin työhaastattelussa, miksei hän ole töissä perheen siivousalan firmassa. – Se oli käänne ja tajusin, että se olisi mahdollisuus, hän muistelee. Tolvanen ehti olla palkkatyössä kansainvälisessä elektroniikkateollisuuden yrityksessä kymmenisen vuotta, kunnes hän siirtyi vanhempiensa perustamaan siivousalan yritykseen, ensin töihin ja sitten yrittäjäksi. Vuonna 2005 tehtiin sukupolvenvaihdos ja Tolvasesta tuli yrityksen pääomistaja. Hän on panostanut erityisesti markkinointiin, sisäisiin koulutuksiin ja yritysilmeeseen. Yritys on lähes kaksinkertaistanut liikevaihtonsa hänen käsissään. – Suurin huolenaihe on tämän alan työvoimapula. Suurten ikäluokkien eläköityminen näkyy jo toimialallamme, tiivistää Saija Tolvanen.

Jyväskylän Siivouspalvelu Oy:n vetäjä Saija Tolvanen valittiin Vuoden 2012 Keski-Suomen yrittäjänaiseksi.

KENTÄN KUULUMISIA

Kuulontutkija valittiin vuoden yrittäjänaiseksi Pori Te k s t i P ia Hy p p ö ne n Kuva Mikko Hedman

Tänä vuonna 65 vuotta täyttävä Porin Yrittäjänaiset ry valitsi vuoden 2012 Porin yrittäjänaiseksi kuulontutkija, audionomi Eija Koskenniemi-Saarivirran. Hän aloitti yritystoiminnan vuonna 1999 perustaessaan yhdessä korvalääkärin kanssa Sata-Kuulo Oy:n. Koskenniemi-Saarivirta on toiminut kuulontutkijana yli 30 vuotta. Hän on koulutukseltaan sekä kuulontutkija että terveydenhoitaja. Hänen työpäivänsä koostuu kuulontutkimusten ohella kuulo-

koje- ja apuvälinesovituksista sekä niiden käytön opastuksesta. Lisäksi hän on arvostettu luennoitsija ja kuulonkuntoutuksen asiantuntija. Koskenniemi-Saarivirta valittiin vuonna 2006 vuoden kuulotutkijaksi ja vuonna 2010 hän sai Yrittäjänaisten pronssisen ansiomerkin. Vuoden yrittäjänainen on ollut Porin Yrittäjänaisten aktiivisena jäsenenä vuodesta 2001. Tänä aikana hän on toiminut varapuheenjohtajana ja hallituksen jäsenenä.

Porin yrittäjänaiseksi valittu kuulontutkija Eija Koskenniemi-Saarivirta on arvostettu luennoitsija ja kuulonkuntoutuksen asiantuntija.

Hallituksen jäsenet Anne Auramo ja Sari Pulkkanen juuri ennen juhlien alkua.

Suomen suurin yhdistys juhli jo keväällä Tampere Te k s t i Ka t i Va s e l l

Tampereen Yrittäjänaisten 65-vuotisjuhlaa vietettiin 5.5. Rosendahlissa. Illan juonsi koomikkonakin tunnettu Iso-A eli Anitta Ahonen. Puhujina kuulimme Tampereen yhdistyksen puheenjohtaja Minna Mänty-Sorvaria, Yrittäjänaisten Keskusliiton puheenjohtaja Kaarina Jokista ja juhlan kunniavieraaksi kutsuttua Tampereen pormestari Timo P. Niemistä. Kaikki puhujat onnittelivat yhdistystämme sen kasvettua vuoden aikana keskusliiton suurimmaksi paikallisyhdistykseksi. Tuona juhlapäivänä riveihimme kuului jo reilut 600 jäsentä. Illan aikana palkittiin myös vuoden 2012 Tampereen yrittäjänainen. Tänä vuonna tittelin sai Annikki Saario, joka luotsaa Tampereen Suzukikoulua. Yksityinen musiikkioppilaitos tarjoaa tavoit-

teellista ja laadukasta musiikin perusopetusta lapsille ja nuorille. Saario vietti viime keväänä yrityksensä 30-vuotisjuhlaa. Tämän lisäksi jaettiin kunniamerkkejä: hopeiset levykkeet saivat Anitta Ahonen ja Eva Hänninen-Salmelin; pronssisen ansiomerkin saivat Päivi Kiviniemi ja Minna Mänty-Sorvari; hopeinen ansiomerkki myönnettiin Pirkko Huhtiselle, Leena Liuttu-Hietalalle, Kristiina Mäkikoskelle ja Leena Nummiselle. Yhdistyksen kunniajäseniksi nimettiin puolestaan Sointu Lanki ja Pirkko Huhtinen. Oli hienoa nähdä paikalla niin paljon energisiä naisyrittäjiä puolisoineen nauttimassa hyvästä ruuasta, juomasta sekä ohjelmasta. Illan aikana vaihdoimme kuulumisia, keskustelimme ja tanssimme.

Tampereen Suzukikoulua luotsaava Annikki Saario valittiin vuoden 2012 Tampereen yrittäjänaiseksi. Taustalla pormestari Timo P. Nieminen ja puheenjohtaja Minna Mänty-Sorvari.

KENTÄN KUULUMISIA

Iloa vanhusten arkeen ä l y k a t t u a L Te k s t i j a k u v a Marja-Liisa Hakanen

Lauttakylän Yrittäjänaiset halusi ilahduttaa jollakin tavalla Kaarirannan palvelukodin asukkaita ja sai henkilökunnalta vinkin, että uudet pöytäliinat piristäisivät mukavasti yhteisiä tiloja. – Se oli meidän mielestämme vallan mainio idea, joten ryhdyimme heti toimeen, Lauttakylän Yrittäjänaisten puheenjohtaja Anna-Maija Lassila kertoi. Liinojen suunnittelija ja tekijä Seija Laaksonen löytyi Yrittäjänaisten omasta joukosta. Hän on tehnyt Kaarirantaan muitakin tekstiilejä, joten hänen oli helppo suunnitella uudet pöytäliinat ja kaitaliinat kokonaisuuteen sopiviksi. – Toivomme liinojen tuottavan iloa Kaarirannan asukkaiden arkeen ja juhlaan, totesi Lassila, joka kävi ojentamassa lahjoituksen yhdessä Lauttakylän yrittäjänaisten varapuheenjohtajan Leena Norrin ja Seija Laaksosen kanssa.

sf_yrttinaiset_180*126.indd 1

Lahjoituksen vastaanottivat Kaarirannassa asuva Aune Koivunen, entinen yrittäjänainen hänkin sekä Kaarirannan avo-

palveluohjaaja Kirsi Karimäki ja Kaarirannan ryhmäkotien osastonhoitaja Marja Levola.

Naiset vasemmalta Marja Levola, Leena Norri, Seija Laaksonen, Anna-Maija Lassila, Kirsi Karimäki ja Aune Koivunen.

10/3/12 3:35 PM

Toivotamme Kaikille Hyvää Joulunaikaa & Onnellista ja Menestyksellistä UuttaVuotta! Olemme lahjoittaneet tänä vuonna joulukortti- ja lahjavarat Naisten Pankille.

Hiljaisuus

SAAPUU KAUPUNKIIN.

YARIS HYBRID. Uusi Toyota.

PÄÄSTÖT

Rauhoita kaupunkiasi hiljaisuudella. Samalla rauhoitat oman ajokokemuksesi, sillä koet suorituskykyisen täyshybridin hiljaisuuden matkustamossa vielä voimakkaammin kuin kadulla. Alhaiset kokonaispäästöt ja kulutus yhdistyvät kattavaan vakiovarusteluun, josta esimerkkinä portaaton automaattivaihteisto sekä suurella värikosketusnäytöllä varustettu Toyota Touch & Go -multimediajärjestelmä, navigointi, Google-paikallishaku ja peruutuskamera. Tervetuloa hiljaiseen enemmistöön.

Uusi Yaris Hybrid -mallisto alkaen: autoveroton suositushinta 18 670 €, arvioitu autovero 2 645,01 €, arvioitu kokonaishinta 21 315,01 €. Vapaan autoedun verotusarvo alkaen 525 €/kk. EU-yhdistetty kulutus 3,5-3,7 l/100 km, CO2-päästöt 79-85 g/km. Takuu 3 vuotta/100.000 km, korin puhkiruostumattomuustakuu 12 vuotta, hybridijärjestelmän takuu 5 vuotta/100.000 km. HSD-akkuturva 8 vuotta/350.000 km.

Rohkenetko yrittäjäksi. Me autamme. Aloita vaikka Yrittäjän apurista osoitteessa www.varma.ﬁ Hyvää työtä.