Yrittäjänainen

2/2012

YRITTÄJÄNAISTEN JÄSENLEHTI 7€

Näpit irti alvista!

Laura Nissi – oman onnensa seppä

2

PÄÄKIRJOITUS

Teho irti pienistä yrityksistä YRITTÄJÄnainen TOIMITUS Yrittäjänaisten Keskusliitto ry Kaisaniemenkatu 1 B a 74 00100 Helsinki Puh. 09 684 4140 Faksi 09 6844 1450 www.yrittajanaiset.fi

PÄÄTOIMITTAJA Heli Järvinen heli.jarvinen@yrittajanaiset.fi TOIMITUSSIHTEERI Juttuvinkit ja valmis aineisto Marjukka Parmes marjukka.parmes@yrittajanaiset.fi TOIMITUSNEUVOSTO Seija Estlander Heli Järvinen Marjukka Parmes Johanna Ratia Anne Sjögren Raija Tuominen TOIMITTAJA Seija Estlander Viestintätoimisto Estlander viestintatoimisto.estlander@ kolumbus.fi TAITTO Sinikka Jönsson Vinttikonttori Oy sinikka.jonsson@vinttikonttori.fi ILMOITUSVARAUKSET Markkinointi Tuuli T:mi Puh. 040 824 3820 raija.kivinen@markkinointituuli.net Pasi Pekkonen Puh. 050 546 6940 pasi.pekkonen@saimaalehti.fi MEDIAKORTTI www.yrittajanaiset.fi KIRJAPAINO Punamusta Oy ISSN 0356-5254 JAKELU 8 000 kappaletta jäsenistölle, päättäjille, yhteistyökumppaneille ja sidosryhmille Yrittäjänaisten Keskusliitto YNKL on valtakunnallinen etujärjestö, joka ajaa yrittäjänaisten taloudellisia ja yhteiskunnallisia etuja.

Yrittäjänainen-lehti ilmestyy tänä vuonna 6.2., 11.5. ja kaksoisnumero 2.11.

Hallitus on kutsunut kokeneet yritysjohtajat Suomelle töihin, ja hyvä niin. Metson entisen toimitusjohtajan Jorma Elorannan raportti pohti investointien lisäämistä, kun taas Sammon konsernijohtajan Kari Stadighin työryhmä keskittyi pääomamarkkinoiden kehittämiseen.

Molemmat ovat tärkeitä aiheita, mutta yksi olennaisimmista näkökulmista kasvun luomiseen jää auttamatta tarkastelematta: miten saamme kaikkein pienimpiä yrityksiä palkkaamaan lisää väkeä.

Hienojen kasvu- ja kansainvälistymisskenaarioiden keskellä ajatus saattaa kuulostaa turhanpäiväiseltä, mutta faktoja tarkastellessa käsitys muuttuu: Suomessa on pelkästään yksinyrittäjiä yli 150 000. Yrittäjänaisten Keskusliiton jäsenistä yksinyrittäjiä on noin 70 prosenttia. Jos jokainen niistä palkkaisi edes yhden työntekijän, olisi sillä selkeä vaikutus suomalaiseen työllisyyteen, työurien kasvuun sekä sosiaaliturvamme kannattavuuteen.

Yksi keino toiminnan kasvattamisen kannustukseen olisi saada perhevapaakustannukset koko yhteiskunnan maksettaviksi. Esimerkiksi Ruotsissa niin työnantajat kuin työntekijätkin keräävät veroluonteisella maksulla yhteisiä varoja, joista korvataan työnantajille raskaaksi tulevien naisten kulut. Sen sijaan Suomessa perhevapaakustannukset on kanavoitu naisvaltaisten alojen harteille. Tämän vuoksi äidin työnantajan maksettaviksi lankeavat edelleen esimerkiksi työntekijän raskaudenaikaiset sairauslomat ja työntekijän alle 10-vuotiaan sairaan lapsen hoidosta aiheutuvat poissaolokulut, mikä tekee naisten palkkaamisesta etenkin pieneen yritykseen paljon miehiä kalliimpaa ja vaikeuttaa etenkin koulutettujen naisten työnsaantia. Kuka haluaisi palkata naisen ja maksaa yrityksen pussista keskimäärin 12 000 euroa, kun miehen palkkaamalla kuluista pääsee eroon?

Toinen keino pienten yritysten kannustamiseen olisi arvonlisäverovapauden rajan tarkistaminen. Tänä keväänä päätetty yleisen arvonlisäveron nosto on kuolinisku monille pienille yrittäjille, mitä Liisa Pikku-Jämsä ja Leena Silvennoinenkin lehdessämme murehtivat. Kun nyt jo 8 500 euron liikevaihdolla yritys on arvonlisäverovelvollinen, tulisi tätä rajaa nostaa vähintään 20 000 euroon, etenkin kun monessa EU-maassa raja on siihen nähden moninkertainen. Jokainen ymmärtää, että tuollakin liikevaihdolla yrittäjä pystyy maksamaan itselleen vain nimellistä palkkaa, josta siitäkin kertyy valtiolle verotuloja.

Kolmanneksi yrittäjän sosiaaliturvaa pitää tasa-arvoistaa työntekijän kanssa. Neljänneksi yksinyrittäjän ensimmäisen työntekijän palkkaamista tulisi helpottaa koko maan laajuisesti työnantajamaksujen määräaikaisella alennuksella. Viidenneksi yrittäjien sijaispalvelujärjestelmä tulee laajentaa valtakunnalliseksi ja kuudenneksi pienyritysten kannustimia on kehitettävä.

Tässä on vain joitakin ehdotuksia, mutta ennen kaikkea Jyrki Kataisen hallituksen soisi palkkaavan nyt kokeneet pienten yritysten johtajat Suomelle töihin miettimään ja raportoimaan, miten alle viiden henkilön yrityksiä saadaan kannustettua palkkaamaan lisätyövoimaa. Sillä olisi selkeä ja nopea vaikutus suomalaiseen työllisyyteen, työurien kasvuun sekä sosiaaliturvamme kannattavuuteen.

Heli Järvinen toimitusjohtaja Yrittäjänaisten Keskusliitto

33

2/2012

YRITTÄJÄ

YRITTÄJÄnainen 2/2012

Tässä numerossa

Pääkirjoitus Heli Järvinen 3 Puheenjohtajan terveiset Kaarina Jokinen 5 Tästä vielä puhutaan 6–7 Nuori yrittäjänainen Laura Nissi 8 Oman onnensa seppä

Finnvera 11

NAISTEN

JÄSENLEH

TI 7€

Näpit irti alvista!

Laura Nissi – oman onnensa seppä s. 8

Kannessa Laura Nissi

Teemana: Design

Yrityksen rahoitustarpeet muuttuvat kasvun myötä

Menestystarina Titvi Ikäheimo 12 Ikärasismia vastustava muotitaiteilija

Yrittäminen Yrittäjänaiset murroksen pyörteissä 14 Näpit irti alvista! 16 Yrittäjänaispäivät Kuusamossa 18 Kansainvälisiä kontakteja 19 Vieras mies Ilkka Suppanen 20

Suomessa on yrittäjävastainen ilmapiiri

Muotitaiteilija Titvi Ikäheimo-Hall vastustaa ikärasismia s. 12

Arkielämää Heli Niemi, varsin nimekästä 21 Talouskatsaus Petri Malinen, keppiä ja porkkanaa 22 Vaikuttajan kynästä Johanna Karimäki 23

Yrittäjällekin turvaa

Puheenjohtajakierros Teija Kinnunen 24 Uusi yhdistys starttasi Savonlinnassa

Nuijalle töitä Irina Siltanen 25 Yritysmaailman on uudistuttava Kentän kuulumisia 26–30

Puheenjohtajakierroksella Teija Kinnunen s. 24

Petra Tandefelt kirjoitti Herkkukirjan s. 7

44

Juvan Yrittäjänaisten sihteeri Tiina Hämäläinen ja puheenjohtaja Kirsi Jylhä-Lipsanen tulivat yrittäjänaispäiville minilomalle tapaamaan tuttuja ja kuuntelemaan asiaa.

Lisää yrittäjänaispäivistä sivulla 18

Designia, omistajavaihdoksia, vaatealan tuulia ja yhteiskuntavaikuttamista Kuinka moni meistä tulee aamukahviaan hörppiessään ajatelleeksi, että hänen kädessään pitämänsä kuppi olisi designia?

Design-sana kuulostaa hienostelevalta, vaikka arkemme on täynnä designia. On helppo ymmärtää, että design on yhtä tyynni kauneutta kuin käytännöllisyyden ja helppokäyttöisyyden vaatimukset hyödyntävää suunnittelua.

Itse olen viehtynyt suomalaisiin keraamisiin, puisiin ja metallisiin kestotuotteisiin ja erityisen innokkaasti tongin vanhoja tavaroita myyvien liikkeiden aarteistoja. Suosikkejani ovat etenkin perinteiset tuohityöt, jotka ovat hyvä esimerkki läpi historian kestävästä designista. Ja mikä sen ihanampaa, kuin aloittaa oma arki Birger Kaipiaisen Paratiisi-sarjan teemuki kädessä!

Olin eilen kampaajalla ja jos palvelu pelaa, olen asiakkaana hyvin uskollista sorttia. Nykyinen yhteistyö kotipitäjäni kampaamon kanssa on kestänyt yli 30 vuotta, ja nyt jo toisen polven ammattilainen samasta perheestä hoitaa hiuksiani. Virallinen vahdinvaihto äiti Tarjalta Heli-tyttärelle tapahtui noin kuukausi sitten, ja eilen keskustelimme työn ohessa niistä monista asioista, jotka tulevat yrittäjän eteen huolellakin suunnitellussa sukupolvenvaihdostilanteessa, sillä valtiovalta ei helpota yrittäjää tässäkään tilanteessa millään tavoin. Olenkin sitä mieltä, että itsensä ja kolme työntekijää työllistävä yrittäjä on merkittävä yhteiskuntavastuun kantaja, ja olisi hienoa, jos yhteiskunta muistaisi vaikka ruusukimpulla uutta nuorta yrittäjää.

Näin keväällä ihmisten kuoriutuessa talvisista vaatteistaan, etenkin me naiset innostumme ostelemaan uusia vaatteita. Mutta kuinka suuri onkaan pettymys, kun kiva ja tuttu pieni vaate-

Kuva: Orvokki Jaakkola, Päijät-Häme -lehti

PUHEENJOHTAJAN TERVEISET

liike on lopettanut, ja viereisessä kiinteistössä porskuttelee ulkomaisen ketjuliikkeen ”henkka & maukka”.

En ole kansainvälistymistä vastaan ja maailmaltahan muodin tuulet tänne Pohjolaankin puhaltavat, mutta kurjaa on, kun suuret ketjut syövät suomalaisen pienen kaupan yrittäjän leipää. Ja lisää kiusauksia suomalaiselle kuluttajalle puskee maailmalta, kun Dolce & Gabbana, Gucci, Fendi, Max Mara, Ferré ja monet muut muotimaailman huippunimet tekevät myös maihinnousuaan Suomeen. Toivottavasti tämä ei ole viimeinen niitti suomalaiselle vaatetuotannolle, joka on useiden taantumavuosien jälkeen osoittanut hieman elpymisen merkkejä.

Televisio suoltaa tätä nykyä todella tuutin täydeltä mitä kummallisimpiin asioihin liittyviä tosi-tv-sarjoja, joista jokainen voi olla omaa mieltä. Joistakin suomalaisista politiikantekijöistä on tullut myös oman tosi-tv-sarjansa pyörittäjiä. Tämä ei ole mielestäni omiaan nostamaan politiikan tasoa tai uskottavuutta.

Kuitenkin haluan INNOSTAA teitä kaikkia lähtemään ROHKEASTI mukaan ensi syksyn kunnallisvaaleihin: ei ole yhdentekevää, ketkä päättävät kotikuntiemme palvelurakenteista ja hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuudesta. Suomen kunnat tarvitsevat nyt yrittäjänaisten tietoa ja asiantuntemusta, se on todella tärkeää yrittäjien edunvalvontatyötä! ROHKEASTI RINNAKKAIN – YRITTÄJÄNAISET! Hyvää kevättä!

Kaarina Jokinen

55

TÄSTÄ VIELÄ PUHUTAAN

Työurien pidentäminen aloitettava syrjätyneistä nuorista

Naisyrittäjyys keskusteluun

Yrittäjänaisten Keskusliiton mukaan työurien pidentämisen tarve on luonnollinen seuraus eliniän pidentyessä, ja keskusliitto pitää tavoitetta välttämättömänä. Eläkeiän mekaaninen nosto ei kuitenkaan ole liiton mielestä paras keino tavoitteen saavuttamisessa. Ensisijaisena keinona se haluaa auttaa 40 000 syrjäytynyttä nuorta mustasta aukosta takaisin kouluun ja työelämään.

-Jokaisen nuoren saaminen takaisin työelämään lisää verotuloja ja toisaalta vähentää yhteiskunnan maksamia sosiaalietuuksia, eli myönteinen vaikutus talou-

Yrittäjänaisten Keskusliitto ja Naisten Pankki aloittavat Yrittäjänaisten juhlavuoden kunniaksi kampanjan, jonka tavoitteena on nostaa naisyrittäjyyden teemaa kotimaassa keskustelun keskiöön. Lisäksi kampanja painottaa yrittäjyyden merkitystä kehitysmaissa.

Vuoden loppuun kestävän kampanjan tavoitteena on tehdä Naisten Pankin toiminta tutuksi koko järjestölle. Kampanjan konkreettisena tavoitteena on hankkia ammatteja kehitysmaan naisille ja perustaa kyläpankkeja Naisten Pankin hankemaihin.

Yrittäjänaisten Keskusliiton 65-vuotisjuhlavuoden kunniaksi toimitusjohtaja Heli Järvinen ja hallituksen puheenjohtaja Kaarina Jokinen halusivat tehdä jotain konkreettista ja merkittävää naisyrittäjyyden eteen. Näin syntyi idea yhteistyöstä Naisten Pankin kanssa, sillä miten naisyrittäjä voisi paremmin auttaa toista naista kuin antamalla naiselle ammatin ja sitä kautta paremman tulevaisuuden.

Sekä Järvinen että Jokinen ovat yhtä mieltä siitä, että naisyrittäjyyden tukeminen on yksi avain kehitysmaiden köyhyyden poistamiseen.

– Vastuunkantaminen, ei vain oman maan naisten asioista, vaan myös koko maailman naisten asioista on kunnia-asia, naiset pohtivat.

– Jo saadut kokemukset erityyppisistä naisyrittäjyyttä kehittävistä hankkeista kehitysmaissa puoltavat naisyrittäjyyden tuen jatkamista. Hankkeisiin liittyy usein muitakin naisten tasa-arvoa edistäviä toimenpiteitä, kuten koulutusta, sukupuolivalistusta ja naisten oikeusturvan parantamista.

– Meidän suomalaisten naisyrittäjien vahvuus on siinä, että yhdessä olemme enemmän.

Sama yhtälö pätee kansainväliseen naisyrittäjyystoimintaan. Globaalisti olemme moninkertaisesti enemmän.

Naisten Pankin ohjausryhmän puheenjohtaja Ritva Ohmeroluoma on iloinen alkaneesta yhteistyöstä.

– Tämä on upea kampanja ja toivon, että yhteistyömme syvenee ympäri Suomea. Sydäntä lämmittää tieto siitä, että suomalaiset yrittäjänaiset ovat näin vahvasti lähteneet tukemaan kehitysmaan naisia yrittäjyyteen ja omaehtoiseen toimeentuloon, hän kiittelee.

– Maailmalla on tunnustettu se, että apu menee parhaiten perille juuri naisyrittäjyyden kautta, sillä naiset ajattelevat aina perhettään.

Elisabeth Rehnin mukaan äidin, jolla on ammatti, ei tarvitse koskaan nähdä lastensa näkevän nälkää. Ja näinhän se on. Kun nainen vaurastuu, vaurastuu samalla koko perhe, Ohmeroluoma toteaa.

teen on kaksinkertainen, muistuttaa Yrittäjänaisten toimitusjohtaja Heli Järvinen.

Hallituksen puheenjohtaja Kaarina Jokinen tähdentää osaavien ja hyvinvoivien ihmisten olevan Suomen tärkein talouden menestystekijä – ainakin juhlapuheiden ja Jyrki Kataisen hallitusohjelman mukaan. Jokisen mielestä työurien pidentämistä auttaa konkreettisella tasolla etenkin ikäjohtamiseen ja työelämän laatuun panostaminen.

Lisätietoja www.yrittajanaiset.fi

Kansalaisaloite perhevapaakuluista Yrittäjänaisten Keskusliitto tekee kansalaisaloitteen perhevapaakulujen jakamiseksi laajalta pohjalta. Kansalaisaloite tuli käyttöön maaliskuun alussa ja aloitteen edellytyksenä on 50 000 äänioikeutettua.

Nimien keräys alkaa loppusyksystä oikeusministeriön verkkopalvelun valmistuttua.

Perhevapaakulut ovat valtava rasite naisia työllistäville aloille. Kolme keskeisintä kuluerää ovat lomarahat, sairaan lapsen hoitokulut ja äidin raskaudenaikaiset sairauspoissaolot. Yksi vaihtoehto on se, että työnantajalle koituvia kuluja vähennetään asteittain pienten askelten politiikalla siten, että Kela korvaa työantajille ensiksi kolme suurinta kuluerää.

Yrittäjänaisten mukaan eduskunnan tulee päättää perhevapaakulujen jakamisesta, koska tupo-pöydissä ratkaisua ei ole vuosien junnaamisesta huolimatta syntynyt.

Eduskunta voi päättää asiasta perhe- ja sosiaalipoliittisena kysymyksenä, kuten se on päättänyt neuvola-, perhepäivähoitoja koulujärjestelmästä.

Ongelman ratkaisua puoltaa etenkin se, että nykyjärjestelmä heikentää Suomen kilpailukykyä. Toisaalta asia voidaan ratkaista konkreettisesti myös siten, että aluksi kulut korvataan pienyrittäjille, jotka työllistävät esimerkiksi alle 20 työntekijää.

Lisätietoja: www.yrittajanaiset.fi

Liisa Karling sai mestariarvon Tamperelaisvalokuvaaja Liisa Karlingille myönnettiin Suomen Ammattivalokuvaajat ry:n mestariarvo, joka on yhdistyksen korkein ammattitaitoa osoittava arvonimi.

Mestarin arvonimi myönnetään valokuvaajalle, joka on osoittanut ammatillisen osaamisensa korkeinta mahdollista ammattitaitoa edustavin työnäyttein. Sen saaminen edellyttää valokuvaajalta pitkäjänteistä ja vaativaa työskentelyä sekä monipuolista alan kouluttautumista. Kaksikymmenvuotistaiteilijavuottaan viettävä Karling on palkittu usein sekä kotimaisissa että ulkomaisissa kilpailuissa. Ansioituneen valokuvaajan juhlanäyttely on toukokuun ajan nähtävissä Studio Karlingin Galleriassa.

Liisa Karlingin erityisosaamista ovat etenkin lapsista otetut fantasiakuvat.

6

Lisätietoja: www.studiokarling.com/

Lisätiedot: heli.jarvinen@yrittajanaiset.fi ja sari.meller@kirkonulkomaanapu.fi

Kampanja nuorten hyväksi Oivallusvalmennus Rohkiaa vetävä Eeva Snellman starttasi helmikuussa Rovaniemellä Kultainen jalanjälki -kampanjan.

Hän sanoo nuorten työllistymisen olevan keskeinen työhyvinvoinnin avain.

Kampanja käynnistyi Rovaniemen design-viikolla ja tähtää lasten ja nuorten huomioimiseen hyvinvointikysymyksissä.

Kampanja viittaa hyvän työn ja elämän muotoiluun ja siihen liittyy esitelmäsarja, jossa käydään läpi eri ikävaiheiden herkkyyskausia varhaislapsuudesta nuoreen aikuisuuteen. Esitelmäkokonaisuus soveltuu esimerkiksi työnantajille, yrittäjille, opettajille ja vanhemmille. Snellman on toiminut pitkään työelämävalmentajana ja kehittäjänä. Hän on koulutukseltaan muun muassa yhteiskuntatieteiden maisteri.

Lisätietoja: www.rohkia.fi

Näin me sen

Petra Tandefelt kirjoitti Herkkukirjan Petra Tandefeltin kirjoittama Nallerouva Hunajapurkin Herkkukirja ilmestyi äskettäin. Teoksen kuvat ovat valokuvaaja Anna Huovisen ottamia ja taitto Miina Markkasen käsialaa.

Kustannusosakeyhtiö Tammen julkaisema upea teos sisältää sen seitsemän sortin herkullisia reseptejä.

Ihastuttavan kirjan kuvitukseen on käytetty Tandefeltin omistaman Suomenlinnan lelumuseon vanhoja leluja. Tandefelt on Helsingin Yrittäjänaisten jäsen.

Kuva Anna Huovinen

TÄSTÄ VIELÄ PUHUTAAN

teimme

Te k s t i j a k u v a S e i j a E s t l a nde r

Osta omasta kaupungista Kajaanin Yrittäjänaisten yhdistys käynnisti pari vuotta sitten katukuvassa erottuvan kassikampanjan, jonka tavoitteena on innostaa ihmisiä ostamaan tuotteita ja palveluja omasta kaupungista.

Hallituksen puheenjohtajana tuolloin toiminut Miariikka Heikkinen kertoo nappiin osuneen kampanjan jatkuvan edelleen.

– Idean äiti on Marja Pehkonen ja kampanjan nimeksi tuli ”Osta omasta kaupungista”. Halusimme nostaa kampanjassa esiin sen, ettei merta edemmäksi kannata lähteä kalaan, onhan Kajaanin keskustassa paljon pieniä kauppoja ja yrityksiä, joiden tarjontaa kaupunkilaisten kannattaa hyödyntää.

Käytännössä paperikasseihin painettiin parin isomman sponsorin logon ohella kampanjaan osallistuvien firmojen logot ja yritykset saivat ostaa kasseja pakkausmateriaalikseen.

– Jo aiemmin teimme myös jäsenhankintaa yrittäjänaisten näkyvyyttä lisäämällä. Se tapahtui siten, että toimitimme muutamana vuonna oman lehden, joka jaettiin Kainuun Sanomien välissä koko Kainuun talousalueelle. Myös se lisäsi meidän haluttavuutta yhteistyökumppanina ja toimi yhdistyksen talouden ja toiminnan piristysruiskeena, Heikkinen toteaa.

77

Oman onnensa Te k s t i S e i j a E s t l a nde r

Kultaseppä Laura Nissi, 25, on oman onnensa seppä ja yrittäjä. Hänen mielestään luovien alojen ammattilaisten ja naisten kannattaa alkaa yrittäjiksi jo nuorena, jos intoa ja uskoa omaan tekemiseen löytyy.

Soitelleen sotaan ei kannata kuitenkaan rynnätä, sillä Nissin mielestä ensin pitää tehdä laskelmat ja suunnitella liiketoiminnan perusteet. – Mutta jos realistiset edellytykset yrittäjyyteen ovat olemassa, niin silloin on uskallettava ottaa riski.

Huutia asenteille Nissi itse perusti Kokkolassa sijaitsevan kultasepänverstaan pari vuotta sitten vain vuosi kultasepäksi valmistumisensa jälkeen. Kultasepänverstas Nissi on katutasossa sijaitseva yhdistetty verstas ja pajamyymälä, joka tuo korujenvalmistusprosessin kaiken kansan katseltavaksi.

Nuori kultaseppä tahtoo muuttaa yrittämiseen liittyviä asenteita, sillä hän uskoo varsinkin nuorten naisten tarvitsevan yrittämisen starttaamisessa enemmän kannustusta.

– Monilla nuorilla on vielä vähän ammatillista varmuutta ja työkokemusta ja esimerkiksi Kokkolassa tarjolla on hyviä uusyrityskeskuspalveluja, mutta niiden yleislinjaa pitäisi kehittää enemmän ala-

88

kohtaiseen suuntaan, sillä varsinkin luovilla aloilla toimivat yrittäjät kaipaavat enemmän mentortyyppistä ohjausta.

Valtaosa Nissin valmistamista tuotteista on tilaustöitä, minkä ohella hän huoltaa, korjaa, muokkaa ja tuunaa asiakkaiden koruja.

– Käytän oman mallistoni valmistukseen kultaa, valkokultaa, palladiumia ja hopeaa ja yhdistän näihin materiaaleihin koru- ja jalokiviä. Kysytyimpiä tuotteita ovat sormukset ja etenkin kihla- ja vihkisormukset.

Nissin korujen aiheet ovat pitkälti abstrakteja ja muotokieli selkeätä ja yksinkertaista. Joskus luonnon orgaaniset muodot ovat hänen innoittajanaan.

– Välillä luonnostelen koruja paperille ja välillä joku kivi saa minut työskentelemään suoraan sen omilla ehdoilla.

Alvirajaa nostettava Nyt perittävässä 23 prosentin arvonlisäverossa on Nissin mielestä yhdelle naiselle tarpeeksi maksamista, eikä veroa tulisi kiristää. Hänestä omilla käsillään töitä tekevän mikroyrittäjän alvittoman liikevaihdon 8 500 euron rajaa pitäisi nostaa nykyistä paljon korkeammaksi.

Nissi on huomannut käsityön ja yksilöllisten uniikkikorujen arvostuksen olevan kasvussa ja monet tuovat käyttämättömiä koruja kultasepälle teettääkseen

niistä uusia koruja. Tähän ovat vaikuttaneet myös romukultana vanhoja koruja ostavat yritykset.

– Mutta aina muotivirtausten perässä ei kannata juosta, eikä vanhoja perintökoruja kannata aina muokata uuteen uskoon tai myydä pilkkahintaan.

Yrittäjänaisten Keskusliiton ykköstavoitteena oleva perhevapaakulujen tasaaminen laajalta veropohjalta on Nissistä hyvä linjaus.

– Onhan Suomi periaatteessa tasaarvoinen yhteiskunta ja kaikkien pitäisi osallistua uusien kansalaisten rahoittamiseen.

Hän toimii myös aktiivisesti Kokkolan Yrittäjänaisten hallituksessa ja kokee saavansa yhdistyksestä virtaa jaksamiseen.

– Meillä on kerran kuussa jäseniltoja ja jatkossa panostamme yrittäjänaisten hyvinvointiin järjestämällä enemmän liikunnallisia tapaamisia, koska omasta kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen ei kuulu yrittäjänaisten preferenssilistan kärkipäähän.

Naisyrittäjän tuki on kollega Nissin selustatukena on myös yrittäjän ammattitutkinto, mutta teoriatiedoista huolimatta hän kokee oman ammattiosaamisen ja yrittämisen yhdistämisen kovaksi haas-

NUORI YRITTÄJÄNAINEN

seppä

Kokkolassa toimiva kultaseppä Laura Nissi perusti oman pajamyymälän jo 23-vuotiaana.

Hänestä yrittämisen riski on hyvä ottaa jo nuorena, jos siihen on olemassa realistiset edellytykset.

teeksi. Yrittäminen on hänestä yhden naisen firmassa joskus yksinäistä, mutta nyt tähän tulee muutos, sillä tänä keväänä pajamyymälään saapuu työharjoittelija.

– Olen itsekin ollut työharjoittelijana hyvässä kultasepänliikkeessä, jossa mestari jaksoi opastaa ja kannustaa minua, mikä vaikutti osaltaan siihen, että uskalsin ryhtyä yrittäjäksi ja tahdon nyt osaltani tehdä saman.

Keskustelun jatkoksi hän kertoo kuulleensa hiljattain erään kollegansa sanoneen, että miesyrittäjän suurin tuki ja turva on hänen vaimonsa, mutta naisyrittä-

jän tuki on kollega. Omaa yrittämistään hän luonnehtii pitkälti elämäntavaksi ja jopa kutsumusammatiksi.

– Vaikka ei siitäkään ilman alamäkiä selviä, hän puhahtaa aivan kuin jotain sattumusta muistellen.

Vapaalla Nissi harrastaa keramiikkaa ja metalligrafiikkaa.

– Käyn myös usein taidenäyttelyissä ja viimeksi minuun teki vaikutuksen Henrik Harjun näyttely yrittäjäkollegan galleriassa.

Kun Nissiltä tinkaa hänen toivettaan tai unelmaa, hän miettii tovin ja sanoo toivovansa, että hänen yrittämisensä jat-

kuisi eläkepäiviin asti. Lisäksi hän toivoo saavansa työstään tyydytyksen sekä ammatillisesti että yrittäjänä.

– Tahdon kehittyä, kouluttautua ja oppia alan uusimpia tekniikoita, vaikka ammattini onkin perinteikäs ammatti. Tahdon myös saada taloudellista menestystä, sillä sitä vartenhan olen ottanut yrittäjän riskin.

Lisätietoja: www.kultaseppanissi.fi

99

RAUMAN KESÄTEATTERISSA

HETKI LYÖ

Elämänmakuinen ja hauska kertomus mieheksi kasvavasta pojasta, jonka elämän käännekohtiin Kirkan musiikki liittyy lähes mystisellä tavalla.

ROOLEISSA: Ria Kataja, Petja Lähde ja Tatu Siivonen

ESITYSPÄIVÄT: TO 14.06. klo 18 PE 15.06. klo 18 LA 16.06. klo 14 LA 16.06. klo 18 SU 17.06. klo 14 TI 26.06. klo 18 KE 27.06. klo 14 KE 27.06. klo 18 TO 28.06. klo 18 PE 29.06. klo 18 RAUMAN KAUPUNGINTEATTERI

LA 30.06. klo 14 LA 30.06. klo 18 SU 01.07. klo 14 TI 03.07. klo 18 KE 04.07. klo 14 KE 04.07. klo 18 TO 05.07. klo 18 PE 06.07. klo 18 LA 07.07. klo 14 LA 07.07. klo 18

SU 08.07. klo 14 TI 10.07. klo 18 KE 04.07. klo 14 KE 04.07. klo 18 TO 12.07. klo 18 PE 13.07. klo 18 LA 14.07. klo 14 LA 14.07. klo 18 SU 15.07. klo 14 SU 15.07. klo 18

RAUMAN KAUPUNGINTEATTERI www.raumanteatteri.fi

Kuka

RAUMAN KAUPUNGINTEATTERI

TOVE JANSSON ENSI-ILTA 16.8.2012

lohduttaisi Nyytiä?

RAUMAN KAUPUNGINTEATTERI

SYKSYN 2012 ENSI-ILLAT: i Nyytiä?

Kuka lohduttais Kiviä taskussa Iltatähti NNISSÄ!

LIPUT JO MYY

LIPUNMYYNTI (ma-pe klo 10-17) Alfredinkatu 2, 26100 Rauma puh. (02) 8376 9900

RAUMAN KAUPUNGINTEATTERI

Tehokkuutta maksamiseen, säästöä hallinnointiin Business Eurocard tuo tehokkuutta yrityksesi taloushallintoon, sillä korttimaksaminen on jopa viisi kertaa edullisempaa kuin yksittäisten ostolaskujen käsittely.

Kortin avulla ostojen, hankintojen ja matkakulujen hallinnointi on helppoa ja läpinäkyvää.

Palveluun kuuluu Yrityskortti, Matkatili sekä kuluseurantaa helpottava Online-palvelu. Edullinen vuosimaksu on 40 euroa. Hae korttia ja osallistu arvontaan osoitteessa www.luottokunta.fi/business_eurocard.

Ajattelevan yrityksen kortti

10

FINNVERA

Yrityksen rahoitustarpeet muuttuvat kasvun myötä Te k s t i Ta r u Ke l t a ne n Ku v a Ta n j a M i k ko l a

Hyvä liikeidea ja huolellinen suunnittelu auttavat liiketoiminnan käynnistämisessä ja sen pyörittämisessä. Ne auttavat myös rahoituksen järjestämisessä niin aloittavaa kuin kokeneempaakin yrittäjää. Jos suunnitelmissasi on liiketoiminnan aloittaminen, kasvu tai kansainvälistyminen, Finnvera voi osallistua hankkeeseen rahoituksellaan.

Yrityksen kannattaa paneutua huolella liiketoiminnan suunnitteluun. Samalla tulee laitettua tärkeysjärjestykseen asiat, jotka yritys haluaa tehdä ja joihin se tarvitsee ulkopuolista rahoitusta.

Kun liiketoimintasuunnitelma on kerran laadittu, sitä ei kannata unohtaa ömappiin, vaan päivittää säännöllisesti.

Samalla tarjoutuu tilaisuus pohtia liiketoimintaympäristön muutoksia, haasteita ja mahdollisuuksia. Myöskään rahoituksen hankkiminen ei yleensä ole kertaluonteinen juttu, sillä rahoitustarpeet muuttuvat yrityksen kasvun myötä.

Millaisia odotuksia rahoittajalla on?

Liikeideaa tulisi tarkastella mahdollisimman monesta eri näkökulmasta: Mitä uutta yritys on tuomassa markkinoille?

Miten asiakas hyötyy tuotteesta tai palvelusta? Millainen on kilpailutilanne? Mitkä ovat riskit?

– Hyvän liiketoimintasuunnitelman perusteella rahoittaja voi arvioida yrityksen menestymismahdollisuuksia. Vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat pitää puntaroida realistisesti. Yrittäjän on vakuutettava rahoittajat siitä, että yrityksellä on edellytykset kannattavaan toimintaan, sanoo apulaisaluejohtaja Titta Mantila Finnveran Helsingin aluekonttorista.

Jos on kyse vakiintuneemmasta yritystoiminnasta, rahoittajaa kiinnostaa luon-

nollisesti myös yrityksen tilinpäätöshistoria ja taloudellinen tausta.

Finnveralta yrittäjä voi saada esimerkiksi lainaa tai takauksen pankin myöntämälle luotolle. Finnveran osuus kokonaisrahoituksesta on yleensä noin 50 prosenttia. Jos yrittäjä on valmis laittamaan hankkeeseen omaa rahaa esimerkiksi 20– 30 prosenttia kokonaistarpeesta, ulkopuolisen rahoituksen hankinta useimmiten helpottuu.

Suunnitelma auttaa sanomaan tarvittaessa ”ei” – Hyvin tehty suunnitelma auttaa sanomaan ’ei’ erilaisille houkutuksille, joita yrittäjän tielle tulee. Erityisen huolella on suunniteltava kansainvälistymishankkeet, joissa ulkopuolisen konsultin käyttö esimerkiksi markkinaselvityksissä on suositeltavaa. Asiantuntevia kansainvälistymispalveluja tarjoaa muun muassa Finpro, jolla on vientikeskukset yli 40 maassa, Mantila muistuttaa.

Kasvavalle ja kansainvälistyvälle yritykselle rahoituksen etukäteissuunnittelu on työkalu riskien arvioimiseen. Kun riskejä voidaan mitata, voidaan niitä myös hallita paremmin.

Yrityskauppoja ja omistajanvaihdoksia toteutetaan yrityksissä lähivuosina paljon, sillä suuri määrä suomalaisia yrittäjiä on jäämässä eläkkeelle. Finnvera on

Finnveran Helsingin aluekonttorin apulaisaluejohtaja Titta Mantilan mukaan yrittäjän on vakuutettava rahoittajat siitä, että yrityksellä on edellytykset kannattavaan toimintaan.

turvaamassa yritystoiminnan jatkumista yhdessä pankkien kanssa myös omistajanvaihdoksissa.

Yrittäjyydestä kiinnostuneelle toimivan ja kannattavan yrityksen tai sen liiketoiminnan osto voi olla huomattavasti helpompi ratkaisu kuin uuden yrityksen perustaminen. Näin siitä huolimatta, että alkuvaiheen investointikustannus on suurempi.

Pääomasijoittajalta saa myös osaamispääomaa Finnvera tekee myös pääomasijoituksia aloittaviin yrityksiin, etenkin innovatiivisiin teknologiayhtiöihin. Sijoitussalkussa on tällä hetkellä yli 130 kohdeyritystä.

Pääomasijoittajat tuovat yritykseen paitsi rahoitusta myös osaamista ja kontakteja, jotka voivat auttaa yritystä kasvamaan ja kansainvälistymään.

– Tuotekehitykseen liittyvissä asioissa yrityksen kannattaa kääntyä Tekesin puoleen, mutta siinä vaiheessa, kun tuote tai palvelu alkaa olla valmis ja liiketoiminnan kassavirrat ovat jotenkin ennustettavissa, Finnveran vieraan pääoman rahoitus voi astua kuvaan mukaan, Mantila tarkentaa.

Lisätietoja Finnveran rahoituspalveluista ja sähköinen hakemuslomake: www.finnvera.fi Hyötytietoa yrittäjälle: www.yrityssuomi.fi

11

Ikärasismia vastustava muotitaiteilija Te k s t i S e i j a E s t l a nde r Kuva Keith Hall

Titvi Ikäheimo-Hall, 64, on muotitaiteilija, keksijä ja yrittäjä, joka tekee vaatteita kaikenikäisille – myös senioreille.

– Inhoan ikärasismia, eivätkä tämän päivän seniorit ole mitään vanhoja köntyksiä, vaan aktiivisia ihmisiä, joilla on paljon monenlaisia tilaisuuksia ja juhlia, joihin he tarvitsevat helposti muunneltavia vaatteita.

”Yritykseni Titvi Ky:n toimintaan kuuluu Helsingin Kaapelitehtaalla sijaitseva ateljeestudio ja kolme alihankkijaompelijaa. Lisäksi minulla on nettimyymälä ja tuotteitani myydään myös kansainvälisille risteilyasiakkaille Hernesaaren turistimyymälässä ja Espalla.

Taidetekstiilejä ja tekstiilikoruja Valmistuin tekstiiliopettajaksi vuonna 1971. Työurani alussa työskentelin teollisena suunnittelijana sekä kotimaassa että Sveitsissä.

Sveitsissä innostuin taidetekstiileistä, koska siellä oli todella ihania lankoja ja palattuani 1970-luvun puolivälissä Tampereelle aloin valmistaa taidetekstiilejä ja tekstiilikoruja. Kehitin myös alan tekniikoita ja pidin useita näyttelyjä.

Tampereen taideteollisen yhdistyksen sihteerinä tutustuin moniin suunnittelijoihin ja taiteilijoihin. Yksi näistä oli Matti Kota, jonka kanssa järjestin yhteisnäyttelyjä, joissa oli esillä Matin maalauksia ja minun tekstiilejäni.

Oman ateljeen ja myymälän perustin vuonna 1978 Helsinkiin ja niin silloin, kuin myöhemminkin kaikki liikkeeni ovat sijainneet keskeisillä paikoilla. Aivan

12

aluksi suunnittelin asusteita, mutta pikkuhiljaa irtokaulusten, laukkujen ja tupsuhuivien rinnalle tulivat myös vaatteet, joita omat ompelijat valmistivat.

Asiakkaitani ovat pääasiassa yksityisasiakkaat ja etenkin paljon matkustavat naiset. Myös liike-elämässä, tiedemaailmassa ja politiikassa vaikuttavat naiset käyttävät vaatteitani – aina oopperatähti Kiri Te Kanawaa myöten. Lisäksi olen suunnitellut ja valmistanut työvaatteita ravintoloille, kahviloille ja suurlähetystöille sekä esiintymisasuja ja asusteita kuoroille.

Kolme vaatekeksintöä Olen aina pitänyt toimivia perusvaatteita hyvän pukeutumisen pohjana. Asusteita ja värejä eri tavoin yhdistelemällä voi vaatteita muunnella käyttötarpeen mukaan – ja koska minulla on myös teollisen suunnittelijan tausta, vaatteeni ovat kuin palapeli, jonka osat sopivat yhteen.

Kehittämäni Taikamalliston vahvuutena on suunnittelun ohella teknisesti helppo muunneltavuus, joka perustuu muun muassa taikalenkkeihin. Eräs patenttialalla toimiva asiakkaani huomasi tämän ja kehotti minua hakemaan patenttia ja niin kolmelle keksinnölleni myönnettiin vuoden 2000 vaihteessa Patentti- ja rekisterihallituksen hyödyllisyysmallisuoja.

Pidän arjen haasteena yrittämisen monien tasojen yhdistämistä. Viimeisin hermoja raastava ongelma oli nettikaupan pystyttäminen, kun ison operaattorin alihankkija ei saanut kauppaani toimimaan sovitusti. Aikaa kului, eikä kukaan korvannut minulle menettämääni työpanosta.

Arvolisäverosta olen sitä mieltä, että jo 23 prosentin vero on aivan liian korkea käsityövaltaisille aloille. Jos Suomessa aiotaan säilyttää omaa tekstiilien valmistusta, päätöksenteossa on huomioitava se, että työn osuus on meillä suurin erä tuotteen hinnassa.

Rasite ja onni Mielestäni on onni ja rasite olla luova ihminen. Luonteeni mukaan haluan aina tehdä työni mahdollisimman hyvin enkä jätä mitään puolitiehen. Saan suurta iloa siitä, kun näen, että asiakas on tyytyväinen hänelle tehtyyn tuotteeseen.

Saan iloa ja onnea myös hyvästä elämästä puolisoni, lahjakkaan muusikon Keith Hallin kanssa. Lontoosta kotoisin olevalla Keithillä on kansainvälinen musiikkitausta. Hän soittaa muun muassa Antti Sarpila Swing Bandissa. Vietimme yllätyshäät vuonna 2004 neljäntoista vuoden yhteiselon jälkeen Nizzassa ja olen onnellinen siitä, että Keith on tuonut elämääni musiikin maailman. Uskon myös, että minä olen tuonut hänen elämäänsä visuaalisuutta, mikä näkyy esimerkiksi hänen tekemissään upeissa korteissa ja valokuvissa.

Pystyn nauttimaan elämässäni todella pienistä asioista, kuten valosta tai vaikkapa suurennuslasilla kukkien sisään katselusta. Olen onnellinen ystävistä ja siitä, kun saan aamulla herätä ja olla terve.”

Lisätietoja: www.titvi.com

MENESTYSTARINA Titvi Ikäheimo-Hall sanoo suomalaisten naistenlehtien ihannoivan vielä liikaa nuoruutta ja pintamuotia. Hän itse aikoo käyttää jatkossa yhä enemmän malleinaan oikeita ihmisiä. – Maailmallahan se on jo suorastaan trendi. Viimeisin haaste on kehittää iloa ja kauneutta naisille, joilla on ongelmia hiustensa kanssa tai jotka ovat esimerkiksi hoitojen vuoksi menettäneet hiuksensa. On suuri onni, jos voi tuottaa työnsä kautta hyvää mieltä ja mukavuutta, Titvi Ikäheimo painottaa.

Titvi Ikäheimo-Hall • Koulutus: tekstiiliopettaja • Titvi Ky:n päätuotteet: huivit, ponchot, Taikamallisto • Vahvuudet: omaleimainen suunnittelu ja pitkälle viety tuotekehittely • Uran huippuhetkiä: muotiesitykset maailmalla, erityisesti Singaporessa ja Washingtonissa. sekä kutsu Pohjois- maisten keksijänaisten tekstiili näyttelyyn Helsingissä 2002 • Julkaisut: runokirja”Hiiren häät”, kuvitus Matti Kota • Puoliso: muusikko Keith Hall • Harrastukset: lukeminen, elokuvat, musiikki, ruoka, luonto, valokuvat • Arjen suuri ilo: Kun tulen kotiin työpäivän jälkeen ja siellä odottaa herkullinen ruoka.

13

YRITTÄMINEN

Yrittäjänaiset murroksen pyörteissä Te k s t i S e i j a E s t l a nde r Kuva Emma Laakkonen

Muotitalo Ra-Ke Oy elää paraikaa murroksen pyörteissä lisääntyneen markettija nettikaupan vuoksi. Näin sanovat turkulaisyrityksen perustaja Rakel Ruokonen, tytär Säde Lindholm ja tyttärentytär Jessica Lindholm.

Jessica Lindholm, Rakel Ruokonen ja Säde Lindholm uskovat Ra-Ken selättävän myös taloudellisen myllerryksen. – Me taistelemme ja sovitamme menot tulojen mukaan, toteaa vaatealan tyvenet ja tyrskyt nähnyt Rakel Ruokonen.

Energiset naiset ovat muotitalon omistajayrittäjiä ja yrittäjänaisten nokkanaisia jo kolmessa polvessa. Toimitusjohtaja Rakel Ruokonen on yhä 85-vuotiaana täysillä kiinni puikoissa, vaikka joskus ulkopuoliset hänen iästään huomauttelevatkin.

Yrittäjänuran lopettamista hän sanoo miettivänsä jatkuvasti, mutta toistaiseksi hän kopsuttelee korkokengissään joka aamu Yliopistokadun tuttuun taloon.

– Olen lähtöisin köyhistä oloista ja aloin ommella tutuille vaatteita jo 15-vuotiaana ansaitakseni rahaa. Oman yrityksen perustin yhdessä sisareni kanssa vuonna 1948 ja enimmillään palveluksessamme oli 33 henkeä, vaatetusalan Grand Old Lady taustoittaa.

Pieni soittokierros paljastaa Ra-Ken olevan Turun tienoolla käsite, jonka perussarkaan kuuluu naisten muotivaatteiden myynti, eikä näitä vaatteita löydy helposti

kilpailijoiden tangoilta. Suurin osa tuotteista valmistetaan Suomen ohella Saksassa, Tanskassa ja Ranskassa. Yrityksen palveluksessa työskentelee 10 henkeä.

Laatu ja ekologisuus tulevat Ruokonen sanoo alalla näkyvän nyt selviä taantuman merkkejä, jolloin ihmiset tinkivät helposti vaateostoistaan. Tytär Säde on samaa mieltä ja veikkaa monien vakioasiakkaiden ostaneen käyttövaatteensa viimeisen vuoden aikana markettien ruokaosastojen jatkeena olevilta vaateosastoilta.

– Mutta markettivaihde on ohimenevä ilmiö, hän tuumii.

Jessica nyökkää ja arvioi vaatealan käyvän läpi saman murroksen, mikä elintarvikepuolella on jo täyttä häkää menossa.

– Yksilölliset vaatteet, palvelu, laatu sekä ekologiset tekijät nousevat jatkossa

Ritva Lindberg ja Helena Roos-Lindell palvelevat ammattiotteella klassisia vaatteita arvostavia naisia Porvoon vanhassa kaupungissa.

14

vaatehankinnoissa samalla tavoin tärkeiksi kriteereiksi kuin ruokaostoksissa, hän ennustaa.

Kolmikko sanoo yksityisyrittäjien olevan nyt monella rintamalla isojen ketjujen puristuksessa, mitä peilaa esimerkiksi se, että heidän liikkeensä joutui muuttamaan kolme vuotta sitten nykyisiin sinänsä hyviin tiloihin.

– Muutimme pois 40 vuotta käytössämme olleista tiloista, kun vuokra nousi liian korkeaksi ja tilallemme tuli ison ketjun myymälä, joka pystyy maksamaan kalliin vuokran, Ruokonen vahvistaa.

Oman prässinsä aiheuttavat lisäksi hallituksen kaavoittamat alvin korotukset.

Ruokonen tuumaakin Suomessa harjoitetun veropolitiikan johtaneen siihen, että isot kotimaiset vaate- ja tekstiilialan yritykset ovat lopettaneet toimintansa.

– Jos siis halutaan, että suomalainen vaat-

teiden valmistus ylipäätään säilyy, niin alvia ei pidä nostaa. Mutta jos sitä kiristetään, niin se on merkki siitä, ettei suomalaista yrittämistä haluta kannattaa, Säde Lindholm täydentää.

WeeGeen kevät

Yrittäminen on elämäntapa Yrittäminen on Ra-Ken naisille elämäntapa ja eniten siihen on tuonut muutoksia informaatioteknologian käyttöönotto sekä kaikenlaisen paperinpyörityksen ja byrokratian lisääntyminen. Sekä Säde että Jessica ovat varttuneet vauvasta lähtien muotitalon suojissa ja kumpikin aloitti siellä työskentelyn heti kynnelle kyettyään.

Merkonomeiksi valmistuttuaan molemmista oli luonnollista jatkaa Rakelin jalanjälkiä, ja nyt Jessican nelivuotias muotinäytöksissä pyörähdellyt tytärkin on ilmoittanut tulevansa Ra-Keen töihin. Yrityksen tärkeyttä peilaa osuvasti myös se, että ennen synnytyslaitokselta kotiutumista, Jessica on käynyt vauvoineen Ra-Kessa.

– Olemme paljon yhdessä ja olemme hioutuneet yhteen. Ostamme vaatteet maailmalta yhdessä ja meillä on keskenämme hauskaa. Mutta olemme myös erilaisia.

Rakel valitsee kaikkein erikoisimmat vaatteet ja Jessica on varovainen varaston kasvattamisessa.

– Voimme välillä räiskähtää lujaakin, mutta sovimme erimielisyydet nopeasti. Yksi vahvuutemme on siinä, että puhumme asioista, niiden oikeilla nimillä, Säde toteaa.

Kun Jessicalta kysyy, mitä yrittäminen kolmannelta polvelta edellyttää, hän vastaa sen vaativan perinteitä kunnioittavaa innovatiivisuutta. – Tahdon tuoda muotitaloon uudistumista ja nuorekkuutta siten, että klassinen kädenjälki näkyy, hän tiivistää.

Yrittäjänaisten edunvalvonta on naisille sydämenasia ja kaikki ovat Turun Yrittäjänaisten jäseniä. Jokainen on osallistunut myös aktiivisesti hallitustyöskentelyyn ja juuri nyt remmissä on Jessica. Huomiota ja tunnustustakin yrittäminen on tuonut, kuten esimerkiksi Rakel Ruokosen nimeämisen Turun Yrittäjänaisten kunniapuheenjohtajaksi.

Sekä Rakel että Säde ovat toimineet myös Yrittäjänaisten Keskusliiton hallituksessa ja molemmat on valittu Turun vuoden yrittäjänaiseksi: Rakel vuonna 1984 ja Säde vuonna 2011.

– Olen saanut kuulla kaikilta, että on hienoa, kun myös minä sain tunnustuksen, koska äiti on vahva ja hänen varjoonsa jää helposti, Säde Lindholm toteaa vilpittömän iloisena.

Suomen Lelumuseo Hevosenkenkä Hyvät, pahat ja hassut lelut 20.3.12-10.3.13

Suomalaista leikkikalumuotoilua ja -tuotantoa 1800-luvun lopulta nykypäivään.

Esillä tuttuja klassikkoleluja, muotoilijoiden suunnittelemia harvinaisuuksia sekä itsetehtyjä leluja

EMMA

Sophie Calle – Take Care of Yourself 2.3. - 10.6.2012 Laaja valokuvien ja videoiden kooste sekä

UUSI TAIDE - NOPEUS, VAARA, UHMA Italian futurismi 1909-1944 2.3.-10.6.2012 52 taiteilijan maalauksia, esineitä jne.

KAMU

Marco Polo - mies ja myytti 14.3.-23.9.2012 Kansainvälinen suurnäyttely tunnetusta matkasta ja matkakertomuksesta.

Esillä historiallisia esineitä ja taideteoksia pääasiassa Venetsian ja Rooman eri museoista.

Helinä Rautavaaran museo

Kolme tarinaa kaupungistumisesta 28.3. –19.8.2012 Kadoksissa Katuturassa, Kaupungissa vai maalla? ja Itsepäinen shakaali seikkailee -näyttelykokonaisuus tuo uudenlaisen näkökulman designiin esittelemällä suomalaisten suunnittelijoiden töitä Namibiassa, Senegalissa ja Intiassa.

FUTURO 2012

Muotitalo Ra-Ke Oy

• Perustettu vuonna 1948 Turussa • Omistajayrittäjät: Rakel Ruokonen, Säde Lindholm ja Jessica Lindholm.

Osakkaana myös perheen ytimeen kuuluva Niina Saarinen.

• Myy muotivaatteita naisille • Keskeiset valmistusmaat Suomen ohella Saksa, Tanska ja Ranska • Panostaa yksilöllisiin malleihin, laatuun ja palveluun • Työllistää 10 henkeä, henkilöstön sitoutuminen huipputasoa • Suurin asiakasryhmä 30–60 -vuotiaat naiset • www.muotitalorake.fi

Futuro laskeutuu WeeGeen pihalle 8.5.-16.9.2012.

I

EMMA / KAMU / HELINÄ RAUTAVAARAN MUSEO / GALLERIA AARNI / SUOMEN KELLOMUSEO / SUOMEN LELUMUSEO HEVOSENKENKÄ / SIS.DELI+CAFÉ WWW.WEEGEE.FI Avoinna ti, to, pe klo 11–18, ke klo 11–20, la–su klo 11–17.

Liput 10/8 €, alle 18- ja yli 70-v. ilmaiseksi. puh. (09) 816 31818 Ahertajantie 5, Tapiola, Espoo.

15

ARVONLISÄVERO

Te k s t i S e i j a E s t l a nde r Kuvat ja piirros Emma Laakkonen

Näpit irti alvista!

Yrittäjänaisten Keskusliitto vaatii hallitusta pitämään näpit irti arvonlisäveron korotuksista. Liitto arvioi nykyistä korkeamman alvin olevan viimeinen niitti naisvaltaisten palvelualojen yrittämiselle ja kulutuskysynnän kasvulle.

Yrittäjänaisten puheenjohtaja Kaarina Jokinen muistuttaa Suomen 23 prosentin arvonlisäverokannan olevan jo nyt EU:n korkeimpia, eivätkä palvelualojen pienyrittäjät repeä enempään. Ei, vaikka valtiovallan kannalta vero olisikin kätevä tapa karhuta laajalla haravalla tuloja.

– Arvonlisävero nostaminen on käsittämätöntä myös siksi, että Jyrki Kataisen hallitusohjelman kärkitavoitteisiin on kirjattu nimenomaan harmaan talouden torjuminen. Ja alvin kiristäminen, jos mikä pistäisi pökköä pesään palvelualojen hämärämarkkinoille, Jokinen painottaa.

Toimitusjohtaja Heli Järvisen mielestä Suomen julkisen talouden alijäämää ei voi paikata arvonlisäveron korotuksilla, vaikka

joissakin matalamman arvonlisäveron EUmaissa näin tehtäisiinkin.

– Arvonlisävero on tasavero, joka kohdistuu samalla tavoin kaikkien kansalaisten kuluttamiseen. Kaikkein kipeimmin se kirpaisee kuitenkin heikompituloisia ja naisten yrittämistä, koska korotusta ei tohdita useinkaan siirtää kuluttajahintoihin, Järvinen selventää.

Yrittäjänaiset vaativat hallitusta pitämään kyntensä irti arvonlisäverosta, vaikka vero onkin valtion kannalta kätevä tapa karhuta laajalla haravalla tuloja.

Alvin korotus on kuolinisku pienyrittäjille Unica Fashion Oy:n pääsuunnittelija ja toimitusjohtaja Liisa Pikkujämsä sanoo arvonlisäveron korottamisen olevan kuolinisku monille käsityöalan yrittäjille ja pienyrittäjille.

Tampereella toimiva yritys suunnittelee ja valmistaa naistenvaatteita päämarkkina-alueenaan Japani. Suomessa tuotteita myydään Pikkujämsän omistamassa Uniikitmyymälässä. Perheyritys tuo leivän kahdeksalle hengelle sekä alihankkijoille.

Veroruuvi höllättävä 10 prosenttiin Pikkujämsä toteaa Suomessa tehdyn työn olevan tunnetusti kallista ja erityisesti yhden vaatekappaleen valmistus on hintavaa, koska työ perustuu pitkälle vietyyn palveluun.

– Kun työn päälle lasketaan vielä 23 prosentin arvonlisävero, niin voikin miettiä, löytyykö kotimaiselle käsityölle enää veronkiristyksen jälkeen asiakkaita, Pikkujämsä kysyy ja epäilee, ettei löydy.

Jos veroa järjenvastaisesti kuitenkin hilataan ylös, Pikkujämsä ennustaa monen yrittäjän pistävän pillit pussiin, samalla kun osa yrityksistä vie valmistuksen ulkomaille.

16

– Mikäli Suomessa halutaan säilyttää suomalainen suunnittelu ja käsityö, niin käsityöalalla toimivien pk-yritysten arvonlisävero pitäisi laskea 10 prosenttiin ja itsensä työllistäviltä yksinyrittäjiltä veroa ei saisi periä lainkaan.

– Poliitikkojen olisi nyt ryhdyttävä sanoista tekoihin ja yrittäjyyttä ylistävien juhlapuheiden sijaan heidän pitäisi toimia siten, ettei käsityöläisammatteja tuhottaisi, Pikkujämsä tykittää ja lisää alvin alentamisen olevan yksi konkreettinen askel käytännön toimintaan.

Hänestä suomalaisen suunnittelun ja käsityön tilaa peilaa osuvasti se, että Helsingin juhliessa tänä vuonna maailman designpääkaupunkivuotta, ulkomaalaiset halpavaateketjut komeilevat pääkaupungin paraatipaikoilla. – Suomalaiset designyritykset lymyävät sitä vastoin jossain sivukatujen nurkissa, poissa turistien silmistä.

Toivottomuus lisääntyy Pikkujämsä aistii nykymenossa lisääntyvää toivottomuutta ja kertoo esimerkin tutusta kauppiaasta, jonka korjausompelut lop-

ARVONLISÄVERO puivat miltei kuin seinään, kun alan töiden arvonlisävero nousi vuoden vaihteessa yhdeksästä prosentista 23 prosenttiin.

– Tunsin myös suutarin, joka päätti vuodenvaihteessa päivänsä arvonlisäveron kiristämisen vuoksi. Taustalla voi olla muutakin, mutta tiedän, että hän masentui veronkorotuksesta ja puhui siitä paljon.

Lohduttomuuden taustalla kytee Pikkujämsän mukaan se, etteivät omilla käsillään töitä tekevät pienyrittäjät voi siirtää veronkorotuksia suoraan kuluttajahintoihin, minkä kompensoidakseen he tekevät yhä enemmän töitä.

– Koen itse nykyisen taloustilanteen näköalattomaksi, eikä tulevaisuutta voi enää ennakoida kovin pitkälle. Pidän valtavasti omasta työstäni, mutta välillä kaikki tuntuu vain rämpimiseltä eteenpäin.

Liisa Pikkujämsän sanojen painoarvoa vahvistaa yli 30 vuoden yrittäjäkokemus.

Hän on koulutukseltaan kotiteollisuusopettaja ja Tampereen Yrittäjänaisten jäsen. Yrittäjänaisten Keskusliitto kruunasi hänet vuoden 2001 valtakunnalliseksi yrittäjänaiseksi ja hänet on nimetty niin ikään Pispala-Pyynikin vuoden yrittäjäksi. Lisäksi hän on saanut muun muassa Tampereen Design-palkinnon ja Suomalaisen Työn Liiton Kultainen Avain -tunnustuksen.

Leena Silvennoisen ja Liisa Pikkujämsän mielestä arvonlisäveroa ei saa nostaa.

Päinvastoin, sitä pitää laskea. Kummankaan mielestä alvia ei saisi periä yksinyrittäjiltä lainkaan, jotta vaatteiden suunnittelu ja valmistus säilyisivät Suomessa.

Vaatteen hinta vaikuttaa ostopäätökseen Uniikkit-myymälästä vastaava myymälänhoitaja Leena Silvennoinen sanoo arvolisäveron olevan jo nyt niin iso erä vaatteiden hinnassa, että monet asiakkaat miettivät tarkkaan ostospäätöstään.

Silvennoinen on Tampereen Yrittäjänaisten jäsen ja vetää kolme vuotta toiminutta myymälää yrittäjäpohjalta T:mi Ateljee Simsetin kautta. Tätä ennen hän työskenteli liki 30 vuotta yksinyrittäjänä ja ateljeeompelijana valmistaen yksityisasiakkaille tilaustöitä.

Tampereen keskustassa sijaitsevassa liikkeessä myydään yhdeksän suomalaisen suunnittelijan ja artesaanin valmistamia vaatteita ja asusteita. Niiden kilpailuvaltteja ovat korkea laatu, ajattomuus ja muunneltavuus. Tämän huomaa myös asiakas bongatessaan heti myymälän ovelta räiskyvän värikirjon ja upeat tuotteet.

Yksinyrittäjät alvittomiksi On yleisesti tunnettua, että suomalaiset käsityönä ja pieninä sarjoina valmistetut tuotteet ahdistettiin jo takavuosina kovaan kilpailulanteeseen halpatuontimaiden tuo-

tannon kanssa. Tämä johtuu pitkälti Suomessa harjoitetusta veropolitiikasta ja korkeasta arvonlisäverosta.

Silvennoisen mielestä päättäjien sietäisikin harkita nyt tarkkaan arvonlisäveron korotusta.

– Mielestäni veroa ei pitäisi periä lainkaan yksinyrittäjiltä, sillä he työllistävät itsensä eivätkä he tahdo joutua veronkorotuksen seurauksena sosiaaliluukulle.

–Jos yksinyrittäjät eivät maksaisi ollenkaan arvonlisäveroa, niin monien käsityöalan yrittäjien tuotteiden kysyntä kasvaisi ja he pystyisivät työllistämään esimerkiksi osa-aikaisesti jonkun toisen, Silvennoinen toteaa.

Hän muistuttaa myös siitä tosiasiasta, että vaikka yrittäjät voivat vähentää maksettavasta arvonlisäverosta omien ostojensa arvonlisäverot, niin yleensä yrittäjät jäävät maksajan puolelle. Nyt käytössä oleva 8 500 euron liikevaihtorja, jonka alittuessa yrittäjän ei tarvitse maksaa arvonlisäveroa, on hänestä niin alhainen, ettei sillä pysty elämään.

Vai kuka päättäjä selviäisi 708 eurolla kuussa?

17

YRITTÄJÄNAISPÄIVÄT

Kunta- ja palvelurakenneuudistus ajaa pienyritykset ahtaalle

Te k s t i S e i j a E s t l a nde r Ku v a t S a n na Ta k k u l a

Yrittäjänaisten Keskusliiton puheenjohtaja Kaarina Jokinen sanoo valmisteilla olevan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen heikentävän pienten yritysten kilpailumahdollisuuksia.

Valtakunnallisilla yrittäjänaispäivillä Kuusamossa puhunut Jokinen totesi uudistushanketta vietävän aivan väärin argumentein ja aivan liian nopeasti eteenpäin.

Hän näkee myös taustalla siintelevän suuret toimintayksiköt, jotka hankaloittavat pienten yritysten mahdollisuuksia kilpailla töistä.

– Pienen yrityksen on vaikea kilpailla alihankinnoista ja urakoista, jos vastassa on jättimäinen kotimainen konserni, yhteiskunnan ylläpitämä toimija tai kansainvälinen megaluokan yritys. Pelkään, että tässä rytäkässä voi käydä lopulta niin, että isot palvelujentarjoajat syövät pienet yritykset markkinoilta, Jokinen suomii.

EU-parlamentaarikko Liisa Jaakonsaari totesi monissa maissa pieniltä yrityksiltä ostettavan palveluja niiden joustavuuden vuoksi. – Suomessa isot yritykset ostavat sen sijaan palvelunsa pitkälti kansainvälisiltä ketjuilta, Jaakonsaari toteaa.

vereenisti hyppysissään aivan alusta loppuun. Seminaarin juonnosta vastasi Rukapalvelu Oy:n Anne Murto, joka kertoi myös oman yrittäjätarinansa. Muita puhujia olivat muun muassa Finnveran palvelualuejohtaja Pentti Kinnunen, HenkiTapiolan palvelujohtaja Helmiina Wihuri, Toyota Auto Finland Oy:n myyntijohtaja Heikki Pöri ja Realia Group Oy:n toimitusjohtaja Risto Kyhälä. Seuraavat valtakunnalliset yrittäjänaispäivät järjestetään ensi vuonna 20.–21.4. Tampereella. Tampereen yrittäjänaisten mottona on se, että hauskaa saa olla ja rahaa pitää tulla.

Kuva S e ij a E st l a nde r

Upeat järjestelyt

EU-parlamentaarikko Liisa Jaakonsaaresta on sietämätöntä, ettei vanhemmuudenvapaakuluja ole saatu Suomessa ratkaistua. Vieressä Toyotan hybridiauto Prius.

Vantaan Yrittäjänaisten puheenjohtaja Carita Orlando pokkasi itselleen vuoden toimihenkilön tittelin.

Onnittelemassa Kaarina Jokinen ja Heli Järvinen.

18

Yrittäjänaispäivät järjestettiin 28.–29. huhtikuuta Kuusamon Rukalla ja viikonvaihde veti paikalle liki 200 yrittäjänaista. Upean tapahtuman toteutuksesta vastasivat Koillismaan Yrittäjänaiset ja Yrittäjänaisten Keskusliitto. Seminaaripäivän antiin kuului esitelmien lomassa muun muassa Kuusamon naisvoimistelijoiden huikea esitys ja shamaanin loitsintaa. Lisäksi osallistujilla oli tilaisuus testata Toyotan menopelejä.

Koillismaan Yrittäjänaisten puheenjohtaja Marjo Määttä piti kaikki narut su-

Näyttelijä-laulaja Anu Hälvä valotti sanoin ja sävelin kulttuurialan yrittäjän toimintamaailmaa Kari Alajuuman mahtavalla säestyksellä.

Vuoden aktiivisimmaksi yhdistykseksi julkistettiin ansaitusti Tampereen Yrittäjänaiset. Suomen suurimpaan yhdistykseen kuuluu jo 600 jäsentä. Oikealla puheenjohtaja Minna Mänty-Sorvari, hänestä vasemmalle Sari Vaajanen, Sari Pulkkanen, Pirjo Poikelus, Eija Niemi, Satu Enwald, Anne Auramo ja Eija Tanhua.

KANSAINVÄLISIÄ KONTAKTEJA Te k s t i He l i Jä r v i ne n Kuva Mikko Norros

Tukholman suurlähettiläs Harry Helenius (vas.), erityisavustaja Antti Vänskä valtioneuvoston kansliasta, Yrittäjänaisten Keskusliiton toimitusjohtaja Heli Järvinen, pääministeri Jyrki Katainen, Opteamin toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen, Microsoftin henkilöstöpäällikkö Tytti Bergman ja professori Juhani Ilmarinen pohtivat yhdessä muiden seminaarilaisten kanssa sitä, miten saadaan yrittäjänaisia lisää ja työuria pidemmiksi.

Heli Järvinen huipputapaamisessa Tukholmassa järjestettiin vuoden alussa huipputapaaminen, johon oli koottu yhdeksän maan pääministerien lisäksi asiantuntijoita jokaisesta maasta. Osallistujat pohtivat keinoja, joilla naisten yrittäjyyttä voitaisiin edistää ja työuria pidentää. Yrittäjänaisten Keskusliiton toimitusjohtaja Heli Järvinen oli myös paikalla muistuttamassa yrittäjänaisen sosiaaliturvan parantamisen tärkeydestä.

Osallistujat olivat yksimielisiä siitä, että naisten vähäinen määrä yritysjohtajina ja hallitusjäseninä on suuri puute, joka tarvitsee ripeitä toimia.

Pääministerit olivat keskustelujen jälkeen vahvasti vakuuttuneita siitä, että vanhemmuuden kustannusten tasaisempi jako on välttämätöntä naisyrittäjyyden lisäämiseksi ja naisten yritysten menestymiseksi. Ruotsin malli on maksaa lapset verovaroista siten, että maksajina ovat kaikki yrittäjät, mutta myös työntekijät. Ja nyt asian pitää edetä myös meillä.

LUU?

MITÄ NYT KUU

Yrittäjä Elina Loueranta (os. Kivioja) sai vuonna 2007 Kultainen Oras –kannustuspalkinnon. Hänen omistamansa Biancaneven erikoisalaan kuuluu upeiden taitoluistelu-, voimistelu-, fitness- ja tanssiasujen suunnittelu ja valmistus.

Iloisena säkenöinyt tamperelaisartenomi jäi jo tuolloin monen mieleen ja hyvää hänelle kuuluu myös tänään sekä yritysettä yksityisrintamalla.

– Tuomme Suomeen Swarovskin kristallikiviä ja strasseja ja meillä on käytössämme ainoana Suomessa strassauskone, jolla kiinnitämme kivet asuihin. Se on ollut meillä noin puolitoista vuotta ja se on tuonut paljon uusia asiakkaita yhdessä kolme vuotta sitten perustetun nettimyymälän kanssa.

Niinpä kaksi henkilöä tekee tänään toiminimellä yritykselleni töitä.

– Yksityiskuulumisiin kuuluu puolestaan avioliitto ja kaksi poikaa. He ovat puolitoistavuotias Eppu ja kolmevuotias Milo. Olen myös laihduttanut lähes 30 kiloa ja panostan tänään terveellisiin elämäntapoihin ja liikuntaan. Ensi kesänä tähtäimessä on maratoniin osallistuminen, Elina Loueranta valottaa.

19

Te k s t i S e i j a E s t l a nde r Kuva Pierre Björk

VIERAS MIES

Suomessa on yrittäjävastainen ilmapiiri Suomen eturivin suunnittelijoihin kuuluva Ilkka Suppanen sanoo yrittämistä pidettävän meillä yhä riistotalouden välineenä.

Suomen kansainvälisesti tunnetuimpiin arkkitehteihin ja suunnittelijoihin kuuluva Ilkka Suppanen sanoo Suomessa vallitsevan yrittäjävastaisen ilmapiirin verrattuna moniin Euroopan maihin ja USA:han.

20

Te k s t i S e i j a E s t l a nde r Kuva Pierre Björk

Suppanen on koulutukseltaan arkkitehti ja huonekalumuotoilija, joka alkoi yrittäjäksi 1990-luvun lamavuosina. Studio Ilkka Suppanen Oy:tä luotsaava mies opettaa myös Taideteollisessa korkeakoulussa ja reissaa työnsä tiimoilta paljon maailmalla.

Suomen yrittäjävastainen ilmapiiri heijastuu Suppasen mukaan etenkin ihmisten puheissa ja yrittämistä koskevassa lainsäädännössä ja verotuksessa.

– Yrittäjä koetaan meillä jonkinlaiseksi kiertäväksi mattokauppiaaksi, joka huijaa eikä maksa verojaan, ja kun yrittämisestä keskustellaan, esillä ovat verot, kirjanpito ja konkurssit.

– Esimerkiksi USA:ssa yrittäjänkokemusta pidetään CV:ssä meriittinä ja jos kerron Italiassa olevani yrittäjä, niin vanhat rouvat katsovat minua ihaillen ja ihmiset haluavat puhua kanssani.

Myös epäonnistumiseen suhtautumisessa on hänen mielestään eroja, sillä Suomessa konkurssin tehnyt yrittäjä leimataan, minkä lisäksi hän joutuu vuosien velkavankeuteen. Erilaista ajattelua peilaa myös se, että USA:ssa takaiskun kokenut yrittäjä voi perustaa uuden yrityksen pian konkurssin jälkeen.

– Ja kyllä sekin Suomen linjaa kuvaa, että meillä verottaja saapuu ensimmäisenä konkurssipesään perimään saataviaan, kun USA:ssa omistajat saavat ensin omansa pois.

Suomen lainsäädäntöä ja verotusta pitäisi kehittää Suppasen mukaan siten, että yrityksen perustaminen ja lopettaminen olisi helpompaa. Hänestä on myös järjetöntä, että pienyrittäjiltä vaaditaan vastaavaa kirjanpitoa kuin suuryrityksiltä.

– Yrittäjät ovatkin alkaneet murista viime aikoina omissa nurkissaan, sillä Suomen menestys nojaa jo nyt pitkälti pkyrityksiin.

Virtain Valomainos Oy:n omistaja Heli Niemi kirjoittaa tällä palstalla yrittäjänaisten arkeen ja yrittämiseen liittyvistä aiheista.

Suppanen puhahtaa myös huomanneensa, että ennen vaaleja yrittäjillä kyllä riittää ymmärtäjiä, mutta vaalien jälkeen on hiljaista. Hänen mielestään pk-yrittäjien pitäisikin lobata enemmän omia etujaan päättäjien pakeilla, jotta uudet tuulet alkaisivat puhaltaa.

Varsin nimekästä

Ovatko naiset laiskoja?

Suunnittelua Suppanen on opettanut 15 vuotta ja tänä aikana hän sanoo havainneensa naisten olevan miehiä laiskempia tekemään työtä. Tölväisyään hän perustelee sillä, että naisista vain kolmannes ryhtyy yrittäjiksi, vaikka hän on kannustanut nimenomaan naisopiskelijoita yrittäjiksi.

– Noin 70 prosenttia opiskelijoista on jo naisia ja he ovat usein miehiä lahjakkaampia, minkä lisäksi heillä on miehiä paremmat vuorovaikutustaidot, mitkä vaikuttavat myös menestykseen.

– Miehet sen sijaan ottavat riskin ja ryhtyvät yrittäjiksi, vaikka he saisivat vain hissin ovensuussa muutaman neuvon, miten edetä.

Suppasesta olisi tärkeätä saada naisia enemmän yrittäjiksi, mutta samalla hän ihmettelee naisten palkkatöihin pestautumista alkuvaiheen vastoinkäymisen jälkeen. Hän arvioikin naisten kestävän miehiä huonommin yksinäisyyttä ja verkoston puutetta.

– Tämä taas voi johtua sisäänrakennetuista eroista ja kasvatuksesta, sillä pojat oppivat jo hiekkalaatikolla kilpailemaan ja kestämän tappioita. Poikia myös kehutaan siitä, jos he hyppäävät korkealle tai pitkälle tai tuovat ison sylyksen puita sisälle. Tyttöjä kehutaan usein kiltteydestä.

Kuva Jori Häll

Identiteetin rakennusaine Ihmiset arvostavat Suppasen mielestä suomalaista suunnittelua ja muotoilua, joka eli kulta-aikaansa itsenäistymisen kynnyksellä sekä 1950–1960 -luvuilla. Tällöin niitä käytettiin myös kansallisen identiteetin rakentamiseen ja promootioihin.

– Aiemmin trendinä olivat yksittäiset tuotteet, kuten Arabian astiat tai Aallon maljakot, mutta vaurastumisen ja kansainvälistymisen myötä valinnan mahdollisuudet ovat kasvaneet ja nyt myös nuoret suunnittelijat pääsevät esiin.

Suppasen omaan skaalaan kuuluvat korut, kellot ja talot – ja kaikki, mitä tuon mittakaavan väliin mahtuu. Hän pitää kansainvälisenä läpimurtonaan italialaiselle Capellinille suunnittelemaansa lentävää mattoa, Airbag-tuolia ja Marimekolle suunnittelemiaan kankaita.

ARKIELÄMÄÄ

Sulo-pappani tekemä pirttikalusto ja Eero Aarnion Tupla-Kupla ovat sulassa sovussa kodissani. Tämän lehden teemana on design. Mikä tekee ihmisestä nimekkään muodin ja taiteen luojan? Milloin ihminen on nimekäs?

Pappani ei kai ollut nimekäs. Sulo nimenä on kuitenkin itselleni tärkeämpi ja merkityksellisempi kuin Eero. Me yrittäjät teemme varmasti jokainen urallamme jotakin, jota voi helposti sanoa taiteeksi. Mietitäänpä esimerkiksi käsityöläisyrittäjiä, jotka tekevät pöytiä, tuoleja, kukka-asetelmia, koruja, tauluja ja niin edelleen. Omaleimaisuus näkyy kaikessa.

Kappaleet ovat uniikkeja ja työtä on kenenkään vaikeaa matkia.

Vaikka pannukakku on prikulleen mummolta saadun alkuperäisen ohjeen mukaisesti tehty, samalta se ei maistu, kuin mummon itsensä tekemänä.

Omaa nimeämme teemme yrittäjänä tunnetuksi joka päivä. ”Kävin ostamassa kengät Ailalta”, ”tulin juuri Roosalta parturista” tai ”Matilla on aina hyvä lounaspöytä”. Nimekkäitä yrittäjiä riittää. Joka kylältä löytyy myös aina muutama legenda, jonka tarina kulkee seuraavien yrittäjäsukupolvien matkassa taas seuraaville.

Tämä jos mikä on nimekästä.

Nimekkäät nimet myös kulkevat seuraaville sukupolville. Jos talon vanha emäntä on kaikkien mieleen jäävä vahva persoonallisuus, laitetaan uusimmalle tyttövauvalle sama nimi. Tärkeä ja merkityksellinen nimi. Se on tiettyä symboliikkaa, joka tuo mukanaan ehkä uudelle lapselle myös vanhan emännän rohkeuden ja vahvuuden.

Vähättely ei vakuuta eikä myy.

Papan pirttikalusto pääsi entisöinnin kautta alkuperäiseen väriinsä ja olohuoneeseeni. Kalusto on designia minulle, meidän perheelle. Pienen mittakaavan taidetta. Arjen designia löytyy myös poikani ala-asteella tekemästä suodatinpussitelineestä. Kahvipurkki onkin sitten Tupperwaren. Keittiönpöydällä Marimekon liinan päällä on äitini serkun takoma kolmihaarainen kynttilänjalka. Maailman, Suomen ja Virtain kokoista taidetta.

Ostin suoramyyntipisteestä pääsiäiseksi koristeita. Joku oli maalannut ja kauniisti koristellut oikeita kananmunia, laittanut kauniin rusetinkin. Hinta oli 50 senttiä kappale. Asia on niin, että jos minä olisin munia maalannut ja ihan myyntiin saakka, niin alle 20 euroa ei olisi yhdenkään munan hintalapussa.

Mikä on vaikeaa oman työn hinnoittelussa ja arvostuksessa? ”Nooo, tämä nyt on vaan tämmöinen”, ”ihan vaan harrastelen”. Sekin toki on luvallista. Kuitenkin työtämme arvostetaan. Arvostetaan siis hyvät kollegat itsekin itseämme ja työtämme. Vähättely ei vakuuta eikä myy.

Pienistä voi syntyä suurta. Itse roiskeläppienlämmittäjäsukupolven edustajana arvostan toisten työtä suuresti ja ihailen kädentaitajia. Keiden ystävä- tai tuttavapiiristä enää löytyy verkkojen pauloittajia?

Itse toivon jättäväni lapsilleni muutakin kuin vuoren pestyjä jugurttipurkkeja.

Toivon, että hekin arvostavat myös pienen mittakaavan designia ja lapsen lapsenlapset muistavat Heli-mummun vaikka siitä, ettei mummu maalannut munia.

21

TALOUSKATSAUS

Keppiä ja porkkanaa

Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen avaa ajankohtaisia talouden näkökulmia Yrittäjänainen-lehdessä.

Hallitus hyväksyi maaliskuun 2012 kehysriihessä rakenteellisia uudistuksia sisältävän ohjelman, jolla tuetaan talouskasvua, vahvistetaan työllisyyttä ja kurotaan umpeen julkisen talouden kestävyysvajetta.

Uudistusohjelmalla vakautetaan pitkäjänteisesti julkista taloutta, vahvistetaan Suomen talouden reaalista kilpailukykyä ja ulkoista tasapainoa sekä tuetaan luottokelpoisuuden säilymistä. Ohjelma myös päättää tietoisesti pitkään jatkuneen työn verotuksen keventämisen.

Tosiasiallisesti työn ja yrittämisen verotuksen keventyminen päättyi jo vuonna 2010. Työn verotuksen pitkään jatkunut kevennys kannusti kuitenkin yrittämiseen ja on mahdollistanut uusien työpaikkojen luomisen. Vuosina 2001–2010 kaikki yli 77 000 yksityisen sektorin uutta työpaikkaa syntyivät pk-yrityksiin.

Veropolitiikan muutos ajoittuu haasteelliseen hetkeen, sillä se on omiaan heikentämään yrittämisen kannustimia ja vaarantaa siten työllisyyden edistämisen sekä ostovoiman hallittuun lisäämiseen nojaavan talouskasvun.

Samassa yhteydessä veropolitiikassa tehtiin onneksi myös toinen tietoinen muutos. Aiemmin Suomessa on noudatettu linjaa, jonka mukaan verotuksella ei tulisi ohjata yritysjohdon liiketoimintaa koskevia ratkaisuja. Kehyspäätöksen yhteydessä poikettiin tietoisesti tästä periaatteesta, kun sovittiin useiden, erityisesti uusien ja pk-yritysten kasvua ja rahoituksen saantia helpottavien verokannusteiden säätämisestä.

Hallituksen linjaus ryhtyä aktiivisesti hyödyntämään verotusta elinkeino- ja innovaatiopolitiikan ohjausvälineenä on mielestäni merkittävä uusi avaus ja välttämätön toimenpide tulevaisuuden turvaamiseksi.

Yrittäjän kevyt verotus on myytti

PERFORMANCE 30.5.–30.9.2012

Photo: Matti Komulainen

Kuvia musiikista, sen tekijöistä ja kokijoista • Matti Komulainen

Piispankatu 17, Turku • ti–su 11–16, ke myös 18–20 www.sibeliusmuseum.abo.fi

22

Uusimpien verotustietojen mukaan yrittäjien tulot nousivat ensimmäistä kertaa kolmeen vuoteen ja olivat vuonna 2010 keskimäärin 40 638 euroa. Palkansaajien keskimääräiset tulot olivat 31 629 euroa. Yrittäjien tulot olivat reilun neljänneksen korkeammat kuin palkansaajilla, mutta samanaikaisesti yrittäjät tekivät lähes neljänneksen palkansaajia pidempää työpäivää.

Verohallinnon tiedot kumoavat vahvana elävän myytin yrittäjien kevyestä verotuksesta. Tietojen perusteella yrittäjän veroaste on 3,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin saman tulotason palkansaajan. Vertailussa on tehty yrittäjien keskimääräisellä tulotasolla 40 638 euroa. Tällä tulotasolla yrittäjä maksoi veroa 33,2 prosenttia ja palkansaaja 29,7 prosenttia.

Yrittäjien tulot eivät myöskään jakaudu tasaisesti. Lähes neljänneksellä yrittäjistä tulot jäivät toissa vuonna alle 15 000 euroon, lähes kahdella kolmanneksella tulot jäivät alle keskipalkan ja vain kuudenneksella tulot ylittivät 55 000 euroa.

Suomen kestävyysvajeen poistamisessa avainkysymys on, onnistummeko nostamaan työllisyysastettamme ja parantamaan huoltosuhdettamme. Tämä edellyttää uusia työpaikkoja, jotka syntyvät pkyrityksiin. Yrittäjät ottavat paljon vastuuta tulevaisuudestamme.

Mielestäni tähän vastuunkantoon voisi kannustaa esimerkiksi laskemalla yrittäjän verotusta lähemmäksi saman tulotason palkansaajan verotusta.

VAIKUTTAJAN KYNÄSTÄ

Yrittäjällekin turvaa Yrittäjän riski Suomessa on suhteellisen suuri, varsinkin työntekijöiden palkkaukseen liittyy sekä riskejä että ennalta arvaamattomia maksuja. Työelämään tarvitaan joustoa, sillä työelämä ja tuotannon rakenteet muuttuvat yhä nopeammin. Sosiaaliturvan pitäisi myös kannustaa yrittäjyyteen. Pitää olla oikeus onnistua ja oikeus epäonnistua. On voitava yrittää ja ottaa riskejä. Joustoa ja turvaa tarvitsevat sekä yrittäjä että työntekijä. Pidän hyvänä Tanskan mallin mukaista järjestelmää, jossa irtisanomissuoja ei ole liian vahva, mutta toisaalta työttömyysturvakin on hyvä. Ihmiset vaihtavat Tanskassa keskimääräistä enemmän työpaikkaa ja maassa on pieni työttömyysaste.

Suomessa on korkeatasoista tutkimusta ja osaamista, joista syntyy innovaatioita. Innovaatioketjun tärkeä lenkki on sen kaupallistava yritys. Nyt liian moni lupaava innovaatio kuihtuu tai päätyy muihin maihin. Muutosta tarvitaan ja muutoksen ajuriksi hyviä, konkreettisia ideoita. Enkeliveromalli on selvitettävänä elinkeinoministeriössä ja siitä on tehty periaatepäätös hallituksen kehysriihessä.

Luovassa yhteiskunnassa ollaan myönteisiä onnistumiselle.

Johanna Karimäki Kansanedustaja (vihr) Talousvaliokunnan jäsen

Naisten korkea koulutusaste on tuonut paljon hyvää tullessaan, hyvinvointia ja tasa-arvoa. Olemme vahvasti mukana työelämässä ja naisia on yliopisto-opiskelijoissa jopa enemmän kuin miehiä. Naisyrittäjyydessä on vielä potentiaalia, sillä vajaa kolmannes yrittäjistä on naisia. Naisyrittäjien työ on arvokasta ja heissä on paljon hyvinvointipalveluiden tuottajia. Toki naisilla on sijansa myös tekniikassa ja nuoria naisia on innolla mukana Start up -yrityksissä.

Naisvaltaisilla aloilla naisyrittäjien taakkana ovat vanhemmuuden kustannukset. Naisyrittäjät ovat tuon viestikapulan tuoneet, että jotain pitäisi tehdä. Naisten mukanaolo työelämässä on varmasti kaikkien etu. Ja tärkeää toki on, että vauvoja syntyy ja että heitä hoidetaan. Yksi keino naisten työmarkkina-aseman parantamiseksi olisi äitiydestä aiheutuvien kustannusten jakaminen kaikkien työnantajien kesken tai yhteisistä verovaroista. Myös yrittäjällä itsellään pitäisi olla helpompaa jäädä perhevapaalle.

Suomalainen nainen ei ole enää tyytynyt jäämään essu päällä kodin hengettäreksi. Moderni nainen vaatii kotitöitä jaettavaksi ja myös miehet voivat osallistua lasten hoitoon. Oikeastaan se seikka, että pääasiassa naiset ovat kantaneet vastuun lasten hoidosta, on ajanut siihen tilanteeseen, että nuoret naiset joutuvat liian usein määräaikaisiin työsuhteisiin ja saavat alempaa palkkaa kuin ikäisensä mieskollegat.

23

PUHEENJOHTAJAKIERROS

Uusi yhdistys starttasi Savonlinnassa Te k s t i S e i j a E s t l a nde r Kuva Emma Laakkonen

Naiset pistivät tammikuussa tuulemaan ja perustivat Savonlinnaan yrittäjänaisten oman yhdistyksen. Teija Kinnunen on uuden yhdistyksen uunituore puheenjohtaja, joka tahtoo kehittää jäsenille monipuolista ja innostavaa ohjelmaa.

Miksi perustitte oman yhdistyksen?

Yrittäjänaisten Keskusliiton toimitusjohtaja Heli Järvinen otti minuun yhteyttä ja tavattuamme ja keskusteltuamme hänen kanssaan, järjestimme tammikuussa perustamiskokouksen. Kaikilla muilla oli syyt, mikseivät he halunneet puheenjohtajiksi ja kun minulla ei syytä ollut, minut valittiin puheenjohtajaksi.

Millainen alku on ollut?

Meillä on nyt 20 jäsentä ja tapaamme kerran kuussa toistemme yrityksissä. Olemme miettineet ohjelmaa yhdessä sihteerinä toimivan Christine Lundin ja jäsenten kanssa. Haluamme tarjota virkistymisen ja verkostoitumisen ohella monenlaista ohjelmaa. Tapasin eräässä hyvinvointitapahtumassa oman silmälasimalliston suunnitelleen Saimi Hoyerin ja Espanjassa tapasin Tanssii tähtien kanssa –ohjelman voittaneen Ansku Bergströmin, ja näistä tapaamisista johtuen monia ideoita on jo ilmassa.

Mitä odotat Yrittäjänaisten Keskusliitolta?

Näin alussa odotan taustatukea ja neuvontaa. Mielestäni on tärkeätä, että keskusliitto ajaa valtakunnallisena etujärjestönä parannuksia naisten yrittämiseen liittyviin ongelmiin.

Savonlinnan Yrittäjänaisten puheenjohtaja Teija Kinnusen mielestä naiset tarvitsevat omat verkostonsa virkistymiseen ja edunvalvontaan.

– Tapaamme ainakin aluksi jäsenten yrityksissä ja tutustumme näin toisiimme ja toistemme yrityksiin.

24

Mitä yrityksesi tekee?

Olen omistajayrittäjä Jalkaterapiakeskus OrthoPodo Oy:ssä yhdessä Anne Reinikaisen kanssa ja meillä on yksi työntekijä.

Valmistuttuani jalkaterapeutiksi vuonna 2004 olin Keski-Euroopassa katselemassa alan ”vermeitä” ja tutustuin siellä tietokoneavusteiseen tukipohjallisten cad cam -valmistusmenetelmään. Yritykseni toi uuden menetelmän Suomeen ja nyt sitä käytetään seitsemässä toimipisteessä

ympäri Suomea. Itse tukipohjalliset valmistetaan meidän yrityksessä. Olen taustaltani myös kuntohoitaja ja olin toiminut jo 10 vuotta yrittäjänä. Ajattelin jalkaterapeutiksi opiskellessani, etten ala yrittäjäksi, mutta toisin kävi.

Mitä näet omassa yrityksessäsi?

Olen onnellinen siitä, että olen tuonut uuden tukipohjallisten valmistusmenetelmän Suomeen. Olemme verkottuneet laajasti ja minusta on hyvä tavata pari kertaa vuodessa kollegoita. Se on ammatissa kehittymisen ja tiedonvaihdon kannalta tärkeätä. Tietoa on turha pantata.

Mitä tahtoisit muuttaa alallasi?

Jalkaterapeuteilla on kolmen ja puolen vuoden ammattikorkeakoulututkinto ja sitä pitäisi hyödyntää ammattiprofiilin nostamisessa. Haluaisin rohkaista kollegoita käyttämään omaa ammattiosaamistaan työssään kokonaisvaltaisesti. Tähän kuuluu esimerkiksi asiakkaan ryhdin, kävelemisen ja jalkojen asennon huomiointi. Jalkaterapeutin työ on enemmän kuin kovettumien ja kynsien hoitoa.

Mitä ajattelet alvinkorotusaikeista?

En hukkaa siihen energiaa, mutta pelottaahan se, jos asiakkaat häviävät hintojen nousun vuoksi. Alan hoitotyö on alvitonta, mutta tukipohjallisista perimme veron.

Millaista elämää vietät?

Asun ensimmäistä kertaa elämässäni yksin kerrostalossa Saimaan rannalla. Nautin elämästäni ja harrastan tanssimista ja kävelyä. Olen myös paljon lasten perheiden ja ystävien kanssa. Parivuotias tyttärentytär ja poikani tuleva perheenlisäys tekevät minut hyvin iloiseksi. Ensi kesänä käyn ainakin Himoksen iskelmäfestareilla. Muutoin vietän lomani kotona ja käyn oopperajuhlissa kuuntelemassa Aidaa.

NUIJALLE TÖITÄ

Yritysmaailman on uudistuttava Onko nuijalle töitä?

Suomalaisella yritysmaail-

Nuijalle töitä on lehden yleisönosasto, jonne voi kirjoittaa myös nimimerkillä. Laita mukaan nimesi ja yhteystietosi. Ne jäävät toimituksen käyttöön.

Lähetä tekstisi toimitussihteerille osoitteeseen marjukka.parmes@yrittajanaiset.fi

malla on oltava rohkeutta uudistumiseen. Tämä on tärkeätä juuri nyt, koska vanhoilla keinoilla ei enää pitkälle pötkitä.

Elämme aikoja, jolloin tulevaisuuden ennustaminen on todella vaikeata, ja negatiiviset uutiset valtaavat helposti yrityksen koko henkilökunnan, eikä porukan motivoiminen ole tässä ilmastossa todellakaan helppoa.

Ihmisiä ei ole ylipäätään helppo johtaa nopeasti muuttuvassa maailmassa ja nyt tuntuu siltä, että suomalaiselta yritysmaailmalta on puuttunut viime aikoina sekä kykyä että rohkeutta uudistaa ja uudistua.

Ratkaisuja yritetään löytää helposti ja siksi liian usein turvaudutaan vanhoihin toimintatapoihin ja malleihin, vaikka niistä ei odotettuja tuloksia saadakaan.

Yrityksen tai tiimin johtaminen vaatii erityistä pelisilmää ja taitoja, joita voi oppia, jos kiinnostusta oppimiseen on.

Suomalaista bisnesmaailmaa pitkään eri kantilta katselleena välillä täytyy ihan ihmetellä, miksi aikaa käytetään niin paljon erimielisyyksien ja riitojen ratkaisemiseen. Miksi se energia, mitä tarvittaisiin yrityksen kehittämiseen, menee aivan vääriin asioihin ja kehittämistoimet

Kuva: Anna Huovinen

jäävät pelkiksi puheiksi? Miksi ihmeessä emme voi nauttia toisten menestyksestä ja sanoa jotakin kaunista sille, joka pärjää? Miksi asennoidumme muutoksiin, kuten asennoidumme: onko sekin jokin vanha tapa, jonka voisi muuttaa?

Johtamisen kehittämistä ja muutoskykyä vaaditaan eniten silloin, kun bisnekset eivät suju. Mutta harvoinpa sitä enää pohjan pilkottaessa pystytään ihmeitä tekemään ja syöksykierteessä yrityksen on keskityttävä selviytymiseen.

Ihmisten johtamistaidot korostuvat Uskon, että jatkossa korostuvat ihmisten johtamisen, motivoinnin ja positiivisen johtamisen taidot. Nämä ovat tärkeitä siksi, että vain kannustavalla johtamisella ihmiset yltävät parhaaseen suoritukseensa.

Maailman muuttuessa toivoisin näkeväni myös nuoria ja naisia enemmän vaativissa johtotehtävissä. Johtaminen on taitolaji, jota voi oppia vain tekemällä

johtajan työtä. Eikä kaikista ole johtajaksi, mutta tiedän, että tarvitsemme nyt uusia tuulia, jotta pärjäämme kansainvälisillä markkinoilla. Lisäksi tarvitsemme rohkeutta muuttaa asioita.

Yritysten on nyt uskallettava tehdä poikkeuksia. Välillä on uskallettava ottaa se nuori nainen liiketoimintayksikön vetäjäksi, vaikkei alan työkokemusta hakijan CV:stä vielä löytyisikään. Vain siten saamme kaivattua uudistumista koko suomalaiseen yrityskulttuuriin.

Joskus on myös hyvä palkata ulkopuolinen asiantuntija viemään yrityksen asioita eteenpäin, jolloin kehittämiseen saadaan toivottua ”ulkopuolista” silmää. Omassa toiminnassani pyrin tekemään asiat niin, kuin tekisin ne itselleni. Silloin ei tarvitse miettiä, sanoinko liian pahasti tai ymmärsiköhän asiakas mitä tarkoitin.

Irina Siltanen Yrittäjä www.iwernainvest.com

YRITTÄJÄ

osaat tehdä viisaita ratkaisuja Jatka samalla linjalla.

Ota itsellesi työttömyysvakuutus.

Huolehdi itsestäsi ja perheestäsi.

www.syt.

25

KENTÄN KUULUMISIA Tästä alkavat yrittäjänaisten paikallisyhdistysten sivut. Lähettäkää meille lyhyitä juttuja ja kuvia tapahtumistanne. Juttujen suositeltu laajuus on noin 1 000 merkkiä. Seuraava lehti on kaksoisnumero ja 65-vuotisjuhlalehti, joka ilmestyy 2.11.2012. Jutut keskusliittoon ja ilmoitusten varaukset 24.9. mennessä Markkinointi Tuuleen tai Pasi Pekkoselle.

Rohkea hoiva-alan yrittäjä – vuoden yrittäjänainen Koillismaa Koillismaan Yrittäjänaisten yhdistys valitsi hoiva-alan yrittäjä Taina Määtän vuoden 2011 yrittäjänaiseksi.

Valintaa perusteltiin etenkin sillä, että sairaanhoitajaksi valmistunut Taina Määttä uskalsi tehdä yhdessä agrologimiehensä Rauno Määtän kanssa poikkeuksellisen ratkaisun 1990-luvun alussa, kun he ryhtyivät tuottamaan yksityisesti palveluja perinteisesti julkiselle sektorille kuuluneilla saroilla.

Vuoden 2011 Koillismaan yrittäjänaiseksi valittu Taina Määttä on kasvattanut yhdessä miehensä kanssa Terveyspalvelut Vivante Oy:n toimintaa siten, että tänään yritys töllistää noin 30 henkeä.

Kairan kulkijat -esitys juhlisti naistenpäivää

Sinnikäs yrittäjänainen on toiminut hoiva-alan yrittäjänä jo 20 vuotta ja tänä aikana hän on perustanut uusia yksiköitä ja laajentanut toimintaansa. Tällä hetkellä Terveyspalvelut Vivante Oy:n palettiin kuuluvat terveyspalvelut, kotipalvelut ja asumispalvelut kolmen asumispalveluyksikön välityksellä. Viimeisen puolentoista vuoden ajan liiketoimintaan on nivottu lisäksi ravintola-alan ateria- ja pitopalvelut sekä oma lounasravintola – ja kaikkein uusin aluevaltaus on Kuusamon senioritalojen rakentaminen ja käyttöönotto.

Huikean yrittäjäuran ohella Taina Määttä on ennen muuta aviopuoliso, äiti ja mummo. Hän sanoo näiden roolien yhteensovittamisen onnistuvan vain koko perheen tuella ja kannustuksella.

Ivalo

Te k s t i Ka i s a S ä r ke l ä

Ivalon Yrittäjänaiset ry juhlisti 8.3. kansainvälistä naistenpäivää onnistuneella kulttuuritapahtumalla yhdessä paikallisen OP-Pohjolapankin kanssa.

Näyttelijä, ohjaaja Kai Lehtisen ja näyttelijä Heikki Rantasen yhteistyössä valmistama Kairan kulkijat -esitys pohjautuu muun muassa Veikko Huovisen, Lauri Viidan ja Aleksis Kiven teksteihin. Musiikilla höystetty huikea esitys keräsi Savotta Kahvilan täyteen väkeä ja yrittäjänaisten harmiksi osa halukkaista jäi jopa ulkopuolelle.

Ivalon Yrittäjänaisten yhdistys järjesti tuolloin myös kevätkokouksensa, jossa käytiin läpi toimintakertomus ja tilinpäätös, joihin kumpaankaan jäsenistöllä ei ollut moitteen sanaa sanottavana.

26

Ivalon yrittäjänaisten kansainvälinen naistenpäivä huipentui Kairan kulkijat –esitykseen, josta vastasivat näyttelijät Kai Lehtinen ja Heikki Rantanen.

KENTÄN KUULUMISIA

Kirjakauppiaasta tuli vuoden yrittäjänainen Kurikka

Te k s t i V i r p i R i nt a - L a u l a j a Kuva Ulla Antila-Bamichas

Vuoden 2011 Kurikan yrittäjänaiseksi valittu kirjakauppias Liisa Latva-Korpela palvelee asiantuntevasti ja ystävällisesti sekä ekaluokkalaisia että koulutyön karaisemia lukiolaisia.

Vuoden 2011 Yrittäjänaiseksi valittiin Kurikassa kirjakauppias Liisa Latva-Korpela. Valinta julkistettiin yrittäjänaisten päivänä viime vuoden lokakuussa.

Liisa Latva-Korpela jatkaa yli sadan vuoden kirjakauppaperinnettä Kurikassa. Vuonna 1905 opettaja J.F. Lehtovaara sai luvan Painoasian ylihallitukselta myydä kirjoja.

Hän piti kauppaa aina vuoteen 1948, jonka jälkeen kirjakaupan ohjaimissa on ollut peräti viisi naisyrittäjää. Liisa Latva-Korpela on pitänyt Kurikassa Info-ketjuun kuuluvaa kirjakauppaa vuodesta 1999.

Kirjakaupan olemassaolo paikkakunnalla ei ole itsestään selvä asia, kun kai-

kissa ketjuissa kiristetään myymälöiden kannattavuusvaatimuksia. Kurikassa ammattitaitoinen kirjakauppiaamme on aivan korvaamaton. Saammekin olla iloisia, että meillä on vielä tällainen ainutlaatuinen henkilökohtainen palvelu eikä meidän tarvitse tehdä ostoksia pelkästään kliinisen nettiyhteyden kautta.

Alan kilpailu on tänään kovaa ja valtava muutos toimialan sisällä pakottaa yrittäjän olemaan jatkuvasti ajan hermolla esimerkiksi it-alan osalta, jossa uusia tuotteita tulee jatkuvasti markkinoille.

Aktiivinen toiminta jatkuu Ylihärmä Marketta Kangas valittiin Ylihärmän Yrittäjänaiset ry:n puheenjohtajaksi tämän vuoden alusta lukien. Hän haluaa vahvistaa uudessa tehtävässään paikallisten yrittäjänaisten toimintaedellytyksiä ja edistää työhyvinvointia ylläpitävää toimintaa.

Kangas toimii aktiivisesti yhteiskunnallisissa luottamustehtävissä ja pitää tärkeänä yrittäjien osallistumista päätöksentekoon. Ylihärmän yrittäjänaiset kiittävät lämpimästi Anna-Liisa Mäki-Haapojaa puheenjohtajuudesta ja hänen kausillaan 1981–1982 ja 2009–2011 järjestetyistä tapahtumista. Näitä ovat esimerkiksi upeat 35-vuotispäivät, valtakunnalliset Yrittäjänaispäivät ja pikkujoulutapahtumat. Mäki-Haapoja on yhdistyksen perustajajäsen ja hän on ollut koko ajan toiminnassa mukana. Hän jatkaa aktiivisesti yhdistyksen toiminnassa hallituksen jäsenenä

Yrittäjänaiset-Yrittäjät -Open 18. elokuuta Anna-Liisa Mäki-Haapoja haastaa taas tänä kesänä kaikki mukaan elokuussa järjestettävälle kaikille avoimeen golfkilpailuun. Kisan yhteislähtö starttaa kello 10.00; sarjat: naiset ja miehet ja on avoin kaikille.

Tervetuloa Pohjanmaan lakeuksille, tavataan viheriöllä!

Lisätietoja: www.harmagolf.fi Majoituksesta lisätietoja: www.harmankuntokeskus.fi

Ylihärmän Yrittäjänaisten hallitus järjestäytyneenä keväisissä tunnelmissa: vasemmalta Vuokko Kujanpää, Tellervo Holm, Marja Sillanpää, Riitta Haapamäki, Elisa Haukkala, Marketta Kangas, AnnaLiisa Mäki-Haapoja, Johanna Ratia ja Anneli Takala. Joukosta puuttuu Paula Takala.

27

KENTÄN KUULUMISIA

Lapin yrittäjänaisilta rahaputket poikki!

Lapin yrittäjänaisten yhteistapaaminen ”Kevättä Rinnoissa” pidettiin Luostolla tammikuun lopussa. Tapahtuman teemana oli suullinen viestintä ja esiintymistaito.

Kouluttajina toimivat Yrittäjänaisten toimitusjohtaja Heli Järvinen ja Sodankylän yrittäjänaisten puheenjohtaja MarjaLeena Magga.

Räväkkää ilmaisua suosivat Lapin naiset päättivät tukea omalta osaltaan Yrittäjänaisten Keskusliiton pyrkimystä perhevapaakulujen jakamiseksi laajalta pohjalta. ”Vauvoja ei makseta!”, kuuluu yhteinen julkilausuma. Rahaputket ovat poikki siksi aikaa, kunnes asia saadaan ratkaistua. Keskusliitto tekee asiasta kansalaisaloitteen kesän jälkeen, kun nimiä voidaan kerätä netin kautta. Kansalaisaloitteen edellytyksenä on 50 000 äänioikeutettua.

Lappi

Te k s t i Ta r j a L a k ka l a Ku v a Ta r j a Ka r j a l a i ne n , S o m p io - l e ht i

Lapin yrittäjänaisilta ei enää heru rahaa epätasa-arvoisiin vanhemmuudenkustannuksiin.

Painoalan yrittäjästä vuoden yrittäjänainen Rauma Te k s t i Ha n ne l e Mä n n i s t ö j a R i i t t a Po r k ka Kuva Hannele Männistö

Riitta Porkka Rauman Offsetpaino Oy:stä kukitettiin maaliskuussa vuoden 2012 Rauman yrittäjänaiseksi.

28

Rauman Offsetpaino Oy:n vetäjä Riitta Porkka on Rauman vuoden 2012 yrittäjänainen. Hän sai alkusysäyksen painoalalle työskenneltyään Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnassa, joka omisti pikapainon. Raumalle muutettuaan hän huomasi, että sieltä puuttui pikapaino ja hän päätti perustaa sellaisen. Vuosi oli 1978 ja Rauman Offsetpaino oli syntynyt.

Rauman Offsetpaino työllistää täysipäiväisesti neljä henkilöä. Kaikki naisia.

Porkka kertoo arvostavansa henkilökuntansa rautaista ammattitaitoa, kokemusta ja monipuolisuutta. Vuonna 2010 Porkka koki suuren henkilökohtaisen menetyksen. Tällöin hän tarvitsi paljon tukea työelämässäkin ja tällöin hän huomasi, että henkilökunnalla on myös sydän paikallaan. Vaihtelua arkeen tuovat työharjoittelijat. Heistä moni on myöhemmin innostunut ryhtymään itsekin yrittäjäksi.

Rauman Offsetpaino on kulkenut aina kehityksen eturintamassa. Tätä kuvaa esi-

merkiksi se, että digitaalipainotekniikka uusittiin täysin vuonna 2010. Tekniikassa hyödynnetään myös automaatiota.

Vuonna 2002 Porkka teki osakassopimuksen lastensa Jarin ja Merin kanssa.

Näin heistä tuli myös hallituksen jäseniä ja tätä kautta he seuraavat yrityksen toimintaa ja auttavat strategisten linjausten luonnissa. Yrityksen ohjakset säilyivät yhä Porkan käsissä.

Aktiivinen yrittäjänainen on ollut mukana monien yhdistysten hallituksissa ja nykyään on Rauman Yrittäjät-säätiön hallituksen puheenjohtaja ja sen valtuuskunnan jäsen. Myös teatteri on lähellä Porkan sydäntä. Yrittäjänaisten Aslak on ollut yrittäjänaisesta mukava kokemus ja hän suosittelee osallistumista muillekin.

Hän sanoo Aslakin aikana olevan oiva tilaisuus pysähtyä pohtimaan perusasioita, kuten terveellisen ruokavalion ja liikunnan merkitystä työhyvinvointiin ja yleiseen jaksamiseen.

KENTÄN KUULUMISIA

Puutarha-alan kilpailu on kovaa Oulu Te k s t i j a k u v a E l l a Ka r t t i mo

Oulun seudun yrittäjänaiset valitsi vuoden yrittäjänaiseksi puutarhuri ja hortonomi Tuire Mankisen. Hän sanoo isojen ketjujen kiristävän alan kilpailua, kun kotipuutarhuri voi ostaa kesäkukkansa myös rauta- tai lähikaupasta.

Mankinen on luotsannut Aleniuksen puutarhaa liki 20 vuotta. Puutarhan perusti 1930-luvulla Otto Edward Alenius.

Kesätöissä tutuksi tullut puutarha siirtyi juuri puutarhuriksi valmistuneen Tuire Mankisen omistukseen vuonna 1993.

Alkuaikoina puutarhasta yksin vastannut yrittäjä on kehittänyt ja kasvattanut yritystään tavoitteellisesti tasaiseen tahtiin. Vanhoja tiloja on kunnostettu, uutta rakennettu sekä kasvi- ja puutarhatarvikevalikoimaa laajennettu. Myös aviomies työskentelee nykyisin perheyrityksessä, joka antaa työtä viidelle vakituiselle työntekijälle.

Parissakymmenessä vuodessa puutarha-ala on kehittynyt paljon.

– Alkuvuosina pihasuunnittelu oli vähäistä, kun nykyisin se on lähes poikkeuksetta osa uusien talojen rakentamista. Aiemmin hankittiin yhdet kesäkukat, mutta nyt pihoista löytävät paikkansa kevät-, kesä- ja syyskukat, Mankinen kuvaa.

Hän uskoo, että eurooppalainen koristelukulttuuri on löytämässä paikkansa myös Suomessa, jossa on perinteisesti harrastettu enemmän tarveviljelyä. – Pihoista ja puutarhoista on tullut osa sisustusta, kodin kesäisiä olohuoneita.

Mankinen on hakenut koko yrittäjän taipaleensa ajan tietoa ja koulutusta oman ammattitaidon sekä liiketoiminnan ja yrityksen kehittämiseen, viimeksi yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon kautta. Hän on ollut Oulun seudun yrittäjänaisten jäsen kymmenisen vuotta.

Vuoden yrittäjänaiseksi Oulussa seppelöity Tuire Mankinen pitää kausiluonteisuutta puutarhayrittämisen haasteena.

29

KENTÄN KUULUMISIA

lä-Kainuu Y Teatteriesitys työstettiin ”rohkeasti rinnakkain” Te k s t i M i n na V i k ho l m Kuva Alpo Mannermaa

Yrittäjänaisten valtakunnallisen teeman mukaan 27 yläkainuulaista yrittäjänaista lähti työstämään viime syksynä Rakkaudentunnustus Isänmaalle -esitystä, joka on kiitos ja kunnianosoitus sota-ajan naisille.

Halusimme tuoda esille viime sotiemme ajan naisten uskomattoman urheuden ja vahvuuden sekä muistuttaa suomalaisten naisten tärkeästä osuudesta maamme itsenäisyyden säilyttämisessä. Sota-ajan naiset toimivat rohkeana rinnakkain, sillä niin maaseudulla kuin kaupungeissakin he huolehtivat monista miesten töistä.

Rakkaudentunnustus Isänmaalle -esityksen ensinäytös tapahtui Kainuun maakunnallisen veteraanijuhlan yhteydessä talvisodan syttymispäivänä 30. marraskuuta viime vuonna teatteri Retikassa Suomussalmella. Me yrittäjänaiset saimme kunnian esiintyä täysille katsomoille neljässä näytöksessä ja saamamme palaute ja kiitos olivat niin runsasta, että järjestimme tämän vuoden tammikuussa vielä kolme lisäesitystä. Myös tuolloin näytökset olivat loppuunmyytyjä ja yhteensä esityksemme näki yli 1 400 katsojaa!

Rakkaudentunnustus isänmaalle -esitys on syvä kunnianosoitus sota-ajan naisille. Esiintyjiä vasemmalta Päivi Sainio Rohner, Ritva Huttunen, Rauni Kela ja Satu Heikkinen. Etualalla Minna Vikholm.

Esityksen harjoittelu ja teatterin lavalla olo, oli meille amatööreille todella upea kokemus. Vahvat tunteet ja sitoutuminen olivat pelissä ja saimme jälleen kerran todeta, että yhdessä tekemällä voimme saada aikaan jotain niin mahtavaa. Onnistuimme tavoitteessamme olla kunni-

anosoituksen ja aivan uskomattoman runsaan kiitoksen välittäjinä sota-ajan urheille naisille, vaikka suuri osa näistä aikansa todellisista yrittäjänaisista on jo poistunut keskuudestamme. Halusimme muistaa ja kunnioittaa heitä ja vielä jäljellä olevia veteraaninaisia. He ovat sen ansainneet.

Yrittäjänaiset Budapestissa 13.–16.9.

Matkan hinta 790,-/matkustaja Hinta sis. lennot Helsingistä, kuljetukset perillä, majoitus ydinkeskustassa Ibis Budapest Centrumissa kahden hengen huoneissa, aamiaiset ja 3 lounasta, kuljetukset, suomenkielisen oppaan palvelut, sekä runsaasti ohjelmaa: yrittäjänaistapaamisia, vierailu Suomen suurlähetystössä, salonkikonsertti suomalaisen taidegalleristin salongissa, käynti kuuluisassa Gellert-kylpylässä, kaupunkikiertoajelu, Tonavan iltaristeily.

Matkan voi vähentää yrityksen verotuksessa.

Lue lisää www.matka-agentit.fi/matkakalenteri ja ilmoittaudu heti mukaan – paikkoja rajoitetusti

Matka agentit Makusi mukaan maailmalle

• HELSINKI • JOENSUU • PORVOO • TURKU • VAPAA-AJAN MATKAT puh. 010 321 2800 • LIIKEMATKAT puh. 010 321 2820

30 30

www.matka-agentit.fi Puhelut 8,28 snt/puh + lankaverkosta 5,95 snt/min, matkapuhelimesta + 17,04 snt/min (+ alv).

KENTÄN KUULUMISIA

Ideanikkari valittiin Äreeksi Ämmäksi Te k s t i j a k u v a J u h a n i Mustonen, Ylä-Kainuu

Tahtonainen, joka kulkee jalat maassa, pää pilvissä, välittää ympärilleen positiivista ämmäenergiaa. Nainen, jolla sydän paikallaan! Jalo toiminta oman jäsenistön puolesta.

Tässä muutamia kriteereitä, joiden perusteella Ylä-Kainuun Yrittäjänaiset valitsee vuoden Äreen Ämmän. Nyt kun valintaa tehtiin toista kertaa, oli Minna Vikholmin valinta yksimielinen.

Palkittu ”ämmä” uskoo valinnan kohdistuneen häneen tapahtumien ideoinnin ansiosta. Hänen ajatuksistaan ovat syntyneet Ämmät äreenä -tapahtuma ja Biisipeijjaiset sekä tuoreimpana Rakkaudentunnustus isänmaalle -esitys.

- Naiset on saatu liikkeelle ja meiltä on Äreeksi Ämmäksi valittu Minna Vikholm löytynyt kerta kerran jälkeen upea naisporukka, Minna Vikholm kiittelee. kehottaa ostamaan oman kunnan Hän on tyytyväinen, että homma on kaupoista ja käyttämään oman kunnan lähtenyt liikkeelle tavallisesta porukalla palveluita. Siten palvelut säilyvät.

Ylä-Kainuu tekemisestä, arjessa laulamisesta. On saatu aikaan iloista meininkiä, mutta myös vakavampaa kuten viimeisin esitys, joka uusittiin tammikuussa.

Yrittäjä saa arjelle vastapainoa kulttuuriharrastuksesta. Voisi kuvitella, että tällaisen ihmisen pitäisi olla kokonaan toisella uralla kuin fysikaalisen hoitolaitoksen yrittäjänä. Kuitenkin hän sanoo pitävänsä työstään ja sata lasissa tehdään töitä.

- Nykyinen elämäntilanne on minulla hyvä. Lapset ovat jo isoja, omaa aikaa jää enemmän, hän selvittää.

Minna Vikholm on toiminut yrittäjänä samassa paikassa kohta 20 vuotta. Vikholmit tulivat paluumuuttajina Suomussalmelle vuonna 1992. Hän korostaa yhteisöllisyyttä niin kuin urheiluseurassa. Yhteen hiileen puhaltamalla moni asia onnistuu.

31

! i s a j u t e a j a , n e n i a n ä j ä Yritt

ellisia jänaisten taloud tä it yr aa aj ka jo ustavaa nen etujärjestö, ittämistä kann lli yr na ä un tä is ak lt ed va ka Keskusliitto on asiantuntija, jo isyrittäjyyden Yrittäjänaisten na on Se a. uj lisia et nissa. ja yhteiskunnal jestö, johon Euroopan unio ja sa es om näinen kattojär Su se it oa n ek nt jie se tä it ök yr päät nais omme ajamaan smaiden suurin ukaan verkosto oi m hj le Po Tu . on ta o ut tt n ka nnanotto.

Keskuslii allisyhdistykse jäsenyys on ka ik – pa fi Yrittäjänaisten t.

80 se i ai lik an ä 6 000 jäsent a www.yrittaj kuuluu jo noin neksi osoitteess se jä ksista: si se it a ka klik valvonnan tulo n u ed ä ej omia etujasi ja kk er Esim n

: kärkitavoitteet Edunvalvonnann tasaaminen laajalta veropohjalta luje • Perhevapaaku parantaminen sosiaaliturvan en st ai en än äj itt • Yr sten kehittämin imintaedellyty to en is äm itt • Yr

ataa aakuluista korv • Osa perhevap le ol yrittäjän puolis • Leskeneläke isyrittäjälaina • Finnveran na

fi . t e s i a n a j a t t i r www.y

ROHKEASTI RINNAKKAIN YRITTÄJÄNAISET 65 v.