Yrittäjänainen 1/2012

1/2012

YRITTÄJÄNAISTEN JÄSENLEHTI 7€

Perhevapaakulut ovat kuuma peruna ss. 16–19

Nuoria naisia on rohkaistava yrittäjiksi s. 8

2

Kuva Martti Laakkonen

PÄÄKIRJOITUS

YRITTÄJÄnainen TOIMITUS Yrittäjänaisten Keskusliitto ry Kaisaniemenkatu 1 B a 74 00100 Helsinki Puh. 09 684 4140 Faksi 09 6844 1450 www.yrittajanaiset.fi

PÄÄTOIMITTAJA Heli Järvinen heli.jarvinen@yrittajanaiset.fi TOIMITUSSIHTEERI Juttuvinkit ja valmis aineisto Marjukka Parmes marjukka.parmes@yrittajanaiset.fi TOIMITUSNEUVOSTO Seija Estlander Heli Järvinen Marjukka Parmes Johanna Ratia Anne Sjögren Raija Tuominen TOIMITTAJA Seija Estlander Viestintätoimisto Estlander viestintatoimisto.estlander@ kolumbus.fi TAITTO Sinikka Jönsson Vinttikonttori Oy sinikka.jonsson@vinttikonttori.fi ILMOITUSVARAUKSET Mrkkinointi Tuuli T:mi Puh. 040 824 3820 raija.kivinen@markkinointituuli.net Pasi Pekkonen Puh. 050 546 6940 pasi.pekkonen@saimaalehti.fi MEDIAKORTTI www.yrittajanaiset.fi KIRJAPAINO Punamusta Oy ISSN 0356-5254 JAKELU 8 000 kappaletta jäsenistölle, päättäjille, yhteistyökumppaneille ja sidosryhmille Yrittäjänaisten Keskusliitto YNKL on valtakunnallinen etujärjestö, joka ajaa yrittäjänaisten taloudellisia ja yhteiskunnallisia etuja.

Yrittäjänainen-lehti ilmestyy neljästi vuonna 2012.

Ilmestymispäivät ovat 6.2., 11.5., 14.9. ja 16.11.

Palvelulla pärjää pitkälle Palvelun ja palvelujen tarjoaminen ovat avainasemassa tilanteessa, jossa väestö ikääntyyhuoltosuhde heikkenee ja samaan aikaan ihmisten elinikä kasvaa. Tämän seurauksena etenkin sosiaali- ja hyvinvointipalvelujen käyttäjämäärät kasvavat samaan aikaan, kun kunnat ja valtio joutuvat sopeuttamaan toimintojaan velkataakan vähentämiseksi. Samaan aikaan työmarkkinoilta lähtee joka kuukausi yli 2 000 työntekijää enemmän pois, kuin mitä tulee tilalle!

Yhtälö kuulostaa vaikealta, mutta siihen on olemassa myös vastaus: yrittäjät pystyvät tarjoamaan erilaisia palveluja joustavasti ja räätälöitynä kunkin asiakkaan tarpeeseen. Hyvinvointipalvelujen tarjoaminen onkin yrittäjille tuhannen taalan paikka, jota ei kannata jättää hyödyntämättä, mikäli haluamme tarjota vanhuksillemme hyvän hoidon ja riittävästi välittäviä käsiä.

Siksi hallituksen kannattaisi miettiä vielä kertaalleen suunnitelmansa kotitalousvähennyksen pienentämisestä 3 000 eurosta 2 000 euroon aikuista kohden. Tavoitellut säästöt saataisiin yhtä hyvin kokoon, jos maksimisumma pidettäisiin ennallaan, mutta jos remontteihin tarkoitettua vähennystä kohdistettaisiin energiatehokkuutta parantaviin tai uusiutuvaa energiaa hyödyntäviin remontteihin sen sijaan, että sitä saa nyt myös parketin tai tapetin vaihtoon.

Näin kotitalousvähennyksellä turvattaisiin, että tavoitteemme sekä ilmaston että vanhenevan väestön suhteen täyttyisivät, ja samalla harmaan talouden torjuminen saisi jatkoa hyväksi havaitulla keinolla. Kotitalousvähennyksen säilyttämisellä turvattaisiin syntyneiden kotitalousja hoiva-alojen työmahdollisuudet, jotka ovat tuoneet töitä sadoille naisille ympäri maata.

Kotitalousvähennyksen pienentämisen lisäksi yrittäjänaisilla on haasteena vanhempainvapaiden kulut. Haminalainen apteekkari Marja-Leena Elovaara ja porilainen kampaamoalan yrittäjä Maarit Lampivuori-Kangasniemi havainnoivat euron tarkasti, paljonko yhteiset lapsemme ovat tulleet heille maksamaan ja millaisia ongelmia työntekijöiden äitiyslomista on aiheutunut.

Me vaadimme, että vanhempainvapaiden kustannusten tasaisempi jako ratkaistaan jatkossa eduskunnassa. Kun asiaa on tähän asti pyöritelty miesten tupo-pöydissä ilman ainuttakaan konkreettista ratkaisuehdotusta, pitää asia saadaan sosiaalipoliittisena kysymyksenä eduskuntaan, jossa on ratkaistu niin päiväkoti- kuin koulutuskysymyksetkin.

Nuori yrittäjänainen Henna Ovaskainen muistuttaa meitä kaikkia siitä, että yrittäjyyden haasteiden keskellä meidän on muistettava varata aikaa muulle elämälle. Muistakaa lähimmäisiänne, terveyttänne ja jaksamistanne. Liikkukaa, syökää, nukkukaa ja naurakaa. Nyt talven vihdoin tultua tarttukaa vaikka retkiluistimiin, sillä mahtavan luonnon keskellä asioiden mittasuhteet ja elämän tärkeysjärjestys palautuvat mieleen.

Heli Järvinen toimitusjohtaja Yrittäjänaisten Keskusliitto PS. Nauttikaa myös lehtemme uudistuneesta ja entistä raikkaammasta ilmeestä, josta vastaa jäsenemme Sinikka Jönsson. Tästä eteenpäin lehtemme löytyy myös netistä näköislehtenä.

3

1/2012

YRITTÄJÄnainen 1/2012

Tässä numerossa

Pääkirjoitus Heli Järvinen 3

YRITTÄJÄ

NAISTEN

JÄSENLEH

TI

Perhevapaakulut ovat kuuma peruna s.

16–19

Nuoria naisia on rohkaistav yrittäjiksi s. 8 a

Kannessa Henna Ovaskainen Kuva: Mikaela Löfroth

Puheenjohtajan terveiset Kaarina Jokinen 5 Tästä vielä puhutaan 7 Nuori yrittäjänainen Henna Ovaskainen 8 Nuoria naisia on rohkaistava yrittäjiksi

Kansainvälisiä kontakteja 10 Menestystarina Leena Väärälä 12 Pitkänlinjan yrittäjä ja tahtonainen

Yrittäminen Naistenvaatteita kolmessa polvessa 14 Uutisia Tampere, Vantaa 15 Perhevapaakulut – kuuma peruna 16–19

Menestystarina s. 12

Arkielämää Heli Niemi, torvi putkessa 20 Vieras mies Matti Vanhanen, kyllä kasvoilla on väliä 21 Talouskatsaus Petri Malinen, uusi vuosi ja uudet kujeet? 22 Vaikuttajan kynästä Anne-Mari Virolainen 23 Naisyrittäjyys, nice job!

Puheenjohtajakierros Mirja Nevala 24 Loimaa tuplasi jäsenmäärän

Paikallistoimintaa Tuula Uitto 25

Sotkamon Yrittäjänaiset mukana koko kylän elämässä

Kentän kuulumisia 26–31

Perhevapaakulut – kuuma peruna ss. 16–19

Kentän kuulumisia

sivulta 26

4

Teemat:

Yhteiskuntavaikuttaminen Terveys ja kauneus

Kuva Emma Laakkonen

PUHEENJOHTAJAN TERVEISET

”Onnistunut jäsenhankinta vaatii toiminnan kehittämistä.”

Yrittäjänaiset sykkivät Suomelle – sykkiikö Suomi samaan tahtiin?

Suomi siirtyi uuteen vuoteen keskellä presidentinvaalihulinaa ja syksyä kohti mentäessä kuntavaalit valtaavat otsikot, siis tuplavaalivuosi Suomessa.

Kuinka ehdokkaat ottavat huomioon yrittäjät, ja miten vaalit vaikuttavat yrittäjien elämään? Omien huomioideni mukaan presidenttiehdokkaat eivät ole tuoneet yrittäjyyttä juurikaan esille, ja kunnallispolitiikkaan tutustuneena pelkään pahoin, että kuntapalvelurakenneuudistus tulee olemaan pahanmakuinen luu kaluttavaksi kunnallisvaaliehdokkaiden vaalikamppailussa.

Yrittäjänaisten Keskusliitto viettää tänä vuonna toimintansa 65-vuotisjuhlavuotta, ja se näkyy kaikissa liiton järjestämissä tapahtumissa. Jäsenet - niin nuoret yrittäjät kuin nuoret ylipäätään - saavat erikoishuomionsa, kuten joka vuosi, mutta hieman juhlavammin maustein.

Muutaman viime vuoden aikana toteutetut paikallis- ja alueyhdistysten telemarkkinointijäsenhankintakampanjat ovat yllättäneet epäilevät tuomaatkin yli odotusten – ja tämä on hyvä! Mutta eivät yhdistykset, emmekä mekään liittona, voi jäädä paistattelemaan onnemme kukkuloille, sillä lisääntynyt jäsenmäärä nostaa myös toimijoiden rimaa korkeammalle. ”No pennies from heaven” - siis pennoset eivät tipu taivaasta.

On hyvä muistaa, että keskusliitto ponnistelee jatkuvasti pitääkseen taloutensa kurissa, semminkin, että se satsaa erityisesti tänä vuonna rahaa suoraan jäsenistönsä toimintaedellytysten parantamiseksi. Siksi haluan nostattaa yrittäjänaisissa yhteisvastuullisuutta, ja pyydän teitä olemaan aktiivisia ja tarttumaan

Yrittäjänainen-lehden tarkkaan kohdennettuun ja laajalevikkiseen ilmoitusmahdollisuuteen. Ilmoitus omassa lehdessä on hyvä yrityksen markkinointipanos ja erityisesti vahva kannanotto oman asian puolesta.

Olen aikaisemminkin ottanut kantaa ja ollut huolissani valtion kassavajeen paikkaamisesta energiaveropainotteisella politiikalla. Vaikka kuinka idealistisesti ajatellaan, että raskas tavara- ja henkilöliikenne lisääntyvästi siirtyisivät rautapyörille, niin se ei koskaan Suomen kaltaisessa maassa tule turvaamaan koko maata kattavaa kuljetus- ja kulkemistarvetta. Me tarvitsemme kumipyöriä, että Suomi pelaa!

Oli todella huolestuttavaa saada viimeiset luvut Suomen kansantalouden tilasta. Suomen vaihtotase tullee jäämään tänä vuonna alijäämäiseksi ensi kertaa sitten 1990-luvun alun. Surullista on myös lukea Suomen Pankin tiedoista, että kotimaiset suursijoitusinstituutiot eivät sijoita juurikaan oman maan kohteisiin, ja tämä kurjistuttaa osaltaan vaihtotasetta. Ja kurjien tietojen summaaminen jatkuu vielä sillä, että yritysten konkurssien määrä kasvoi viidellä prosentilla tammi-marraskuussa 2011.

Synkän yksinpuheluni päätökseksi sanon nyt myös jotain myönteistä. Matkailualalle vuodenvaihde on ollut positiivinen, sillä matkailu sai mukavan tulolisän satojentuhansien venäläisturistien invaasiosta. Suomessa vieraili vuodenvaihteessa arviolta 350 000 venäläisturistia, ja joillekin suomalaisyrityksille he ovat suoranainen elinehto. Myös palaute venäläisturisteilta täällä vietetystä ajasta on ollut hyvin positiivista.

Hyvää alkanutta vuotta 2012 ROHKEASTI RINNAKKAIN - Yrittäjänaiset vuodesta 1947

Kaarina Jokinen

5

Sain ansioni mukaan. ”Eihän yrittäjäksi ryhtyminen ollut jälkikäteen ajatellen mikään yllätys, isän ja isoäidin myötä yrittäjyys on kulkenut meillä suvussa. Kuitenkin vaati parikin ennustamatonta sattumaa, että päädyin perustamaan yhden naisen tilitoimiston. Nyt kun olemme kasvaneet kymmenen loistoihmisen joukkueeksi ja naisyrittäjille pitämäni Kuittikoulu on muodostunut suoranaiseksi hitiksi, niin voin katsoa ylpeänä peiliin: hyvää työtä! Muutenkin meillä Suomessa ollaan turhan ujoja palkitsemaan ja ottamaan vastaan tunnustusta hyvästä työstä. Elikossa syödään yhteisiä maanantailounaita, annetaan lisälomaa pitkistä työsuhteista ja parhaassa tapauksessa on jopa nostettu osakkaaksi.

Keskuskauppakamarin ansiomerkki sopii arvokkaana symbolina loistavasti muiden palkitsemistapojen joukkoon – itse pidän merkkiä näkyvästi esillä joka itsenäisyyspäivänä, usein arkenakin.”

Elina Witt, Eliko Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja, Naisyrittäjyyskeskus ry:n perustaja, hopeinen ansiomerkki vuonna 2011. Toiminut tiettävästi maailman ainoana

naispuolisena

golfklubin

Kira Gluschkoff kuvasi Keskuskauppakamarin vuoden 2011 muotokuvasarjan

kapteenina.

6

Hae vähintään 10 vuotta palvelleelle työntekijällesi arvokkaaksi tunnustukseksi Keskuskauppakamarin ansiomerkki.

Haku- ja käyttöohjeet: www.ansiomerkit.fi p. (09) 4242 6200

KESKUSKAUPPAKAMARI

TÄSTÄ VIELÄ PUHUTAAN Te k s t i S e i j a E s t l a nde r

Yrittäjänaisten hallitus järjestäytyi YNKL:n hallitus järjestäytyi tammikuussa Helsingissä. Järjestäytymiskokous valitsi hallituksen uusiksi varapuheenjohtajiksi Seija Estlanderin ja Paula Kajavan. Lisäksi hallitus valitsi työrukkasikseen työvaliokunnan ja kolme toimikuntaa.

Innostuneessa hengessä pidetty kokous vahvisti työvaliokunnan jäseniksi puheenjohtaja Kaarina Jokisen, uudet varapuheenjohtajat sekä Anne Auramon ja Johanna Ratian. Lisäksi hallitus valitsi juhla-, tiedotus- ja perhevapaatoimikunnan.

Juhlatoimikunnan jäseniä ovat Eija Känsälä, Anna-Liisa Lappalainen, Sirpa PiiKeinonen, Raili Viljanen ja Anne Väre.

Tiedotustoimikuntaan kuuluvat Seija Estlander, Heli Järvinen, Marjukka Parmes, Johanna Ratia, Anne Sjögren ja Raija Tuominen. Perhevapaatoimikunnassa

työskentelevät Anne Auramo, Seija Estlander, Kerttu Helynen, Paula Kajava ja Tiina Kousa. Lisäksi työryhmä konsultoi Sirpa Pii-Keinosta.

Tilaisuude tasokkaita puhujia olivat Varman markkinointipäällikkö Jussi Peltonen, europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen ja yrittäjä Miariikka Heikkinen.

Peltonen selvitti hallitukselle Varman palveluja ja korosti YEL-työtulon merkitystä yrittäjän sosiaaliturvan perustana. Heikkinen valotti puolestaan hallituksen jäsenen roolia, tehtäviä ja vastuita. Hän teroitti järjestön edun ohittavan aina oman edun.

Brysselin kuulumisista kertonut Pietikäinen pohti yhdessä hallituksen kanssa sitä, tukeeko EU naisyrittäjyyttä. Hän kertoi EU:ssa olevan paraikaa vireillä muutamia naisten yrittämistä liippavia aloitteita.

Tuula Uitto-Korhonen kirjoitti kirjan Sotkamossa toimiva yrittäjä-toimittaja Tuula Uitto-Korhonen on julkaissut kirjan Tarinoita naisyrittäjyydestä. Kirjan tekstit perustuvat vuosina 2010 - 2011 tehtyihin yrittäjänaisten haastatteluihin sekä vaikuttajien kirjoituksiin naisyrittäjyyden puolesta.

Yrittäjä-toimittaja Tuula Uitto-Korhonen julkisti äskettäin kirjan Tarinoita naisyrittäjyydestä. Hän toivoo, että kirja rohkaisisi naisia yrittäjiksi.

Vanhemmuuden kustannukset ratkaistava eduskunnassa Yrittäjänaisten Keskusliitto vaatii vanhemmuuden kustannusten siirtämistä tupo-pöydistä eduskuntaan perhe- ja sosiaalipoliittisena kysymyksenä.

- Niin kauan kuin vanhemmuuden kustannuksista päätetään tupo-pöydässä, asia ei näytä liikahtavan milliäkään, sillä Elinkeinoelämän keskusliittoa ja miesvaltaisia aloja edustavia ammattijärjestöjä asia ei kiinnosta, moittii toimitusjohtaja Heli Järvinen. -Tänä syksynäkin ongelma oli esillä, mutta asian ratkaisusta ei tehty edes esitystä.

Vanhemmuuden kustannusten jaon tarkistaminen on kirjattu jo kolmeen tuoreimpaan hallitusohjelmaan. Tämänkertaisessa ohjelmassa on tavoitteena ”arvioida ansioperusteisen perhevapaajärjestelmän rahoituksen kehittämisvaihtoehdot” ja toteuttaa lainsäädäntöuudistukset, kun rahoitukset on sovittu.

-Viime kaudella toimittiin tismalleen samoin, eikä työryhmä päässyt edes yksimielisyyteen esityksestä. Eli taas hakkaamme neljä vuotta päätä seinään ja maksatamme yhteiskunnan vauvat naisyrittäjillä ja naisia paljon työllistävillä yrittäjillä. Yrittäjänaiset saavat maksaa siis yli kymppitonnin tämän maan yhteisistä vauvoista ja tulevista veronmaksajista, muistuttaa puheenjohtaja Kaarina Jokinen.

Mikaela Löfroth menestyi kansainvälisessä valokuvakilpailussa

- Maksunaisen viitta ei meille enää käy ja siksi kysymys on nyt vaihdettava tupo-pöydästä perhe- ja sosiaalipolitiikkaan, jotta eduskunnalla on valta päättää asiasta, kuten se on päättänyt aikoinaan päiväkoti-, neuvola- ja koulujärjestelmästä, Jokinen painottaa.

Valokuvaaja Mikaela Löfroth menestyi loistavasti viime vuoden lopussa järjestetyssä arvostetussa International Loupe Awards 2011 -kilpailussa.

- Suomella ei ole totta vieköön varaa sivuuttaa naisten työpanosta tässä globalisaation ja rakennemuutoksen myllyttämässä maailmassa.

Nuorten naisten on saatava valmistuttuaan pysyviä työpaikkoja ja naisten yritysten on korkea aika kasvaa, kansainvälistyä ja työllistää.

Lisätietoja: www.yrittajanaiset.fi

Mikaela Löfrothin poika ja karvahattu -kuva noteerattiin arvostetussa kansainvälisessä valokuvakilpailussa hopeakuvien joukkoon.

7

Nuoria naisia on rohkaistava yrittäjiksi Te k s t i S e i j a E s t l a nde r Kuva Mikaela Löfroth

Nuoria naisia on rohkaistava enemmän yrittäjiksi, sillä alkurahoituksen saaminen voi olla nuorelle vaikeata ja epäonnistuminen ja riskinotto pelottavat. Näin sanoo toimitusjohtaja Henna Ovaskainen (33) Leastore Oy:stä.

Ovaskainen itse ryhtyi verkkokauppiaaksi liki kuusi vuotta sitten ja aluksi yrittäminen tapahtui harrastuspohjalta palkkatyön ohessa. Hänen tuolloinen yhtiökumppaninsa oli verkkomarkkinoinnin ammattilainen ja Ovaskainen vahvisti firman muskeleita englannin kielellä suoritetulla kansainvälisen kaupan tradenomin tutkinnollaan.

– Emme sitoneet yritykseen aluksi suuria pääomia ja osaamisemme tukivat toisiaan. Verkkokaupan etuna on myös se, ettei toiminta ole aikaan ja paikkaan sidottua, hän toteaa.

Tänään Leastoren palettiin kuuluvat naisten ekologiset ja kestävän kehityksen mukaiset hygienia- ja hyvinvointituotteet, joita myydään sekä kotimaahan että ulkomaille.

Esimerkkejä tarvitaan Ovaskainen toimii aktiivisesti Hämeenlinnan Seudun Yrittäjänaisten yhdistyksessä ja hän on ollut mukana myös hallituksessa tiedottajana. Hänen mielestään aloittelevat yrittäjät tarvitsevat esimerkeikseen jalat maassa seisovia paikallisia yrittäjänaisia, eikä niinkään suitsutuksessa kylpeviä julkisuuden suosikkeja, jotka jäävät reaalimaailmalle etäisiksi.

Yrittäjänaisten Keskusliiton paikallisyhdistysten roolia nuorten naisten tukiverkostona voitaisiin hänen mielestään myös kasvattaa. Yksi keino voisi olla mentoroinnin istuttaminen paikalliseen toimintaan.

– Yrittäjyyteen kasvattaminen ja yrittäjäasenteen levittäminen ovat tärkeitä me-

8

nestystekijöitä, sillä sisäisen yrittäjyyden yleistyminen voi poikia yrityksille jatkajan. Lisäksi yrittäjät voisivat ottaa yrittäjäasenteella toimivia työntekijöitä osakkaikseen ja edistää näin yritysten kilpailukykyä, hän pohtii.

Vanhemmuudenvapaakulujen maksattaminen äidin työnantajalla on Ovaskaisesta iso riski naisvaltaisilla aloilla ja hän tuumaa joskus miettineensä nuorta naista työhön haastatellessaan, että mitenkäs suu sitten pantaisiin, jos työntekijä ilmoittaisi kuukauden kuluttua olevansa raskaana.

– Etenkin nuoret isät osallistuvat tänään enemmän kodin- ja lastenhoitoon, joten tasa-arvon kannalta on käsittämätöntä, ettei vanhemmuudenvapaakuluja saada jaettua Suomessa laajalta veropohjalta.

Muutoksen paikka Ovaskainen teki viime keväänä firmassaan melkoisen suunnanmuutoksen, kun hän myi suuren osan yrityksen osakkeista vanhemmilleen. Niinpä hän on nyt yrityksen toimitusjohtaja ja vanhemmat pyörittävät Tampereen Pispalasta käsin toiminnan operatiivista puolta.

Selkeyttävä päätös perustui pitkälti siihen, että yrittäjän työviikot olivat venähtäneet satatuntisiksi.

– Olen nyt jälkikäteen huomannut, että aloin olla totaalisen väsynyt ja siksi vastuunjako perheen kesken oli oikea ratkaisu. Yrittäjänurani positiiviselle puolelle lasken sen, että olen rohkaistunut riskinottamisessa ja kasvattanut yrittäjäntaitojani.

– Tällä hetkellä käyn kuitenkin itseni kanssa painia siitä, etten ole omasta mielestäni viime aikoina uudistunut yrittäjänä samoin kuin ennen. Mutta, kuten työterveyshoitaja keväällä ehdotti, keskityn nyt tekemään vain niitä asioita, jotka tuntuvat minusta hyvältä.

– Toisaalta olen tyytyväinen siihen, että pystyin vielä itse päättämään ja hölläämään työtahtia ja että olen yhä fyysisesti ja henkisesti terve, hän summaa.

Verkkokauppa vetää Ovaskainen uskoo verkkokaupan suosion kasvuun, sillä ihmiset tottuvat koko ajan tietotekniikan käyttöön. Nettibisneksiin mielivän yrittäjän kannattaa hänen mielestään panostaa hyvin toimivaan tekniikkaan ja logistiikkaan.

Kivijalkakauppaa ja verkkomyymälää hän ei suostu asettamaan vastakkain, sillä ne täydentävät toisiaan.

– Monet kivijalkamyymälät tarjoavat myös tänään tuotteitaan verkossa ja on aivan turha luulla, että kaikki siirtyisivät nettiin.

Oman elämänsä plussiksi Ovaskainen nostaa tavallisen elämän avopuolisonsa Antti Hännisen rinnalla. Hän on ammatiltaan muusikko ja vetää Cardiant-bändiä. Uutta nostetta parivaljakon elämään antaa viime syksynä ostettu rintamamiestalo Hämeenlinnan kantakaupungista.

Tulevaisuuteen nuori nainen tähyää valoisalla mielellä ja hän sanoo selvää kipinöintiä äänessään edistävänsä aina omassa elämässään yrittämistä ja yrittäjähenkisyyttä. Ja jos Ovaskainen saisi tilaisuuden keskustella tovin kenen kanssa tahansa, hän valitsisi juttuseurakseen burmalaisen Aung San Suu Kyin.

– Tuo rohkea nainen on omistanut suuren osan elämästään mielipiteen- ja sananvapauden taistelulle ja tästä syystä hän on olut valmis olemaan vuosia vangittuna.

Lisätietoja: www.leastore.fi

NUORI YRITTÄJÄNAINEN

Yrittäjyyskasvatus ja yrittäjäasenteen levittäminen ovat tärkeitä menestystekijöitä.

Henna Ovaskainen innostaa yrittämisestä kiinnostuneita nuoria naisia pistämään tuumasta toimeen, sillä epäonnistumista ei kannata pelätä.

9

KANSAINVÄLISIÄ KONTAKTEJA

YNKL:n puheenjohtaja Kaarina Jokinen ja Venäjän Yrittäjänaisten Keskusliiton puheenjohtaja Zoya Vinnichenko vaihtoivat ajatuksia kansainvälisen yhteistyön kehittämisestä.

Te k s t i S e i j a E s t l a nde r Kuva Emma Laakkonen

Pietarilaiset yrittäjänaiset Helsingissä Yli 30 pietarilaista yrittäjänaista vieraili marraskuun lopussa Yrittäjänaisten Keskusliitossa. Venäjän Yrittäjänaisten Keskusliiton puheenjohtaja Zoya Vinnichenko esitti yhteistyön kehittämistä konkreettiselle tasolle.

Yrittäjänaisten Keskusliiton hallituksen puheenjohtaja Kaarina Jokinen toivotti pilke silmäkulmassaan vieraat tervetulleiksi suomalaisen naisyrittäjyyden hermokeskukseen eli YNKL:n naisenergiasta pullistelevaan pieneen toimistoon.

Toimitusjohtaja Heli Järvinen esitteli vieraille suomalaisen etujärjestön kärkitavoitteet. Hän totesi suomalaisten yrittäjänaisten pistävän myös osaltaan paukkuja kansainvälistymiseen.

Zoya Vinnichenko nosti venäläisten kollegoiden keskeisiksi tavoitteiksi muun muassa pienyrittäjien välisen kokemusten vaihdon ja yrittäjänaisten yhteisten projektien edistämisen EU:ssa ja Venäjällä. Venäjän yrittäjänaisten katto-organisaatioon kuuluu noin 300 yritysjäsentä, jotka työllistävät yli 5 000 henkeä.

Naiset vierailivat Heli Järvisen johdolla myös eduskunnassa ja tapasivat muun muassa kansanedustajien naisverkoston puheenjohtaja Astrid Thorsin.

10

Ulla Sarasalmi, Heli Järvinen ja Reeta Simha keskustelivat nepalilaisten naisten yrittämisen haasteista.

Te k s t i S e i j a E s t l a nde r Kuva Emma Laakkonen

Vierailu Naisten Pankin asialla Nepalin Yrittäjänaisten Keskusliiton hallituksen jäsen ja tekstiilialan yrittäjä Reeta Simha sekä Kirkon Ulkomaanavun asiantuntija Ulla Sarasalmi tapasivat viime vuoden lopulla YNKL:n toimitusjohtajan Heli Järvisen.

Simhan vierailu liittyy Naisten Pankin Nepalissa rahoittamaan Women’s Economic Security –hankkeeseen, joka pureutuu naisten taloudellisen turvallisuuden ja naisten yrittämisen esteisiin. Erityisteemoiksi on valittu naisten maanomis-

tusoikeus sekä pääsy rahoituspalveluiden piiriin, jotka kytkeytyvät läheisesti myös toisiinsa.

Kolmikko keskusteli YNKL:n toimistossa nepalilaisten naisten arjen haasteista, toimeentulon hankkimisen ongelmista ja tulevista yhteistyökuvioista. Nepalilaisten naisten taloudellinen ja sosiaalinen asema on heikko ja heidän mahdollisuutensa osallistua päätöksentekoon ovat hyvin rajalliset.

Naisten Pankki kerää lahjoituksia kehitysmaiden köyhien naisten yrittämisen ja toimeentulon kehittämiseksi kestävän kehityksen periaatteilla. Pankki on perustettu vuonna 2007 ja se on hankkinut jo nyt noin kolme miljoonaa euroa kehitysmaiden naisten tukemiseen. Sarasalmen mukaan monet YNKL:n paikallisyhdistykset, kuten Mikkeli ja Tampere, ovat olleet hyvin aktiivisia kehitysmaiden naisten yrittämisen tukijoita.

Te k s t i S e i j a E t l a nde r Kuvat Lee Murrand

Yrittäjänaiset verkottuivat Tallinnassa Helsingin Yrittäjänaiset pistäytyivät joulun alla Tallinnassa tapaamassa virolaisia kollegoita. Matkan kohokohtana olivat Raatihuoneella järjestetyt upeat juhlat, jossa julkistettiin vuoden yrittäjänainen ja vuoden nainen.

Vuoden 2011 naiseksi nimettiin Tallinnan teknillisessä korkeakoulussa innovaatio- ja yrittäjyys-osaston päällikkönä toimiva Tea Varrak. Vuoden 2011 nuoreksi yrittäjänaiseksi valittiin puolestaan Eva-Maria Ôunapuu. Hän on koulutukseltaan juristi ja hänen harrastuksesta alkaneen OÜ JOIK küünlad & spa -yrityksen toimialaan kuuluvat luonnonkosmetiikan ja kynttilöiden valmistus.

Raatihuoneen tilaisuuden avasi Viron yrittäjänaisia edustavan Viron liike- ja virka-

Vasemmalta Tuulikki Juusela, Margareta LingVannerus, Tea Varrak, Edgar Savisaar ja Pille Ruul. naisten liiton puheenjohtaja Pille Ruul.

Tilaisuudessa puhuivat myös Tallinnan yksikön vetäjä Virve Poom ja Tallinnan pormestari Edgar Savisaar. Paikalla oli runsaasti mediaa ja kutsuvierasjoukkoon kuului muun muassa virolaisten ”kummitätinä” toiminut Tukholman liike- ja virkanaisten liiton edustaja Margareta LingVannerus.

Suomesta tilaisuudessa puhuivat liike- ja virkanaisten liiton kunniapuheenjohtaja Tuulikki Juusela ja toimittaja Seija Estlander. Hän toi paikalle Helsingin Yrittä-

jänaisten ja Yrittäjänaisten Keskusliiton tervehdykset. Estlander sanoi suomalaisten yrittäjänaisten solmivan kansainvälisiä kontakteja yrittäjänaisten edunvalvonnan tehostamiseksi EU-alueella.

Tallinnan vierailuun osallistui noin 30 yrittäjänaista. Ohjelmaan kuului muun muassa käynti taidekeskus Kumussa ja luovuuskeskus Loovalassa. Matkan ansiokkaasta opastuksesta vastasi Astellariaa luotsaava Virve Poom ja matkan järjestäjänä oli Tullaan tutuiksi –matkoja vetävä Pirkko Erkkilä.

11

Pitkänlinjan yrittäjä ja tahtonainen

Te k s t i S e i j a E s t l a nde r Kuvat Emma Laakkonen

Hotelli- ja ravintola-alan yrittäjä Leena Väärälä (68) on pitkänlinjan yrittäjä, joka on raivannut tiensä menestykseen. Hän ei ole elämässään avun perään kysellyt, vaan tehnyt itse sen, mitä kulloinkin on pitänyt tehdä.

”Aloin yrittäjäksi 33 vuotta sitten Raahessa, kun minua pyydettiin Rakennusmestariyhdistyksestä kahvila-ravintolan vetäjäksi upeaan taloon, jonka yhdistys oli hiljattain ostanut. Olen kasvanut yrittäjäperheessä ja Raahen jälkeen olen toiminut hotelli- ja ravintola-alan yrittäjänä eri puolilla Suomea, kunnes vuonna 1999 asetuimme Oulun seudulle.

Tänään perheyritykseemme kuuluu lentokentäntien varrella sijaitseva Airport Hotel Oulu. Lisäksi meillä on kaksi Tomo-sushibaaria, Oulun kauppahallissa ja Stockmannin tavaratalossa sekä juhlatilana Hakamaan Viinitupa.

Hotellimme kuuluu yksityisiä hotelleja markkinoivaan Finlandia Hotels –ketjuun ja pääasiakkaitamme ovat liikematkustajat ja kokousasiakkaat. Merenrannalla sijaitsevassa hotellissa on 40 huonetta, suuri tilausravintola ja pihapiirissä kaksi kotaa, joista toinen 40-paikkainen kelohirsikota. Siellä voidaan järjestää vaikka kokkikouluja.

Toteutimme yrityksessä pari vuotta sitten sukupolvenvaihdoksen Ely-keskuksen ViestinVaihto-ohjelmalla ja tänään poikani Timo ja hänen vaimonsa Jaana vetävät hotellia. Tytär Sirpa vastaa pääasiassa sus-

12

hiravintoloista. Olen yrittänyt pysyä poissa hotellista, mutta välillä minua moititaan siitä, että pyörin siellä aika paljon.

Pula osaavasta työvoimasta Yrittäjänä olen kokenut 1990-luvun alun laman ja se oli kovaa aikaa. Toimimme tuolloin pääasiassa Kemissä kolmen tehtaan juurella. Muistan yhä, miten helpottuneelta ja suorastaan voittajalta olo tuntui silloin, kun tehtaiden asiakkaat ryhtyivät taas yöpymään meillä ja ponkaisimme yhtäkkiä irti lamasta. Tuo lama ei koetellut meitä rankimmalla tavalla ja luulen, että tämän talven aikana selviää, millaista maailmanmeno on tällä kertaa.

Suhtautuminen yrittämiseen on muuttunut Suomessa viime vuosina paljon myönteisemmäksi verrattuna esimerkiksi 1980-luvun alussa vallinneeseen ilmapiiriin. Tuolloin jouduin vielä harva se maanantai pikkujouluaikaan Alkon johtajan puhutteluun milloin mistäkin syystä.

Kanteluja riitti ja yhden kerran syynä oli jopa asiakkaan pukeutuminen. Puhuttelut olivat noihin aikoihin oikeastaan virkainnosta johtuva maan tapa.

Tänään pidän alan isona ongelmana ammattitaitoisen työvoiman saantia, koska nuoret eivät opi oppilaitoksissa enää aiempaan tapaan asiakaspalvelua, eikä ihmisten kohtaamista oikein hallita. Omille lapsenlapsilleni olen opettanut yhdessä heidän vanhempiensa kanssa juurta jaksaen asiakaspalvelua, sillä hyvä asiakaspalvelu on alalla pärjäämisen elinehto.

Ala ketjuuntuu Hotelli- ja ravintola-alan yleisenä piirteenä on yritysten keskittyminen ja ketjuuntuminen. Tämän vuoksi pienet toimijat häviävät ja kaikkein pienimmät yritykset siirtyvät ulkomaalaistaustaisten yrittäjien

haltuun. Paljon puhutaan myös harmaasta taloudesta, mutta pienten kivijalkayritysten ei ole järkevää pelata pimeän työvoiman kanssa. Tästä syystä nuo puheet ovat kiusallisia ja harmittavat minua.

Perheyrityksemme vahvuutena on se, että kaikilla perheenjäsenillä on vahva ammattitaito ja jokainen osaa itse tehdä kaikkea, koska näin tiedetään, paljonko eri töihin kuluu aikaa. Omassa yritystoiminnassa olemme ”haistelleet” myös huolellisesti ennakolta ne liikepaikat, jonne perustamme yrityksen.

Ruoanvalmistuksessa käytämme lähiruokaa aina kun sitä on saatavissa ja silloin, kun se on liiketaloudellisesti järkevää. Kalat hankimme Oulun kauppahallista, luonnonmarjat Hailuodosta ja sienet lähimaakunnista.

Kun ajattelen näin jälkeenpäin yrittäjänuraani, koen isoksi voimavaraksi sen, että olen luonteeltani utelias ja innostun uusista asioista. Ruoanlaiton lisäksi olen kiinnostunut esimerkiksi rakennuksista ja sisustamisesta.

Urani huippuhetkiin kuuluu uusien ravintoloiden ja hotellien käynnistäminen. Rotisseur-arvon saaminen oli myös upeata, koska tunnustus tuli omalta alalta. Viime syksynä sain pitkästä yrittäjänurasta Suomen Yrittäjien timanttiristin ja aiemmin olen saanut Yrittäjänaisten Keskusliiton kultaisen ristin. Alkutalvesta hotelli- ja kokoustoiminnoillemme myönnettiin lisäksi Joutsenmerkki eli Pohjoismainen ympäristömerkki.

Kun juhlien pyörteissä keskustelimme siitä, mitä vielä toivoisin tekeväni, niin sanoin, etten enää perusta yhtään ravintolaa enkä hotellia, mutta voisin ideoida vanhuksille tai yrittäjänaisille palvelutalon, mutta sen projektin toteutuksen jätän kyllä nuoremmille.”

MENESTYSTARINA Oulussa toimiva Leena Väärälä on pitkälti elämän opettama hotelli- ja ravintola-alan yrittäjä. Hän on henkeen ja vereen yrittäjä ja valitsisi uudestaan yrittäjänuran, jos kaikki pitäisi aloittaa alusta. Vasemmalla Miyako Saunavaara Tomo-sushibaarista.

Leena Väärälä • Koulutus: peruskoulu, kansanopisto, kansankorkeakoulu ja erilaisia kursseja etenkin hotelli- ja ravintola-alalta • Yritys: Ravintola Kultakuru Oy, Tomo-sushibaarit ja juhlatila Hakamaan Viinitupa, Hotelli Kultasirkku Oy, Airport Hotel Oulu • Henkilöstö: 17 työntekijää ja tarvittaessa vuokratyöntekijöitä • Tunnustukset: Rotisseur-arvo, YNKL:n kultainen ansio- merkki, Suomen Yrittäjien timanttiristi, Joutsenmerkki hotelli- ja kokoustoiminnasta • Jäsenyydet: Kemin Yrittäjänaisten jäsen, siirtymässä Oulun riveihin; Kempeleen Yrittäjät • Perhe: tytär ja poika perheineen, viisi lastenlasta • Harrastukset: kuntosali, hiihto ja golf • Elämänohje: Köyhäkin voi olla siisti.

13

YRITTÄMINEN

Naistenvaatteita kolmessa polvessa

Te k s t i j a k u v a Seija Estlander

Porvoon Muoti-Aitta myy jo kolmannessa polvessa naistenvaatteita.

Menestyksen takana ovat laatutuotteet ja henkilökohtainen palvelu, sanovat äiti Ritva Lindberg ja tytär Helena Roos-Lindell, Yrittäjänaisten jäsen jo kolmannessa polvessa.

Helmikuussa 80 vuotta täyttävän perheyrityksen vetovastuun ottanut Roos-Lindell sanoo osa-aikaeläkkeelle siirtyneen äidin työskentelevän liikkeessä lähes päivittäin ja yhdessä he hoitavat myös vaatteiden sisäänoston. – Isoäitini Ester Heinonen perusti myymälän vuonna 1932, hän toteaa.

Tätä ennen Heinonen työskenteli kaksikielisessä Porvoossa Kukon lyhyttavaraliikkeen ”bolagistina”, sillä hänen isänsä oli ostanut tyttärelleen työpaikan liikkeestä.

– Kun tuo liike ei pystynyt maksamaan isoäidilleni palkkaa, koska ajat olivat 1930-luvun pula-aikana huonot, hän sai korvauksen vaatetavarana ja niin hän perusti oman vaatemyymälän, Roos-Lindell taustoittaa.

Hän alkoi työskennellä isoäidin myymälässä jo kouluaikoina ja kauppaopistosta valmistuttuaan Roos-Lindell on työskennellyt yrityksessä yli 30 vuotta. Vuodesta 1975 liike on sijainnut Porvoon viehättävässä vanhassa kaupungissa Välikadulla.

– Muistan kun koulutyttönä Kaisu Heikkilän leninkejä myynyt edustajavävy sanoi minulle, että pistä flicka mekko päälle, jos mekkoja meinaat myydä – ja siitä lähtien olen niitä käyttänyt, hän muistelee.

Yrittäminen on elämäntapa Sekä äiti että tytär pitävät yrittämistä elämäntapana. Lindberg kertoo liikkeen olleen aina auki kuutena päivänä viikossa. – Vain sotaaikana myymälän sanotaan olleen päivällä muutaman tunnin pommituksen vuoksi kiinni, hän toteaa.

Molemmat naiset kuuluvat Porvoon Yrittäjänaisten yhdistykseen ja molemmat ovat osallistuneet myös hallitustyöskentelyyn.

– Isoäiti Ester Heinonen oli perustamassa Porvoon yhdistystä vuonna 1947 ja muistan, kuinka vielä 1960-luvulla naiset kokoontuivat toistensa kodeissa. Mutta tuolloin melkein kaikilla yrittäjillä oli palkollisia, Lindberg tuumaa ja sanoo keskusliiton muuttuneen vuosien varrella enemmän etujärjestöksi, mikä on hyvä asia.

Kolmannessa polvessa yrittäjänaisten riveihin kuuluva Roos-Lindell nyökkää äitinsä linjaukselle ja vahvistaa myymälän olevan kuin toinen koti. Hän näyttää itsestään myös valokuvan, jossa vauva, ”tuleva yrittäjä” uinuu vaunuissaan myymälän sisäpihalla. Samalla hän toteaa miehensä omistavan valokuvausliike Studio Lindellin, jonka jatkajaksi perheen valokuvaajaksi opiskellut poika aikoo ryhtyä.

Muotiliikkeen asiakkaat ovat yrittäjien mukaan laatutietoisia aikuisia naisia, jotka arvostavat luonnonmateriaaleista valmistettuja klassisia vaatteita. Suurin osa vaatteista on suomalaisia.

– Olemme palvelleet asiakkaitakin jo kolmessa-neljässä polvessa. Verrattuna marketteihin, vahvuutenamme on henkilökohtainen palvelu ja alan asiantuntemus, Lindberg tiivistää.

Ritva Lindberg ja Helena Roos-Lindell palvelevat ammattiotteella klassisia vaatteita arvostavia naisia Porvoon vanhassa kaupungissa.

14

UUTISIA

Tampere on Suomen suurin paikallisyhdistys Tampereen Yrittäjänaiset ry:n jäsenistö kasvoi pitkälti yli sadalla henkilöllä viime vuonna. Yhdistyksellä on nyt yli 500 jäsentä, mikä tekee siitä suurimman Yrittäjänaisten Keskusliittoon kuuluvan paikallisyhdistyksen. Yrittäjänaisten Keskusliiton jäsenmäärä on noin 6 000.

itus

Nuotio & e r a n n ä Br ns Productio Käsikirjo

a v e s i r o Arja Konesin hitit a

Pääosass

& Tom J

kate inna, Ver l n e e m ä et H

hdas

2 1 0 2 .

3 .

8.2.-17 Esityks

- Jäsenmäärämme kasvoi huikeasti viime vuonna, jolloin saimme yli sata uutta jäsentä, kertoo yhdistyksen varapuheenjohtaja ja jäsenhankintavastaava Sari Vaajanen.

Vuoden 2011 jäsenmäärätavoitteeksi asetettu 500 täyttyi marraskuun alussa. Yhdistyksen 500. jäsen on terveys- ja hyvinvointialan yrittäjä Virpi Oksanen, jota yhdistys onnitteli kukkatervehdyksellä.

Tavoitteena 700 jäsentä Viisisataa jäsentä on kuitenkin vasta välitavoite. Yhdistys aikoo jatkaa aktiivista jäsenhankintaansa ja päästä yli 700 jäseneen.

- Verkostomme laajentamiseen on mielestämme erittäin hyvät mahdollisuudet, sillä jäseneksi voivat liittyä myös Tampereen lähialueilla toimivat naisyrittäjät, sanoo Vaajanen.

Tampereen Yrittäjänaisten yhdistyksen hallitus kehittää toimintaansa muutenkin kuin jäsenhankinnan osalta.

- Teimme loppuvuodesta jäsenkyselyn, jolla kartoitimme monipuolisen jäsenkuntamme rakennetta sekä toiveita ja kehitysideoita yhdistyksellemme. Jäsenistöömme kuuluu niin yksinyrittäjiä kuin isompien yritysten omistajia ja haluamme heidän kaikkien saavan hyötyä jäsenyydestään, selvittää yhdistyksen puheenjohtaja Minna Mänty-Sorvari.

Tule, koe ja ihastu!

William Shakespeare - Sami Parkkinen

Hupaisa komedia kahden sisaruksen naimakaupoista italialaisella glamourilla höystettynä.

Ensi-ilta 17.2.2012 Juhani-näyttämöllä.

Ohjaus Minna Vainikainen Lippumyymälä, Kirkkokatu 14 ma-pe klo 12-17 Puhelinvaraukset (03) 7525 000 ma-pe klo 11-17 Ryhmämyynti (03) 752 6000 ma-pe klo 10-16 Väliaikatarjoilut Lahden Teatterikerho (03) 782 6474 Lippupiste 0600 900 900 (1,97€/min + pvm) www.lahdenkaupunginteatteri.fi – www.lippu.fi

Tampereen Yrittäjänaisten yhdistys onnitteli kukkatervehdyksellä terveys- ja hyvinvointialan yrittäjää Virpi Oksasta, josta tuli yhdistyksen viidessadas jäsen.

Vantaan yrittäjänaiset voivat hyvin Yrittäjän oma hyvinvointi on koko yrityksen olemassaolon ja menestymisen perusta. Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa tehdyn tutkimuksen mukaan vantaalaiset naisyrittäjät voivat hyvin huolimatta hektisestä arjesta. Lisäksi heillä on lukuisia keinoja huolehtia omasta hyvinvoinnistaan.

Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen on naisyrittäjille erittäin tärkeää, sillä he ovat usein yksinyrittäjiä. Jos palkattua työvoimaa on, sitä on hyvin vähän. Yrittäjät pitävätkin verkostoitumista toisten yrittäjien kanssa tärkeänä yksin tekemisen vastapainona. Parasta tukea yrittäjyyteen vastaajat kokevat saavansa omalta perheeltään sekä toiselta yrittäjältä.

Tutkimukseen osallistui 54 Vantaan Yrittäjänaiset ry:n jäsentä.

Kysely tehtiin kesän 2011 aikana.

15

PERHEVAPAAKULUT

Perhevapaakulut ovat kuuma peruna:

yksi vauva maksaa äidin työnantajalle 12 000 euroa

Yrittäjänaisten Keskusliitto on vaatinut vuositolkulla vanhemmuudenvapaakulujen tasaamista laajalta veropohjalta, mutta äidin työnantajan on maksettava liiton laskelmien mukaan yhdestä vauvasta yhä noin 12 000 euroa.

Te k s t i S e i j a E s t l a nde r Perunakuvat Emma Laakkonen

Perhevapaakulujen jakamista ovat selvittäneet vuosien varrella monet työryhmät ja monet tahot ovat antaneet aiheesta asiantuntijan viitassa lausuntojaan. Touhuamisen meininkiäkin on riittänyt, kun on laadittu raportteja, kirjattu eriäviä mielipiteitä ja järjestetty seminaareja.

Onpa ongelma kirjattu myös kolmeen viimeiseen hallitusohjelmaan - joskin ratkaisu on jäänyt tähän saakka suutariksi.

Vauvat eivät kuulu tupo-pöytiin Yrittäjänaiset ovat lopen kyllästyneitä ikuiseen selvittelyrumbaan, sillä heidän mielestään vauvat ole mikään työpaikan juttu, jonka kulut kuuluvat tuohivirsujäänteenä äidin työnantajalle. Samoin he vaativat ongelman ratkaisemista tupo-pöytien sijaan eduskunnassa perheja sosiaalipoliittisena kysymyksenä, sillä sinne kuluu tämän maan ylin päätösvalta.

Suomessa syntyy Tilastokeskuksen mukaan vuosittain noin 60 000 vauvaa, joten äidin työnantajat subventoivat valtiota vuosittain noin 720 miljoonalla eurolla. Nykyjärjestelmä on epäreilu naisia työllistäviä aloja kohtaan, sillä tarvitaanhan tangoonkin kaksi.

Nuorten naisten kyykyttäminen pätkätöihin äitiriskin vuoksi on myös lyhytnäköistä, etenkin kun naiset suorittavat jo suurimman osan kaikista akateemisista tutkinnoista. Pelottavaa on lisäksi se, että diskriminaation tiedetään horjuttavan sysittyjen uskoa oikeudenmukaiseen yhteiskuntaan ja tulevaisuuteen.

Yrittäjänaiset vaativat eduskuntaa tasaamaan perhevapaakulut, jotta Suomi selviää tulevaisuuden haasteista.

16

Yrittäjänaisten mielestä Suomi tarvitsee vauvoja ja uusia kansalaisia ja nyt on kreivin aika ratkaista vanhemmuudenkuluongelma. Ovathan tämän maan Juurakon Huldat ja Rokan Antit pystyttäneet aikoinaan esimerkiksi neuvolajärjestelmän, peruskoulun ja päivähoidon.

Edessä hurja eläkebuumi Aiemmilla poluilla astelu näyttää siinäkin valossa yhä hölmömmältä, että Suomi kohtaa EU-maiden kärkijunassa mammuttimaisen rakennemuutoksen, kun suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle. Eläketurvakeskuksen mukaan vuosina 2012 – 2021 eläkkeelle lähtee peräti 730 000 henkeä, mikä kiepsauttaa Suomen huoltosuhteen selvästi kilpailijamaita heikompaan jamaan.

Kun kaiken kukkuraksi monet suuryritykset ovat haihtuneet ulkomaille, niin uusien työpaikkojen synnytys on nyt vahvasti pk-yritysten kontolla. Numeroiksi muutettuna pk-yritysten työntekijämäärä kasvoi Tilastokeskuksen mukaan vuosina 2001 2010 yli 77 000 henkilöllä, kun suuryritysten väkimäärä laski 300:lla.

Nyt olisi siis aika tajuta rautalangasta väännettynä se fakta, että puolet Suomen kansalaisista on naisia ja naisissa on paljon nitistettyä potentiaalia, jota tämä maa tarvitsee talouskasvun ryydittämiseen. Suomella ei ole enää varaa kävellä naisten yli. Ei yrittäjinä toimivien naisten yli eikä nuorten naisten yli.

Nyt olisi myös viimein myönnettävä sekin fakta, etteivät naisten yritykset kasva, kansainvälisty ja työllistä ennen kuin vanhempainvapaakulujen sopassa pitkään pyöritelty lusikka nostetaan kauniisti päättäjien käsiin. Häärinnän aika on nyt ohi. Suomen taloudelliset haasteet ovat liian kovat aiempaan hippasleikkin. Nyt on Juurakon Huldan ja Rokan Antin aika.

Siellä Arkadianmäellä.

PERHEVAPAAKULUT

Kohtuuton rasite äidin työnantajille Te k s t i S e i j a E s t l a nde r Ku v a Pe r t t i To i k ka

Apteekkari Marja-Leena Elovaara työllistää Haminan Keskus-Apteekissa 17 vakituista työntekijää. Hänestä perhevapaakulut ovat nykyjärjestelmässä kohtuuttoman iso taloudellinen rasite naisvaltaisten alojen työnantajille.

Elovaara omistaa vuonna 1732 perustetun apteekin, joka on yksi Suomen vanhimmista apteekeista. Pari vuotta sitten hän joutui muuttamaan yrityksensä uusiin tiloihin ja tekemään mittavat investoinnit.

Tätä taustaa vasten hän kokee työantajalta perittävät perhevapaakulut kohtuuttomiksi, vaikka julkisuudessa Kelan suulla toisin väitettäisiin.

– Olen laskenut yrityksessäni, että jos työntekijä saa noin 3 000 euroa kuukaudessa palkkaa, niin työnantajan maksettavaksi jää Kelan korvausten jälkeen yhdestä vauvasta noin 11 000 euroa.

– Kun äidin poissaolonaikaiset maksut ja tekemättömät työt kerrotaan omassa yrityksessäni kolmella, niin tällä työantajan maksamalla summalla voisin palkata vuodeksi yhden nuoren farmaseutin.

– Ja vaikka Kela on tullut työantajaa vastaan vuosilomakuluissa, niin korvaamatta jäävät yhä lomarahat kahteen lomakauteen vaikuttavalta ajalta, mikä on käytännössä yhden kuukauden palkka, Elovaara konkretisoi.

Sairaan lapsen hoitokulut Hänestä kannattaa myös muistaa, että kun äitiysvapaa muuttuu vanhemmuudenvapaaksi, niin työnantajan maksuosuus kasvaa. Kokonaan oma lukunsa ovat alle 10-vuotiaan sairaan lapsen hoitamisesta aiheutuvat kulut sekä raskaudenaikaiset sairauspoissaolot.

– Äidit joutuvat olemaan yleensä lapsen ensimmäisinä elinvuosina paljon kotona hoitamassa sairasta lasta, kun lapsi siirtyy kotoa päivähoitoon ja joutuu tekemisiin uusien ”pöpöjen” kanssa.

– Meidän alalla sairaan lapsen hoidosta saa alan työehtosopimuksen mukaan kol-

me päivää palkallista vapaata, joka menee työnantajan piikkiin. Lisäksi työntekijän poissaolosta aiheutuu työpaikalla esimerkiksi sijaisongelmia ja työvuorojen järjestelyjä, Elovaara toteaa.

Hän muistelee sairaan lapsen hoitokuluja pohditun vielä Maija Perhon ja Sinikka Mönkäreen ministerikaudella, mutta sittemmin asia on unohdettu. – Vaikka sairaan lapsen hoidosta aiheutuvat kulut ovat sivukuluineen työnantajalle iso kustannuserä, hän painottaa.

Raskaudenaikaiset sairauspoissaolot Raskaudenaikaiset sairauspoissaolot tekevät pahimmillaan myös ison loven työnantajan kukkaroon.

– Työnantajan on maksettava alle kolmen vuoden työsuhteessa olleelle työntekijälle 56 päivän ajalta täyttä palkkaa ja yli kolme, mutta alle viisi vuotta työsuhteessa olleelle 63 päivän ajalta, ja vasta tämän jälkeen työntekijä siirtyy pelkästään Kelan sairauspäivärahalle.

– Ja jos työntekijä pystyy olemaan välillä yli 30 kalenterivuorokauden aikana töissä ja joutuu uudelleen sairauslomalle, niin työnantajan maksuvelvollisuus alkaa pyöriä uudestaan, Elovaara valottaa.

Hän toteaakin työnantajien olevan nykyjärjestelmässä hyvin eriarvoisessa asemassa toisiinsa nähden, eikä ongelma kuittaannu sillä, että odotellaan isien pitävän enemmän perhevapaita.

Apteekkari Marja-Leena Elovaara tietää euron tarkasti, mitä perhevapaakulujen maksattaminen äidin työnantajalla merkitsee. Hän vaatii perhevapaakulujen tasaamista kaikkien kesken - ja nopeasti.

Äidin työnantaja maksaa yhä lomarahat.

– Silloin työntekijät voivat olla hyvällä omallatunnolla tarpeen mukaan poissa työpaikalta ja nuoret naiset saavat pätkätöiden sijaan pysyviä työpaikkoja.

– Kaiken kaikkiaan ongelma on iso ja vaikuttaa syvällisesti koko yhteiskuntaan ja ihmisten väliseen tasa-arvoon, MarjaLeena Elovaara alleviivaa.

– Lapset ovat yksityisesti sanottuna ihania, mutta kun työnantajana ja yrittäjänä lasken työpöytäni ääressä kustannuksia, olen sitä mieltä, että perhevapaakulut on tasattava kaikkien kesken jollain systeemillä - ja pian.

17

PERHEVAPAAKULUT

Työllistäminen on iso peikko kampaamoalalla Parturi-kampaajamestari Maarit Lampivuori-Kangasniemi sanoo vanhemmuudenvapaakulujen maksattamisen äidin työnantajalla olevan pienyrittäjälle niin iso peikko, ettei hän uskalla eikä aio työllistää enää ketään.

Kolmekymmentä vuotta yrittäjänä toiminut Lampivuori-Kangasniemi omistaa ja pyörittää yhdessä Hannele Hirvikosken kanssa Porissa toimivaa HiusSalia.

Hän ryhtyi yrittäjäksi 18-vuotiaana lähes suoraan koulunpenkiltä Suomen ensimmäisessä tuolivuokraamokampaamossa.

Työnantajanyrittäjän arkea hän eli muutaman vuoden perustettuaan tuoliyrittämisen jälkeen oman liikkeen, jossa tehtiin muun muassa paljon morsiuskampauksia.

– Enää en uskaltaisi palkata työntekijää, koska tästä aiheutuvat kustannukset ovat niin suuret käsityövaltaisella alalla ja töitä olisi tehtävä todella paljon, jotta kulut peittyisivät ja lopulta taloudelliset sekä jaksamisen rajat tulisivat kuitenkin vastaan.

– Niin hirveältä kuin se kuulostaakin, niin minun mielestäni naisvaltaisella kampaamoalalla toimivan yrittäjän kannattaa mieluummin myydä eioota, kuin ottaa riski ja palkata työntekijä, hän tarkentaa.

Selkänahka kovilla

Maarit Lampivuori-Kangasniemi ei halua leimautua lapsikielteiseksi, vaikka sanoo työntekijän vauvauutisen olevan monelle kampaamoalan pienyrittäjälle katastrofi.

Lampivuori-Kangasniemi ei halua leimautua lapsikielteiseksi, mutta hän muistaa hyvin, miten aina kirpaisi, kun miehen matkatöiden vuoksi käytännössä yksinhuoltajana elänyt työntekijä ilmoitti edellisenä iltana, että hänen lapsensa on sairas ja äidin on jäätävä kotiin hoitamaan lasta.

– Tuntui kurjalta peruuttaa asiakkaiden varaamia aikoja suututtamalla heidät ja tehdä itse niin paljon toisen töitä, kuin vain ehti ja jaksoi omaa työpäivää pidentämällä.

– Pienyrittäjänä minusta tuntui myös epäreilulta maksaa töistä poissaolevalle tältä ajalta tekemättömästä työstä

18

Te k s t i S e i j a E s t l a nde r Kuva Esa Kyyrö

palkka, sillä minun oli otettava se palkka omasta selkänahastani.

Lampivuori-Kangasniemi pitää vanhemmuudenvapaakulujen tasaamista välttämättömänä, sillä onhan lapsella myös isä.

Nykyjärjestelmän hän kokee kestämättömäksi ja kertoo esimerkin kampaamosta, joka selvisi kolmesta äitiysvapaasta, mutta neljäs oli liikaa ja yritys meni konkurssiin.

– Tunnen myös kampaajan, jonka kaksi työntekijää saa vauvan, mutta kolmatta raskautta yritys ei enää kestä ja jos näin käy, niin yrittäjä on jo ilmoittanut laittavansa kaikki tuolit vuokralle.

– Lapset ovat ihana asia, mutta kun ne tulevat äidin työnantajan maksettaviksi, niin pienyrittäjälle se on liian rankkaa ja kallista, viime vuoden Porin yrittäjänaiseksi kruunattu Lampivuori-Kangasniemi perustelee.

Hän näkee kampaamoalan uhkana tämän vuoden alusta 23 prosenttiin nousseen arvonlisäveron, joka lisää varmasti harmaata taloutta. Hän povaa hintojen korotuksen notkauttavan myös kampaamopalvelujen kysyntää.

– Vero on lisättävä asiakkaan maksamaan hintaan, sillä omaa katetta ei voi enää pienentää. Pelkän työnilon vuoksi alalla ei voi menestyksekkäästi toimia, vaikka luovia taiteilijoita me kampaajat olemmekin, hän toteaa naurahtaen.

Kampaamoalalla yrittäjän kannattaa mieluummin myydä eioota, kuin ottaa riski ja palkata työntekijä.”

PERHEVAPAAKULUT Te k s t i S e i j a E s t l a nde r

Ja keskustelu sen kuin jatkuu…

Elinkeinoelämän keskusliiton asiantuntija Anu Sajavaara ja Työ- ja elinkeinoministeriön valtiosihteeri Janne Metsämäki sanovat perhevapaakulujen tasauksesta käytävän keskustelun jatkuvan. Ongelma on kuitenkin kuuma peruna etenkin rahoituksen vuoksi.

Sekä Metsämäki että Sajavaara painottavat perhevapaalla kertyvien vuosilomavapaakulujen kuuluvan korvauksen piiriin. He ottavat esille myös työantajien välilliset kustannukset ja odottavat isien kantavan kortensa tasauksen kekoon pitämällä enemmän perhevapaita.

Rasitus pienille yrityksille Sajavaara myöntää perhevapaakulujen voivan olla kohtuuton rasitus pienille naisvaltaisille yrityksille.

– Yrittäjänaisten vaatimien välillisten kustannusten korvaamisesta on keskusteltu paljon, mutta ongelmaan ei ole yksinkertaista ratkaisua. Esimerkiksi Maria Kaisa Aulan vetämässä perhevapaatyöryhmässä todettiin, että välillisiä kustannuksia on vaikea todentaa ja osaa kuluista ei voi rahassa laskea, hän toteaa.

Keskustelu asiasta kuitenkin jatkuu ja Sajavaaran mielestä on selvitettävä, voiko yhteiskunta tulla vielä vastaan. Hänestä olisi myös hyvä pohtia, kenen tehtävänä on maksaa lapsista aiheutuvat kustannukset.

– Kuuluvatko kustannukset työantajalle vai pikemminkin yhteiskunnalle? Suomessa valtio osallistuu kulujen korvaamiseen pienellä osuudella ja työnantajat ja työntekijät maksavat pitkälti kustannukset.

– Elinkeinoelämän keskusliitto on ollut koko ajan sitä mieltä, että jos perhevapaaetuuksia lisätään, niin valtion on tultava mukaan suuremmalla osuudella. Mutta esimerkiksi Aulan työryhmässä palkansaajat eivät halunneet, että veronmaksajien taakka kasvaa, Sajavaara toteaa.

Hän toivoo poteroista päästävän eroon, jotta eri vaihtoehdoista voidaan keskustella. Samalla hän sanoo monilla Aulan työryhmän selkiyttämiseen ja yksinkertaistamiseen tähtäävillä ratkaisuilla olevan aika korkea hintalappu.

Myös pitkistä hoitovapaista olisi Sajavaaran mielestä hyvä keskustella.

– Alle kolmevuotiaiden lasten äitien työllisyysaste on Suomessa noin 50 prosenttia, mikä on selvästi muita Pohjoismaita alhaisempi.

– Lapsien ja perheiden hyvinvoinnin tukemisen tulee olla yhteiskunnan vastuulla, mutta on myös löydettävä balanssi työmarkkinoiden tarpeiden ja tasa-arvon edistämisen näkökulmasta, hän toteaa.

Anu Sajavaara uskoo isien perhevapaiden lisäämisen helpottavan osaltaan naisvaltaisten alojen ahdinkoa.

Kuluja on tasattava edelleen Janne Metsämäen mielestä perhevapaakuluja on tasattava edelleen, kuten on koko ajan tehtykin. – Välillä eteenpäin on menty vähän hitaammin ja välillä nopeammin.

Työministeri Lauri Ihalainen kutsui Metsämäen poliittiseksi valtiosihteeriksi SAK:n elinkeinoasioiden päällikön paikalta. Metsämäki toimi vuonna 2005 myös perhevapaakustannusten selvitysmiehenä ja kertoo tehneensä kulujen tasaamisesta esityksiä, jotka vähensivät kustannuksia niiltä työantajilta, joilla on paljon perhevapaita pitäviä työntekijöitä.

– Tavoitteena on ollut se, että isät pitäisivät enemmän vanhempainvapaita. Kehitys on ollut oikeansuuntaista, mutta hidasta. Myös nykyisessä hallitusohjelmassa on kirjauksia, joilla kannustetaan isiä pitämään enemmän vapaita, hän toteaa.

Suomen sairausvakuutusjärjestelmää Metsämäki pitää periaatteessa toimivana, vaikka petrattavaa löytyy.

– Sekä työnantajat että palkansaajat maksavat meillä sairausvakuutusmaksuja ja ne työnantajat, joiden työntekijät joutuvat käyttämään enemmän vapaita, saavat tasausta. Tasaus ei ole kuitenkaan kaikilta osin riittävää, eivätkä työantajat aina osaa hakea sitä.

– Keskustelua tasauksesta vaikeuttaa se, että perhevapaisiin liittyy välittömien kustannusten ohella välillisiä kustannuksia esimerkiksi silloin, kun työnantajan on palkattava sijainen, hän tarkentaa.

Janne Metsämäen mukaan hallitusohjelmaan kirjattua perhevapaiden tasaamista voidaan edistää kolmikantapohjalla.

Suomen järjestelmää Metsämäki luonnehtii pitkälti Ruotsin järjestelmän kaltaiseksi ja nuorten naisten pätkätöistä hän on sitä mieltä, ettei kenenkään pitäisi joutua tekemään niitä vasten tahtoaan.

– Kokonaan toinen tilanne on silloin, kun se on vapaaehtoista ja sopii elämäntilanteeseen, hän tuumaa.

Perhevapaakulujen tasausta voidaan edistää Metsämäen mukaan jatkossakin kolmikantapohjalta.

– Nykyisessä hallitusohjelmassa on kirjaus perhevapaakulujen tasaamisesta ja sitä voidaan viedä eteenpäin kolmikantapohjalta eri ministeriöiden osallistuessa työskentelyyn.

19

ARKIELÄMÄÄ

Virtain Valomainos Oy:n omistaja Heli Niemi kirjoittaa tällä palstalla yrittäjänaisten arkeen ja yrittämiseen liittyvistä aiheista.

Kuva Jori Häll

Torvi putkessa

Taantumassa ja huomisesta taistellessa meinaa välillä happi loppua.

Pään MRI-kuvaus eli magneettikuvaus ei olekaan suljetun- ja ahtaanpaikankammoiselle ihan helppo juttu.

Lavetille asettaudutaan makaamaan, liikkumatta. Pää asetellaan ”kuppiin” ja tilkitään paikalleen pehmusteilla. Korvatulpat korviin. Kasvojen eteen asennetaan häkki, jossa on vain pieni ilmanottoaukko noin nenän kohdalla. Häkki lukitaan ja tutkittavan olotila on varmasti sama kuin Uhrilampaat-elokuvassa Hannibal Lecterillä.

Lavetti työnnetään putkeen. Ilmanottoaukosta tirkisteltynä, kymmenisen senttiä kasvojen yläpuolella, näkyy vain valkoisen putken katto. Elävältä haudattu -fiilis nostaa päätään, tutkittava ei sitä voi tehdä. Niin on tiukasti asennettu lavettiin kiinni. Käteen annetaan kuitenkin hälytyskello, jonka mielelläni kuvittelen heittoistuimen nappulaksi.

Kuvaus kestää kokonaisuudessaan noin puoli tuntia. Ikinä en selviä tästä -tunne on koko ajan läsnä. Erittäin ystävällinen ja ymmärtäväinen henkilökunta saa minut kuitenkin tähän kaikkeen suostumaan. Tutkimuksen päätyttyä ja helpotuksesta huokaistuani pidän itseäni täysin torvena. Ei sattunut, ei käynyt pahasti ollenkaan. Täysin kivuton tutkimus. Mitähän tuossakin pelkäsin. Selvisin.

100 95 75

25 5 0

matka-tenava lehti 15. joulukuuta 2011 23:12:52

Yrittäjänä löytää arjessa vastaavia tunnetiloja useastikin.

Taantumassa ja taistellessa huomisesta meinaa välillä happi loppua, kädet ainakin tuntuvat sidotuilta. Euroopan tilanteen luukuttaminen jokaisesta mediasta saa etsimään korvatulppia. Asiat, jotka koskevat myös minun arkea, eivät ole omassa hallinnassa. On luotettava päättäjiin. Niin kuin on tutkittavana luotettava toisiin, että tutkimuksen päätyttyä vapauttavat minut tästä vehkeestä.

Oman työn arvostus ja hinnoittelu on välillä kovin vaikeaa.

Ihmissyöjäksihän sitä itsensä aika-ajoin tuntee. Pelkkä palveleminen ja auttaminen olisi mukavampaa kuin sopivien laskujen lähettäminen asiakkaalle. Mikä saa jatkamaan? Se, että tietää pian huonon ja ahdistavan tilanteen olevan ohitse. Tila ei ole pysyvä, se muuttuu. Aika ei pysähdy, vaikka hyvinä hetkinä niin toivoisimmekin. Ahdistus on tuonut mukanaan myös jotakin hyvää: yrityksen asioiden suhteuttamisen vallitsevaan tilanteeseen, tähän hetkeen.

Tämä aika on herätellyt meidät. Yrittäjäkollegoiden kannustus, vertaistuki. Yhteenkuuluvuuden tunne. Kyllä minä pärjään ja selviän, kun kerta toisetkin. Näin mietin minä myös MRI-putkessa. Kukaan ei ole tähän laitteeseen vielä henkeään menettänyt. Ja onhan minulla kädessäni heittoistuimen nappula. Sitä hätätilanteessa painamalla saan elämääni valtavasti avaruutta ja vaihtoehtoja. Vapaaehtoisesti, oman ja perheeni tulevaisuuden vuoksi tähän tutkimukseen lähdin, niin myös yrittäjäksi. Se, mihin kaikki päättyy, koska ja millä tavoin, eivät ole meidän itsemme, lääkäreiden eikä päättäjiemmekään tiedossa. Hetkessä eläminen: olla olemassa tänään ja tässä on varmaa. Teen tänään parhaani ja päivän päätyttyä voin todeta – taas selvisin. Niin Sinäkin.

20

VIERAS MIES Te k s t i S e i j a E s t l a nde r

Kyllä kasvoilla on väliä Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Matti Vanhasen mielestä nyt on aika keskustella siitä, kuinka paljon Suomessa arvostetaan strategisena valintana kasvollista yrittämistä ja kotimaista ankkuriomistamista.

Matti Vanhasen mielestä sillä on väliä, kuka yrityksen omistaa.

– Omistajilla, joilla on kasvot, on vahva tunneside omaan kotimaahansa ja he investoivat Suomeen.

Vanhanen sanoo noin kolmanneksen myynnissä olevista merkittävistä yrityksistä siirtyvän tätä nykyä ulkomaalaisten omistajien leiriin. Hän pitää tytäryhtiötalouden riskinä sitä, että päätösvallan myötä myös toimintoja valuu yhä nopeammin ulkomaille. Samaan syssyyn hän mainitsee pörssiyhtiöiden kerkeästi antamat toimitusjohtajien potkut ja kertoo etenkin toisen polven yrittäjien pitäneen viime laman aikana visusti kiinni omasta työvoimastaan myös koettelemusten päivinä.

Vanhanen toteaa perheiden ja sukujen omistamien yritysten muodostavan järjestön selustavoiman.

– Haluamme tuoda esille suku- ja perheomistamisen merkityksen, sillä omistaja, jolla on kasvot, sitoutuu omaan maahansa ja investoi Suomeen, Vanhanen tähdentää.

Sukupolvenvaihdoksia edistettävä, verotusta uudistettava Perheyritysten liiton kärkitavoitteita ovat sukupolvenvaihdosten edistäminen sekä yrityksen ja omistajan verotuksen uudistaminen siten, että pääomat ohjautuvat yrityksiin.

– Sukupolvenvaihdosten osalta teemme työtä sekä yritysten ja perheiden sisäl-

lä ja vaikutamme yhteiskunnalliseen päätöksentekoon etenkin perintö- ja lahjaveron osalta.

Yhteisö- ja pääomaverojärjestelmää pitäisi Vanhasen sanoin oikaista siten, että pääoman tuottoa verotettaisiin samalla mitalla riippumatta siitä, mistä pääomatulo tulee.

– Etenkin suurissa perheyrityksissä ongelmana on se, että yhteisöveron ja osinkoveron yhteisvaikutus on noin 40 prosenttia pääomatulosta. Mutta jos sama rahamäärä laitetaan suoriin kiinteistösijoituksiin, kuten asuntoihin, jotka vuokrataan, niin pääomatulon veroprosentti on 30– 32 prosenttia.

– Järjestelmän oikaisu on välttämätöntä siksi, että nykyjärjestelmä ohjaa pääomia pois yritystoiminnan rahoittamisesta, Vanhanen selventää.

Kun Vanhaselta kysyy hänen kantaansa perhevapaakulujen jakamiseen, hän muotoilee vastauksensa huolellisesti kahdesta näkökulmasta. Entisenä poliitikkona hän näkee kulujen tasaamisen isona poliittisena kysymyksenä, koska se siirtäisi rahoituksen painopistettä tahoille, jotka eivät koe olevansa asiassa osallisia.

– Eikä tämä ongelma kuulu Perheyritysten liiton kysymyksiin, koska keskitymme pikemminkin tasepuolen kysymyksiin, Vanhanen vahvistaa liiton edusmiehen suulla.

Työurat pidemmiksi Suomen toimintaympäristön uhkana Vanhanen näkee väestörakenteen rajun muutoksen. Oman pääministerikautensa pettymykseksi hän kokee sen, ettei hän saanut tuotua vahvemmin esille eläkejärjes-

telmän uudistamisen sanomaa ja työurien pidentämistä.

– Jo nurkan takana meitä odottaa puoli miljoonaa enemmän eläkeläisiä ja 200 000 vähemmän työntekijöitä. Tämä yhtälö on vaikea sekä yhteiskunnan kannalta että yritysten investointien kannalta, sillä Suomi näyttää investointikohteena pysähtyneeltä, kun investointeja houkuttelevat markkinat kasvavat samaan aikaan muualla.

Elintason pelastamiseksi on edessä työurien pidentäminen ja tätä Vanhanen perustelee sillä, että ihmisten elinikä on pidentynyt viimeisen sadan vuoden aikana joka vuosi kolmella kuukaudella. Hän arvioi monien hyväkuntoisten ihmisten työskentelevän jatkossa mielellään pidempään ja monet ovat valmiita alkamaan myös yrittäjiksi.

– Eläketurva kertyy vain osittain kerätyistä rahastoista, ja valtaosa maksettavista eläkkeistä riippuu siitä, miten kansantalous tahkoaa vuosittain rahaa, Vanhanen muistuttaa.

Hänestä nyt olisi myös viidestoista hetki avata julkista taloutta kilpailulle, sillä muutoin kansainväliset yritykset lyövät suomalaiset toimijat laudalta.

– Julkisen sektorin hankinnat muodostavat noin 17 prosenttia bruttokansantuotteesta ja osa tästä pitäisi avata kilpailulle. Mutta nyt on toimittava nopeasti, jotta pienet kotimaiset yritykset ehtivät kehittää toimintaansa siten, että ne pärjäävät kilpailussa. On myös nähtävä, että julkisen sektorin avaaminen kilpailulle tehostaa toimintaa, lisää palvelujen kysyntää ja taloudellista kasvua, Matti Vanhanen vakuuttaa.

21

TALOUSKATSAUS

Uusi vuosi ja uudet kujeet?

Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen avaa ajankohtaisia talouden näkökulmia Yrittäjänainen-lehdessä.

Vaikka Euroopan vaikeutuvasta velkakriisistä on uutisoitu lähes koko viime vuoden ajan, ovat Suomen kotimarkkinat pysyneet kohtuullisessa kasvussa. Kuluttajat eivät ole pelästyneet talouden huonojen uutisten tulvaa, eikä viime vuosi siten ollut talouslukujen valossa lainkaan huono. Talouskasvu toteutui varsin odotetusti ja pelkojen vastaisesti julkisen talouden tasapaino jopa petraantui ennusteista.

Vuoden 2011 aikana selvisi myös se, että Suomen julkisen talouden alijäämä ei sittenkään missään vaiheessa ylittänyt EU:n viitearvona käytettyä kolmen prosentin rajaa ja nyt Suomi kuuluu Luxemburgin, Viron ja Ruotsin ohella siihen neljän maan muodostamaan eliittivähemmistöön, jotka eivät joudu todistelemaan muille EU-maille säästötoimiensa riittävyyttä.

Näinä kuukausina eletään kuitenkin talouden käännettä, jossa tuoreimmatkin numerotiedot tuntuvat valitettavan vanhoilta. On jatkuva huoli siitä, kuinka suuri ero taloudessa on parin kuukauden takaisen tilanteen ja edessä olevien lähikuukausien välillä. Tähän asti kokonaisuus on pysynyt raiteillaan hyvin. Toisaalta yksikään ihminen ei osannut vielä vuosi sitten ennakoida sitä katastrofia, mihin EU:n velkakriisi johdatti kaikki Euroopan maat vuoden 2011 jälkipuoliskolla.

Näköalattomuus Euroopan kohtalosta ei ole Suomen eikä minkään muunkaan maan etu. Sen seurauksena talousnäkymät ovat heikentyneet, ja keskustelua käydään lähinnä siitä, onko edessä lyhyt vai pitkä taantuma.

Kasvun edellytykset EU:n poliittisen kriisin varjossa Uskoa tulevaisuuteen valaa työmarkkinoiden kohtuullisen hyvä tila ja matalat markkinakorot. Marraskuun työttömyysaste oli vain 6,2 prosenttia eli lähes prosenttiyksikön alempi kuin vuotta aiemmin ja työllisiä oli 70 000 enemmän kuin edellisen vuoden marraskuussa. Euroopan velkakriisin seurauksena vuoden euriborkorko on painunut kohti 2 %:n rajaa, ja lyhyemmät euriborit ovat selvästi sen alapuolella. Mitään merkkejä tai perusteita lyhyiden korkojen nousulle ei lähitulevaisuudessa ole.

Kohtuulliselle tilanteelle luo synkän varjon talouskriisin muuttuminen poliittiseksi kriisiksi. Kriisikokous toisensa jälkeen päättäjät riitelevät siitä, minkä verran ja mihin välineeseen kukin maa sijoittaa rahojaan toisen euromaan rahoituksen takaamiseksi. Viime vuosi oli yhtä kärsimysnäytelmää, joka on paljastanut eurooppalaisten tahtotilan puutteen sitoutua yhteiseen Eurooppaan.

Eurooppalaisen näköalattomuuden jatkuminen sulattaa nopeasti hyvät uutiset työllisyydestä ja rahamarkkinoista. Jotta näin ei tapahtuisi, tulee riitelyn sijasta keskittyä olennaisiin asioihin, joilla varmistetaan sekä alkaneen vuoden että pidemmän aikavälin kasvu. On selvää, ettei ole yhdenkään suomalaisen etu, ei kuluttajan eikä yrittäjän etu, pitkittää tai lisätä edessä olevaa epävarmuuden ja epäluottamuksen aikaa.

22

VAIKUTTAJAN KYNÄSTÄ

Naisyrittäjyys, nice job!

Ilman työtä ei ole tuloja eikä tulevaisuutta. Tätä fraasia, mutta jossain määrin myös tosiasiaa, toistetaan usein tarkoituksena kannustaa ihmisiä oma-aloitteisuuteen ja aktiivisuuteen. Valitettavan monesti vaihtoehtojen etsintä tuntuu kuitenkin keskittyvän vain sopivien ansiotyöpaikkojen löytämiseen. Yrittäjyys ammattina pelkän elämänasenteen ohella on edelleen toisille turhan vieras.

Etenkin akateemista koulutusta on kritisoitu yrittäjyyshalujen viejäksi. Aivan viime aikoina olen silti havainnut myönteistä kehitystä. Angry Birdsin kaltaiset menestystarinat houkuttelevat ihmisiä kokeilemaan siipiään, ja yrittäjyysinto on tuonut vauhtia myös monien yrityshautomoiden toimintaan. Lopputuloksena meillä on toivottavasti tukuttain kultamunia, mutta myös entistä enemmän toteutuneita unelmia.

Yrittäjyyteen kuuluu aina riskinsä, mutta uhkana ei saa koskaan olla kokonaan tyhjän päälle jääminen. Hallitusohjelman tavoitteet yrittäjien työttömyys- ja sosiaaliturvan parantamisesta ovatkin erittäin olennaisia. Toisaalta laadukkaan asiantuntijatuen saaminen on monelle innovaattorille se kysymys, joka ratkaisee, miten ideat lähtevät lentoon. Tilannetta ovat osaltaan helpottaneet monet yrittäjien omat verkostot, joissa uudet tulokkaat otetaan lämmöllä vastaan. Yrittäjänaisten Keskusliitto on tästä erinomainen esimerkki.

Kaiken ennakoimattomuuden ja epävarmuuden sijaan korostan mielelläni positiivisten esikuvien tärkeyttä. Meillä ei ole varaa hukata ener-

giaamme ja osaamistamme epäonnistumisten pelkoon. Epäonnistumisistakin voi oppia ja olla niiden jälkeen entistä valmiimpi uusiin haasteisiin. Kunhan tukiverkkomme ovat kunnossa, edes kaatunut projekti ei merkitse toisen tuomiota.

Enemmistö uusista työpaikoista syntyy täällä hetkellä pk-yrityksiin. Jotta voisimme saada lisää työpaikkoja, tarvitsemme myös lisää kasvusta kiinnostuneita yrittäjiä. Yritysten kasvu- ja kansainvälistymishalukkuuden tukemiseen haetaankin juuri hallituksessa oikeita muotoja.

Kiertue 9.3.–12.5.2012

Liput 27/22 e

• Lahti • Nummela • Turku • Nurmijärvi • Tervakoski • Kuusankoski • Vantaa • Helsinki • Forssa • Jyväskylä • Pieksämäki • Kuhmo • Kajaani • Iisalmi • Hanko • Espoo • Uusikaupunki • Pori

Oikeanlaisen työvoiman saatavuus on osaltaan valtiovallan vastuulla. Yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa on jo otettu ja ollaan vielä ottamassa merkittäviä askelia työ- ja yrityselämää yhä paremmin palvelevaan suuntaan. Muiden koulutusmahdollisuuksien ohella panostetaan oppisopimuskoulutukseen. Se voi olla monille pk-yrittäjillekin hyvä tapa saada apuvoimia.

Parasta työtä on aina sellainen, jota on tehty täydellä sydämellä.

On koko maan etu, että yrittäjyys saa Suomessa lisäpontta. Parhaimmillaan yrittäjyys voi olla koko elämän mittainen hyvä työ, olipa kysymys sitten ammatista tai asenteesta.

Anne-Mari Virolainen

Osaan esityksistä lippupalvelu.fi, parhaattapahtumat.fi ja esityspaikkojen oma myynti.

kansanedustaja, kokoomuksen varapuheenjohtaja

23

PUHEENJOHTAJAKIERROS

Loimaa tuplasi jäsenmääränsä

Te k s t i S e i j a E s t l a nde r Kuva Marjaana Kosonen

Loimaan Seudun Yrittäjänaisten puheenjohtaja Mirja Nevala iloitsee viime vuoden lopulla tuplatusta jäsenmäärästä. Onnistunut telemarkkinointikampanja evästettiin yhteistyössä Yrittäjänaisten Keskusliiton kanssa.

Miltä nyt tuntuu?

Hyvältä. Nostimme kampanjan avulla jäsenmäärän 41:stä 92:een. Jäseniä on tullut kautta laidan aina nuorista yli viisikymppisiin. Olen iloinen, että meillä on nyt Loimaalla reilunkokoinen yhdistys.

Miten sitoutatte uudet jäsenet toimintaan?

Se on iso haaste. Pikkujoulussa oli jo mukana muutamia uusia jäseniä ja tammikuussa järjestimme tilaisuuden, jossa ideoimme yhdessä, miten kehitämme toimintaa ja miten sytytämme yhteishengen vielä suuremmaksi. Paikalla oli myös keskusliitosta toimitusjohtaja Heli Järvinen.

Mikä on mielestäsi paikallisyhdistyksen tärkein tehtävä?

Jäseniltojen järjestäminen. Ne ovat tärkeitä yksinyrittäjille, koska niistä saa energiaa. Jäsenilloissa tapaa kollegoita, voi vaihtaa kuulumisia ja puhua ongelmista. Meillä on hyvä yhteishenki ja vahva yhteenkuuluvuuden tunne. Lisäksi meillä on yritysvierailuja ja vapaamuotoisia tilaisuuksia, joiden alussa on usein joku asiaa sisältävä alustus. Järjestämme myös wanhanajan joulumarkkinat ja elokuussa nuorten kauppiaiden markkinat, joissa lapset myyvät kesän satoa ja kirpputoritavaraa. Viime kesänä myyjinä oli 105 lasta.

Tällaiset tilaisuudet kasvattavat osaltaan yrittäjähenkeä.

Mirja Nevala sanoo uusien jäsenten sitouttamisen olevan iso haaste. – Kehitämme toimintaa yhteistyössä uusien ja entisten jäsenten kanssa sellaiseksi, että se vastaa kentän odotuksia.

Tarvitsevatko naiset oman yhdistyksen?

Kyllä. Naiset kokevat luontevaksi kokoontua keskenään. Onhan Loimaallakin paikallinen yrittäjien yhdistys, jonne myös meidän jäseniä kuuluu, mutta meillä on enemmän aktiivista toimintaa.

Millaiseksi koet keskusliiton roolin?

Olen tyytyväinen siihen, että keskusliitto on etujärjestönä vahvistunut ja tekee nyt aiempaa enemmän valtakunnallista edunvalvontaa.

Mitä saat järjestötyöstä?

Olen ollut ensi syksynä 10 vuotta puheen-

24

johtajana. Koen saaneeni tänä aikana paljon sellaista sisältöä elämääni, jota en muuten olisi saanut. Järjestötyö on ollut hyvä vastapaino muulle elämälle ja meillä on ollut aina aktiivinen ja hyvä hallitus ja lisäksi toimiva yhdistys. Jäsenistä noin 20–25 käy tilaisuuksissa, mutta monet maksavat vain jäsenmaksunsa ja ottavat näin kantaa yrittäjänaisten valtakunnalliseen edunvalvontaan.

Millainen on yrityksesi?

Olen tehnyt lähes 20 vuotta toiminimellä alihankintana ompelutyötä. Valmistan kahdelle yritykselle työasuja, kuten sairaaloissa ja kaupoissa käytettäviä työasuja. Aloitin Loimaalla ompelimossa tuolivuokralaisena tänne muutettuani, koska muuta työtä ei ollut.

Miten hoidat jaksamistasi ja terveyttäsi?

Liikkumalla ja ulkoilemalla. Kuljen työmatkat pyörällä.

Onko sinulla työterveyshuolto ja maksatko tarpeeksi YEL:iä?

Työterveyshuolto on järjestyksessä, mutta välillä tuntuu, etten ole maksanut tarpeeksi YEL:iä ja nyt kuusikymppisenä se on myöhäistä.

Miltä elämä maistuu?

Koen ulkopaikkakuntalaisena juurtuneeni Loimaalle ja varpaisiini on tarttunut paikallista savea. Olen tullut hyvin juttuun ihmisten kanssa ja saanut paljon ystäviä.

Olen viime aikoina alkanut miettiä, etten taida eläkkeelle siirryttyäni pakatakaan laukkuani.

Keitä ovat läheisesi?

Kolme tyttärentytärtä, lapset puolisoineen, plus elämänkumppani.

Mitä toivot tältä vuodelta?

Toivon, että itse ja läheiseni ovat terveitä ja työtä riittää. Toivon myös, että kaikki ihmissuhteeni ovat yhtä hyvin kuin tälläkin hetkellä.

PAIKALLISTOIMINTAA

Sotkamon Yrittäjänaiset mukana koko kylän elämässä Nyt vuodenvaihteessa yrittäjänaiset olivat mukana järjestämässä yhdessä Sotkamon yrittäjien ja Sotkamon kunnan kanssa Sotkamon torille tapahtumaa, joka kestää koko parhaan joulu- ja venäjäsesongin. Tällainen tapahtuma järjestettiin nyt ensimmäistä kertaa.

– Avasimme 17. joulukuuta torilla luistinradan, jonka ympärillä tulet ja jouluvalot syttyvät, musiikki soi ja toriemäntä opastaa keskustan joulukauppoihin, kolmannelle kaudelleen puheenjohtajaksi valittu Tuula Uitto-Korhonen kertoo.

Joulutori luistinratoineen oli avoinna joulunaikaan ja vuodenvaihteessa. Mukaan lähti 24 yrittäjää, joista suurin osa toimii Sotkamon keskustassa. Lähes kaikki mukaan lähteneet yrittäjät olivat juuri yrittäjänaisten jäseniä.

– Luistinradan ja sen ympärille muodostuneen touhun ansioista yhä useampi matkailija tulee Vuokatista viiden kilometrin päästä Sotkamon keskustaan käymään.

Toriemännän tehtävä on sitten ohjata kävijät ympärillä oleviin liikkeisiin, UittoKorhonen jatkaa.

Mukaan lähteneiltä yrittäjiltä perittiin projektimaksu, jolla katettiin kaikki kustannukset. Projektimaksuin käytännössä siis hoidettiin luistinrata torille, tulipaikat ja polttopuut, toriemännän palkka, mutta myös näkyvyys sekä paikallisessa lehdessä että paikallisessa venäjänkielisessä esitteessä, johon oli tehty opaskartta projektin yrityksiin.

Muutakin yhteistyötä Tänä vuonna Sotkamon Yrittäjänaiset ovat mukana järjestämässä myös myyntimessuja yhdessä Sotkamon Yrittäjien kanssa. Myyntimessut tullaan järjestämään kaksi kertaa, ensimmäisen kerran hiihtolomien aikaan 25. helmikuuta ja toisen kerran syyslomien aikaan lokakuussa. Myyntimessut järjestetään Katinkullan Pallohallissa ja niiden tarkoituksena on tuoda lomalaisille elämyksellinen ostosmahdollisuus lomakeitaan keskelle.

Kesällä Sotkamon Yrittäjänaiset ovat vahvasti mukana Sotkamon SuperJymyn pesäpallokaudessa.

– Viime kesänä yhdistyksen jäsenet ostivat yhteisen kenttämainospaikan, jossa

Te k s t i j a k u v a Tuula Uitto-Korhonen

Sotkamon Yrittäjänaiset ovat aktiivisesti mukana kaikessa, mitä kunnassa tapahtuu. Yhdessä on oltu järjestämässä mittavia joulun ja kesän avauksia. jokainen pääsi pienellä osuudella mukaan, mutta yhdessä olimme jo näkyvästi esillä, Uitto-Korhonen sanoo.

Pesäpallo-otteluissa käy kesän aikana yli 40 000 pesäpallonystävää ympäri Kainuuta, mutta myös muualta maasta, joten kolmen kuukauden ajan oli mahdollisuus tavoittaa uusia potentiaalisia asiakkaita.

Tuula Uitto-Korhosen mielestä on tärkeää, että yhdistyksessä ajatellaan myös kaupallisesti ja markkinalähtöisesti.

– Vaikka paikallisyhdistyksenä toimintamme keskittyy paljon jäsentemme hyvinvointiin ja jaksamiseen, on minusta pelkästään hyvä asia ja välttämätöntä, että voimme käyttää yhdistystämme myös markkinointivälineenä, Uitto-Korhonen toteaa.

– Yhdessä tekemällä saamme enemmän näkyvyyttä ja panoksemme on kohtuullinen, kun ajattelee itse kunkin liikevaihtoa, hän sanoo.

Pesäpallo-ottelussa vasemmalta Maarit ja Markku Komulainen, Riitta Prusi, Tuula Uitto-Korhonen ja Rita Käck.

25

KENTÄN KUULUMISIA Tästä alkavat yrittäjänaisten paikallisyhdistysten sivut. Lähettäkää meille lyhyitä juttuja ja kuvia tapahtumistanne. Juttujen suositeltu laajuus on noin 1 000 merkkiä.

Seuraava lehti ilmestyy 11.5.2012. Jutut keskusliittoon ja ilmoitusten varaukset 17.4. mennessä Markkinointi Tuuleen tai Pasi Pekkoselle.

Vuoden taistelija 2011 Iisalmi Te k s t i S a r i L a i ne

Hoitokotiyrittäjä Riitta Hynynen sai Iisalmella ansaitsemansa vuoden taistelija -tunnustuksen.

Hoitokoti Kultasirkun yrittäjä Riitta Hynynen palkittiin ansaitusti vuoden taistelija -palkinnolla syksyllä Iisalmessa Olvihallissa pidetyissä yrittäjäjuhlissa. Säästöpankki Optian ja Lähivakuutuksen lahjoittama palkinto myönnetään vuosittain taistelumieltä ja sitkeyttä osoittaneelle iisalmelaiselle yrittäjälle.

- Riitta Hynynen on todellinen taistelija. Hän on vaikeuksista huolimatta jatkanut sinnikkäästi eteenpäin ja positiivisuudellaan kannustanut myös muita jaksamaan vaikeinakin aikoina. Eritoten vanhusten hyvinvointi on hänelle todella tärkeää ja lähellä sydäntä, perustelee Iisalmen Seudun Yrittäjaiset ry:n puheenjohtaja Aija Rahkola.

Riitta Hynynen oli ensin hieman hämillään kuultuaan että hänet on valittu Iisalmen Seudun Yrittäjänaisten ja Iisalmen

Yrittäjien vuotuisen tunnustuspalkinnon saajaksi. Hämmennyksestä selvittyään, hän kiitti saamastaan huomionosoituksesta ja muistutti, että kiitos palkinnosta kuuluu myös suurilta osin työntekijöille, yhteistyökumppaneille sekä hänen miehelleen. Hynynen arvostaa sitä, että pienyrittäjää näin muistetaan ja myöntää, että tällainen palkinto auttaa taas osaltaan jaksamaan eteenpäin sekä omassa elämässä että työssä.

Taistelija-tunnustuksen tavoitteena on tuoda esille yrittäjän vaativaa arkea. Se on huomionosoitus yrittäjälle, joka vastoinkäymisistä huolimatta on jaksanut yrittää, luoda positiivisuutta ympärilleen ja kannustaa muita jaksamaan vastoinkäymisten ylitse. Lisäksi palkinnossa yhdistyvät paikallisuus, suomalaisuus ja sisu.

Kampaamoalan yrittäjä on vuoden yrittäjänainen Lahti Te k s t i I l s e J uo l a Kuva Katri Nikula

Lahden Seudun Yrittäjänaiset ry valitsi vuoden 2011 yrittäjänaiseksi kampaamoalan yrittäjä Sirpa Paljärven. Viime kesänä 40-vuotista yrittäjätaivaltaan juhlinut Paljärvi on yhdistyksen pitkäaikainen jäsen ja arvostettu alan ammattilainen.

Valinnan perusteissa painotettiin sitä, että Paljärven kampaamon kautta ovat kymmenet nuoret saaneet oppinsa niin kampaamoalalle kuin yrittäjyyteenkin. Valinta on myös kannustava esimerkki kaikille niille yrittäjille ja yrityksille, jotka näinä päivinä pohtivat uuden työntekijän palkkaamista.

Paljärvi on aina ajan henkeä seuraava ja jatkuvasti itseään kouluttava yrittäjä.

Hän on myös omalla kannustavalla esimerkillään näyttänyt perinteisen käsityöja asiakaspalvelutaidon siirtämisen mal-

26

lia koko työuransa ajan. Perheyrityksessä edelleen työskentelevän kampaajan salongissa jatkaa jo seuraava sukupolvi.

Lahden Seudun Yrittäjänaiset nimeää myös vuoden kollin. Kolliksi valitaan virkamies, joka on omalla toimialallaan edistänyt yrittäjyyttä maakunnassa. Vuoden 2011 kolliksi julkistettiin Lahden Uusyrityskeskuksen toimitusjohtaja Pekka Mantila, joka on omalla positiivisella ja energisellä toiminnallaan auttanut ja tukenut muun yrittäjyyden lisäksi myös naisyrittäjyyttä.

Palkinnot luovutettiin Lahden Upseerikerholla syyskuussa. Juhlapuhujana oli Perheyritysten liiton puheenjohtaja Matti Vanhanen ja illan musiikista vastasi Jaana Pöllänen orkestereineen. Juhlassa suoritettujen arpajaisten tuotto luovutettiin Etelä-Suomen Syöpäyhdistyksen Lahden osastolle lasten ja nuorten kuntoutukseen ja virkistykseen.

Kampaamoalan yrittäjä Sirpa Paljärvi valittiin vuoden yrittäjänaiseksi Lahdessa. Hänen kauttaan ovat kymmenet nuoret saaneet oppinsa sekä kampaamoalalle että yrittäjiksi.

KENTÄN KUULUMISIA

Vuoden yrittäjänainen aikoi teologiksi Heinola Te k s t i Ka i s a Ha ko , It ä - Hä me Kuva Arto Silén

tyi Heinolaan ja perusti Meikkistudio Elisabethin, ehti tapahtua paljon muutakin.

Valmistuttuaan hän asui Helsingissä, toimi maahantuojan konsulenttikouluttajana ja kiersi Suomea. Välillä hän työskenteli Fazer Musiikki Finnlevyjen markkinointisihteerinäkin, mutta meikkaaminen ja maskeeraaminen veivät lopulta kuitenkin voiton.

Kun Suomeen 1990-luvulla tulivat enMeikkistudio Elisabethin perustaja simmäiset maskeeraajakoulutukset, HaikaOuti Haikala-Silén on Heinolan vuoden la-Silén haki heti oppiin ja maskeeraaja2011 yrittäjänainen. kampaajaksi valmistuttuaan hän työskenteli freelancerina. Työtehtäviä toivat kuOn se ehkä kuitenkin onni, että Outi Hai- vaukset, muotinäytökset ja maahantuojan kala-Silén jäi aikanaan puolentoista pis- esittelyt. teen päähän teologisesta tiedekunnasta. – Kun olin saanut kokemusta ja nimeä, Maailma voisi muuten olla nyt jonkin ver- minua pyydettiin Professional Beauty Centerin opettajaksi, hän kertoo. ran rumempi.

– Jos ei tule teologia, niin käytetään sit- Perhe-elämässäkin tapahtui: syntyi tyten luovaa puolta, päätti nainen ja pääsi tär, ja Haikala-Silén jäi yksinhuoltajaksi.

Suomen Kosmetologien Yhdistyksen opis- Matkustelu ja keikkatyö kävivät mahdottoon, jonne otettiin vain kymmenesosa tomiksi.

– Työajat olivat ihmeellisiä. Kello neljä hakijoista.

Kauneuden tiellä Haikala-Silén on sii- aamulla piti olla kuvauksissa, kun valokutä saakka enimmäkseen pysynyt ja marras- vaajan mielestä oli sopiva usva. Ei se oikuussa hänet kukitettiin Heinolan vuoden kein sopinut yksinhuoltajaäidin kuvioon, yrittäjänaiseksi. Mutta ennen kuin hän pää- hän toteaa.

Haikala-Silén pääsi Kouvolan teatterin päämaskeeraajaksi. Lapsenhoito järjestyi, kun eläkkeelle jääneet vanhemmat muuttivat myös Kouvolaan. Mutta rakkaus vei voiton teatteristakin ja HaikalaSilén meni naimisiin Heinolassa asuvan miehen kanssa ja muutti Heinolaan vuonna 2002. Aluksi hän teki työkeikkoja Teatterikorkeakouluun.

– Täällä oli kemikaliokauppa myynnissä, mutta ajattelin ensin, että enhän mä kauppiaaksi ala! Sitten hän keksi, että voisi ostaa kaupan varaston ja muuttaa liikeideaa.

– Totesin, että jos haluan Heinolassa tehdä koulutustani vastaavaa työtä, minun on työllistettävä itse itseni. Siitä lähtien olen ollut yrittäjä.

Sanotaan, että menestyvän miehen takana on nainen. Haikala-Silénin mukaan sama pätee toisinkin päin.

– Tässä tapauksessa takana on kaksikin miestä. Toinen on mieheni Arto, ja toinen on vuosi sitten edesmennyt isäni, yritysjohtaja ja paras mentorini. Jos hän olisi ehtinyt kuulla yrittäjäpalkinnostani, hän olisi ylpeä minusta.

Päiväkodin johtaja valittiin vuoden yrittäjänaiseksi Salo

Te k s t i Ma r j u k ka Nu r m i Kuva Anu Karppinen

Salon Yrittäjänaiset on valinnut montessoripäiväkoti Aurinkoleijonan johtajan Päivi Isopuron vuoden yrittäjänaiseksi.

Isopuro perusti päiväkodin Halikkoon vuonna 1998. Kymmenenpaikkainen päiväkoti on kasvanut vuosien mittaan 63-paikkaiseksi, Suomen toiseksi suurimmaksi montessoripäiväkodiksi. Työntekijöitä on kymmenen.

Tuore yrittäjänainen on tyytyväinen saamastaan huomiosta. Peruspositiivinen, sinnikäs ja kunnianhimoinen nainen on uskonut alusta asti montessoripedago-

giikkaa toteuttavan päiväkodin tulevaisuuteen. Siitä huolimatta, että alkuvuosina ennakkoluuloja oli paljon.

Salon Yrittäjänaiset tekee valinnan joka toinen vuosi. Isopuro on 13. vuoden yrittäjänainen. Hän on myös Salon Yrittäjänaisten entinen tiedottaja. Nykyään hän on kahden pienen pojan äiti.

Montessoripäiväkoti Aurinkoleijonan johtaja Päivi Isopuro on vuoden yrittäjänainen Salossa.

27

KENTÄN KUULUMISIA

Apteekkarista tuli vuoden yrittäjänainen Ivalo Te k s t i Ka i s a S ä r ke l ä Kuva Arja Järvinen

Ivalon Yrittäjänaisten yhdistys valitsi Ivalon vuoden 2011 yrittäjänaiseksi apteekkari Kirsi-Marjut Heleniuksen. Valinta julkistettiin perinteisillä joulumessuilla, jotka järjestettiin nyt 21. kerran.

Helenius on pyörittänyt Ivalon Apteekkia lähes 20 vuotta. Apteekki toimittaa lääkkeitä myös syrjäseudun lääkekaappeihin, joita Inarin kunnassa riittää.

Apteekkari Heleniuksen palkkalistoilla on 12 henkeä ja hänet tunnetaan yrittäjänaisten piireissä aktiivisena edunvalvojana ja jäsenenä. Työn vastapainona vuo-

den yrittäjänainen hakeutuu kesäisin veneilemään Inarinjärvelle ja talvella hän pilkkii.

Joulumessuilla julkistettiin myös osallistuva yrittäjänainen ja tämän kunnian sai omakseen Outi Rapakko Ivalon Matkahuolto-kahvila Kuuputista. Kaiken kaikkiaan messuja pidettiin jälleen kerran onnistuneena tapahtumana. Tilaisuuden järjestelyistä vastasi 48 vuotta toiminut Ivalon Yrittäjänaisten yhdistys, johon kuuluu lähes 80 naista. Yhdistys on Suomen pohjoisin YNKL:n yhdistys.

Vuoden 2011 Ivalon yrittäjänaiseksi kukitettiin apteekkari Kirsi-Marjut Helenius.

Ravintoloitsija on vuoden yrittäjänainen Kajaani Te k s t i R i i k ka P i k ka ra i ne n Kuva Miariikka Heikkinen

Kajaanin Yrittäjänaisten yhdistys valitsi Ravintola Siriuksen omistajayrittäjä Annikki Kaasisen vuoden 2011 Kajaanin yrittäjänaiseksi.

Vuoden 2011 Kajaanin yrittäjänaiseksi valittu Annikki Kaasinen valmistaa ravintolassaan lähiruokaa perinteitä kunnioittaen ja rohkeasti uutta kokeillen.

Valinta julkistettiin syyskauden päättäjäisissä joulukuussa. Annikki Kaasinen kokkaa ravintolassaan lähiruokaa kainuulaisia perinteitä kunnioittaen. Laadusta tinkimättömällä tavallaan hän toimii esimerkillisesti omalla alallaan ja ylläpitää paikallista kulttuuriperintöä ajan hermolla.

Erityisen mainittavaa on myös hänen kykynsä luoda aina jotakin uutta rohkeasti kokeillen.

Kauneusalan yrittäjä vuoden yrittäjänaiseksi Nokia Te k s t i Te r t t u Hä y r i ne n Kuva Marla Koivula

Nokian Yrittäjänaisten yhdistys valitsi vuoden nokialaiseksi yrittäjänaiseksi Kristiina Soini-Koivulan. Hän omistaa omaa nimeään kantavan Kauneushoitola, Hierontapiste Kristiina Soini-Koivulan.

Vuoden yrittäjänainen on toiminut yrittäjänä Nokialla 25 vuotta. Nokian yrittäjänaisten puheenjohtajan pestiä hän on vetänyt vuodesta 2006. Yrittäjänaisten Keskusliitto palkitsi viime keväänä Nokian Yrittäjänaisten yhdistyksen vuoden 2010

28

aktiivisimpana yhdistyksenä. Vuoden nokialainen yrittäjänainen on mukana myös Nokian yrittäjien hallituksessa sekä Lions Club Nokia Lotuksessa.

Kristiina Soini-Koivulan motto työssään on se, että tee työsi niin hyvin, kuin haluaisit sen itsellesi tehtävän.

Nokian Yrittäjänaiset ry on 61-vuotias yhdistys, joka valitsi nyt kuudennen kerran keskuudestaan vuoden yrittäjänaisen.

Vuoden nokialaiseksi yrittäjänaiseksi valittu Kristiina Soini-Koivula tunnetaan tarmokkaana puheenjohtajana, jonka aikana yhdistyksen jäsenistö on tuplaantunut.

KENTÄN KUULUMISIA

Vuoden yrittäjänainen on modisti Helsinki Te k s t i A n ne Hy v ö ne n Kuva Anna Huovinen

Vuoden 2011 helsinkiläinen yrittäjänainen on modisti Helena Toivo. Hänen yrityksensä, 17 vuotta toiminut Hattuliike HopeHat tmi, on vahva osoitus käsityöläisyyden mahdollisuuksista nykyisen teollisen halpatuotannon aikoina.

Helsingin Yrittäjänaiset perustelee valintaansa paitsi arvostuksellaan Helena Toivon uraa kohtaan ”valtakunnan modistina” myös silmällä pitäen kuluvaa vuotta, jolloin Helsinki on maailman Designpääkaupunki.

Helena Toivon mukaan mikään ei voi olla kauniimpaa käyttötaidetta kun käsityönä tehty tyylikäs ja laadukas hattu. Hän on vuosia puhunut hattukulttuurista mediassa ja erilaisissa tilaisuuksissa. Hänen nettisivujensa luetuin osio on hattuetiketti.

Hattuliike HopeHat sijaitsee tällä hetkellä Helsingin Fredrikinkadulla. Oven aukaistuaan on suoraan 1920–1930 lukujen romanttisessa Pariisissa. Etupäässä Rans-

kasta Helena Toivo hakeekin ne tarvikkeet, joista syntyy hänen vahvasti naisellinen ja lämmin hattutyylinsä.

– Minä olen saanut ensin vaatetusalan koulutuksen ja sen jälkeen asusteidentekijä/modistin, kertoo Toivo. Siitä johtuen hänen harjaantunut värisilmänsä ja pettämätön stylistin lahjansa palvelee monia asiakkaita, jotka eivät tiedä, mikä hattu ja mitkä asusteet juhlamekkoon kävisivät.

Eikä vain ”hienojen rouvien” eteläisessä Helsingissä vaan ympäri Suomea. Asiakkaita, aikuisia naisia, tulee pitkin poikin, Kemiä myöten, 45-vuotias Toivo tarkentaa. Myös ulkomailta tullaan Helena Toivon hattuja ostamaan.

Yrittäjän taipaleen Toivo aloitti vuonna 1994 kolmen kuukauden starttirahalla.

Sen jälkeen tukia ei ole tarvittu. – Olen kylläkin enemmän käsityöläinen kuin bisnesnainen ja hatut ovat rakkaita lapsiani.

Tämä työ on minulle sydämen asia.

Vuoden helsinkiläiseksi yrittäjänaiseksi valittu modisti Helena Toivo tekee hattuja suurella tunteella aikuisille naisille.

Kehystämöyrittäjä ja taidekauppias on vuoden yrittäjänainen i v r ä j i r a a S Te k s t i Ma i re Hy v ö ne n Kuva Hannu Strengell/ Saarijärveläinen-lehti

Kehystämö Taidekauppa Kuparisen yrittäjä Karoliina Liimatainen on toiminut alalla kymmenen vuotta. Hän jatkaa vanhempiensa Sirkka ja Raimo Kuparisen viitoittamaa tietä. He perustivat erikoisliikkeensä Saarijärvelle jo vuonna 1985.

Ensin häntä hieman arvelutti astua isänsä saappaisiin, sillä yritys oli vahvasti isän ammattitaidon ja hyvän värisilmän varassa. Vanhemmat kuitenkin suunnittelivat eläkkeelle jäämistä ja kannustivat kokeilemaan alaa. Yritys siirrettiinkin pian Karoliina Liimataisen nimiin.

Kehystämistä on riittänyt, eikä lama-aika ole tuntunut työmäärän vähenemisenä.

Lisäksi on monia sopimusasiakkaita, joille hän tekee kehystyksiä.

– Saarijärvellä ostetaan paljon taidetta merkkipäivälahjoiksi. Olenkin laajentanut taidevalikoimaa niin, että oman paikkakunnan taiteilijoiden teosten lisäksi töitä

tulee muualtakin. Lähes kaikki myynnissä olevat työt ovat kuitenkin matrikkelitaiteilijoiden tekemiä. Kesäaika on vilkasta, kun lomalaiset ja matkailijatkin ovat löytäneet liikkeeni, vaikka tämä on hieman syrjässä, yrittäjänainen kertoo.

Kymmenettä toimintavuotta liikkeessä on juhlistettu monin tavoin. On pidetty erilaisia teemapäiviä, joissa on ollut mukana taiteilijoita. Vuoden yrittäjänainen on toiminut useita vuosia Saarijärven Yrittäjänaisten hallituksessa.

– Monet muutkin naisyrittäjät työskentelevät yksin, joten on antoisaa tavata muita. Myös Jyväskylän Ammattikorkeakoulun Tiimiakatemian yrittäjätutkinto antoi uutta potkua oman yrityksen toimintaan, hän kertoo.

Karoliina Liimatainen odottaa esikoistaan, joka syntyy kevään korvalla. Tämä luo uusia haasteita työnteolle. Vauva on

Vanhempiensa jalanjälkiä seuraava Karoliina Liimatainen arvostaa vuoden yrittäjänaiseksi nimeämistään. kuitenkin tärkein asia tämä vuonna Liimataisen perheessä ja työt tulevat vasta sen jälkeen.

29

KENTÄN KUULUMISIA

K-kauppiasyrittäjä on vuoden 2011 yrittäjänainen u Mäntyharj

Te k s t i R a i j a Pa a v o l a Kuva Satu Halinen

K-kauppiasyrittäjä Aulikki Tuononen valittiin vuoden 2011 Mäntyharjun yrittäjänaiseksi. Hän muutti vuonna 2007 miehensä K-kauppiasyrittäjä Hannu Tuonosen kanssa Hankasalmelta Mäntyharjulle, missä he aloittivat K-market Tähkän kauppiaina.

Samana vuonna Aulikki Tuononen liittyi Mäntyharjun Yrittäjänaisiin ja hän on toiminut vuosien mittaan eri tehtävissä ja myös yhdistyksen hallituksessa.

Ennen kauppiaaksi ryhtymistään Aulikki Tuononen työskenteli vaate- ja lääketeollisuuden palveluksessa. Siirtyessään kaupan alalle hän suoritti työnsä ohella Kruokakauppiasvalmennuksen ja yrittäjän ammattitutkinnon.

Viime vuonna K-market Tähkä lopetettiin ja viereen rakennettiin K-supermarket Mäntyharju. Uusi myymälä sai kauppiaiksi paikkakunnalla tutuksi tulleen Tuonosen pariskunnan.

Kauppiaina ja yrittäjinä Tuonoset ovat henkilökuntineen luoneet omaleimaisen brändinsä, joka näkyy kaupan herkkutorilla ja hyllyissä monipuolisena tuotevalikoimana, tuoreina tuotteina ja kauniina esillepanona. Liike on kuin pieni kylä selkeine opasteineen, käytävineen ja yllätyksineen. Ystävällinen henkilökunta huomioi asiakkaat aina mennen tullen.

Aulikki Tuononen tuntee lähi- ja luomuruoan, Reilun kaupan tuotteet ja etniset tuotteet sekä niiden saatavuuden. Hän ja osa henkilökunnasta ovat kouluttautuneet myös ravintotaitajiksi vastatakseen erikoisruokavalioiden lisääntyvään kysyntään. Digitalisoituneessa ja globalisoituneessa maailmassa kauppiaan pitää olla tänään moniosaaja, joka intohimoisesti ottaa selvää, opiskelee ja palvelee. Sitä kaikkea on Aulikki Tuononen.

Aulikki Tuonen on vuoden 2011 Mäntyharjun Yrittäjänainen. Hän vetää puolisonsa Hannu Tuonosen kanssa K-supermarket Mäntyharjua.

Tilitoimistoyrittäjä valittiin nuoreksi yrittäjänaiseksi Kokkola Te k s t i He l i nä Ma r j a ma a Kuva Kirsti Nieminen

Toimitusjohtaja Marika Hollström palkittiin vuoden 2011 Kokkolan nuorena yrittäjänaisena. Hän sai Alma-palkinnon Kokkolan yrittäjänaisten syyskokouksessa Nordeassa.

Marika Hollström on toiminut jo vuosia Kokkolasta käsin toimivan Yrityspalvelu Hollström Oy:n toimitusjohtajana. Yrityksen toimialaan kuuluvat taloushallinnon kokonaisvaltaiset palvelut.

– Kun tietää mitä osaa, niin pärjää. Kun asiakas soittaa, niin työ tehdään, oli yö tai päivä. Näillä mennään, hän tiivistää.

Kokkolassa syntyneen Hollstömin ajatuksena oli opiskella luokanopettajaksi.

Matematiikka oli yksi hänen lempiaineistaan, mutta lukion jälkeen hän meni ammattikorkeakouluun taloushallinnon linjalle valmistuen sieltä vuosituhannen vaihteessa.

Jo vuodesta 1995 lähtien nuori nainen oli töissä Yrityspalvelu Hollströmillä tehden aluksi apulaistöitä. Kirjanpi-

30

totöihin hän siirtyi parin vuoden kuluttua. Näihin aikoihin hän teki myös puolen vuoden työharjoittelun Brysselissä Pohjoismaiden Eurooppa-toimistossa.

– Vuonna 2004 lähdin palvelemaan isoja yrityksiä. Menin mukaan palavereihin ja aloin tehdä hinnoittelua ja budjetointia.

– Olin käynnistämässä muun muassa controllerin palveluita. Ensimmäiset käynnit asiakkaiden luona ovat jääneet erityisesti mieleen, kun nuorena naisena kerroin yritysten johtoryhmille tunnuslukuja. Osaamisella on pitänyt vakuuttaa, hän vahvistaa.

Ammattitaitoinen henkilökunta, toimivat tietojärjestelmät ja laajempien asiantuntijapalvelujen tuottaminen ovat Hollstörömin mukaan yrityksen menestyksen avaintekijöitä. Yrityspalvelu Hollström Oy on Mariitta Hollströmin 30 vuotta sitten perustama auktorisoitu tilitoimisto, joka työllistää 12 henkeä.

Toimitusjohtaja Marika Hollström on Kokkolan vuoden 2011 nuori yrittäjänainen. Elämä on hionut hänestä henkisesti vahvan, paineita sietävän naisen, joka ei pienistä hetkahda.

KENTÄN KUULUMISIA

Ravintolayrittäjä vuoden yrittäjänaiseksi Kokkola Te k s t i He l i nä Ma r j a ma a Kuva Kirsti Nieminen

Vuoden 2011 Kokkolan yrittäjänainen on Annika Ojatalo, Wanhan Lyhdyn & Kellarin ravintolayrittäjä. Peräti 24 vuotta ravintola-alalla toimineen yrittäjän mukaan tässä ammatissa ei saa koskaan levätä laakereillaan ja parasta työssä on asiakkailta tuleva välitön palaute.

Kun kuuntelee Annika Ojatalon puhetta työelämästä, on helppo ymmärtää, miksi juuri hän on päässyt näin pitkälle: kirjoitettuaan ylioppilaaksi Lapuan lukiosta nuori nainen aloitti rakennusarkkitehtiopinnot Tampereen ”Tekussa” vuonna 1976. Vuoden kuluttua hän vaihtoi opintonsa Vaasan kauppakorkeakouluun valmistuen laskentatoimen ekonomiksi 1980-luvun alkupuolella. Ravintoloitsijana Annika Ojatalo aloitti vuonna 1987, kun hän osti Ahti ja Inger Savelalta ravintolatoiminnan.

Ravintolan nimeksi tuli LaGare, joka tar-

koittaa asemaravintolaa. Lokakuussa 1988 Ojataloa pyydettiin perustamaan uusi ravintola Ermon upeisiin kellaritiloihin, jolloin alkoi vaiheikas taival kohti nykyistä asiakkaiden suosimaa ravintolaa. Yllättävän nopeasti leviävän laman myötä hän huomasi kuitenkin kohta olevansa ylivelkaantunut yrittäjä, jolla oli vakituiset työntekijät, kolme pientä lasta ja vähän asiakkaita, mutta hullulla sitkeydellä yrittäjä sanoo kuitenkin selviytyneensä.

Monet kokkolalaiset muistavat Ermon alakerran discoillat ja vuonna 1994 katutasoon avattiin Wanha Lyhty. Nykyiseksi ruokaravintolaksi alakerta remontoitiin reilut kymmenen vuotta sitten. Tänään Ravintola Wanha Lyhty & Kellari onkin yksi Kokkolan pitkäaikaisimpia yhtäjaksoisesti saman yrittäjän omistuksessa toimineita ravintoloita. Yritys työllistää noin kymmenen henkilöä.

Vuoden 2011 Kokkolan yrittäjänaiseksi valittu Annika Ojatalo on energinen ja jatkuvasti uudistuva ravintolayrittäjä.

YRITTÄJÄ Varo hirviä,

osaat tehdä viisaita ratkaisuja Jatka samalla linjalla.

Ota itsellesi työttömyysvakuutus.

Huolehdi itsestäsi ja perheestäsi.

www.syt.

VESTA-LINNEA!

kirj. & ohjaus: Tove Appelgren * käännös: Jyrki Kiiskinen

Suomenkielisiä esityksiä 29.2.-5.5. Lillklobbissa!

Liput 8 / 9 € ja 14 €, www.lippu.fi ja 09-86208200.

Suositus 7 vuotta täyttäneet.

Lillklobb, Nuijalantie 9 02630 Espoo (Kilo) 31