Aalef 2/2013 by Aalef

LA PP EEN

ILL

ISE

LIO

PIS

LIO

ILA

PIS

LIJ

LEH

013

02/ 2

OID

AA LEF

KUNTOILE HAUSKEMMIN

KUIN KOSKAAN ENNEN Uusi huippuluokan aerobinen osasto SYKE Gym Keskustassa: Juoksumatot CrossTrainerit Vapaan liikeradan AMT-laitteet! Treenatessasi voit:

Katsoa TV:tä Surffailla netissä Tsekata mailit Käyttää Facebookia© Harjoitella valmiin ohjelman avulla Kytkeä iPhonen® / iPodin® ja kuunnella siitä musiikkia tai vaikka katsoa elokuvan POLTTAA KALOREITA!

"VAPAAN LIIKERADAN AMT-LAITTEILLA VOIT OTTAA PIENIÄ ASKELIA TAI SUURIA HARPPAUKSIA. VOIT KÄVELLÄ, JUOSTA TAI KIIVETÄ PORTAITA. LIIKERATA MUKAUTUU SULAVASTI JA PORTAATTOMASTI KÄYTTÄJÄN ASKELLUKSEN MUKAAN."

SENUSIOMMMÄISETNEN JOUKOeSgySmA.fi

www.syk

KESKUSTA Kauppakatu 66 Lappeenranta 05 4202 3910 2

AALEF 2/2013

SKINNARILA Technopolis, ovi C3 Teknologiapuistonkatu 044 544 2929

Avoinna avainkortilla 24h

P Ä Ä K I R J O I T U S

Omaleimainen ja erilainen Se on pitkämielinen ja lempeä, toisinaan arvaamatonkin mutta silti kaikkien rakastama. Nämä adjektiivit voisivat kuvata rakastajatarta mutta yhtä hyvin ne sopivat kuvaamaan myös Suomen pisintä Wappua, jonka vietto aloitetaan tänään. Wapun koittaessa meillä on paljon syytä juhlia. Lumet sulavat ja jäljellä olevien tenttien määrä on laskettavissa yhden käden sormilla. Samaan aikaan aurinko paistaa ja kaljan juonti on luvallista. Jälleen yhden lukuvuoden me jaoimme tärpit ja autoimme toisiamme hinautumaan krapulassa luennoille. Jälleen me huolehdimme toisistamme ja uskalsimme olla erilaisia. Kirjoittaessani tätä noin 60 tietotekniikkaa rakastavaa opiskelijaa pitää laneja alapuolellani kellarissa, Skinnarilan paras tyttöbändi valmistautuu Wappuun Toteemissa ja Enklaavin fuksit ovat kiertäneet Suomea bussilla jo 13 tunnin ajan. Kirjoittaessani tätä joku opiskelijoistamme saattaa silti tuntea itsensä yksinäiseksi. Wappu on välittämisen aikaa. Ota muut mukaan ja puhu tuntemattomille! Huolehdi naapuri kotiin ja tarjoa kaverille makkaraa notskilla. Lappeenrannan opiskelijoiden yhteishenki eli Skinnarilan henki on ainoa laatuaan. Tämän on selvästi huomannut myös muu maailma. Vuonna 2013 LUT:in hakijamäärät jatkavat edellisen vuoden tapaan rajojen rikkomista. Hakijamäärä kasvoi kokonaisuudessaan 23 % ja tekniikan alalle ensisijaisten hakijoiden määrä 40 %. LUT:n tekniikan koulutusohjelmiin pyrkii 1778 hakijaa, joista ensisijaisia hakijoita oli 879. Kauppatieteellisen kokonaishakijamäärä puolestaan oli 1845 ja ensisijaisten hakijoiden määrä 728. Tajuutteko, jengi haluu Skinnarilaan! Koulumme rehtori mainitsee kiinnostuksen kasvun osatekijänä ’’yliopiston omaleimaisen kampusalueen.’’ Haastan kaikki opiskelijatoverini toteuttamaan meille niin rakasta Skinnarilan henkeä yliopistomme erityisellä kampusalueella. Säilytetäänhän se omaleimaisena myös tuleville sukupolville?

Laura Similä Päätoimittaja aale f @ ltky. f i + 358 44 5939 770

AALEF - Lappeenrannan teknillisen yliopiston ylioppilaskunnan opiskelijoiden lehti

Kansi ja pääkirjoituksen kuva: Turo Ulvinen

JULKAISIJA Lappeenrannan teknillisen yliopiston ylioppilaskunta LYTKY

ILMOITUSMYYNTI Santeri Kiljunen markkinointisihteeri@ltky.fi +358 44 293 8824

YHTEYSTIEDOT Norsunluutorni Laserkatu 10 53850 Lappeenranta PÄÄTOIMITTAJA Late ‘‘Sky’’ Siivilä aalef@ltky.fi +358 44 5939 770 INTERNET www.ltky.fi

PAINOS 1000 kpl Ilmestyy neljä (4) kertaa vuodessa PAINOPAIKKA I-print Oy - Sanomalehtipaino Kirjapaino TOIMITUSKUNTA Maria Salmela Annamaria Mustonen

Maija Kangasniemi Risto-Matti Väänänen Petra Helmiö Laura Ylitalo Eeki Väänänen Tiia-Lotta Pekkanen Juhana Repo Sami Raasakka Joel Kuuva Jesse Nurkkala Tero Ulvinen Antti Nousiainen Annika Markku Norpparadio Hanna Manelius Jaakko Leino Esa-Pekka Räsänen Elina Hakkarainen

AALEF 2/2013

SISÄLLYS AALEF 2/2013

03 PÄÄKIRJOITUS 05 Wappu Tulee, Oletko Valmis? 08 LTKY:N hallitus 2013 esittäytyy 07 Kuka saa ja kenelle annetaan? 09 Etuja Yhteistyöllä 10 SLUTSHIT - NO BULLSHIT 15 Suomen Seikkailullisimmat opiskelijat haussa 18 Wapun Selviytymispaketti 20 Sefen Maria Salmela 22 WAPPUKALENTERI 24 Järjen, totuuden ja oikeuden huostaan

27 Norpparadio 29 Ilonpilaajat Since 1983 32 Irti Netistä 35 Kolumni: Kehysriihi meni ja wappu tuli 36 Lutille uutta hallitusta 40 Edariin vihdoin vuonna 2013

10 4

AALEF 1/2012 2/2013

20 22

06 15 Wappu tulee, oletko valmis? Wappu 2013 pärähtää käyntiin 15.4. pakattuna täyteen rientoja laidasta laitaan. Mukaan mahtuu vakiintuneiden tapahtumien lisäksi legendaarisia uutuuksia ja tiedossa on tiukkaa settiä 18 päivälle. Haalarit jalkaan ja menoksi, Wappu on vain kerran vuodessa! Tästä löydät muutamia nostoja Wapun tärkeistä tapahtumista. Niihin kannattaa tutustua varsinkin fuksien, joille Wapun syvin olemus ei ole niin selvää kuin kokeneille vanhemmille tieteenharjoittajille. Wappu alkaa juhlallisesti keskipäivän Wapunavaushuudolla, jonka jälkeen suoritetaan luonnollinen siirtymä Wapunavausbileisiin. Päivällä baariin, kyllä kiitos. Fuksitehtävissä menoa ja meininkiä riittää niin fukseille kuin vanhemmille tieteenharjoittajillekin, kun fuksijoukkueet mittelevät tiukan kisan voitosta toinen toistaan eeppisemmillä rasteilla. Mukana myös Grand Jurri! Krokotiili Genan synttärijuhlaa vietetään 18.4. Sieltä fuksit saavat läystäkkeensä pakollisen laulutenttipisteen. Luvassa on lauleskelua koko illaksi ja samalla kisataan Laulunsanoituskilpailun voitosta. Teekkarihan laulaa mielummin kuin hyvin! Fukseilla on tilaisuus kerätä Wapun aikana läystäkkeeseensä lisäpisteitä muun muassa Finkkareilta, KeTeKin Toogabileistä, Willimiehen Wipellyksestä, KRuising(G?!)ista tai ActIn näytelmäesityksestä. Näiden lisäksi wappuohjelmaan mahtuu useampi tapahtuma jokaiselle päivälle. Mukana on kerhojen, kiltojen ja Kulttuurijaoston järjestämiä rientoja, niitä et halua missata! Kannattaa kuitenkin varmistaa, ettei kestävyys lopu kesken Wapun. Ihan joka päivä ei tarvitse riekkua aamuun asti. Tiistaina 30.4. koittaa hartaasti odotettu Vappuaatto, jolloin Kurkipatsas lakitetaan, teekkarit ja kylterit painavat lakin päähänsä ja fuksit kuolevat Saimaaseen pulahtamalla. Wappu huipentuu Vapunpäivän piknikillä, jolloin juhlimme sivistyneesti hokinait-vermeissä Linnoituksen valleilla skumppaa nautiskellen. Seuraavana päivänä saatellaan armas vapaavaltiomme kesäkuntoon yhteisellä Skinnarilan siivouksella. Muistetaan kaikki pitää Wappufiilis korkealla ja juhlia teekkarin, kylterin ja Skinnarilan hengen nimeen. Wappupaavi toivottaa kaikille eeppistä ja railakasta Wappua 2013! Rakkaudella, Wappupaavi AALEF 2/2013

? a k Ku i. ngasniem Maija Kaallituksen LTKY:n h htaja. puheenjoias . 24 –vuot apavantaalainen t n ä m elä ieteilijä. Kauppat

AALEF 2/2013

Kuka saa, ja kenelle annetaan? Missä on mennyt pieleen, kun suurin osa opiskelijoista ei saa täyteen opetusministeriön suosittelemaa 55 opintopisteen vuosisaldoa tai edes Kelan ylläpitoon oikeuttavaa 45 opintopistettä? Kursseja tässä koulussa kyllä on tarjolla, se on varmaa. Ensisijaisesti opiskelija on itse vastuussa opinnoistaan ja valmistumisesta mutta voisimme olettaa yliopistonkin osoittavan mielenkiintoa tätä prosessia kohtaan.

Opetuksen pitää muuttua Peruskursseilla meille tarjoillaan kahden tunnin kuunteluharjoituksia, jolla käytetyn nenäliinan karismalla varustettu, luennoimaan pakotettu tutkija lukee ääneen seitsemän vuotta sitten tehtyjä dioja. Tenttien suorituspäiviin ei opiskelija voi itse vaikuttaa, koska professorille aiheutuu lisäduunia ”uuden” tentin tekemisestä. Kahdeksan toistuvan tenttikysymyksen kierrättäminen kun on niin raskasta. Mitä jos kaikilta fuksien kanssa tekemisiin päästettäviltä tutkijoilta, opettajilta ja professoreilta vaadittaisiin pedagogisia taitoja? Jäisivätkö matikat edelleen kahdeksannen vuoden kotelaisten kompastuskiveksi, pääsisivätkö tutalaiset kipin ensiyrittämällä läpi? Ja pitäisikö edes joku viestinnän kursseista?

Täysin viattomia eivät opiskelijatkaan ole Kuka kehtaisi ensimmäiseksi todeta opiskelijaelämän olevan liian vaivalloista nopeaan valmistumiseen? Muutaman tunnin päivittäisellä panostuksella opinnot etenevät, kaljanjuontia ei ole rajoitettu perjantaihin ja opiskelun kyrsiessä karataan muutamaksi kuukaudeksi työelämään. Mitä jos kiltiksillä katkerana ruikuttamisen sijasta avautuisit jollekin, joka voi vaikuttaa opetuksen laatuun ja toteutukseen? Päästäisiinkö silloin eroon käsittämättömistä kurssimitoituksista, olisiko tukiopetusta tarjolla sitä tarvitseville? Mitä jos kaikissa bileissä ei tarvitsisikaan käydä, eikä kaikkia dagen eftereitä viettää sängyn ja pöntön väliä kontaten? Riittäisikö yksi viinanhuuruinen ilta viikossa opiskelijaelämäksi? Olisiko allekirjoittanut jo kandi, jos olisi viime vuonna käyttänyt edes puolet viikonlopuista muuhun kuin Geen liikevaihdon kasvattamiseen? DI:n tai ekonomin valmistumisen viivästyminen vuodella vastaa lähemmäs 40 000 euron menetettyä palkkatuloa. En teistä tiedä, mutta itselleni en enää kehtaa kyseistä summaa perustella seitsemän vuoden lomalla, jonka aikana en edes viitsinyt valittaa rikkinäisistä puitteista.

Maija Kangasniemi LTKY:n hallituksen puheenjohtaja Kuuntelee mielellään avautumisia huonosti järjestetyistä kursseista Ei aina tarkoita sitä mitä sanoo

AALEF 2/2013

Opiskelijan Lappeenranta – etuja yhteistyöllä Yhteiskampuksen etuja ajateltaessa ensimmäisinä tulevat mieleen yhteinen tiedekirjasto ja yhdysputken päässä oleva toinen ruokala. Edut eivät kuitenkaan jää fyysiseen ja henkiseen ravintoon. Yhteisiä opiskelijaetuja tarjoaa ja etsii Opiskelijan Lappeenranta. Opiskelijan Lappeenranta ry syntyi lokakuussa 2011. Sen perustajayhteisöt ovat LTKY, SAIKO sekä Lappeenrannan kaupunkikeskusta - LAKES. Voimavarat yhdistämällä ja yhteistyökumppaneiden avulla voidaan saavuttaa suuria tuloksia. Yhdistyksen alkutaipaleen aikana toimintaa on kehitetty aktiivisesti eteenpäin ja kehitys jatkuu. Tavoitteenamme on saada aikaan aktiviinen toimija, joka pystyy tarjoamaan jäsenistölleen kattavia palveluita. Yhdistys valvoo Lappeenrannan korkeakoulujen opiskelijoiden yhteisiä yhteiskunnallisia, taloudellisia ja työllistymiseen liittyviä etuja sekä edistää myös muuten heidän yhteisiä pyrkimyksiään. Toiminnan kulmakivet ovat edut, asunnot ja työllisyys. Kulmakivet on valittu siten, että ne koskevat opiskelijan elämää mahdollisimman monipuolisesti. Perustajayhteisöt ovat tehneet järjestelmällisesti työtä yhdistyksen toiminnan kehittämiseksi ja jäsenistön palvelun parantamiseksi. Työ on vielä kesken mutta suunta on oikea. Tulevaisuuden visioissa yhdistys näkyy vakiintuneena toimijana lappeen Rannassa. Tähän mennessä olemme keskittyneet opiskelijaetujen kartoittamiseen sekä asunnonvälitykseen. Opiskelijan Lappeenrannan alle on koottu sekä LTKY:n että SAIKO:n tarjoamat opiskelijaedut. Näin opiskelijan edut Lappeenrannassa on saatu yhden luukun taakse, jolloin etukokonaisuus on helpompi hahmottaa. Sivustonsa kautta yhdistys tarjoaa asunnonvälityspalveluita niin asunnon omistajille kuin vuokraajillekin. Vuokrailmoituksen lisääminen Opiskelijan Lappeenrannan sivustolle on maksuton ja helppo tapa löytää vuokralainen. Tämän vuoden aikana Opiskelijan Lappeenranta keskittyy kolmanteen kulmakiveen, työllisyyteen. Sivustolle halutaan kerätä eri yhteistyökumppaneiden avulla tietoa työpaikoista Lappeenrannassa. Tarkoitus on auttaa opiskelijoita löytämään töitä opiskeluiden aikana ja niiden jälkeen. Syksyllä Opiskelijan Lappeenranta näkyy kampuksella aiempaa paremmin oman julkaisun, Fuksin Lappeenrannan kautta. Opas jaetaan jokaiselle uudelle LUT:n ja Saimian opiskelijalle. Julkaisu antaa uudelle opiskelijalle mahdollisimman hyvän katsauksen siitä, mitä asuinpaikkoja Lappeenrannalla on tarjota opiskelijalle. Oppaaseen kerätään artikkeleita erilaisia artikkeleita, jotka liittyvät opiskelijaelämään lappeen Rannassa. Päätavoitteena on, että oppaan luettuaan uusi opiskelija on valmis lappeenrantalaistumaan. Opas antaa opiskelijalle tärkeää tietoa uudesta paikkakunnasta. Se pyrkii vastaamaan kysymykseen: ”Mitä muuta lappeen Rannassa voi tehdä kuin opiskella?” Skinnarilasta sekä opiskeluista ja oheistoiminnasta irtautuminen ja kaupungin palveluiden käyttäminen jää opiskelijoilla usein vähäiseksi. Tämä johtuu osittain huonosta tiedottamisesta. Aiemmin kaiken oleellisen tiedon on opiskelija joutunut etsimään itse. Hyvänä esimerkkinä voin mainita, että moni vanhempi tieteenharjoittaja joutui fuksiaikoinaan kiertämään kierrätyskeskuksia ja kirpputoreja kissojen ja koirien kanssa etsiessään sopivia kalusteita tai asukokonaisuutta illan sitseille. Tässä on Opiskelijan Lappeenrannan oppaan tarve: lappeenrantalaistaa uudet opiskelijat jo fuksiaikoina. Teksti Ristomatti Väänänen Kuvat jesse Nurkkala

AALEF 2/2013

.SlutShit. no bullshit .Juttu Laura Simil채 Kuvat Turo Ulvinen & Laura Simil채.

AALEF 2/2013

SKINNARILA. Liukastelen jäisellä pihalla. Sisään päästyäni lähden laskeutumaan kellarin portaita. Käytävä on kylmä ja pimeä, etäiset riitasoinnut tavoittavat tärykalvoni. ’’Anna mulle piiskaa!’’ huutaa kirkas naisääni mikrofoniin. Miksei Humppa-Inkeri kestä treenejä selvinpäin? Olen saapunut tekemään juttua Saunayön debyyttiään valmistelevan bändin harjoituksiin. Kyseessä ei ole mikä tahansa bändi vaan tyttöbändi, jonka jäsenistä kukaan ei osaa edes soittaa. Basisiti vaikuttaa olevan humalassa ja pian asia varmistuukin. ’’Basisti juotettiin humalaan suunnitellessamme bändin kokoonpanoa. Näin saimme hänet suostumaan’’ yhtyeen johtohahmo, Polkkahoroksi itsensä esittelevä nainen kertoo. Vaikuttaa siltä, ettei yhtyeen basisti ’’Humppa-Inkeri’’ kestä myöskään treenejä selvinpäin. Yhtyeen johtohahmo kertoo bändin olevan hänen elämänsä tärkein asia ja että häntä vaivaa paha tyhjiö. Kysymykseen projektin syntymisestä vastataan erittäin selkeästi: ’’Jotkut bileet silloin oli, eikä Humppa-Inkeri ole vieläkään lopettanut juomista.’’

’’Anna mulle piiskaa!’’ huutaa kirkas naisääni mikrofoniin. Yhtyeen lähtötaso oli puhdas nolla Tämä viisihenkinen tyttöbändi perustettiin vuoden 2012 alussa ja harjoittelu alkoi helmikuussa. Yhtyeen lähtötaso oli puhdas nolla. Basisti kertoo koskeneensa ensimmäisissä treeneissä elämänsä ensimmäisen kerran bassoon. Tätä nykyä basso tuntuu jo hieman tutummalta ja basisti kuvaileekin ’’sen tärisevän kivasti sylissä.’’ Legendoita kerrotaan myös muiden jäsenten liittymisestä bändiin. SlutShitin rumpali, DJ Blue, kertoo tulleensa bändiin ’’koska kukaan muu ei osannut soittaa rumpuja. Tai oikeastaan mitään muutakaan.’’ Ulkopuolisen silmään näyttää siltä, että SlutShitin kohtalo lepää rumpalin harteilla. Rumpali käyttää jatkuvasti jakkuja säilyttääkseen yhtyeen uskottavuuden. Myös musiikillisesti DJ Blue on yhtyeen kantava voima: aina kertosäkeeseen päästäessä laulu, basso, kitara ja koskettimet katoavat rumpujen massiivisen tykityksen tieltä. Bändin kuopuksella Neiti C:llä on selvästi opittavaa. Onneksi johtohahmo Polkkahoro opastaa: ’’Ei mitään, tää on helppoa. Eli tää on rokkia. Se tarkoittaa ettei ole paljon väliä, mihin sä osut. Ja koskettimia saa hakata.’’

AALEF 2/2013

’’ Neiti C vaikuttaa olevan yhtyeen nynny. Muiden jäsenten mukaan hän on myös aina myöhässä, jos saapuu paikalle ollenkaan. Muut bändin jäsenet harmittelevat myös Neiti C:n ääntä, joka on aina dokattu pilalle. Toimittajalle jää epäselväksi, mihin kosketinsoittaja tarvitsee ääntä. Yhtyeen viides jäsen, Poppi-Paula, otettiin yhtyeeseen olosuhteiden pakosta. Kun bändin ensimmäinen laulaja peruutti osallistumisensa, lähetti Polkkahoro tiedusteluja uudesta laulajasta. Tilanteessa, jossa ’’oli pakko ottaa vain joku’’ päädyttiin Poppi-Paulaan. Bändin muiden jäsenten mieliä kaihertaa Paulassa tämän sukupuolinen suuntautuminen, sillä he pelkäävät Poppi-Paulan olevan hetero.

Bändin johtohahmo kertoo SlutShitin kivijalan olevan miesten hyväksikäyttö. Käytännössä koko SlutShitin mittava sisäinen tietotaito on peräisin heitä auttaneilta voimilta, jotka eivät halua nimiään julkisuuteen vaan nimeävät itsensä peitenimillä Musu, Jusa ja Serzu. Myös kaikki SlutShitin tarvitsemat välineistöt soittimineen ovat lainassa.

’’Visiomme on olla Saunayön kuumin bändi’’ AALEF 2/2013

’’Bändimme on hallittu kaaos, eikä linjaa ole. Visiomme on olla Saunayön kuumin bändi.’’ Tavoitteet ovat näillä viidellä naisella selvästi mielessä. Ainoana tavoitteena on olla Saunayön kuumin bändi, vaikka se vaatisikin vaatteiden riisumista. ’’Taitojen puuttumista kompensoidaan tarvittaessa vähemmällä pukeutumisella. Niin se vain on!’’ täräyttää bändin johtohahmo Polkkahoro. SlutShitiä kohtaan on menneinä viikkoina kohdistunut useita uhkailuja ja jopa haasteita. Bändillä itsellään ei ole tarkkaa käsitystä siitä, mihin heidät on haastettu. ’’Emme ole varmoja mihin meidän haastettiin, otimme kuitenkin haasteen täysin härkäpäisesti vastaan.’’ Aalefin saamien tietojen mukaan kampuksellamme esiintyvä toinen yhtye, Rautakukko, on haastanut tyttöbändin Saunayössä tapahtuvaan mittelöön. SlutShitin jäsenet kommentoivat, että Rautakukon haaste on antanut ainoastaan lisäpontta harjoitteluun.

.Yhtye ideoi tuovansa lavalle oman käsityksensä naisten fantasioista.

AALEF 2/2013

SUOMEN SEIKKAILULLISIMMAT OPISKELIJAT 2013 HAUSSA

Teksti Antti Nousiainen Kuvat Kainuun Liikunta AALEF 2/2013

Opiskelijan arki on usein melkoista seikkailua, mutta tiesitkö että seikkailu-urheilussa kilpaillaan myös virallisesta opiskelijoiden Suomen mestaruudesta? Viime vuonna kovimpien opiskelija-seikkailijoiden tittelin voittivat Lappeenrantalaiset teekkarit. Vuoden 2013 kilpailu järjestetään syyskuussa, eivätkä hallitsevat OSM-mestarit pääse puolustamaan voittoaan osan joukkueen jäsenistä mentyä valmistumaan vuoden aikana. Olisiko sinussa miestä / naista tarttua haasteeseen? Paikassa, jossa Kajaaninjoki laskee Nuasjärveen on pieni venesatama. Syyskuu on loppupuolellaan ja suurin osa veneistä on nostettu rannalle talvisäilytykseen. Istun erään veneen ympärille pressuista rakennetun suojan sisällä suojassa tuulelta ja syön repun taskusta löytyneitä rusinoita. Odotan joukkueemme kahta muuta jäsentä saapuvaksi melontaosuudelta, jonka jälkeen kaksipäiväistä Lost in Kajaani 2012 seikkailukilpailua on jäljellä enää parin kilometrin siirtymä maaliin Kajaanin rantapuistoon. 16

AALEF 2/2013

Melontaolosuhteet ovat haastavat tuulen ja juuri alkaneen tihkusateen vuoksi. Muun joukkueen meloessa järvellä minun tehtäväkseni jäi suorittaa coasteering –tehtävä, jossa yhtenä osana oli rastin haku uimalla. Näin kisan loppukirivaiheessa en tuhlannut aikaa vaatteiden riisumiseen ennen uintia, joten tihkusade ei varsinaisesti enää vaikuta vaatteiden märkyyteen. Olosuhteista huolimatta fiilis on mahtava! Seikkailu-urheilun viehätystä on vaikea kuvailla, se täytyy kokea itse. Lajissa pääsee haastamaan itseään monella eri osa-alueella. Lajin henkeen kuuluu, että kilpailun osioista ja tehtävistä vain pieni osa kerrotaan etukäteen. Yllätysmomenttia lisää se, että kilpailujen järjestäjät pyrkivät jatkuvasti kehittämään uusia haasteita seikkailunnälkäisille kisailijoille. Lost in Kajaani 2012 kilpailussa tällainen oli mm. tehtävärasti, jossa joukkueen täytyi hiihtää armeijan metsäsuksilla märälle suolle rakennettu ”hiihtolatu” ympäri. Kunnon ja jonkinlaisen suunnistustaidon lisäksi kekseliäisyydestä ja partiotaidoista on lajissa usein hyötyä.

Seikkailu-urheilu on joukkuelaji. Kilpailuissa joukkueen koko vaihtelee kahdesta neljään henkilöön. Kajaanissa kolmen hengen joukkueemme käytti perjantain reittiin aikaa reilut 7 tuntia. Lauantai-aamuna matkaan startattiin telttayön jälkeen heti auringon noustua ja maaliin saavuttiin reilut 9 tuntia myöhemmin. Kun matkaa taitetaan yhdessä n. 17 tuntia, on luonnollista että fiilikset vaihtelevat laidasta toiseen. ”Sippaaminen” kesken matkan kuuluu lajin luonteeseen ja silloin testataan muiden joukkueen jäsenten kykyä auttaa ja keventää yhden taakkaa kunnes voimat taas palautuvat. Kello pysähtyy vasta kun joukkueen viimeinenkin jäsen saapuu maaliin, joten kaveria ei jätetä!

Laji saattaa alkuun kuulostaa karulta ja 17 tunnin suoritukset puhtaalta hulluudelta.

Laji saattaa alkuun kuulostaa karulta ja 17 tunnin suoritukset puhtaalta hulluudelta. Ensivaikutelman ei kannata antaa hämätä, sillä elämykset ja itsensä haastaminen ovat lajissa pääasia. Maksimisykkeitä ei lajissa mitata ja tärkeämpää on omien voimien tunteminen ja niiden jakaminen oikein. Lajiin pääsee tutustumaan lyhyemmissä kilpailuissa ja Lost in Kajaani kilpailussakin on vaihtoehtona reitiltään lyhennetty kuntosarja, johon osallistutaan 2 hengen joukkueilla. Jos haluaa suoraan kiinni härän sarviin, ei täysipitkä kilpasarja ole millään tavalla mahdoton peruskunnon ja jonkinlaisen suuntavaiston omaaville, vaikka aiempaa kokemusta lajista ei olisikaan. Viime syksyn seikkailussa olimme mukana kolmen teekkarin joukkueella. Yhdellä joukkueen jäsenellä ei ollut aiempaa kokemusta seikkailu-urheilusta ja loput kaksi olivat osallistuneet vain paljon lyhyempiin kilpailuihin. Kaikilla jäsenillä oli suunnistustaustaa, joten taktiikkana oli korvata tappiot liikenopeudessa tarkalla navigoinnilla. Tässä onnistuttiin yhtä poikkeusta lukuun ottamatta ja kokonaiskilpailussa löysimme itsemme keskikastista ollen paras opiskelijoiden SM-sarjaan osallistunut joukkue. Kisan jälkeen sauna maistui erittäin makealta. Jälkispekulaatioissa suurena apuna oli GPS-seuranta, jota oli voinut kisan aikana seurata netin kautta. Jälkipeleissä haettiin jo askelmerkkejä vuoden 2013 kilpailuun, johon olemme varmasti lähdössä mukaan nauttimaan jälleen Kainuun hienoista seikkailumaastoista. OSM-mittelöihin emme tällä kokoonpanolla enää pääse, joten mestaruuden puolustaminen jää muiden lappeen Rantalaisten vastuulle. Jos sinua ja kavereitasi kiinnostaa itsensä haastaminen, mahtavat elämykset ja mahdollisuus OSM-mitaleihin, surffaa heti osoitteeseen www.haastaitsesikunnolla.fi ja lue lisää Lost in Kajaani 2013 seikkailusta. Tarkempi tarina viime syksyn kilpailun vaiheista joukkueemme näkökulmasta löytyy seikkailuporukkamme blogista osoitteesta www.rajavillit. blogspot.fi (syyskuun kohdalta). AALEF 2/2013 17

Wapun Selviytymispaketti APTEEKISTA Neste- ja suolatasapainon säätelyyn poretabletit. Takuuvarma darralääke.

VESI.

PERMANENTTITUSSI. Normaali ja vedenkestävä tussi. Toinen viiksiä ja toinen haalareita varten. VARA-AVAIN. Vara-avaimen kiikuttaminen luotettavalle naapurille. Talonvanhimman numeron tallentaminen kännykkään.

KONDOMIT. Nuff said.

STENKKU. Sytkäri. Nuotion sytyttämiseen ja tulen tarjoamiseen naisille.

CASH & HENKKARIT. Cash is king. Useissa tapahtumissa käteinen on nopeinta tai ainoaa käypää valuuttaa. Käteisen avulla frendi tuo helposti tullessaan myös sulle bissen. Opiskelijakortilla saa alennukset ja safkat Aalefilla. Ajokorttia tarvitsee Wappuna ainoastaan jos sattuu käymään Jätteessä..

AALEF 2/2013

JESARI. Jesaria pitää olla.

NESSUT. Nenäliinaa voi käyttää muuhunkin kuin niistämiseen.

SNICKERS. Nopea energiatankkaus hätätilanteessa. IBUMAX. Halvempi kuin BURANA ja täysin vastaava tuote. Tehokkain päänsärkyyn.

BLEHAT. Aurinkolasit kahdesta syystä. Ne peittävät tarvittaessa auringon sinulta ja sinut auringolta (ja ihmisten katseilta)

AALEF. Tämän Aalef-lehden keskiaukeamalta mukaanotettava Wapun ohjelma. MUST-MUST-MUST.

AALEF 2/2013

Vanhat joukkuekaverit muistavat Litin pelaajana, joka kävi saunassa ja venytteli ahkerasti. Mistä Sinut muistetaan? Sain helmikuussa ainutlaatuisen tilaisuuden olla mukana Enklaavin & Kaplaakin järjestämässä Winterclassic tapahtumassa ja tahdon vielä kerran omasta puolestani kiittää upeaakin upeampia järjestäjiä! Kaikki tapahtumassa olleet voivat varmasti yhtyä mielipiteeseeni siitä, että tapahtuma oli yksi tämän vuoden kohokohdista. Toivonkin, että tällä kampuksella nähtäisiin myös jatkossa uusia tapahtumia, uusien järjestäjien toimesta. Kuten viime kirjoituksessa lupailin, omistan seuraavan tekstin miehille ja varsinkin Enklaavin kapteenille talviklassikossa, Mikael Väisäselle sekä vannoutuneelle Litti-fanille, tällä hetkellä Saksassa vaikuttavalle Juha Kanervalle! Jari Litmasella oli tapana jäädä rankkojen treenien jälkeen harjoittelemaan yksin tai muutaman jengiläisensä kanssa vapareita ja erikoistilanteita. Kenties juuri kyseisestä syystä Litti on jättänyt jälkensä monen suomalaisen futisfanin mieliin vahvana ja luotettavana pelaajana. Vanhat joukkuekaverit muistavat Litin pelaajana, joka kävi saunassa ja venytteli ahkerasti. Mistä Sinut muistetaan? Mitä jos lukisit tunnin enemmän tenttiin kuin yleensä, entäpä hakisit töitä yhden työhakemuksen verran enemmän ja hankkisit kontakteja hieman aktiivisemmin. Miten se vaikuttaisi tulevaisuuteesi? Entä onko Sinulla erikoistaitoja? Mistä tämän hetkiset opiskelijakaverit, tulevaisuuden työtoverit muistavat sinut? Pidä mielessä se, että vaikutelma jonka itsestäsi nyt annat, saattaa vaikuttaa myös tulevaisuudessa. Ole siis luotettava, auta rohkeasti muita ja jätä hyvä kuva itsestäsi. Toivon, että olette kaikki tänä keväänä ponnistelleet kohti tavoitteitanne ja unelmianne. Moni teistä on varmasti saanut hyviä kesätöitä ja voi hyvillä mielillä juhlia Wapun ´13 ennen kesätöiden alkua. Nauttikaa siitä täysillä ja antakaa kaikkenne kesätöiden parissa, näyttäkää esimiehillenne, että Lappeenrannasta tulevat ahkerimmat työntekijät ja vaatikaa tehtäväänne vastaavaa palkkaa. Palkkasuositukset voit vielä tsekata www.sefe.fi sivuilta ja uusituilta jäsensivuilta löydät mm. Kevään webinaarit ja ekonomien palkkatutkan. Muistathan heti kesätöiden alkaessa liittyä IAET-kassaan! Lisätietoa IAET-kassasta osoitteesta www.IAET.fi Ihanaa kesää kaikille, Maria Salmela Kylli Suomen Ekonomiliitto – SEFE Maria.salmela@sefe.fi

AALEF 2/2013

Järjen, totuuden ja oikeuden huostaan Eli kuinka syntyi Lappeenrannan ylioppilasteatteri ActIn Ihmisvihaaja. Teksti Tiia-Lotta Pekkanen ja kuvat Tomi Lapinlampi.

Kolme viikkoa ennen ensi-iltaa näytelmän tuotantoryhmä kokoontuu taas G-baariin. Julisteet ja käsiohjelmat pitää vielä painattaa ja markkinointitempaukset organisoida. Näytelmän budjettivastaava esittelee projektin toteutuneet ja odotettavissa olevat tulot ja menot. Pyyhitään hikeä otsalta. Sovitaan ylimääräisestä teknisestä läpimenosta, jossa suunnitellaan valaistus, rakennetaan katsomo ja kartoitetaan puuttuva lavastus. Lehdistökuviakin pitäisi ottaa. Kun palaverin varsinainen asialista on käyty loppuun, joku kysyy: ”Mitä me oikein ollaan tekemässä? Mitä me tällä jutulla oikein halutaan?”

Puhe kääntyi inhimilliseen heikkouteen. Ihminen on itsekäs, ja virran mukana kulkeminen tarjoaa mahdollisuuden helppoihin valintoihin. Päähenkilönä Alcestena nähtävä Antti Holopainen kiteyttää näytelmän ”yhteiskunnan normeihin tuskastuneen miehen yhden hengen sodaksi ajan tapoja vastaan”. Alceste luottaa koko elämänsä järjen, totuuden ja oikeuden huostaan, ja maksaa siitä sosiaalisesti lähes kaiken. Alcesten aisapari Philinte on puolestaan päättänyt parhaansa mukaan sopeutua maailman epätäydellisyyteen tehdäkseen elämästä helpompaa. Onnea saavat molemmat etsiä. Vähintään seitsemän kuolemansyntiä

Näytelmän nimi on Ihmisvihaaja. Molière kirjoitti sen 1600-luvulla satiiriksi Ranskan ylimystön pinnallisista tavoista, itsekkyydestä ja omanedun tavoittelusta. Näytelmän polttopisteessä on Alceste, tavoista piittaamaton ehdottoman rehellisyyden mies. Kuulostaako klassikolta? Klassikko teksti kieltämättä on. Henkilöhahmojen luonnekuvista ja näytelmän tapahtumista löytyy kyllästymiseen asti mitä syväluotaavimpia analyyseja. Silti näytelmää on helppo seurata. Se on hauska ja ajankohtainen. Tekstikin on riisuttu runomitasta. Näytelmää valittaessa näyttelemisestä kiinnostuneet kiinnittivät huomiota tekstin mielenkiintoisiin henkilöhahmoihin. Ohjaaja taas halusi kertoa ihmishirviöistä. Näytelmävalinnan takana seisoi lähtökohtaisesti koko työryhmä – yhtä kenties lukuun ottamatta. Valo- ja äänimies Masi Kähkönen, olit aluksi sitä mieltä, että tekstillä sietäisi lähinnä heitellä vesilintuja. Mitkä ovat mietteet näin ensi-illan alla?

Näytelmän henkilöhahmoissa painottuvat ihmisen kovat puolet. Naispääosaa Célimèneä esittävä Saara Rantanen kuvaa haasteelliseksi ilkeyden ja röyhkeyden ilmentämisen mukavia ihmisiä kohtaan. Miten muut näyttelijät ovat reagoineet vahvojen luonteenpiirteiden ja kuohuvien tunteiden esittämiseen? Antti ”Andis” Holopainen, miltä tuntuu esittää ehdottoman rehellisyyden miestä? - Se on ollut oudon yksinkertaista ja helppoa. Ei tarvitse näytellä. Asiat sanotaan suoraan, ilman kiertelyjä. Tällaiset roolit, joissa pääsee ”purkamaan höyryjä”, ovat olleet aina suosikkejani. Normaalisti kun sitä joutuu näiden ihanien sosiaalisten normien tai ihan vain käytännöllisyyden takia pitämään mölyt mahassaan asiasta jos toisesta, on vastapainoksi mahtavaa päästä lavalle ihan luvan kanssa huutamaan ja riehumaan.

-Tällä hetkellä lähinnä pelottaa.

Toisinkin päin on käynyt. Lavalla kissatappelemaan pääsevä Pia Kärkkäinen (näytelmän Arsinoe) tiivistää kokemuksiaan:

Masi ei liene tuntemuksineen yksin. Pelottaa, mikä ei ensi-illan alla ole toki tavatonta. Tilanne on työryhmässä ollut äityä painiksi asti. Ohjaaja nostettiin henkinen selkä seinää vasten: Mitä näytelmällä halutaan painottaa? Enää eivät jutut ihmishirviöistä riitä.

- Jos haen kaiken tunteen itsestäni sisältä päin, niin verenpaine kohoaa taivaisiin ja alkavat tavarat lentää. Jo nyt roolin ylitsevuotavainen näennäinen sovinnaisuus ja tarve suorittaa asiat tarkasti tietyn tavan mukaan puskee läpi lavan ulkopuolellakin.

AALEF 2/2013

On harjoituksissa rapa roiskunutkin. Turhautumista on vuodatettu niin hikenä kuin kyynelinä. Toisten rajoja on kokeiltu tahtomatta ja tahallaan. Lopulta kuitenkin ryhmänkeskinen vääntö asiasta ja asian vierestä, harjoitusten jälkeinen tuskastunut pohdinta ja väsynyt hervottomuus ovat tiivistäneet porukkaa, hioneet luottamusta toisiin ja lopulta myös näytelmään. Ei kuitenkaan tarvitse olla hirtehishuumorin ystävä, että näytelmän teko olisi hauskaa. Onnistunut reagointi lavalla, lämppäreiden tähtitanssi tai vaikka seitsemän kuolemansynnin penkominen bylsiöstä (lavastevarastosta) ovat saaneet kuplivasti hyvää oloa pintaan. ActIssa debytoivalta Janne Hujaselta kysyttäessä, onko projektiin mukaan lähteminen harmittanut, on vastaus lyhyt ja ytimekäs: ”Ei sitten yhtään.” Ja löytyy näytelmästäkin vastapainoksi hyvät, kiltit ja mukautuvat. Solja Lönnroth, näytelmän Eliante, mitä hahmosi tuo tähän näytelmään? - Mun mielestä se tuo yhden ylimääräisen pellen poukkoilemaan sinne heittämään tyhmää lässytystä. No oikeasti Eliante on järjenääni. Se on kiltti, eikä mukamas tavoittele omaa etua. Vain teissä näin maailmankaikkeuden Näytelmä on eittämättä myös kertomus rakkaudesta. Rakkausdraama näytelmässä voidaan nähdä tapana tuoda esiin rehellisyyden ihanteesta kumpuava konflikti eri ihmisten välillä, mutta sitä voidaan katsoa myös omana kokonaisuutenaan.

Näytelmän teemoina itsekkyys ja ehdottomuus ilmenevät henkilöhahmoissa mitä moninaisimmin, mutta yhdessä suhteessa kaikki ovat yhtä. Kaikilla on tarve rakastaa, kaikki tarvitsevat olla rakastettuja, ja oli rakkaus sitten pakkomielteistä tai epäitsekästä, se riipii joka ainoaa. Tästäkin on työryhmässä oteltu. Toimittajan valikoivan muistin mukaan tarkoituksia etsittiin muun muassa seuraavalla sanailulla (spoiler alert):

’’

Näyttelijä: Mie en näe syytä sille, että miun roolihahmo ei päädy yhteen sen rakkauden kohteen kanssa. Ohjaaja: Minä en halua onnellisia loppuja. Näyttelijä: Mutta miun hahmo on näytelmän inhimillisin ja mitä jaloin henkilö! Miun hahmossa on näytelmän epäitsekkyys!

’’

Ohjaaja: Muiden ihmisten itsekkyyden vuoksi sekään ei saa rakkautta.

AALEF 2/2013

Arvostelu: Actin Ihmisvihaaja oli ehdottomasti näkemisen arvoinen ja yllättävän hauska huolimatta vakavasta aihepiiristä. Alun pitkähköjen monologien ja vuoropuheluiden jälkeen tarina tempasi mukaansa ja sai katsojan todellakin eläytymään ja huvittumaan teoksesta. Kellarin intiimi tunnelma tuki tarinaa ja LUT:ista löytyvät näyttelijälahjakkuudet lämmittävät sydäntä.

Ihminen on itsekäs, ja lopulta kaikki ovat onnettomia? Rakkausko inhimillistä heikkoutta? Väittely jatkunee vähintään ensi-iltaa seuraavaan auringonnousuun. Saunan jäähdyttyä, maljan ja mielen tyhjennyttyä, ei olla enää onnellisia tai onnettomia. Silloin nukutaan ja huokaistaan helpotuksesta tai häpeästä. Molièren tekstin täytyy yksinkertaisesti olla hyvä. Sen teemat ovat ikuisia, ne ravistavat vielä tänään. Kukapa ei olisi käynyt painia ajan normien kanssa, tasapainoillut ihanteen ja realiteettien ristitulessa. Luettakoon tulkinnalliseksi valinnaksi se, että teemoja tai sanomaa ei paljoa alleviivata. Teksti puhukoon puolestaan. Näytelmällä on yhtä monta tulkintaa kuin on katsojaa. Tai sitten sitä ei tarvitse tulkita. Sillä on potentiaalia resonoida laajalla skaalalla, mutta toivottavasti se vähintään viihdyttää. Näytelmän mustaa kolisevasta huumorista kertonee ohjaajan tuumaus: ”Kenties kertoo jotain itse katsojista, jos tälle nauravat.” Harjoituksissa on naurettu. Hersyvästi ja häpeilemättä – ehkä häkeltyen.

Wappuviikolla munkki + kahvi 2,50e AfterWork arkisin 16-17. RAILAKASTA WAPPUA

AALEF 2/2013

Moliére: Ihmisvihaaja Ohjaus: Matti Ojanen Esitykset yo-talon kellarissa: ke 17.4.2013 klo 19:00 to 18.4.2013 klo 19:00 su 21.4.2013 klo 16:00 Liput 5 € Varaukset: acti@ltky.lut.fi

Norpparadio. Mikä se on ja kuka sitä muka tekee? Norpparadio on Skinnarilan oma radio, jota tehdään opiskelijoiden voimalla. Wappuna Norpparadio pyörii jatkuvasti. Radio-ohjelman teko alkaa ihmisistä. Ohjelmarungon, lähetysaikojen, markkinoinnin ja kaiken muun suunnittelu aloitetaan hyvissä ajoin. Teekkarin saa kuitenkin kunnolla liikkeelle yleensä vasta deadline. Suunnitteluun tulee potkua viimeisten muutamien viikkojen aikana, jolloin kaikki tapahtuu vauhdilla: mainossopimuksia allekirjoitetaan, testilähetyksiä pyöritetään ja porukka pääsee treenailemaan studioon.

Miten olisi joku kertomus siitä miten ohjelma rakentuu? Ohjelman tekeminen lähtee siitä, että juontajapari juttelee hyvissä ajoin ja etsii yhteisen sävelen. Samalla päätetään ohjelmalle teema, josta molemmat juontajat tykkäävät ja josta he osaavat ja haluavat jutella. Tämän teeman ympärille kehitellään keskustelunaiheita, jotka mahdollistavat sananvaihdon vapaasti. Usein etsitään myös teemaan sopivia biisejä. Tekniikan puolelta tarvitaan luotettava serveri ja internet, niistä kiitokset Lnetille, tietokoneita studiolle, levysoittimet ja mikseri. Muutama mikkikään ei ole pahasta.

Tärkeintä yksittäisissä juonnoissa on rentous ja luonnollisuus, teemaa ei ole pakko noudattaa täydellisesti. Tärkeää on myös muistaa, että hyväkin juttu on joskus pakko katkaista, koska kuuntelijat haluavat välillä myös musiikkia. Näillä aineksilla saadaan aikaiseksi juontajiensa näköinen ohjelma, jota tehdään aidolla kiinnostuksella.

Mitä kopissa tapahtuu? Studiokoppiin, joka on kirjaimellisesti koppi, tullaan yleensä muutamaa minuuttia ennen juontojen alkua. Päivän ensimmäisessä lähetyksessä paikalle saavutaan hieman aiemmin, jotta tekniikan toimivuus ja muut asiat voidaan tarkastaa rauhassa. Kun homma lähtee käyntiin, juontajat juttelevat niin kuin normaalistikin juttelisivat kaverinsa kanssa. Kun juontajien vuorot vaihtuvat, juontajapari ilmoittelee lopettelustaan kuuntelijoille ja juttelee seuraavien juontajien kanssa mukavia lähetyksessä tai musiikin aikana. Suhteellisen usein edellisen vuoron juontavat jäävät studiolle hengailemaan, koska eivät malta lopettaa. Biisien soidessa juontajat kaivelevat levyhyllystä seuraavaksi soitettavia biisejä lähetyksen aikaisen häsläämisen vähentämiseksi. Lisäksi juontajat lueskelevat kuuntelijoilta tullutta palautetta shoutbox, #norpparadio@ IRCnet – ja tarvittaessa muokkaavat lähetystä kuuntelijoiden toiveiden mukaan.

AALEF 2/2013

Ensikertalaisen kokemukset Ensimmäisellä kerralla radiossa puhuminen jännittää. Kun pääsee eroon ajatuksesta “tätä kuuntelee joku” ja keskittyy keskustelemaan juontoparin kanssa, homma rentoutuu. Tekniikan kanssa kaikilla on aluksi vaikeuksia. Mikit saattavat esimerkiksi unohtua päälle, väärät biisit lähteä soimaan ja niin edelleen. Se ei kuitenkaan haittaa, sillä Norpparadiota tehdään harrastusmielessä eikä turhasta nipottaen. Kokemus tuo juontoon varmuutta ja rutiinia. Jossain vaiheessa juontaja huomaa osaavansa käyttää mikseriä, vaikka samaan aikaan puhuisi mikkiin tai lukisi uutisia vasemmalla ja ircciä oikealla silmällä.

Mitä kommelluksia Norpparadiossa on tapahtunut? Viime Wappuna uskollisesta sotaratsustamme, Behringerin mikseristä alkoi kadota kaksi kanavaa viikossa. Alussa niitä oli kahdeksan. Jokainen teekkariwappua viettänyt osaa laskea, että tästä jää Wapun lopuksi noin 4 kanavaa... Tämä riitti kyllä juuri kahdelle mikille ja kahdelle CD-soittimelle, mutta pidempi Wappu olisi saattanut Norpparadion vaikeuksiin. Lisäksi studiopuhelin toimii hyvin satunnaisesti.

AALEF 2/2013

Teekkarius 140v -viikolla kaikki hajosi. Aivan kaikki. Ensimmäisenä pimeni lähetysserveri, jonka kautta ääni tulee. Tämä onneksi tapahtui jo monta päivää ennen lähetysten alkua, joten välitöntä hätää ei ollut. Noin tuntia ennen lähetyksiä nettisivuja pyörittänyt serveri sanoi työsopimuksensa irti. Lähetykset päästiin pikaisen korjausoperaation jälkeen aloittamaan nettisivustolla vain yhden linkin kautta. Lopulta kaikki saatiin kuntoon ja serveritekniikasta vastuussa ollut pääsi 72 tunnin valvomisen jälkeen nukkumaan. Loppuviikko painittiin studiokoneiden ongelmien kanssa. Välillä toiseen näyttöön ei tullut kuvaa, välillä taas studiokone kaatui ja katkaisi koko lähetyksen. Parhaimmillaan juontajat puhuivat puoli tuntia ilman, että radioyleisö kuuli sanaakaan ja Techmun DJ soitteli levyjä vartin verran vain omaksi ilokseen.

Miten Norpparadioon pääsee mukaan? Mukaan pääsee kuka tahansa, joka kokee voivansa antaa jotakin Norpparadiolle. Välillä Jotkut ovat tulleet mukaan vartin varoitusajalla, eikä näistä henkilöistä ole vieläkään päästy eroon. Tekniikka, juonto, markkinointi, mainosmyynti, kaikkeen kaivataan tekijöitä, jotta Norpparadio toimii. Helpoiten mukaan pääsee nykäisemällä hihasta jotakuta, jonka tietää olevan Norpassa jo mukana, huutelemalla kiinnostuksestaan Norpparadion Facebookseinälle tai lähettämällä mailia norpparadio@gmail.com.

lonpilaajat vuodesta 1983

Teksti Eeki Väänänen. Kuvassa Kuoro valmistautumassa Gala-illalliselle opiskelijalaulujuhlilla Linköpingissä vuonna 2011. Kuva: Matti Kinttula.

Joillekkin opiskelijoille Lappeenrannan teekkarilaulajat on jäänyt tuntemattomaksi harrastepiiriksi. Joku on saattanut joskus nähdä ja kuulla smokkipukuisia herrasmiehiä, mutta harvat tietävät mistä Teekkarilaulajissa on oikeastaan kyse. Wapun aikana opiskelijat ovat avoimia uusille seikkailuille ja kokemuksille, ja siksi on hyvä hetki paljastaa faktoja 30 vuotta täyttävästä kuorosta.

Vuonna 1988 Käkelän viitoittamaa tietä taiteellisena johtajana tuli jatkamaan Jukka Lind. Uusi johtaja toi kuoron sointiin nuoruuden uhoa ja kunnianhimoa. Perinteisten mieskuoroteosten vastapainoksi ohjelmistoon otettiin suomalaisen pop- ja rockmusiikin helmiä, kuten Eppu Normaalin, Junnu Vainion ja Juice Leskisen mieskuorosovituksia. Kuoron ensimmäinen levy koostui Junnu Vainion tuotannosta ja se julkaistiin vuonna 1997. Levy sai jatkoa vuonna 2002, kun Juice Leskisen tuotannosta koostettiin Pienestä Pitäen -levy. Ylioppilaskunta myönsi myös Jukka Lindille kunniateekkarin arvon vuonna 1996.

Kuoron syntymisestä nykypäiviin Lappeenrannan teekkarilaulajat sai alkunsa riehakkaan Wapun jälkimainingeissa vuonna 1983. Kuoron perustaja, Oiva Käkelä, haali tuolloin korkeakoulun käytäviltä kuorolaulusta kiinnostuneita nuoria miehiä Teekkarilaulajat-nimiseen kuoroon. Kuorohanketta vauhditti yliopiston silloinen rehtori Juhani Jaakkola, jonka myötävaikutuksella kuorolle taattiin toimintaedellytykset. Kuoro toimi LTKY:n alaisena kerhona vuoteen 1986 asti, jonka jälkeen se on ollut itsenäisen yhdistys. Käkelän aikakaudella kuorosta tuli merkittävä osa lappeenrantalaista musiikkielämää ja teekkarikulttuuria. Vuonna 1992 Oiva Käkelä palkittiin LTKY:n korkeimmalla kunnianosoituksella, kunniateekkarin arvolla, toisena ylioppilaskunnan historiassa.

Teekkarilaulajat on pysynyt kolmen vuosikymmenen ajan eromattomana osana lappeenrantalaista yliopistoyhteisöä ja pyrkinyt edistämään karjalaista teekkarikulttuuria. Vuonna 2007 yliopisto myönsi Teekkarilaulajille ansiomitalin numero 55 tunnelman kohottamisesta ja yliopistoyhteisön tunnetuksi tekemisestä. Nykyisin Lappeenrannan Teekkarilaulajat on Lappeenrannan merkittävin maailmalla edustava smokkipukuinen organisaatio.

AALEF 2/2013

Excursioita on tehty aikojen saatossa kotimaahan ja ulkomaille. Kotimaassa vierailukohteen valintaan on yleensä vaikuttanut jokin naisvaltainen opiskelijakuoro. Viimevuosina Teekkarilaulajat ovat käyneet vierailuilla muun muassa Tampereen Teekkarikuoron ja Turun yliopiston ylioppilaskunnan kuoron luona. Ulkomaankursioista mainittakoon parin vuoden takainen Tallinnan harjoitusleiri sekä tänä vuonna maaliskuun alussa järjestetty viikon harjoitusleiri Fuengirolan lämmössä. Keväällä on vielä luvassa myös Havin Vallit -kuoromusiikkifestivaali Viipurissa. Teekkarilaulajat vierailevat perinteisesti myös joka kolmas vuosi järjestettävillä NSSS-kuorolaulufestivaaleilla. Vuonna 2011 tapahtuma järjestettiin Ruotsissa Linköpingin kaupungissa ja ensi vuonna kuoro suuntaa vuorostaan yhdeksänteen NSSS-tapahtumaan Tarttooseen.

Syntymisestä kolme vuosikymmenentä eteenpäin Syyskuisena päivänä yliopistolla järjestettiin harrastemessut, jossa lukuisat eri kerhot esittelivät toimintaansa. Teekkarilaulajien laulu kiinnitti fuksipojan huomion, sillä hän oli harrastanut musiikkia aiemminkin. Teekkarilaulajat esittelivät kuorotoimintaansa ja kertoivat tarinoita ulkomaan- ja kotimaan excursioista, saunailloista, tempauksista ja harjoitusleireistä. Pojankatse meinasi karata viereiselle hehkeihden naisten ympäröimälle ständille, jossa yliopiston naiskuoro Resonanssi esitteli toimintaansa. Silloin teekkarilaulajat kertoivat, että heillä on paljon yhteistoimintaa Resonanssin kanssa ja he järjestävät muun muassa yhteiset pikkujoulut muutaman viikon päästä. Näistäkös mainospuheista poika innostui ja päätti viettää seuraavan maanantai-illan Teekkarilaulajien harjoituksissa. Harjoituksiin saapui myös pari muuta kohtalotoveria, jotka olivat tulleet ensimmäistä kertaa harjoituksiin. Harjoitusten alussa taiteellinen johtaja testasi uusien laulajien äänialaa ja kyseli aikaisemmista musiikkikokemuksista muiden kuorolaisten edessä. Lyhyiden kokeilujen jälkeen johtaja ohjasi kunkin laulajan oikeaan paikkaan istumaan, jossa laulutoverit toivottivat heidät tervetulleiksi. Harjoituksissa oli rennon letkeä meininki ja harjoitusten jälkeen kuorolaiset siirtyivät uusien laulajien kanssa ylioppilastalon saunakabinettiin saunomaan ja tutustumaan toisiinsa. Tästä oli alkanut ujon fuksipojan ura Lappeenrannan Teekkarilalaulajissa. Voi olla, että olet törmännyt maanantai-iltaisin G-baarissa suurehkoon sonnilaumaan, joka tulee juomaan kahvit ja tyhjentämään pullatarjottimen harjoitustensa jälkeen. Viikottaisissa taiteellisen johtajan johtamissa harjoituksissa ovat pääasiassa mukana opiskelevat aktiivit. Valmistuneita laulajia varten järjestetään satunnaisia harjoituksia EteläSuomessa ja harjoitusleirejä, joihin ottavat osaa myös opiskelevat jäsenet. Lukuisten harjoitusten jälkeen pääsee nauttimaan työn hedelmistä. Teekkarilaulajat esiintyy erilaisissa tilaisuuksissa ympäri Suomen kokoonpanon vaihdellessa neljän laulajan kvartetista koko kuoroon.

AALEF 2/2013

ojan katse meinasi karata viereiselle hehkeihden naisten ympäröimälle ständille, jossa yliopiston naiskuoro Resonanssi esitteli toimintaansa.

Kuva: Grillaustunnelmia Fuengirolan harjoitusleiriltä vuoden 2013 keväältä. Kuva: Lari-Pekka Melanen Fuksipoikakin muistaa ensimmäisen kvartettikeikkansa, jolloin eturivissä istui kuuntelemassa teollisuusyritysten johtoa ja kuulemma joku ministerikin. Keikkailu kasvattaa esiintymistaitoa ja opettaa ’’kulkemaan kalustetuissa huoneissa’’. Silloinkaan paikalta ei tarvinnut poistua nälkäisenä ja suu kuivana.

’’Entäs sit kun valmistuu ja ura Teekkarilaulajissa loppuu?’’ Nope, Teekkarilaulajat tarjoaa työelämään joutuneille laulajille mahdollisuuden jatkaa kuorossa seniorijäsenenä. Vanhemman teekkarilaujan suusta kuulee usein sanottavan: ’’Kerran teekkarilaulaja – aina teekkarilaulaja.’’ Seniorilaulajat ovat korvaavaton voimavara kuorolle suuremmissa konserteissa ja he siirtävät vanhoja teekkariperinteitä uusille laulajille.

AALEF 2/2013

IRTI NETTIRIIPPUVUUDESTA JA WAPUKSI ALKOHOLITONTA TARJOILUA TERVEYSTUTKIMUS 2012 : YTHS Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö YTHS toteutti vuonna 2012 korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen. Tässä

vain 30 % heistä kokee asian ongelmaksi. Naisista taas joka kolmas kertoo kärsivänsä paino-ongelmista, vaikka tutkimukseen vastanneista vain joka neljäs on ylipainoinen. Tausta ylipaino-ongelmiin löytyy elämäntavoista. Vastaajista muun muassa joka viides yliopisto-opiskelija kertoo harrastavansa vain vähän liikuntaa.

Terveystutkimuksen mukaan opiskelijoilla on parantamista ravinto- ja liikuntatottumuksissaan. Miesopiskelijoiden ylipaino on lisääntynyt vuoden 2000 jälkeen viisitoista prosenttiyksikköä. Tuoreen terveystutkimuksen mukaan opiskelijoiden painoindeksi on kasvanut tasaisesti. Tutkimukseen vastanneista opiskelijamiehistä 41 % ja -naisista 23 % on ylipainoisia. Ammattikorkeakouluopiskelijoilla ongelma on suurempi kuin yliopisto-opiskelijoilla; v. 2000 yliopistossa opiskelevista miehistä ylipainoisia oli 26 % ja naisista 13 %.

Toinen huolestuttava uutinen koskee kiusaamista. Terveystutkimuksen mukaan lähes puolet opiskelijamiehistä on kokenut fyysistä väkivaltaa. Runsas 40 % miehistä kertoo altistuneensa fyysiselle väkivallalle ja joka kymmenes nainen on kokenut seksuaalista väkivaltaa. Tutkimuksen mukaan koulukiusatuksi on joutunut melkein puolet vastaajista. Suurin osa vastaajien väkivaltakokemuksista on kuitenkin ajoittunut opiskelua edeltävään aikaan. Noin 40 % väkivaltaa kokeneista miehistä vastaa kokemusten tapahtuneen 13–19-vuotiaana. Opiskeluikäisenä väkivallan kohteeksi kertoo joutuneensa 22 % miehistä. Opiskelijanaisista neljännes on kokenut fyysistä väkivaltaa ja joka kymmenes seksuaalista väkivaltaa. Naisilla väkivaltakokemukset ajoittuvat pääasiassa lapsuuteen ja nuoruuteen (46 %), mutta myös opiskeluaikaan (17 %).

Tutkimuksen perusteella ikä kartuttaa kiloja. Alle 22-vuotiaista opiskelijamiehistä paino-ongelmia on joka kolmannella, mutta 30–35-vuotiaista yliopisto-opiskelijoista runsas puolet kärsii ylipainosta. 30 – 35-vuotiaista ammattikorkeakoulussa opiskelevista miehistä jopa 65 % on ylipainoisia. Naisilla samassa ikäryhmässä liikakiloja on runsaalla kolmanneksella yliopisto-opiskelijoista. Opiskelijan omat kokemukset painostaan eivät vastaa tilastoja. Vaikka kaikkiaan 41 % opiskelijamiehistä on ylipainoisia,

Opiskelijat joutuvat väkivaltakokemusten lisäksi kantamaan mukanaan koulukiusaamisen arpia. Kaikista koulukiusatuista joka viidettä vastaajaa oli kiusattu useiden vuosien ajan. Kiusaaminen ei lopu kokonaan koulunkäynnin jälkeenkään, koska 5 % opiskelijoista koki tulleensa ainakin satunnaisesti opiskelijakollegojensa kiusaamaksi vielä korkeakouluaikana. Kiusaamis- ja väkivaltakokemukset vaativat keskusteluapua ja usein myös terapiaa. Miehistä 10 % ja naisista 4 % koki olevansa

tiedotteessa paneudumme muutamiin tutkimuksessa saatuihin keskeisiin tuloksiin.

kuitenkin täysin vailla keskustelutukea. YTHS muistuttaa tiedotteessaan, että opiskelijan on mahdollista saada vaikeaan elämäntilanteeseensa tukea ja apua. Koska väkivaltatraumojen tiedetään vaikuttavan sekä fyysiseen että psyykkiseen terveyteen, on tärkeää, että asia tulee ajoissa esiin nuoren hakeutuessa terveydenhuollon palveluihin.

’’Opiskelijan omat kokemukset painostaan eivät vastaa tilastoja.’’ Tutkimustulosten joukossa oli myös hyviä uutisia. Yliopisto- ja korkeakouluopiskelijoiden alkoholinkäyttö ja tupakointi ovat terveystutkimuksen mukaan viime vuosien aikana kääntyneet laskuun. Opiskelijoiden alkoholinkäyttö on neljä vuotta sitten tehtyyn terveystutkimukseen verrattuna jonkin verran vähentynyt. Alkoholinkäyttöään ovat vähentäneet erityisesti miehet. Alkoholia runsaasti käyttävien miespuolisten yliopisto-opiskelijoiden osuus on laskenut 23 %:sta 20 %:iin. Myös naisten runsas alkoholinkäyttö on vähentynyt. Samanaikaisesti vain vähän alkoholia käyttävien osuus on noussut. Täysin raittiita kaikista opiskelijoista on noin 8 %. Positiivista on myös se, että terveystutkimuksen mukaan 84 % opiskelijoista koki terveytensä yleisesti hyväksi, ja muun muassa mielenterveysoireilu on ensimmäistä kertaa vähentynyt. Kokonaan uudet ilmiöt, kuten nettiriippuvuus, ovat kuitenkin selvästi lisääntyneet.

AALEF 2/2013

Aalef tavoitti asian tiimoilta Lappeenrannan Ylioppilaiden terveyden huoltosäätiön vastaavaan lääkärin Sami Raasakan ja pyysi edelläolevien tulosten suhteuttamista Lappeenrantaan.

1. Onko Lappeenrannassa havaittavissa terveystutkimuksessa 2012 ilmitulleita asioita?

2. Minkälaisia terveydellisiin ongelmiin liittyviä asioita on tänä talvena/keväänä ollut pinnalla?

3. Minkälaisia neuvoja YTHS antaisi opiskelijoille kaksi viikkoa kestävän Wapun viettämiseen?

”Ylipaino on meilläkin päivittäin esiin tuleva asia, joskin sen lisääntymistä on vaikeampi havaita. Liikunta jakautuu niin opiskelijoilla kuin muullakin väestöllä kovin epätasaisesti: suuri joukko liikkuu riittävästi, ellei jopa erilaisia rasitusongelmia tuottavastikin, mutta osalla liikunta jää olemattomaksi. Ajankäyttö verkossa tuntuu lisääntyvän ja on selvästi aiheuttamassa ongelmia päivärytmiin, liikunnan määrään ja sosiaaliseen elämään ja opiskelumenestykseenkin. Myös aitoa kanssakäymistä ilman tietokonetta tarvitaan. SaLUT on mainio väylä liikuntaan ja sitä kautta myös sosiaaliseen hauskanpitoon.”

”Flunssien, influenssan ja muiden infektioiden osalta talvi on ollut tavanomainen. Mykoplasma, tuo urheilijoiden vitsaus, on jo kolmatta talvea aiheuttanut jonkin verran infektioita. Sukupuolitaudeilta suojautuminen on muistettu varsin hyvin, ja se on meillä pyritty pitämään esillä – etenkin vaihtoon tai muutoin matkoille lähtijöiden kohdalla. Paljon on keskusteltu erilaisista dieettiasioista, mutta mitään erityistä trendiä ei nyt ole aiemman karppauksen tapaan tullut ylitse muiden esille. Henkinen jaksaminen on monella ollut tiukalla nytkin, ja erityisinä seikkoina sillä puolella on tullut esiin aiempaa enemmän netti- ja peliriippuvuusproblematiikkaa.”

”Wappu on tosiaankin kestävyyslaji. Tällainen vanha mies sitä tuskin kestäisi kahta päivääkään. Olisi hienoa, jos Wappua järjestettäessä muistettaisiin myös alkoholittomien juomien tarjoilu – niiden tarjolla olo osoittaa mukavalla tavalla, että kaikki ovat tervetulleita juhlimaan, myös syystä tai toisesta alkoholia käyttämättömät. Eipä haittaisi, vaikka itse kukin ottaisi joka toisen juoman siitä alkoholittomasta pöydästä. Silloin kunto kestää ja muistikuvat pysyvät kirkkaampina! Vanha myyntimiehen viisaushan on myös, että puolenyön jälkeen ei kannata enää alkoholia ottaa, jos seuraavana päivänäkin olisi jotain tehtävä. Yleisesti ottaen jälleen: kohtuus kaikessa, jopa hauskanpidossa.”

AALEF 2/2013

KEHYSRIIHI MENI JA WAPPU TULI Hallituksen kehysriihi on ohitse: opintotuki sidotaan indeksiin 1.8.2014 hallitusohjelman mukaisesti, opintolainavähennysjärjestelmä korvataan selkeämmällä lainahyvitysjärjestelmällä ja toisen asteen opiskelijoiden toimeentuloa parannetaan. Tulevaisuudessa opintolainaa voi nostaa 400€/kk ja kuudessa vuodessa DI/KTM –tutkinnon suoritettuaan saada 2500€ ylittävältä osalta 40%:n kertaluontoisen hyvityksen. Eli jopa tuhansia euroja lainaa valtion kuittaamana. Opiskelijan kannalta negatiivisia asioita ovat vain opintotuen nostamiseen tarvittava vähimmäissuoritus 20 op/vuosi ja 70 tukikuukauden enimmäistukiajan lyhentäminen todennäköisesti kuudella kuukaudella. Eli hyvin epäsäännöllinen tai toisen tutkinnon opiskelu on jatkossa heikommin tuettua. Hyvä tulos, varsinkin kun opiskelijoiden lisäksi keskeisiksi voittajiksi on julistettu ainoastaan pörssiyhtiöiden suuromistajat veropäätösten myötä. Riihen jälkeen kulttuuriministeri Arhinmäki väitti julkisuudessa, että osinkoveropäätös tehtiin hallituksessa osin harhaanjohtajien tietojen perusteella. Vai olisiko syynä ollut se, että Paavo notkui opiskelijoiden grillipisteellä säätytalon ulkopuolella, kun olisi pitänyt olla sisällä kuuntelemassa. Ehkei sentään, kiitokset vaan Paavolle opiskelijoiden puolustamisesta ja kaikkien vegemakkaroiden syömisestä. Mutta oliko opiskelijan asema oikeasti edes uhattuna ja tarvittiinko vaikuttamiseen mielenosoitusta? Vastaus on kyllä ja ei. Jokaisen puolueen sisällä on hyvin erilaisia ajatuksia opiskelusta ja koulutuksen asemasta yhteiskunnassa. Monet keskeisten hallituspuolueiden edustajat ajattelevat, että koulutus on ainoastaan yksilön sijoitus tulevaisuuteensa tai

että on sosiaalisesti oikeudenmukaista kouluttautua pelkästään lainarahalla. Toki paine pelkkään säästöjen löytämiseenkin oli kova ja työmarkkinajärjestöjen epäonnistuessa ratkaisujen löytämisessä leikkuri uhkasi opiskelijoita. Joten opiskelijajärjestöjen tehtävä oli käännyttää keskeiset vaikuttajat puolelleen ja vahvistaa oikeanlaisen kehityksen suuntaa päättäjien keskuudessa. Opintotukiratkaisuja valmisteltiin hyvin pienissä piireissä ja tilanne oli riskialtis. Opiskelijoiden mielenosoitus on jakanut vahvasti mielipiteitä. Itsekin olin hyvin skeptinen mielenosoitusta kohtaan, en pidä sitä hyvänä vaikuttamisen kanavana. Haastattelimme eri puolueiden edustajia eduskuntatalon portailla yli viisituhatpäisen joukon edessä. Eräs haastateltavista oli SDP:n varapuheenjohtaja Eero Vainio. Jotain mielenosoituksen vaikuttavuudesta kertoo kuitenkin, että seuraavana päivänä Eero sanoi, ettei olisi mennyt sen joukon eteen, ellei olisi tiennyt SDP:n kannan kehysriihessä olevan opiskelijoille mieleinen. Mielenosoituksessa Otaniemen teekkarit kantoivat kylttiä, jossa luki ”wappu tulee.” lapeen Rannoilla se lienee alkanut jo ajat sitten. Wappu onkin hyvää aikaa unohtaa työt, opiskelu, kotiosoite ja oma nimi. Suosittelen osallistumaan muun muassa kaikkiin Wapun tapahtumiin. Erityisen hyvää Wappua toivotan LTKY:n toimiston väelle! Paitsi tietysti niille vanhoille jäärille, jotka vain istuvat toimistolla ylioppilaskunnan kahvia ryystäen. Hyi teitä. Valmistukaa! Joel Kuuva Suomen ylioppilaskuntien liiton hallituksen jäsen

AALEF 2/2013

LUT:n uutta hallitusta valitsemassa Yliopiston hallitus vaihtuu vuoden vaihteessa. Kiirastorstaina kokoontunut LUT:n yliopistokollegio päätti hallitukseen valituista yliopistoyhteisömme ulkopuolisista jäsenistä sekä uuden hallituksen koosta. Ulkopuolisten edustajien lisäksi hallitukseen tullaan valitsemaan edustajat myös yhteisömme sisältä. Professoreita valitaan kaksi ja opiskelijat sekä henkilökunta saavat molemmat yhden edustajan hallitukseen. Uusi hallitus tulee olemaan yhdeksänhenkinen. Toimin tällä hetkellä yliopistokollegion jäsenenä ja sen varapuheenjohtajana. Minut on tähän hallinnon opiskelijaedustajan eli HallOpEdin tehtävään valinnut LTKY:n edustajisto. Yliopistokollegion varapuheenjohtajan roolissa minut valittiin yliopistomme tulevan hallituksen kokoa ja ulkopuolisia jäseniä valmistelevaan työryhmään, johon kuului myös kollegion puheenjohtaja, kemiantekniikan professori Heli Sirén sekä kauppatieteellisen tiedekunnan hallintopäällikkö Toni Haikala. Työryhmämme esitys hyväksyttiin pääsiäistä edeltäneessä kollegion kokouksessa äänestyksen jälkeen. Vastaesityksessä hallituksen koko olisi ollut suurempi.

Teksti Juhana Repo Kuvat Marjut Hentunen, Tuulikki Holopainen ja Johanna Kannasmaa

AALEF 2/2013

Hallitus tekee suuret suuntalinjat ja tavoitteet sekä antaa yliopiston rehtorille aikaisempaa suuremman toimivallan toimenpiteistä näihin tavoitteisiin pääsemiseksi. Juuri valitut hallituksen jäsenet onkin haettu tehtävään omien vahvuusalueidensa perusteella, jotka tukevat LUT:n strategisia painopistealueita eli vihreää energiaa, kestävän kilpailukyvyn luomista sekä Venäjä-osaamista.

Opiskelijaedustaja uuteen hallitukseen tullaan valitsemaan syyskuun alussa edustajiston kokouksessa. Tehtävään ovat kelpoisia kaikki läsnäolevat ylioppilaskunnan jäsenet, jotka eivät ole työsuhteessa yliopiston kanssa. Kannattaa siis pistää tämä tieto korvan taakse, jos opiskelijoiden edun ajaminen sekä toimiminen alta löytyvien henkilöiden kanssa vähäänkään kiinnostaa.

Niinkin kovan nimen kuin Jyri Häkämies saaminen hallitukseen luo varmasti uusia mahdollisuuksia LUT:lle. Kun tähän lisätään vastikään LUT:lle nimetty Professor of Practice Anssi Vanjoki, voin ainakin omalta kohdaltani todeta yliopistomme olevan hyvissä käsissä.

TUOMO RÖNKKÖ

LAURA LARES

MAINTPARTNER GROUP OY:N

WOIMISTAMO OY:N

HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA

TOIMITUSJOHTAJA

JYRI HÄKÄMIES

LIISA ROHWEDER

ELINKEINOELÄMÄN

RENE NYBERG EAST OFFICE OF FINNISH

SUOMEN WWF:N KESKUSLIITON

INDUSTRIES LTD:N PÄÄSIHTEERI

TOIMITUSJOHTAJA

AALEF 2/2013

Koodaa, koodaa, koodaa vaan, huomenna on sulla ... puku? Teksi Annika Vesterinen Kuvat Miika Tiainen

Taas sitä seistään haavi auki vaatekaapin edessä – bileisiin pitäisi lähteä ja hokinaittia vetää päälle, mutta mikä näistä nyt sopii hokinait-iltaan...? Kuulostaako tutulta? Et varmasti ole yksin!

Skinnarilassa vilisee vaikka minkälaisia pukeutumiskoodeja juhlien ja muiden tapahtumien lisätiedoissa. Selkeää ja helppoako, sillä silloinhan joku toinen on siis jo ratkaissut pukeutumisongelman etukäteen juhlaa suunnitellessa? Ei aina, sillä moni Skinnarilan dresscode antaa enemmän liikkumatilaa kuin suoraan pukeutumisoppaista otetut ohjeet. Dresscode kerrotaan miesten pukeutumisen kautta, joka määrittää myös naisten pukeutumisen. Ohjearvoissa nainen ei saisi pukeutua yli seuralaisena olevaan mieheen verrattuna, mutta sekin on Skinnarilassa hieman vapaampaa. Muuttumaton asia kuitenkin on, että jos juhliin on annettu dresscode, sitä tulee noudattaa – varsinkin virallisissa yhteyksissä. Tässä muutama vinkki, miten Skinnarilassa pärjää erilaisten dresscode -ohjeiden sekamelskassa.

NO DRESSCODE Yleisimmissä tapahtumissa ei ole dresscodea tai on annettu vain jokin teema. Tällöin opiskelijoilla on tietenkin vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, vaikkakin pukeutuminen itsessään on yleensä suotavaa. Mikäli tapahtumaan on annettu teema, sitä kannattaa seurata jo ihan omankin hauskuuden vuoksi. On ikävää olla teemabileissä ainoa arkivaatteisiin pukeutunut, kun vastaan tulee mitä mielikuvituksellisimpia ja hauskempia asuvirityksiä. Teemabileiden vaatekerrat löytyvät mielikuvituksen avulla helposti omasta kaapista. Hyödyntää voi myös SPR:n Konttia tai kirpputoreja, joista löytyy varmasti teemaan kuin teemaan vaatekerta halpaan hintaan.

HAALARIT Haalarit eivät välttämättä tunnu erityisesti dresscodelta, kun opiskelijayhteisössä asutaan. Haalarit ovat kuitenkin toinen suuri kompastuskivi Skinnarilan dresscode-maailmassa. Haalareista voi sanoa epävarmoihin tilanteisiin yhden säännön: älä laita haalareita, mikäli et tiedä sen olevan täysin fine. Tapahtumiin, joissa suositellaan haalareita voi yleensä mennä myös ilman haalareitaan, mutta haalareilla EI KOSKAAN paikata jotakin toista dresscodea. Haalareiden käyttöä kannattaa myös pohtia teemabileisiin mentäessä. Teemabileiden järjestäjiä tulisi kunnioittaa sen verran, ettei viittaa kintaalla koko teemaa ja totea ”njäh, en jaksa miettiä, laitan haalarit”. Poikkeuksena tähän ovat tietenkin tapahtumat, joihin on annettu yhdistelmä teemasta ja haalareista (esim. ”After Ski + haalarit”). Bileiden tapauksessa maalaisjärki on kultaakin kalliimpaa – älä siis laita haalareita teemabileisiin, jos et tiedä sen olevan ok, esimerkiksi jokawappuisissa FinnHitsbileissä haalareita katsotaan pahalla. Haalareiden käyttöä ei kuitenkaan kannata pelätä ja jättää niitä varmuuden vuoksi kotiin. Varsinkin wappuna ja fuksiviikoilla on paljon tapahtumia, joissa haalarit ovat odotettu pukeutumiskoodi, vaikkei sitä erikseen mainita. Yleisesti ulkoilmatapahtumissa haalareita näkee jopa enemmän kuin muita vaatekertoja. lappeen Rannassa moni ravitsemusliike tietää esimerkiksi milloin alkaa wappu, ja suvaitseekin haalarikansan vieraakseen vaikkei baaribileissä olisikaan suoraan annettu haalaridresscodea (eikä siis myöskään muuta teemaa). Kannattaa kuitenkin muistaa, että joihinkin baareihin ei pääse sisään haalareissa, ellei sitä ole erikseen baarin kanssa etukäteen sovittu. Tämän takia Rankalle kannattaa ottaa mukaan varmuuden vuoksi myös toinen baarivaatekerta.

SMART CASUAL Smart casual, tuo suurin harmaiden hiusten aiheuttaja! Smart casualia voi etsiä myös pukeutumisoppaista ja siihen tuntuu aina löytyvän monia eri vaihtoehtoja. Skinnarilassa smart casualia on yleensä kahta eri lajia: juhlavampi ja arkisempi. Smart casual koostaa hokinaitin ja cocktail-pukeutumisen kanssa kolmikon, joilla on paljon yhteistä. Näitä erottaakin toisistaan lähinnä vain virallisuus ja käyttötilanteet. Smart casualia käytetään vapaamuotoisissa yhteyksissä. Arkisempaa smart casualia käytetään Skinnarilassa usein yrityskontakteissa, eli joko yritysvierailuilla tai yritysvieraiden käydessä Skinnarilassa. Silloin smart casualilla ei haeta juhlavaa vaan enemmän siistiä ”business casualia.” Onkin hyvin yleistä, että tällöin miehet laittavat ylleen siistit farkut, kauluspaidan ja kenties rennon pikkutakin tai puvunhousut epämuodollisemman yläosan kanssa. Sama koskee naisia: kynähame rennon yläosan kanssa tai housut yhdistettyinä siistiin paitaan ja jakkuun ovat oikein hyviävaihtoehtoja. Skinnarilan niemellä on ollut yleisesti hyväksyttävää laittaa jalkaansa myös farkut. Kun haetaan virallisempaa smart casual -pukeutumista, voivat naiset pukea ylleen jakkupuvun tai siistin polvipituisen mekon ja jakun sen kanssa. Miesten kannattaa silloin etsiä kaapeistaan siisti arkipuku, joka voi olla myös jotain muuta väriä kuin tumman harmaata tai mustaa. Kravatin miehet voivat kuitenkin halutessaan jättää pois.

AALEF 2/2013

HOKINAIT

FRAKKI (/ TUMMA PUKU)

Hokinait on Skinnarilassa yleisesti käytetty, juhlavan mutta rennon tilanteen pukeutumismalli, joka on varmasti tuonut nimensä puolesta ainakin kerran jokaisen mieleen oranssit pikkutakit. Niitä ei kuitenkaan ole syytä lähteä metsästämään, sillä kyse ei ole teemasta vaan jostain smart casualin ja cocktailpukeutumisen välimaastosta. Ollessaan muutenkin epävirallinen pukukoodi hokinait yleensä myös sallii enemmän variointia. Hokinaitin oppii parhaiten ymmärtämään käymällä erilaisissa hokinait dresscoden tapahtumissa ja katselemalla miten muut ovat pukeutuneet.

Frakki on juhlavin pukukoodi ja kertoo hyvin myös juhlan luonteesta, joten sitä tulee kunnioittaa. Frakkia käytetään Skinnarilan tapahtumissa yleensä vain akateemisissa vuosijuhlissa, jolloin pukuun voi liittää akateemiset kunniamerkit ja kunta- tai kiltanauhan. Ylioppilaskunnan kuntanauhaan liittyy omia sääntöjä, joiden mukaan sitä tulee käyttää. Yhteinen ohje sekä miehille että naisille on, että kuntanauhaan EI saa liittää mitään siihen kuulumatonta, kuten yo-kunnan tai killan omaa pinssiä, vaikka ne istuisivat nauhaan hyvin.

Miehillä hokinait käsittää oikeastaan samaa kuin smart casual, eli siistit farkut ovat usein sallittuja. Pukuja näkyy silloin tällöin juhlavammissa tilaisuuksissa ja kravattia voi käyttää oman mielensä mukaan. Naisilla hokinait on lähempänä cocktailpukeutumista kuin smart casualia. Yleensä hokinait tarkoittaa naisilla pikkumustaa, joka siis voi olla myös värillinen tai hametta ja hieman tavallista juhlavampaa yläosaa. Niihin voi yhdistää rennon jakun tai esimerkiksi siistin neuletakin. Hokinaitin kanssa kannattaa jälleen käyttää maalaisjärkeä. Jos tiedät tapahtuman vapaamuotoinen, ei sinne kannata pakottaa itselleen liian virallista kaavaa. Jos taas kyseessä on virallisempi tilaisuus, kannattaa harkita farkkujen tilalle siistimpää vaihtoehtoa.

COCKTAIL Cocktail-pukeutuminen on usein suomalaisille vierasta, sillä sitä käytetään täällä melko harvoin. Lisäksi haastetta tuo se, että cocktail-pukeutumiseen vaikuttaa paljon kyseessä olevan tapahtuman luonne. Joskus on kuullut ohjeen, että cocktailtilaisuuteen pukeudutaan ikään kuin oltaisiin menossa serkun häihin. Miehille varmin vaihtoehto on puku. Jos tilaisuus on juhlava ja virallinen kannattaa valita tumma puku, valkoinen paita ja hillitty kravatti, vapaamassa tapahtumassa voi paidaksi valita värillisen ja kravatillakin voi leikitellä. Naisilla cocktail-pukeutuminen käsittää yleisesti noin polvimittaisen mekon ja sen päälle tarvittaessa siistin jakun, boleron tai huivin olkapäiden suojaksi.

Miehillä frakki-dresscode käsittää yllättäen frakin, jonka pukeutumisohjeet johtuvat puvusta itsestään. Frakkiin kuuluvat sen omat vyölenkittömät housut, joissa on sivussa satiininauha, hännystakki, valkoinen frakkipaita, valkoinen liivi ja valkoinen rusetti sekä kalvosinnapit ja lakerikengät. Frakista on olemassa myös versio mustan liivin kanssa, mutta se tulee opiskelijalle ajankohtaiseksi vasta tohtorinväitöstilaisuuksien yhteydessä. Frakkihousujen kanssa ei käytetä vyötä, joten kannattaa pukea henkselit, jos pelkää housujen tipahtavan. Mikäli kaapissa on frakin muut osat mutta housut puuttuvat, kannattaa valita tumma puku. Frakin kanssa voi halutessaan käyttää taskukelloa. Jos haluaa pukea kunta- ja/tai kiltanauhan frakin kanssa, on nauhan oikea paikka liivin alla ja suunta oikealta olkapäältä vasemmalle alas. Mikäli miehellä ei ole frakkia, sen voi korvata tummalla puvulla. Etiketin mukaan puvun täytyy silloin olla musta tai lähes musta, paidan valkoinen ja kravatin tulee olla hillitty. Skinnarilassa on vuosijuhlissa opittu näkemään miehillä myös avecinsa puvun väriin sointuvia kravatteja, mutta kravatit eivät ole kuvioituja. Esimerkiksi tummansininen tai helmenharmaa kravatti on aina varma vaihtoehto. Tumman puvun kanssa kuntanauha kuuluu kravatin päälle ja jälleen oikealta ylhäältä vasemmalle alas. Naisilla näissä tilanteissa on täyspitkä, nilkat peittävä juhlapuku, joka ei voi etiketin mukaan olla housupuku. Puku voi olla avoin, ja silloin olkapäille voi ottaa juhlavan boleron, stoolan tai huivin. Skinnarilassa iltapukuja on nähty erilaisista materiaaleista, mutta usein näissä valitaan juhlava kangas. Korut voivat olla näyttäviä ja laukkuna käytetään siroa iltalaukkua. Naisilla kuntanauhan käyttö on hieman tarkempaa kuin miehillä. Kuntanauha ei saa koskettaa ihoa. Naisten tulee siis käyttää ruusuketta nauhan sijaan, mikäli puku on olkaimeton. lappeen Rannassa ruusukkeessa on kolme kerrosta ja mallia voi käydä kyselemässä esimerkiksi LTKY:n toimistolta. Ruusuketta koskevat samat säännöt kuin kuntanauhaa, eikä siihen saa kiinnittää mitään. Mikäli puvussa on olkaimet tai hihat, voi nauhaa käyttää myös olkanauhana. Tällöin teekkarinaiset laittavat nauhan kulkemaan oikealta olkapäältä vasemmalle alas ja kylterinaiset vasemmalta olkapäältä oikealle alas. Yhteenvetona voi sanoa, että dresscodeja pitää oppia tunnistamaan kokemuksen kautta. Skinnarilassa on yleensä turvallisempaa pukeutua hieman yli kuin lähteä matkaan alipukeutuneena. Jos haluaa pohtia pukeutumistaan etukäteen, kannattaa hyödyntää kiltojen ja LTKY:n kuvagallerioita, sillä monessa tapahtumassa on vuodesta toiseen käytössä samat dresscodet.

AALEF 2/2013

Vaihto ei ole este: Hanna Manelius Hain edustajistoon syksyllä 2011, koska en ollut Enklaavin hallituksessa työskentelyn jälkeen vielä valmis jäämään eläkkeelle opiskelija-aktiiviuraltani. Edustajistoon hakeminen ei kuitenkaan vaadi aikaisempaa kokemusta kilta- tai kerhotoiminnasta, vaan oma kiinnostus riittää. Hain, vaikka tiesin lähteväni heti edaattorikauden alussa koko kevääksi vaihtoon. Vaihto ei siis ole este edaattori-tittelin hankkimiselle. Täytyy vain muistaa ilmoittautua poissaolevaksi, jotta kokouksiin saadaan kutsuttua varajäsen paikalle. Vaihdon jälkeen syksyn ensimmäisissä kokouksissa olin tietenkin aivan pihalla, koska kevään kokouspöytäkirjojen lukeminen jäi latinalaisen Amerikan sykkeessä tekemättä. Monissa kokouksissa olen ottanut vain aktiivisen kuuntelijan roolin ja yrittänyt luoda itselleni kokonaiskuvan käsitellyistä asioista. Kun aiheet tulevat tutuiksi, on omien mielipiteiden ja näkemysten ilmaiseminenkin helpompaa. Edaattorin ei välttämättä tarvitse olla kiinnostunut kaikista asioista. Kylterinä mielenkiintoni herää erityisesti talousarvioita, tilinpäätöstä ja jäsenpalveluiden käyttömaksuja ja kustannussäästöideoita käsitellessä. Kuukausittaisten edarikokousten lisäksi kokoustan vaalivaliokunnan kanssa ja olen myös ICC:n (International Communication Committee) jäsen.

AALEF 2/2013

VIHDOIN EDARIIN VUONNA 2013 Kevät on jo pitkällä. Siitä meitä muistuttavat Wappu, viimeiset deadlinet ja tentit sekä jo pian alkavat kesätyöt. Myös ylioppilaskuntamme edustajiston työskentely kevään osalta lähenee loppuaan. Vaikka edustajiston päätökset muutoin ovatkin julkista tietoa, julkistetaan vuoden teekkarin ja kylterin valinnat vasta vappupäivänä. Edustajiston kokoukset jatkuvat jälleen ensi syksynä, kunnes on aika tehdä tilaa uudelle vasta valitulle edustajistolle. Edellisistä edustajiston vaaleista tuleekin kuluneeksi tuolloin kaksi vuotta. Kannattaakin uhrata muutama ajatus mahdolliselle ehdokkuudelle syksyn vaaleissa. Edustajiston vaaleissa äänioikeutettuja ovat kaikki läsnä oleviksi ilmoittautuneet ylioppilaskuntamme jäsenet. Vaalikelpoisia edustajiston jäseniksi ovat kaikki äänioikeutetut, jotka täyttävät vaalisäännön mukaiset ehdot. Edustajiston toimikausi on kaksi vuotta ja se koostuu kahdesta joulukuusta marraskuuhun kestävästä istuntokaudesta. Ehdolla olleista 31 valitaan edustajiston varsinaisiksi jäseniksi. Edustajiston jäsenten ollessa estyneitä toimivat vaalituloksen mukaisesti varajäsenet heidän sijaisinaan. Toimikauden kestosta johtuen on hyvin todennäköistä, että esteellisyyksiä ilmenee. Syitä tähän voi olla opiskelijavaihto, työtilanne, tai muut esteellisyydet. Varsinaisten edustajiston kokousten lisäksi jäsenillä ja varajäsenillä on mahdollisuus toimia erilaisissa toimija valiokunnissa. Äänioikeutettujen ja edustajiston jäseniksi valittavien suhde voi tuntua ensi alkuun hurjalle, mutta pienellä kampanjoinnilla ja kavereiden aktivoinnilla pääsee pitkälle. Harva tulee myöskään valituksi yksin, siksi vaalimenestykseen tarvitaan koko ehdokaslistaa. Ehdokaslistoja muodostavat usein ainejärjestöt, poliittiset toimijat ja muut yhteenliittymät. Niillä on myös omat vaaliasiamiehensä. Heti toimikautensa ensimmäisessä kokouksessa uusi edustajisto tulee valitsemaan ylioppilaskunnallemme uuden hallituksen seuraavalle kalenterivuodelle. Ylioppilaskunnan hallitus toimii edustajiston laatiman linjapaperin mukaan sekä toteuttaa edustajiston hyväksymää toimintasuunnitelmaa ja vastaa tästä edustajistolle. Edustajisto nimeää myös opiskelijaedustajat muun muassa LUT:n, LOAS:n ja YTHS:n hallintoon.

Kokouksia vuoden istuntokauden aikana on noin kerran kuukaudessa ja käsiteltävät aiheet vaihtelevat ylioppilaskunnan toiminnan mukaan – syksyisin päätetään jäsenmaksun suuruudesta ja hyväksytään talousarvio, kun taas keväällä käsitellään kuluneen vuoden toimintakertomusta ja tilinpäätöstä. Tarvittaessa ylioppilaskunnan hallitusta ohjeistetaan ajankohtaisiin aiheisiin liittyen ja käsitellään ylioppilaskuntamme omistaman Aalef Oy:n asioita. Myös ylioppilaskuntamme tarjoamien jäsenpalveluiden käyttöehdot ja -hinnat vaativat edustajiston huomiota aika ajoin etenkin kellarin osalta. Edustajiston kokousten lisäksi järjestetään iltakouluja ja kahvitilaisuuksia, joissa hallitus raportoi jatkuvasta toiminnastaan ja valmistellaan kokouksissa päätettäviä asioita. Vapaamuotoisempi keskustelu monesti kirkastaa itse kunkin ajatuksia. Päivän polttavista valtakunnallisista aiheista, kuten tänä keväänä EU- ja ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden lukukausimaksuista ja opintotukea koskevista asioista, keskustellaan Facebook-ryhmän välityksellä myös usein. Edustajiston työskentely ylioppilaskunnassamme poikkeaa hyvin paljon muista ylioppilaskunnista. Vastakkainasettelu ja periaatteellinen vastustaminen loistavat poissaolollaan. Päätöksiä kyetään tekemään ja niitä tehdään varsin yksimielisesti. Tämä ei suinkaan tarkoita sitä, etteikö asioista keskusteltaisi. Hyvä edustajiston määrittämän linjan mukainen valmistelu ja runsas keskustelu takaavat vastuullisen päätöksenteon. Edustajisto tiedostaa myös erittäin hyvin oman asemansa ylimpänä päättävänä elimenä. Esa-Pekka Räsänen Edustajiston puheenjohtaja

TÄMÄ KIINNOSTAA SINUA! Edust aji • Syks ston vaalit yllä 20 2013 13 • Toim ik • Valit ausi 1.12.20 aan va 13 - 30 r .11.201 edust ajiston sinaisia 5 jäseni ä 31 Lisää tietoa http:// www. ltky.fi /

AALEF 2/2013

FUKSINA MUKAAN: Jaakko Leino Aloitin opiskelut LUT:lla 2011 syksyllä ja samana syksynä järjestettiin edustajiston vaalit. Olen aina ollut kiinnostunut yhteisiin asioihin vaikuttamisesta. Vaikka fuksina tunsin olevani todella pihalla kaikesta mitä tapahtui koululla tai ylioppilaskunnassa, kiinnostusta asettua ehdolle löytyi. Jo ehdolle asettuminen oli todella opettavaista, kun edellisen kauden edaattorit kertoivat ylioppilaskunnan rakenteesta ja kuvioista. Ennen ensimmäistä kokousta oli jokaiselle valitulle edaattorille tehty selväksi miten ylioppilaskunta toimii. Joskus edustajiston päätettäväksi tulee asioita, joista en ole aikaisemmin kuullut mitään. Asiat käydään hyvin läpi ennen päätöksien tekemistä siten, että niistä muodostuu selkeä kuva eikä pienen fuksinkaan pää mene liian pyörälle. Edaattorina toimiseen voi kuulua myös valiokuntatyöskentelyä. Itse toimin vaalivaliokunnassa varapuheenjohtajana. Vaalivaliokunta työskentelystä olen oppinut esimerkiksi sen, että ennen henkilövalintoja täytyy tarkistaa huolellisesti, että kyseinen henkilö voi toimia tehtävässä, johon hakee. Varapuheenjohtajana toimiminen on mielestäni antanut arvokasta kokemusta kokoustekniikasta sekä siitä, miten toimitaan puheenjohtajana. Vaikka edaattorin tärkein tehtävä onkin ajaa LTKY:n jäsenten etuja, on yksi mielenkiintoisimmista jutuista ollut kuulla kansallisella tasolla opiskelijaliikkeistä ja miten muualla hoidetaan hommia. Tämä on entisestään lisännyt mielenkiintoani ajaa oman ylioppilaskuntamme jäsenten etuja.

Äänikuningatar: Elina Hakkarainen Opiskelin edarivaalien aikana kolmatta vuotta energiatekniikkaa. Tuolloin olin jo ollut pari vuotta mukana Armatuurin kiltatoiminnassa ja vaalivuonna toimin LTKY:n hallituksessa opintovastaavana. Aktiivisesta ja tehokkaasta toiminnasta pitävänä tyyppinä ei siis ollut oikein muita vaihtoehtoja kuin lähteä ehdolle! Vaaleissa ehdolle asettumisen esteenä ei kannata vedota ainakaan liikaan kiireeseen tai siihen, että edaritoiminta veisi liikaa aikaa. Kokouksia on muutama lukukauden aikana, ja omalla aktiivisuudella on suuri vaikutus siihen, kuinka paljon edari vie aikaa. Jos aikaa ja aktiivisuutta riittää, voi esimerkiksi hakeutua valiokuntatoimintaan mukaan. Jos aika taas on kortilla, voi keskittyä vain kokouksissa edustamiseen. Varaedaattoreiden ansiosta sekään ei ole maailmanloppu, jos jokaiseen kokoukseen ei pääse paikalle. Edaattorina toimimista ei voikaan verrata esimerkiksi kiltatoimintaan tai LTKY:n hallituksessa touhottamiseen, koska aikaa kuluu huomattavasti vähemmän ja sekin riippuu omasta aktiivisuudesta. Edarissa hienointa on ollut uusiin mahtaviin tyyppeihin tutustuminen, mikä aloitettiin heti kauden alussa legendaarisella koulutusristeilyllä. Lisäksi on ollut hienoa tutustua itselle aivan uusiin asioihin. Tällainen kovan tekniikan lukija on mm. joutunut/päässyt lueskelemaan tilinpäätöksiä ja talousarvioita. Edari on hieno näköalapaikka oman ylioppilaskuntamme ja LUT:n toimintaan. On myös hienoa kantaa vastuuta ja päästä toimimaan kaikkien meidän opiskelijoiden äänitorvena. 42

AALEF 2/2013

A A L EF B O N G A A & PALJ AS TAA

TÄMÄ KIINNOSTAA SINUA!

TE KS TI J A KU VI TU S L A U R A SI MI L Ä

Tässä juttu-sarjassa Aalefin toimitus kokoaa lukijoille tiivistetyn ja kiinnostavan, joskin yksipuolisen ja väritetyn kuvan Lappeenrannan teknillisen yliopiston ylioppilaskunnan

hallituksen kokousten päätöslistoista. Edarin ja hallituksen kokousten päätöslistat on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa ltky.fi.

’’KES KU S TELTIIN NO RDEA N MYSTERY SHOPPINGISTA . HALLITU KSEN KOKOUS 10/2013’’

’’Päätettiin nimetä Rantala ja Sonninen YTHS:n opiskeluympäristön turvallisuutta ja terveellisyyttä arvioivaan työryhmään. Hallituksen kokous 10/2013.’’ ’’Päätettiin maksaa Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiölle LTKY:n jäsenmaksun yhteydessä kerätyt YTHS-tuotot, yhteensä 5588 euroa. Hallituksen kokous 5/2013.’’

ulutusohjelmat HUOM! Vastuuko alla on tä jokaisella kill tarkoittavat, et . hallituksesta ’’kummi’’ ltky:n kovierailee kiltojen vastuuhenkilö imii to htumissa sekä kouksissa ja tapa istön en jäs ja skunnan linkkinä ylioppila välillä!

’’Päätettiin maksaa Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiölle LTKY:n jäsenmaksun yhteydessä kerätyt YTHS-tuotot, yhteensä 5588 euroa. Hallituksen kokous 5/2013.’’ ’’PÄÄTET TIIN MYÖNTÄÄ TEEKKARIMUUSIKOILLE 2000 EURON LAINA. TAKAISINMAKSUAIKA LAINALLE ON 2 VUOT TA JA LAINAN KORKO 5% KOKO LAINA-AJALTA. LAINANEHTOINA TEEKKARIMUUSIKOIDEN TULEE TOIMIT TAA TARKAT HANKINTALISTAT LAINA-AIKANA HANKITUSTA KALUSTOSTA. PÄÄSIHTEERI LAATII KIRJALLISEN LAINAPAPERIN JA TUO SEN HALLITUKSEN PÄÄTET TÄVÄKSI SEURAAVAAN KOKOUKSEEN. HALLITUKEN KOKOUS 7/2013’’ ’’Päätettiin nimetä Repo LTKY:n edustajaksi Ylioppilastalo Oy:n yhtiökokoukseen. Hallituksen kokous 10/2013’’

’’PÄÄT E T T I I N HYVÄKS YÄ WAP U N A LUSTAVA OHJELMA LIIT TEEN MUK A ISEST I. ’’ HALLITU KSEN KOKOUS 8/2013’’

’’Päätettiin esittää edustajistolle hyväksyttäväksi LTKY:n tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2012. Päätettiin velvoittaa pääsihteeri tuomaan hallituksen kokouksiin kuukausiraportit toteutuneesta LTKY:n tuloksesta. Hallituksen kokous 10/2013’’

’’KESKUSTELTIIN PARKKIPAIKANKÄYT TÖSELVITYKSESTÄ. PÄÄTET TIIN SELVIT TÄÄ LUT:N ETUPARKKIPAIKAN KÄYT TÖÄ TIISTAINA 19.3.2013. HALLITUKSEN KOKOUS 10/2013’’

AALEF 2/2013