Aalef 1/2016

AALEF

AALEF

AALEF Lappeenrannan teknillisen yliopiston ylioppilaskunnan opiskelijoiden lehti JULKAISIJA Lappeenrannan teknillisen yliopiston ylioppilaskunta LTKY

0116 SISÄLLYSLUETTELO

YHTEYSTIEDOT Norsunluutorni Laserkatu 10 53850 Lappeenranta PÄÄTOIMITTAJA Miina Hurskainen aalef@ltky.fi +358 44 2938820 SEURAA MEITÄ aalef.ltky.fi issuu.com/aaleflehti fb.me/aalefmagazine instagram @aalefmagazine MAINOKSESI LEHTEEN? Markkinointisihteeri Lukas Kilpua +358 44 293 8823 markkinointisihteeri@ltky.fi

KERHOT, KILLAT

JA TAPAHTUMAT

Teemu Sikanen

06 Enklaavi 25v.

16 PoWiCup 2016

PAINOS 1000 kpl Ilmestyy neljä kertaa vuodessa PAINOPAIKKA Lprint, Lappeenranta KUVITUS Turo Ulvinen Miika Tiainen Heikki Pohjolainen Miina Hurskainen Ekaterina Antipina Reima Kokko Teemu Parviainen Barry Maddenv TOIMITUSKUNTA Miina Hurskainen Ville-Matti Rissanen Vesa Liukkonen Ekaterina Antipina Miia Ruuskanen Lotta Hietanen Laura Aaltonen KANNEN KUVA Kuvaaja - Turo Ulvinen Malli - Lotta Hietanen Kukat - Hautaustoimisto ja Kukkakauppa Tolvanen Oy

2

30 Techmu

INTERNATIONAL SECTION

09 Comment: Is It Worth Of Imposing Tuition Fees?

32 All Finns Are Shy

PÄIVÄN

PUHEENAIHEET

10 Tarvitsisin Miestä

12 Abitiimin Matkassa

18 SYL Mia – Terveisiä

Lapinrinteeltä

VAKIOPALSTAT 05 Pääkirjoitus 26 Puheenjohtajan terveiset: LUT + Saimia = ?

28 Tykin Suusta

TYÖELÄMÄ

JA OPISKELU

34 Mentorointi - Palaset Työelämään

36 Jäsenpalvelukysely 2015 – Risut & Ruusut

37 Kolumni: Projekteilla Vaithelevuutta Työhön

39 Maalaistytöstä Tuotantopäällikoksi

AJANKOHTAISTA

08 Lukukausimaksut - Raha takaa Laadun?

14 Nälkäkuoleman Partaalla

20 Hallitus 2016

Jaatko hyvää energiaa?

CARUNA ON SUOMEN JOHTAVA SÄHKÖNSIIRTOON KESKITTYVÄ YRITYS. JOS HALUAT TYÖSKENNELLÄ KASVAVALLA TOIMIALALLA, JOSTA EI SÄHKÖÄ PUUTU, RYNNI OSOITTEESEEN CARUNA.FI

3

www.saimaanjuomatehdas.fi www.facebook.com/saimaanjuomatehdas

Kuva Jari Muinonen

PÄÄKIRJOITUS Nyt se on ohi. Tipaton, lihaton, savuton, liikunnan täyteinen ja hikinen tammikuu.

Onneksi vihdoin on helmikuu. Nyt voi ottaa taas rennosti ja nauttia elämästä seuraavat yksitoista kuukautta. Vai voiko?

Nyt olisi suorastaan täydellinen hetki kertoa mahdollisuudesta ”pitkäaikaisten muutosten tekemiseen”, ”jojoilun lopettamiseen” ja ”avaimista parempaan elämään”. En kuitenkaan aio tehdä sitä. Se olisi klisee. Olenhan itsekin haksahtanut näihin villityksiin kerta toisensa jälkeen, joten kuka minä olen ketään tuomitsemaan. Nyt olen ehkä kuitenkin liian vanha tai viisas (tai laiska) lähteäkseni mukaan tähän kaikkeen hypetykseen. Mutta täytyyhän tähän kaikkeen olla joku järkevä syykin. Miksi muuten kaikki toistuisi vuosi toisensa jälkeen? Luultavastikin psykologi osaisi vastata tähän kysymykseen paremmin kuin laskentatoimen opiskelija, mutta ainahan voi yrittää.

Ihmisillä on loputon tarve analysoida tekemisiään. Suomalaiset ovat siitä ihana kansa, että he nauttivat murehtimisesta ja sen miettimisestä mitä muut ajattelevat tai mitä olisi voinut tehdä paremmin. Elämä ilman tätä melankolista itsesääliä ja –inhoa voisi varsin nopeasti käydä tylsäksi. Tähän kaikkeen on hyvä tarttua vuoden vaihteessa hyvittäen edellisen vuoden synnit piinaamalla itseään hyvin erinäisillä kielloilla ja rajoituksilla.

Sitten käy se perinteinen. ”Repsahdetaan”. Helmikuun koittaessa on oivallinen tilaisuus kiittää itseään kaikesta hyvästä mitä tuli tehtyä tai jäi tekemättä. Elämäntapaneuvojat pettyvät meihin heikkoihin tässä kohtaa. Mutta miksi? Uskon, että tämä kuukausi, tai edes pieni ajatus sille, on täyttänyt tarkoituksen, mikä sille kuuluukin.

Monelle tammikuu oikeasti on muutos uuteen elämään, mutta uskon silti, että suurimmalle osalle meistä se on osoitus itsemme kontrollointikyvystä ja hyvän tekemisestä. Pystymme näyttämään itsellemme, että kykenemme olemaan kuukauden koskematta pullonkaulaan, vähentämään maailman hiilidioksidipäästöjä olemalla syömättä lihaa sekä pidentämään elämäämme olemalla kuukauden polttamatta. Maailman mittakaavassa emme ehkä räjäytä pankkia, mutta mikä tärkeintä, olemme suoneet itsellemme mielenrauhan. Voimme ylpeänä taputtaa itseämme olalle ja kertoa tehneemme mitä pitikin.

Kaiken ei siis aina tarvitse mennä kuten Jutan superdieetissä, ehkä se välillä on parempikin. Muutokset elämässä harvoin tapahtuvat kertaheitosta, kunhan vain päättää niin. Usein asiat vain tapahtuvat ja muutumme normaalin arjen ohessa.

Tämä tuskin tapahtuu tammikuussa. Tammikuu ei ole muutoksen tai uuden alun aikaa, se on aika tehdä ”jotain hyvää”, aika tehdä kuten kaikki muutkin tekevät tai se voi olla vain kuukausi muiden joukossa. Päivät kulkevat samalla tavalla yksi kerrallaan eteenpäin kuten joulukuussakin.

Muutos sen sijaan. Se tapahtuu aivan omia aikojaan kuukauteen katsomatta. Sen avain ei siis ole päätös vaan oivallus. Tammikuu voi toisaalta olla hyvä ponnahduslauta: voimme päätösten muodossa ainakin haastaa itseämme irrottautumaan tutusta ja turvallisesta - ja myös suorittaa hyvillä mielin pehmeän mahalaskun helmikuuhun, vaikkei kokemus olisi ollutkaan taika-avain uuteen elämään. Ehkä kokeilun myötä opimme kuitenkin itsestämme jotain, mikä raivaa tietä oivallukselle - jollei nyt niin myöhemmin elämässä.

Rakkaudella

Miina Hurskainen Päätoimittaja 5

ENKLAAVI

Kuva Turo Ulvinen, Teksti Lotta Hietanen ja Laura Aaltonen

2016 on Enklaaville juhlavuosi, sillä ainejärjestömme on perustettu vuonna 1991 ja on siten toiminut nyt 25 vuoden ajan.

Enklaavi on Lappeenrannan teknillisen yliopiston killoista suurin noin 1300 hengen jäsenistöllään, minkä vuoksi myös toimintamme on laaja-alaisinta. Järjestämme vuosittain useita jo perinteiksi kasvaneita tapahtumia, joiden lisäksi yritämme mahduttaa vuoteen mukaan myös jotakin uutta. Mitä Enklaavin juhlavuosi tulee siis pitämään sisällään?

Liugur 2016 Liugur on jo perinteeksi muodostunut rinnerieha, joka tänä vuonna järjestettiin keskiviikkona 17.2. Tapahtumassa teekkarit ja kylterit pääsevät ottamaan mittaa toisistaan niin laskuvälinekilpailun kuin köydenvedonkin merkeissä. Liugur on tärkeä osa Enklaavin tapahtumakategoriaa, sillä se sisältää niin rennon päivätapahtuman, NESU-sitsit, kuin Giggling Marlin –jatkotkin, jolloin jokaiselle löytyy jotakin.

Way Up! Kyseessä on muutamalta edelliseltä vuodelta tuttu seminaari –tapahtuma, joka saa varmasti tänä vuonna kokonaan uuden merkityksen. Olemme ottaneet tavoitteeksemme tehdä tästä oikeasti hyvän asiapitoisen tapahtuman ja tänä vuonna järjestämme sen Kaplaakin kanssa yhteistyössä. Paljoa emme ole tapahtumasta vielä kertoneet ulkopuolisille, mutta kaikki aikanaan. Tapahtuma sijoittuu ajankohdaltaan maaliskuun 23. päivälle ja on osallistujille maksuton.

Maratooni Maanatai Tämä Wappuun sijoittuva, fyysinen rutistus lanseerattiin ohjelmistoomme viime vuonna, ja suuren suosion vuoksi sekä juhlavuoden kunniaksi tapahtumaa tullaan kasvattamaan tänä vuonna. Yökerhobileet ja Kellarijatkot eivät riitä, vaan juhliminen aloitetaan jo aikaisemmin kuten Suomen pisimmän Wapun henkeen kuuluu, mahdollisesti Beer Pongin merkeissä.

Stay tuned!

Back to Uni Kouluun paluu on aina yhtä jännittävää, ja jännitystä vain lisää legendaaristen Back to Uni –bileiden odottaminen. Kun kesäloma on luonnollisesti lomailtu, voi uuden lukuvuoden polkaista käyntiin tuttuakin tutuimmilla kellaribileillä. Näissä bileissä teekkarit ja kylterit juhlivat sulassa sovussa keskenään ja fuksit saavat ensikosketuksen opiskelijaelämään Skinnarilassa.

Beach Party Mitä olisivatkaan fuksiviikot ilman Beach Partyja? Saimaa, hiekkaranta, beach volley –ottelut ja syyskuinen sää takaavat että kaikki viihtyvät tässä illanvietossa. Luonnollisestikin tälle vuodelle olemme tilanneet noin + 22 asteen lämpötilan, sekä

6

pilvettömän taivaan, jotta Saimaa tuntuisi mukavan viilentävältä kun on aika kastaa tuutorit. Jos kuitenkaan tilauksemme toimitus jostain syystä tökkii, Gemmin tanssilattia odottaa rantabileiden jälkeen kaikkia opiskelijoita.

SK10 Vaikka opiskelijabileiden järjestäminen onkin Enklaaville arkipäivää, emme halua unohtaa myöskään muita tapahtumia.

Skinnarila 10 on näistä hyvä esimerkki. Koko yliopistolle suunnattu juoksutapahtuma, joka on perinteisesti järjestetty syksyisin, ja jossa mitataan ketkä ovatkaan Skinnarilan juoksukuningas- ja kuningatar. Jotain uutta tullaan näkemään tänä vuonna tässäkin tapahtumassa, kenties leikkimielisempi, mahdollisesti joukkuesarja heille, jotka eivät vielä koe olevansa valmiita koettelemaan kuntoaan kilpasarjassa.

Mitä muuta?

Juhlavuonna aiomme siis edelleen pitää perinteistä kiinni, mutta uusiakin tapahtumia ja toimintaa toivottavasti saadaan mahdutettua vuoteen mukaan. Omien tapahtumien järjestämisen ohella enklaavilaiset osallistuvat aktiivisesti myös muiden kaupunkien kauppakorkeakoulujen järjestämiin tapahtumiin, kuten Turussa järjestettyyn Pikkulaskiaiseen. Sitsien ystävätkään eivät jää huomiotta, sillä NESU (Nordiska Ekonomie Studerandes Union) järjestää vuodessa neljät sitsit, tänä vuonna ehkäpä viidet, sillä juhlavuoden luku 25 saattaisi olla jo hieman liikaa… Uusista asiapainotteisemmista tapahtumista taas esimerkkinä toimivat sijoitusillat, joita on nyt lähdetty ainejärjestömme talousvastaavan ja sijoitustoimiryhmän puolelta suunnittelemaan ja jotka ovat tarkoitettu kaikille LUTin opiskelijoille, kyltereiden lisäksi myös teekkarit ovat siis erittäin tervetulleita.

Teekkariyhteistyö onkin Enklaaville tärkeää, olemmehan täällä Skinnarilassa tekniikan opiskelijoiden ympäröimänä, jonka vuoksi olemme pyrkineet tekemään myös tapahtumistamme kaikille opiskelijoille suunnattuja. Aikaisemmin kylterit ja teekkarit ovat pysytelleet omissa piireissään, mutta nykyään tämä asia on jo lähtenyt parempaan suuntaan, joskin tavoitteessa emme vielä ole. Toiveena on, että jatkossa kaikki opiskelijat haalareiden väriin katsomatta osallistuisivat tapahtumiimme entistä enemmän. Näin 25-vuotiaana kiltana olisi mahtavaa voida ylpeänä sanoa olevamme oikeasti kiinteä osa Skinnarilan teekkariyhteisöä.

25V. 25. vuosijuhlat Tänä vuonna Enklaavi tulee saavuttamaan kunnioitettavan 25. vuoden merkkipaalun. Tämä on arvostettava ikä omalle ainejärjestöllemme ja haluammekin juhlistaa sitä ikimuistoisesti niin pitkin vuotta runsaiden tapahtumiemme muodossa, mutta ennen kaikkea myös vuosijuhlaviikollamme. Vuosijuhlamme tulevat ajoittumaan kauniisiin syyskuun viileneviin iltoihin. Enklaavin vuosijuhlat ovat aina olleet arvokas tapahtuma ja tätä perinnettä haluamme vaalia jatkossakin sekä pitää tämän juhlavuoden huipentavan tapahtuman sen ansaitsemassa arvossaan ja saada aikaan jotakin, jota kelpaa muistella.

Perinteisesti vuosijuhlaviikkomme on sisältänyt erilaisia tilaisuuksia ja tapahtumia pitkin viikkoa noin neljän päivän ajan.

Tätä linjaa tulemme noudattamaan myös tänä juhlavuotenakin ja saattaa joukkoon mahtua myös uusia tuulia, ken tietää. Tapahtumia, joita olemme vuosijuhlaviikoillamme menneinä vuosina nähneet, ovat mm. viime vuonna ensimmäistä kertaa järjestetty rapujuhla cocktail-tilaisuutena, jossa pääsimme nauttimaan meren antimista, meikkikoulutusta naisille, sikarikoulutusta miehille, käyttäytymiskoulua, muutamia vuosia sitten nähty Caribbean Cruise, monopoli-iltaa ja paljon muuta.

Juhlaviikkomme huipentuu loppuviikosta illallisjuhlaan ja aiemmin vuosijuhlillamme vierailleet tietävätkin itse illallisjuhlan olevan todella arvokas tapahtuma, naisilla näemme päällään pitkät iltapuvut kampauksineen, miehillä frakit ja juhlan tunnelma on käsin kosketeltavissa puheiden, laulujen, juoman ja ruuan merkeissä. Jotta saisimme tänä vuonna juhlastamme entistä näyttävämmän juhlavuoden kunniaksi, olemme päättäneet tehdä parhaamme, jotta saisimme laajennettua sitä osallistujamäärällisesti. Tämä tietenkin riippuu tilaratkaisuista mitkä tulemme saamaan käyttöömme, mutta tavoitteenamme on mahdollisimman suuret ja näyttävät juhlat, josta pääsemme kaikki nauttimaan.

Juhlamme ei suinkaan lopu illallisjuhlaan, vaan illallisjuhlaa seuraavana päivänä on perinteisen akateemisen sillisaamiaisen, eli ”silliksen” vuoro. Silliksellä pääsemme vielä kerran yhdessä kerääntymään kokoon ja nauttimaan lisää ruoasta, juomasta sekä hyvästä seurasta. Nimestään huolimatta aamiainen ei tarkoita pelkkää aamiaista, vaan silliksen jälkeen jatkamme edelleen juhlimista kolmannen päivän puolelle jo hieman vapautuneemmassa tunnelmassa. Sillisaamiaista odotetaankin aina kuin kuuta nousevaa, koska aamiainen runsaine tarjoiluineen karkottaa viimeisetkin väsymyksen rippeet juhlijoiden silmistä. Perinteisesti ainejärjestömme juhlan järjestelyistä päävastuun ottavat Isäntä ja Emäntä ja he ovat myös koonneet avukseen toimiryhmän, josta tulee olemaan korvaamaton apu suurien juhlien järjestelyissä. Me kaikki jäämmekin vielä odottamaan, mitä kaikkea juhlaviikkomme tuo tullessaan.

7

RAHA TAKAA LAADUN? Teksti Miina Hurskainen, Kuva Teemu Leinonen Joulukuussa hallitus teki päätöksen vähintään 1 500 euron suuruisista lukuvuosimaksuista EU:n ulkopuolelta tuleville ulkomaalaisille opiskelijoille. LUT ilmoitti ensimmäisenä yliopistona vain muutamaa päivää myöhemmin asettavansa 10 000€ lukukausimaksut kansainvälisille opiskelijoilleen EU:n ulkopuolelta. Lukukausimaksut tulevat voimaan vuoden 2017 syksystä alkaen.

Lukukausimaksut eivät ole uusi ilmiö Lappeenrannassa, sillä LUT oli jo aktiivisesti mukana lukukausimaksukokeilussa kolmen vuoden ajan vuosina 2010-2014.

- Kokeilun ansiosta meillä on jo kilpailukykyiset koulutusohjelmat, rakenteet ja prosessit pitkälti valmiina maksullisuutta varten, Lappeenrannan teknillisen yliopiston vararehtori Jaana Sandström kertaa.

Sandström kertoo, että keskustelua maksuista on käyty jo pitkään mm. koulutuksien vararehtorien keskuudessa, eikä päätökset maksullisuuden lakimuutoksista tulleetkaan yllätyksenä. LUT:n nopeaa päätöstä maksujen asettamisesta puolsivat Sandströmin mukaan myös useat muut tekijät. Tärkeimpänä taustalla on kokeilujakson aikana tehty kansainvälinen vertailu muiden yliopistojen hintatason

synny ilmaiseksi. Globaali kilpailu nykypäivänä on kovaa ja hyvästä tuotteesta pitää osata ottaa hintaa. Samalla maksullisuus aiheuttaa myös painetta tuottaa yhä laadukkaampaa opetusta, mikä hyödyttää kaikkia. Toisin kuin monessa muussa yliopistossa meillä on vain kaksi alaa, kauppatieteet ja tekniikka, Ne ovat suhteessa melko saman tyyppisiä, minkä vuoksi niiltä voidaan periä sama hinta. Useilla yliopistoilla onkin vaikeuksia määrittää hintoja eri koulutusohjelmien välillä, mikä hidastaa päätöksentekoprosesseja.

Kysymys lukukausimaksuista on varsin kaksipiippuinen ongelma. Samalla kun maksut tuovat kaivattua lisärahoitusta yliopistolle, uhkana on EU/ETA alueen ulkopuolelta tulevien hakijoiden määrän romahtaminen. Samanlaiset kokemukset Ruotsissa ja Norjassa ovat osoitus hakijamäärien runsaasta laskusta, eikä Sandström kiellä mahdollisuutta tähän.

-Luultavasti maksut tulevat vaikuttamaan hakijamääriin selkeästi. Samalla se myös tarkoittaa hakijoiden tason kasvamista, sillä tänne hakevat oikeasti ne opiskelijat, joilla on kiinnostusta ja arvostusta koulutustamme kohtaan, eikä Suomi ole vain paikka, jonne haetaan ilmaisen koulutuksen perässä ja josta muutetaan takaisin kotimaahan heti opintojen jälkeen. Ruotsin ja Norjan kokemukset todistavat myös opetuksen laadun kasvamisesta.

Sandström uskoo LUT:n pärjäävän kilpailussa myös muita suomalaisia yliopistoja vastaan, vaikka ilmoittikin ensimmäisenä tulevista hinnoista.

- Kaikki suomalaiset yliopistot joutuvat asettamaan maksun jossain kohtaa ja tuskin kukaan lähtee liikkeelle alhaisimmalla mahdollisella hinnalla. Uskon, että meillä on hyvä koulutustuote, joka pystyy kilpailemaan myös vertailtaessa Lappeenrantaa muihin suomalaisiin yliopistoihin ulkomaalaisen opiskelijan silmin. Seuraavaksi tarkoituksenamme onkin lähteä miettimään markkinointia eteenpäin sekä kartoittamaan potentiaalisia alueita. LUT on jo nyt solminut koulutusvientisopimuksen Saudi-Arabiaan. Tärkeää nyt onkin pyrkiä fokusoimaan tiettyihin kaupunkeihin ja alueisiin, sillä markkinat ovat valtavat eikä kaikkialle voi tai kannata heti revetä. Venäjä on jo nyt suurin yksittäinen alue, mistä meille tulee opiskelijoita ja mahdollisuuksia siellä riittää. Samoin esimerkiksi Intia ja muu Aasia avaavat paljon ovia.

Mahdollista on myös koko Suomen yhtenäiset ponnistelut Suomen koulutuksen brändäämiseen maailmalla. Yliopistot ovatkin jo yhdessä käyneet keskustelua Suomen koulutusviennin kehittämisestä.

suhteen sekä omaan kustannusrakenteeseen tutustuminen, minkä ansiosta maksun suuruus pystyttiin määrittämään nopeasti.

- LUT haluaa osaltaan olla mukana kansainvälisillä markkinoilla. Nimetyillä hinnoilla LUT asettuu vertailussa keskihintaisten yliopistojen luokkaan. Tekeminen ja laadun tuottaminen maksavat aina, eikä mikään

8

- Laadukas koulutus on yksi Suomen vahvuuksista maailmalla ja meidän tulisi osata hyödyntää sitä markkinoinnissa kansainvälisesti. Suomea tulisi viedä eteenpäin ”Study in Finland” –teemalla ja luoda koulutusviennillemme selkeä brändi ja markkina-arvoa.

Suurin mielenkiintoa herättävä kysymys onkin, mihin luku-

kausimaksuista saadut rahat lopulta päätyvät. Myös LTKY on esittänyt toiveensa, että mahdollisimman suuri osa maksullisuuden kautta saatavista lisätuloista ohjattaisiin suoraan yliopiston kaikkien koulutusohjelmien kokonaisvaltaiseen kehittämiseen ja opetuksen laadun parantamiseen.

alueen ulkopuolinen maksullisuus välttämättä tuo suurta taloudellista lisäarvoa, mutta se on selkeästi oikeudenmukaisuuskysymys. Myös Sandström myöntää, että varsinkin aluksi rahallinen hyöty voi jäädä pieneksi, mutta pitkällä tähtäimellä taloudellista hyötyä nähdään kuitenkin syntyvän.

- Pyrimme jättämään joka ohjelmalle mahdollisimman suuren siivun heille tulevien opiskelijoiden maksuista.

Totta kai osalla tuloista on tarkoituksena kattaa osa arkipäivän pakollisista juoksevista kuluista kuten markkinointi ja tilakulut sekä varmistaa, että muu infra ja laitteet pyörivät.

Keskustelu lukukausimaksuista ei kuitenkaan jää tähän.

Taustalla käy jatkuva pelko ja väittely siitä tulevatko lukukausimaksut vaikuttamaan myös suomalaisiin opiskelijoihin. Pöyhönen on aikaisemmissa haastatteluissaan 2013 todennut, etteivät nämä pelot ole täysin aiheettomia, mikäli maksullisuudesta ulkomaalaisille saadaan hyviä tuloksia eivätkä työurat muuten pitene. Sandström ei haastattelussa ota kantaa LUT:n mielipiteeseen asiasta, mutta toteaa näiden päätösten olevan poliittisia ja yksittäisistä yliopistoista riippumattomia.

Epäilyjä maksujen tuomasta rahallisesta hyödystä on kuitenkin ehditty jo puida. YLE uutisoi 3.6.2015, että LUT:n kokeilujakson aikana vain harva maksoi lukukausimaksunsa itse ja suurin osa sai stipendin Lappeenrannan yliopistolta.

LUT:n entinen rehtori Ilkka Pöyhönen totesikin Lappeenrannan Uutisten haastattelussa 16.9.2013, ettei EU/ETA-

Comment Is it worth of imposing tuition fees?

Till 2016 intake, there is no tuition fee in Finland. As far as I understand, Finland is the only country in this planet where there is a not tuition fee. There were many debate due to the reason that should it be free of tuition fees or not.

Recently, Finnish parliament decided to impose tuition fees which will be affected from 2017 intake. Minimum tuition fee is €1,500 in an academic year. Regarding this issue, Finnish educational institutions already decided on their limit and Lappeenranta University of Technology (LUT) is not anomaly either. LUT’s decision is to impose €10,000 per academic year. I am not against tuition fees and quality education should not be free for all.

But what I think €20,000 euro would be too much for me for my master’s degree in Finland. There are some reasons why it would be too much for me.

After the Nokia era, Finnish economy growth shows gradual downward trend though the financial condition of the government is still strong. It’s not only the Finland but also the whole European area suffering from the economical depression. As a result, unemployment rate in Finland is 9.4% (Eurostat, 2015) which also shows an upward trend.

A student thinks about different variables when s/he considers studying abroad. Those are: affordable tuition fees, part-time job facilities and job after graduation. I did the same. Finland was my first choice in terms of no tuition fees. In terms of tuition fees, I would rather choose English speaking countries where there is no language barrier to get either type of job. Australia/Canada/USA is the good example for job consistency.

What I think is Finnish high corporate tax and geographical proximity could be two main variables for employers to feel discourage to operate business in Finland. Also, there are not so many stories of hiring foreign gradate in Finland. Moreover, some unit or department in the universities will be disappeared where currently only foreign students are enrolled.

Suppose, a student came here for free education and got no job after graduation, than s/he would definitely leave Finland if s/he wants a good career. This means Finnish government made him/her ready for another economy which I think not a wise decision by Finnish govt. Meanwhile, s/he worked part-time or full time either odd or good job during studies and paid the tax to satisfy the immigration rules. Now tuition fees imposed. Fewer students will come here and govt will get very less tax which is not sustainable. Sweden is a splendid example of it but their economy is way better than that of Finland. Not forget, the proportion of ageing population of Finland is associated with the paying tax.

To sum up, there would be some affect for sure and it would be wise to fix the economy first in accordance to make Finland an attractive place for the future students.

However, thanks to Finland for both of my bachelor and master’s degree without any tuition fee.

- Kafil Uddin Ahmad

9

Tarvitsisin miesta채

Kuva Barry Madden, Teksti Miina Hurskainen

10

Mitä tapahtuu kun kylteri kävelee tekniikan kiltahuoneelle ja ilmoittaa tarvitsevansa miestä? Saako hän mukaansa innokkaan mieslauman, joista valita parhaat päältä? Tai edes yhden innokkaan ehdokkaan? Vai porttikiellon tulla takaisin?

Yliopistomme kipusi viime syksynä medianäkyvyyden ja menestyksen aallonharjalle koko Suomen laajuisesti, kun Lappeenrannan miesopiskelijat kertoivat huolestaan löytää tyttöystävää. Etelä-Karjalan viime vuoden luetuimmaksi uutiseksi ja Facebookin jaetuimmaksi jutuksi nousi Lappeenrannan Uutisten kirjoittama artikkeli “Tyttöystävää ei voi löytää mitenkään”.

Huoli lappenrantalaismiesten tilanteesta levisi salaman nopeasti ympäri Suomea. Pian Keskisuomalainen uutisoi, että ”Yliopiston miesopiskelijoilla on ongelma”. Sana kiiri kulovalkean tavoin Helsinkiin asti, jossa mm. Helsingin Uutiset kertoivat pariutumisen olevan vaikeaa vahvasti miesvaltaisilla aloilla.

Ongelman ytimenä on, että jopa 70 prosenttia LUT:n opiskelijoista on miehiä. Naisten vähyyden lisäksi erääksi suurimmaksi kompastuskiveksi kirjoitusten mukaan nousi, että suurin osa tästäkin vähästä on varattuja. Tämä johtaa miesten keskuudessa veriseen kilpailuun lopuista jäljellä olevista. Vai johtaako? Uutisoinnin mukaan tämäkään ei nimittäin aina riitä, sillä ”ei ne mieleisiä ole, vaikka löytyisikin naisia”.

Onneksi turkulaiset osasivat piristää vaikeaa tilannetta, sillä pian Turkulainen huudatti Turun olevan rakkauden kaupunki. Yli 30 tuhannen opiskelijan keskuudesta valinnanvaraa löytyy ja flaksi käy. Erityisesti kauppatieteiden, oikeustieteiden ja lääketieteen opiskelijat ovat menestyksekkäimpiä tällä saralla. Kyseessä varsin usein on kuitenkin tiettyä sisäsiittoisuutta, sillä pariutuminen tapahtuu yleisimmin oman alan sisällä. Tässä ei kuitenkaan ole kaikki. Suomen viralliseksi Pariisiksi ja rakkauden kaupungiksi tituleeratusta Turusta löytyvät nimittäin myös Suomen kauneimmat naiset. Ainakin turkulaisten mukaan.

Koska emme voi jättää Suomen tilannetta tällaiseen epätasapainoon ja antaa kaikkea kunniaa länsirannikolle, Aalef näki tehtäväkseen lähteä korjaamaan tilannetta. Jos pariutuminen ei onnistu luonnollisin keinoin, pieni amorin apuri saattaisi olla tässäkin tilanteessa tarpeen. Niinpä suunnitelmaksi muodostuikin saattaa joku onnellinen pari yhteen sokkotreffien avulla.

Ihanat Armatuurin edustajat valikoituivat onnekkaiksi voittajiksi kiltojen välisessä arvonnassa ja mikä olisikaan parempi paikka löytää miehiä kuin kiltahuone.

Rentona keskustelunavaajana heti sisään päästessäni päätin tarttua suoraan asiaan: ”tarvitsisin miestä”.

Hämmentyneen näköiset ilmeet ja hiljaisuus eivät olleet ehkä reaktio, jota ensimmäisenä olisin toivonut tällaiselta miesjoukolta saavani. Jostain kumman syystä vähitellen, yksi kerrallaan nämä ahkerat tieteenharjoittajat löysivät motivaatiota ja innostusta poistua luennoille varsin nopeasti tänä lämpimänä ja kosteana perjantai iltapäivänä.

Lopulta muutama rohkea yksilö suostui puheille kanssani.

- ”Ei me voida asettautua julkisen häväistyksen kohteeksi ja näyttää epätoivoisilta. Mene Säten kiltahuoneelle. Kyllä sieltä löytyy.”

Vaikka hyvätahtoisen kylterin apu ei tuntunut kelpaavankaan, ei uskoa naisiin oltu armatuurilaisten joukossa kuitenkaan täysin menetetty. Eihän koko Lappeenrannan sukupuolijakauma voi olla niin vääristynyt?

Laatukriteeristö on kuitenkin korkea. Keskustan Sykkeeltä löytyisi – mutta eihän siellä voi mennä kenellekään puhumaan. Se ei kuulu suomalaiseen etikettiin.

Lappeenrannan baarit saavat puolestaan yllätykseksi varsin tylyn tuomion: - Ei sieltä löydä kun pelkkiä imatralaisia vaatekaupan myyjiä ja lappeenrantalaisia parturikampaajia.

Tämäkään ei siis ilmeisesti ole riittävästi. Ratkaisu kuitenkin on lähellä – tai kaukana, sillä ”täytyy vain metsästää paremmilta apajilta”. En tiedä onko tämän kommentin myötä naisten löytäminen yliopistolta ainakaan helpompaa kuin ennen. Sen voivat armatuurilaiset kertoa seuraavien kuukausien perusteella.

Mutta näin ovat armatuurilaiset kuitenkin puhuneet ja sanoneet viimeisen sanansa: - Lähdetäänkö Alkoon?

Niin vaihtuivat naiset johonkin parempaan - tälläkin kertaa. Otinko tämän kaiken henkilökohtaisena loukkauksena? Vai ymmärränkö kenties teekkareiden vaatimattoman olemuksen ja julkisuuden kaihtamisen? En tiedä. Mutta niin jäi myös kylteri tällä kertaa ilman miestä.

11

A

Bitiimin Matk Kuvat Teemu Parviainen, Teksti Miia Ruuskanen

Kohteet: Ylöjärven lukio, Hatanpään lukio ja Oriveden lukio

Abitiimin on LUTin hakijamarkkinointitiimi joka kiertää ympäri Suomea lukioissa kertomassa yliopiston koulutustarjonnasta ja Skinnarilan hengestä. kanssa ystävien ä d h te saa ö se, että a, että ty rasta on n porukk a e p in ä e s h is lä utta on Abitiim u niin aikaa, m uodostu m n o lj tä a is p m vie töitä. Tii dä koulu Abitiimi aikaa teh ä työltä. ä n n o e lj a u p it n v on a hu ei tun atkoilla llä kerta ta. Infom littiin tä is a o v rv a a s s n n se njan ka e vain So juttuja, m .

- Miia en sijasta id tö lu u o k

Maanantai

9.30 On kolmannen periodin ensimmäinen päivä. Kurssikaverit ovat heränneet jo luennolle, ja pitäisi olla varmaan itsekin opiskelemassa, mutta olen lähdössä Sonjan kanssa kolmen päivän reissulle Tampereelle! Tavataan toimistolla, josta nappaamme mukaan adapterit, huulirasvat ja loput tarvikkeet haemme varastolta. Haemme koulun autotallista auton ja lähdemme varsin lumisissa olosuhteissa ajamaan kohti Tamperetta.

11.45 Pysähdymme syömään matkan varrella ABC:lle ja laskemme meillä olevan varaa noin 45 min ruokataukoon. Syömme reippaalla tahdilla noutopöydästä ja olemme valmiit jatkamaan matkaa. Autoa startatessa huomaamme navigaattorin olevan eri mieltä tauostamme: tulisimme todennäköisesti myöhästymään infolta. Navigaattori ei tainnutkaan tietää talvinopeusrajoituksia…

14.20 Ensimmäisenä infovuorossa on Ylöjärven lukio. Saavumme pihaan 10 min ennen infon alkua, eli hieman kiireessä, mutta sentään ehdimme ajoissa! Nappaamme kainaloon hakijan oppaat, karkit, huulirasvat sekä tekniikat ja rynnistämme kouluun sisälle lumimyräkän läpi. Ensimmäinen vastaantuleva poika kertoo meille missä sijaitsee opon huone ja opo osaa kertoa meille missä on vessat. Vaihdamme Sonjan kanssa pikavauhtia työvaatteet päälle ja olemme valmiita infolle!

15.15 Info pulkassa ja sitten alkaakin vapaa-aika. Info meni hyvin ja opiskelijat vaikuttivat innostuneilta. Päätämme lähteä Sonjan kanssa tutustumaan Tampereen shoppailutarjontaan, ja Stadium Lielahdesta löytyykin Sonjalle erittäin monta potentiaalista laskettelutakkia.

12

16.30 Saavumme hotellille ja viemme kamat huoneeseemme. Nälkä kurnii jo molemmilla, joten valitsemme lähinnä olevan ravintolan.

Syömme päivän tarjousannokset, jonka jälkeen emme voi vastustaa kiusausta tutustua hotellin kyljessä olevaan ostoskeskukseen, Koskikeskukseen.

20.00 Kouluhommia olisi vaikka muille jakaa, mutta vietämme silti mieluummin aikaa kauppojen hyllyjen välissä. Rahaa palaa hieman liikaa, mutta onneksi pian tulevat tuet ja palkka! Hotellissa on uusittu sauna- ja allasosasto, joten päätämme viettää illan loputkin tunnit kaikkea muuta kuin kouluhommia tehden. On vain yksi pulma, mistä meille bikinit? Keskellä tammikuuta niitä ei ihan jokaisessa kaupassa myydä…

21-22 Sovellukset kunniaan! Urheilutopit ja –shortsit päälle ja eikun uimaan! Lillumme poreammeessa ja harjoittelemme kellumista. Voi kai sen illan näinkin viettää. Huomenna sitten opiskellaan!

22-24 Hotellihuoneessa vasten kasvojani iskee todellisuus. Ryhmätyömme palautuksen deadline on klo 24, ja saan kuulla homman olevan vielä ihan vaiheessa. Ryhmäläiset eivät saaneetkaan osuuksiaan valmiiksi Lappeenrannassa aikaisemmin, joten osallistun hommaan skypen välityksellä ja paukutan kolme sivua wordiin silmät ristissä.

tkassa

Tiistai

Keskiviikko

8.30 Luksusta päästä hotellin aamiaiselle näin myöhään! Yleensä infomatkoilla herätys on aikainen ja aamiainen kiireinen, mutta ei tänään! Nautimme kaikista buffetpöydän antimista ja vedämme mahat turvoksiin asti.

9.00 Nyt niitä hommia! Suunnittelen Abitiimin infoja tuleville kuukausille ja Sonja lukee tenttiin.

6.00 Nyt väsyttää. Oriveden lukiolla alkaa info klo 8.00 ja sinne ajaa Tampereelta noin 40 min. Joudumme hoitamaan aamutoimet ja pakkailut aivan liian aikaisin, mutta silti meinaamme taas myöhästyä.

7.59 Saavumme lukion pihaan. Opo odottelikin meitä jo hädissään ulkona vallitsevan lumimyrskyn takia. ”Hyvä että ootte hengissä!” hän huudahtaa ja ohjaa meidät oikeaan luokkaan. Abit odottavatkin jo meitä, ja pääsemme ihmeen kaupalla aloittamaan esityksemme ajoissa, heti aamunavauksen jälkeen. Aamunavauksesta tulee ihan omat lukioajat mieleen…

11.30 Alkaa taas nälättää, rämmimme lumen läpi sushille hotellin läheiseen ravintolaan. Harvemmin inforeissuilla saa sushia!

12.30 Aika taas startata auto! Määränpäänä on tällä kertaa Tampereen keskustassa sijaitseva Hatanpään lukio.

14.00 Info pulkassa! Innokkaimmat saivat taas huulirasvoja ja karkit kävivät kaupaksi. Lappeenrannan pitkä vappu sai aikaan taas kummaksuvia katseita ja naurahduksia. Vapaa-ajan vuoro! Yksi parhaista ystävistäni asuu Tampereella, joten olemme sopineet tacoillan tyttöjen kesken. Kruisaamme ystäväni pihaan ja eikun kokkaamaan!

18.00 Tacot on syöty, ystäväni kissa on hemmoteltu pilalle ja nyt olisi aika treenata. Lähdemme kolmisin Tampereen jättimäiseen bodaushalliin, Poltteelle.

20.30 Jumpat jumpattu ja palkkarit vedetty naamaan. Mietimme Sonjan kanssa hetken, teemmekö hommia vai lähdemmekö taas uimaan.

Ei kahta sanaa!

21.00 Leikimme norppia altaassa ja Sonja kuvaa minun käsilläseisontaa Abitiimin Snapchattiin. Uiminen ja vedessä lilluminen on kyllä äärimmäisen rentouttavaa, ei malttaisi lähteä huoneeseen lainkaan!

9.15 Ensimmäinen info naputeltu mutta seuraava vielä edessä klo 13.10. Pistämme toimiston pystyyn koulun atk-luokkaan ja ryhdymme hommiin. Minä treenaan koodausta tulevaa ohjelmoinnin tenttiä varten ja Sonja tekee kesätyöhakemusta.

11.30 Käymme koulun ruokalassa syömässä riisipuuroa. Koulun ruokalan valvoja käskee Sonjaa ottamaan pipon pois päästä, mikä huvittaa meitä melkoisesti. Onpa yliopistossa eläminen vapaata, saa syödä talvella pipo päässä.

14.30 Toinen info paketissa ja aika lähteä kotiin. Opo kiittelee vuolaasti meitä hyvistä infoista ja opiskelijat vaikuttavat kiinnostuneilta. Eräs poika jää kyselemään tuotantotalouden opiskelusta infon jälkeen. Lähdemme koululta ja onneksemme auto ei ole hautautunut lumen alle.

Metsästämme Orivedeltä kaupan josta nappaamme energiajuomaa ja vaihdamme vaatteet. Nyt ollaan valmiita kotimatkalle!

20.00 Saavumme koululle. Ajokeli oli aivan surkea. Jouduin ajamaan ensimmäiset 50 km keskellä metsiä niin lumisilla teillä, että hyvä kun ei itku tullut. Onneksi sain kuitenkin ajella hyvän ystäväni kanssa, eikä ajettu ojaan!

Haluatko Abitiimiin? Hakuaika 1.-21.2.2016 13

NÄLKÄKUOLEMAN PARTAALLA? Teksti Salme Arola

Ykkösrakennuksen peruskorjaus vaikuttaa myös kampuksen ruokailujärjestelyihin LUT:n ykkösrakennuksen huhtikuussa alkava peruskorjaus tulee vaikuttamaan monin tavoin kampuksen arkeen: liikkuminen vaikeutuu, ruokailujärjestelyt muuttuvat, opetustilat tulevat olemaan tehokäytössä. LUT:n laboratoriot tulevat kuitenkin toimimaan vuoden 2016 loppuun asti nykyisillä paikoillaan, ja kaikki opetus saadaan järjestettyä kampuksella koko peruskorjauksen ajan.

Näissä kahviloissa tulee olemaan tarjolla ei-kela-tuettuja keitto- ja salaattilounaita. Kela-tuettua opiskelijalounasta ei saa peruskorjauksen aikana LUT:n puolelta. Kaikki Aalefin ravintolat kampuksella, samoin kuin Saimaan ammattikorkeakoulun ravintola Skinnarila palvelevat myös kela-aterioiden osalta.

No, miksi ei saa kela-tuettua lounasta? –Koska ei ole riittäviä ruokatuotantotiloja, kun pääravintolan tilat ovat peruskorjauksessa, toteaa Sutela.

Mistä saa ruokaa?

Valoisampi tulevaisuus edessä

LUT:n ykkösrakennuksen pääruokala kuuluu peruskorjattavaan alueeseen. Sodexon ravintolapalvelut päättyvät ennen pääsiäistä 24.3.2016, Sky Bar ja 6-rakennuksen kahvila sulkeutuvat jo 18.3.

–Peruskorjauksessa tilatehokkuutta parannetaan ja samalla rakennetaan tiloista viihtyisät ja muunneltavat. Ruokalan tiloja laajennetaan ja sen linjastorakenne uusiutuu täysin. Kartoitamme myös mahdollisuuksia saada kampukselle kokonaan uusia palveluita, esimerkiksi laajempia kahvilapalveluja tai vaikka pienen päivittäistavarakaupan tarjontaa, kertoo kiinteistöjohtaja Tuomo Tamper tulevaisuuden suunnitelmista.

–Vastaavaa ruokailijamäärää palvelevaa yksikköä ei pystytä sijoittamaan kampukselle peruskorjauksen aikana. Kaikkien on siis huhtikuusta alkaen syytä varautua lounasajan jonoihin, vaikka kaikki vaihtoehtoiset palvelut pyritään ottamaan käyttöön, ennakoi talousjohtaja Minna Sutela tulevaa tilannetta.

Vaihtoehtoisia ruokailumahdollisuuksia kartoittaa aktiivisesti muun muassa LUT:n ja Saimaan ammattikorkeakoulun yhteisesti omistama Kampusravintolat Oy. Mahdollisimman pian pääsiäisen jälkeen Kampusravintolat Oy jatkaa Sky Barin ja 6-rakennuksen kahviloiden pyörittämistä.

Peruskorjauksesta saa lisätietoa opiskelijoillekin avoimesta LUT:n intrasta: https://intranet.lut.fi => Support services => Tilapalvelut => 1-rakennuksen peruskorjaus ja laboratoriomuutokset

Uusi pääravintola tulee alustavien suunnitelmien mukaan käyttöön elokuussa 2017.

Kampusalueen ravintoloita - Aalef Ylioppilastalo (Laserkatu 10) - Ravintola Laseri (Technopolis, Laserkatu 6) - Cafe Bar G (Laserkatu 8) - Ravintola Skinnarila (Saimaan amk, Skinnarilankatu 36)

MEILTÄ OPISKELIJAKORTILLA ALENNUS -5% (ei koske: alkoholi, -tupakka eikä lastenruokatuotteita) 14

ET D u u IAKK

0 9 , 9 1 AS

€

n e a k l /kk a

TOIMINNALLISTA

TREENIÄ NYT MYÖS SKINNARILASSA TARjOAMME LOISTAvAT puITTEET TOIMINNALLISEEN hARjOITTELuuN KESKuSTASSA jA SKINNARILASSA:

ROguEN vÄLINEET // KuMITETuT LATTIAT

sykegym.fi

24h AvOINNA

Kuvat Miika Tiainen

POWICUP 2016 Teksti Vesa Liukkonen, Kuvat Miika Tiainen Niin se taas tapahtui, jo todelliseksi perinteeksi muodostunut kyykkäturnaus PoWiCup pelattiin Lappeenrannassa 6.2.2016. Järjestyksessään 19. Cup oli jälleen täynnä nopeasti ilmoittautumisen jälkeen 64 joukkueen ilmoittauduttua yleiseen sarjaan. Myös niin sanotussa firmasarjassa kävi kuhina, kun 14 joukkuetta taisteli firmasarjan mestaruudesta. Yleisen sarjan voittajaksi selviytyi Oulusta asti reissannut joukkue SuHa eli SuppoHauet ja firmasarjan voittajaksi päätyi kovan kamppailun käynyt TEK:n joukkue.

PoWi-Cup on yksi Lappeenrannan opiskelijoiden isoimpia tapahtumia ja ainakin varmasti suurin urheiluun liittyvä tapahtuma. Mitä PoWi-Cupin järjestäminen vaatii? ”Onhan se aikamoinen työmaa. Polyteknisen Willimiesklubin porukka ja urakkaan vapaaehtoiseksi lähteneet fuksit aloittelevat työn tekemisen jo perjantaina ja lopettelevat iltapäivällä sunnuntaina. Tänä vuonna lisänä oli ensimmäistä kertaa yläkertaan siirretyt jatkot, jotka toivat hommaan melkoisen lisämausteen”, kuvailee Polyteknisen Willimiehen Cup-Vastaava Jeremias ”Jerry” Mäkinen.

PoWi-Cupin tiiviit pelikentät aiheuttivat ensimmäistä kertaa historiassa hieman suuremman haaverin. Kenttien tiivis asettelu on Jerryn mukaan osittain pakon ja osittain tunnelman kannalta tehty asia: ”PoWi-Cup vaatii melkoisen määrän kenttiä ja muutama vuosi sitten tapahtunut Fartwallin poistuminen on aiheuttanut tarvetta sijoittaa firmasarjan kentät myös Ylioppilastalon eteen parkkipaikoille. Tavoitteemme on ollut siirtää mahollisimman vähän kenttiä kauas kuulutuksesta ja toiminnan keskipisteestä, jotta kaikki osallistujat saavat tasalaatuisen PoWi-Cup kokemuksen.”

Jatkot järjestettiin ensimmäistä kertaa Aalefin ravintolassa Ylioppilastalolla ja PoWi oli kiinnittänyt pääesiintyjäksi Stigin. Keikalla oli erinomainen tunnelma ja siitä päätellen kaikki sujui hyvin. Miksi jatkot siirrettiin ja miten muuten päivän ohjelma muuttui? ”Jatkot oli todella hyvin onnistuneet. Tänä vuonna asetimme tavoitteeksi tehdä PoWi-Cupista koko päivän kestävän kokonaisvaltaisen tapahtuman, jossa osallistujan

16

ei tarvitse alkusarjasta tiputtuaan lähteä kotiin tai keksiä muuta omaa etkoilupaikkaa. Toimimme kiltojen kanssa yhteistyössä ja saimme EI-sektorin pitämään päivällä sauniksen, josta pystyi suuntaamaan jatkoille. Kruunun jalokivenä tarjoilimme osallistujille vielä loistavat jatkobileet nimekkäällä esiintyjällä”, Jerry pohtii.

PoWi-Cup tulee pitämään jatkossa paikkansa Skinnarilan tapahtumissa. Jerry toteaakin ensi vuonna olevan jonkinlainen juhlavuosi, mutta järjestelyt todennäköisesti pysyvät ennallaan: ”Vaikka PoWi-Cup täyttää 20 vuotta, ei meidän tarvitse kehittää pyörää uudellleen. Katsotaan mitä juhlavuosi pitää sisällään.” Yliopisto on kuitenkin aloittamassa 1-vaiheen remontin, jonka vaikutuksista yliopiston edessä sijaitseviin parkkipaikkoihin ei ole varmaa tietoa. Jo nykyisellään ahtaat kentät saattavat tarvita uutta suunnittelua. ”On todenäköistä, että tulevina vuosina kenttätilan löytäminen tulee olemaan entistä haastavampaa. PoWi-Cup on tunnettu laadukkaista kentistään, josta emme aio jatkossakaan tinkiä”, Jerry lupaa.

17

KUKA: Mia Lehto - Suomen ylioppilaskuntien liiton hallituksen jäsen - Vastuualueena digitalisaatio, ympärivuotinen opiskelu, opiskelukyky ja järjestöt - Katilainen N-fuksi - Wannabe-stadilainen Insta: MiaKLehto Twitter @MiaKLehto Facebook Mia Lehto

18

Terveisiä Lapinrinteeltä!

Kuva Reima Kokko

Siitä on nyt noin kolme kuukautta, kun sain tietää, että pääsen tänä vuonna tekemään rakastamaani opiskelijaedunvalvontaa niin sanotusti pääkallopaikalle, eli Suomen ylioppilaskuntien liiton hallitukseen. Tammikuun neljäntenä päivänä tätä tyttöä vietiin sitten Helsinkiin kera muuttokuorman, ja jo seuraavalla viikolla alkoi täysipäiväinen työskentely Lapinrinteellä. Tähän mennessä aika on mennyt pitkälti perehtymiseen, toimintasuunnitelmaprojektin toteutuksen suunnitteluun sekä erilaisiin sidosryhmätapaamisiin.

Duunia paiskitaan aika tavalla. Kymmenen tai jopa 12-tunnin työpäivät ovat normaaleja ja vapaapäiviä olen ehtinyt viettää ”jopa” kaksi. Edeltäjäni sanoin tammi- ja helmikuu SYL:ssä ovat aika fyysisiä. Onneksi hommia paiskitaan aivan mahtavien tyyppien kanssa ja kaikki on niin mielettömän inspiroivaa, opettavaista ja kertakaikkiaan siistiä, etteivät pitkät päivät tunnu edes työltä!

Mikä sitten on tämä mystinen SYL ja mitä se oikein tekee? Nettisivuilta pöllityn virallisen esittelytekstin mukaan ”Suomen ylioppilaskuntien liitto on siis 132 000 perus- ja jatko-opiskelijaa edustava organisaatio, joka valvoo aktiivisesti opiskelijan etua valtakunnan tasolla. SYL:n keskeiset vaikuttamisen alueet ovat koulutuspoliittinen, sosiaalipoliittinen ja kansainvälinen toiminta. SYL hoitaa myös opiskelijakortti- ja opiskelija-alennusasioita sekä tarjoaa jäsenjärjestöilleen neuvonta- ja tiedotuspalveluita.”

Kansallisen tason opiskelijaedunvalvoja ei välttämättä kuulosta scenen ulkopuolisen korviin ihan kauhean raflaavalta tai edes mielenkiintoiselta. Ehkäpä jos kerron, että olen tähän mennessä tavannut SLUSHin organisoijia, TEDxin Suomeen tuoneen jäbän, Uutisraportin Tuomas Peltomäen, aivan käsittämättömän määrän poliitikkoja (mm. Mikko Alatalon ja sit jonku random sähkötekniikan DI:n), toimittajia, viestintäfirmojen tyyppejä ja tulen muun muassa saamaan perehdytyksen talouspolitiikasta itse herra Sixsten Korkmannilta, niin ehkä sitten soundi on jo parempi?

Yksittäisen hallitusjäsenen työnkuvaan vaikuttaa todella paljon se mistä sektoreista vastaa ja mitkä asiat ovat kansallisesti tapetilla. Tänä keväänä koko toimisto on tehnyt kaikkensa, jotta YTHS saataisiin säilytettyä SOTE-uudistuksessa ja vielä laajennettua AMK-opiskelijoillekin. Käytännössä siis esimerkiksi allekirjoittanut on esittänyt itse herra pääministerille miten älyttömän kustannustehokkaita, laadukkaita ja järkevästi toteutettuja palveluita Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö tarjoaa. Puhumattakaan siitä, että se on digitaalisuuden hyödyntäjänä yksi kansallisen terveydenhoitokentän edelläkävijöistä ja opiskelijaterveydenhoidon asiantuntija, just so you know.

Terveydenhoidon lisäksi tänä keväänä SYL:ssä on puhuttanut opintotuki. Näyttää siltä, että hallitusohjelmaan kirjatut 150 miljoonan euron leikkaukset opintotukeen toteutunevat, kysymys on tällä hetkellä lähinnä toteutumistavasta. SYL on paininut opintotukeen liittyvien kysymysten kanssa ja pyrkii aktiivisesti varmistamaan sen, että opiskelijat saavat ennustettavan,

täysipäiväisen opiskelun mahdollistavan toimeentulon, jonka turvin myös vähävaraisempien perheiden lapset voivat suorittaa korkeakoulututkinnon.

SYL aavisteli muuten jo viime keväänä, että koulutuksesta saatettaisiin leikata ja tämän estämiseksi toteutti yhdessä ylioppilaskuntien ja SAMOKin kanssa #Koulutuslupaus- kampanjan.

Kampanjan aikoihin tilanne näyttikin enemmän kuin hyvältä, sillä kaikki puolueet lupasivat ennen eduskuntavaaleja olla kajoamatta koulutukseen. Noh, kaikki varmasti muistamme kuinkas sitten kävikään. Noin viikon uutisten Jukka Lindströmiä lainatakseni ”nyt leikataan vähän muustakin kuin Samin amisviiksistä”. Itse kampanja oli kuitenkin hyvä esimerkki opiskelijaedunvalvonnasta, hieno voimannäyte koko opiskelijakentältä ja erittäin onnistunut mediatempaus, jonka hashtag elää edelleen.

Onneksi kaikki ei ole kuitenkaan yhtä leikkausta. Henkilökohtaisesti saan keskittyä tänä vuonna digitalisaatioon ja sen tuomiin mahdollisuuksiin koulutuksessa. Tähän mennessä opittua on se, että sähköiset tenttimistilat, e-kirjat ja smart boardit ovat vain vuorenhuippu niistä mahdollisuuksista, joita digitalisaatio tuo tullessaan! Vai miltä kuulostaisi kokonaan verkossa opiskeltava esimerkiksi kauppatieteiden tai tietotekniikan sivuaine, joka olisi mahdollista suorittaa mihin vuorokauden ja vuoden aikaan tahansa ja missä päin maailmaa tahansa? Tai jos kursseilla vaadittavat perustiedot olisikin mahdollista opiskella itsenäisesti etukäteen esimerkiksi videoluentojen avulla ja lähiopetuksessa keskityttäisiin sen sijaan soveltamaan tuota tietoa?

On myös äärimmäisen tärkeää, että Suomen muuttuessa yhä nopeampaa tahtia tietoyhteiskunnasta niin sanotuksi ohjelmistoyhteiskunnaksi, pysyvät myös yliopistot tässä muutoksessa mukana. Uuden tiedon luojina ja valjastajina korkeakoulujen tulisi itseasiassa mieluiten olla tuon muutoksen aallonharjalla.

Tällä hetkellä vaikuttaa kuitenkin siltä, että nämä ylintä opetusta ja korkeinta tutkimusta tuottavat organisaatiot käyttävät energiaa lähinnä taistellen siitä, voiko harkkatyöt palauttaa sähköisesti. Naurettavaa ja surullista, mutta valitettavan totta.

Mun tehtävänä tänä vuonna on viedä digitalisaation kokonaisvaltaista ilosanomaa kansallisella tasolla niin päättäjille, korkeakouluille kuin muillekin SYL:n sidosryhmille.

Lopuksi haluan vielä kertoa sinulle, hyvä Aalefin lukija, erään salaisuuden. Mitä suurimmalla todennäköisyydellä sinäkin olet SYL:n jäsen! Jäseniä kun ovat kaikki ne yliopisto-opiskelijat, jotka kuuluvat ylioppilaskuntaan. Käy siis ihmeessä tsiikaamassa mistä on kyse ja seuraa meitä Instagramissa (syl_fin), Facebookissa ja Twitterissä (@SYL_FIN)!

Mukavaa kevättä toivottaen, teidän oma Mirkkuli

19

2016

HALLITUS

Kuvat Turo Ulvinen, Heikki Pohjolainen

20

Edustajisto valitsi vuoden lopussa ylioppilaskunnallemme uuden hallituksen. Heidän tarkoituksenaan on ajaa palveluitamme ja etujamme, lobata asioitamme sekä erityisesti luoda kehykset opiskelijaelämällemme La-la-la-lappeenrannassa. Ketä nämä henkilöt kaiken tämän takana oikein ovat? Seuraavaksi kurkistamme Norsunluutornin kulissien taakse ja paljastamme, ketkä LTKY:n toimiston sisällä hääräävät.

HALLITUS VASTAA: Uudenvuodentoiveenne Parempia ja joustavampia opetusmenetelmiä, enemmän opiskelijoiden hyvinvointia ja luvataan nauttia loputtomasta jaloviinatarjoilusta.

Uudenvuodenlupauksenne Vuoden jälkeen kaikki ei ole pilalla ja monet asiat ovat paremmin!

21

HYVÄ

PAREMPI

PARAS HALLITUS 2016

1. NIMI/NAME? 2. IKÄ/AGE? 3. KOULUTUSOHJELMA/STUDY PROGRAM? 4. VASTUUALUE HALLITUKSESSA/ RESPONSIBILITY AREA IN THE BOARD? 5. LEMPILELUSI LAPSENA? / YOUR FAVOURITE TOY AS A KID? 6. KUMMALLSIN TAITOSI/ YOUR WEIRDEST TALENT 7. LAULATKO SUIHKUSSA? /DO YUO SING IN THE SHOWER? 8. OLETKO IKINÄ VARASTANUT KYNÄÄ TÖISTÄ? /HAVE YOU EVER STOLEN A PEN FROM YOUR WORK? 9. MITÄ JÄÄKAAPISSASI ON TÄLLÄ HETKELLÄ? / WHAT DO YOU HAVE IN YOUR REFRIGERATOR RIGHT NOW? 10. MIKÄ LAULU KUVAILEE PARHAITEN TYÖETIKKAASI? / WHICH SONG DESCRIBES MOST YOUR WORK ETHIC? 11. OMA HUONE/KEITTIÖ/TOIMISTON PÖYTÄ/AUTO – MINKÄ SIIVOAT ENSIN? / YOUR ROOM/KITCHEN/OFFICE DESK/CAR – WHICH ONE WILL YOU CLEAN AT FIRST 12. ARVIOI MONTAKO KERTAA JOKU LUTTILAINEN LUKITSI ITSENSÄ ULOS ASUNNOSTAAN VIIME WAPPUNA? / ESTIMATE HOW MANY LUT STUDENTS LOCKED OUT HIMSELF FROM HIS OWN APPARTMENT DURING THE LAST WAPPU? 13. KUINKA SELVIÄN TÄSTÄ VUODESTA? / HOW TO GET THROUGH THIS YEAR? 14. VASTASITKO EDELLISIIN KYSYMYKSIIN REHELLISESTI? / DID YOU ANSWER HONESTLY TO THE PREVIOUS QUESTIONS?

22

1. Ville-Matti Rissanen 2. 25 3. Energiatekniikka 4. Puheenjohtaja 5. Legot 6. Omaan laajan yleissivistyksen turhasta tiedosta (Osaan luetella kaikki alkuaineet järjestyksessä, sijoittaa Oseanian valtiot kartalle jne.)

7. En. Pelkään hukkuvani.

8. Joskus on kynä jäänyt vahingossa taskuun, eikä ainoastaan työpaikalta 9. Banaaneja (4 kpl), mandariini, ketsuppipullo, n. 285 g Arkijuustoa, Keiju-margariinia, paketti kalkkunaleikettä, 7 cm kurkkua ja jotain kämppiksen tarvikkeita.

10. Daft Punk- Harder, Better, Faster, Stronger 11. Toimiston pöytä 12. 1 13. Muiden avun, oman motivaation ja jaloviinan(*) voimalla.

14. Totta kai. En osaa valehdella.

1. Hanna Tynys 2. 23 #ikäkriisi 3. Energiatekniikka <3 (opiskelen siis maailman parhaaksi) 4. Varapuheenjohtaja, koulutuspolitiikka, opintoasiat 5. Sellanen valtava musta pantteripehmo, Bagheera 6. Osaan tärisyttää silmiä sillai pelottavasti. Tuntuu vähän pahalta 7. Naapurit varmaan osais kertoa, että laulan. Yleensä jotain outoa, kuten lastenohjelmien tunnareita. Joskus en muista sanoja ja keksin ite.

8. No tietysti olen SAANUT kyniä töistä. Tarvitsin ehdottomasti niitä töihini, etenkin niitä paksuja haalarehinpiirtotusseja. Ei niitä haluttu kesän jälkeen takaisin.

9. Jugurttia. Jotain satunnaisia elintarvikkeita, joita poikaystäväni on ostanut. En varsinaisesti ole kovin keittiöhenkinen....

10. Hakuna matata 11. Keittiö? Helppo siivota kun ei merkittävästi kokkaa… ;) 12. 36.

13. Huumorilla, hysteerisillä naurukohtauksilla ja kysymällä apua kun en tiedä jotain.

14. Aina, olen surkea valehtelemaan.

23

1. Clarisse Jay 2. 25 (kesäkuuhun asti :D ) 3. Ympäristötekniikka 4. Sosiaalipolitiikka ja työelämä 5. Legot :) 6. Olen joskus osannut tehdä kärrynpyöriä 15 cm korkeat korkokengät jalassa sitsien jälkeen :D En tiedä uskaltaisinko enää kokeilla moista sitsien jälkeen, 7. En, vaan pohdin päivän (tai edellisen yön) asioita ja kiroilen.

8. Olen ottanut pitkäksi lainaksi.

9. Crème Fraiche purkki, yksi tomaatti, loppuvuodelle riittävä määrä valkosipulia, reissumiestä ja margariinia.

10. Hyppää mun kyytiin – Himmeet Kuviot - eli asiat hoituu ;) 11. Keittiön on aina oltava siisti (koska kämppis) eli sitä ei tarvitse erikseen siivota, kunhan sen pitää siistinä samalla, kun siellä häslää. Huoneeni on aina hirveässä sotkussa aamuisen vaatekriisin ja laukkujen vaihdon jälkeen. Sitä siivoon aina, kun kerkeän.

12. Arvioidaan, että noin 3 opiskelijaa/päivä ja wappua oli n. 15 päivää eli suurin piirtein 45 opiskelijaa, olettaen, että kukaan ei uusinut mokaansa useammin kuin kerran.

13. Selviän tästäkin vuodesta yhtä hyvin, kuin aiemmista, kovaa työtä tehden ja nautiskellen.

14. That’s for me to know and you to find out.

1. Jan Saariniemi. Toimistolla nimeni on Yritys-Jani ( vaikka tasan nolla lafkaa ole perustanut tähän mennessä) 2. 22 3. Kauppatieteet/ talousjohtaminen 4. Business and communication 5. Batman action-nukke. Batman on kova.

6. Ajaa autoa Italialaisittain, kunhan auto on Fiat. En osaa sanoa miksi.

7. Minulle on kiven kovaa väitetty, etten osaa laulaa joten en osaa sanoa miksikä sitä sitten kuuluisi kutsua. Mutta joo; Pidän ääniä suihkussa.

8. mitä on työvälineen varastaminen omaan käyttöön?

Mielestäni tosi tulkinnanvaraista , mutta tulevia perättömiä syytöksiä ennaltaehkäistäkseni kiistän moista koskaan tehneeni ;) Toimistosihteerimme, Virpi, on saattanut joskus muistuttaa minua palauttamaan sakset takaisin hänelle..

9.Toivottavasti ei mitään. En ole käynyt kämpillä kahteen kuukauteen enkä haluaisi kokea mitään jääkaappi-ylläriä sinne palatessani.

10. For the love of money - O’ jays ( Se Trumpin tvshown tunnari, jos joku ei-kylteri ei tunnista; Money money moooneeyyh) 11. Varmaan toimisto. Minusta on kiva työskennellä puhtaassa tilassa, tosin siivoamisen sijaan vaihtoehtoisesti saatan siirtää ”toimistoni” seuraavaan siistimpään tilaan, oli se sitten keittiön lattia tai oma huone. Välillä yllä mainitut tilat saattavatkin sulautua asunnossani toisiinsa. Kelläpä ei?

12. Hahah. Hyvä kysymys! Veikkaan 42. Paljastakaa tämä tieto lehdessä kiitos 13. Lainaten jotakuta itseäni viisaampaa (tai ainakin valmistuneempaa) : “Thank you red bull, google, vodka and wikipedia for making this possible.”

14. Tämän on oltava retorinen kysymys? ;)

24

1. Juho Kekäläinen 2. 21 3. Ympäristötekniikka 4. Korkeakoulupolitiikka 5. Pehmolelu-Hylje (Vieläkin Mukana) 6. Spanglish/Mixing Spanish And English Fluently 7. Itsehän Siitä Kärsisin.

8. En ole saanut mahdollisuutta 9. Mehua, Maitoa Ja Puolukoita 10. Aaron Tippin - Working Man´S Ph.D 11. Lähdetään Liikkeelle Omasta Keittiöstä.

12. Riittääkö 15?

13. Päivä Kerrallaan 14. Tein Parhaani

1. Jeremias Mäkinen 2. 23 3. Tuotantotalous 4. Kulttuuri, killat, kerhot, jäsenpalvelut, yhteistyöyhdistykset ja liikunta 5. Prätkähiirien Turbo figuuri.

6. Puolentoista tunnin presentaation pitäminen kahdessakymmenessä minuutissa.

7. En uskalla. Liian ohuet seinät ja putket kantaa ääntä.

8. En 9. Keitettyä riisiä ja todennäköisesti vanhentuneita maitotuotteita. En ole kurkannut hetkeen. Kiitos Aalef.

10. JVG - Faija 11. En siivoa mitään. Tuijotan ryöttäisiä paikkoja ja toivon hiljaa, että joku muu siivoaisi kunnes tenttiviikko koittaa jolloin siivoan kaikkea samaan aikaan.

12. 50 13. En odota selviäväni... edes hengissä. Pelkään kumulatiivista krapulaa.

14. En valehtele koskaan. Paitsi jos kiellän lähteväni viihteelle.

1. Daria Minashkina (Dasha from Russia) 2. 21 3. Master in Supply Management (MSM) 4. International Affairs and Tutoring / Kansainvälisyys ja Tuutorointi 5. The little soft dog toy which was always with me and barbie house.

6. I can make entire paintings in quilling technique.

Also I can specially wake up earlier having lots of time and surely be late everywhere afterwards.

7. Of course, most often I sing these two songs ”I’m a barbie girl, in a barbie world” and ”Oops!...I did it again”.

8. No 9.Pizza, homemade patties made by my mother (really tasty!), pelmeni (Russian ravioli) and frozen vegetables.

10. Mmm.... Hard to say... The choice of song depends on my mood on this day.

11. That’s a difficult question because I tidy up everything.

12. 50? Or 100?

13. I will try to optimize my studying process not postponing any tasks and assignments in order to save more time for the LTKY work.

14. Yes, I have nothing to hide.

25

LUT + Saimia = Tammikuussa yliopiston ilmoitus konsernin muodostamisesta ammattikorkeakoulun kanssa herätti keskustelua ympäri kampusta, kaupunkia ja taisihan siitä joku kiinnostua myös maakunnan ulkopuolella.

En voi sanoa olleeni yllättynyt, että LUT ja Saimia tiivistävät yhteistyötään, lähinnä toteutustapaa ja ajankohtaa en osannut odottaa. Muualla Suomessahan vastaavia korkeakoulujen välisiä yhteistyöhankkeita on viritelty jo muun muassa Tampereella, Vaasassa ja Lapissa. Viime kevään koulutusleikkausten jälki näkyy varmasti osassa näistä yhteistyöhankkeista ja pakottanee muitakin korkeakouluja etsimään yhteistyön kautta keinoja säilyttää nykyinen toimintansa taso.

LUT:n ja Saimian yhteistyön lisääminen tuntuu tässä vaiheessa vain järkevältä. Skinnarilan yhteiskampuksen olemassaolon ajalta näillä kahdella korkeakoululla on jo hyviä kokemuksia yhteistyöstä muun muassa tiedekirjaston osalta. Miksi tätä yhteistyötä ei lisättäisi, jos sillä saavutetaan molempien toimijoiden kannalta lisää plussia? LUT-konserni on projektina vasta alkuvaiheessa ja tällä hetkellä ei ole muuta täysin varmaa tietoa kuin, että uusi, yhteinen konserni aloittaa vuoden 2018 alussa. Yhdistyminen on jo kuitenkin herättänyt monia kysymyksiä, joihin tarvitaan vastaukset ennen kuin konserni aloittaa toimintansa. Millaisia vaikutuksia tällä on opetukseen ja opiskeluun?

Entä LTKY:n ja Saikon toimintaan? Ovatko yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijat jatkossa samaa porukkaa?

Opintojen ja opiskelujen kannalta LUT-konsernin pitäisi näkyä mahdollisimman vähän opiskelijalle. Vaikkakin LUT:lla ja Saimialla opetetaan samojen alojen kursseja, niin näiden opetuksen suora yhdistäminen tuskin onnistuu. Yliopisto- ja ammattikorkeakoulukurssien sisällöt ja osaamistavoitteet

26

=?

KUVA TURO ULVINEN TEKSTI VILLE-MATTI RISSANEN

ovat merkittävästi erilaiset, vaikkakin ala ja aihe olisivatkin yhtenevät. Niin sanottujen ammattiaineiden kurssien yhdistäminen voisi johtaa yliopisto-opiskelijan kannalta epäedulliseen tilanteeseen, jossa kurssisisällöt muuttuvat niin, etteivät ne enää tuo tarpeellista osaamista tulevaisuuden kannalta. Sen sijaan muissa aineissa yhteistyötä voitaisiin hyödyntää varsin helposti.

Esimerkiksi kielten kursseilla kurssisisällöt ja oppimistavoitteet ovat molemmissa korkeakouluissa varsin yhtenevät, joten näiden opintojen yhdistämisessä tuskin olisi opiskelijan kannalta mitään ongelmaa.

Ylioppilaskunnan kannalta mielenkiintoinen kysymys on, mikä on yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden asema toisiinsa nähden uudessa konsernissa.

Tällä hetkellähän yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoita koskevien lainsäädäntöjen eroavaisuuksista johtuen ammattikorkeakouluopiskelijat esimerkiksi eivät voi käyttää YTHS:n terveyspalveluita ja opiskelijakunnan jäsenyys on vapaaehtoinen. Tuntuisi hölmöltä, että samassa yhteisessä korkeakoulukonsernissa olisi kahden eri luokan opiskelijoita, joista vain toisella ryhmällä olisi automaatiojäsenyys opiskelijajärjestöön, omat terveyspalvelut sekä erilaiset jäsenpalvelut ja –edut kuin toisella ryhmällä. Tapahtui yhdistymisiä tai ei, niin yliopisto-opiskelijan näkökulmasta tärkeää on säilyttää vähintäänkin nykyiset palvelut ja niiden toimivuus.

Nyt kun konsernihanketta ollaan aloittamassa ja molemmissa korkeakouluissa mietitään sen tuomia hyötyjä, on myös opiskelijajärjestöissä hyvä hetki pohtia samoja kysymyksiä. Löytyisikö konserniajattelun innoittamana LTKY:n ja Saikon toiminnasta jotain sellaista, jossa yhteistyötä voitaisiin tiivistää? Olisiko meidän mahdollista osittain yhdistää voimiamme, jotta jatkossa pystyisimme olemaan jäseniemme kannalta entistä parempia opiskelijajärjestöjä?

PALVELEVA LÄHIPAINO

Kesäkuu

www.lprint.fi 27

TYKIN SUUSTA Vuosi on jälleen vaihtunut, ja monissa yliopistoyhteisömme organisaatioissa, kuten killoissa, on vanhoja toimijoita poistunut ja uusia tullut tilalle. Myös Lappeenrannan Teekkariyhdysmies, tuttavallisemmin Tykki, on vaihtunut. Kiitokset Liisalle upeasta työstä. Toivottakaamme hänelle menestystä uusien haasteiden parissa!

Nyt on minun vuoroni jakaa teille tietoa Tekniikan Akateemisista ja auttaa työelämään liittyvissä kysymyksissänne.

Niille, joille en ole tuttu henkilö, alla operatiivisesti tärkeimmät tiedot: Nimi: Sami Aalto Koulutusohjelma: Sähkötekniikka (sovellettu elektroniikka) Vuosikurssi: N Syntymäpaikka: Pori Kiltojen TEK –kiltayhdyshenkilöt ovat myös vaihtuneet tälle vuodelle.

He ovat: Armatuuri Cluster Kaplaaki KeTeK KRK Pelletti Sätky

Kimmo Penttinen Tatu Virta Teemu Metsola Niko Pullinen Eetu Rantanen Elina Seppä Olli Haakana

Meihin kaikkiin saa ja pitääkin olla yhteydessä, jos jotain kysyttävää TEK:iin liittyen mielessä on.

Vielä ehtii hakemaan kesätyöpaikkoja. Täyttäkää hakemuksia ahkerasti, vaikka se välillä puuduttavalta tuntuukin.

Tee työhakemuksesi huolella ja tarkista vielä kerran, että kaikki tiedot ovat prikulleen oikein ennen kuin painat lähetä-painiketta.

Ohjeita ja vinkkejä työhaastatteluun sekä kattavat CV-mallit ja ohjeet hyvän CV:n tekemiseen löydät Teekkarin Työkirjasta, www.teekkarintyokirja.fi Sivustolta löydät myös lukuisia avoimia työpaikkoja.

Briefly for English readers: Go to www.teekkarintyokirja.fi/en for CV models and job application help. There you can also find a database of employers.

28

teksti ja kuvat miina hurskainen

Mitä on elektroninen musiikki? Ei ainakaan Cheekiä. Tai näin minulle ainakin sanottiin. Sen paikka on aivan jossain muualla kuin täällä.

Olen päätynyt Techmun järjestämään sauna- ja tutustumisiltaan Kotaniemeen. Mukana joukossa on paljon niin vanhoja jäseniä kuin uusia innostuneita kasvoja. Huoneen takalaidalle on kiinnitetty iso Techmun logo sekä seinää reunustaa useiden erilaisten syntetisaattoreiden, samplereiden ja tietokoneiden kirjo.

Techmu on LTKY:n alaisen Teekkareiden Musiikkikerho TeMun elektroniseen musiikkikulttuuriin keskittynyt alajaosto. TeMu itseasiassa on yksi LUT:n vanhimpia kerhoja ja toiminut jo 80-luvulta. Techmun tarkoituksena on yhdistää elektronisesta musiikista kiinnostuneita henkilöitä ja poistaa ennakkoluuloja kyseistä musiikkityyliä kohtaan.

Mitä elektroinen musiikki sitten oikeasti on? Tatu Huttusen mukaan se kuitenkin yksinkertaisesti tiivistettynä on kaikkea koneellisesti tuotettua musiikkia. Tatu on kuudennen vuoden tietotekniikan opiskelija LUT:sta ja on ollut Techmun toiminnassa mukana jo kolme vuotta. Hän toimii myös TeMun hallituksessa Techmun edustajana.

- Melkein minkä tahansa laista musiikkia voi yhdistää myös eri genrejen välillä. Jotkut sopivat paremmin yhteen kuin toiset ja kuulostavat paremmalta, mutta teoriassa kaikki on mahdollista. Mitä enemmän harjoitusta ja taitavampi DJ on kyseessä saa toki paljon asioita toimimaan yhteen.

30

Nopeasti käy selväksi, että elektronisen musiikin soittaminen on yhtälailla oma taitolajinsa kuten minkä tahansa muunkin musiikin tuottaminen. DJ:n tärkein tehtvävä on saada musiikki vaihtumaan sulavasti kappaleesta toiseen. Miksaamisessa on tärkeintä yhdistää kappaleiden tempot ja saada ne ”soimaan yhteen”. Kun soittamiseen pääsee sisälle, mahdollisuudet laajenevat loputtomiin. DJ voi esimerkiksi nostaa tai häivyttää kappaleista tiettyjä ominaisuuksia kuten bassoja tai rumpuja. Hän ei myöskään vain vaihda kappaleesta toiseen vaan soittaa niitä yhteen luoden vaikutelman, että kappaleet olisivat alun perinkin täydellisesti luotu toisilleen.

Seuraan hämmentyneenä oppituokiota, jonka saan. Lopulta en edes erota mikä musiikista on yksi kappale ja missä kohtaa kappaleet yhdistyvät soiden samanaikaisesti. Tämä on juuri se idea, mistä tässä kaikessa on kysymys. Kymmenien nappien kääntely ja eri mittareiden tarkkailu saman aikaisesti käy vaivattomasti. Kuka väitti etteivät miehet osaa tehdä montaa asiaa yhtäaikaa?

-Ei tämä ehkä alkuun ole ihan yhtä helppoa kuin näyttää, sanoo ensimmäistä vuotta sähkötekniikkaa opiskeleva Pauli Partinen, kun ihmettelen miten luontevasti kaikki näyttää sujuvan.

Lievä alemmuuskompleksi kulkee lävitseni kun mietin kuuluisikohan tuon vielä kaiken lisäksi näyttää helpolta. Pauli kertoo soitelleensa elektronista musiikkia jo jonkun verran ennen kuin tuli Lappeenrantaan. Myös Techmu löytyi ennen

Lappeenrantaan muuttoa LTKY:n kerhoihin tutustuessa. Tie mukaan toimintaan löytyikin heti syksyn alusta.

- Parasta tässä on se, kun huomaa, että porukka tykkää ja innostuu musiikista, jota soittaa. Varsinkin kun yleisö reagoi omiin lempparibiiseihin. Silloin itselläkin on hauskaa.

Menestyäkseen elektronisen musiikin soittajana aikaisempi musiikkitausta ei ole välttämätöntä. Siinä kehittyy samalla lailla kuin muussakin soittamisessa, ja vähitellen oppii kuulemaan paremmin, mikä kuulostaa hyvältä ja sopii yhteen. Syksystä asti mukana ollut Juuso Nousiainen kertoo soittaneensa kitaraa ja laulaneensa ennen kuin kiinnostus konemusiikkiin heräsi pari vuotta sitten. Toisaalta niin Tatu kuin myös ensimmäistä vuotta tuotantotaloutta opiskeleva Sami Luoto kertovat, etteivät olleet aikaisemmin soittaneet mitään muuta.

Kaikkia heitä yhdistää kuitenkin kiinnostus musiikkiin.

TeMulla on käytössään miksereitä totutuista perinteisemmistä laitteista tietokonekäyttöisiin uudempiin versioihin.

Halvimpia miksereitä kotikäyttöön voi saada muutamalla satasella, mutta ”ammattimaisempiin” laitteisiin saa varata useampia tonneja. Techmun toimintaan pääsee mukaan liitymällä netin kautta TeMun jäseneksi. Kaikki kerhon jäsenet saavat käyttää treenitilassa olevia laitteita ja harjoitella niillä soittoa. Opiskelijabudjetilla elektroniseen musiikkiin tutustuminen on helppo aloittaa tätä reittiä.

- Jos vain yhtään kiinnostusta riittää niin kannattaa tulla kokeilemaan. Kaikki on tervetulleita mukaan ilman mitään aikaisempaa kokemusta. Täältä löytyy paljon samanhenkistä porukkaa ja auttajia varmasti, Tatu Huttunen korostaa.

Viime aikoina Techmu on pyrkinyt nostattamaan profiiliaan ja on ollut mukana soittamassa opiskelijatapahtumissa ympäri Skinnarilaa. Näistä mainittakoon Kevään avajaiset sekä PowiCup. Sami Luoto kertoo myös olleensa keväällä järjestetyillä Nesudageneilla mikserin varressa. Techmun tavoitteena on kuitenkin vahvasti pitää oma tyyli, eikä ajautua liikaa massamusiikin alle. Myös kerhon yhteisiä illanviettoja on säännöllisesti. Joka kuukausi Plan B:ssä järjestetään ”Club olohuone” niminen tapahtuma, jossa jäsenet soittavat musiikkiaan. Club olohuoneella on pitkät perinteet, vaikka paikka ajan myötä on vaihtunut Iltatähden kautta G-baarin. Myöhemmin tänä keväänä tiedossa on myös DJ-kurssi, jonka aika ja paikka tarkentuvat myöhemmin.

Musiikintäyteinen ja opettavainen ilta on saanut päätöksensä. ”Nais DJ:tä tarvitaan aina” ovat viimeiset sanat, kun lähden kotiin päin. Otan tämän suurena kohteliaisuutena.

Realistisuuden nimissä taidan jättää alan kuitenkin itseäni taitavampien käsiin. Mutta nyt ainakin tiedän, mistä mikseri käynnistyy. Onhan se alku jo sekin. Saattaa kuitenkin olla, että tämän jälkeen voi Cheek mennä vaihtoon.

31

All FINNS ARE SHY Ekaterina Antipina, 2nd year Bachelor in International Business, Saimaa University of Applied Sciences. Based on my article “The Finns” for student magazine “New page”, Petrozavodsk, Russia.

All nations in the world have the stereotypes about them commonly used to describe the whole population of the country. You all know this: the British people are snobbish; all the Americans can’t spend their day without a hamburger, and the Indians dance wherever they go. We may argue a lot if this kind of labeling is acceptable or not but the truth is that in reality people tend to sum the things up. They tag everything and line everything up – oh, they love it! - because it makes it simpler. Well, how easier it is to treat people from different countries according to the few characteristics which we believe are common for them, isn’t it? Good afternoon, a snobbish British guy! Please, take this nice hamburger with beef, the US citizen! Isn’t it a lovely morning for dancing, Mr Raj? As for me, I came from a nation labeled drinking, wild, warm with the guests and cold (if not mean) with the strangers.

They say, we have mafia and all our girls are either models or… Well, even if they are not, they are definitely wearing a heavy fur and high heels. My home country, as you guessed, is Russia and I moved here, to Lappeenranta over year and a half ago.

The region I have been living in back then in Russia is very close to Finnish border. So, it was quite common for us to go to Finland for a weekend and buy some Oltermanni cheese or salmiakki for crazy friends who enjoy those black sweets.

However, we didn’t really interact with the locals much during those trips and, honestly, I wasn’t aware of anything Finnish related except for “kiitos”. All in all, when I was unpacking my clothes and kitchen stuff in my new LOAS apartment in August 2014, my head was full with the bunch of stereotypes about Finland and people living here which are quite common for everyone from my region.

Now I believe it’s time to look behind and see if few stereotypes I had are true about Finns. Enjoy!

32

1 Finns are “slow” Finns seem to be a little bit frozen from time to time. You will never see them in rush: all their moves are calm and they know exactly what they are doing. How true is that?

When I just came to Finland, I have witnessed a situation which can be called typical for this country. Imagine: the elevator is on its highest floor, me and an old Finnish man are waiting for the doors to close. In a last second, the other old Finnish man comes in. It was clear that they knew each other: one nodded, the other glanced (which can be counted as an eye contact here, in Finland). A floor passed, and the conversation started: “Perjantai”. One more floor down: “Joo”. The elevator keeps going. “Viikonloppu?” We reached the 1st floor destination, the doors opened.

They made few steps forward and I heard the answer: “Kotona”. Then, they went to different directions mumbling something as a “goodbye”. I smiled and thought: “Oh, I’m gonna love this place of constant silence!”

Although the Finns prefer slow motion lifestyle, I wouldn’t call them frozen anyway. No one refuses that they are much more quite than the rest of the nations, though. However, I suppose that the reason for that is in their attitude to time. Why would they be in rush if they know for sure that they will be on time with everything as long as they keep their things organized? The order in everything they do makes life easier and less stressful because the only place where they actually run is a cozy forest trackway for evening jogging.

Resolution: half true.

2 Finns don’t really care how they look I believe, this stereotype comes from the difference of the attitude towards look between Russians and Finns. A Russian girl wears high heels no matter how cold or hot it is outside “bicoz itz biutiful”. When it comes to Finns, they put the comfort on the top. Come on, it’s minus freaking twenty, why would I wear anything but enormous yellow boots and a coat? Plus, how do you want me to put the skirt on when I’m riding bicycle to come to university? No, thank you, leave a purple lipstick for a party, I don’t need it for the lectures.

I totally support this way of thinking and I can say for sure that this kind of attitude makes a girl healthier. In addition, it never makes a person look less beautiful or it doesn’t even mean that they don’t think of how they look. It’s just the following the common sense. Besides, there is no word “dress code” in Finnish because of the high level of equality between the layers (an employer-an employee/ a professor-a student, etc.)

Resolution: false.

3 Finns are closed emotionally Don’t talk to Heikki or Anneli about personal stuff if you know them less than a year! Some Finns can be actually very friendly and life of the party after the first seconds you met but it never means that they will tell you about their feelings or relationships with parents. They keep their hearts closed until they feel like to allow you to see their world from the inside.

I believe this is quite obvious for people who also came from the North, but I heard some stories about Latin America people who tried to melt a “frozen” Finnish soul by asking personal questions. It didn’t work out, though, and a girl from Colombia was left with nothing.

Resolution: true.

4 Finns are gloomy You can think that until you get to know a Finnish person better. At first, it may be a challenge to make a Finn smile or laugh but you won’t be bored when you become friends with them.

It might be hard to believe in but people with the best sense of humor I know were born on the land of ice and lakes. Actually, as far as I got it, the favorite thing for Finns to laugh about is their insularity and special national features. It becomes especially fun when they talk about it with the serious faces and the rest of people (foreigner, usually) are dying from laughter.

Resolution: false.

5 Finns drink a lot I can say it for sure that Finns drink as much as the rest of Nordic nations, like, Russians or Swedish. I’d say that the main difference between a drunk Finn and a drunk Russian is that Finns are usually more peaceful. I wouldn’t even think of a conflict to appear which could lead to a fight, for example. I believe it can be quite safe to drink with Finns.

However, so called culture of drinking is not that developed here (as well as in Russia). It is common to see an old drunk man on a quiet and nice looking street of a cozy town. But he is not a person to be afraid of: most likely he will pass you by, but even if not, you will be just listening to some story in Finnish while waiting for a bus.

The actual beverage that no Finn can live without is strong in its flavor, not percentage of alcohol. Finland is a country of coffee consumption, and it is about five cups a day per a person. Finns love coffee and they love joking about it. The passion to a black or white one, with cream, sugar or cinnamon is so high that a friend of mine has almost refused to go to a country for an internship where it was hard to deliver his favorite coffee beans to. True story.

Resolution: depends on what you consider to be “a lot”.

As a conclusion, I can say that I have changed my vision towards Finns while living in Finnish environment. I believe that I have things to learn from their calm, rationalism and sense of humor. What I know for sure is that now I can see the reason behind this or that stereotype, and proof it or say that it’s actually not true.

However, I believe that every individual has his or her own unique personality and it is stupid to tag everyone born on a same land with the same words.

There are outgoing Finns existing as well as shy and insecure Mexicans, or Russian girls who don’t dress like Barbies, or Italians who don’t like pizza. We all are the nation of the Earth. Let’s keep in touch and learn from each other, enjoy the differences and adore the similarities.

33

Palaset Työelämään Teksti Miina Hurskainen

Kevään lähestyessä työelämään siirtyminen on jälleen kerran yhä ajankohtaisempi aihe. Oli kyseessä sitten tuleva kesätyö- tai lopputyöpaikka tai jo valmistumisen jälkeisen työpaikan löytäminen voi mahdollisuuksien kirjosta olla vaikea löytää ”sitä omaa juttua”. Monesti toivoo, että joku kertoisikin hieman enemmän siitä mitä työelämään siirtyminen oikeasti on ja millaisia asioita työnhaussa kannattaa ottaa huomioon. Sekä LUT että Enklaavi yhteistyössä Suomen Ekonomien kanssa järjestävät LUT:n opiskelijoille mentorointiohjelmia, joiden tarkoituksena on vahvistaa opiskelijoiden työelämävalmiuksia sekä omien osaamisalueiden ja vahvuuksien löytämistä.

mila kertoo, että mentorointiparilta vaaditaan vähintään kolmea kasvokkain tapaamista. Tämän lisäksi on alku-väli- ja lopputapaamiset, joihin toivomme kaikkien ohjelmassa mukana olevien osallistuvan.

Näissä tapaamisissa ohjelmassa mukana olevat jakavat kokemuksiaan ja hyviä käytänteitä. Myös Enklaavin ja Suomen Ekonomien ohjelma pohjautuu samalla lailla henkilökohtaisiin tapaamisiin mentorin kanssa kuin yhteisiin kokoontumisiin ohjelmaan osallistuvien kanssa.

Ohjelmaa ei ole haluttu rajata liian tarkkaan vaan tapaamisten aiheet muodostuvat pitkälti mentoreiden ideoiden ja aktoreiden toiveiden mukaisesti.

- Ohjelman tavoitteena Alumneille mentorointi tarjoaa tuoreita näkökulmia tämän päivän opiskelijamaailmasta ja aktoreille, eli ohjelmaan osallistuville nuorille, mahdollisuuden oman osaamisen peilaamiseen ja jäsentämiseen, kertoo LUT:n mentorointiohjelman projektipäällikkö Leila Armila.

- Tapaamisemme on rakennettu toiveistani ja mentorini ohjaa minua pohdinnoissani eteenpäin. Prosessi alkoi sillä, että mentorini haastoi minua miettimään omia mielenkiinnonkohteina ja sitten aloimme peilata niitä työelämään liittyen. Tämän jälkeen olen päässyt tekemään SWOTin työminästäni sekä vapaa-ajan minästäni ja sen avulla miettinyt taitojani ja kiinnostuksen kohteitani lisää. Lisäksi olemme käyneet läpi CV:ni sekä kesätyöhakemukseni, Piiparinen kertoo.

LUT:n mentorointiohjelma järjestetään tänä vuonna toista kertaa. Mukaan osallistuvan opiskelijan tulee olla vähintään kolmannen vuosikurssin opiskelija. Mentorit puolestaan ovat LUT:n alumneja, joilla on vähintään viiden vuoden työkokemus. Lähitulevaisuudessa yhteistyötä Suomen Mentoreiden kanssa on tavoitteena tiivistää, jolloin mentoreina voivat toimia myös muut kuin LUT:n alumnit. Armila kertoo LUT:n tekevän tiivistä yhteistyötä myös Enklaavin alumnien ja Suomen Ekonomien mentorointiohjelman kanssa. Myös yhteistyötä TEK:n kanssa pyritään kehittämään, jotta mukaan saataisiin myös enemmän tekniikan opiskelijoita.

LUT:n mentorointiohjelmassa mukana oleva tuotantotaloutta neljättä vuotta opiskeleva Sini Piiparinen lähti mukaan ohjelmaan, sillä maisteriopintojen alkaessa uran pohdiskelu on tullut ajankohtaiseksi:

- Ensimmäisellä kerralla keskustelimme ihan siitä, miksi kumpikin halusi tähän ohjelmaan mukaan ja mitä tavoitteita tähän on, ja sovittiin “pelisäännöt” ja alustavat keskustelun aiheet. Toisella kerralla katsottiin minun CV:täni ja työhakemukseni kuntoon, ja mietittiin yhdessä miten erottautuisin hakijamassasta ja toisaalta ylipäänsä, millainen on hyvä työntekijä ja tältä vaadittavat ominaisuudet tämän päivän työelämässä. Lisäksi vielä on tarkoitus puhua muun muassa työelämästä yleensä ja siitä, mitä siltä odottaa, mitä vaatimuksia nykyään on, millainen on hyvä esimies. Usein Katin kanssa keskustelu rönsyilee, ja huomaan esittäväni erityisen paljon kysymyksiä liittyen hänen työhönsä, Kolari selventää.

- Parasta on ollut, että on saanut palautetta ja neuvoja täysin ulkopuoliselta henkilöltä puolueettomasti ja päässyt näiden kriittisten ja oivaltavien kommenttien kautta omissa pohdinnoissa eteenpäin.

Ohjelmasta saatava hyöty ei kuitenkaan ole yksipuolista. Sekä Niinan mentori Kati Nikunen kuin Sinin mentori Jaana Järvinen korostavat myös itse saavansa paljon uutta omaan elämäänsä.

Myös Ekonomien mentorointiohjelmassa mukana oleva neljännen vuoden kauppatieteiden opiskelija Niina Kolari painottaa mukaan lähdön pääsyyksi uudet näkökulmat työelämää varten:

- On mielenkiintoista nähdä, missä nykyään mennään ja samalla on tutustunut mukavaan ihmiseen. On myös hienoa kuulla, mitä nuoremmat ajattelevat työelämästä, sillä se on tänä päivänä niin raadollinen sekä minkälaista opiskelu tänä päivänä on. Työnantajan näkökulmasta kuulee myös, minkälaisia asioita tänä päivänä opiskelussa painotetaan ja onko ne sellaisia, mitä itse mieltää tärkeäksi omassa työssään, Nikunen summaa.

- Kaipasin työelämässä mukana olevan näkemystä siitä, mitkä ovat hyödyllisiä taitoja tällä hetkellä työelämässä, jotta osaan ottaa vielä viime hetkellä oikeita kursseja työn alle. Huomasin, että mentoreiden joukossa oli tilintarkastaja, joten koin tilaisuuteni koittaneen, sillä tavoitteeni on työskennellä jonain päivänä niissä tehtävissä. Parasta onkin, kun olen päässyt kuulemaan mentoriltani itseltään työstä käytännön tasolla ja toisaalta on aina kiva kuunnella ihmistä, joka tykkää työstään.

Mentorointiohjelmat alkavat syksyisin ja kestävät koko kevään. Ar-

34

Myös Järvinen korostaa, että jokaisesta tapaamisesta saa näkemystä, siitä miltä maailma näyttää opiskelijan näkökulmasta sekä huomioita, joita voi soveltaa myös itse. Sekä totta kai se ilo, kun näkee, että on voinut auttaa aktoria selkiyttämään jonkin häntä askarruttaneen asian kanssa.

Ennen tätä vuotta Järvinen oli ollut mukana jo LUT:n viime vuoden mentoroinnin pilottikokeilussa, johon hän innostui työpaikan sekä Suomen partiolaisten mentorointien kautta. Nikunen puolestaan kertoo lähteneensä mukaan aivan ummikkona, mutta nyt kumpikin lämpimästi suosittelevat mukaan lähtöä muillekin ja kertovat, että voisivat itsekin lähteä uudestaankin mukaan.

- Kynnys mentoroijaksi ryhtymisessä koetaan usein turhaan korkeana. Jokainen, joka on ollut mukana työelämässä, voi jakaa arvokkaita kokemuksiaan aktorille ja olla aktorille arvokas ”kriittinen ystävä” hänen pohdinnoissa, Järvinen rohkaisee.

Mentorit toivovat pystyvänsä auttamaan opiskelijoita selkiyttämään tavoitteitaan.

- Mietin itse mukaan lähtiessä, mitä pystyisin omasta työstä kertomaan, että aktori saisi mielikuvaa siitä mitä työ pitää sisällään. Pyrin jakamaan omaa kokemusta ja historiaa sekä antamaan kannustusta ja tukea työnhakuun, Nikkunen kuvailee.

- Jokainen mentori-aktori –tilanne on uniikki, sillä mentoroinnin sisältö ja käsiteltävät aihepiirit perustuvat kukin aktorin sen hetkiseen tilanteeseen ja tarpeisiin. Usein aihepiirit liittyvät työelämään siirtymisen teemoihin. Niissä tilanteissa toivoisin voivani auttaa aktoreitani selkeyttämään ymmärrystä omista vahvuuksista ja tuomaan ne esille työhakemuksissa ja CV:ssä, sekä tukea aktoria tunnistamaan ja löytämään ne urapolkusuunnat, jotka juuri häntä kiinnostavat, Järvinen kertoo.

Sekä Piiparinen että Kolari kertovat saaneet ohjelmasta irti enemmän kuin alun perin kuvittelivat.

- Olen saanut itsevarmuutta opintoihini ja selkeyttä siihen, mitä kannattaa opinnoissa erityisesti painottaa. Toki olen aika hyvin tähän mennessäkin osannut valita ne hyödyllisimmät kurssit, mutta huomaan lukevani nykyisin esim. tentteihin uudesta näkökulmasta, enää se ei ole ”pakollista” vaan halu oppia uutta on kasvanut paljon.

Toisaalta Katilta olen saanut apua myös omiin töihini ja ongelmatilanteisiin siellä. Valaisevinta on ehkä ollut kuitenkin se, ettei aina tarvitse mennä sitä itsestään selvintä polkua pitkin, Katikin kertoi tavallaan päätynyneensä töihin tilintarkastajaks. Hän on saanut minut vakuutettua siitä, että tilintarkastajan tutkinto on tavoittelemisen arvoinen, Kolari summaa.

Sini Piiparinen (vas.) ja Niina Kolari ovat mukana tämän vuoden mentorointiohjelmissa

- Ohjelma on ollut vielä parempi mitä kuvittelin. Kehitys ei rajoitu vaan tapaamisiin, vaan olen alkanut miettiä omia uravaihtoehtoja ja mielenkiinnonkohteita myös muuten paljon enemmän. Urasuunnittelu ja itsensä kehittäminen ovat jatkuvia prosesseja, johon kannattaa laittaa paukkuja. Tärkeintä on oppia tuntemaan itsensä ja omat mielenkiinnon kohteet ja vahvuudet, ne tiedostamalla pääsee jo pitkälle, Piiparinen päättää.

Kati Nikunen Toimin KHT/JHTT-tilintarkastajana KPMG Oy Ab:llä sekä olen KPMG:n Kouvolan toimiston johtaja.

Mentorointiohjelman projektipäällikkö Armila kertoo onnistumiskokemuksien olevan ohjelman parasta antia.

- Parhaita onnistumisia ovat olleet tilanteet, joissa mentorin sparraus on saanut aktorin löytämään omat vahvuutensa ja sen myötä hakemaan itselleen sopivia töitä – ja että hän on onnistunut työnhaussa. Käteen on jäänyt konkreettista apuja työnhakuun ja omien vahvuuksien löytämiseen. Mentorit ovat avanneet omia verkostojaan aktoreille ja gradupaikkojakin on löytynyt. Mentorista voi myös tullut todellinen ystävä ja sparrausta on siis jatkettu myös ohjelman ulkopuolella. Kerran eräs ulkomaalainen opiskelija rohkaistui käyttämään mentorinsa sparraamana suomen kieltä, jolloin hänen työnhakemismahdollisuudet Suomessa kasvoivat.

Mikäli kiinnostuit mentorointiohjelmista, voit käydä tutustumassa niihin tarkemmin LUT:n ja Enklaavin Internetsivuilta. Haku tuleviin ohjelmiin alkaa taas syksyllä. Ennen sitä voi halutessaan laittaa viestiä myös LUT:n ohjelmaan osoitteeseen alumni@lut.fi.

Koulutukseltani olen tradenomi sekä valmistunut Lappeenrannasta Kauppatieteiden maisteriksi.

Jaana Järvinen Olen Lappeenrannasta valmistunut tuotantotalouden DI. Päädyin opiskelujeni loppuvaiheessa tekemään diplomityötä Accenturelle (silloinen Andersen Consulting), jossa viihdyinkin mielenkiintoisten työtehtävien parissa 17 vuoden verran. Viimeisimpänä toimin Accenturella toimialajohtajana. Tällä hetkellä olen Sitrassa projektitöissä ja samalla etsin uusia uria.

35

J

ÄSENPALVELUKYSELY 2015

Teksti Vesa Liukkonen

R

&R

ISUT

UUSUT

Jäsenpalvelukysely 2015 järjestettiin ja LTKY on ottanut vastaajien mielipiteet huomioon. Tähän artikkeliin on kerätty eniten puheenaiheita herättäviä kysymyksiä ja risuja sekä ruusuja aihepiireittäin. Vastauksia saatiin noin 250 molempiin osiin, ja eniten vastaajia löytyi kauppatieteiltä. Suurena yllätyksenä enemmistö vastaajista oli miehiä.

Lounasravintolat

Suurin osa lounaista syödään Ylioppilastalolla Aalefilla tai Yliopiston Sodexolla, mutta toisaalta myös 23 % vastaajista valitsee lounaansa ruokalistan mukaan. Alla risut ja ruusut Skinnarilan lounasravintoloista. + ” Mielestäni Aalef on erittäin hyvä ruokala, kun vertaan esimerkiksi Helsingissä käyttämiini opiskelijaruokaloihin. Ravintolassa on monipuoliset salaatit ja on hyvä, että ruokamäärälle ei ole rajoituksia. ” + ” Aalefin ravintoloissa on todella pirteä ja ystävällinen henkilökunta. ” + ” Hinta-laatusuhde kunnossa. Toiminta-ajat riittävät. Toiminta ystävällistä. Tilat siistit. ” - ”Jonojen määrä on infernaalinen.” - ” Yo-talon salaattilounaassa ei ole järkeä, kun saa pienen kipposen aivan tavallisen huoltoasemasalaatin jatkeeksi. Kurniekan salaattilounas on hyvä esimerkki toimivasta tavasta.”

SaLUT

Jäsenpalvelukyselyssä kysyttiin myös SaLUT:n palveluiden kehittämisestä. Eniten vastaajat toivoivat laadukkaampia kuntosaleja sekä paikallisten liikunta-alennusten lisäämistä. Myös monipuolisemmat ryhmäliikunnat olivat vastaajille tärkeitä. Avoimissa vastauksissa SaLUT:n toiminta ei kerännyt juurikaan ruusuja.

- ” Liikuntapassi ei summana ole paljon, mutta kallis ottaen huomioon SaLUT:n menot esim. kuntosaleista.”

- ” En koe että saan rahoilleni mitään vastinetta. Mielestäni SaLUT tiedottaa huonosti, rahat eivät näy kuntosalilla ja muutenkin toimita on jotenkin ”sisäpiirimäistä” - ” Uusiksi koko järjestelmä.”

Hyvinvointiviikot Hyvinvointiviikot koettiin tarpeelliseksi monen ihmisen osalta, ja avointa palautetta oli paljon. Tiedottamista ei pidetty kauhean hyvänä, mutta toisaalta sisällöllisesti hyvinvointiviikot tuntuivat vastaavan monen ihmisen toiveita. Jäsenpalvelukyselyn kautta saimme myös hyviä kehitysehdotuksia: •”Mielestäni hyvinvointiviikot ovat hauska idea! Niitä ja niiden palveluita voisi tosin markkinoida enemmän, sillä kampuksemme hyvinvointipalveluita voitaisiin kehittää opiskelijoiden niitä kokeiltua. Mukaan voisi myös lisätä uusia lajikokeiluja esim. ryhmäliikuntojen osalta.”

• ”Seksuaaliteema” • ”Hyvinvointiviikoilla on joka vuosi samat asiat. Tapahtumia voisi monipuolistaa, ja toisaalta esim. messuilla voisi olla jotain, mikä houkuttelisi myös vanhemman opiskelijan paikalle. Voitaisiin myös enemmän kiinnittää huomiota opiskelijoiden ergonomiaan (ihan yleisestikin yliopistolla, ei pelkästään hyvinvointiviikoilla)” • ”Lisää hyödyllistä ”quantified self” toimintaa, viimeeksi sai näön tarkastettua, verensokerin ja hemoglobiinin, rasvaprosentin etc. mitattua.”

• ”Joku kuuma fitnesstyttö pitämään luentoa.”

Tilapalvelut LTKY:n palvelut ja tilat kirvoittivat paljon avointa palautetta. Kellarin kova käyttöaste ja Aalef-kabinetin poistuminen näkyy ihmisten toiveena saada lisää vastaavia tiloja LTKY:lle. Erityisesti opiskelijat kiittelivät tenttiarkistoa, joka varmasti onkin LTKY:n palveluista yksi käytetyimmistä. Myös Finnkinoon toivottiin lippuja LTKY:n toimistolta. Palveluista opiskelijat antoivat seuraavanlaista palautetta.

• ” Isomman tilan tapahtumia varten kellarin kaveriksi.”

• ” Isomman tilan tapahtumia varten kellarin kaveriksi.”

• ”Kollektiivinen tapa saada tenttiarkisto-tentteihin myös mallikkaita vastauksia.”

• ”Pidän tämän hetkisistä jäsenpalveluista ja juuri Aalef Oy:n ravintola, YTHS ja tenttiarkisto ovat tärkeitä.”

Vapaa Sana + ” Saariniemi rulettaa! + ” Ootte tosi kivoja ja teette tärkeitä juttuja kaikkien alueen opiskelijoiden hyväksi, tykkään siitä! Tsemiä” + ” LTKY:n toiminta on minun mielestäni hinta-laatu-suhteeltaan ihan ok. Kehittämiskohteita on aina mutta kriittisiä puutteita en tällä hetkellä näe. Tärkeintä on muistaa uudistumistahto ja dynaaminen asenne työhön.” - ” Nyt tarvitaan panosta opetuksenlaatuunja opinto-ohjaukseen.” - ” Iso osa on etäopiskelijoita ja ”aikuisia”. Heitä voisi ehkä huomioida hieman paremmin, kunhan on kustannustehokasta.” - ” Siivotkaa se toimisto, ei sellaisessa läävässä voi työskennellä... ”

36

KOLUMNI

P

ROJEKTEILLA TYÖHÖN

VAIHTELEVUUTTA

Nimi: Jussi Asikainen

alettua pääsin toteamaan että oman ammatin todellakin oppii vasta

Ikä: 27

työelämässä. Suunnittelutyöstä oli tietenkin jo kokemusta harjoittelu-

Lähtöisin: Juankoski

vaiheesta, mutta varsinkin teollisuuden putkistosuunnittelu tuli itsel-

Koulutusohjelma: Konetekniikka

leni aivan uutena alueena. Uusi työ rupesi sujumaan kuitenkin melko

Valmistunut: 27.6.2014

pian ja puolentoista vuoden sisään olenkin ollut jo useammassa pro-

Työpaikka: Sweco Industry

jektissa mukana. Yksi hyvin mielenkiintoinen puoli työssäni onkin ollut

Tehtävänimike: Suunnittelija

seurata projektien valtavaa laajuutta ja miten kokonainen laitos saa-

Kaupunki: Varkaus Ollut työssä: 1v 7kk Parasta työssä: Vaihtuvat projektit Motto: Huolellisesti esisuunniteltu on käytännössä valmis

daan lopulta kasattua erilaisista lähtökohdista. Tällä hetkellä suunnittelemme yhtä osaa Äänekoskelle tulevasta biotuotetehtaasta.

Arkeni sujuu normaalin päivätyön parissa toimistolla, harrastuksena ja intohimona brassijujutsua treenaillen ja treenistä palautuen. Work, eat, work, train, eat, sleep and repeat. Viikonloppuina treenailen lisää

Aikanaan lukion loppusuoralla pohdiskelin vaihtoehtoja mihin lähtisin

leireillä, käyn kisoissa, tai rentoudun luonnon helmassa maalla.

opiskelemaan. Luonnontietede kiinnosti kovasti ja matematiikka sekä fysiikka tuntuivat koulussa sujuvan, joten tekniikan ala tuntui selkeäl-

Vinkkinä työelämään suuntautuville opiskelijoille voisin sanoa että

tä vaihtoehdolta. Lappeenranta houkutti paikkakuntana eniten joten

kuten monessa muussakin asiassa, perusjutut kannattaa opetella hy-

päädyin LTY:lle (huom suomenkielinen lyhenne) opiskelemaan syksyl-

vin. Varsinkin konetekniikka antaa mahdollisuuksia työllistyä koulun

lä 2007. Opiskeluporukkaan sopeutui nopeasti ja Lappeenranta tuntui

jälkeen vaikka mihin, niin on tärkeää omata alalle hyvä pohja. LUT

minulle juuri oikean kokoiselta opiskelijakaupungilta. Armeijaakin piti

tarjoaa varsin laaja-alaisesti opintoja joita kannattaa käyttää hyödyksi.

käydä välissä vuoden verran, joten alku opiskeluun oli kuitenkin hie-

Kehittäkää itseänne, hankkikaa ammattiylpeys ja nauttikaa myös elä-

man katkonainen.

mästä. Kannattaa tehdä jotain sellaista mikä tekee teidät onnelliseksi.

Konetekniikka valikoitui oppiaineekseni, koska se tuntui käytännönläheiseltä ja sellaiselta alalta josta työllistyy varmasti. Opintoni suuntautuivat valmistustekniikkaan ja hitsaukseen, sivuaineena energiatekniikka. Ensimmäisen oman alan harjoittelupaikan löysin Andritzilta Kotkassa suunnittelutehtävissä, mikä osaltaan ohjasi jo tulevan urani suuntaa. Diplomityöni tein lopulta duplex-terästen hitsaamisesta Lappeenrantalaiselle yritykselle, mutta erinäisten mutkien kautta en saanut jalkaa oven väliin diplomityön päätyttyä. Opiskeluaikoina verkostoituminen osoittautui kuitenkin hyvin hyödylliseksi ja löysin vakituisen työpaikan heti valmistuttuani Varkaudesta.

Työskentelen nykyään siis suunnittelijana Sweco Industryn leivissä. Toimimme Varkauden yksikössä teknisenä konsulttina pääasiassa paperiteollisuuden projekteissa Suomessa ja ulkomailla. Työtehtäviini kuuluu enimmäkseen prosessiteollisuuden putkiston ja laitteiden suunnittelua, sekä välillä teen pienemmille asiakkaille mekaniikkasuunnittelua ja tuotekehitystä. Vaikka pääaineeni olikin valmistustekniikka, on sen osaamisesta löytynyt hyötyä ja etuja myös suunnittelutehtävissä. Työn

37

Opiskelukokemus Lappeenrannassa – AIDOSTI YHDESSÄ

HTORI TENTISSÄ

LOAS – LTKY – SAIKO – LUT – SAIMIA – SAMPO – Lappeenranta

Lue LOAS strategia vuoteen 2020: www.loas.fi > LOASin strategia vuoteen 2020 (vasen sivupalkki)

KOLUMNI

M

AALAISTYTÖSTÄ PÄÄLLIKÖKSI

Vuosi 2007. Lukiosta jäi käteen kohtalaiset paperit. Ei mitään hajua mihin lähtisi opiskelemaan. Paiskin raksalla töitä ja ajatuksen oli pitää välivuosi. Veli oli opiskellut Lappeenrannassa tuotantotaloutta ja sanoi että miksi en hakisi Lappeenrannan yliopistoon. Pohdin pitkään, hakisinko tuotantotaloudelle vai konetekniikalle. Ajattelin että Hannariksi en rupea, vaikka Hanna nimi onkin ja pistin paperit konetekniikalle. Opiskelu paikka irtosi ja kesällä veljen häissä vanhat opiskelukaverit väittelivät, pysynkö konetekniikalla vai vaihdanko vuoden jälkeen pääainetta. En vaihtanut.

”Päätin, että Hannariksi en rupea, vaikka Hanna nimi onkin ja pistin paperit konetekniikalle.”

Raksaukot järjestivät kesän lopuksi kunnon läksiäiset ja seuraavana päivänä lähdettiin viimeisten muuttokamojen kanssa kohti pientä yksiötä Teknolla. (pölyallergialla heltisi hyvin yksiö) Alkuun meinasi olla vaikeaa muistaa opiskelukavereitten nimiä, kun suurin osa miehiä, mutta homma hoidettiin niin että Jätteessä (baari Skinnarilassa, joka on suljettu) istuessa osoittelin vuoron perään jokaista ja yritin muistaa nimen. Lähdin heti ensimmäisestä vuodesta mukaan KRK:n kiltatoimintaan. Ehdin toimimaan projektiorjana, projektipäällikkönä, ekskursiopäällikkönä, TEK-yhdyshenkilönä, alumnivastaavana ja Hanna-tätinä. Opiskeluajan voi yrittää tiivistää muutamaan lauseeseen: Oppi paljon uutta, kasvoi aikuiseksi, sai paljon mahtavia ystäviä ja lukemattomia muistoja.

Vielä 2007 hehkutettiin, että Diplomi-insinööreillä on alle 5% työttömyys ja viimeistään toisena vuonna saa varmasti omanalan kesätöitä. Toisin kävi. Kaksi kesää sain vielä viettää raksalla kunnes 2010 sain vinkin, että Meconet Oy:n (www.meconet. net) Vantaan tehtaalla saatetaan tarvita tuotannonsuunnittelijan sijaista. Maalaistyttönä vähän hirvitti ajatus lähteä kaupunkiin, josta en tuntenut ketään ja työhön, jota en osannut yhtään. Totesin kuitenkin, että intoa riittää ja sen mitä ei osaa voi oppia. Soitto tehdaspäällikölle, haastattelukäynti ja muutto Vantaalle. Ehdin saamaan kahden viikon perehdytyksen, minkä jälkeen vastasin raaka-ainehankinnoista, tilaustenkäsittelystä, raakakuormittamisesta ja asiakaskyselyistä. Kesä oli kaaosta, mutta sananmukaisesti työ opettaa ja hommasta selvisi jotenkin kunnialla.

Kesällä 2011 menin saman tehtaan palvelukseen tekemään tuotannonsuunnittelua Äänekosken tehtaalle. Ehdin alussa tekemään reilun viikon töitä myös tuotannossa, mitä suosittelen kyllä kaikille, jos vain mahdollisuutta annetaan. Kesäksi 2012 mieli alkoi vetää takaisin pk-seudulle. Tässä vaiheessa oli jo ajatuksissa selkeytynyt, että tuotannonsuunnittelu ei ole työ, jota haluan pidemmän päälle tehdä, joten kerroin, että olen kiinnostunut tuotannon esimiehenä toimimisesta. Kesä menikin vauhdikkaasti, kun tuurasin samalla sekä tuotannonohjaajaa että tuotannon esimiestä.

TUOTANTO-

Helmikuussa 2013 aloitin työt tuotannon kehitysinsinöörinä ja tein sivussa diplomityötä. Aikaisempina kesinä olin jo päässyt tutustumaan hieman Leaniin (Kannattaa googlettaa jos ei ole tuttu!) 5S:n (=siivoaminen) merkeissä ja tässä vaiheessa Lean kärpänen puri lujaa. Kesän taas tuurailin ja syksyllä minut vakinaistettiin puristinosaston ja kokoonpanon esimieheksi.

Vastasin oman osastojen esimiestyöstä, laadunkehittämisestä ja tuotannonkehittämisestä sekä toimin tiiviissä yhteistyössä suunnittelijoiden ja asiakkaiden kanssa. Pääsin mukaan productivity teamiin, johon kuului esimiehiä kaikilta Meconetin tehtailta ja tehtiin yhdessä Lean kehitysprojekteja. Valmistumaan kerkesin vasta vuoden 2014 viimeisenä päivänä. Viimeisiin tentteihin kuului tietenkin mm. fysiikkaa ja matikkaa.

Ryhdyin myös vetämään isoa kehitysprojektia, jossa ryhmään kuului esimiehiä, suunnittelijoita ja tuotannontyöntekijöitä.

Reilun vuoden päästä, minulle annettiin mahdollisuus ruveta tuotantopäälliköksi. En epäröinyt hetkeäkään. Työ oli vaativaa, mutta samalla erittäin antoisaa ja motivoivaa. Vastuulleni kuului puristin- ja kokoonpano-osaston lisäksi moniluistiosasto ja laitoshuolto. Alaisten määrä tuplaantui ja osaamista karttui kohisten.

Ajatuksena oli tehdä tuotantopäällikön työtä jonkun aikaa, mutta yllättäen syksyllä 2015 aukesi mahdollisuus lähteä Meconet konsernin kehityspäälliköksi. Päätös ei ollut helppo, mutta totesin että mahdollisuuksia ei tule ikinä liikaa ja lähdin päättäväisenä uuteen työhön. Tässä työssä toimin yhdessä kaikkien yrityksen tehtaiden kanssa. Vastaan johtamisjärjestelmästä ja koordinoin kehittämistä Lean periaatteiden mukaisesti. Raportoin työstäni toimitusjohtajalle ja toimin konsernin johtoryhmän jäsenenä, missä minun tehtävänäni on olla toimintojen tukena laatu- ja kehitysasioissa. Käyn säännöllisesti Meconetin eri tehtailla Suomessa, Ruotsissa ja Virossa mm. auditoinneissa. Teen suunnittelun kanssa kehitystyötä ja asiakastyötä myyjien kanssa. Pääsen olemaan mukana mitä erilaisimmissa projekteissa. Aloitan keväällä työn ohessa puolivuotisen laatu-ja kehityspäällikkö valmennuksen ja odotan innolla, että pääsen muistelemaan opiskelutaitoja ja hakemaan uusia ideoita. Jos jotain olen työurasta oppinut niin kannattaa luottaa itseensä, olla avoin mahdollisuuksille ja hyväksyä, että kukaan ei osaa kaikkea. Näillä periaatteilla olen ainakin itse päässyt tekemään erittäin mielenkiintoista ja palkitsevaa työtä.

KUKA? Nimi: Hanna Niemistö ikä: 28 Lähtöisin: Laukaa Koulutusohjelma: Konetekniikka Valmistunut: 2014 Työpaikka: Meconet Oy Tehtävänimike: Kehityspäällikkö Kaupunki: Vantaa (+Äänekoski, Pihtipudas, Tallinna ja Huddingen) Ollut työssä: 4 kk tässä työssä, kolme vuotta yhteensä Parasta työssä: Työkaverit Motto: Kannattaa olla blondi niin voi yllättää positiivisesti 39