AALEF
LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNNAN OPISKELIJOIDEN LEHTI
01/2012
O:Y]]_ ZKV`OV_X K`_VVK `YS^ ]ss]^ss R_YWKKWK^^K]S ]KWKVVK U_X WKU]K^ Y]^YU]O]S UY\^SVVK =ss]^ ]_WWKU]S `YS^ S^]O `KVS^K TYUY USSX^OsX ]_WWKX ^KS Zc \S]^cU]OX VsRSWZssX cR^OOX `SS^OOX ^KS UcWWOXOOX O_\YYX @YS^ ]ss]^ss S^]OVVO]S VKZ]SVVO]S VKZ]OXVKZ]SVVO]S ^KS
`KSUUK VKRTYS^^KK ]ss]^ X Rc`sX^OUO`sS]cc^OOX U_XRKX ]KKTKX ^SVS YX 8Y\NOK]]K :KV`OV_ YX WKU]_^YX TK ]O YX VSS^O^^s`S]]s ZKXUUS NOLS^ TK @S]K /VOM^\YX UY\^^SSX EjW [Feiik a ojj i_ DehZ[Wd l[haaefWda_iiW eie_jj[[iiW dehZ[W$\_$ Teemme sen mahdolliseksi
Kauppakatu 40 Lappeenranta nordea.fi
Nordea Pankki Suomi Oyj
Säästä huomaamattasi ja ylläty iloisesti
Onneksi olkoon! Uusi Aalef on jo yhden vuoden ikäinen, eivätkö protestimolotovit ole vielä ainakaan lennelleet ylioppilastalon toisen kerroksen ikkunoista sisälle, jotain on ilmeisesti tehty oikein, tai ainakin tarpeeksi vähän väärin. Vuoden ensimmäisessä Aalefissa pureudutaan jälleen keskustelua opiskelijoidemme keskuudessa herättäneeseen Green Campus- konseptiin. Mukana ovat myöskin kaikkien rakastama kyykkä ja hieman ennakkoa ylioppilastalollemme rantautuvasta kylterien speksistä. LUT:n ilosanomaa maailmalle levittänyt Abitiimi kertoo hommistaan yliopiston viestinnän siipien alla ja tähän hommaan on kaikilla opiskelijoilla mahdollisuus lähteä mukaan. Etukäteen voisin mainostaa maaliskuun aikana tapahtuvaa uuden päätoimittajan etsintää, joten tunnet sisälläsi asustelevan journalistin tai AD:n alun, ota rohkeasti yhteyttä allekirjoittaneeseen tai muuhun lytkyn toimiston väkeen.
Ville Jahn
Pääkirjoituksen otsikkoon viitaten Mayojen maailmanlopunennustukset saattoivatkin osua ihan kohdilleen, sillä tänä vuonna Skinnarilan Wappu saanee apokalyptisiä ja kataklysmisiä piirteitä ja sen mahtavuus saattaa horjuttaa koko universumimme olemassaoloa.
AALEF - Lappeenrannan teknillisen yliopiston ylioppilaskunnan opiskelijoiden lehti Julkaisija Lappeenrannan teknillisen yliopiston ylioppilaskunta LTKY Yhteystiedot Ylioppilastalo Laserkatu 10 53850 Lappeenranta Päätoimittaja Ville Jahn aalef@ltky.fi +358 40 735 0404 Ilmoitusmyynti Andreas Ahlbäck andreas.ahlback@lut.fi +358 44 293 8824 Toimituskunta Heli Huhtanen Pete Hyrkäs Santeri Kiljunen Anne Salmela Maria Salmela Liisa Salminen Marja Talikka Anssi Tura Ristomatti Väänänen Painos 1000 kpl Ilmestyy neljästi vuodessa Painopaikka I-print Oy - Sanomalehtipaino Kirjapaino Internet www.ltky.fi
Päätoimittaja aalef @ltky.f i + 358 40 735 0404
Yrityspuhelinnumeroon soitto maksaa matkapuhelimesta soitettuna 8,28 snt/puhelu + 17 snt/min (alv 23 %) ja lankapuhelimesta 8,28 snt/ puhelu+7 snt/min (alv 23 %).
P Ä Ä K I R J O I T U S
MAAILMANLOPUN VUOSI
Muuta meille! VVO:n asunnossa saat omistusasumista vastaavan asumisturvan ja saat tehdä kodistasi näköisesi. Mitä pitempään asut, sitä paremmat asukasedut saat. Vuokravakuus on vain 250 € ja vesimaksu sisältyy vuokraan. Tutustu asuntotarjontaamme: www.muutameille.fi
VVO-kotikeskus Ainonkatu 7 53100 Lappeenranta Avoinna ma-pe 8.30-15.30 Puh. 020 508 4260 lappeenranta@vvo.fi
SISÄLLYS AALEF 1/2012
03 PÄÄKIRJOITUS 06 Voiko täydellisyyttä olla olemassa missään muodossa? 07 Innovaatioita päivät läpeensä - ESTIEM Innovation Days 12 SEFE 14 TEK 16 Siis jäynäämään, jäynäämään… 20 Green Campuksen laitteista syntyy ainutlaatuinen tutkimus- ja opetusympäristö 24 Kauhua KY-Speksin lavalla 27 Akateemisen kyykän maailmanmestaruuskilpailut Tampereella 30 Tenttisitkö akvaariossa? 32 Duunissa. LUTilla.
4
AALEF 1/2012
07
20
32
Voiko täydellisyyttä olla olemassa missään muodossa? Näin kysyy Eppu Normaalin laulaja Martti Syrjä yhtyeen kappaleessa “Suomi-Ilmiö”. Sama kysymys valahtaa jatkuvasti mieleen ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtajana. Se, mikä yhdelle on riittävää on usein toiselle riittämätöntä, mikä kylterille suolaista, saattaa olla Kotelaiselle makeaa. Silti näistä mielipiteiden kirjoista on saatu kerättyä tietoa, vieläpä hyödynnettävään muotoon. Selkeästi esiin nouseviin asioihin ollaan kiinnittämässä huomiota niin jokapäiväisessä edunvalvonnassa kuin tämän vuoden ylivoimaisesti merkittävimmässä savotassakin: kunnallisvaaleissa. Erään paikallisen ministerin kerrotaan joskus todenneen, että ”asiantuntijat tulevat Otaniemestä, heidän esimiehensä Skinnarilasta”. Sanonta kuvastaa uskoa siihen luovuuteen, jota itsenäisellä niemellämme on aina osattu hyödyntää. Tänä vuonna tälle luovuudelle löytyy tarve, jos toinenkin. Itsenäisen Skinnarilan kansalaisilla on todistettavana kaupungin muillekin veronmaksajille miksi Länsialueen tulevat esimiehet (ja nykyisetkin) pitää ottaa kaupungin päätöksenteossa huomioon. Lisäksi on aika näyttää, että luovuus kukkii myös vapaa-ajan vietossa. Lappeenrannan Wappu on perinteisesti Suomen pisin. Tänä vuonna siitä tulee myös näyttävin. Wappuriehan julistuksen, jatkuvan live-streamauksen ja toinen toistaan päräyttävämpien tapahtumien täyttämä Wappu tulee näyttämään koko valtakunnan ylioppilaille, mihin suuntaan tulee kumartaa, jos huhtikuun loppupuolella viatonta janottaa. Palatakseni vielä Eppu normaaleihin, esittämäänsä kysymykseen taiteilija Syrjä vastaa, että täydellisyyttä on toki Olkiluodossa, koska kukaan ei ole niin viisas kuin (diplomi)insinööri. Tämänhän me tiesimmekin jo. Koska täydellisyys on subjektiivinen käsite, jonka jokainen kokee eri tavalla, pitää jokaiselle meistä antaa tilaa jahdata sitä omannäköistään täydellisyyttä. Tämä on hyvä ohjenuora niin meille Skinnarilan paikallispoliitikoille, kuin kaupungin kyläpäälliköillekin. Siispä, täydellistä on vain vapaus. Pitäkäämme siitä kiinni.
Tomi Sandström Hallituksen puheenjohtaja 2012
6
AALEF 1/2012
Innovaatioita päivät läpeensä -
ESTIEM INNOVATION DAYS TEKSTI SanTeri KilJUnen & riSToMaTTi Väänänen KUVAT LAURI AnTTILA
Tammikuun viimeisellä viikolla Kaplaaki järjesti viikon mittaisen ESTIEM Innovation Days -seminaarin, johon saapui osallistujia Euroopan joka kolkasta.
syksyn mittaan suunniteltu ja valmisteltu tapahtuma realisoitui tammikuun 22. - 28. välisenä aikana, kun Local Group Lappeenranta sai vierailijoita saksasta, turkista, italiasta, Venäjältä, Portugalista sekä Puolasta. Viikon agenda painottui innovaatioihin liiketoimintaympäristöinä. kyseessä oli siis astetta akateemisempi opiskelijatapahtuma, vaikkakin iltaohjelmassa mentiin perinteisellä ja menestykkeellä lappeen ranta -teemalla...
AALEF 1/2012
7
Vaalihuumaa ja innovaatioita Viikko alkoi sunnuntaina Kellarin saunakabinetissa tutustumisillan merkeissä vaalien tuloslähetyksen pyöriessä taustalla. Ilta sujui rennosti toisiin tutustumisen, syömisen ja juomisen merkeissä tietenkään unohtamatta vakavampaa vaalien herättämää poliittista debattia. Maanantaiaamuna ei armoa tunnettu luentojen alkaessa ennen auringon nousua. Päivän luennon aiheena oli Simulation models: Innovations. Sen jälkeen osallistujille koitti tilaisuus harjottaa ryhmäpäätöksentekoa GDSS –laboratoriossa. Illan osalta kansainvälistyminen jatkui erään toisen Labran tiloissa, jossa vietettiin ESTIEM-tapahtumille ominainen kansainvälinen ilta. Osallistujat innostuivat kokkaamaan kotimaidensa tyypillisiä ruokia, elleivät olleet tuoneet jotain valmista mukanaan. Tarjolla olikin loistava valikoima mitä maittavimpia herkkuja. Toki iltaan kuului myös erilaisiin juomiin tutustuminen. Pullontyhjennyskierroksilla Minttu ja Jagermaister olivat kovat nimet loppuillasta! Tiistain pääkohtana oli liiketoiminnan harjoittaminen Venäjällä. Luento oli erittäin mielenkiintoinen etenkin luennoitsijan ja osallistujien välisen interaktiivisuuden vuoksi. Paikalla oli kolme venäläistä osallistujaa, joten heidän näkemyksien kuuleminen oli avartavaa. Yhteenvetona todettakoon, että Venäjältä löytyy huikeita mahdollisuuksia ja suuret markkinat, mutta pärjääminen vaatii kulttuurin tuntemus8
AALEF 1/2012
ta sekä hyvää kontaktiverkostoa. Iltaa vietettiin vuorostaan yliopiston rantasaunalla, jossa vieraat oppivat olemaan saunassa, avannossa ja paljussa. Illan virallisen ohjelman päätyttyä ohjelma jatkui erinäisten jatkojen muodossa. Seuraavana aamuna tämä kostautui. Jaksaa, jaksaa.. Seminaarin puolen välin paikkeilla, keskiviikkona ja torstaina, ohjelmassa oli kaksi yritysvierailua: Wirma Oy sekä venäläinen äänentunnistukseen erikoistunut yritys Speech Technology Center. STC piti yritysesittelyn lisäksi pienen casetehtävän äänentunnistuksen mahdollisista uusista sovellutuksista, ja parhaat ryhmät palkittiin erinäisillä esineillä sekä jopa alustavalla rekrytoinnilla. Akateemisen osuuden aiheita olivat avoin innovaatio, sen soveltamista simulaatiopelissä sekä satamakonttinosturidemonstraatio älykkäiden koneiden laboratoriossa. Iltaohjelman osalta keskiviikkona vuorossa oli perehtymistä kyykän saloihin sekä minttukaakaot Cafe Bar G:n tiloissa. Torstai-iltana osallistujat pääsivät tutustumaan perinteisiin talvilajeihin, kuten murtomaahiihtoon ja luisteluun. Ulkoilun jälkeen osallistujat saivat tilaisuuden nähdä lappeenrantalaista yöelämää Keväänavajaisten muodossa. Vast’ikään avatusta keväästä huolimatta perjantaina, pitkäksi venähtäneen illan ja lyhyiden yöunien seurauksena, tunnelma aamun
Comment from Duarte: Duarte Valente is from Portugal and he was a participant in the event. Here are his comments on Innovation Days... When I first got to know that there’d be an event in Lappeenranta, I thought ”Why not?”. The topic sounded interesting and a little research online showed that LUT has built some reputation for itself on innovation. To my surprise, at the time the event was published on the ESTIEM portal, the agenda and other useful information about the event was already available, making it easier to know what I’d expect from it... and it didn’t disappoint! During the day, the academic work was of very high-quality resulting in a demanding task. However, a great range of social activities where ESTIEMers could know each other better made this event unforgettable. Who wouldn’t remember sauna, going into a frozen lake, ice skating, playing Kyykkä, baking Karelian pie, having a gala dinner at Lappeenranta city hall or drinkin Minttu with hot chocolate after a cold day? I really want to thank everyone that made this event memorable and I know I can speak for everyone when I say: Kiitos LG Lappeenranta! Kippis!
AALEF 1/2012
9
luennoilla oli hieman väsynyt. Osallistujat kuitenkin piristyivät päivän mittaan ja jaksoivat lauantaiaamuun asti. Perjantain luennoitsija tuli Venäjältä. Leonid Chechurinin pirteää luennointityyliä ja syvää asiantuntemusta oli ilo seurata. Aiheena olivat erilaiset innovaatioteoriat ja niihin liittyvät käytännön sovellutukset. Lisäksi ohjelmassa oli luento Euroopan logistisista olosuhteista sekä demonstraatioluento älykkäästä konenäöstä, käytännön esimerkkinä muun muassa Terminaattorin elektroninen katse.
Loppukaneetit Kaiken kaikkiaan viikko oli erittäin onnistunut niin järjestäjien kuin osallistujien mielestä. Tämänkaltaiset tapahtumat ovat oiva esimerkki siitä, kuinka kansainvälistymistä voi myös harjoittaa säilyttämällä kotikenttäedun. Monet kaplaakilaiset saivat varmasti hyödyllistä kokemusta osallistuessaan tapahtuman järjestelyihin, vieraiden majoitukseen tai aivan itse tapahtumaan. Haluammekin kannustaa kaikkia kansainvälistymään vaikka täällä lappeen Rannassa – get involved, before it’s too late!
Viikon akateemisen osuuden päätyttyä vuorossa oli seminaarin päätöstilaisuus, gaalaillallinen kaupungintalolla. Kaupungin puolesta paikalla olivat kaupunginjohtaja Seppo Miettinen, Lappeenrannan markkinointiviestintäpäällikkö Mirka Rahman sekä Wirma Oy:n toimitusjohtaja Markus Lankinen. Virallisen osuuden päätyttyä vuorossa oli Teerenpeli ja Ilona.
In high ESTIEM
santeri kiljunen ristomatti Väänänen
Aikaiseen venähtäneen illan ansiosta osa seminaarin osallistujista kykeni minimoimaan pakkaamiseen käytettävän ajan ja suuntasivatkin suoraan jatkoilta lentoasemalle.
Lisää kuvia tapahtumasta: http://kaplaakin.kuvat.fi/kuvat/ESTIEM/ Innovation+Days+22.-28.1./
MIKÄ ESTIEM? Tapahtuma järjestettiin yhteistyössä ESTIEMin eli Euroopan laajuisen tuotantotalouden opiskelijoiden ainejärjestön kanssa. ESTIEM perustettiin vuonna 1990 ja tällä hetkellä siihen kuuluu 65 paikallisjärjestöä 25 eri maassa. Erilaisia ESTIEM -tapahtumia järjestetään vuosittain noin 80 kappaletta ympäri Eurooppaa. Tapahtumat tarjoavat jäsenistölle mahdollisuuden matkustaa, kehittää ammatti- ja kielitaitoa, rakentaa verkostoja ja pitää hauskaa.
tAPAhtumAssA mukAnA:
10
AALEF 1/2012
AALEF 1/2012
11
Moikka kaikille! Vuosi 2012 on lähtenyt vauhdikkaasti käyntiin. Ainakin allekirjoittaneella on ollut täysi työ vaihdosta palanneena astua Kyllin saappaisiin joissa työtä onkin riittänyt. Työpaikkahaastatteluun valmistautumisen lisäksi kirjoitan teille hieman myös ’’KyPästä’’ eli Kylteripäivistä Helmikuun alulta. kYLtEriPäiVät Kylteripäivät on Suomen ekonomiliiton järjestämä, joka vuotuinen kauppatieteen opiskelijoiden asiantuntija- & viihdetapahtuma. Tänä vuonna Kylteripäivät järjestettiin 2.-3.2 Helsingissä, tapahtumakeskus Telakassa. Tapahtuman teemana olivat luovat talousratkaisut ja kuluttajakäyttäytymisen vaikutukset yrityksen muutostarpeisiin. Kylteripäiville osallistuu noin 500 opiskelijaa ympäri Suomea. Kylteripäivät alkavat seminaarilla ja puhujat ovat tunnettuja henkilöitä yritysmaailmasta. Ensimmäinen päivä huipentuu buffet-illalliseen ja jatkoihin, jotka tänä vuonna järjestettiin Rymy Eetussa, Helsingin keskustassa. Seuraavana aamuna suunnataan kohti perinteistä silliaamiaista, jonka paikka paljastuu vasta samaisena aamuna. Mikäli tänä vuonna missasit Kylteripäivät, suosittelen lämpimästi osallistumista ensi vuoden KyPälle!
työnantajan asemaan ja miettiä ”miksi palkkaisin itseni”. Onko sinulla kenties esimerkkitilanteita, joissa vahvuutesi on tullut esille, sillä mielenkiintoiset tarinat saattavat kiinnostaa haastattelijoita. Tee selvitystyötä. Tutki yrityksen Internet-sivuja, ota selvää haastattelijoista ja mieti jo valmiiksi muutama kysymys haastattelijalle. Älä koskaan myöhästy työhaastattelusta ja pukeudu asiallisesti. Pyri antamaan hyvä ensivaikutelma ja muista käyttäytyä kohteliaasti. Mieti jo etukäteen, mitä sinua kiinnostaa tietää työstä. Onko kyseessä kenties uusi tehtävä, vai miksi edellinen työntekijä jätti työn. Millaisia odotuksia yrityksellä on uudelle työntekijälle ja miten pääset käyttämään työpanostasi. Onko työ haasteellista ja mitkä ovat tärkeimpiä työtehtäviä. Onko yrityksellä tapahtumassa kenties suuria muutoksia ja miltä sen lähitulevaisuus näyttää. Moni varmasti haluaa myös tietää millaisella aikataululla valintaprosessi etenee ja onko hakijoita ollut paljon.
tYÖhAAstAttELussA Kuten jo aiemmin todettu, ensivaikutelma on hyvin tärkeä. Esittele itsesi siis reippaasti ja huomioi kaikki läsnäolijat. Pyri myös säilyttämään katsekontakti ja vastaa esitettyihin kysymyksiin kohteliaasti ja perustellusti. Saat jännittää haastattelussa, mutta muista myös sietää hiljaisuutta äläkä sorru hössöttäämään tai höpöttämään. Lopuksi kysy kysymyksesi ja selvitä hakuprosessin seuraava vaihe.
tYÖPAikkAhAAstAttELu Lisää vinkkejä kylterit.net ja sefe.fi sivuilla! Kesä alkaa tehdä tuloaan ja kesätyöhakemukset on toivottavasti jo lähetetty! Kurssit on kenties pian kasassa ja ensimmäisen ”oikean” työn metsästäminen alkanut. Työpaikkahaastattelu saattaakin olla jännittävä tilanne monelle, mutta valmistautumalla huolellisesti olet yhden varman askeleen lähempänä unelmiesi kesätyöpaikkaa! Tässä muutama hyödyllinen vinkki työpaikkahaastattelua varten.
EnnEn hAAstAttELuA Harjoittele etukäteen! ”Kerro lyhyesti itsestäsi” kysytään haastattelussa lähes aina. Opettele siis kertomaan itsestäsi ja osaamisestasi, sekä lyhyesti myös CV:ssä olevista asioista. Harjoittele ääneen ennen haastattelua, kerro osaamisestasi esimerkiksi kaverille. Kannattaa myös asettua 12
AALEF 1/2012
Tsemppiä kaikille työhaastatteluihin!
mAriA sALmELA Kylteriyhdyshenkilö – Kylli +358 40 519 5755 maria.salmela@sefe.fi www.sefe.fi tai www.kylterit.net
Tervetuloa maailmaan, jossa näkymätön käsi ei viittaa taikatemppuihin. Tiesithän, että voit kerryttää IAET-kassan työssäoloviikkoja jo opiskeluaikana? www.kylterit.net
AALEF 1/2012
13
HEI VAAN HEI! Kevättalvi on meille jokaiselle kiireistä aikaa. Harkkatöiden deadlinet puskevat päälle, tenttejä tulee ja menee, kaikenlaisia opiskelijatapahtumia riittää jokaiselle viikolle reilusti ja kesätöitäkin pitäisi hakea jossain välissä. Ja juurikin tuo kesätyöhakuprosessin aloittaminen saattaa tuntua kaikista tuskallisimmalta ja epätoivoisimmalta projektilta, varsinkin useiden, viimeaikaisten firmojen vähennysuutisten valossa. DuuniDayssa suoritetun kyselykierroksen mukaan kuitenkin monella firmalla on tänä kesänä suurempi rekrytarve kuin parina aikaisempana vuonna. Ilmeisesti ihmisten sittenkin tarvitsee lomailla… Kesätyöt ovat mainio paikka saada oma jalka firman ovenväliin tulevaisuutta ajatellen osoittamalla olevansa oma-aloitteinen ja innokas työnteon suhteen. Usein saattaa käydä jopa niin, että intoa ja uusinta tietotaitoa omaava kesäduunari suoriutuu työstä paremmin kuin varsinainen työntekijä itse. Tässäkin nykyopiskelijoiden soveltuvuus ja muutoskyky ovat suuressa roolissa, olemmehan kasvaneet aikaan ja yhteisöön, jossa tapahtuu joka hetki jotain uutta ja ihmeellistä josta pitää ottaa selvää. Näin työelämässäkin olemme paljon valmiimpia tarttumaan uusiin haasteisiin, omaksumaan uusia asioita sekä hyväksymään muutoksen paljon paremmin kuin ns. suuret ikäluokat ja melko heti heidän jälkeen töihin tulleet. Tähän on vaikuttanut myös johtamiskulttuuri ja siinä tapahtunut muutos. Kun 50-luvun alussa syntynyt nuorukainen on lähtenyt omalle kesätyöpolulleen, on tehtaiden johtajina ollut lähes poikkeuksetta entisiä sodassa olleita upseereita ja työnjohto on koostunut lähes poikkeuksetta aliupseeristosta. Voitanee arvata, että tämä on jollain tapaa vaikuttanut siihen, että oma-aloitteisuutta ei ole ehkä arvostettu niinkään paljon, vaan töitä on tehty kurinalaisesti tarkkojen ohjeistusten mukaisesti.
Maailma on nyt muuttunut ja sekä yritysjohdossa että puolustusvoimissa on johtamiskulttuurin koulutuksessa tapahtunut suuriakin muutoksia. Niinpä nyt läppäri kainalossa työpaikalle tulevaa, proaktiivisesti haasteisiin tarttuvaa nuorta työntekijää arvostetaan todella paljon. Harmittavaa vain, että läheskään kaikki työnantajat eivät osaa osoittaa arvostustaan ja hyödyntää tätä osaamista ja ”out-of-the-box” ajattelua vaativimmissakin tehtävissä. Yleensä meidät laitetaan tekemään yksinkertaisia toimisto- tai haalarihommia, joista toki suoriudumme mainiosti, mutta jotka eivät päästä todellisia kykyjämme loistamaan niille kuuluvalla tavalla. Osaammekin vaatia itsellemme enemmän haasteita ja vastuuta tänä kesänä, eikös vain.
PEtE hYrkäs Teekkariyhdysmies - Tykki +358 40 354 3615 pete.hyrkas@tek.fi www.tek.fi tai www.teekkari.fi P.S. TEKki kouluttaa myös omia opiskelijatoimijoitaan kevään aikana, mutta tästä lisää seuraavassa lehdessä. Ohessa vielä palkkasuositukset kesätöihin, jos ovat jostain syystä päässeet unohtumaan. Lisää vinkkejä työhaastatteluun ja muihin kesätyökysymyksiin löydät osoitteesta www. teekkari.fi ja www.kylterit.net
Tekniikan Akateemisten Liitto TEK on vahvistanut seuraavat harjoittelijapalkkasuositukset vuodelle 2012:
opintopisteet 37,5 75 112,5 150 195 240
14
AALEF 1/2012
Peruspalkka (euroa/kk) 1910 1970 2060 2180 2310 2440
Kaikki tämä ja paljon muuta samasta osoitteesta
www..teekkari www teekkari..fi 27.4.2011 alkaen. AALEF 1/2012
15
SIIS JÄYNÄÄMÄÄN, JÄYNÄÄMÄÄN… TEKSTI LIISA SALMINEN KUVAT ERKKA HOLVIALA
16
AALEF 1/2012
lappeen Rannan jäynäkilpailut avattiin vuodelle 2012 jo marraskuun 22. päivä klo 22:17. Tänä vuonna jäynäysajan pidennyksen lisäksi sääntöihin on tehty hieman muutoksia, mm. sarjoihin on lisätty yleisen ja fuksisarjan lisäksi myös perussarja, jossa yhden jäynän tekeminen riittää. Lisätietoa säännöistä löytyy LTKYn nettisivuilta. Jäynäkisat tulevat tänä vuonna päättymään spektaakkelinomaiseen Jäynägaalaan viimeisellä wappuviikolla.
1. Tarkenna ideaa ja täydennä tiimi. 2. Päätä paikasta ja ajankohdasta. 3. Selvitä jäynään tarvittavat materiaalit. 4. Tee kustannusarvio.
Nyt on tarkoitus syventyä siihen, mitä jäynäys on: ”Jäynä on hauska, ajankohtainen pila, joka tuottaa iloa niin tekijöille, kohteelle kuin mahdolliselle suurelle yleisöllekin.” Kansallisten jäynäkilpailujen säännöissä kuvataan seuraavasti: ”Jäynän tarkoituksena on tuottaa hyväntahtoisesti riemua itselle, jäynän kohteelle ja suurelle yleisölle. Jäynä ei solvaa, rienaa, turmele, varasta tai tuhoa. Jäynä ei aiheuta kenellekään taloudellisia, henkisiä tai fyysisiä vaikeuksia. Jäynä ei myöskään ota tosimielessä kantaa uskontoon tai politiikkaan.” Jäyniä on monenlaisia. Karkeasti itse jaottelisin ne aktiivisiin ja passiivisiin jäyniin. Aktiivisessa jäynässä jäynääjät toimivat aktiivisesti jäynän ollessa käynnissä ja uskottelevat usein ihmisille (jäynättäville) olevansa esimerkiksi jonkin teknillisen firman työntekijöitä, jonkun muun yliopiston opiskelijoita tekemässä lopputyötä tai jotain ihan muuta. Aktiivisessa jäynässä myöskin jälkihoito on helpompaa, kun ihmisille voidaan heti kertoa, että he ovat tulleet jäynätyiksi. Passiivisessa jäynässä taas laitetaan usein jotain omituista johonkin paikkaan ja odotetaan, että ihmiset huomaavat sen. Hyvänä esimerkkinä tästä on viime keväänä Tampereen Ratinan suvannosta löytynyt sukellusvene. Jäynäys alkaa aina ideasta. Ideat eivät vaan tule päähän taivaasta lahjoitettuna, vaan joskus jäynän ideointi vaatii paljonkin työtä. Jäynän ideointia ei kuitenkaan kannata ottaa liian vakavasti, vaan sen pitäisi sujua mukavasti ja hauskaa pitäen. Jäynäämisen perusidea kun on tuottaa hupia sekä jäynääjälle kuin jäynättävällekin. Ideoita miettiessä kannattaa kuitenkin pitää aina mielessä jäynäsäännöt ja puntaroida ideaa monelta kantilta. Perusaskeleet ideoinnissa menevät kuitenkin kirjan Troolattua saimaannorppaa ja 124 muuta mukaan jotakuinkin näin:
5. Ei mitään edellisistä: hyppää suoraan valmistelu- tai toteutusvaiheeseen.
Suunnittelun ohessa ja/tai sen jälkeen voidaankin siirtyä valmisteluun. Eroavaisuutena voidaan havaita kuitenkin se, että suunnitteluvaihe tapahtuu lähinnä paperilla ja valmisteluvaihe jossain ihan muualla. Valmisteluvaiheessa tiimin tarkoitus on kerätä kasaan tarvikkeet, kasata rakennelmat ja laitteet sekä tiedustella maastoa ja kohdetta. Myöskin rahan ja ajan menoa on syytä voivotella tässä vaiheessa. Tässä vaiheessa on myöskin hyvä suunnitella jäynän dokumentointi. Ja tämäkin lyhykäisyydessään:
1. Hanki tarvikkeet. 2. Rakentele mahdollisesti tarvittavat välineet. 3. Tarkista ajankohdan ja paikan sopivuus.
Kaiken tämän jälkeen kaikki opittu, suunniteltu ja valmisteltu joutuu koetukselle. Tässä vaiheessa tärkeimmät asiat ovat pokan pitäminen ja yllättäviin tilanteisiin reagoiminen. Kaikkein tärkeintä on kuitenkin se, ettei panikoi. Tässä vaiheessa aletaan olla jo niin loppusuoralla, että parasta antaa mennä vaan. Eli näillä mennään:
1. Toteuta. 2. Älä jännitä. 3. Dokumentoi jäynän suorittaminen sopivin välinein. 4. Muista pitää hauskaa: tätä muistellaan.
1. nappaa idea-aihiosta kiinni. 2. Pyörittele ja peilaa kaverin kanssa (yhdessä on hauskempaa). 3. Puntaroi, toteuttaako idea jäynän tunnusmerkit. 4. Unohda liika kriittisyys.
Viimeisenä vaiheena, mutta ei suinkaan vähäisimpänä, on aika juhlia. Onnistuneesta jäynästä on aina syytä olla ylpeä. Tässä vaiheessa on hyvä kertoa jäynätyille pilke silmäkulmassa, että he ovat tulleet jäynätyiksi. Tarkoitushan on myös tuoda iloa myös jäynätyille. Jäynän jälkihoitoon kuuluu suurena osana myös siivous ja jäynän purku. Lisäksi dokumentointi on hyvä viimeistellä esityskuntoon ja tietenkin taputtaa itseään olalle onnistuneen jäynän kunniaksi. Joten:
5. Siirry seuraavaan vaiheeseen. 1. Pitäkää huolta, että myös jäynätyt tietävät tulleensa jäynätyiksi. Seuraava jäynäyksen vaihe on suunnittelu. Suunnittelussa idea hiotaan huippuunsa ja päätetään mahdollisista avustajien hankinnoista. Jäynän kohderyhmä rajataan ja sen lisäksi selvitetään välineet ja resurssit sekä tehdään kustannusarvio. Jos yhteistyötahoja vaaditaan jäynän toteuttamiseen, on nekin hyvä kartoittaa jo tässä vaiheessa. Lyhyesti siis edellä mainitun opuksen mukaisesti:
2. Taputelkaa itseänne olkapäille. 3. Pitäkää hauskaa. 4. Alkakaa suunnitella seuraavaa jäynää.
AALEF 1/2012
17
Jäynän toteutus käytännössä on kuitenkin ihan erilaista, kuin tämä teoreettinen käsittely, jossa olen Troolattua Saimaannorppaa ja 124 muuta –kirjan mukaisesti yrittänyt hieman valaista prosessia. Toivottavasti saitte tästä jo kipinän omaan jäynäideointiin. Lopuksi tahtoisin vielä kertoa ehkä legendaarisimmasta jäynästä, minkä teekkarit ovat ehkä koskaan tehneet...
Paavo Nurmi
Vasa-laiva rakennettiin 1620-luvulla ja se neitsytpurjehduksellaan upposi n. 30 metrin syvyyteen. Laiva sai maata meren pohjassa useiden satojen vuosien ajan, kunnes se 24. huhtikuuta vuonna 1961 nostettiin meren pinnalle suurten juhlallisuuksien saattelemana. Laiva nostettiin pikkuhiljaa, ensin pinnalle nousivat mastojen kärjet, sitten mastojen varret ja heti mastojen jälkeen Paavo Nurmen pää sekä kohta koko patsas. Patsaan löytyminen oli suuri meriarkeologinen sensaatio ja kun totuus vihdoin paljastui, tuli sensaatiosta melkoinen skandaali. Laivan nostoaikeiden innoittamana Otaniemen teekkareista koostuva joukkio suoritti yhden ehkä komeimmista ja puhutuimmista jäynistä. Ylioppilaskunta möi noihin aikoihin rakenteilla olevan Otaniemen urheiluhallin rahoittamiseksi noin 50 senttiä korkeita Paavo Nurmen pienois18
AALEF 3/2011 1/2012
juoksijapatsaita. Ennen Tukholmaan matkaamistaan teekkarit kävivät moisen pystin itselleen rahalla lunastamassa. Kun joukkio oli Tukholmaan asti saapunut, ottivat he soutuveneen alleen, soutivat laivan uppoamispaikalle ja sukelsivat patsaan laivan kannelle odottamaan seuraavaa päivää. Suoristusta lainkaan väheksymättä voidaan tosin todeta, että laivan uppoamispaikka oli nosto-operaation ajan sotilasaluetta. Näin mahtipontisia jäyniä emme teiltä kuitenkaan odota paikallisiin jäynäkisoihimme, mutta osviittaa jäynäämiseen ja lisäideoita voitte käydä hakemassa tämänkin jutun lähteenä olleesta Teekkarijäynien historia Troolattua Saimaannorppaa ja 124 muuta –kirjasta, joka sijaitsee LTKYn toimistolla. Loppuun vielä pari videota paikallisten jäynäkuninkaitten ja –kuningattarien jäynävideoista. Skepparklubben kaipaa suuresti ja kovin haastajia, joten kootkaa porukka ja tulkaa räjäyttämään lappeen Rannan viralliset jäynäkisat! KAIKKI MUKAAN!
AALEF 1/2012
19
Green Campuksen laitteista syntyy ainutlaatuinen tutkimus- ja opetusympäristö TEKSTI HELI HUHTANEN KUVAT TUOMO TAMPER
Green Campusta on rakennettu Lappeenrannan teknillisen yliopiston alueelle nyt kymmenen kuukauden ajan. Nopealla aikataululla hankkeen infrastruktuuri on syksyn ja talven aikana alkanut hahmottua. Näyttävin osa, tuuliturbiini, on pystytetty ja monia sähkökäyttöisiä kulkuneuvoja hankittu. Hankkeen johtaja Juha Varis kertoo, että nyt ollaan hyvässä vauhdissa ja suunniteltu perusinfra valmistuu tämän vuoden loppuun mennessä. Vuosi sitten tähän aikaan Green Campus oli vasta idea, joka osallistui LUT:n Open your drawer -innovaatiokilpailuun. Hankkeen puuhamiehet, professorit Juha Varis, Aki Mikkola, Jarmo Partanen, Juha Pyrhönen ja Olli Pyrhönen kehittivät kilpailuun suunnitelman, jolla yliopistossa tehtävä ympäristöä säästävä, ja etenkin uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen liittyvä tutkimus tuotaisiin näkyvästi esille ja samalla edistettäisiin tätä tutkimusta merkittävällä tavalla koko LUT:issa. Green Campus julistettiin LUT:n innovaatiokilpailun voittajaksi 28.3.2011 ja yliopisto päätti heti ryhtyä toteuttamaan ideaa. Kaksivuotista hanketta vetämään nimitettiin professori Juha Varis ja projektipäälliköksi DI Marko Kasurinen. Hankkeen haluttiin näkyvän sekä yliopiston sisällä että yliopistosta ulospäin. Tavoitteeksi asetettiin rakentaa Green Campukselle vankka perusta nopealla aikataululla vuosien 2011 - 2012 aikana. Green Campus -hankkeen näkyvimpiä osia yliopistolla ovat valaistu bussikatos, energiansäästövinkit, viihtyisyyttä lisääviä keitaita kuten tila, jossa viherkasviseinällä puhdistetaan ilmaa, sähköavusteiset polkupyörät, sähköskootteri, sähkö- ja hybridiautot sekä tuuliturbiini. Green Campuksen idea ei kuitenkaan ole yksittäisissä laitteissa vaan siinä kokonaisuudessa, jonka nämä laitteet muodostavat. Hankkeen johtaja Juha Varis, miksi Green Campukselle on hankittu kaikki nämä sähkökäyttöiset laitteet? - Laitteet muodostavat yhdessä yliopistolle oman älykkään sähköverkon. Tuuliturbiinilla ja tulossa olevilla aurinkokennoilla tuotetaan sähköä, jota käytetään muun muassa polkupyörien ja autojen lataamiseen. Autojen akut muodostavat myös energiavaraston, johon tuulesta ja auringosta saatavaa energiaa voidaan varastoida silloin, kun sitä ei käytetä muuhun 20
AALEF 1/2012
tarkoitukseen. Omaa tuotantoa käytetään myös yliopiston muihin tarpeisiin, esimerkiksi valaistukseen. Tähän aihepiiriin liittyy myös hankkimamme hybridiauto. Sinällään kaupallisen tuotteen akku- ja sähköjärjestelmää on kehitetty LUT:issa niin, että sen energiaa voidaan hallita kahteen suuntaan, siis verkosta autoon ja päinvastoin. Teknisorientoituneessa tutkimuksessa onkin usein kysymys juuri tästä, että kaupallisiin tuotteisiin tehdään paljonkin modifikaatioita tutkimustyön aikana. Pelkistäen voidaan todeta, että rahalla saa kaupasta hyviä platformeja, joiden modaus tuottaa merkittävää uutta tietoa ja liiketoimintapotentiaalia. Miten laitteiden tutkimukseen?
muodostama
sähköverkko
liittyy
LUT:n
- Ne ovat tarpeellinen osa LUT:ssa tehtävää smart grid eli älykäs sähköverkko -tutkimusta. Smart gridillä tarkoitetaan uudenlaista, hajautettua sähköntuotannon, -jakelun ja -varastoinnin verkkoa, jossa esimerkiksi sähkö- tai hybridiautojen akkuja voidaan tarpeen mukaan käyttää muihinkin tarpeisiin kuin auton liikuttamiseen ja johon voidaan syöttää energiaa hyvinkin pienimuotoisesta tuotannosta, kuten vaikkapa omakotitalon aurinkopaneeleista. Kun koko järjestelmä on toiminnassa, verkon toimivuutta voidaan tutkia, kehittää ja seurata. - Laitteet ovat myös itsessään tutkimuskohteita. Tuuliturbiini, aurinkopaneelit ja erilaiset akut tulevat kiinteäksi osaksi LUT:n tutkimusta ja opetusta. Riippuen laitteesta, meillä on kunkin osalta erilaisia tavoitteita. Tuuliturbiinien osalta teemme syvällistä tutkimusta, mikä liittyy kaikkeen, josta tuulivoimala koostuu. Tutkimustyön historia juontaa noilta osin vuosikymmenien taa ja lähes kaikki Lappeenrannan alueen moottoreiden ja generaattoreiden valmistajat ovat syntyneet LUT:n tutkimustyön vahvaan pohjaan perustuen.Aurinkopaneelien osalta olemme kiinnostuneita ensisijaisesti ja tässä vaiheessa siitä, miten paneelilla tuotettu sähkö käsitellään paneelin jälkeen. Tarvitaan monenlaista muunninta ja muokkaajaa, jotka eivät välttämättä ole näkyvimpiä osia järjestelmässä, mutta kuuluvat tärkeimpiin hyötysuhteen ja energiatehokkuuden kannalta.
“Green Campus on tuonut yliopistolle myös viihtyisiä oleskelukeitaita. Professori Juha Varis on iloinen hankkeen reippaasta etenemisestä ja siitä, että Green Campus on jo lisännyt tiedekuntien välistä yhteistyötä.”
AALEF 1/2012
21
“Tuulivoimala on osa Green Campukselle rakentuvaa älykästä sähköverkkoa.”
22
AALEF 1/2012
mitä vihreää on älykkäässä sähköverkossa?
millä tavoin ekologisuus on otettu huomioon hankintoja tehtäessä?
Jotta hiilidioksidipäästöjä voidaan vähentää, uusiutuvien energialähteitten käyttöä pitää kehittää. Älykäs sähköverkko edistää omalta osaltaan esimerkiksi tuuli- ja aurinkoenergian käyttöä, koska sen avulla sähköverkkoon voidaan yhdistää pienimuotoista hajautettua energiantuotantoa. Esimerkiksi Saksassa on aurinkopaneeleita 16 000 megawattia. Ylijäämä omasta energiantuotannosta syötetään verkkoon.
- On luonnollista, että nämä asiat ovat hankinnoissa mukana. Riippuen kulloisestakin investoinnista, niiden painoarvo vaihtelee. Yliopiston hankintoja säätelevät lait, jotka raamittavat toimintamme pääpiirteet, niiden ulkopuolelle jäävien lähinnä arvostukseen ja arvotukseen liittyvien asioiden osalta toimimme pitäen kokonaisuuden mielessä.
Pyrimme siihen, että energiankulutuksen tarkka seuraaminen johtaisi energian säästämiseen yliopistolla missä vaiheessa smart grid -verkon rakentaminen on? - Tuuliturbiinin kytkennät on aloitettu, mutta aluksi sen tuotantoa seurataan vain energiatekniikan laboratoriossa. Aurinkokennot saadaan kesän aikana paikoilleen ja osaksi verkkoa. Kesän aikana saadaan myös näyttötaulut sekä yliopiston pääaulaan että sisääntuloreitille Skinnarilankadun ja Teknologiapuistonkadun risteykseen. Näyttötaulut näyttävät energiatuotannon eri muodoissaan. Silloin kaikki kampuksella liikkuvat näkevät, että verkko on toiminnassa. mikä tämän järjestelmän merkitys on Lut:lle?
onko Green Campuksen, tutkimuksen ja opetuksen edistämisen lisäksi, tarkoitus vaikuttaa sekä Lut:in että henkilökunnan ja opiskelijoitten ”vihertymiseen”? - Se on tärkeä tavoite ja olemme jo aloittaneet tiettyjä toimia. Valmistelemme toimintasuunnitelmaa ja tavoitelistaa muun muassa energian ja veden käytön vähentämiseksi, kierrätyksen lisäämiseksi ja jätteiden määrän vähentämiseksi. Tarkoitus on osoittaa, että teemme myös itse asioita, joita opetamme. Tavoitteiden saavuttaminen ei ole mahdollista ilman kokonaisvaltaista sitoutumista.
Järjestelmäkokonaisuus on ensimmäinen suuren mittaluokan pilotti Suomessa ja sitä hyödynnetään opetuksessa sekä tutkimustoiminnassa osana valtakunnallista Smart Grid -tutkimusohjelmaa.
”Vihertymisessä” on luonnollisesti monta puolta eikä vähäisenä voi pitää sitä, että tavoitteemme on rakentaa askel askeleelta elementtejä, jotka ovat myös iloa silmille ja lisäävät päivittäistä viihtyvyyttä kampuksella. Paljon on keskusteltu julkisen liikkumisen kalleudesta, LUT haluaa ojentaa kättään myös tähän suuntaan ja tarjoaa tutustumiskäyttöön toistaiseksi vielä suhteellisen harvinaisia sähköavusteisia polkupyöriä, ehkä jotkut löytävät itselleen niiden myötä hyötyliikuntaharrastuksen.
nyt on puhuttu paljon energiasta. onko Green Campus pelkkää energiatutkimusta?
mitä Green Campukselle tapahtuu, kun kaksivuotinen projekti on ohi?
- Ei todellakaan. Green Campus -idea lähti liikkeelle LUT:n laajasta energiaosaamisesta, mutta tarkoitus ei ole esitellä ja edistää pelkästään energiatutkimusta. Ympäristöä säästävät, vihreät tutkimusteemat kuten ympäristöteknologia, energiatehokkuus, materiaalien kierrätettävyys ja raaka-ainetta, vettä ja energiaa säästävät menetelmät ovat hyvin esillä muillakin LUT:n tutkimusaloilla. Kaikkea tätä tutkimusta ei ole yhtä helppo esitellä konkreettisten esimerkkien kautta. Jostain piti siis aloittaa.
- Vierastan kaiken kaikkiaan tässä yhteydessä sanaa projekti, ja myös aikarajaa. LUT:in hallitus halusi asiassa nopeaa etenemistä ja sen vuoksi sovimme, että tämä ensimmäinen vaihe hoidetaan ripeällä kahden vuoden aikataululla. Green Campus on kantava teema, jota olemme ryhtyneet rakentamaan, jolla on monta ulottuvuutta ja useita tavoitteita. Todellisuudessa hankkeella ei ole päättymispäivää.
Oma työni suuntautuu konepajateollisuuden hyväksi tehtävään tutkimukseen ja opetukseen, ja on siten oleellinen osa energiajärjestelmien kehittämistä. Joskus saattaa unohtua, että hyvätkään suunnitelmat eivät toteudu ilman koneita ja laitteita, ja että niiden osalta tarvitaan syvällistä vuoropuhelua prosessin kehittäjien, koneen suunnittelijoiden ja valmistuksesta vastaavien henkilöiden välillä. Raadollinen totuus on, että lopputuotteen hintaan pystytään vaikuttamaan kaikkein eniten fiksuilla tuoterakenteilla, materiaalivalinnoilla ja valmistustekniikoilla. On siten suuri virhe ajatella asioita vain prosessin kannalta. miten opiskelijat pääsevät mukaan Green Campukseen?
Nyt käytössä olevat keinot ympäristöä säästävään tekniikkaan ja tuotantoon eivät toki ole tekniikan lopullinen sana. Tästä on hyvä aloittaa, mutta kehitys ei jää tähän. millaisen vastaanoton Green Campus on mielestäsi yliopistolla saanut? - Eri yhteyksissä olen havainnut, että Green Campus on puhuttanut ihmisiä positiivisessa hengessä, ja pikkuhiljaa se alkaa näyttää monipuolisuutensa ja yhteen kokoavan voimansa. LUT ajaa vahvasti eteenpäin yhdessä tekemisen teemaa, ja monet ovat sitä mieltä, että Green Campus on ainakin yksi kokonaisuus, jonka takana voi seisoa ja johon voi tuntea kuuluvansa. Erityisen suurella ilolla olen seurannut sitä kehitystä, joka liittyy tiedekuntien välisen yhteistyön lisääntymiseen.
- Opiskelijat pääsevät ja ovat jo päässeet monella tavalla mukaan kehittämään Green Campusta. Tässä muutamia esimerkkejä: High Technology Marketing -kurssin opiskelijat tuottivat alustuksen pohjalta ryhmätyöesityksiä konseptin markkinoimiseksi valituille eri kohderyhmille. Näistä töistä saatiin ideoita GC:n markkinointiin. Ympäristötekniikan puolella alkoi lokakuussa Sustainable Innovation pilottikurssi, jossa opiskelijat ideoivat uusia ja jatkokehittävät jo olemassa olevia GC-osaalueita. Koneensuunnittelukurssilla on tehty aurinkovoimalaan liittyviä harjoitustöitä, ja English Communication in Business and Management -kurssilla ideoitiin esim. lanseeraustapahtumaa ja ekologisia ja teknisiä ratkaisuja kampusalueelle.
AALEF 1/2012
23
24
AALEF 1/2012
Kauhua KY-Speksin lavalla TEKSTI Heidi Kärkkäinen & Jonna Salonen KUVAT Leeni Harmainen
Mikä on speksi? Speksi on täysin opiskelijavoimin toteutettu vuorovaikutteinen musiikkinäytelmä. Spektaakkelissa yhdistyvät musiikki, laulu, tanssi sekä hulvattomat näyttelijäsuoritukset — tajunnan räjäyttävää tarinaa unohtamatta. Näyttelijät toimivat milloin käsikirjoituksen, milloin yleisön toiveiden mukaan. Huudolla »Omstart, kyykkyyn» näyttelijät uusivat kohtauksen — kyykyssä. Huudolla »Omstart, Ilkka Kanerva!» saa kohtauksen uusintana aamuyöllä kännykkäänsä, pikkutuhmuuksilla höystettynä… Monta vuosikymmentä spekseilyn historiaa KY-Speksin juuret juontavat vuoteen 1985, jolloin ensimmäinen KY-Speksi, Naisen kylkiluu, hauskuutti yleisöä. Idea speksiin lähti kulttuurijaostolta, joka halusi kehittää uutta ohjelmaa vuosijuhlaviikkoa varten. Ensimmäisen speksin menestyksen siivittämänä tämä vuosittainen produktio jatkoi yli vuosikymmenen ajan. Vuoden 1997 jälkeen KY-Speksi koki pidemmän tauon, kunnes heräsi vuonna 2006 henkiin Mieleni minun tekevi -esityksen myötä. Täysin uusi sukupolvi jätti jälkensä Speksiin ja selväksi tuli, ettei homma jäisi tähän. Viimeisen parin vuoden aikana KY-Speksi on saanut nykyisen muotonsa suurproduktiona, johon löytyy aina lähemmäs sata innokasta tekijää opiskelijoidemme keskuudesta. Monet työryhmän jäsenet kokevat KYSpeksin tekemisen niin mahtavaksi, että hakevat sitä tekemään kerta toisensa jälkeen. Kun KY-Speksille antaa pikkusormen, se vie helposti koko käden.
syksyllä, sillä niistä riippuu hyvin paljon KY-Speksin taloudellinen onnistuminen. Olemmehan kauppislaisia… Lokakuussa KY-talolla sitten jännitettiinkin näyttelijöiden, laulajien ja tanssijoiden koe-esiintymisissä ja parhaat saivat kunnian loistaa parrasvaloissa! Ja samalla he myös saavat unohtaa lähes kaiken muun elämän muutamaksi kuukaudeksi, sillä kymmenet repliikit, improvisaatioharjoitukset, lyriikat, nuotit, hypyt ja piruetit tulee olla iskostuneita jokaisen aivoihin niin, että keskellä yötä herätettäessä pystyy kertomaan, mitä tulee sanoa kohtauksessa 3 toisessa repliikissä, tai miten menee kertosäe laulussa viisi. Lavajengin lisäksi speksin mahdollistavat suuri joukko muita innokkaita kauppislaisia mm. suunnittelemassa visuaalista ilmettä, rakentamassa lavasteita, ompelemassa pukuja ja pyörittämässä nettisivuja. AD:t ovat syksyn painaneet pitkää päivää, jotta käsikirjoitus saa arvoisensa ulkoasun. Puvustus ja maskeeraustiimi (eli PuMa) hamstraa vaatteita alennusmyynnistä sekä luomivärejä ja lankaa, tekniikka- ja lavastustiimi rakentaa lavalle vaikka ladon ja KiTa eli kiertue- ja tapahtumatiimi varmistaa mm. sen, että kiertueella on katto pään päällä ja että karonkassa kaadetaan KY-Speksi kunnolla! Mutta nyt menen asioiden edelle… Vuoden 2012 KY-Speksi tulee taas entistäkin ehompana. Tänä vuonna esitys vie vauhdikkaalle matkalle maalaismaisemiin kaikille tuttujen Suomifilmien romanttisessa hengessä. Idyllisen ladon takaa paljastuu kuitenkin veret seisauttava yllätys! Miten käy rakkauden? Kuten KY-Speksin nimikin sen jo kertoo, ”Luojan tähden, paetkaa!” Liikaa ei toki sovi paljastaa, tule ja koe KY-Speksi 2012 itse!
Täyttä tohinaa syksystä kevääseen
Pitkän työn tulos nähdään Helsingin jälkeen myös Lappeenrannassa, kun KY Speksi 2012 kiertue rantautuu Ylioppilastalolle 15.3.!
Tuskin oli KY-Speksi 2011 karonkan tomut laskeutuneet, kun KY-Speksi 2012:n työryhmän etsinnät aloitettii. Ensimmäiseksi valittiin ohjaajat ja tuottajat, eli tuttavallisemmin diktaattorit. Kesäkuu menikin hujauksessa käsikirjoitusta työstäen diktaattorien avustuksella. (Käsismökit ovat legendaarisia!) Yrityssuhteet- ja markkinointitiimi aloittivat heti perässä
Lippuja voit ostaa osoitteesta www.kyspeksi.fi, josta löytyy myös lisää infoa KY-Speksiin liittyen. Liput maksavat 12 € opiskelijoille, 15 € muille ja 22 € niille, jotka haluavat kokea vielä erillisen speksuaalisen elämyksen. Tule siis paikalle nauttimaan speksikulttuurista; kenties juuri sinun ”omstarttisi” pääsee esitykseen! AALEF 1/2012
25
26
w w w. p a a a s i a . f i AALEF 1/2012
AKATEEMISEn KYYKÄn MAAILMAnMESTARUUSKILPAILUT TAMPEREELLA TEKSTI anSSi TUra KUVAT ERKKA HOLVIALA
Mikä saa neljätuhatta opiskelijaa ympäri Suomea kokoontumaan Tampereen Hervantaan ja viettämään koko helmikuisen lauantaipäivän ulkona? Tietenkin akateemisen kyykän maailmanmestaruuskilpailut! Lappeenrannasta mukaan kisoihin lähti perinteikkäästi kymmenisen joukkuetta tavoittelemaan mitaleja yleisestä- ja naistensarjasta. Menestymisen lisäksi tarkoituksena oli viettää viihdyttävä päivä hyvässä porukassa...
AALEF 1/2012
27
Kun aamulla kahdeksan jälkeen saapuu pelipaikoille ja katselee yli viidensadan joukkueen valmistautumista ensimmäisiin otteluihin, tulee väistämättä mieleen yksi kysymys. Mistä tällainen massiivinen opiskelijatapahtuma on saanut alkunsa ja kuinka opiskelijat ovat löytäneet kyykän kaltaisen lajin omakseen? Akateemisen kyykän maailmanmestaruuskilpailujen juuret ajoittuvat jo vuoteen 1966. Alkuaikoina tapahtuma oli paljon pienempi ja järjestysvastuu vaihteli yliopistokaupunkien välillä. Suosion kasvaessa tarvittavien puitteiden vaatimukset kasvoivat ja lopulta Tampere jäi ainoaksi potentiaaliseksi vaihtoehdoksi järjestää kilpailut. Edellisen kerran akateemisen kyykän maailmanmestaruuskilpailut on järjestetty Hervannan ulkopuolella vuonna 1993 Skinnarilassa. Lappeenrantalaisia sapetti kilpailujen jääminen lopullisesti Tampereelle, mutta tähän vastaiskuna Skinnarilassa perustettiin nykyäänkin voimissaan oleva Nationaali Kyykkä Liiga. NKL ansaitsee kuitenkin oman artikkelinsa, joten kerrottakoon siitä enemmän tulevissa lehdissä. Hervannassa sää oli lauantaina kahteen edelliseen vuoteen verrattuna erittäin miellyttävä. Pakkasta oli reilusti alle kymmenen astetta, kun edellisinä vuosina oli totuttu yli -20 asteen lämpötiloihin. Kaikki olivat muistaneet ottaa kaakaota ja muita nestemäisiä lämmikkeitä mukaan, joten tunnelma oli korkealla jo ennen alkusarjan päättymistä. Alkupeleistä jatkoon pääsi ainoastaan alkusarjan lohkojen parhaat, mutta monet pudonneetkin joukkueet jäivät Hervantaan kannustamaan ja juhlimaan. Jatkosarjan peleihin selvisi kourallinen Lappeenrantalaisia joukkueita molemmissa sarjoissa, mutta finaalipeleihin asti pääsi ainoastaan Lap28
AALEF 1/2012
peenrannan joukkue 29 anustappia, jossa pelasivat Mikko Kuusio, Juha Varis, Jussi Ahonen ja Sami Pyykkö. Finaalissa vastaan asettui Blagitarius Blagiators Oulusta. Tunnelma ennen ottelun alkua oli huikea, kun satapäinen yleisö mekasti kentän ympärillä ja aaltokin kiersi muutamaan otteeseen kokonaisen kierroksen. Ottelussa riitti lämmitettävää loppuun asti, kun ensimmäinen erä päättyi Lappeenrantalaisille vain muutaman pisteen erolla. Toisessa erässä ratkaisijoina toimivat koko päivän hyvin pelannut Ahonen vakuuttavilla konaheitoillaan ja Varis viimeisen kierroksen poistoillaan. Näin akateemisen kyykän maailmanmestaruus palasi ansaitusti Lappeenrantaan muutaman vuoden tauon jälkeen. Finaalin päätyttyä jälkipelit jatkuivat Tampereen Tivolissa. Pääesiintyjinä toimi DJ:t Alex Kunnari ja K-System, jonne väsymätön kyykkäkansa joutui jonottamaan jopa tunnin ajan. Jatkoilla palkittiin myös kilpailuissa parhaiten menestyneet pelaajat. Akateemisen Kyykän maailmanmestaruuskilpailut ovat massiivinen opiskelijatapahtuma, jota voi suositella kenelle tahansa. Aikaisempaa kokemusta kyykästä ei tarvita vaan riittää, että mukaan lähtee hyvällä meiningillä. Tapahtuma maksaa noin 60e neljän hengen joukkueelta, mutta on ehdottomasti koko rahan arvoinen kokemus. Akateemisen kyykän maailmanmestaruuskilpailut järjestettiin Tampereen Hervannassa lauantaina 11.2.2012.
KUINKA SINÄ TEET
VOIMAA Oletko kokenut kuntosalikävijä vai tarvitsetko ohjausta laitteiden oikeaoppiseen käyttöön? Syke Gym tarjoaa käyttöösi kaksi kuntosalia Lappeenrannassa ja ammattitaitoisen henkilökunnan. Tule ja tee voimaa.
Keskustan sali
Skinnarilan sali
Lappeenrannan keskustan kuntokeskuksen kuntosalilta löydät 100 harjoituspistettä, aerobiset laitteet, vapaat painot ja erillisen nyrkkeilytilan. Kuntoilun jälkeen rentoudut mukavasti saunoen ja rusketuksesi päivität uudessa solariumissamme.
Technopoliksen tiloissa toimiva, viihtyisä kuntosali tarjoaa kaiken mitä lihaskuntotreenin tekemiseen tarvitaan; 80 harjoituspistettä, hyvän valikoiman vapaita painoja sekä aerobiset laitteet. Salilta löydät myös nyrkkeilysäkin, solariumin ja tilaa venyttelyä varten.
Tutustu kuntosalin uusiin laitteisiin
Varaa aika personal trainerille
Keskustan suurin kuntosalipuoli ja kattavat ryhmäliikuntatunnit
Viihtyisä ja monipuolinen kuntosali aivan yliopiston vieressä
KESKUSTA
Kauppakatu 66 Lappeenranta 05 4202 3910
SKINNARILA
Technopolis, ovi C3 Teknologiapuistonkatu 044 544 2929
Avoinna avainkortilla klo 5-23
TUilmTaUisSekTsiU kset ot ja varau tarkat tied keg .fi ym AALEF 1/2012 29
www.sy
Tenttisitkö a “Perjantai on perinteisesti ollut vilkkain tenttien ja kypsyysnäytteiden kirjoittamispäivä.”
LUT:n Origossa toimiva tenttiakvaario on ahkerassa käytössä. Tällä hetkellä siellä on mahdollista tenttiä yhdentoista aineen tenttejä ja lisäksi kaikki kypsyysnäytteet kirjoitetaan akvaariossa. Siinä missä useat korkeakoulut vielä suunnittelevat akvaariotoiminnan aloittamista ja benchmarkkaavat toimintamalliamme, meillä akvaariotenttimistä pilotoitiin jo vuonna 2002. Vuodesta 2004 lähtien toimineessa akvaariossa kirjoitetaan vuosittain satoja tenttejä ja kypsyysnäytteitä. Akvaariossa on käytössä SoftTutor-akvaariotenttisovellus, ja sen 10 työpistettä tarjoavat lisäksi mahdollisuuden käyttää Office-paketin ohjelmia. Akvaariotentit sopivatkin erityisen hyvin tapauksissa, joissa tenttivastaus voidaan kirjoittaa tekstinkäsittelyohjelmaa käyttäen. Myös PowerPointina tai Excel-taulukon muodossa tuotetut vastaukset ovat helposti toteutettavissa. Sovellukseen voidaan tehdä myös quiz-tyyppisiä tenttejä, joissa sovellus tarkistaa vastauksen automaattisesti annettujen parametrien ja toleranssien mukaan. Opiskelija saa arvosanaviestin sähköpostiinsa heti, kun opettaja on arvostellut tentin. origo tenttijöiden apuna Tenttiakvaario on avoinna päivittäin Origon palveluaikoina. Tentit aloitetaan kiinteinä ajankohtina klo 8:30, 11:45 ja lukukausien aikana maanantaista torstaihin myös klo 15:00. Tenttien valvonnasta ja tenttijärjestelyistä vastaavat Origon neuvontapäivystäjät.
30
AALEF 1/2012
Tenttitilaisuutta varten tullaan Origon neuvontapisteeseen noin 10 minuuttia ennen tentin alkua. Päivystäjä tarkistaa tenttijän henkilöllisyyden ja ohjaa jättämään äänettömänä olevan puhelimen ja muut tarpeettomat tavarat pois ulottuvilta. Akvaariosta löytyvät kaikki tarpeelliset ohjeet kirjallisena sekä suomeksi että englanniksi. Myös sovelluksen käyttöliittymä tarjoaa englanninkielisen version. Jokaista tenttijää neuvotaan henkilökohtaisesti akvaario-ohjelmiston käyttämisessä. Päivystäjän tiski on sijoitettu siten, että hänellä on suora näköyhteys akvaarioon lasiseinän läpi. Tilassa on myös nauhoittavat valvontakamerat ja kaikki verkkoyhteydet on estetty. Vilppitapauksia ei ole koskaan ilmennyt. Joustava tenttiminen palvelee erityisesti perheellisiä opiskelijoita Origopäivystäjänä toimiva Carl Freyberg on käynyt itsekin tenttimässä akvaariossa. Kurssin ”Johdatus tietotekniikkaan ja toimisto-ohjelmiin” tenttiminen olisi ollutkin muutoin järjestettynä haasteellista, koska tentissä arvioidaan opiskelijoiden osaamista Officen toimisto-ohjelmien osalta. ”Parhaina puolina näkisin sen, että tenttiin voi helposti ilmoittautua haluamanaan ajankohtana ja kolme eri tenttimisajankohtaa per päivä tarjoavat hyvät mahdollisuudet valita itselleen sopivan ajan. Normaalitenttiin verrattuna tenttiakvaariossa tenttiminen oli huomattavasti rauhallisempaa”, Freyberg summaa. Aikuiselle opiskelijalle, kuten Freyberg, jolla on lapsi ja töissä käyvä puoliso, tenttiakvaarion tarjoama joustavuus on erityisen tärkeää.
akvaariossa?
TEKSTI ANNE SALMELA & MARJA TALIKKA KUVAT TIMO MIKKOLA
Päivystäjän näkökulmasta Freyberg ei ole törmännyt minkäänlaisiin ongelmiin. ”Nykyopiskelijat ovat niin valveutuneita tietotekniikan käyttäjiä, että heitä ei tarvitse juurikaan opastaa. Kaikki vastaukset tallennetaan palvelimelle mahdollisten tiedonsiirtohäiriöiden varalta”, Freyberg toteaa. opiskelijat tyytyväisiä vaivattomaan tenttimiseen Opiskelijoilta kerätyn palautteen mukaan lähes kaikki akvaariossa tenttimässä käyneet opiskelijat tulisivat tenttimään uudestaankin. He näkevät parhaina puolina sen, että joustava tenttiminen helpottaa opiskelujen aikatauluttamista ja nopeuttaa valmistumista. Päällekkäisten tenttien todennäköisyys pienenee, kun tentin voi käydä suorittamassa haluamanaan ajankohtana. Myös kirjallisuutta on helpommin saatavissa, kun kaikki kurssikirjallisuus ei ole samanaikaisesti lainassa. Opettajan päätös tarjota avata akvaariotenttiprofiili tai yksittäinen tentti lähtee yleensä siitä, että opiskelijat pyytävät akvaariotenttimahdollisuutta. Opettajan tarvitsee miettiä ja tuottaa kysymykset kysymyspankkiin vain kerran, ja jatkossa valmiin profiilin voi avata aina tarvittaessa. Uuden teknologian opetteluun saa apua ja opastusta aina tarvittaessa tietohallinnon tukipalvelusta. Akvaariotenteissä noudatetaan kahden tenttikerran rajoitusta siten, että mikäli opiskelija jättää saapumatta tenttiin eikä ole peruuttanut ajoissa aikaa ohjelmiston kautta, hän menettää yhden tenttikerran.
opiskelijoiden antamaa palautetta tenttiakvaariosta (Lähde: Tenttiakvaariokysely, LUT 2008-2009) • Helpottaa ajankäyttöä ja varsinkin esseekysymyksiin kirjoittaminen helpottuu. Kynää ei paljoa enää tule käytettyä ja siitä syystä ei monesti muissa tenteissä ole tieto muuttunut paperiseen muotoon halutulla tavalla jatkuvan kumittamisen takia. • Tenttiminen tuntuu olevan helppoa ja vaivatonta, ja lisäksi tentin voi sovittaa kätevästi omaan aikatauluun sopivaksi. • Hienoa että asiat kehittyvät. Silloin kun minä olin koulussa, leikimme käpylehmillä ja kirjoitimme tenttivastauksemme hiilellä tuohenriekaleelle. Tämä on hyvä alku. Enemmän vaan tenttejä sähköisiksi. • Voisiko tenttiakvaario olla myös esimerkiksi Lahdessa? Mahdollisimman paljon tenttejä akvaarioon, nopeuttaa varmasti valmistumista merkittävästi!
AALEF 1/2012
31
DUUnISSA. LUTILLA. TEKSTI & KUVAT ABITIIMI.LUT
Tuhansia kilometrejä pimeässä, sateessa, räntäsateessa, huonosti nukuttuja öitä, satoja sähköposteja, powerpointteja, ”kolme kovaa koota”, messuja, ständejä, päiviä, paskoja vitsejä, ”onko paha paikka...”, ankeriaannahkakengät, kiinalainen miniatyyrituuliturbiini, morphsuitit, reinot, heurekahajoilemiset, palaveeraamista ja piinkovaa ryhmähenkeä sekä tajutonta tekemisen meininkiä. Mitä muuta duuni LUTilla tarjoaa?
32
AALEF 1/2012
Abitiimiksi ristitty kahdeksanhenkinen LUT:n ilosanomaa Suomen abiturienteille levittävä instituutio on tätä kirjoittaessa saavuttanut neljän vuoden iän. Ajatus LUT:n markkinoinnista abeille lähti talon sisältä, meidän omilta opiskelijoiltamme. Neljä vuotta sitten päättäväiset ja markkinointihenkiset opiskelijat myivät idean yliopistomme viestinnälle ja tämä idea on lumipalloefektimäisesti lähtenyt vyörymään ja saavuttanut tällä neljännellä iteraatiollaan aivan uudet sfäärit. Viime syksystä tähän hetkeen abitiimi on kiertänyt yli sadassa Suomen lukiossa kertomassa LUT:n koulutustarjonnasta sekä tietenkin Skinnarilalaisesta, kiistatta Suomen parhaasta opiskelijahengestä- ja meiningistä. Näillä abi-infoillaan tiimi on tavoittanut lähes 4000 potentiaalista uutta LUTilaista ja koko tiimi jännittääkin hartaasti hakijatilastojen julkaisua huhtikuun alkupuolella.
tiimimme pääpirulaiselle häärivälle Pekka.A.Hyväriselle, osoitteeseen abitiimi@lut.fi tai viestinnän projektisuunnittelija Sami ”Kolme Kovaa Koota” Jokelaiselle. Tulevan kevään aikana tiimi järjestää myös tyrkkyiltoja, joissa tiimin jäsenten kanssa voi jutella vapaasti työnkuvasta ja tottakai ilmaista kiinnostuksensa abitiimiin liittymisestä. Uusi tiimi valitaan näillä näkymin syyskuun aikana ja toiminta alkaa täysillä heti lokakuussa. Säännöllisen palkan lisäksi abitiimistä saat korvaamatonta kokemusta mm. esiintymisen saralla. Ovatpa jotkut saaneet jopa uusia ystäviä.
Mitä abitiimin duuni sitten on? Pääasiallinen työkalu abiturienttien koukuttamiseksi on lukioissa toimitettavat abi-infot. Kahdeksanhenkinen tiimi kiertää pareittain lukioissa ja vetäisee powerpoint-show’n, joka käy kattavasti läpi LUT:n koulutusohjelmat ja antaa lisäksi yleistä tietoa yliopisto-opiskelusta. Lukioissa kiertelyn lisäksi abitiimi osallistuu mm. Studia-messuille ja eripuolella Suomea järjestettäville abipäiville, joissa abien ja muiden LUT:sta kiinnostuneiden kanssa on mahdollista vuorovaikuttaa hieman vapaamuotoisemmin. Tänä vuonna tiimi löi tulille myös oman Facebook-sivunsa ja vääntänyt nupit kaakkoon blogijulkaisuillaan. Työnkuvaan kuuluu siis myös paljon muuta lukioinfojen ohella. Oikeastaan rajoitteena ovat vain tiimiläisten mielikuvitus hakukampanjoinnin suhteen - kaikki loistavat ideat toteutetaan, resurssien puitteissa tietenkin. Miten tiimin hommiin pääsee ja miksi sitä kannattaisi tehdä? Tiimin hommista kiinnostuneet voivat lähettää sähköpostia joko tällä hetkellä
Tai miltä kuulostaisi ihan oikeiden markkinointitoimenpiteiden suunnittelu, implementointi ja analysointi koko valtakunnan mittakaavalla jo opintojen alkuvaihessa?
AALEF 1/2012
33
34
AALEF 1/2012
Kuinka paljon tiimin hommat kuormittavat? Onko samalla mahdollista opiskella? Ehdottomasti! Nykyisen tiimin kanssa lähemmin pyörivät ovat saattaneet kauhistella viimesyksyistä työntaakkaa, mutta tulevaisuudessa tahtia hiljennetään ja resursseja kohdennetaan hieman tehokkaammin, jolloin myös opiskelu sujuu paremmin tiimin hommien ohessa. Se pitää kuitenkin muistaa, että kyseessä on työpaikka, joka siis velvoittaa työntekoon ja tällöin joiltakin luennoilta tai kiltojen kokouksista saattaa joutua jäämään pois. Kaikesta voidaan tietysti neuvotella ja usein löytyy tiimistä joku, joka voi paikkailla tiukimman paikan tullen.
den sekä LUT:n ilosanomaa. Koko komeuden kruunaa maaliskuun lopulla koko Kaakkois-Suomen abeille lappeen Rantaan järjestettävät Ohi Onkekkerit yhdessä Lukiolaisten Liiton kanssa. Lisää tietoa tiimin rekrystä kuluvan kevään aikana! Pane Parasta!
Abitiimi on mukana myös abien opintojen loppumista juhlistavissa riennoissa. Tänä vuonna penkkarit saivat jäädä, mutta vastapainoksi tiimi on läsnä yhteensä kuudella abiristeilyllä levittelemässä vastuullisen rakkau-
AALEF 1/2012
35
36
AALEF 1/2012