Aalef 1/2014 by Aalef

0114

PÄÄKIRJOITUS Lappeenrantalaisille erityisen tuttu itänaapurimme raapaisi talvio-

le, niin toivottavasti sitä ei tee myöskään naapurimme Tre Kronor.

lympialaisten puitteet (ja kulissit) kasaan Mustanmeren rannalle

Työnhaussa ollaan toki myös kilpasilla naapurin Simon ja muiden

Sotshiin lähestulkoon tyhjästä vakuuttaakseen muun maailman

kanssaopiskelijoiden kesken, mutta tämänkin uhalla uskallan toi-

oman hyvinvointinsa tasosta. Opiskelijat puolestaan raapivat omia

vottaa teille kaikille onnea viimeisiin työnkalasteluihin ja mahdol-

ansioitaan (tyhjästä) paperille vakuuttaakseen työtä tarjoavat ta-

lisiin haastatteluihin.

hot omasta osaamisestaan ja soveltuvuudestaan erilaisiin (ilmaa täynnä oleviin) trainee-manager-director-TJ-mitänäitänyton -teh-

And this goes out to all my international friends:

täviin.

In the above, I wrote how Finland has, by now, won gold in the Olympic hockey and despite the fact that probably none of you is

Muutamasta avajaiskohelluksesta ja kulissien takaa paljastunees-

interested in the hockey games; I have good news for you! The on-

ta puutteesta huolimatta olympialaisten isäntämaa (Putin) voi

going celebration (massive drinking) is going to last at least for a

kisojen päätyttyä hotkaista ilmaa, ennen kuin turnajaisista ryhdy-

week and you can enter every party and make tons of new friends

tään tekemään kriittisiä yhteenvetoja. Opiskelijatkin voivat haku-

by shouting out the magic words ”Teemu Selanne!”, ”Bujakasha!”,

aikojen umpeutuessa, haukata happea, vaihtaa työnhakustressin

”Den Glider In!” and ”Perkele!”. Good luck and try to enjoy the

tentti- ja harjoitustyöstressiin ja siirtyä toivomaan parasta tai pel-

Finnish hospitality.

käämään pahinta. Happi, tila ja ilmavuus ovat olleet myös edessäsi olevan, kevään ensimmäisen Aalefin raskauttavia teemoja. Uudesta ja kevyemmästä ilmeestä huolimatta sivuille on painettu totuttuun Aalef -tyyliin varsin painavaa sanaa muun muassa yliopiston liikuntamahdollisuuksista, kotikansainvälistymisestä ja Amerikkalaisista ruokailu(lue: herkuttelu)tottumuksista. Kehotankin täten kaikkia keventämään otettaan hetkeksi, pyrkimään ilmavaan mindsettiin, uppoutumaan lehteen sodexo -kupposen ääressä ja keräämään voimia tulevan kevään haasteisiin. Pääkirjoitusta kirjoittaessani en vielä tiedä, kuka vei olympiakultaa miesten jääkiekossa tai kuinka monta häkkiä Teemu (43v.) on kisoissa iskenyt, mutta mikäli Leijonat ei mestaruuteen asti rymiste-

LAURA SIMILÄ Päätoimittaja

AALEF

Lappeenrannan teknillisen yliopiston ylioppilaskunnan opiskelijoiden lehti JULKAISIJA Lappeenrannan teknillisen yliopiston ylioppilaskunta LYTKY YHTEYSTIEDOT Norsunluutorni Laserkatu 10 53850 Lappeenranta

PÄÄTOIMITTAJA Laura Similä aalef@ltky.fi +358 44 5939 770 INTERNET www.ltky.fi issuu.com/aaleﬂehti fb.me/aalefmagazine ILMOITUSMYYNTI Santeri Kiljunen markkinointisihteeri@ltky.fi +358 44 293 8824

PAINOS 1000 kpl Ilmestyy neljä kertaa vuodessa PAINOPAIKKA Erweko Oy KUVITUS Laura Similä Jesse Nurkkala Jaakko Salonpää Reima Kokko Miika Tiainen Aki Jussila Turo Ulvinen

TOIMITUSKUNTA

Laura Similä Jesse Nurkkala Juhana Repo Liisa Salminen Heikki Hämäläinen Aino Myyrä Johannes Wahlroos Niko Kurvi Sini Sarvilahti Mari Trinidad Emma Lonka Tomi Mankinen Maija Kangasniemi Miika Peltomäki Jussi Karttunen Nina Tervonen 3

Opiskelukokemus Lappeenrannassa – AIDOSTI YHDESSÄ LOAS – LTKY – SAIKO – LUT – SAIMIA – SAMPO – Lappeenranta

Lue LOASin strategia vuoteen 2020: www.loas.fi > LOASin strategia vuoteen 2020 (vasen sivupalkki)

03 PÄÄKIRJOITUS

0114 SISÄLLYSLUETTELO

06 PASSIIVISEN OPISKELUN AIKA ON OHI 10 SALUT. KAPUT. 18 Pakastevihanneksia JA tomaattimurskaa, mitä muuta?

20 R.I.P. ILTATÄHTI 24 TIE TOHTORIKSI 30 STRAIGHT OUTTA ’MURICA 34 KUINKA KANSAINVÄLINEN SINÄ OLET? 40 MENESTYJÄT OSA 2 44 AVOIN. YLIOPISTO. 48 BASIC DATA

PASSIIVIS OPISKELUN ON OH

Muistan erään kes-

opettaa samoja asioita

Opiskelu aikana, jolloin

kustelun parin vuoden

vähän paremmin,

kaikki tieto löytyy

takaa. Siinä kehuin,

vähän suuremmilla

muutaman klikkauk-

kuinka luennoilla istu-

resursseilla. Ja mikä

sen takaa, on erilaista.

minen on helppo tapa

parasta, voimme kat-

Nippelitiedon pänttää-

opiskella. Voi aamulla

soa sen missä ja mihin

minen on muuttunut

kömpiä luentosaliin,

aikaan tahansa. Tämä

turhaksi. Päätänsä

eikä tarvitse ajatel-

muuttaa jo nyt käsitys-

nostaa tiedon sovelta-

la lainkaan. Päivän

tämme opiskelusta.

minen ja etenkin sen

päätteeksi on helppo

Luennoilla ei enää

vaikein laji: kriittisyys.

hehkuttaa kavereille,

pitäisi käydä läpi

Kuinka luotettavaa on

että olen taas näin ja

mitään sellaista, minkä

tieto? Miksi minun

näin paljon opiskellut.

pystyy pienellä vaivalla

pitäisi uskoa juuri tätä,

Perinteisestihän olem-

kurssimateriaaleista

eikä tuota toista? Onko

me mieltäneet luennot

opiskelemaan. Opet-

kirjoittaja oikeasti

passiivisiksi opetustilai-

tajan ja opiskelijan

tosissaan?

suuksiksi. Luennoitsija

yhteistä aikaa pitäisi

puhuu viime vuosi-

sen sijaan käyttää

Vastuu on luonnollises-

kymmenellä tehtyjä

hyödyllisemmin. Luen-

ti myös meillä opiske-

luentokalvoja läpi ja

noilla voidaan järjestää

lijoilla. Opiskelu täällä

opiskelijat taistelevat

väittelyjä, simuloida

perustuu - ja sen on

nukahtamista vastaan.

case-harjoituksia, poh-

perustuttava - kiinnos-

Kaikki eivät siinä edes

tia ajankohtaisuuksia

tukseen ja kunnianhi-

onnistu. Ei esitettyjä

tai nostaa esiin juuri

moon. Tämä tarkoittaa

kysymyksiä, ei vastauk-

tällä hetkellä kuumim-

pitkälti itsenäistä

sia kysymyksiin. Tuskin

pia aiheita kurssiin

opiskelua, analysointia,

tehokkain tapa käyttää

liittyen. Laskupainottei-

epämukavuusalueelle

kenenkään aikaa.

silla kursseilla voidaan

menoa ja itsensä haas-

puolestaan keskittyä

tamista. Passiivisten

Parin vuoden kulut-

niihin haastavampiin

luentojen aika on ohi.

tua meillä ei enää

aiheisiin ja paneutua

Juuri siinä me tulevai-

edes ole syytä mennä

eniten kysymyksiä he-

suudessa tarvitsemme

perinteiselle luennolle.

rättäneisiin tehtäviin.

luennoitsijaa, opet-

Voimme katsoa netis-

Opettaja toimisi näin

tajaa tai mentoria. Ja

tä, kuinka MIT:n tai

enemmänkin mentorin

juuri siksi olin fuksina

Harvardin professori

asemassa.

väärässä.

SEN N AIKA HI

KUKA? Tomi Mankinen, 23-vuotias kauppatieteen opiskelija ja kotkalainen. Pidän silmänkääntötempuista, haasteista ja high school-draamoista. Pitelen tänä vuonna nuijan päätä LTKY:n hallituksen puheenjohtajana. Puheenjohtajana tehtäväni on viedä hallituksen toimintaa eteenpäin, antaa lausuntoja ylioppilaskunnan puolesta ja toteuttaa opiskelijoiden tahtoa. Suunnittelen, sparraan ja edustan. Kuluvana vuonna LTKY kamppailee opetuksen laadun sekä joustavien opetusmenetelmien ja tilojen kanssa. Tuemme ensi syksynä aloittavia MaFy-opiskelijoita ja visioimme kansainvälisen toiminnan mahdollisuuksia. Tänä vuonna LTKY:n ilme kokee myös päivityksen, kun sekä uudet nettisivumme että PunaMustan uusi painos julkaistaan. Koko hallituksen puolesta haluan toivottaa kaikille mieletöntä vuotta 2014 ja onnea ennakkoluulottomiin haasteisiinne! (LTKY Hallitus 2014 seuraavalla sivulla!)

LTKY HALLITUS 2014 / TURO ULVINEN

SaLUT.Kaput. KUVAT SALONPÄÄ TEKSTI SIMILÄ & WALHROOS

’’A

SaLUT tarjoaa liikunnan ohella monia hyödyllisiä palveluita, jotka monelta opiskelijalta ovat unohtuneet tai jäänyt huomaamatta. Sillä on oma liikuntaneuvonta, josta saat fysioterapeutin ja luvallasi työharjoittelussa olevan fysioterapiaopiskelijan vinkkejä

lunperin yliopiston salien

omiin treeneihin. Tämän lisäksi TULE -klinikka auttaa tuki- ja/tai

käyttö oli ilmaista opiskelijoille. Sitten tuli SaLUT ja nyt joudun mak-

liikuntaelinvaivoista kärsiviä opiskelijoita antamalla 3 ensimmäis-

samaan fysioterapian opiskelijoille tarjottavista mahdollisuuksista!

tä vastaanottokertaa ilmaiseksi liikuntapassin ostaneille. TULE –

Käytän itse vain salia.’’

klinikassa on fysioterapeutin apuna myös työharjoittelussa olevia

Opiskelija, 6. vuosikurssi

fysioterapiaopiskelijoita. SaLUTlla voi myös käydä testauttamassa oman kuntonsa alennettuun hintaan mikä on mahtava tapa seura-

’’Don’t hate the player, hate the game. SaLUTin tehtävänä on tukea

ta omaa kehitystään. Tärkein anti monille ovat kuitenkin liikunta-

korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointia. Tämä tarkoittaa myös esimer-

palvelut, joihin kuuluvat mm. kuntosalivuorot, palloilu- ja lajivuo-

kiksi ylipainoisten kannustamista liikunnan lisäämiseen. Suomessa

rot sekä alennetut hinnat esimerkiksi uimahallilla ja urheilutalolla.

asiat vain toimivat näin, että se rahoitetaan yhteisestä potista.’’ Opiskelija, 3. vuosikurssi

Prosentit nousee eikä mitään ei tule tilalle, mitä vastaa Hanna Bohm?

’’Korkeakoululiikuntahan on opiskelijalle todella halpa ja hyvä vaihto-

SaLUTin liikuntasuunnittelija Hanna Bohm sanoo kuntasalikysy-

ehto. Kaikkialla paitsi Lappeenrannassa.’’

myksen olevan erittäin akuutti, sillä käyttäjiä on todella paljon

Opiskelija, 4.vuosikurssi

kapasiteettiin nähden tällä hetkellä. Vuonna 2014 SaLUT ei saa mitään ulkopuolista rahallista tukea toiminnalleen. Aikaisimpina

Miksi SaLUT nostaa hintoja mutta heidän tarjoamansa laatu ei

vuosina sekä LUT että AMK tukivat SaLUTin toimintaa mutta vuo-

parane?

delle 2014 tuki karsittiin pois. Lisäksi SaLUT on saanut rahallisia

Lappeenranta on vuoden 2014 vaihteen jälkeen kuohunut SaLUTin

tukia muilta toimijoilta kuten OKM:ltä vuonna 2012. Ainoa ulko-

toiminnasta ja jopa heidän tarjoamiensa palveluiden vaarallisuu-

puolinen tuki tällä hetkellä ovat tilat, joiden vuokrasta SaLUTin

desta. Opiskelijat ovat kertoneet Rocky -salin olevan vaarallinen

ei tarvitse maksaa. Käytännössä kaikki tilat kuuluvat LUTille tai

opiskelijalle iltasin, kun ihmispaljous estää laitteiden ja painojen

SAMK:lle ja kumpikin korkeakoulu vastaa omien tilojensa huollos-

turvallisen käytön. Tilanteessa, jossa salien ahtaudesta kärsitään

ta ja lainaamisesta SaLUTille.

päivittäin, voisi luulla 33 % hinnankorotuksen tuovan parannuksia salien käyttöön. Tämä varsinkin kun ryhmäliikuntapassin lisäksi

Hanna Bohm on kuitenkin toiveikas tulevaisuuden suhteen:

myös liikuntapassin hinta nousi vuoden 2014 alusta.

’’1-vaihde on menossa remonttiin ja suunnitteilla on ollut solmuvaihteeseen uusi, isompi kuntosali.’’ Bohmin mukaan opiskelijoi-

Käytännössä tämä hinnannosto tarkoittaa 5 euron korotusta enti-

den meteli kuntosalien pienuudesta on tervetullutta, sillä sen avul-

seen 20 euron hintaan. Ryhmäliikuntaan ja rajattomaan SaLUTin

la voidaan suunnitelmia uudesta kuntosalista vauhdittaa.

palveluihin oikeuttava ryhmäliikuntapassi maksoi aiemmin 50 euroa ja nykyisin 60 euroa. Viisi tai kymmenen euroa lukukaudessa

’’Mitään virallista uudesta kuntosalista ei ole päätetty. Luulen, että

ei ole paljon edes opiskelijalle, mutta opiskelijoita kismittääkin

opiskelijoiden ääntä tässäkin asiassa kuunnellaan.’’ Uusi kuntosali

salien ja kuntoilumahdollisuuksien puutteellisuus, johon ei saada

olisi tärkeä muillekin kun ainoastaan kuntosalia kuluttaville opis-

parannuksia ilmeisesti edes hinnankorotuksilla. Aalef pyysi haas-

kelijoille. Uuden kuntosalin valmistuminen tukisi myös SAMK:in

tatteluun SaLUTin liikuntasuunnitelijan, fysioterapeutti Hanna

opiskelijoita sillä sosiaali- ja terveyspuolen opiskelijat tarvitsevat

Bohmin selventämään hinnan korotuksia. Kantaa asiaan opiskeli-

tiloja opiskeluihinsa. Hanna Bohm pitää uuden kuntosalin saa-

joiden puolesta otti myös edaattori Johannes Wahlroos.

mista erittäin tärkeänä mutta muistuttaa että, ’’uuden kuntosalin saamisessa menee vuosia ja se ei koske suoraan tämän hetken

SaLUT ei ole yhdistys, osakeyhtiö tai mikään muukaan virallinen

opiskelijoita.’’

elin vaan projekti, joka kuuluu Saimaan Ammattikorkeakoulun op-

pimiskeskus Motiivin alle. Tämän seurauksena sillä ei ole omaa ti-

No kuka on päättänyt hinnan nostosta?

linpäätöstä tai kirjanpitoa, eikä myöskään nimettyä henkilöä joka

Yhteistyössä LTKY ja SAIKO ovat miettineet asiaa jo aikaisemmin ja

vastaisi taloutta koskeviin kysymyksiin.

lopullinen päätös tehtiin vuoden vaihteessa vuoden 2013 puolella.

tärkeää ja sitä halutaan tukea. Hän myös painottaa fyysisen kunnon tukea opiskeluissa suoriutumiseen ja korostaa kaikkien meidän olevan yhteisellä asialla. Tulevaisuudessa tärkeää on säilyttää SaLUTin palvelut monipuolisena. Saako SaLUT opiskelijoilta tarpeeksi palautetta? Syksyllä kaikille ryhmäliikuntaan osallistuineille lähetettiin sähköitkä ovat pääsyyt hinnan korotukselle?

postia ja kysyttiin mielipidettä. Tätä aiotaan tehdä myös jatkossa, sillä Hanna Bohn pitää palautteen saamista erittäin tärkeänä. Pää

SaLUTin ulkopuolinen tuki loppui kokonaan vuodelle 2014 ja vaje

sääntöisesti opiskelijat ovat vastanneet sähköpostiin ja antaneet

täytyi kattaa hinnankorotuksilla. Käytännössä SaLUTin kulut

hyvää palautetta. Palautetta on tullut myös ohjaajista ja lukujär-

koostuvat käytännössä liikuntasuunnittelijan palkasta, ryhmälii-

jestyksen suunnittelusta. Esimerkiksi uusia ja kuormittavampia

kunnan ohjaajien kuluista sekä fysioterapeutin kuluista. Kuluja

tunteja on toivottu ja nyt lisätty myös ryhmäliikunnan aikatau-

aiheuttavat myös tuki- ja liikuntaelin klinikka sekä Lappeenrannan

luihin.

kaupungille maksettavat maksut. SaLUT maksaa Lappeenrannan kaupungille alennuksesta, jonka opiskelevat saavat SaLUT –tarraa

Kuinka tehokas SaLUT on?

näyttämällä uimahallista ja kaupungin kuntosalista. SaLUT maksaa normaalihinnan ja opiskelija-hinnan erotuksen suoraan laskul-

SaLUT on suhteellisen tehokas ja esimerkiksi huonot tunnit karsi-

la kaupungille. (SaLUTin Tuloslaskelma s. 16)

taan mahdollisimman nopeasti pois. ’’Joskus ollaan jopa poistettu kalenterista kesken kauden tunti, jos se ei vedä’’ Bohm tote-

Millä tavalla SaLUT seuraa opiskelijoiden terveyttä ja reagoi

aa. SaLUT ei myöskään kilpaile muiden liikuntakeskusten kanssa,

muutoksiin?

koska sen tarkoitus aivan erilainen. Salutin tarkoitus on tarjota liikunta ja hyvinvointipalveluita molempien korkeakoulujen opis-

SaLUT seuraa YTHS:n tutkimukset tarkkaan ja haluaa vaikuttaa

kelijoille, eikä missään niemessä tehdä tulosta. SaLUTin tehokkuus

niissä näkyvään liikkumattomuuden lisääntymiseen. Bohmia huo-

kärsii myös vapaamatkustajista, jotka käyttävät salibändyvuoroja

lestuttaa erityisesti staattisen työn lisääntyminen. Päivittäisen is-

tai kuntosalia ilman omaa passia. ’’Passin maksamatta jättäminen

tumisajan lisäksi opiskelijoiden olisi tärkeää saada liikuntaa. Myös

on väärin muita opiskelijoita kohtaan’’ muistuttaa Bohm. Liikun-

opiskelijoiden liikuntaliiton teemana vuodelle 2014 on myös istu-

tapasseista saatavilla tuloilla pyöritetään koko SaLUTin toiminta

misen vähentäminen!

vuonna 2014 ja käytäntö ontuu ilman passeista saatavaa rahaa.

Ovatko SaLUTin tilat turvallisia?

HANNA BOHM

SaLUT tiedosta vaaratilanteet mitä kuntosalien täysinäisyys ai-

•

2009 valmistunut fysioterapeutiksi

heuttaa. Hanna Bohm toivoo, että opiskelijat yrittäisivät lisätä

•

SaLUTin liikuntasuunnittelija

kuntosalilla käyntiä epäsuosituimpina ajankohtina. Aukioloajan

•

1,5 vuotta vastannut SALUT toiminnasta

on jo nyt venytetty mahdollisimman suureksi. Passien myymisen

•

30 vuotias

lukumäärä on Bohmin mukaan yksi keino rajoittaa kuntosalin ah-

•

Viihtyy työssään

tautta, mutta siihen ei olla ainakaan nyt siirtymässä.

•

Asuu lappeenrannasta, ruokolahdelta kotoisin.

•

Harrastaa cross-fittiä, jossa vaihtelevuus ja itsensä haastami-

Millainen on SaLUTin tulevaisuus? Toiminnan haasteena on saada vähän liikkuvia innostumaan lii-

nen on tärkeintä. Palautetta ja kysymyksiä: hanna.bohm@saimia.fi

kunnasta. Bohmin mielestä liikuntatuutori-toiminta on todella

piskelijan näkökulma.

Minkä takia kirjoitan teille SaLUTn toiminnasta? Kuntosalit ovat kroonisesti täynnä, laitteet huonokuntoisia ja mo-

Kuntosalikäyttäjien tilanne on kolmen vuoden aikana mennyt ko-

nella opiskelijalla on tunne, että SaLUTn toiminta ei tällä hetkel-

koajan heikompaan suuntaan, ja nyt on korkea aika tehdä asialle

lä ole oikeudenmukaista kaikkia käyttäjiä kohtaan. Myönnetään,

jotain. Yleisesti toivon SaLUTn toimintaan läpinäkyvyyttä ja oi-

että hinnat ovat vielä 33% hinnankorotuksen jälkeenkin erittäin

keudenmukaisuutta, koska nykyisellään liikuntamaksut tuntuvat

opiskelijaystävälliset, mutta nyt toivoisi hinnankorotuksen näky-

katoavan taivaan tuuliin tai liikuntatoimikunnan kahvitukseen.

vän myös konkreettisesti. Kolme vuotta sitten kuntosalit olivat

Yliopistolta haluan aktiivisuutta omien tilojensa valvontaan ja

vielä ilmaisia ja tästä huolimatta ne toimivat ainakin fuksin silmin

rohkeutta vaatia SaLUTlta laatua. Täytyy myös muistaa, että jos

moitteettomasti.

nykyinen toimintamalli ei miellytä tai toimi, voisi olla tarpeen harkita muita vaihtoehtoja. Helpotusta tilanteeseen on tulossa

Ensinnäkin on hienoa, että SaLUT tarjoaa fysioterapeutin palvelui-

muutaman vuoden päästä, kun 1. vaihe laitetaan remonttiin. Täl-

ta liikuntapassin maksaneille, mutta yliopiston jäsenet saavat sa-

löin tarkoituksena on rakentaa uusi kuntosali kampukselle. Alle-

mat palvelut ilmaiseksi YTHS:n kautta. Minä en ainakaan haluaisi

kirjoittaneelle tämä on laiha lohtu, koska oma opintohorisontti on

maksaa kahta kertaa samasta palvelusta - vaikka se halpaa onkin.

lyhyempi ja siinä vaiheessa olen toivottavasti toteuttanut jo oman

En myöskään halua olla kenenkään - kauppatieteilijän, teekkarin

exit-strategiani. Nopeampia ratkaisuja kaivataan!

tai ammattikorkeakouluopiskelijan työharjoittelun maksumiehenä.

Johannes Wahlroos

Toinen asia joka aiheuttaa harmaita hiuksia on SaLUTn tulojen kohdentaminen. Seuraava tuloslaskelma on itse kokoamani ja voi sisältää pieniä virheitä, koska se on koottu sähköpostikeskustelu-

TULOSLASKELMA 13.11.2013

jen pohjalta. Uskon sen kuitenkin olevan riittävän todenmukainen

SaLUT LAPPEENRANTA

tähän tarkasteluun. Tuloslaskelman mukaan Liikuntapassin eli kuntosalikortin ostaneet henkilöt toivat SaLUTlle 10 125€ ja ryh-

mäliikuntapassin ostaneet 8 500€. Kuitenkin kuntosalien kunto

Tulot

on heikko ja Rocky-sali jopa vaarallinen. Mielestäni kuntosaleis-

LUT liikuntapassit (520)

7 800,00 €

ta maksetut rahat tulisi kohdistaa kuntosaleihin eikä esimerkiksi

LUT ryhmäliikunta (90)

4 500,00 €

ryhmäliikuntaohjaajien tai fysioterapeutin palkkaan. Tämän lisäk-

AMK liikuntapassit (155)

2 325,00 €

si ryhmäliikuntapassin ostajat saavat myös käyttää kuntosaleja,

AMK ryhmäliikunta (80)

4 000,00 €

joten osa heidän maksustaan tulee myös kohdistaa kuntosalien

ylläpitoon ja kehittämiseen.

Avustukset

Mitä tilanteelle voisi tehdä?

18 625,00 €

2 225,00 €

Lötköt

2 000,00 €

YTHS

225,00 €

Saleilla ei ole tällä hetkellä minkäännäköistä valvontaa käytön

Kulut X

suhteen ja Rocky-salin suorituspaikat ovat käymässä vaaralliseksi

Liikuntasuunnittelija

rikkinäisten laitteiden sekä liian väkimäärän takia.

Fysioterapeutti X

Ryhmäliikuntaohjaajat

Vaihtoehtoja tilanteen parantamiseen voisivat olla valvonnan pa-

TULE-klinikka X

rantaminen, hintojen nostaminen, tulojen ja kulujen tehokkaampi

Liikuntaneuvonta X

ja oikeudenmukaisempi kohdentaminen, yhteistyö Sykkeen kans-

Liikuntapaikkojen alennukset

sa tai tilojen laajentaminen. Henkilökunnan sekä naisten vuorot

ovat Yliopiston vaatimus siitä, että SaLUT saa korvauksetta käyttääkesen tiloja, joten niihin ei voida puuttua.

BUDJETTI SaLUT Talousarvio 2013 Toteuma 7.11.2013 Talousarvio 2014

’’K 40 000,00 € 41 550,00 € 39 000,00 €

untosalikäyttäjien tilanne on kolmen vuoden aikana mennyt kokoajan heikompaan suuntaan, ja nyt on korkea aika tehdä asialle jotain. Johannes Wahlroos

OPISKELIJAN LOUNAS

Pakastevihanneksia, tomaattimurskaa, mitä muuta? TEKSTI KANGASNIEMI KUVITUS SIMILÄ/RAVITSEMUSHOITO OPAS

Kuinka on mahdollista tarjota rajattomasti ruokaa nälkäisille ja vähintäänkin leveyttä kasvaville aikuisille kahteen ja puoleen euroon? Opiskelijan lounaan ympärillä liikkuu valtava tuki- ja säädösviidakko, jota opiskelijan ei tarvitse koskaan kohdata. Rajattoman lihapullalautasen hinta muodostuu opiskelijan roposten lisäksi KELA:n tuista. Valtioneuvosto on suuressa viisaudessaan antanut asetuksen,

jalle automaattisesti, vaan sitä on haettava KELA:lle poikkeukselli-

jonka mukaan opiskelijan lihapullalounaan hinta saa enimmil-

sella vapaamuotoisella hakemuksella. Päätökseen tuen saamisesta

lään olla 4,54 euroa ja erikoisannoksen, kuten Cordon Bleu -haas-

liittyy mystiikkaa ja arviointimetodeja esimerkiksi ravintolan toi-

teen hinnan tulee asettua 5,69 ja 6,89 euron väliin.

mitilojen vuokraajan ja ravintolan välisten suhteiden tiiviydestä .

Valtio subventoi KELA:n ateriatuen muodossa jokaista ateriaa 1,94 euron verran. Näin ollen enimmäissumma, jonka opiskelija lounaastaan maksaa voi olla peruslounaasta 2,60 euroa ja erikoislou-

Kaikki ei ole liikevoitosta kiinni

naasta 4,95 euroa. Nämä ateriahinnat koskevat vain ravintolassa nautittavaa ruokaa. Ateriatuen piiriin eivät siten kuulu esimerkiksi

KELA:n lisäksi lounaan laatuun ja hintaan liittyy läheisesti ruokaa

joidenkin ravintoloiden tarjoamat mukaanotettavat annossalaatit.

tarjoavan yrityksen liiketoimintalogiikka. Erästä ravintolapalveluitakin tarjoavan yrityksen toimitusjohtajaa vapaasti siteeraten:

Ruuan hinnoittelun lisäksi KELA seuraa tarjottavien aterioiden

”Opiskelijaruoka on todella kilpailtu ja matalakatteinen ala, ei sillä

ravintosisältöjä. Ravintolat ovat velvollisia ilmoittamaan muun

kukaan voittoa tee.” Yrityksen voitot syntyvät joko oheistuotteiden

muassa tarjoamansa vaihtoehtojen monipuolisuuden, rasvasisäl-

tai catering-palveluiden myynnistä.

lön ja suolan määrän seurannan mallit. Arviointilomakkeen täyttö on pakollista, ja se perustuu Sosiaali- ja terveysministeriön joukko-

Suurten, kansainvälisten konsernien lisäksi suomalaisten korkea-

ruokailun aterioita ja hankittavia elintarvikkeita koskeviin suosi-

koulujen opiskelijoita ruokkii useampi opiskelijaomisteinen yritys.

tuksiin. Ateriatukea ei heru, jos arviointi ei täytä näitä suosituksia.

Lappeenrantalainen LTKY:n, SAIKO:n ja LOAS:n omistama Aalef Oy lienee kaikille tuttu, mutta vastaavanlaisia yrityksiä ovat esimer-

Jottei hinnoittelu olisi liian yksinkertaista, on muiden kuin korkea-

kiksi Uniresta Oy Oulussa ja Juvenes-yhtiöt Oy Tampereella.

koulujen tiloissa toimivien opiskelijaravintoloiden on mahdollista hakea ylimääräistä ateriatukea. Ylimääräinen ateriatuki on tar-

Kaikkia näitä yhdistää perusajatus toimimisesta omistajiensa, eli

koitettu kattamaan tilojen kustannuksista ja kiinteistä laitteista,

opiskelijoiden edun hyväksi. Nämä yritykset eivät tavoittele ensi-

kuten tiskikoneista johtuvia kuluja. Tätä tukea voi ravintoloitsija

sijaisesti maksimoituja voittoja tai konsernisiirtoja, vaan palvelua

saada enintään yhden euron jokaista myytyä opiskelija-ateriaa

opiskelijoille ja osinkoja omistajayhteisöille. Lihapullat ovat siten

kohden. Ylimääräinen ateriatuki ei kuitenkaan juokse ravintoloitsi-

eettinen valinta.

Iltatähti (aka. Jäte), Skinnarilan ainoa yökerho ja jokaisen uuden opiskelijan ensimmäinen kosketus opiskelijaelämään Lappeenrannassa

varoittamatta

sulki

ovensa 31.11.2013, vain kolmen päivän varoitusajalla. Tätä shokeeraavaa uutista ei moni opiskelija saanut tietoonsa ennen kuin oli liian myöhäistä ja Iltatähden ovet olivat lyöty lopullisesti säppiin.

rusasiat, kuten tanssilattian päällä surffaaminen sekä baarin katon koskettaminen omalla päällään ovat syitä poistaa maksavakin

asiakas

asiallisemmasta

anniskeluravintolasta, mutta ei Iltatähdestä. Useimmat meistä jäävätkin kai-

Myös vaihto-opiskelijat, yksi kampuk-

paamaan juuri näitä railakkaimpia het-

sen

kiä raskaan opiskelun ohessa, joiden

menettivät kantabaarinsa. Nyt orvoksi

toteuttamiseen Iltatähti oli ylivertainen

jääneille vaihtareille vaihtoehdot ovat

paikka.

vähissä viikonloppurientojen suhteen.

Biljardisalina, keikkastadionina sekä il- Kuulopuheita Iltatähden lopettamisen lanviettopaikkana tunnettu Iltatähti tuli vuosien aikana lähes kaikille kampuksen asukkaille tutuksi tavalla tai toisella ja se on toiminut monilla virallisena kantabaarina läpi opiskelujen. Fuksiviikkojen epävarmat käyskentelyt ympäri Iltatähteä tuttuja etsien, saunisten jatkot pahimpien tenttiviikkojen aikana sekä viimeisin wappu ja Iltatähden huikeat jatkobileet fuksitehtävien jälkeen. Monet teekkarihymnit kuullut Iltatähden katto on nähnyt monenlaista tapahtumaa vuosien varrella ja kerrotaanpa jonkun joskus jopa löytäneen tulevan ex-puolisonsa Iltatähden hämyisistä pöydistä.

Iltatähti

aloitti tähdenlentonsa osoit-

teessa Ostosraitti 2 vuonna 1996. Täysi-ikäisyyden tänä vuonna saavuttanut ravintola aloitti toimintansa entisen kaupan ja Pizza Rakuunan tiloissa, luoden ainutlaatuisen yökerhon opiskelijoille sekä muulle Skinnarilan ja Sammonlahden väelle. Tuore ravintola nousi jopa kulttisuosioon vuosien mittaan, tarjoten parhaimpia suomipopin klassikoita tanssilattialla sekä mahtavia popcorn-astioita. Iltatähdeltä ei kulunutkaan pitkään sen saavuttaessa oman paikkansa virallisena opiskelijoiden menomestana vuosituhannen vaihteen lähestyessä.

2000-luvulle

tultaessa alkoivat myös

keskustan yökerhot panostamaan toimintaansa opiskelijoiden suuntaan, jolloin toiminta alkoi hiljalleen valumaan pois Skinnarilasta kohti Lappeenrannan keskustaa. Iltatähti oli kuitenkin saavuttanut jo oman paikkansa Vapaavaltion asukkaiden

keskuudessa

opiskelijays-

tävällisellä sijainnillaan ja hassuttelun sallivilla käytännöillään. Pelkästään pe-

suurimmista

Perinteisesti

opiskelijaryhmistä,

perjantaisin

vaihto-opis-

kelijat poistuivat hiljaisuuden alettua

syistä on liikkunut - taloudellisesti hei-

tuttuun ja turvalliseen lähikapakkaan

kot vuodet, hiipuneet kävijämäärät tai

tapaamaan sankoin joukoin toisiaan ja

mahdollinen Venäjän mafian vaikutta-

bilettämään sydämmensä kyllyydestä.

minen asiaan olivat usein syynä Jätteen

Kauas on pitkä matka ja keskusta ei aina

sulkemiselle. Oikea syy ei ole yhtä dra-

ole vaihtoehto ulkomaalaiselle, joka pi-

maattinen; syynä ravintolan sulkemisel-

tää suomalaisittain lyhyttä välimatkaa

le oli kiinteistön myynti, kertoo ravin-

mahdottomana suorittaa viikonlopun

tolan omistanut Toni Rosenholm. Koko

myöhäisillassa.

kiinteistön vaihtaessa omistajaa, loppui samalla myös Iltatähden vuokrasopimus samalla lopettaen yhden koko Lappeenrannan pitkäikäisimmista ravintoloista. Suunnitelmia kiinteistön tulevaisuuden suhteen Rosenholm ei osannut avata, jotain on kuitenkin tulossa vielä mahdollisesti tämän vuoden puolella.

Vaihto-opiskelijat menettivät oman kotipesänsä, mutta vaikutus alueen kampuksen yhteisöllisyyteen ja Skinnarilan henkeen saattavat olla myös merkittäviä. Vanhempien opiskelijoiden mukaan Skinnarilan henki ei ole enää sillä tasolla, millä se oli vuosia sitten. Yhden

”Toogabileet jäivät vuosittain mieleen, ihan jo erilaisen teemansa takia.”

vuosia tiukasti paikalliseen teekkari- ja kylterikulttuuriin kuuluneen ravintolan menettämisen

vaikutukset

Skinnari-

lan hengessä nähdään tulevaisuudessa.

Vaikka jokaisen riviopiskelijan menetys

Mahdollisuudet tuoda keskustaan jopa

oli huomattava, suurimman ongelman

Vapaavaltion alueelle pienenivät taas

Iltatähden

poistuminen

Skinnarilasta

tuo tapahtumajärjestäjille nyt jo alkukeväällä sekä jo uhkaavasti lähestyvänä wappuna. Fuksitehtävien jatkot, toogabileet ja monet muut perinteiseesti Iltatähdessä järjestettävät tapahtumat joutuvat

etsimään

uudet

paikkansa

joko Skinnarilanniemeltä tai keskustan anniskeluravintoloista. Rahalla saa ja bussilla pääsee, mutta näin merkittävä jatkopaikan vaihdos muuttaa ratkaisevasti jo näiden tapahtumien rakennetta; fuksisuunnistuksen aloittaminen Skinnarilasta ja päättäminen keskustaan on

varkain karanneita tapahtumia takaisin merkittävästi.

Skinnarilassa tiloja tapahtumille tai bileille ei ole liikaa, ja nyt menetettiin yksi merkittävimmistä. Sauniksen jatkoille löydettiin jo tilaa G-baarista, mutta moni muu tapahtuma hakee vielä paikkaansa jo nyt ja lähitulevaisuudessa. Ja vaikka uusi anniskeluravintola alueelle avattaisiinkin, niin soitettaisiinko siellä edes Shanghain valoja tai Ukkometsoa... TEKSTI PELTOMÄKI KUVITUS BASICDATA

lähes mahdotonta pelkästään jo rastien järjestelyiden kannalta. Myöskään kaikkein edustuskuntoisimmat opiskelijat keskustassa heilumassa eivät paranna yliopiston ilmettä kaupungilla. 21

MAAILMA MUUTTUU JA TOIMIJAT VAIHTUU!

Ja vuoden alusta mie, Liisa, sain nuo saappaat ja miltei parin kuukauden

Kiitos Pete kolmen vuoden ansiokkaasta palveluksesta Teekkariyhdysmiehenä. Jätit suuret saappaat täytettäviksi!

ajan olenkin jo ehtinyt niihin kasvaa. Kaikille teille, joille en vielä ole tuttu,

Nimi: Liisa Salminen Koulutusala: Energiatekniikka, 5. vsk Kotoisin: Pertunmaalta Ikä: miltei 25 Omituinen fakta: Pelkään perhosia

Loppuun vielä viimeiset vinkit kesätöihin, joiden haku tälläkin hetkellä on

Myöskin killat ovat valinneet uudet TEK -kiltayhdyshenkilönsä. He ovat: Armatuuri Joel Maunula Cluster Markus Salminen Kaplaaki Maija Hakkila KeTeK Petrus Suokas KRK Juuso Viikilä Pelletti Inkeri Marttila Sätky Sami Aalto

ohessa pieni esittely. Meihin kaikkiin kuvan henkilöihin saa ja pitääkin olla yhteydessä, jos jotain kysyttävää TEK:iin liittyen mielessä on.

vielä kuumimmillaan Älä jätä hakemista viimeiseen hetkeen. Toisinaan nettihakemukset ruuhkautuvat eikä mikään mene läpi. Tee hakemuksesi huolella ja tarkista vielä kerran, että kaikki tiedot ovat prikulleen oikein ennen kuin painat lähetä. Lisää ohjeita ja vinkkejä työhaastatteluun sekä kattavat CV-mallit ja ohjeet hyvän CVn tekemiseen löydät Teekkarin Työkirjasta. www.teekkarintyokirja. fi Ja jos ei ole vielä tärpännyt, muista käydä katsomassa avoimet työpaikat työnantajahausta. And for our english readers: Go to www.teekkarintyokirja.fi/en for CV models and cover letter help. There you can also find a database of employers. Rakkain terveisin Tykkinne Liisa, Student Liaison, TEK

TIE TOHTORIKSI TEKSTI TERVONEN & KARTTUNEN KUVAT JERRY VIILEÄ

Tuoreessa Tieteen tiedotus ry:n teettämässä Tiedebarometri 2013 -tutkimuksessa kartoitettiin suomalaisten suhtautumista tieteeseen ja tieteellis-tekniseen kehitykseen. Osana barometriä kyseltiin kansalaisilta heidän asennettaan tohtorintutkintoon ja tutkijankoulutukseen sekä kuinka normaaleina ja tavallisen työelämän kannalta hyödyllisinä näin korkeasti koulutettuja pidetään. Tutkimus viittaa siihen, että ”stereotypiat liikaa lukeneista, käytännön arjesta vieraantuneista teoreetikoista ovat edelleen elinvoimaisia”. Väitteen ”tutkijankoulutus antaa vain teoreettisia valmiuksia” hyväksyy 41 % suomalaisista. Väitteen paikkansapitävyyden kiistävät useimmin akateemisen tutkinnon suorittaneet.

JUSSI K. Saavuin Lappeenrantaan opiskelemaan sähkötekniikkaa syksyllä 2006. Suuri kiinnostus matematiikkaa ja fysiikkaa kohtaan sekä vahvasti tekniikan parissa eletty nuoruus tekivät teknillisestä yliopistosta luonnollisen valinnan. Vähänpä tiesin silloin, mihin olin menossa, mutta ainakaan vielä reilun seitsemän täällä vietetyn vuoden jälkeen valintaa ei ole tarvinnut katua. Ajauduin ohjaamaan perusmatematiikan kurssien harjoituksia heti toisen opiskeluvuoden alussa, mikä antoi ensimmäiset kosketukset yliopistoon työpaikkana. Kunnolla ajatus tohtoriksi pyrkimisestä syntyi kuitenkin vasta kandivaiheen lopussa kesätöitä eräässä sähkötekniikan osaston tutkimusprojektissa tehdessä. Kun tavoite oli selkeästi mielessä, perusopintojen loppuvaihe oli kurssivalinnoista lähtien järkevää muokata tukemaan jatko-opintoja. Näin ollen diplomityönkin tein yliopistolle teollisuuselektroniikan pääaineeseen, josta valmistuin DI:ksi helmikuussa 2011. Nyt jatko-opintoja on siis takana 3 vuotta ja matkaa noin 1 vuosi vielä edessä. Tähän mennessä tie tohtoriksi on ollut hieno kokemus, jota voin lämpimästi suositella kaikille niille, jotka lapsena kysyivät liian monta kertaa ”miksi” eivätkä ole vieläkään lopettaneet tekemästä sitä.

NINA T. Aloitin tuotantotalouden opinnot LUT:ssa syksyllä 2008. Opintoja aloittaessani ja Lappeenrantaan suunnatessani en olisi ikinä voinut kuvitella päätyväni tekniikan jatko-opiskelijaksi. Ennen tuotantotalouden opintoja kävin Savonlinnan taidelukion musiikkiteatterilinjan ja lukion jälkeen opiskelin vielä vuoden verran näyttelijäntyötä. Musiikki ja teatteri ovat aina kuuluneet vahvasti elämääni, ja yllätin sekä itseni, että koko suvun suuntaamalla opintoihin Lappeenrannan teknilliseen yliopistoon. Tuotantotalouden opinnot osoittautuivat minulle loistavaksi valinnaksi ja hieman ennen diplomityön aloitusta mielessä alkoivat pyöriä ajatukset mahdollisista jatko-opinnoista. Kiinnostus jatko-opintoja kohtaan kasvoi lopulta niin suureksi, että päädyin tekemään diplomityötäni innovaatiojohtamisen laitokselle Logproof-hankkeeseen. Diplomi-insinööriksi valmistuin helmikuussa 2013 pääaineena innovaatio- ja teknologiajohtaminen. Aktiiviset jatko-opinnot aloitin heti diplomityön valmistuttua ja virallisen tuotantotalouden jatko-opiskelijastatuksen sain huhtikuussa 2013. Tällä hetkellä jatko-opintoja on takana vajaa vuosi ja työskentelen nuorempana tutkijana innovaatiojohtamisen laitoksella. Tavoitteenani on saada seuraavan reilun kolmen vuoden aikana väitöskirja valmiiksi ja väitellä tekniikan tohtoriksi. Matkaa on vielä jäljellä ja innostusta sitäkin enemmän!

MIKÄ ON JATKO OPISKELIJA?

MITÄ SE OPISKELU OIKEIN ON?

Jatko-opiskelija on tieteelliseen jatkotutkintoon (lisensiaatti tai

Mitä jatko-opiskelijat tekevät harjoitusten pitämisen ohessa? Jat-

tohtori) tähtäävä opiskelija, jolla on jo aikaisemmin suoritettuna

ko-opinnot ja opiskelijoiden perusarki vaihtelevat hyvin paljon

ylempi korkeakoulututkinto. Lisensiaatin tutkinnon suorittaminen

esimerkiksi opintojen vaiheen, tutkimuskohteen ja tutkimuksen

on varsin harvinaista, joten jatko-opiskelija tarkoittaa nykyään käy-

rahoituslähteen mukaan. Eri alojen tutkijoiden arki voi täyttyä hy-

tännössä samaa kuin tohtoriopiskelija. LUT:ltä voi väitellä kolmea

vinkin erilaisista asioista.

erilaista tohtoria: tekniikan tohtoreita, kauppatieteiden tohtoreita

Jotain yhteistä jatko-opiskelijoiden kesken kuitenkin löytyy. Poh-

sekä filosofian tohtoreita. Osa jatko-opiskelijoista on työsuhteessa

dimme jatko-opiskelua etenkin LUT:lla nuorempana tutkijana toi-

yliopistoon ja toimivat LUT:lla nuorempina tutkijoina.

mimisen näkökulmasta.

Jatko-opintoja voi suorittaa myös yliopiston ulkopuolella esimerkiksi muun työn ohessa. Jatko-opinnot koostuvat esimerkiksi kurssien tai kirjatenttien avulla hankittavista jatko-opintosuorituksista (tekniikka 40 op ja kauppatieteet 60 op) sekä tärkeimpänä osana väitöskirjan laatimisesta. Jatko-opinnot päättyvät väitöskirjan julkiseen puolustamiseen väitöstilaisuudessa. Tavoiteaika tohtorin tutkinnon suorittamiselle on neljä vuotta. Mitä jatko-opiskelijaksi hakemiseen sitten oikein vaaditaan?

”Jatko-opintojen työntehtävät ovat kuin ekaluokkalaisen koulupäivä: lukemista, laskemista, kirjoittamista ja leikkimistä sopivassa suhteessa.”

Suurin osuus jatko-opiskelijoiden työajasta kuluu niin sanotusti ”tutkimuksen tekemiseen”. Käytännössä tämä tarkoittaa vaihtele-

Perusvaatimuksia jatko-opintoihin hakeutumiselle ovat ylempi

van määrän syklejä, jossa tutustutaan olemassa olevaan tutkimus-

korkeakoulututkinto sekä riittävän edistyneet tiedot jatko-opinto-

tietoon valitusta aiheesta, kehitetään teoreettinen pohja uudelle

jen tutkimusalalta. Jossain tapauksissa esitietovaatimusten täyt-

tieteelliselle tiedolle, hankitaan dataa, analysoidaan dataa ja jul-

täminen edellyttää pakollisia täydentäviä opintoja. Näiden lisäksi

kaistaan tulokset.

jatko-opiskelijan on hyvä olla motivoitunut ja sitoutunut tuloksel-

Yhtenä tärkeimpänä työtehtävänä jatko-opiskelijoilla ovatkin eri-

liseen opintojen etenemiseen. Menestyksekäs tohtorin tutkinnon

laisten akateemisten julkaisujen, kuten kansainväliset referoidut

suorittaminen vaatii sitkeyttä sekä ennen kaikkea oma-aloittei-

lehtiartikkelit ja konferenssijulkaisut, laatiminen. Väitöskirjan

suutta ohjata omia opintojaan eteenpäin.

edistyminen linkittyy käytännössä olennaisesti kirjoitettujen julkaisujen määrään.

Erinomaiset perusopintojen arvosanat tai poikkeuksellinen älyk-

Ei siis ihme, että jatko-opiskelijoiden välisessä small talkissa julkai-

kyys eivät sen sijaan ole välttämättömiä. Jatko-opintoihin hake-

sut kuuluvat suosituimpiin aiheisiin.

minen tapahtuu ottamalla yhteyttä mahdolliseen jatko-opintoja ohjaavaan professoriin, jonka kanssa käydään läpi suunnitelmat mm. jatko-opintojen tutkimuskohteesta ja rahoituksesta. Virallisen päätöksen jatko-opinto-oikeuden myöntämisestä tekee rehtori tiedekuntaneuvoston lausunnon pohjalta. Opiskelijavalintaan vaikuttaa jatko-opintosuunnitelman ja muiden vaadittujen kriteereiden täyttymisen lisäksi ohjaus- ja/tai rahoitusresurssien saatavuus sekä tarjolla olevan ohjauksellisen asiantuntemuksen soveltuvuus hakijan tutkimusaiheeseen. 26

MITÄ TUTKIJAJÄBÄT DUUNAA?

ongelmat olisi hyvinkin konkreettisia ja ettei jatko-opinnoissa tehtäisi mitään asioita käytännössä. Tulosten kokeellinen verifiointi on kuitenkin kiinteä osa soveltavaa tutkimuksesta, joten asioita täytyy tarkastella muutenkin kuin pel-

Lisäksi jatko-opiskelijan arkeen kuuluu vaadittujen jatko-opintosuoritusten tekeminen, joita voidaan suorittaa esimerkiksi osallistumalla erilaisille kursseille tai lukemalla ja tekemällä väitöskirjareferaatteja. LUT:lla kaikki nuoremmat tutkijat ovat osa opetus- ja tutkimushenkilöstöä. Tämä ryhmä noudattaa niin sanottua kokonaistyöaikaa, joka koostuu 1600 työtunnista vuodessa. Kokonaistyöaikaa tekevillä ei ole työaikalain mukaista säännöllistä työaikaa, mutta ei myöskään käsitettä ylityö tai varsinaisia vuosilomia. Vapaata voi pitää oman harkinnan mukaan, kunhan tehollinen kokonaistyöaika vuoden aikana täyttyy. Tämä lukeutuukin mielestämme ehdottomasti yliopistossa työskentelemisen parhaimpiin puoliin, vaikkei kaikki pidäkään kyseisestä järjestelmästä. Käytännössä kokonaistyöaika tarkoittaa, että jokainen pitää itse huolen työtehtävien etenemisestä. Vapaus mahdollistaa töiden tekemisen itselle parhaina aikoina ja sen, että kiireisimpinä aikoina työhön voi paneutua viikon lisäksi myös viikonloppuina, ja toisaalta taas pitää päivän vapaata, mikäli tarve ilmenee. Oman tutkimuksen eteneminen perustuu hyvin pitkälti henkilökohtaiseen työpanokseen, joka aiheuttaa sen, että vapaus mutta myös vastuu säilyvät itsellä. Tutkimustyön luonteeseen kuuluu, että kiireisimpinä aikoina työn ja vapaa-ajan sekoittuminen on voimakasta, aivoille kun on aika vaikea käskeä, että nyt ei ajatella. Vastuu kiteytyy myös ajatukseen, että aika, jolloin työtä ei tehdä, on myös pois työn edistymisestä. Esimerkiksi loma-aikoina ei tutkijantyössä ole sijaisia, vaan työt odottavat lomien loppumista. Tavoitteen mukainen valmistuminen neljässä vuodessa tohtoriksi on täysin jatko-opiskelijan omissa käsissä. Monelle ulkopuoliselle jatko-opintojen tekijöiden työ saattaa näyttää melko teoreettiselta. Sitä se osittain väistämättä onkin, sillä onhan kyseessä kuitenkin uuden tieteellisen tiedon tuottamisesta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteivät tutkimuksessa ratkottavat

kästään paperilla. Monelle jatko-opiskelijalle on myös tuttua erilaisten yritysrahoitteisten tutkimusprojektien parissa työskentely. Projekteissa ratkotaan yritysten liiketoiminnan kannalta relevantteja kysymyksiä ja välillä vuorovaikutus yritysten kanssa voi olla hyvinkin tiivistä, mikä estää tehokkaasti ”käytännön arjesta vieraantumista”. Kuitenkin rahoittajasta riippumatta jokainen tutkimus vaatii tutkimusdataa, jota hankitaan esimerkiksi tekemällä yrityshaastatteluja. Dataa voidaan hankkia myös mm. tekemällä erilaisia kokeita ja mittauksia, kyselyjä laatimalla ja toteuttamalla, rakentamalla prototyyppejä jne. Muutama viikko ruuvimeisseli kädessä koelaitteistoa rakentaessa auttaa ymmärtämään, että joskus jatko-opinnot voivat olla hyvinkin lähellä käytäntöä. Puhumme siis varmasti kaikkien jatko-opiskelijoiden puolesta, kun toteamme Tiedebarometrin väittämään, että tutkijankoulutus antaa paljon muutakin kuin pelkästään teoreettisia valmiuksia. Oman väitöstutkimuksen lisäksi monen jatko-opiskelijan työtehtäviin kuuluu myös opettamista. Opetustehtävät voivat sisältää esimerkiksi harjoitusten vetämistä ja opetuksen suunnittelua. Lisäksi jatko-opiskelijat voivat toimia kandi-, maisteri- ja diplomitöiden ohjaajina. Myös muu yleinen kehitys ja suunnittelutyö ja uusien projektien hakeminen ja hakemusten suunnittelu kuuluvat monen jatko-opiskelijan arkeen. Yhtenä rikkautena jatko-opinnoissa on kansainvälistyminen ja siihen kannustaminen. Monesti työvuoden kohokohtia voivat olla tutkijavaihdot ja tutustumiset muihin yliopistoihin sekä oman tutkimuksen esitteleminen kansainvälisten tiedeyhteisöjen konferensseissa. Maailmalla tehtävään tutkimukseen tutustumisen lisäksi nämä vierailut tarjoavat loistavan mahdollisuuden verkostoitua muiden alan tutkijoiden kanssa ja siinä sivussa tutustua muiden maiden kulttuureihin.

”YLIOPISTOSSA OPISKELEVALLA PERUSOPISKELIJALLA ON TIETTY KÄSITYS AKATEEMISESTA VAPAUDESTA. VIIMEISTÄÄN JATKO-OPINTOJA TEHDESSÄ YMMÄRTÄÄ KUNNOLLA, MITÄ AKATEEMINEN VAPAUS JA VASTUU TODELLISUUDESSA TARKOITTAVAT.”

MITÄ TOHTORI TEKEE? Mikä on LUT tutkijakoulu? Nämä kysymykset eivät välttämättä ole täysin selviä kaikille jat-

LUT tutkijakoulu on vuonna 2010 perustettu, kaikki yliopiston tie-

ko-opiskelijoillekaan. Tohtori on korkein yliopistollinen tutkinto,

teenalat kattava tohtoriohjelmien koordinointiyksikkö. Yksikkö

joten sen pidemmälle ei voi enää tutkintomuotoisesti opiskella. Se

sisältää eri tieteenaloilla toimitavat tohtoriohjelmat yliopiston si-

on Suomen koulutusjärjestelmän ylin porras, joka päättää yhteensä

säisistä ohjelmista kansallisiin ja kansainvälisiin tohtoriohjelmiin.

noin 20 vuoden ajan jatkuneen koulun penkkien kuluttamisen. Toh-

Kaikki yliopiston tohtorikoulutettavat kuuluvat LUT tutkijakouluun.

toriksi valmistuminen on yhden pitkän tien loppu, mutta samalla

LUT tutkijakoulua johtaa tutkimuksesta vastaava vararehtori apu-

toisen alku.

naan tohtoriohjelmien johtajista koostuva tutkijakoulun johtoryh-

Monelle tohtorin paperit tarkoittaa vuosien akateemisen vapauden

mä. Syksystä 2013 lähtien johtoryhmässä on ollut mukana myös

jälkeen väistämätöntä siirtymistä oikeisiin töihin. Tohtorin tutkin-

kaksi opiskelijajäsentä tuomassa näkemystä tohtorikoulutettavien

to pätevöittää ennen kaikkea toimimaan itsenäisenä tutkijana. Yri-

lähtökohdista.

tysmaailman puolella näitä taitoja voidaan hyödyntää esimerkiksi

LUT tutkijakoulun tavoitteena on mm.

vaativissa asiantuntijatehtävissä, mutta on tohtoreita runsaasti

• lisätä tohtorikoulutuksen suunnitelmallisuutta ja laadukkuutta

myös korkeissa esimiestehtävissä. Akateemisella uralla tohtoriksi

• levittää hyviä käytänteitä

valmistuminen vastaa kuitenkin vain ”ala-asteen suorittamista” ja

• tehostaa kansainvälistä liikkuvuutta ja verkottumista sekä

on ensimmäinen askel tiedeyhteisön tunnustamana tutkijana kohti

• tukea ja kehittää neliportaista tutkijanurajärjestelmää

professoritason tehtäviä. Kaiken kaikkiaan tohtorin tutkinto on vain yksi tutkinto muiden joukossa, vaikka saahan siitä palkaksi kivan

Kaiken kaikkiaan LUT tutkijakoulun tarkoitus on tasoittaa opiskeli-

tohtorinhatun koristeeksi olohuoneen kaapin päälle.

joiden tietä kohti tohtorin tutkintoa.

STRAIGHTOUTTA TEKSTI MYYRÄ KUVAT JUSSILA

Aloitin vaihtovuoteni Yhdysvalloissa viettämällä pari päivää Chica-

opiskelijat ja sotaveteraanitkin. Pizzaperjantai huvitti paikallisia

gossa. Löysin keskustasta ihanan aamiaisravintolan, josta sai edul-

kavereitani – he syövät pizzaa melkein joka päivä. Walmartin,

lisesti kahvia, voileipiä sekä pannukakkuja marjoilla ja siirapilla.

maailman suurimman ruokakauppaketjun valikoimasta voi pää-

Annokset olivat suuria, ja köyhänä teekkarina söin tietenkin niin

tellä, että maailman toiseksi lihavin kansa todellakin suurkuluttaa

paljon kuin pystyin. Maistelin myös friteerattua taikinaa hillolla ja

hampurilaisia, donitseja, pizzaa, ranskalaisia, pastaa, sipsejä, kek-

kermavaahdolla. Kun saavuin vaihtokohteeseeni Houghtoniin, Mi-

sejä, einesaterioita, sokerimuroja, valkoista leipää, suklaapatukoi-

chiganiin, lounastin aluksi koulun ruokalassa. Lounas maksaa kuu-

ta sekä virvoitus- ja energiajuomia.

si dollaria. Siihen sisältyy niin paljon ruokaa kuin jaksat syödä, niin

Toisaalta, suosion huipulla ovat myos toinen toistaan erikoisem-

paljon limsaa kuin haluat juoda sekä kahvia ja jälkiruokaa. Lisäksi

mat “laihdutustuotteet”, kuten rasvattomat ja sokerittomat jää-

voit ottaa ruokalasta mukaasi hedelmiä ja leivonnaisia. Fuksiviik-

telöt ja vitamiinikarkit. Näitä samoja herkkuja pursuilee koulun

kojen tapahtumissa oli jatkuvasti tarjolla kuppikakkuja, jäätelöä ja

ruokala.

karkkia, ilmaiseksi. Amerikkalaisten herkut ovat mietoja, rasvaisia ja makeita, siis hyvin suomalaiseen makuun sopivia.

Kampuksella asuvien on lukukausimaksun lisäksi maksettava pa-

Tutuista tuotteista on valittavana mielenkiintoisia versioita –

kollinen monen tonnin lasku aterioista. Onneksi valikoimat ovat

maistuisiko Monster proteiini-energiajuoma tai Bud Light Lime?

pienissäkin marketeissa laajat. Terveellistä ruokaa siis onneksi on tarjolla mutta sen etsiminen on toisinaan työlästä. Suomessa ruo-

Pian huomasin amerikkalaisilla olevan varsin mielenkiintoinen

ka on sitä mitä pakkauksessaan väittääkin olevansa – kun ostat

suhde ruokaan. Yhdysvalloissa kaiken ruuan tarkoitus on olla hy-

manteleita, pakkauksessa on vain manteleita.

vän makuista, helppoa ja nopeaa, tässä järjestyksessä. Terveys ei

Jos et Walmartin hyllyjen välissä pysähdy lukemaan tuoteselos-

ole massatuotteiden markkinointivaltti, vaan myydäkseen hyvin

teita, huomaat ihanan edullisten purkkihedelmien, jogurtin, kas-

ruoan on oltava ”delicious”, ”creamy” tai ”more cheese”, ”now

tikkeen, leivän, myslin ja mehun sijaan ostaneesi enimmäkseen

with real bacon” ja niin edelleen. Ruualle on kymmeniä omia te-

maissisiirappia ja vettä. Terveellistä ruokaa etsiessään saa olla

levisiokanavia, joilla kokataan ja kisataan mitä ihmeellisempien

tarkkana!

luomusten parissa (en omista telkkaria mutta kuntosalilla joku vaihtaa AINA leivonta- tai grillauskanavalle!).

Sokerihuurretusta ruuasta huolimatta uskomus siitä, että kaik-

Silti jokainen ravintola tarjoaa samanlaista pikaruokaa.

ki amerikkalaiset olisivat laiskoja möhömahoja on väärä. Ruoka ei aina ole sitä terveellisintä mahdollista laatua mutta urheilu on

Kun puhutaan amerikkalaisesta ruokakulttuurista, kyseessä ovat

suosittua, ja eri lajeista saa jopa noppia!

nimenomaan pikaruokalat ja markettien hyllyt. McDonaldsien jonoissa seisoskelevat päivittäin niin lapset ja perheenäidit kuin

Tarjolla on jenkkifutiksen, jääkiekon, soudun, koripallon, lentopal-

Minulle kävi kuten monille muillekin matkaajille. Aluksi olin uu-

lon ja yleisurheilun lisäksi myos kiipeilyä, laskettelua, jousiammun-

sista makuelämyksistä aivan sekaisin ja halusin kokeilla kaikkea,

taa, tanssia ja ryhmäliikuntatunteja. Ehdottomasti yksi parhaista

taisin lihoakin muutaman kilon. Sitten seurasi taantumavaihe,

kokemuksistani on ollut liittyminen cheerleading-joukkueeseen.

jossa kaikki paikalliset ruoat ärsyttivät ja sokeriyliannostus oli lä-

Olen päässyt kurkistamaan yliopistourheilun maailmaan sekä ta-

hellä. Ostin pelkkää parsakaalia ja vannoin, etten enää ikinä koske

vannut opiskelulle ja urheilulle omistautuneita mahtavia tyyppejä,

mihinkään uppopaistettuun. Nyt olen sopeutunut ja löytänyt uu-

jotka ovat terveyden perikuvia, vaikka pizza heille maistuukin.

sia mieltymyksiä. Olen ihastunut kurpitsan, pinaatin ja kirsikoiden makuihin, vähäsokeriseen jääteehen ja edulliseen luomulihaan.

Muutokset amerikkalaisessa ruokakulttuurissa ovat näkyvissä

Olen jopa oppinut rentoutumaan ruoan suhteen. Huomasin, et-

myös muualla kuin korkeakouluissa, kun yhä suurempi osa kan-

ten paisu muodottamaksi vaikka toisinaan söisinkin aamiaiseksi

sasta tiedostaa ravinnon vaikutuksen terveyteen. Monet osavaltiot

muffinssin tai kävisin McDonaldsissa lounaalla. Täytyy myöntää,

ja kaupungit ovat aloittaneet kampanjoita ylipainon torjumiseksi.

että Domino’s-pizzakin maistuu ja lempileivonnaiseni on nykyään

Kouluissa tarjoillaan pizzan lisäksi salaattia! Kauppojen hyllyille on

juustokakku.

ilmestynyt raejuustoa, maustamatonta jogurttia sekä makeuttamattomia juomia. Aitoa lihaa ja vihanneksia on saatavilla myös

Kerään rohkeutta kokeillakseni uppopaistettua Mars-patukkaa ja

pakasteaterioina. Suunta on oikea, vaikka pieniä kömmähdyksiä

viiden paunan hampurilaista. Ehkä niistä tuleekin uusia suosikke-

saattaakin sattua: bongasin esimerkiksi pakastemustikoista tekstit

jani!

”Good for your health” ja “WARNING! Not a low-calorie food!”

KIRJOITTAJA heikki hämäläinen

VPJ / kv. vastaava ltky

KUINKA KANSAINVÄLINEN SINÄ OLET? KUVITUS JULISTEMUSEO

LUT mainostaa itseään yhtenä Suomen kansainvälisimmistä yli-

me on saanut kahden viimeisimmän kautensa aikana väriä ulko-

opistoista. Puhtaan ulkomaalaisopiskelijoiden määrän suhteen yli-

maalaisista opiskelijoista, mikä on vaikuttanut myös edustajiston

opistomme, ja tätä kautta myös ylioppilaskuntamme onkin tämän

toimintaan. Killat ovat ansiokkaasti toteuttaneet tapahtumatiedo-

mainoslauseen veroinen. LTKY:n jäsenistä noin yksi kolmasosa

tustaan kahdella kielellä. Sekä LTKY:lla, että killoilla riittää kuiten-

omaa muun kansalaisuuden kuin suomalainen. Kansainvälisyyttä

kin vielä työnsarkaa mikäli ulkomaalaisopiskelijat halutaan ottaa

ei voida kuitenkaan mitata ainoastaan osuuksin, vaan on myös

paremmin huomioon. Tämä saadaan aikaan pienillä muutoksilla

tarkasteltava kuinka tämä valtava määrä ulkomaalaisia opiskeli-

esimerkiksi tapahtumien suhteen.

joita toimii osana yliopistoyhteisöämme.

Hyödyt irti kansainvälisyydestä

Yliopisto ja ylioppilaskunta pyrkivät ottamaan kaikki jäsenensä

Onko ulkomaalaisten opiskelijoiden huomioiminen pelkkää

huomioon tasa-arvoisesti. LUT on onnistunut muuttamaan tieto-

”goodwillia” vai onko siitä mahdollista saada hyötyä myös suoma-

järjestelmänsä hyvinkin kaksikieliseksi, osittain jopa kolmekieli-

laisille opiskelijoille?

seksi venäjän kielen myötä. Ulkomaalaisopiskelijan on hyvä olla ja opiskella Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. Tämä näkyi

Työelämään siirtyessään opiskelijamme eivät nykyaikana pärjää

tyytyväisyytenä muutama vuosi sitten toteutetussa International

pelkällä suomen kielen ja suomalaisuuden tuntemuksella. Yhä

Student Barometer -tutkimuksessa, jossa LUT saavutti ykkösti-

useamman suomalaisyrityksen yrityskieli on englanti, eikä Suomi

lan 188 kansainvälisen yliopiston joukosta. Erityisesti opetustilat

markkina-alueena tarjoa edellytyksiä loputtomaan kasvuun. Työn-

saivat kiitosta. Parannettavaa löydettiin erityisesti opiskelijoiden

tekijöiltä tämä vaatii englannin kielen sujuvaa hallitsemista ja

integroitumisessa muiden kulttuurien, erityisesti suomalaisten,

vieraiden kulttuurien tuntemusta. Ottamalla huomioon kansain-

kanssa. Näissä kysymyksissä ylioppilaskunnan ja muiden yhtei-

välisyyden, joko vaihtojakson tai kotikampuksella kanssaelämisen

söllisyyttä rakentavien organisaatioiden, kuten kiltojen, rooli

kautta, valmistaudut paremmin nykyajan työelämän vaatimuksiin

korostuu. Ulkomaalaisopiskelijoiden muodostaessa suuren osan

jo yliopistoaikana.

jäsenistöstä, on toiminnassa kannettava vastuu myös heidän huomioonottamisesta.

Emme ole yksin muuttuvien työelämävaatimusten edessä ja kentän kansainvälistymisen kanssa. Samoja peliliikkeitä on tehtävä

Ylioppilaskunta on viime aikoina ajanut toimintaansa kansainvä-

myös muissa yliopistoissa ja ylioppilaskunnissa ympäri Suomen ja

lisempään suuntaan erityisesti viestintänsä osalta. Edustajistom-

maailman.

YHÄ USEAMMAN SUOMALAISYRITYKSEN YRITYSKIELI ON ENGLANTI, EIKÄ SUOMI MARKKINAALUEENA TARJOA EDELLYTYKSIÄ LOPUTTOMAAN KASVUUN.

YLIOPISTOMME,

ylioppilaskuntamme, kilto-

jemme ja opiskelijoidemme on pohdittava kuinka vastaamme haasteeseen. Suomalaisten valmiudet tämän haasteen kohtaamiseen ovat huippuluokkaa, ja meillä Lappeenrannassa kenties vielä keskimääräistä paremmat. Olemme pieni yhteisö, joka on ajansaatossa saavuttanut paljon työskentelemällä yhdessä ja samaan suuntaan. LTKY on nostanut yhdeksi kärkiteemakseen tälle vuodelle kampuksen aidon kansainvälistymisen. Tavoitteena on työskennellä yhdessä kiltojen, yliopiston kansainvälisten palveluiden ja ESN Lappeenrannan kanssa ja koota konkreettisia keinoja ulkomaalaisopiskelijoiden huomioon ottamiseksi. Myös ammattikorkeakoulun puolelta on löytynyt innostusta asioiden viemiseksi yhteiseen suuntaan, joten tulevaisuuden tavoitteena onkin saada kampuksen toimijat toimimaan samojen käytänteiden mukaan. Helsingin yliopiston ylioppilaskunta loi alun perin ABC-mallin, josta saatu idea toimii LTKY:n lähestymistavan pohjana. Aiemmin mainitut käytännön teot jaetaan niiden vaativuuden mukaan A-, B- ja C-tasoihin, muodostaen portaat, joita kipuamalla ylioppilaskunta tai kilta ottaa toiminnassaan ulkomaalaisopiskelijat paremmin huomioon. Tarkoituksena ei ole täysin muuttaa organisaation toimintaa, vaan laajentaa sitä kattamaan myös ulkomaalaisen potentiaalisen jäsenistön.

Tarkoituksena ei ole myöskään muuttaa toimintaa täysin englanninkieliseksi, vaan ottaa suomea taitamattomat huomioon esimerkiksi englanninkielisillä osuuksilla ja mahdollistaa näin ul Komaalaisopiskelijan osallistuminen ylioppilaskunnan tai killan toimintaan. Ensimmäisillä tasoilla teot ovat hyvinkin yksinkertaisia, esimerkiksi tiedotteen avainsanojen kirjoitus englanniksi suomenkielisen tiedotteen perään. Yliopisto, ylioppilaskunta ja killat voivat enintään muuttaa olosuhteet suotuisiksi kansainvälistymiselle. Suomalais- ja ulkomaalaisopiskelijoiden välinen tutustuminen ja näistä suhteista saatava hyöty on loppupeleissä kiinni opiskelijoista yksilöinä ja meidän omasta kiinnostuksestamme kansainväliseen kanssa käymiseen. Ollessani vaihto-opiskelemassa Espanjassa viime vuonna kohtasin saman ongelman, en juuri päässyt verkostoitumaan paikallisten kanssa. Asia ei ole siis millään tapaa suomalainen kysymys, mutta vaatii meiltä opiskelijoilta – suomalaisilta ja ulkomaalaisilta – asennemuutosta. Me lappeenrantalaiset opiskelijat olemme ylpeitä yhteisestä Skinnarilan hengestä, olemme olleet edelläkävijöitä eri alojen opiskelijoiden sujuvasta yhteiselosta. Näyttäkäämme tietä jälleen kerran!

JÄSENPALVELUKYSELYSTÄ POIMITTUA: Sunnuntaina voisi olla myös ruoka! Saalaattien ‘‘napas’’ osuus on pienehkö! Mausteita saisi olla ravintoloissa enemmän!

Minulla ei ole SaLUTin korttia koska koulun kuntosali on hyvin pieni ja usein hyvin täynnä. Toivoisin jotakin,

Satunnaiselle Rocky-kuntosa-

millä yksinäiset

lin käyttäjälle SaLUTin palve-

nörtit saataisiin liikkeelle!

luista ei juurikaan ole hyötyä. Nykyään salilla on miltei aina ruuhkaa!

Matka kotiin on pitkä, joten on taloudellisempaa jäädä viikonloppuisin Lappeenrantaan.

TKY:n vuosittainen jäsenpalvelukysely toteu-

tettiin yhdeksättä kertaa perinteiseen tapaan lokakuussa 2013.

2. osa jäi vielä kehnommaksi 208 vastaajallaan (244 vuonna 2012). Yksi suurimmista mielipiteen jakajista oli taasen vuonna 2010 voimaan astunut tenttikertojen rajoitus. Osa oli vahvasti sitä mieltä, että tenttien rajoittaminen kahteen kertaan ja lupalappujen anominen on turhaa byrokratiaa toisen puoliskon vastatessa, että rajoitetut tentit tsemppaavat lukemaan viimeistään toiseen tenttiin. Molempia puoliskoja yhdisti kuitenkin mielipide, että nykyisin

Vaikka toteutus oli hoidettu samalla tavalla kuin aina ennenkin,

tenttimiskäytäntöihin pitäisi saada joustavuutta esimerkiksi ak-

niin vastaajamäärät tippuivat radikaalisti kyselyn molemmissa

vaariotenttien tai muissa yliopistokeskuksissa suoritettavien tent-

osissa. Kyselyn ensimmäinen osa koski opiskelijoiden yleistä hy-

tien muodossa.

vinvointia, tyytyväisyyttä sekä toimeentuloa ja kyselyn toisessa osassa keskityttiin vastaamaan LUT:a ja LTKY:a koskeviin kysymyk-

Vaikka ylioppilaskunnan toimintaan oltiin yleisesti ottaen tyy-

siin.

tyväisiä (77 % vastanneista), ei toimintoja ja toimintaa tunnettu kunnolla (En osaa sanoa 19 %). Edunvalvontasektori on taas jäänyt

Vuodesta 2012 viisaantuneena kyselyn monivalintoihin on lisätty

toiminnaltaan tuntemattomaksi lähes kaikille (En osaa sanoa ja en

kohta ”en osaa vastata” tai ”en tiedä, mitä tämä tarkoittaa”, joten

tiedä, mikä on edunvalvontasektori keräsivät yli 78 % vastauksis-

tulokset eivät ole täysin vertailukelpoisia tältäkään osin aiempiin

ta) ja aikuisopiskelijoiden osalta LTKY:n toiminta on täysin pimen-

vuosiin, joissa on ollut vastausvaihtoehtoina vain ”kyllä” tai ”ei”.

nossa jokaiselta osa-alueeltaan. Vuoden 2014 toimijoille tässä on reilusti petrattavaa, ja muutamat kyselyyn vastanneet olivat anta-

Osaan 1 vastasi vain 210 opiskelijaa, mikä on erittäin raju pudotus

neet hyviä vinkkejä, miten pystymme tuomaan omaa toimintaam-

vuodentakaiseen vastaajamäärään (329 vuonna 2012). Harvoista

me sekä tietoa lähemmäksi kaikkia. Vaikka kyselyyn vastaaminen

vastaajista vähintään melko tyytyväisiä omaan elämäänsä oli 95

voi tuntua pakkopullalta, jokainen vastaus luetaan ja toimintaan

% ja osaksi opiskelijayhteisöä tunsi kuuluvansa 71 % kyselyyn vas-

pyritään ottamaan uusia ideoita.

tanneista.

MENESTYJÄT OSA2:

LUT:N ALUMNI TIMO PÄIVINEN 29-vuotias diplomi-insinööri Timo Päivinen ei kauaksi ole opinahjostaan työelämään päätynyt. Vuonna 2009 valmistunut koneensuunnittelun pääainetta Lappeenrannan teknillisen yliopiston konetekniikan koulutusohjelmassa opiskellut alunperin Rääkkylästä kotoisin oleva koneensuunnittelija työskenteleekin nykyään Tulevaisuuden tehtaalla toimipistettään pitävässä Visedo nimisessä yrityksessä. Vapaa-ajallaan hän harrastaa kaikenlaista urheilua, mm. kuntosalilla käynnistä sulkapalloon ja uintiin. TEKSTI REPO KUVAT TIAINEN

Mitä Visedo oikein tekeekään? Visedo on työkoneisiin sähköisiä voimansiirtolinjoja komponentteineen toimittava kasvuyritys. Esimerkkinä voisi sanoa vaikkapa kaivurin sähköistäminen. Tavoitteena saada työkoneet edullisemmaksi käytettäväksi. Visedo listattiin vastikään Talouselämän top 20 Suomen lupaavinta kasvuyritystä –listalle. Kasvusta kertonee se, että tällä hetkellä yrityksessä työskentelee yhteensä n. 20 henkeä, joista 6 on tohtoritutkinnon suorittaneita ja loput yhtä asentajaa lukuunottamatta diplomi-insinöörejä. Itse olin n. kymmenes yritykseen palkattu henkilö ja muutamassa vuodessa henkilöstömme on tuplaantunut nimenomaan korkeakoulutetuista. Esittely nykyisestä työstäsi Visedo. Mistä työviikkosi koostuu? Tittelini yrityksessä on Chief development engineer, jonka voisi suomentaa esimerkiksi pääsuunnittelijaksi. Työviikkoni voisi karkeasti olla jaolteltuna seuraavasti. Yhtenä päivänä vierailisin alihankkijan luona. Muutama päivä viikosta menisi itse suunnittelutyössä. Yksi päivä kuluisi varmastikkin palaveroinnissa ja tiedonjaossa ja loppuaika hallissa ihmettelemässä koneita ja jopa itse kokoonpannen niitä. Miten päädyit Visedolle? Valmistumisen jälkeen työskentelin hetken aikaa yliopistolla tutkijana. Huonekaverini vinkkasi minulle, että Visedo kaipaisi virtuaalisuunnitteluun erikoistunutta tekijää. Kävin juttelemassa aiheesta firmassa ja sehän palkkasikin minut heti hommiin. Miksi valitsit konetekniikan ja Lappeenrannan aikoinaan? Pienenä tykkäsin rakentaa Lego-palikoilla, joten varmaan sitä kuvitteli että konetekniikassa pääsee rakentamaan isoilla Legoilla. Eikä se ajatus nyt periaatetasolla kovin kaukana siitä ole. Joutuu vaan rakentamaan Legopalikat itse. Itse Lappeenrannan valitsin siitä syystä, että se tuntui olevan tarpeeksi lähellä ja lisäksi minull aoli täällä tuttuja opiskelemassa.

Pienenä tykkäsin rakentaa Legopalikoilla, joten varmaan sitä kuvitteli että konetekniikassa pääsee rakentamaan isoilla Legoilla. 42

Mistä muuten teit diplomityösi? Mitä taitoja olisit kaivannut tutkinnoltasi lisää? Tein sen erääseen yritykseen ison tuulimyllygeneraattorin rankenteesta.

Hiukan enemmän olisi voinut olla käytännönläheisempiä hommia. Muutamia hyviä kursseja kävin, joissa näki sitten käytännös-

Minkälaisena koit opiskelun Lappeenrannan teknillisessä yliopis-

sä mitä tekemällään työllä voi saavuttaa, mutta niitä olisi voinut

tossa?

olla enemmänkin.

Alussa vietin paljon opiskelijaelämää ja opinnot olivat hiukan si-

Lisäksi olisin voinut käydä kauppatieteiden tai tuotantotalouden

vussa. Mutta sitten kun pääsi niissäkin hiukan perusteita pidem-

kursseja, koska talouspuolen asiat tuntuvat vielä hiukan vieraam-

mälle niin alkoi opinnotkin maistua paremmalta. Siinä vaiheessa

milta ja niitä kuitenkin tarvitsen myös nykyisessä työssäni.

näki, että mitä tämä tulee oikeasti olemaan ja mihin voi tulevaisuudessa oikeasti päästä.

Mitä ”turhaa” näet tutkinnossa? Mitä korostettiin liikaa?

Parasta opiskelussa oli kuitenkin ihmiset ympärillä. Skinnarilas-

Teoreettisia asioita opetettiin hyvin paljon, mutta tottakai se on

sa oli hyvä porukka niin opiskelussa kuin opiskelijaelämässä. Mm.

yliopistokoulutuksen ero ammattikorkeakoulupuolesta. Monia

opiskelija-aktiivina KRK:ssa toimiminen toi ennenkaikkea hyviä

asioita olisi opettaa modernimminkin. Paljon asioita tehtiin pape-

ystäviä, mutta opetti myös tulemaan toimeen erilaisten ihmisten

rille ja monet harjoitustyöesimerkit olivat hyvin vanhoja. Nykypäi-

kanssa.

vän tekniikka avaa mahdollisuudet vaikka mihin.

Yksi parhaista kokemuksista oli myös puolen vuoden vaihto Bu-

Mitä ajatuksia LUT herättää tänä päivänä? Entä Green Campus?

dapestissä. Ulkomailla käynti avarsi maailmankatsomusta ja lisäsi tietoutta, että Suomi on loppupeleissä aika pieni paikka.

Lähellä ollaan edelleen vaikka itse yliopistolla ei tulekkaan päivittäin vierailtua. Haalaripukuista porukkaa näkyy edelleen hyvinkin

Hyviä kokemuksia minulle jäi itse opiskelusta. Yhden kurssin har-

säännöllisesti.

joitustyö tehtiin casena oikeaan yritykseen. Puolitoista vuotta harjoitustyön teon jälkeen saimme yrityksestä palautetta ja kiitosta

Seinän takana tehdään yliopiston tutkimustyönä sähköbussia.

että homma toimii hyvin. Tämmöisten töiden kautta näki oikeasti

Oma työkin perustuu samantyyppiseen ajatusmaailman eli vih-

myös käytännössä, että mitä tehdyllä työllä voi saavuttaa.

reään teknologiaan, joten mielestäni Green Campus –ajattelu on hyvä suuntaus tulevaisuuteen.

Mitkä koulutuksen kautta oppimasi taidot auttavat sinua eniten työssäsi?

Mitkä ovat suunnitelmasi tulevaisuudessa?

Asioiden perusteet käytiin koulutuksessa hyvin läpi ja ilman niitä

Olen hyvin sitoutunut nykyisiin työtehtäviin. Tavoitteena on saat-

ei varmastikkaan tulisi nykyisissä työtehtävissä toimeen. Ongel-

taa Visedon tuotteiden kehitys sarjatuotantoon asti.

mienratkaisutaitoja ei löydy kirjoista vaan perusteiden soveltamisen oppii sitten tekemällä.

LUT:n avoin yliopisto tarjoaa kaikille avointa opetusta tekniikassa,

Väyläopiskelijoina on sekä pitkään työelämässä olleita että luki-

kauppatieteissä ja kielissä. Vuosittain avoimen yliopiston kautta

on jälkeistä opiskelupaikkaa hakevia nuoria. Avoimen yliopiston

on tarjolla noin 400 LUT:n opintojaksoa. Suurin osa avoimen yli-

kautta pääsee tutustumaan yliopisto-opiskeluun sekä testaamaan

opiston tarjonnasta on koulutusohjelmien perusopetukseen inte-

sitä, onko tekniikka tai kauppatiede oma tulevaisuuden ala. Tek-

groitua opetusta, jolloin avoimen yliopiston opiskelijat opiskelevat

niikan tai kauppatieteiden valintakoemenestys ei takaa kaikille

samoissa ryhmissä LUT:n tutkinto-opiskelijoiden kanssa. Tämän

opiskelupaikkaa yliopistossa. Tällöinkin opiskelun aloittaminen

lisäksi avoin yliopisto tarjoaa erikseen järjestettyjä opintojaksoja

on mahdollista avoimen yliopiston kautta ja näin viettää välivuosi

intensiiviopetuksena esimerkiksi viikonloppuisin ja kesäaikaan.

opiskellen.

Opiskelu avoimessa yliopistossa on maksullista, mutta edullista: 10 euroa/opintopiste. Lappeenrannan lisäksi LUT:n opetusta on tar-

Vuosittain avoimen yliopiston opetuksessa on noin 1400 osallis-

jolla myös Lahdessa Päijät-Hämeen kesäyliopiston toteuttamana.

tujaa.

Avoimen yliopiston opiskelijat voidaan jakaa kolmeen asiakasryh-

• Ajankohtainen opetustarjonta on saatavilla avoimen yliopiston

mään. Tyypillinen avoimen yliopiston opiskelija opiskelee yksittäi-

internet-sivuilta osoitteesta www.lut.fi/avoinyliopisto

siä opintojaksoja tai -kokonaisuuksia oman osaamisensa lisäämi-

• LUT:n tutkinto-opiskelija voi osallistua avoimen yliopiston erik-

seksi.

seen järjestämille intensiiviopintojaksoille. • Opintojaksoille ilmoittaudutaan avoimen yliopiston internet-si-

LUT:n tutkinto-opiskelijalle avoimen yliopiston erikseen järjestä-

vujen kautta pääsääntöisesti viimeistään kaksi viikkoa ennen opin-

mä intensiiviopetus tarjoaa mahdollisuuden suorittaa opintojakso

tojakson alkua.

yliopiston lukujärjestyksestä poikkeavana ajankohtana esimerkiksi

• Opiskelu avoimessa yliopistossa on maksullista. Hinta määräytyy

kesällä.

kurssin laajuuden mukaan (10€ / opintopiste). • Avoimen yliopiston opintosuoritukset tallennetaan Oodiin, josta

Kolmannen ryhmän muodostavat avoimen yliopiston väyläopiskelijat, joilla tulevaisuuden haaveena on saada tutkinto LUT:sta. 44

ne näkyvät osana LUT:n opintoja.

Syksyllä 2013 LUT:n kauppakorkeakoulussa aloitti tutkinto-opis-

Valitsin juuri LUT:n avoimen yliopiston, koska olen itse Kouvolasta

kelijana Niko Kurvi, jonka kauppatieteiden opinnot käynnistyivät

kotoisin ja Lappeenranta oli lähin vaihtoehto. Lisäksi olin kuullut

avoimessa yliopistossa pari vuotta aiemmin. Puolessatoista luku-

parilta tuttavaltani, että LUT:n avoimessa yliopistossa on helpom-

vuodessa Niko suoritti väylään vaadittavat 100 opintopistettä, ja

pi päästä perusopetukseen integroiduille kursseille mukaan kuin

tuli näiden perusteella valituksi KTM-tutkintoon johtavaan kou-

esimerkiksi Helsingissä.

lutukseen. Tällä hetkellä Niko on opiskelijavaihdossa Californian Fullertonissa.

2. Millaista apua tarvitsit ja sait opintoja aloittaessasi?

Seuraavassa Nikon ajatuksia opiskelusta LUT:n avoimessa yliopis-

Alussa olin suoraan sanottuna aivan hukassa enkä juurikaan

tossa.

tiennyt, millaisia kursseja minun kannattaisi tulevien opintojeni kannalta valita. Siksi ajattelin, että paras vaihtoehto olisi päästä

1. Miksi aloitit opiskelun avoimessa yliopistossa? Ja erityisesti

suunnittelemaan ensimmäisiä kurssivalintoja avoimen yliopiston

LUT:n avoimessa?

henkilökuntaan kuuluvan henkilön kanssa, koska varsinaista tuutorointia ei avoimessa yliopistossa ole tarjolla.

Aloitin opintoni avoimessa yliopistossa syksyllä 2011, koska hain kaksi kertaa pääsykokeen kautta yliopistoon, mutta en tullut hy-

Avoimen yliopiston henkilökunta kuitenkin ohjeisti minua erittäin

väksytyksi. Halusin kuitenkin opiskella kauppatieteitä, koska olin

tarkasti ja kattavasti, mille kursseille minun tulee ilmoittautua ja

erittäin kiinnostunut alasta. Näin jälkeenpäin ajateltuna minus-

he jopa muistuttivat myöhempien periodien kurssien valinnoista.

ta tuntuukin, että silloin kun lukion jälkeen hain pääsykokeiden kautta kauppatieteelliseen en vain halunnut tarpeeksi paljon tulla hyväksytyksi. Saattaa olla myös, etten olisi tullut pääsykokeitse koskaan hyväksytyksi.

TEKSTI KURVI, SARVILAHTI & TRINIDAD

’’

EHKÄ SITÄ AVOIMESSA OPISKELUA SAATETAAN HÄVETÄ JOLLAKIN TAPAA, MUTTA ITSE AJATTELIN SEN NIIN, ETTÄ MINKÄS SILLE, KOSKA EN PÄÄSYKOKEITSE SISÄÄN PÄÄSSYT NIIN, MIKSI YRITTÄISIN ASIAA PIILOTELLA.

3. Miten koit opiskelun yliopiston perusopetukseen integroiduilla

Ehkä sitä avoimessa opiskelua saatetaan hävetä jollakin tapaa,

kursseilla, joilla suurin osa osallistujia on LUT:n tutkinto-opiskeli-

mutta itse ajattelin sen niin, että minkäs sille, koska en pääsyko-

joita? Pääsitkö porukkaan, harkkaryhmiin jne. helposti mukaan?

keitse sisään päässyt niin, miksi yrittäisin asiaa piilotella. Myös opettajat kohtelivat minua aivan tasavertaisesti verrattuna

Opiskelu perusopetukseen integroiduilla kursseilla oli mielestäni

tutkinto-opiskelijoihin.

mahtava homma, koska silloin olin käytännössä samalla viivalla LUT:n tutkinto-opiskelijoiden kanssa vaikkakin maksoin opinnois-

5. Kenelle ja miten avoimen yliopiston väylää pitäisi mielestäsi

tani. Huomasin, että vaikka en tullut hyväksytyksi pääsykokeitse,

suositella ja markkinoida? Mistä itse sait tiedon LUT:n avoimesta

pärjääväni opinnoissani siinä missä muutkin, joka osaltaan vain

ja kauppatieteiden väylästä?

kasvatti motivaatiotani. Opintojeni alussa en tuntenut juurikaan ketään LUT:sta, mikä osaltaan teki opiskelusta vaikeaa, koska en

Avoimen yliopiston väylää tulisi markkinoida mielestäni enem-

ollut saanut minkäänlaisia vinkkejä kuinka tentteihin kannattaa

män opiskelijoille, jotka eivät tulleet hyväksytyksi pääsykokeitse.

lukea ja mitkä asiat ovat kurssien kannalta keskeisiä.

Lisäksi jo lukiolaisille voisi kertoa avoimesta yliopistosta, koska se on myös hyvä väylä yliopistoon siinä missä pääsykokeetkin. Itse

Syksy 2011 menikin siinä ”yksikseen” pyristellessä, mutta onnek-

sain tiedon avoimesta siskoltani, joka oli kuullut mahdollisuudesta

seni tutustuin talven aikana tutkinto-opiskelijoihin ja näin ollen

opiskella avoimessa ja tulla hyväksytyksi siten yliopistoon.

opintoni helpottuivat huomattavasti, koska sain heiltä vinkkejä, joita he olivat saaneet tuutoreiltaan. Meistä muodostui erittäin tii-

6. Miten opintosi LUT:n tutkinto-opiskelijana eroavat avoimen

vis kaveriporukka ja harkkaryhmät yms. hoituivat erittäin helposti.

yliopiston opintoihin verrattuna?

Ystäväni, jotka olivat tutkinto-opiskelijoita eivät vierastaneet yhtään minua, vaikka olin avoimessa yliopistossa. He olivat avoimia

Opintoni tutkinto-opiskelijana eivät eroa juuri mitenkään verrat-

minua kohtaan, eivätkä aliarvioineet kykyjäni esim. harkkatöitä

tuna avoimen yliopiston opintoihin. Ainoana merkittävänä erona

tehdessä. Tämä oli erittäin tärkeä ja iso juttu, koska helposti saat-

opintojeni kannalta mainittakoon, että avoimen kautta ei kauppa-

taa ajatella, että tutkinto-opiskelijat tietyllä tapaa aliarvioisivat

tieteissä voi osallistua maisteritason kursseille. Käytännössä sillä

avoimen opiskelijoita.

ei ole mitään merkitystä haettaessa avoimen kautta yliopistoon, koska vaaditut opintopisteet tulevat täyteen perusopinnoista ja

4. Huomasitko tutkinto-opiskelijoiden tai opettajien asenteessa

kandin suuntautumisvaihtoehdon opinnoista. Itse suoritin avoi-

mitään erityistä avoimen yliopiston opiskelijaa kohtaan?

messa oikeastaan kaikki kandivaiheen kurssit paitsi paria, joita ei voinut avoimen kautta ottaa.

Tutkinto-opiskelijat eivät aliarvioineet tai vierastaneet minua mil-

lään tapaa, koska he eivät olisi edes tienneet olevani avoimessa yli-

Vinkkinä kaikille avointa ylipistoa harkitseville on hakea erilaisia

opistossa, mikäli en olisi heille asiasta kertonut. Näin ollen luulen-

apurahoja opintoja varten, joilla itse kustansin kurssimaksut. Näin

kin, että ns.”vuosikurssillani” oli muitakin avoimesta yliopistosta,

ollen rahaa jää enemmän käyttöön vuokraan ja ruokaan, koska

mutta he eivät siitä vain ilmoittaneet millään tapaa.

avoimen kautta ei ole oikeutettu opintotukeen.

SYKE Gym Keskusta

on nyt huikean hieno! Technogymin uudet kuntosalilaitteet Suomen pähein käsipainosarja 60 kg saakka TV:stä tutut porraskoneet suoraan jenkeistä Lisää Precorin aerobisia laitteita loistavilla viihdeominaisuuksilla: juoksumatot, kuntopyörät, crosstrainerit ja vapaan liikeradan AMT-laitteet Uusi venyttelyn ja toiminnallisen harjoittelun tila: kuntopalloja, jumppapalloja, hiekkasäkkejä, venyttelylaitteita… Myös ryhmäliikunnassa paljon uutuuksia, muun muassa LesMills GritTM: LesMillsin sähäkkä 30 minuutin intervallitreeni – ylitä itsesi!

SYKE Gym Skinnarilassa

uutuutena ryhmäliikuntaa! toan kun m a t a S SYKE ilta! talveen liikuntatunne a ia g r ä Ene ja ryhm salilta a.ﬁ

tam sykesa

KESKUSTA

SKINNARILA

Kauppakatu 66 Technopolis, ovi C3 Lappeenranta Teknologiapuistonkatu (05) 4202 3910 044 544 2929

sykegym.ﬁ

Ohjattuja ryhmäliikuntatunteja, muun muassa LesMills BodyPumpTM & VatsaPakara Huikea valikoima virtuaalitunteja ainoana Lappeenrannassa: Pilates, jooga, sisäpyöräily – Katso lukujärjestys nettisivuiltamme! Laiteuudistuksia tehty kesän 2013 aikana!

SYKE SATAMA

Ainonkatu 31 53100 LPR 040 050 4455

ASIAKASPALVELU AVOINNA

ma-to klo 9-12 & 16-19 pe klo 9-12 asiakaspalvelu@sykesatama.fi

sykesatama.ﬁ