Oho!
Laukaisu epäonnistui Professori Adam Foster haaveili aikoinaan tähtitaivaan tutkimisesta, mutta pitkäksi venähtänyt loma keskeytti lähtölaskennan. Teksti: Matthew Allinson Kuva: Mikko Raskinen Kuvitus: Noora Typpö ”VIIMEISTELIN PERUSOPINTOJANI Newcastlen yliopis
tossa ja oli aika päättää, mistä aiheesta tekisin loppu työni. Yksi professoreista oli todella siisti kalifornia lainen kaveri, jonka alaa oli kosmologia. Tiesin, että minustakin tulisi kosmologi, siitä ei ollut epäilystäkään. Tieteenala oli seksikäs ja professori fysiikan laitoksen kiinnostavin. Tekisin lopputyöni hänelle. Lopputyöaiheet valittiin siten, että yhtenä syysluku kauden maanantaina opiskelijat saivat käydä professo rien luona keskustelemassa projekteista, joihin halusi vat osallistua. Juuri sitä ennen olin ehtinyt sopia kave reideni kanssa meneväni viikonlopun viettoon toiseen kaupunkiin. Koska kohtaloni oli tulla maailmankuu luksi kosmologiksi, ei haittaisi, jos ilmestyisin paikalle vasta vähän myöhemmin. Menisin jutustelemaan pro fessorin kanssa projektista, jonka tekisin, ja asia olisi sillä selvä. Järkytyin suuresti, kun saavuin yliopistolle myöhään maanantaina ja sain tietää, että kalifornialaisprofes sori oli jo sopinut projektista toisen opiskelijan kanssa. Tunsin itseni likimain petetyksi. Se olisi ollut minun juttuni! Päivä oli jo pitkällä, eikä minulla ollut aihetta, joten juoksin epätoivoisesti muiden ohjaajien pakeilla löytääkseni jonkun, joka suostuisi pestaamaan minut. En halua antaa sellaista vaikutelmaa, että olisin jou tunut tyytymään viimeiseen vapaaseen ohjaajaan tai ettei hänen projektinsa olisi kiinnostanut minua lain kaan – mutta aihe oli laskennallista fysiikkaa, johon liittyi runsaasti koodausta. Sen epäseksikkäämpää aihetta en olisi voinut kuvitella. Sittemmin siitä tietysti tuli tutkimusalue, jonka parissa aivoni nyt askartelevat. Projektin käynnistyttyä aloin pian nauttia työstä, huo masin kiinnostuvani aiheesta ja kehityinkin siinä. Kun sain maisterinopintoni valmiiksi, päätin muut taa Lontooseen ja ryhtyä tekemään väitöskirjaa las kennallisesta fysiikasta. Sekään suunnitelma ei ollut kovin harkittu, mutta University College Londonissa huomasin jälleen innostuvani aiheesta ja onnistuin tekemään siitä elämäntyöni. Kokemukseni osoittavat, että joustavuus ja sopeu tuvuus ovat menestyksen kannalta keskeisiä tekijöitä. Tulevaisuutta kun on vaikea ennustaa, ja matkan varrella kohdalle voi osua hienoja tilaisuuksia.” • AALTO UNIVERSITY MAGAZINE 27 \ 11
