Hyvinvointia yhteistyöllä! – kärkiä ja helmiä
Hyvinvointia yhteistyöllä! – kärkiä ja helmiä
Sisällys Hyvinvointia yhteistyöllä! – kärkiä ja helmiä Alueelliset koulutukset Hankkeen kärkituloksia
Hyvinvointijohtaminen Ehkäisevä päihdetyö Liikunta ja ravitsemus Perheiden tuki Elämänhallinta Sähköiset ja muut matalan kynnyksen palvelut
TERVIS-ilonaiheita ja huolia Lisätietoja
4 6
6 6 6 9 11 12
13 15 15
Kannen kuva: Soile Nevalainen
3
Hyvinvointia yhteistyöllä! – kärkiä ja helmiä Terveempi Itä-Suomi (TERVIS) –hanke toimi vuosina 2013–2015 sairaanhoitopiirien perusterveydenhuollon yksikköjen koordinoimana Etelä-Savossa, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Hyvinvointia yhteistyöllä! -teemalla hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen osallistettiin kuntajohtoa, ammattilaisia ja kuntalaisia (kuva 1.). Hankkeen budjetti oli 2 miljoonaa euroa, josta valtionavustuksen osuus oli 1,5 miljoonaa euroa.
Kuva 1. TERVIS-hankkeen tavoitteet ja toiminnot kohderyhmittäin.
Kehittämistyön painoalueet perustuivat kuntien kanssa käytyihin neuvotteluihin tai muihin alueellisiin linjauksiin. Hankkeessa huomioitiin ajankohtaiset kansalliset kehittämisteemat. Käytettävissä olevia varoja ohjattiin kuntiin väestöpohjan mukaan. Koko hankkeen budjetista kuntakehittämisen osuus oli 0,5 miljoonaa euroa.
4
Hyvinvointia yhteistyöllä! – kärkiä ja helmiä
Hankkeen kuluessa kuntakehittämisen painoalueet luokiteltiin kahdeksaan pääteemaan (kuva 2.):
Kuva 2. TERVIS-kehittämisen painoalueet kunnissa.
5
Alueelliset koulutukset Hanke vahvisti ammattilaisten ehkäisevän työn osaamista tarjoamalla koulutusta tehokkaiden ja vaikuttavaksi todettujen työmenetelmien käyttöön. Koulutusten toteutuksessa huomioitiin kunnista tai terveyskeskuksista nousevat tarpeet. Teemoina olivat muun muassa perheiden elintapaohjauksessa käytettävä Neuvokas perhe -malli, verkkopohjainen painonhallinnan ryhmäohjausmalli Verkkopuntari sekä lasten ruokakasvatuksessa käytetty Sapere. Lisäksi vahvistettiin osaamista Lapset puheeksi -työmenetelmän käytössä sekä motivoivassa haastattelussa. Hanke järjesti myös hyvinvointijohtamisen ja ehkäisevän päihdetyön koulutuksia. Menetelmäkoulutuksista pääsi osalliseksi lähes 700 ammattilaista.
Hankkeen kärkituloksia Hyvinvointijohtaminen TERVIS jatkoi Kanerva-Kasteen aloittamaa työtä tukemalla lainsäädäntöön nojautuvaa kuntien hyvinvointijohtamista. Koulutusta järjestettiin muun muassa sähköisen hyvinvointikertomuksen käyttöönotosta ja vaikutusten ennakkoarvioinnista (EVA). Useissa kunnissa tähän liitettiin kuntalaisten kuuleminen ja tiedonkeruu kuntalaisilta. Kuntien luottamus- ja virkamiesjohdoille suunnatuissa koulutuspäivissä hyvinvointijohtamista tarkasteltiin hallintorajat ylittävänä yhteistyönä. Vuosikellokoulutuksissa hyvinvointikertomustyötä käytiin läpi osana kuntien talouden ja toiminnan suunnittelua. Hanke osallistui myös tulevaisuuden tarpeisiin vastaavien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteiden suunnitteluun. Hankkeen tuella mallinnettiin esimerkiksi Ylä-Savon SOTE kuntayhtymässä suunnitelmallinen, jäsenkuntien kanssa toteutettava, hyvinvointiyhteistyö.
Ehkäisevä päihdetyö Ehkäisevää päihdetyötä toteutettiin hankkeessa erityisesti nuoret ja heidän vanhempansa huomioiden. Joensuun, Outokummun ja Kontiolahden lasten ja nuorten savuttomuuden ja päihteettömyyden tukemiseen luotiin paikallinen toimintamalli ja prosessit vanhempien ja viranomaisten huoleen peruskouluikäisten päihteiden käytöstä. Malliin on koottu yhtenäiset käytännöt vanhempien kanssa tehtävälle työlle. Kaikille viidennen luokan oppilaille aloitettiin toiminnalliset savuttomuus-oppitunnit, joiden pohjalta tehtiin esitys Savuttomuus ja päihteettömyys -teeman liittämisestä osaksi seudullista opetussuunnitelmaa.
6
Hyvinvointia yhteistyöllä! – kärkiä ja helmiä
Nurmeksen nuorisotyön tavoitteena
Nuorison päihteettömyys 5-6 luokat
Päihderastit kouluilla: tietoiskuja päihteistä, riippuvuuksista, valintojen merkityksestä, raittiudesta, tulevasta SELVÄSOPIMUKSESTA
7-luokka 8-luokka 9-luokka ›› Mukaan SELVÄ-
›› SELVÄSOPIMUS
›› Sitoudutaan
›› SELVÄBAARI
SOPIMUKSEEN
›› ›› ›› ›› ››
päihteettömyyteen yläkoulun ajaksi Vanhemmat mukana Toiminnallista Varainhankintaa Tilin avaaminen Toiminta alkaa
jatkuu, toimintaa mm:
›› ›› ›› ››
eri tapahtumissa Mauste- keksi- pesu -aine ym. myyntiä Narikkapalvelut Myyjäiset Kirpputorit
›› SELVÄSOPIMUS
toiminta ja varainkeruu jatkuu
›› Palkintoretki keväällä
SELVÄSOPIMUS myös lukioon ja ammattiopistoon Tavoite: päihteiden käytön aloittamisikä nousisi, yhä useampi aikuiseksi tuleva olisi raitis
Selväsopimus
Selväbaari Raikas vaihtoehto alkoholille malli Saksasta, Jim´s bar
Vahvistaa ja tukee päätöstä olla päihteettömänä ›› Päihteettömyyttä ei tarvitse perustella ›› Toiminnallista tekemistä, missä vanhemmat mukana
Kehittäjätyöntekijä Paula Timonen
7
Nurmeksessa ennaltaehkäisevää päihdetyötä toteutetaan osana nuorisotyötä. Kouluille jalkautettiin nuorten päihteettömyyteen liittyvä Selvä Sopimus. Sopimuksessa koululaiset sitoutuvat olemaan päihteittä yläkoulun ajan. Syksyisin mukaan rekrytoidaan uudet 7-luokkalaiset vanhempineen. Erilaisiin nuorten tapahtumiin jalkautettiin myös Selvä Baari -toimintaa, jossa nuoret vastasivat itse alkoholittomien drinkkien rakentamisesta ja tarjoilusta.
”Selvä Baari -toiminnassa nuoret vastasivat itse alkoholittomien drinkkien rakentamisesta ja tarjoilusta.”
Juuan kunnassa rakennetaan kokonaisvaltaista päihdehuollon toimintamallia. TERVIS-kehittämisen tuloksena luotiin päihdehoitajan toimenkuva ja aloitettiin päihdehoitaja–lääkäri-työparitoiminta. Ehkäisevien toimintamuotojen ja matalan kynnyksen toiminnan kehittäminen kaikille ikäryhmille jatkuu yhteistyössä muiden toimijoiden, muun muassa kolmannen sektorin, kanssa. Etelä-Savossa pilotoitiin Örebro-menetelmää. Hyvien kokemusten myötä malli tullaan viemään Mikkelissä kaikkiin yläkouluihin. Työn tueksi koottiin lisäksi Örebro-käsikirja ja esitysmateriaali opettajien ja terveydenhoitajien käyttöön. Käsikirjan sähköinen versio löytyy Innokylästä. Kuopiossa hankkeen tuella on levitetty useita ehkäisevän päihdetyön käytäntöjä erityisesti kaupungin reuna-alueille ja liitoskuntiin. Nuoria on osallistettu työhön esimerkiksi toteuttamalla Minä päätän -päihdeputkea, jonka mallinnus löytyy myös Innokylästä. Varkaudessa TERVIS-kehittämistyönä kartoitettiin ehkäisevän päihdetyön rakenteet ja päihdestrategian toteutuminen. Työn tuloksena rakenteet suunniteltiin vastaamaan valtakunnallisia kriteereitä. Päihdestrategian päivitysyhteistyöstä sovittiin Joroisten kunnan kanssa.
8
Hyvinvointia yhteistyöllä! – kärkiä ja helmiä
Liikunta ja ravitsemus Lieksassa jalkautettiin TERVIS-kehittämistyönä maakunnallista lasten ja nuorten lihavuuden hoitoketjua käytäntöön sekä aloitettiin ravitsemusterapeutin vastaanottokäynnit kaikille 1,5-vuotiaiden lasten perheille. Alakouluissa aloitettiin terveelliseen ravitsemukseen ja liikuntaan liittyvät toiminnalliset pajapäivät. Poikkihallinnollista yhteistyötä jatkettiin kunnassa Terveyttä just sulle -tapahtumassa. Rääkkylässä työikäisten työkyvyn lisääminen on toteutunut yrittäjille ja heidän perheille suunnatussa liikunta- ja elintaparyhmässä. Ilomantsissa kehitetyssä VIKKELÄ-mallissa painotetaan lapsiperheiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä. Toimintamalli on kirjattu kunnan hyvinvointikertomukseen ja liikuntastrategiaan. Ravitsemus- ja liikuntakasvatukseen liittyviä tapahtumia ja toimintoja jalkautettiin esimerkiksi päiväkoteihin ja kouluihin. Tapahtumat on koottu Vikkelän menovinkit -kalenteriin kunnan verkkosivuille.
”VIKKELÄ-mallissa painotetaan lapsiperheiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä.”
Pohjois-Savossa painopisteenä oli kuntalaisten liikunnan edistäminen erityisesti vähän liikkuvien keskuudessa. Lapinlahdella kehitettiin poikkihallinnollisesti ja monitoimijaisesti erityisesti lasten ja nuorten liikunnallista elämäntapaa. Lähtökohtana oli toiminnallinen arki. Kuntakehittäjän työn tuloksena vahvistui näkemys siitä, että asioiden eteenpäin viemisessä tarvitaan myös jatkossa kunnan hyvinvointiasioita koordinoiva henkilö. Kehittämistyö jatkuu siirtyen myös muihin ikäryhmiin.
9
Rautalammilla TERVIS-kehittäminen tuotti kuntaan liikuntaneuvonnan palveluketjun, jossa määriteltiin eri toimijoiden roolit ja liikuntaneuvonnasta hyötyvät kohderyhmät. Uutena toimintana aloitettiin lähetteeseen perustuva liikuntaneuvonta. Mallissa lähettävä taho vastaa asian puheeksi otosta ja pohjatyöstä asiakkaan kanssa. Ohjausta yhtenäistää ammattilaisille tarjottu liikuntaneuvonnan koulutus. Pertunmaalla kehittämisen painoalue liittyi ravitsemukseen elämänkaaren eri vaiheissa. Kunnan päiväkodin ja ravitsemushuollon henkilökunta osallistuivat Sapere-ruokakasvatuskoulutukseen. Lapset tutustuivat ruokamaailmaan eri aisteja käyttäen, osallistuivat ruuan valmistamiseen ja tekivät retken lähiruokatuottajan tilalle. Työikäisille tarjottiin Verkkopuntari-painon- ja elämänhallinnan ohjausta. Vanhuspalvelujen ja ravitsemushuollon henkilökunta sai koulutusta vajaaravitsemuksen arvioinnista.
”Lapset tutustuivat ruokamaailmaan eri aisteja käyttäen, osallistuivat ruuan valmistamiseen ja tekivät retken lähiruokatuottajan tilalle.”
Mikkelissä toteutettiin Liikkuva lapsuus -pilotti, jonka tavoitteena oli selvittää liikkumisen ja toiminnallisuuden määrä ja laatu kaupungin varhaiskasvatusyksiköissä, lisätä kasvattajien osaamista ja innostumista liikuttamiseen sekä lisätä toiminnallisuutta yksiköiden arkipäivässä. Eri päiväkotien hyviä käytäntöjä levitettiin toisiin. Toiminnan suunnittelussa oli mukana Valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio Valo ry. Pilotin kuvaus löytyy Innokylästä. TERVIS toteutti yhdessä Kuopion, Jyväskylän ja Mikkelin kaupunkien kanssa Yks, kaks, hyppy! -nimisen kampanjan, jossa asukkaita kannustettiin liikkumaan ja pitämään huolta hyvinvoinnistaan ruutua hyppäämällä. Kampanjaan liittyi kaupunkitapahtumien lisäksi Facebookissa avoinna ollut kilpailu, jossa palkittiin parhaat ruutuhyppyvideot. Kampanja oli syksyllä 2014 esillä WHO:n Healthy Cities -konferenssissa Ateenassa sekä keväällä 2015 kuntamarkkinoinnin SM-kisoissa. Lisää tietoa kampanjasta löytyy Innokylästä.
10
Hyvinvointia yhteistyöllä! – kärkiä ja helmiä
Perheiden tuki Liperissä TERVIS-työnä kehitetty lapsiperheiden kotipalvelun malli Perhekeskus yhdistää saman hallinnon alle eri hallintokuntien toimijat. Keskus tuottaa kunnan kaikki lapsiperheiden ennaltaehkäisevät palvelut neuvolaa ja kouluterveydenhuoltoa lukuun ottamatta. Mäntyharjulla perhepalveluiden kartoitustyön tuloksena kuntaan tuotettiin Varhaisen tuen käsikirja. Käsikirja tarjoaa yhteisen toimintamallin, jonka avulla kaikki lapsiperheiden kanssa toimivat osaavat tukea perheitä sekä ohjata niitä oikeiden palveluiden äärelle.
”Kaupungissa toimii lapsiperheraati, jonka avulla on kehitetty muun muassa kaupungin verkkosivuja, neuvolatoimintaa ja suun terveydenhoitoa.”
Myös Varkaudessa kehitettiin lapsiperheiden varhaista tukea. Kaupungissa toimii lapsiperheraati, jonka avulla on kehitetty muun muassa kaupungin verkkosivuja, neuvolatoimintaa ja suun terveydenhoitoa. Erityisen positiivisia kokemuksia saatiin kesäkauden avoimesta puistotoiminnasta, jonka järjestelyistä vastasivat raatilaisina lasten vanhemmat. Kuopiossa hankkeen tuella kaupungin alueen lapsiperhepalveluiden tiedot kerättiin palveluverkostokarttaan, joka julkaistaan syksyllä 2015 kaupungin verkkosivuilla.
11
Elämänhallinta Heinävedellä TERVIS-työnä rakennettiin työttömien terveystarkastusmalli työterveystarkastuksen sisältöä mukaillen. Mallissa TE-keskus lähettää vasta työttömäksi jääneet tai kuntouttavassa työtoiminnassa olevat työttömät henkilöt kouluterveydenhoitajalle, joka tekee heille terveystarkastuksen. Terveystarkastukset jatkuvat terveyskeskuksen pysyvänä toimintana. Terveydenhoitaja koordinoi myös pitkäaikaistyöttömille aloitettua vapaaehtoista ryhmätoimintaa. Siilinjärvellä kehitettiin työttömien ryhmätoimintaan malli, jossa aktivointiin osallistuu sosiaalityö, työvoimahallinto, ”Aikuisten startti -toiminta KELA ja terveydenhuolto. Aikuisten startti on osa kokonaisuutta, -toiminta on osa kokonaisuutta, jossa jossa työttömien palvelutyöttömien palveluprosesseja selkiytetään. prosesseja selkiytetään.” Toiminnallisiin ryhmätapaamisiin yhdistyvät ohjaajan kanssa toteutuvat säännölliset yksilötapaamiset. Toiminta jatkuu osana Siilinjärven kunnan sosiaalisen työllistämisen yksikön palveluita. Mikkelin kaupungin nuorten työpajoille toteutettiin TERVIS-yhteistyönä elämänhallintaa edistävää ja vertaistukeen perustuvaa ryhmäohjausta. Kaupunki vastaa työn koordinoinnista hankkeen päättymisen jälkeen.
12
Hyvinvointia yhteistyöllä! – kärkiä ja helmiä
Sähköiset ja muut matalan kynnyksen palvelut Etelä-Savossa nousi alueellinen tarve keskitetystä terveyden edistämisen materiaalipankista. Hankekoordinaattori kehitti Hyvis.fi-portaalia lisäämällä siihen ammattilaisten käyttöön terveyden edistämisen sivut, joille on koottu kansallisia suosituksia, hyviä käytäntöjä ja muuta ohjausmateriaalia. Kiteellä TERVIS-työnä kehitettiin palveluohjauksen malli ikääntyvien kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden sekä toimintakyvyn edistämiseen ja varhaiseen tukeen. Malli yhdistää eri alojen ja hallintokuntien asiantuntijat, hankkeet ja järjestöt. Palveluohjausta annetaan Semppi-pisteillä ja eri tapahtumien yhteydessä. Eläkeiän kynnyksellä oleville kiteeläisille on lisäksi laadittu Terveyden ja hyvinvoinnin infolehtinen, joka on sähköisessä muodossa kunnan nettisivuilla. Semppi on pohjoiskarjalaisten oma, kaikille avoin maksuton terveyspiste, jossa on ”Semppi on kaikille tutkittua tietoa terveydestä sekä vinkkejä avoin maksuton oman terveydentilan ja elämäntapojen terveyspiste, jossa on arviointiin. Semppi.fi-sivut ovat osa tertietoa ja vinkkejä veyspisteitä ja sisältävät asiantuntijoiden terveydestä.” tarkistamaa tietoa ja hyödyllisiä linkkejä. TERVIS-työnä avattiin Heinävedelle uusia Semppi-pisteitä sekä muutettiin entisiä itsehoitopisteitä Semppi-pisteiksi. Työtä tehtiin yhdessä Pohjois-Karjalan Kansanterveyden keskuksen kanssa. Kuopion kaupungissa on useita matalan kynnyksen palveluita viety Terve Kuopio -kioskiin. Kioskimallin mukaista matalan kynnyksen toimintaa sovellettiin TERVIS-työnä kaupungin yhteistyö- ja liitoskunnissa päihde- ja mielenterveystyöhön sekä lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisytyöhön. Paikallisten toimijoiden kanssa toteutettiin kuntalaisille matalalla kynnyksellä erilaisia teemapäiviä ja -viikkoja. Varkaudessa pilotoitiin ikääntyneiden hyvinvointia edistävien käyntien (HEHKO) sisältöä ja sähköistä tiedonkeruuta. HEHKO-käynneillä selvitettiin ikääntyneiden asumisoloja ja tyytyväisyyttä niihin sekä ikääntyneiden kokemusta omasta terveydestään ja toimintakyvystään. Koko hankealueella oli mahdollista kokeilla ja ottaa käyttöön sähköinen Verkkopuntari-alusta elintaparyhmäohjauksiin. Alustan käyttö jatkuu alueilla myös hankkeen jälkeen.
13
14
Hyvinvointia yhteistyöllä! – kärkiä ja helmiä
TERVIS-ilonaiheita: ++ ++ ++ ++ ++ ++ ++
kuntakehittäjä-malli verkostojen ja järjestöyhteistyön vahvistuminen ammattilaisten menetelmäosaamisen kehittyminen alueelliset toimintamallit monitoimijuuden vahvistuminen sähköisen hyvinvointikertomuksen käyttöönoton leviäminen ymmärrys hyvinvointityön merkityksestä
ja huolia: -----
muutoksen hitaus ja kehittämistyön jatkuvuus hankkeen päätyttyä sähköisten palveluiden käyttöönoton hitaus kuntien keskusjohdon sitoutuminen hyvinvoinnin edistämiseen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaatio ja asema muuttuvissa rakenteissa
Lisätietoja: Terveempi Itä-Suomi -hanke on kokonaisuudessaan kuvattu Innokylän hankepankissa osoitteessa https://www.innokyla.fi/web/hanke210616 . Kuvaus sisältää myös linkkejä hankekunnissa tehtyihin pilotteihin ja muuhun TERVIS-kehittämistyöhön. Etelä-Savon sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikkö ja kehittämishankkeet: http://www.esshp.fi/menu_description.asp?menu_id=2472 Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän perusterveydenhuollon yksikkö: http://www.pkssk.fi/perusterveydenhuollon-yksikko Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikkö: https://www.psshp.fi/ammattilaiset/perusterveydenhuollon-yksikko
15
Hyvinvointia yhteistyÜllä! Taitto: Mainostoimisto Aihe Oy | Painatus: Grano Oy 8/2015
www.tervishanke.wordpress.com www.innokyla.fi