Aksa 160 by ÄKS-lehti

Yrittäjä on hyvä ehdokas. Harri Piilonen Yrittäjä

p. 040 187 7221 harri@piilonen.ﬁ

Äänekoski kuntoon

Järjellä ja sydämellä. Ville Rantanen

Opiskelija

Maksajat: Harri Piilonen ja Ville Rantanen

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKISANOMAT NRO 160 · 6.4.2017

Sisulla ja sydämellä

Leila Lindell Pidän lasten ja nuorten koulutuksen ja perheiden toimeentulon sekä terveydenhuollon puolia. Lähipalveluja tarvitaan ja niiden tuottamiseen uusia toimintatapoja. Terveyspalveluiden tuottaminen on saatava tehokkaaksi ja toimivaksi. ”Potilas ensin” -ajattelu on saatava kunniaan. Apua on saatava oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Lähipalveluiden kehittäminen tämän päivän tarpeita vastaaviksi on välttämätöntä. Toimintatapoja on uudistettava ja siten turvattava lähipalvelut.

Lue lisää:

www.leilalindell.ﬁ leila.lindell@gmail.com • Puh. 040 3565 899

TEHDÄÄN YHDESSÄ

”Rohkea vaikuttaja, jolla on erinomaiset verkostot vaikuttamiseen. Kun tarvitset apua, Leila auttaa.” Esko Uusitalo ”Leila on aktiivinen toiminnan nainen, jolla on rohkeutta tarttua epäkohtiin ja ajaa tärkeinä pitämiään tavoitteita määrätietoisesti toteutukseen. Suosittelen häntä lämpimästi!” Sirkka-Liisa Anttila

rahoitussihteeri, eläkeläinen

hoitaja

yrittäjä

DI, projektipäälikkö

yrittäjä, maanviljelijä

lähihoitaja

parturi-kampaaja, yrittäjä

palo- ja suojelupäälikkö yrittäjä

yrittäjä

opiskelija

Martti Isoviita

Tommi Lunttila

Tarja Pullinen

Grillataan yhdessä makkaraa Äänekosken S-Marketin edustalla Lauantai 8.4. klo 10-13!

”Leila on aktiivinen, ystävällinen ja hoitaa ihmisten asioita sydämellä.” Anneli Jäätteenmäki

”Leila on tutkiva, osaava ja luotettava. Leila ottaa selvää asioista ennen kokousta!” Kaija Vasko

Irene Aaltonen

KUNTA

“Leila näkee äänekoskelaisten kannalta tärkeät asiat kokonaisuuksina, on määrätietoinen tavoitteiden eteenpäin viejä ja uskaltaa tarttua kehittämistä vaativiin asioihin! Leilan kokemus kunnallisessa, maakunnallisessa ja valtakunnallisessa potitiikassa ovat hänen vahvuudet tulevaisuuden Äänekoskea rakentaessamme” Laura-Liisa Hyytiäinen

”Leila on pätevä, tekevä ja luotettava.” Henna Penttinen

Huolta ja huolenpitoa.

Kaikille hyvä

Äänekoskella

Mikko Somiska

Taina Geijer

Olli Jämsén

Helena Pasanen

Ilkka Saarenpää

Riku Tulla

Maksaja: Äänekosken Kokoomus r.y

Maksaja: Leila Lindell

Vanhustenhuollon asiat on saatava toimiviksi ja ikäihmisten tarpeet huomioiviksi. Pidän ikäihmisten puolia.

Elämän Voimaa

Seuraava ÄKS ilmestyy 6.4.2017

160/2017

www.äks.fi

Mikon matkassa

Äänekoskelaisilla on paljon sanottavaa. Poliitikot kirjoittavat hurjaa tahtia mielipidekirjoituksia, ÄKSän kommenttiosiossa keskustelu käy kuumana lähes aiheesta riippumatta, ja kahviloissa ja ravintoloissa puidaan niin politiikkaa kuin arkisiakin asioita. Ja meidän kaupungissamme olemme onnellisessa asemassa siinä, että näitä puheita kuunnellaan. Kaupungin päätöksentekoa rakennetaan jatkuvasti avoimempaan suuntaan ja kannustetaan kansaa tuomaa esiin omat näkemyksensä, mielipiteensä ja huomautuksensa.

Kulttuuri kuuluu kaikille Kosken Laulu järjesti ensi-iltansa alla hyväntekeväisyystempauksen, jossa palvelutalojen asukkaat pääsivät nauttimaan kulttuurista. TEKSTI JA KUVA: MILKA KROGERUS

osken Laulun uusin esitys Viha & Rakkaus sai ensi-iltansa aprillipäivänä, mutta ensimmäisen kerran show esitettiin yleisölle jo perjantaina. Koeyleisönä toimi Äänekosken ja Suolahden palvelutalojen asukkaat ja omaishoitajat. Tietenkin täysin veloituksetta. AJATUS hyväntekeväisyystempauksesta syntyi kuorolaisen Kaisa Oinosen päässä. Kuoron hallitus näytti saman tien vihreää valoa. Perjantai-iltana paikalle saapui lähes 30 palvelutalojen asukasta muun muassa Lounatuulesta, Lemmikistä ja Tukipuusta. – Ajateltiin, että tarvitaan joka tapauksessa koeyleisö ja tämä oli hyvä tapa tehdä samalla vähän hyvää, Oinonen sanoo. – Oli hienoa, että saatiin koeponnistaa esitys kunnon yleisölle. Tämän jälkeen vielä viilataan pikkurosot pois, ja ensi-illassa ollaan entistä parempia, kuoronjohtaja Kaisa Halmemies sanoo. Kuoro oli järjestänyt yleisölleen myös taksimatkat ovelta ovelle. Taksiyritykset Jani Liimatainen ja Hujakon Taksi olivat mielellään mukana kulttuuritempa-

Ä KS

| 16 0

· 2 0 17

uksessa. – Tosi mielellään lähdettiin mukaan, kun mahdollisuus tällaiseen tapahtumaan osallistumisesta tuli. Paluumatkalla kyydissä olleista aisti, että tapahtuma oli kokonaisuudessaan onnistunut! Hujakon Taksin Antti Rytkönen sanoo. KUORON ESITYS on menevä, rytmikäs ja rooliasuja myöten hauska kokonaisuus. Biisejä kuultiin Apulannasta Nylon Beatiin ja Baddingistä Lapinlahden lintuihin. Noin tunnin mittaiseen esitykseen mahtui villiä menoa, pettymyksen tunnetta, rakkauden huumaa ja uusia alkuja. Esitys loppui herkulliseen sovitukseen kappaleesta Oon voimissain, joka viimeistään sai selkäpiin kihisemään. Miia Ylönen nautti esityksestä reippaasti, sillä hän on itsekin musikaalinen tyyppi. – Minulla on itselläkin bändi, niin tunnistin melkein kaikki kappaleet. Ylösen henkilökohtainen avustaja Anja Kuivala oli seuralaisena konsertissa, ja piti tempausta mahtavana ideana. –Esitys oli tosi kiva ja ajatus vielä kivempi. Kyllä näitä saisi olla enemmän-

kin, Kuivala sanoo. – Kertokaa vaan Anjalle, kun on lisää tällaisia, niin me tullaan uudestaan, Ylönen lupaa. Lounatuulesta Suolahtisalille tullut Heini Jäntti nautti musiikista ja kaipasi lisää, heti esityksen jälkeen. – Tämä oli todella kivaa, kiitos vaan kaikille. Tulisi ehdottomasti uudelleenkin, koska en ole ennen tällaisessa konsertissa ollut, Jäntti sanoo. KUOROLAISET tahtovat ottaa hyväntekeväisyystempauksen tavaksi, sillä se on selvästi ilahduttanut kuorolaisia ja saanut hyvää palautetta myös yleisöltä. – Mukavaa vaihtelua arkeen! Hyvä oli esitys. Kiitos järjestäjille. Lähdetään toistekin, yleisö toivottelee esityksen jälkeen. Kosken Laulu haastaa myös muut kuorot ja kulttuurintekijät avaamaan ovensa niille henkilöille, jotka eivät konserteissa kykene omin voimin juoksemaan. Onhan selvää, että kulttuuri kuuluu kaikille.

ÄKSäkin tekee oman osansa. Netissä ja printissä pureudutaan jatkuvasti kaupunkilaisia kiinnostaviin asioihin ja herätellään keskustelua. Toimituksen väki myös seuraa silmä ja korva tarkkana kylillä ja keskustelupalstoilla käytävää keskustelua, että voisimme tehdä lehteä koko ajan kiinnostavammaksi lukijoillemme. Viime aikojen puhutuimmat aiheet ovat monitoimitori, monitoimiaukio, jäähalli ja Sammakkokangas. Harmillista kyllä, julkinen keskustelu on livahtanut ikävästi negatiivisen puolelle. Olisi hyvä muistaa myös ne positiiviset puolet ja katsoa avoimin mielin tulevaisuuteen. Sillä kuka kaupunkiimme haluaa muuttaa tai perustaa yrityksen, jos keskustelu velloo negatiivisen kitinän suossa jatkuvasti? On hienoa, että elämme maassa ja maailmassa, jossa oman mielipiteen saa sanoa, ja jossa tavallisen tallaajankin mielipiteitä arvostetaan. Ilmaise siis itseäsi! Äänestä! Vaikuta! Kerro pohdinnoistasi ja huolenaiheista päättäjille ja virkamiehille. Tai lähetä juttuvinkki meille tänne ÄKSään, on sitten kyseessä jätehuollon suuret linjaukset tai joka keväinen koirankakkaharmi.

Milka Krogerus

Sälää ja suuta makeaksi

Vaalien alla aktiivinen vaalikojukiertäjä sai taskut täyteen erilaista vaalisälää ja mahansa täyteen herkkua. ÄKS arvioi puolueiden tarjonnan.

uttujen kynien, ilmapallojen ja esitteiden lisäksi ehdokkaat ja puolueet olivat näissä vaaleissa käyttäneet paljon mielikuvitusta. ÄKSän vaalisäläkorista paljastui kasvorasvaa, rairuohon siemeniä, ohra ruohonsiemeniä, valtava määrä erilaisia patchejä, kärrypoletti ja jopa Juhla-Mokkaa. Erityismaininnan saa demareiden jakama pussi tasa-arvon siemeniä, joka piti lopulta sisällään kesäruusuleinikin siemeniä. Kotiinviemisten lisäksi puolueet houkuttelivat äänestäjiä ilmaisille lounailla. Vaalikuppiloissa ja teltoilla oli tarjolla muurinpohjalettuja, hernerokkaa ja tietenkin vaalimakkaraa. Käykö tie äänestyslipukkeeseen vatsan kautta?

ÄKSän vaalikarkkiraati arvioi kaikkien puolueiden vaalikaramellit. Raati arvioi maun lisäksi myös ulkomuotoa ja kokonaisvaikutelmaa.

Vihreät: Kettukarkki. Tuo mieleen lapsuuden. Piste piilevästä kettutyttöhuumorista.

Kristillisdemokraatit: Viinikumimainen hedelmäkarkki. Kuivuudesta päätellen ehkä eduskuntavaalien SDP: Suklaa. Symppis peruja. Vai peräti kuntaulkoasu, pääsiäismuna- vaalien? mainen tympeä jälkimaku. Kokoomus: Fazerin sininen ei petä kosPerussuomalaikaan. Vähän liian varErityismaininta: Demareiden pisteellä set: Kova hedelmä- man päälle pelattu. oli saatavilla kahta eri karkki. Hyvin perus. karkkilaatua ja demari- Kestää suussa pitkään. nuorten karkkirasia.

Vasemmistoliitto: Hedelmäkarkki, jossa mukana sipaus salmiakkia. Rohkeasti sotkettu. Raadin lemppari. Keskusta: Marianne. Kaunein paperi, sisältä pieni pettymys. Olisi ollut edes toffee-Marianne.

Sydämellisesti tervetuloa!

Hinnat voimassa TO-SU 6.-9.4.2017, ellei toisin mainita.

T. Mika ja Cittarin väki

ÄÄNEKOSKI Valio

Oivariini

500-600g (3,32-3,98kg) raj. 2rs/talous

-35% Ilman Plussa -korttia

3,09/rs (5,14-6,18kg)

Viljaporsaan herkkupaisti n. 1,2kg tai Tuore porsaan kassler

Ben & Jerry

470-500ml ja jäätelömonipakkaukset 240-400ml (6,67-13,89kg) raj. 1 erä/talous

Fazer

Maitosuklaalevy rusina-hasselpähkinä 200g (5kg)

Ilman Plussa -korttia 6,19-6,79/kpl (12,78-25,79l)

10.-

KPL

Elonen

Oman Kylän Ruiseväs 9kpl/550g(1,82kg)

n.2,5kg

-46-50%

Jäätelöt

ERÄ

1.-

Luutonta juhlakinkkua pakaste Suomi

ERÄ

Kariniemen

Kymppimaukkaat

1kg pakaste

700g (2,56kg)

Arla

Elonen

Tosihyvä rouhesämpylä

1.-

normaalisuolainen 500g (2,98kg) raj. 2 pkt/talous

Olvin

Appelsiini

Shampouti Egypti

0,95l (0,83l) sis. pantit 0,20€

Keravalla pantua Sakua! Saku

49 PKT

III-olut

24x0,33tlk (2,06l) sis. pantit 3,60€ voimassa 2.1.2017 alkaen

MA–LA 8–21, SU 10-20 ÄÄNEKOSKI

Virkkarit

Meijerivoi

Mämmi

Kalkkunarulla

10kpl/400g (2,50kg)

KPL

Pääsiäiskinkuksi!!! Saimme vielä huippuerän Atrian

Työskintie 3, puh. 010 538 2500

CITTARISSA TAPAHTUU!!!

92 24PACK

KE-PE Pajuniemen lihaisat tuotteet TO Sinuhen mahtava HILLOMUNKKISHOW 10kpl 2€ niin kauan kun munkkeja piisaa!!!! PE Kuusankosken uunituoreet lakut PE Äijäsen Kotileipomon uunituoreet herkut PE Uunituoretta omista uuneista Vaasan paistopäivä MA 10.4. Arla Herkuttelujuustot myyntiesittelyssä

MA–LA 8–21, SU 10-20

Valtuusto- ja vaalitriviaa Listasimme yhtä ja toista kuluvan valtuustokauden tapahtumaa, tilastoa ja lukemaa yhteen pötköön. Neljän ja puolen vuoden mittainen, uuden Äänkosken toinen kokonainen valtuustokausi odottaa ruutulipun heilahdusta. TEKSTI JA KUVA; MARJO STEFFANSSON

ykyisistä valtuutetuista 39,5 prosenttia asuu Äänekoskella. Suolahtelaisia valtuutettuja on 25,6 prosenttia, sumialaisia 4,6 ja konginkankaalaisia 4,6 prosenttia. Sunnuntaina tiedetään, kuinka jakauma vaihtuu. Asuupa uuden valtuuston valtuutettu missä tahansa päin Äänekoskea, niin yhteisiä asioita hoidetaan. Kyläpolitikoinnin toivotaan vähenevän, onhan viimeistä kuntaliitoksesta jo kymmenen vuotta aikaa. Nykyisen valtuuston jakauma naisten ja miesten välillä on epätasainen: naisia on vain neljännes. Ensimmäistä kauttaan istuvia valtuutettuja 43:stä on 15 eli 34,9. Valittujen valtuutettujen keski-ikä oli 49,3 vuotta. Äänestysprosentti vuoden 2012 kuntavaaleissa oli Äänekoskella huolestuttava alhainen, 57,8 prosenttia. Eiköhän laiteta se nousuun! Ahkerimmin uurnille jalkautuivat markkamäkeläiset (65 prosenttia) ja laiskimpia äänenkäyttäjiä löyti Akanniemi-Karhunlähdealueelta. Nyt alueellinen kisa käyntiin, vai nähdään-

kö äänestysaktiiviset markkamäkeläiset taas ykkösenä? Valtuustossa istuu neljä yrittäjää ja kaupungin palkkalistoilla olevia 12. Nyt yrittäjiä pyrkii valtuustoon 23, tämä on kaikista ehdokkaista 18,25 prosenttia. Valtuutetun kokouspalkkio on noin 70 euroa. Valtuusto kokoontuu vuosittain kuudesta kahdeksaan kertaa. Nelivuotiskauden kokouspalkkiopotti on siis 1680–1820 euroa. Viime vaalien äänikuningatar oli perussuomalaisten Marke Tuominen, kakkoseksi kiri niin ikään perussuomalaisten Jari Halttunen. Jännitystä saatiin kokea, kun perussuomalaisten Marko Laitinen ja Mauri Ilves saivat saman verran ääniä. Arpa ratkaisi Laitisen valtuustopaikalle. Vertauslukujärjestykssä ykkösenä oli SDP:n Kari Kiiskinen, toisena keskustan Matti Tiusanen ja kolmantena Marke Tuominen. TOP-5 nykyisen Äänekosken eniten ääniä saaneet vuosina 1972-2012 ovat

Risto Kumpu (1470 ääntä), Pekka Leppänen (1482), Maija Piitulainen (1318), Kari Kiiskinen (1110) ja Tapio Heimonen (1057). Viime vaaleissa kuntajytkyn sai perussuomalaiset, kun he tuplasivat tuolinsa: persujen valtuutetut lisääntyivät kolmesta seitsemään. Äänekosken kaikkien aikojen ensimmäinen maahanmuuttaja- ja ulkomaalaistaustainen valtuutettu on Ilidio Monteiro Flores. Hänestä tuli samalla Suomen ensimmäinen portugalilainen kunnanvaltuutettu. Käytävissä kuntavaaleissa vasemmistoliiton listalta löytyy kaupungin ainoat maahanmuuttajataustaiset ehdokkaat, Floreksen lisäksi valtuustoon pyrkii venäläissyntyinen Liudmila Pöyhönen. Tällä valtuustokaudella on vietetty hiljainen hetki Pariisin pommi-iskujen uhreille, ex-kaupunginjohtaja Hannu Javanaiselle ja valtuutettu Pekka Leppäselle. Leppäsen tilalle valtuutetuksi nousi Sinikka Rautiainen. Kesken kauden paik-

kansa jättivät KD:n Ann-Niina Turunen muuttaessaan pois Äänekoskelta. Hänen paikalleen istahti Marja Kolari. Kokoomuksen Kyllikki Lång sekä keskustan Henna Penttinen ja perussuomalaisten Jani Salo jättivät paikkansa vuoden vaihteessa. Heidän tilalleen nousivat Olli Jämsen, Kauko Pasanen ja Mauri Ilves. Sunnuntai-iltana tiedämme uuden valtuuston kokoonpanon. Ketkä ovat ne 43, jotka päättävät seuraavat neljä vuotta meidän äänekoskelaisten asioista - sen päätät Sinä! Käytä ääntäsi. Veikkaa, millainen on tulevan valtuustomme rakenne: Äänekosken kaupunginvaltuusto tammikuu 2012- toukokuu 2017. Merkkaa veikkauksei ruutuun. SD 12 KESK 8 PS 7 VAS 7 KOK 4 KD 3 VIHR 2

Anna äänesi!

aalihuoneistot avautuvat vaalipäivänä aamuyhdeksältä ja äänestys jatkuu kello kahdeksaan illalla. Mikäli äänestyspaikalla on jonoa kello 20, saavat kaikki siihen mennessä paikalle saapuneet äänestää rauhassa ennen äänestystoimituksen lopettamista. Vaalipäivänä kukin äänioikeutettu saa äänestää vain omassa äänestyspaikassaan. Vaalipäivän äänestyspaikka mainitaan äänioikeutetun postitse saamassa ilmoituskortissa. Mikäli kortti on hävinnyt, oman äänestyspaikan saa selville soittamalla maistraattiin virka-aikana tai oikeusministeriön maksuttomaan palvelunumeroon 0800 9 4770.

Ä KS

| 16 0

· 2 0 17

Äänestäjän on selvitettävä henkilöllisyytensä äänestyspaikalla. Siksi hänen tulee ehdottomasti ottaa mukaansa kuvallinen henkilöllisyystodistus, esimerkiksi sirullinen henkilökortti, ajokortti tai passi. Vaalipäivän äänestyksen järjestelyistä äänestyspaikalla vastaa kunnanhallituksen nimittämä vaalilautakunta, johon kuuluu viisi jäsentä, joista vähintään kolmen on oltava koko ajan paikalla. Vaalilautakunnan lisäksi äänestyspaikalla on myös vaaliavustaja. Kaikki vaalipäivän äänestyspaikat ovat äänestäjille avoinna 9. huhtikuuta kello 9-20.

Vaalipäivän äänestyspaikat äänestysalueittain: Äänestysalue 001 Äänekoski: Kaupungintalo, Hallintokatu 4 Äänestysalue 002 Markkamäki: Koulunmäen yhtenäiskoulun ruokala, Koulunmäenkatu 6 Äänestysalue 003 Suolahti: Asemakadun koulu, Asemakatu 16 Äänestysalue 004 Honkola: Honkolan koulu, Saarijärventie 25 Äänestysalue 005 Konginkangas: Konginkankaan koulu, Kansakoulutie 1a Äänestysalue 006 Sumiainen: Sumiaisten koulu, Koulutie 4a

Esko Pulliainen

Olen toiminut kaupungin viestintä- ja markkinointikoordinaattorina tammikuun puolivälistä lähtien. Jo tähän lyhyeen aikaan on mahtunut lukemattomia tilanteita, joissa olen ällistellyt jotain mieletöntä ja hienoa ilmiötä, tapahtumaa tai toimintaa, joka on vain sattumalta kulkeutunut tietooni. Ällistelyn jälkeen olen aina ensimmäisenä kysynyt, miksen ole kuullut tästä aiemmin? Lyhyt vastaus on varmaan yksinkertaisesti se, että viestintä on haasteellista. Saatamme pitää asioita, joiden parissa puuhaamme itsestäänselvyyksinä. Lisäksi suomalaiseen, juroon mutta vaatimattomaan luonteeseen ei kuulu itsekehu tai omien asioiden huutelu. ”Tämähän nyt on tällaista kötöstelyä, pientä puuhastelua. Ei se ketään kiinnosta.” tai ”Kyllä ne tietää, kenen tarvitsee tietää.” Mitä pienemmältä asia omissa silmissä vaikuttaa, sitä suurempi kynnys siitä on viestiä, varsinkin pientä sisäpiiriä pidemmälle. Eletään ja toimitaan tyytyväisenä omassa kuplassa. Turha vaatimattomuus viestinnässä vaan voi kostautua. Kuplan ulkopuolella olevien kuva Äänekoskesta riippuu hyvin pitkälti siitä, mitä kaupungin asioista kulkeutuu korviin esimerkiksi median kautta. Jos lehtien sivuilla tai radioaalloilla Äänekoskea käsitellään lähinnä työttömyystilastojen tai kuntarankingien kautta, jää kaupungista varsin yksipuolinen kuva. Samaan aikaan tässä kaupungissa ja sen ympärillä olevissa kylissä, yhteisöissä, urheiluseuroissa ja yrityksissä puuhataan jatkuvasti kaikenlaista hienoa, isoa ja pientä. Kulttuurielämä kaupungissa on erittäin vilkasta. Palvelut pelaavat ja harrastusmahdollisuuksia riittää. Nämä ovat asioita, joiden sisällyttäminen kaupungista ulospäin kuuluvaan kohinaan muokkaa mielikuvaa koko Äänekoskesta. Voin kertoa esimerkin näin kuplan ulkopuolisen näkökulmasta. Minun mielikuvaani esimerkiksi Koiviston kylästä vaikuttaa suuresti paitsi rallit, myös Muhluniementielle pykätty pulinapenkki, josta on tullut kyläläisille jonkinsorttinen olohuone ja tapaamispaikka. Pieni asia, mutta silti se on jättänyt päähäni pysyvän muistijäljen Koiviston kylästä ja sen asukkaista yhteisöllisinä, ystävällisinä ja aktiivisina ihmisinä. Enkä usko, että mielikuvani poikkeaa lainkaan totuudesta. Tästäkään asiasta en olisi tiennyt ilman paikallislehtiä. Paikallislehden sivuilta pulinapenkin bongasi myös muuan Ylen toimittaja, ja kohta pulinapenkin iloista pulinaa kuului maakuntaradiossa. Tuo pulina antoi oman lisänsä Äänekosken suunnalta kuuluvaan kohinaan.

Pub Markuksen Roastin kunniavieraina nähtiin aprillipäivänä kuntavaaliehdokkaat Timo Pulli Siispä: pidetään meteliä! Röyhistellään rintaa! Ei ole olemassa liian pientä asiaa tai tapahtumaa, ei mer(sd), Jaana Tani (vihr), Martti Isoviita (kok) ja Jari Halttunen (ps). Roastaajina nähtiin JP Kan- kityksetöntä henkilöä. Pienilläkin asioilla voi olla suuri vaikutus siihen, millaiseksi kokonaiskuva kaupungas, Jore Sohlman sekä Teppo Seppänen. Illan isäntänä toimi parimetrinen järkäle Jussi Lampi. gista muodostuu. Äänekosken tarina on sellainen, millaiseksi äänekoskelaiset itse sen tekevät. Roastin hengen mukaisesti, jokainen lavalle astellut henkilö sai osakseen reippaasti julkaisukelvotonta vitsailua, piikittelyä ja suoranaisia loukkauksia. Kuntapäättäjät kantoivat henkilöEsko Pulliainen kohtaisuudetkin hymyssä suin ja pistivät samalla mitalla takaisin. Äänekosken kaupungin viestintä- ja markkinointikoordinaattori

Puolueellisesti lähettää vaalien kynnyksellä terveiset äänestäjälle:

Verovarat on tarkoitettu ihmisten palveluiden kehittämiseen, samalla pidetään huolta kouluistamme. Perheet tarvitsevat enemmän yhteistä aikaa lasten. Arvokas vanhuus on oikeus jokaiselle. SDP haluaa kehittää kuntien elinvoimaisuutta mm. rakentamalla maltillisen hintaisia asuntoja jotta vanhuksilla olisi mahdollista niihin muuttaa. Parhaat ratkaisut tehdään lähellä ihmistä ja äänestämällä voit vaikuttaa asioihin. SDP-Äänekoski

Äänekosken kuntoon laittaminen jatkuu. Uudistamme turvataksemme huolenpidon tasa-arvoisesti myös lapsillemme ja lastenlapsillemme. Olemme sitoutuneet rakentamaan turvallista kotikuntaa, jossa kaikista pidetään huolta. Ongelmia ei ole enää varaa vatuloida. Ongelmia ei ratkaista myöskään peruuttamalla. Suunnan on oltava eteenpäin. Sisulla ja sydämellä.

Soten vuoksi elinvoima, vapaa-aika ja opetus toimialoina saavat lisää merkitystä päätöksissä. Moni asia muuttunee, mutta Äänekoski säilyy. Perussuomalaisia kannattaa äänestää, äänestä meitä vaikka et olisi persu. Me Perussuomalaiset ajamme aidosti Äänekosken asioita. Tehdään yhdessä Äänekoskesta entistä elinvoimaisempi kaupunki. Sinä päätät, siis äänestä! Arjesta se alkaa!

Keskusta Äänekoski

Perussumalaiset Äänekoski

Toivomme ennen kaikkea aktiivista äänestämistä. Laitetaan äänestysprosentti Äänekoskellakin demokratian edellyttämälle tasolle. Äänekosken suurimmalla ehdokaslistalla on varmasti jokaiselle mieluinen ehdokas. Ääni Vasemmistolle on kannanotto inhimillisemmän politiikan puolesta, jossa koko Äänekoskea kehitetään tasavertaisesti. Aloitetaan muutos kuntavaaleista.

Listaltamme löytyy elämänkokemusta, keski-iän yrittäjyyttä, nuoruuden intoa ja ennen kaikkea halua ja tunteenpaloa hoitaa yhteisiä asioita. Teemamme on: tehdään yhdessä hyvä kunta. Yhteistyöllä ja hyvällä vuorovaikutuksella eri sidosryhmien välillä saavutamme parhaan tuloksen. Jos valitset ehdokkaan kokoomuksen listoilta, pyrimme tekemään työtä yhteisen hyvän eteen ja ennen kaikkea hyvän paikan asua Äänekoskella. Äänekosken Vasemmisto Äänekosken kokoomus

Kristillisdemokraatit ovat vaalit toisensa jälkeen keränneet reilusti yli valtakunnan KD:n keskiarvon kannatuksen Äänekoskella. Tämä kertoo siitä, että äänekoskelaiset arvostavat kristillisiä arvoja ja luottavat meihin. Kiitos, että olet edelleen mukana rakentamassa inhimillisempää Äänekoskea, jossa ihmisen ääntä kuunnellaan. Jatkamme työtä perheiden, lasten, nuorten, työikäisten, ikäihmisten, yrittäjien ja elinvoimaisen kunnan puolesta.

Meillä on kokemusta niin lapsiperheiden arjesta kuin yrittäjyydestä kattaen elämän eri osa-alueet vauvoista vaareihin. Keski-iältä selvästi nuorimpana ehdokasjoukkona tähtäämme tulevaisuuteen ja kaupungin tasapainoiseen kehitykseen, joten ympäristöstämme huolehtiminen on luonteva osa toimintaamme. Muista äänestää vihreitä, päätös on sinun!

KD Äänekoski

Vihreät Äänekoski

16 0 · 20 17

| Ä KS

WWW.MARKOTUHKANEN.FI

MARKO TUHKANEN

Paikalla myös kesärengasedustaja

Renkaat saat kätevästi myös AD-erämaksulla

Ilmastointihuoltotarjous

Öljynvaihtotarjous • 5W-40 moottoriöljy (maks. 5 litraa)

• Sis. enintään 500 g R134A-kylmäainetta

• Sis. öljytilan puhdistuksen Comma Engine Flush -lisäaineella

• Sis. sisäilmaraikastuksen

• öljynsuodatin veloitaan erikseen

· KYKYÄ KUUNNELLA · USKALLUSTA SANOA · ROHKEUTTA PÄÄTTÄÄ

AD-Autohuolto H. Kinnunen Hujakkolammentie 95,44160 Äänekoski Puh. 050 5251 830 / 0400 604 326 Aukioloajat ma–pe 8–17

Maksaja: Marko Tuhkanen

VAHAUSPÄIVÄ TARJOUKSET VOIM. VAIN PE 7.4.

� N I T R E P EX . 4 . 7 � E P � Ä V PÄI

H a k a l a a k l o 1 0 –1 6 i l u u -T i v u l S l t a p a ik a l S a m s u n gi

G N U S M A S

MIKROAALTOUUNI MS23F301 Tyylikäs Samsung mikroaaltouuni. Keraaminen pinnoite helpottaa puhdistamista. Teho 800 wattia. Tasainen lämmönjakelu. LED-näyttö.

Perjantaina 7.4. klo 10–17, paikalla myyntiedustaja Jyri Hakkarainen FJÄLLRÄVEN -housujen vahaus VELOITUKSETTA! Ota omat housut mukaan.

(1 housut/as.)

FJÄLLRÄVEN Kånken reppu

49 € N I SK A N EN

FJÄLLRÄVEN Pro Vidda housu (ovh 159,-)

99 € FJÄLLRÄVEN -housujen ostajalle VAHA KAUPAN PÄÄLLE!

KOSKIKESKUS, Kauppakatu 11, Äänekoski P. 0207 189 800 • MA-PE 9-18, LA 10-15 www.niskanen.ﬁ • facebook.com/Niskanen.ﬁ

JÄÄKAAPPIPAKASTIN RB30J3000WWEF

311 litraa

€

ET PESUKONE WW10H9600

ovh 1395,-

Säästä

9€

norm. 13

K Ä NN Y K

ET PESUKONE WF80F5E3P4W

100 € 396 € norm. 49

t v o im . e s k u o j r a T . vain pe 7.4

Eco Bubble. Suurin linkousnopeus 1400 r/min

KUIVAUSRUMPU DV80F5EBHGV

8 kg täyttö. Energial. A++. Käännettävä ovi.

95 €

K Ä O H JA

ENERGIA

L . A+ + +

399€ 999€ 399€ 489€ Koskikeskus, Kauppakatu 11, Äänekoski • 0207 189 800 • ma-pe 9-18, la 10-15

Vihdoin päättyy tämä kuntavaalikysymysten putki! Finaalin kunniaksi sivutaan urheilua ja arvuutellaan yhtä 90-luvun kaksien kuntavaalien ehdokasta.

Kauton Matille separaattori Äänekoskella 9. huhtikuuta 1892 ■■ Kun kehitys kehittyy, niin vauhti on hurjaa! Ja epäilemättä totta tuo, mitä sanomalehti Keski-Suomi kertoo: Aina waan lisää separaattoreita Laukaaseen – tässä tapauksessa nimenomaan Äänekosken kylään. Se on Matti Kautto (eli Pohja), jonka herra Sidorow´in asiamiehen G. Koskisen wälityksellä tilaama separaattori on jo käyntikunnossa. Kerman maidosta erottava laite keksittiin vasta 14 vuotta sitten 1878 ja nyt se on yleistymässä seutukunnallamme! 150 litraa tunnissa on melkoinen määrä! Huomautettakoon lisäksi, että postihan on kulkenut Laukaan toimistosta Äänekosken postipysäkille kahdesti viikossa jo wiime Marraskuun alusta! Kaikenlaista vaihtoehtoista totuutta media välillä suoltaakin… Musiikki To 6.4. ■■ klo 18 Virtuoosit vauhdissa Kaupungintalon valtuustosalissa. Vapaa pääsy! Järj. Ala-Keiteleen musiikkiopisto klo 19 Terry Hanck & Tomi Leino Trio Painotalolla. Kesto 90 min., ei väliaikaa. Lippu alk. 15 euroa, ennakko Tiketti. Järj. Tomi Leino Trio ja Äänekosken kulttuuritoimi Pe 7.4. ■■ klo 19 Kosken Laulu – Viha ja rakkaus konsertti Valtuustosalissa. Suomalaista pop- ja rock-musiikkia. Kuoronjohtaja Kaisa Halmemies, ohjaus Pilvi Honka. Liput 10/8 euroa (alennettu hinta eläkeläisille, opiskelijoille ja työttömille). Alle 15-vuotiaat pääsevät ilmaiseksi keikoille. Lippuja saatavilla myös ovelta hintaan 12/10 euroa. Järj. Kosken Laulu ■■ klo 19 Club Painis: Tuula Amberla Painotalolla. Kesto 75 min., ei väliaikaa. Lippu 15 €, ennakko Tiketti (huom. palvelumaksut) ja Äänekosken kulttuuritoimisto ■■ Paranormal Pussies Pub Markuksessa, K-18. Liput 5 euroa ■■ Töppösturnauksen etkot Viljos Pubissa. Mutapohjan Veljekset -orkesteri. Liput 5 euroa La 8.4. ■■ klo 16 Maisa & Original Soundin hyväntekeväisyyskonsertti Äänekosken vapaakirkossa. Tilaisuudessa kerätään vapaaehtoinen rahalahja ev. lut. kirkon diakonian työn kautta jaettavaksi lapsi-

Teflon Brothers ■■ Vuonna 2006 perustettu Teflon Brothers on yksi Suomen suosituimmista yhtyeistä. Heidän musiikkiaan on streamattu yli 56 miljoonaa kertaa Spotifyssa ja musiikkivideoille on kertynyt yli 23 miljoonaa katselukertaa. Kokoonpano on vuosien aikana tehnyt liudan hittejä kuten Seksikkäin jäbä, Maradona, Ay ay ay, eivätkä hitit ole varmasti menneet ohi yhdeltäkään baarissakävijältä. Yhtye on suosionsa myötä kasvanut niin suureksi, että keikkalista pitää sisällään nykyään vain käytännössä festivaaleja, areenoita, suuria clubeja ja yhden jäähallikeikankin. Onneksemme saamme ainakin vielä kerran nauttia tämän ryhmän musiikista äänekoskelaisessa ravintolassa. Ennakkoliput keikalle tulivat myyntiin maanantaina 3. huhtikuuta. Kannattaa olla nopea ja hakea liput ennakkoon, sillä Voodoossa vuonna 2015 sekä Hurmoksessa vuonna 2016 keikat olivat loppuunmyytyjä!

Kyseinen ammattinsa puolesta suojelevainen mies saavutti koripallossa nuorten SMkultaa ja pelasi myös miesten SM-sarjassa. Miehen leipälaji oli kuitenkin yleisurheilu. Hänen poikansa on ollut yleisurheilussa EM-mitaleilla. Valtakunnantason otsikoihinkin noussut pojanpoika on myös pelannut korista nuorten SM-tasolla, mutta hänenkin ykköslajinsa on yleisurheilu. Kenestä yli 80-vuotiaasta äänekoskelaismiehestä siis kyse? Valtuustoon hän ei koskaan yltänyt! Vastaus ÄKSän toimitukseen tai osoitteeseen toimitus@aksa.fi viimeistään maanantaina 10. huhtikuuta. Oikein vastanneiden kesken arvotaan 15 euron lahjakortti Pirjon Burgeriin. Viimeksi muistimme, että Äänekosken kaupunginvaltuuston puheenjohtajakolmikon muodistivat vuosikymmeniä sitten SDP:n liuosmies, SKDL:n juustolatyöntekijä ja kokoomuksen opettaja. Kaikkien nelikirjaimiset etunimet alkoivat vokaalilla. Kysymys kuului: Mitkä olivat näiden miesten etunimet? Tässä mentiin aina vuoteen 1976 saakka. Kova Äänekosken äijätrio oli Ossi Pirkkalainen (sdp), Arvo Zitting (skdl) ja Urpo Sparf (kokoomus). Muisti pelasi 7 vastaajalla. Ossin, Arvon ja Urpon kunniaksi grillille käy J. Siitonen.

Teflon Brothers Hurmoksessa pe 7.4. Liput ennakkoon 13e, ovelta 15e perheille. Vapaa pääsy! ■■ klo 17 Kosken Laulu - Viha ja rakkaus Suolahtisalissa. Liput 10/8 euroa (alennettu hinta eläkeläisille, opiskelijoille ja työttömille). Alle 15-vuotiaat pääsevät ilmaiseksi keikoille. Lippuja saatavilla myös ovelta hintaan 12/10 euroa. Järj. Kosken Laulu ■■ klo 17 Kultakurkku karaokekisat Kartano Kievarilla. ■■ Töppösturnauksen Jatkot Viljos Pubissa. Esiintyjinä Coverguys-orkesteri. Liput 5 euroa. Tanssi&teatteri Pe 7.4. ■■ klo 19 Viimeisen päälle poliisi -näytelmän Hietaman Nuorisoseurantalolla. Käsikirjoitus Rauno Juhannusvuori, ohjaus Reijo Kuukkanen. X160 lehden aikan olevat esitykset: su 9.4. klo 14, ke 12.4. klo 19. Liput 13 euroa (lapset 7 euroa) La 8.4. ■■ klo 20 Myrskytuuli ja Onnentähti Kartano Kievarilla. Liput 16 euroa, alakerran karaokeen vapaa pääsy. Ti 11.4. ■■ klo 18 Kärsimysnäytelmä Suolahtisalissa. Vapaa pääsy. Järj. Suolahden vapaaseurakunnan harrastenäyttelijät

Näyttelyt 22.3.-23.4. ■■ Munien juhlaa -Sirpa Hasa, Elina Jurvela ja Päivi Pulli Äänekosken taidemuseolla. Ti-to 12-15, su 12-16. Näyttelymaksu 3/2/0 euroa tai Museokortilla. 3.-12.4. ■■ Alkulan päiväkoti: Keväinen Pääsiäisnäyttely Suolahden kirjastolla. Ma-ke klo 12-19, to-pe klo 10-16. Vapaa pääsy! 6.-27.4. ■■ Tarinasta taiteeksi Kukkulan kuvataidekoulun kevätnäyttely ja koko Äänekosken esikoululaisten ja ykkösluokkalaisten yhteinen kulttuurikasvatusprojekti Hoikkassalissa. Näyttelyn avajaiset ke 5.4. ma-pe klo 10-19, la klo 10-14. Vapaa pääsy! Järj. Äänekosken kansalaisopisto 7.4.-23.4. ■■ Martta Laakolin valokuvanäyttely: Pääsiäistaival seurakuntakeskuksessa. Liikunta Su 9.4. ■■ klo 12 Koripallo B-poikien Keskisen alueen I-divaria Liikuntatalolla. Huima - Säyri Muut To 6.4. ja to 13.4. ■■ klo 15-16 Finlandia-palkittua Jukka Viikilää ääneen Äänekosken taidemuseolla. Marjo Ahola lukee ääneen Jukka Viikilän 2016 Finlandia-palkittua romaania Akvarelleja Engelin kaupungista. Vapaa pääsy!

To 6.4. ■■ klo 17.15 – 20 Ilmoittautuminen klo 16.15 alkaen. Äänekosken kaupungin avoimet pilkkimestaruuskilpailut. Lähtö Kellonkannan uimarannalta (opastus Äänekosken satamasta). Siirtymät alussa ja lopussa 15 min. Sarjat: naiset, miehet, miesveteraanit 65 v ja nuoret Kilpailumaksu: naiset ja miehet 5 €, nuoret ei maksua. Järj. Äänekosken Tärppi ry ja Äänekosken kaupunki, vapaa-aikatoimi Pe 7.4. ■■ klo 17.30 Lasten pääsiäistapahtuma Konginkankaan kirjastolla. Järj. Konginkankaan Martat ja kirjasto Su 9.4. ■■ klo 12-15 Riistalinnuille uusia pesiä -tapahtuma Äänekosken torilla. Idean toteuttaja Veli-Matti Pekkarinen. Järj. Ala-Keiteleen Riistanhoitoyhdistys ry Ma 10.4. ■■ klo 17.30-19.30 Äänekoski tutuksi - Äänekosken luontokohteet ja kasvillisuus Kaupungintalolla. Osallistumismaksu 2 euroa/hlö. Järj. Äänekosken kansalaisopisto, Vanhan Äänekosken Kotiseutuyhdistys, Äänekosken maaseutumatkailun kehittämishanke Ke 12.4. ■■ klo 14-15.45 ikääntyvien yliopiston etäluento Koskelassa. Sokeriko myrkkyä terveydelle? Luennoitsijana ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm Järj. Koskela

16 0 · 20 17

| Ä KS

HANKKIJALTA laatua ja tehokkuutta metsänhoitoon

Raivaussaha FC 2245 Jonsered

Vuodesta 1992 X-alueen kuntavaaleissa on ollut 12 eri äänikunkkua tai -kuningatarta. Heistä kaksi (Kari Kiiskinen ja Seppo Hänninen) suljetaan pois tästä kisasta, koska he ovat olleet ykkösiä kahdesti. Tehtävänä on yhdistää nämä (aakkosjärjestetyt) vain kerran eniten kunnassaan ääniä keränneet henkilöt oikeisiin vaaleihin: Ritva Laurinen, Pekka Leppänen, Leila Lindell, Veijo Neste, Esko Niiranen, Rolf Nyholm, Anita Saraste-Kautto, Matti Tiusanen, Kimmo Tuikka ja Marke Tuominen. Kuka oli ykkönen… 1. Äänekoskella 2000? 2. Suolahdessa 1992? 3. Sumiaisissa 1996? 4. Äänekoskella 2004? 5. Äänekoskella 2012? 6. Suolahdessa 2000? 7. Äänekoskella 1992? 8. Suolahdessa 1996? 9. Sumiaisissa 1992? 10. Äänekoskella 1996?

690.,(norm. 799,-)

1. Lindell 2. Leppänen 3. Tiusanen 4. Nyholm 5. Tuominen 6. Niiranen 7. Saraste-Kautto 8. Neste 9. Laurinen 10. Tuikka Viimeisessä ÄKSässä ruodittiin nykyvaltuutettujen poissaoloja. Listalta olivat tilastointivaiheessa tipahtaneet Erkki Pönkänen (kahdesti poissa), Simo Salmelin (kolmesti poissa), Marko Tuhkanen (kuudesti poissa) ja Ilidio Flores (kerran poissa). Pahoittelemme ohilyöntiä ja olemme tehneet korjausliikkeen: juttu on julkaistu uudelleen ÄKSän netissä sunnuntaina 2.4.

129.,(norm. 165,-)

Moottori 45,7 cm3 Teho 2,2 kW Paino 8,1 kg Peukalokaasu Vector 4-55 -valjaat

Hankkĳa Äänekoski

Sammonkatu 4 Puh. 010 768 5170 Avoinna: ma-pe 8-17, la 9-14 Valtakunnallinen puhelinvaihde: 010 76 83000. Puhelun hinta on 8,35 snt/puh + 12,09 snt/min (sis.alv) kaikista liittymistä

Kulttuurikasvatusta yhteispelillä

Oikeat vastaukset alla.

Suojakypärä Pro radiolla Jonsered

oikkassalissa on huhtikuussa esillä valloittava näyttely, jonka tekijänä ovat ammattitaiteilijoiden sijaan Äänekosken alueen eskarilaiset ja ykkösluokkalaiset sekä Kukkulan Kuvataidekoulun nuoret. Näyttely on syntynyt kuvataidekasvatusprojektin tuloksena teemalla Tarinasta taiteeksi. Marraskuussa aloitettu projekti ylistää yhteistyön merkitystä taidekasvatuksessa. Mukana ovat eskareiden, alakoulujen, Kukkulan kuvataide koulun ja Sirpan Hasan lisäksi myös POKEn opiskelijoita. – Pakko kiittää ammattikoulun nuoria miehiä, jotka olivat suurena apuna. Saimme heiltä puumateriaalia ja saunateoksen rungon. Ja tietenkin kuljetusapua, Teken eskariryhmä Tutkijoiden ope Johanna Mäkinen kertoo. TEKEN ESKARIT ovat työstäneen valloittavan ja värikkään saunaidyllin, joka pohjautuu Tatun ja Patun kirjoissa esiintyvään saunaan. Saunassa on upeita yksityiskohtia ja värejä vaikka millä mitalla. Saunatonttuina lauteilla istuvat muun muassa Olli Lindholm, Antti Tuisku, Jaajo Linnonmaan ja Kiira Korpi. Suolahden pikkutaiteilijoiden Sininen uni on herkeämättömän hieno kokoelmateos, jonka yksityiskohdat antavat paljon katsottavaa ja ajateltavaa. Teoksia on Hoikkassali pullollaan ja kaikkien niiden taustalla on oma tarina, laulu tai satu, kuten Adalmiinan helmi, Hiirimorsian ja Tiina-tonttu. – Tämä on ollut todella hedelmällistä yhteistyötä, Eerika Jämsen Teken 1E:n ope sanoo. – Ideoita on pulpunnut ihan hirveästi, sanoo Milja Gabrielsson Tekeltä. – Joo, ihan löylyissä on oltu, Teken eskariope Merja Keljo naurahtaa. TAITEILIJA SIRPA HASA on antanut taiteellista tukea lapsille ja heidän opettajilleen, eikä voinut kuvitella tuloksen olevan näin häikäisevä. – Tämä on ollut ihan hirveän hieno juttu. Tässä yhdistyi lopulta kuvanveisto, kuvataide ja kädentaidot. On ollut hieno nähdä miten ideoita on syntynyt. Tämä on varmasti ollut aikuisillekin avaava kokemus, Hasa sanoo. Nyt kaikki lapset ja aikuiset tarkastelemaan Hoikkassalin satumaista näyttelyä ja ihastelemaan tuotoksia, joita yhteispelillä toteutettu kulttuurikasvatus voi saada aikaan.

VILLEN PÄIVÄNÄ 6.4. - Terassin avaus - Uusittu annoslista - Kahvitarjoilu

Äänekoskentie 311, Äänekoski • 041 502 0806 Willenolohuone www.willenolohuone.com Seuraa meitä facebookissa!

• Vesipesu, kemiallinen pesu • Laitospesu • Työ- ja suojavaatepesu • Ravintolatekstiilien pesu • Liinavaatevuokraus • Myös kuljetuspalvelut

Pesulapalvelupiste Äänekoskella: Kahvila Polku, Matkahuolto, Työskintie 1 Palvelemme ma-pe 8-16.30

www.saarijarvenpesu.fi

Tarinasta taiteeksi -näyttely Hoikkassalissa 6.– 27.4.

KEVÄÄN UUDET LAADUKKAAT NEULELANGAT läheltä sinua!

Catania -merseroitu puuvilla ( Schachenmayer ) Blend-Bampoo-bambu puuvilla ( Hjertegarn ) Regia sukkalangat -yksiväriset ja häivelangat

Ym. Ym. Tule ja valitse omasi! www.kangaskauppa-suoteks.fi

Palveleva kangaskauppa ma-pe 9-17 la 10-14 Ostoskeskus, Äänekoski (014) 542 449

Hyvän Mielen -päivä 12.4. Olemme avanneet uuden Esperi Hoivakoti Pukkimäen Äänekoskelle. Järjestämme omaishoitajille, hoidettaville ja kotona asuville ikäihmisille Hyvän Mielen -päivän 12.4. klo 10-13. Omaishoitajalle tarjoamme virkistävää vertaistukea, läheiselle järjestämme turvallista ja piristävää ohjelmaa. Avoimet ovet pidämme 12.4. klo 1417. Kuhnamontie 16, Äänekoski. Tule tutustumaan kotiimme! Kysy lisää: Eija Jaalivaara | 040 778 3535 | www.esperi.fi

Politiikan keltanokat Merja Pekkala Äänekoski, yrittäjä, KESK Pekkala lähti kuntavaaleihin mukaan puhtaasti halusta vaikuttaa tärkeiksi kokemiinsa asioihin: koulujen ja terveyskeskuksen tilaan. Keskusta valikoitui puolueeksi luontoarvojen, kotimaisuuden vuoksi. – Kävin mielessäni läpi muitakin puolueita, mutta Keskustan ajamat vihreät arvot, joita kannatan, sopivat ajatusmaailmaani, Pekkala sanoo. Mutta tärkeintä on toimiva terveydenhoito- ja huolto. – Olen itse ollut 25 vuotta keskussairaalassa kolmivuorotöissä tiedän mitä tarkoittaa, kun meidän perusterveydenhuolto ei toimi. Tämä koskee niin kouluja kuin terveyskeskustakin, Pekkala sanoo huolestuneena ja jatkaa: – Lapsiin pitää ja kannattaa satsata.

Tomi Kinnunen, 28 vuotta, muurari, Äänekoski, VAS Tähän mennessä Tomi Kinnusen politikointi on rajoittunut työmaakoppien kahvitauoilla, jossa ollaan vuosien saatossa puitu suuriakin ongelmia. Kuntavaaliehdokkuuden taustalla on reipas asenne ja yksinkertainen syy. – Olisi pari asiaa sanottavana, Kinnunen tokaisee. Kinnunen on Äänekosken nykytilaan tyytyväinen, mutta pieniä parannuksia silti löytyy. – Rakentamiseen on tullut työnkin kautta kiinnitettyä huomiota. Miksi hassata rahoja kaiken maailman rakennuksiin ihan yhtäkkiä? Samalla yhteiskunnan omaisuus mädäntyy, kun olemassaolevista rakennuksista ei pidetä huolta. Asioita pitäisi miettiä etukäteen ja ennaltaehkäisevästi.

Seppo Lahukka, 58 vuotta, peltiseppä, Suolahti, VAS, sit Seppo Lahukka lähti politiikkaan, kun työkaveri houkutteli. Hän haluaa olla omalta osaltaan olla keräämässä ääniä vasemmistoliiton laariin. – Monilla äänekoskelaisella ei ole varoja tai omaisuutta elää tässä yhteiskunnassa, puoluekannasta riippumatta. Halua olla parantamassa heidän asioitaan. Köyhäksi voi tulla kuka vaan, Lahukka tietää. Politiikka ei ole viime vuosina kiinnostanut. Sen seuraaminenkin on jäänyt vähiin. – Paitsi sotea. Se ja sen suunnittelu on mennyt alkulausumasta lähtien pieleen. Suunnitellulla mallilla kalastellaan vain yksityisyyttä, Lahukka laukoo. Lahukka haluaisi parantaa työttömien asemaa. – Jos pystyisin vaikuttamaan siihen, että paikalliset työttömät työllistyisivät, sen tekisin. Paikallisia osaajia syrjitään ja esimerkiksi tehdastyömaalle otetaan mieluummin ulkomaalaisia tekijöitä kuin paikallisia, Lahukka sanoo.

Jarkko Niemi, 44 vuotta, sähköasentaja, Suolahti, VAS Jarkko Niemi haluaa tarttua toimeen ja vaikuttaa asioihin. –Yhteiskunnallinen vaikuttaminen on kiehtonut aina. Olen toiminut aktiivisesti ay-liikeessä, joten vaikuttaminen ei ole vierasta, Niemi sanoo. Arvot ovat vasemmistolaiset, myös kotoa käsin on vasemmiston arvomaailma tuttu. – Olen työläistaustainen. Ajatukset kumpuaa vasemmalta ja sitä kautta tulee myös ihmisyys ja ihmisarvoihin pohjautuvat aatteet, jotka ovat sydäntä lähellä. Niemeä huolestuttaa taajamien ja joukkoliikenteen hiipuminen. – Taajamien näivettyminen on pysäytettävä. Jos viheralueiltamme on viety palveluita pois, niin voisimmeko ajatella, että joitakin palveluita tuotaisi takaisin? Joukkoliikennettä pitää kehittää, ja niiden saatavuus turvata, Niemi sanoo.

Kaikkihan me jo tunnemme äänekoskelaiset poliittisen kentän vanhat konkarit, joten nyt päästämme ääneen uudet ehdokkaat. Kysyimme jokaiselta samat kysymykset: mikä sai lähtemään mukaan politiikkaan, miten puolue valikoitui ja mihin haluaisi ensimmäisenä alkaa vaikuttaa, jos tulisi valituksi valtuustoon saakka? Kari Perälä, 63 vuotta, historian opettaja, tietokirjailija, Äänekoski, VAS Kari Perälä kuuluttaa tekojen, ei puheiden perään.

– Jokainen voi kuuluttaa vaalien alla, että koulutuksesta ei leikata. Todellisuus on sitten toinen, se on nähty, Perälä puuskahtaa. Perussyy politiikkaan lähtemiseen on vallitsevan tilanteen vakavuus. Vasemmistoliitto valikoitui ainoaksi vaihtoehdoksi. – Tilanne on tällä hetkellä vakava! On laadittu huonoja vieläkin huonompia vaihtoehtoja kuinka köyhät pärjää. Myös lapset, vanhukset ja sairaat ovat yhä huonommassa asemassa, Perälä sanoo. Perälä painottaa, että demokratiaa ei ole ilman ehdokkaita. – Jokainen ehdokas on tärkeä, jokainen ääni on yhtä tärkeä. Jokaisen täytyy mennä äänestämään aatteen tai ajatuksen vuoksi. Ei ole aavistustakaan, mitä asiaa ryhtyisin parantamaan, jos valtuustopaikka aukeaisi. Koulutusala ja laaja yhteiskunnan tuntemus ovat aiheita, joista ammentaa. On tekijöitä ja puhujia, minä haluan olla tekijä!

Paavo Tamminen, 38 vuotta, käynnissäpitäjä, Äänekoski, SDP Demareiden listalla ehdokkaana oleva Paavo Tamminen haluaa vaikuttaa yhteisiin asioihin.

– Halu kasvoi aiheeseen ja ilmoittauduin itse ehdolle. Haluan olla mukana vaikuttamassa Äänekosken tulevaisuuteen. Herääminen politiikkaan on kasvanut pikkuhiljaa, lähinnä valtakunnan politiikkaa seuraamalla. Puoluevalinta oli helppo. – Sosialidemokraattien arvomaailma on sellainen jon-

ka takana voi seisoa. Koulutus ja lasten asiat ja heidän tulevaisuus kiinnostaa. Ne ovat asioita jotka ovat tärkeitä työllisyyden lisäksi. – Työllisyys mahdollistaa paljon asioita. Jos voisin vaikuttaa työpaikkojen luomiseen Äänekoskelle niin siihen panostaisin. Kaavoitus ja olosuhteet uusille työpaikoille pitää saada houkuttelevaksi. Toivon, että saamme hyödynnettyä Biotuotetehtaan mukanaan tuomat mahdollisuudet.

Tiia Turunen, 38 vuotta, työtön merkonomi, Huutomäki, VAS Luottamustoimet ovat kuntapolitiikan keltanokalle Tiia Turuselle tuttuja.

– Olen toiminut työsuojeluasiamiehenä ja luottamusmiehenä eli tottunut hoitamaan yhteisiä asioita. – Valtakunnan tasolla politiikka on menossa niin huonoon suuntaan, että ajattelin lähteä katsomaan, jos voisin siihen itse vaikuttaa. Vasemmiston toiminta on ollut tuttua nuoresta pioneerista asti ja nyt vasemmiston ryhmä on seissyt uusien ehdokkaiden tukena. todella hyvä ryhmähenki. Meitä uusia ei jätetty yksin, vaan paljon on

- Meillä on saatu tukea ja neuvoja. Mikäli Turunen saisi otteen vallan kahvasta, hän lähtisi hoitamaan muun muassa kaupungin sisäilmaongelmia ja vanhusten kotihoidon parantamista ryhdikkäällä otteella. – Tahtoisin myös maalaisjärkeä yhteisten varojen käyttöön.

Sari Harjulampi, lähihoitaja, Sumiainen, KESK

Sumialainen Sari Harjulampi on asunut myös Äänekoskella ja Suolahdessa. Hän on paluumuuttaja ja nyt tekee myös paluun politiikkaan. – Vaikka en viime vuosikymmeninä ole ollut aktiivinen politiikassa, on aate kulkenut mukana läpi elämän. Lukioaikaan, -80 –luvulla, liityin keskustapuolueeseen ja perustimme Sumiaisiin aktiivisesti toimineen nuoriso-osaston. Ensimmäistä kertaa kuntavaaliehdokkaaksi lähtenyt Harjulampi odottaa kiinnostuneena, mihin asti tie vie. – Toivon, että pääsen katsomaan, kuinka päätöksenteko etenee. Kolmannen sektorin mukaantulo kunnan toimintoihin pitää saada näkyväksi. Sote vaatii kolmannen sektorin panosta yhä enemmän.

16 0 · 20 17

| Ä KS

Lapsivaikutusten arviointi osaksi päätöksentekoa.

Tiia Turunen markkinointimerkonomi parturi-kampaaja

ÄÄNESTÄ JATKOON ! SINIKKA RAUTIAINEN

120

Valtuutettu Käytöntarkkailija

Nyt valitaan jämäkkää kaupunginvaltuustoa, ei asioiden pyörittäjiä

Martti Isoviita yrittäjä

Kuin elokuvassa rohkeasti eteenpäin.

Marko Nykänen yrittäjä

KÄYNNISSÄPITÄJÄ

Maksaja: ehdokkaat itse

Vahvaa kokemusta ja vastuullista kunnallispolitiikkaa

Äiti, luokanopettaja, MLL:n Suolahden yhd. pj.

Maksaja: Sinikka Rautiainen

Maksaja: Seppo Hänninen

Seppo Hänninen

PAAVO 17 TAMMINEN

Maksaja: Pap. am. os. 77

Paula Pekonen

Kaikille hyvä

KUNTA TEHDÄÄN YHDESSÄ

YHDESSÄ ÄÄNEKOSKEN TULEVAISUUS PAREMMAKSI !

SEPPO RUOTSALAINEN

Käynninvarmistaja | seppo.ruotsalainen@pp7.inet.fi

marko@funkinos.fi Puh. 044 2782 038

Yhteistyöllä energiaa ja elinvoimaa.

Ä KS

| 16 0

MARKO TUHKANEN

· Automaatioteknikko 2 0 17

Tommi Lunttila yrittäjä, maanviljelijä

52 Leila Lindell

projektikoordinaattori erikoislääkintävoimistelija

Jari Halttunen

ylikonstaapeli

Maksaja: Seppo Ruotsalainen

Maksaja: Paula Pekonen

123

TYÖLÄISJÄRKEÄ VALTUUSTOON!

LASTEN ASIALLA.

Maksaja: Puuliitto

Rohkeutta ja kykyä hoitaa yhteisiä asioita

Jälleen juurilla. Vahvaa kokemusta, rohkeaa näkemystä ja uusia ajatuksia. Maksaja: ehdokkaat itse

103

Juho Kautto

KYLIEN ÄÄNTÄ KUUNNELLEN!

Perussuomalaiset Naiset ry Omaishoitajien arki helpommaksi

Kehitysvammaistenohjaaja

Emilia Korte

Minna Kuusjärvi

Yrittäjä

Kirjanpitäjä

Marke Tuominen

Maksaja: Matti Tiusanen

67 Pirjo Ilves

Kokemuksella kotikunta kuntoon!

Matti Tiusanen Maaseutuyrittäjä Kaupunginvaltuuston pj.

YRITTÄJIEN ASIALLA!

Kaupunginvaltuutettu, sosiaalialan ohjaaja

INHIMILLISYYTTÄ PÄÄTÖKSENTEKOON!

Vasemmistoliiton 2. varapuheenjohtaja

• Äänesi Äänekoskella • Minä välitän

18 TUULA LEHTONEN Eläkeläinen

• Sinä päätät, miten asioita hoidetaan!

22 RIITTA NYRÖNEN

83 Marke Tuominen

Vanhustyöntekijä, eläkeläinen

Maksaja: Ehdokkaat itse

Koulutuksen kohtalo ratkaistaan kuntavaaleissa.

Veikko Tarvainen

Hannu Penttinen

Lehtori, rakennusinsinööri

Työsuojeluvaltuutettu, liikunnan ja terveystiedon lehtori, vapaa-aika ltk. vara pj.

OAJ:n Äänekosken paikallisyhdistys

58 Paula Pekonen Äiti, luokanopettaja, MLL:n Suolahden yhdistyksen pj.

Kimmo Tuikka

Biologian ja maantieteen lehtori, ympäristölautakunnan puheenjohtaja

Seurakunnan Pääsiäisliite

Pääsiäisen iloa koko vuosi I lman Pääsiäistä ei olisi seurakuntaa. Sillä jos Jeesus ei olisi noussut kuolleista, olisi jäänyt vain iso suru ja pelko ja pettymys. Onneksi on ylösnousemus ja kokemus siitä, että elävä Vapahtaja on seurakuntansa keskellä! Sitä kokemusta ovat ihmiset jakaneet kristillisen seurakunnan alkumetreiltä asti joka sunnuntai, ylösnousemuksen juhlapäivänä. Jokainen sunnuntai on pieni pääsiäinen. Ja oli sitten elämässä suruja tai pettymyksiä tai iloja ja kiitoksenaiheita, niiden kanssa saa tulla kirkkoon: pyytämään lohdutusta ja voimaa silloin kun elämä on rankaa – ja johdatusta ja taitoa tehtäviin ja suunnitelmiin. Tänä vuonna vietämme uuden Äänekosken seurakunnan kymppisynttäreitä ja reformaation 500-vuotisjuhlaa.Historian arvostaminen – sekä oman historian että toisten – on elämänviisautta, joka tässä kertakäyttöajassa tahtoo joskus unohtua. Kun kuulemme tarinoita menneisyydestä, kun opimme tuntemaan toisen ihmisen

Ä KS

| 16 0

· 2 0 17

elämäntarinan, ymmärrämme omaa aikaamme, toisia ihmisiä ja ehkä itseämmekin paremmin. Tässä pääsiäisliitteessä on kerrottu Pääsiäisen ajan tapahtumista seurakunnassamme. Olet lämpimästi tervetullut mukaan. Kuljemme yhdessä surusta iloon, kuolemasta elämään. Vapahtaja on kanssamme! Toivotan sinulle ja läheisillesi siunattua Pääsiäistä! Elina Tourunen, kirkkoherra

Seurakunnan Pääsiäisliite Marjatta Pappinen, Mervi Oksanen, Pirkko Tiusanen ja Tarja Tarvainen tekevät seurakuntatyötä iloisin mielin ja yhteispelillä.

Yhdessä ja erikseen Äänekosken seurakunta koostuu neljästä alueesta, jotka puhaltavat yhteen hiileen, mutta pitävät kiinni omista ominaispiirteistään. Äänekosken seurakunnan piiri- ja kappelineuvostojen puheenjohtajat istuvat yhteiseen kahvipöytään. Kyseessä on ensimmäinen yhteinen tapaaminen, vaikka seurakuntien yhdistymisestä on jo kymmenen vuotta. – Näitä pitäisi olla enemmän. Näin saataisiin vaihdettua ajatuksia ja ideoita alueiden kehittämisestä, ja tultaisiin tutummiksi, Konginkankaan kappelineuvoston puheenjohtaja Mervi Oksanen sanoo. ILOINEN NAURU täyttää tilan vähän väliä. Naiset ovat selvästi samalla aaltopituudella ja yhteisellä asialla. Seurakuntien yhdistämisen aikaan oli ilmassa epävarmuutta ja paljon pelkoa palveluiden menettämisestä. Pelko ei ollut täysin turhaa, sillä monet palvelut ovat nykyään keskittyneet Äänekoskelle. – Onhan se ihan selvä, että taloudelliset

asiat aiheuttaa kiristelyä, mutta se yksi pieni seurakuntalainen ei saisi jäädä talouden jalkoihin, Suolahden piirineuvoston puheenjohtaja Marjatta Pappinen sanoo. Jokaisella alueella on paljon toimintaa, vaikka resurssien puute hieman rajoittaakin. – Meillä on kuoroja, puikkopiiri ja joka torstai seurakunnan aamupuuro, Pappinen kertoo. – Meilläkin on aamupuuro, joka kerää aina kymmeniä ihmisiä! Oksanen sanoo. – Meillä tehdään paljon työtä nuorten ja lasten kanssa, muun muassa arkikirkoissa. Ja Late-pappi pitää motoristikirkkoja, jotka vetää aina tosi paljon väkeä, Sumiaisten Pirkko Tiusanen kertoo. – Meillä on seurakunnan suurimpana alueena tietenkin paljon toimintaa. Me pyrimme pitämään huolen siitä, että

seurakunnan perustehtävät on hyvällä mallilla, Tarja Tarvainen Äänekoskelta sanoo. MENOA JA MEININKIÄ siis riittää. Apuna on suuri määrä vapaaehtoisia, joita ilman monet tapahtumat ja kerhot jäisivät pitämättä. – Kirkon Olkkarin kerhot ja Majatalo-illat ovat todella suosittuja, ja ne pyörivät pääasiassa vapaaehtoisten voimin, Tarvainen sanoo. – Vapaaehtoisia tekijöitä on kyllä pakko kiitellä, he ovat todella tärkeä osa seurakuntaa, Tiusanen sanoo. Kappelineuvostojen puheenjohtajat ovat yhtä mieltä siitä, että jokainen alue saa olla oma vahva itsensä, vaikka ollaankin saman seurakunnan sateenvarjon alla. – Pitäisi panostaa enemmän yhteiseen toimintaan, että saataisiin tuttuuden

tunnetta kaikkien alueiden välille, Pappinen sanoo. – Esimerkiksi Lahjojen lauantai-tapahtumat ovat kaikkien alueiden yhteinen juttu, mutta ehkä tieto ei kulje tarpeeksi hyvin Tarvainen pohtii. YHTEINEN PÄÄMÄÄRÄ on pitää seurakunta lähellä ihmistä. Seurakuntalaisia olisi hyvä saada laumaan enemmänkin, mutta tärkeintä on pitää huoli olemassa olevasta väestä. – Toiminta pitää pysyä turvaamaan jokaisella alueella ja päätöksenteon tulee olla läpinäkyvää, Tarvainen sanoo. – Meidän pitäisi enemmän myös kysyä seurakuntalaisten mielipiteitä seurakunnan kehittämisestä, naiset pohtivat. – Seurakunnan pitää olla lähellä aina suurimman surun ja suurimman ilon hetkellä, Tiusanen sanoo.

Pääsiäistaival M

artta Laakoli on käynyt kuvien kautta pääsiäistä läpi jo pitkin talvea. Taiteellisen naisen ote siveltimestä on vaihtunut kameran ja kuvien käsittelyyn. Kuvaamalla ja tuotoksia oman mielenkuviksi muokkaamalla hän on halunnut tuoda Kirkon Olkkariin ja seuraluntakeskukseen kulkemansa pääsiäistaipaleen muidenkin koettavaksi. Pääsiäistaival –valokuvanäyttely alkaa Jeesuksen asettamasta ehtoollisesta ja johdattelee meidät ristin juurelle.

Tauluissa on kuvattu vahvasti Jeesuksen vaiheet kärsimystiellä. Tuonelaan astuminen ja sieltä taivaaseen nouseminen on kuvien katsojallekin syvällinen kokemus. Taival käy läpi äidin tuskan ja päättyy pääsiäisen iloon ja Helluntain kyyhkysen keveään lentoon. Näyttely Kirkon Olkkarissa 30.3-6.4. ja 24.-28.4. (ma-to klo 11-14) ja seurakuntakeskuksessa 7.-23.4 keskuksen ollessa avoinna.

159 · 20 17

| Ä KS

Seurakunnan Pääsiäisliite

Seurakunnan päiväkerhon lapset ovat innokkaita askartelemaan ja rakentelemaan.

Meidän seurakunta Seurakunta tekee paljon työtä erilaisten ihmisten kanssa ja toimintaa kehitetään jatkuvasti kyselemällä seurakuntalaisten tuntemuksia. Millaisena Äänekosken seurakunta tällä hetkellä näyttäytyy tavalliselle seurakuntalaiselle?

änekosken seurakuntakeskuksen nurkkahuoneesta kuuluu iloinen nauru. 4-5-vuotiaiden lasten päiväkerho on jälleen koossa ja kahden pienen pöydän ympärille on istahtanut kasa lapsia, jotka rakentelevat helmistä ja palikoista hienoja kuvia. Nämä lapset käyvät usein kerhoissa ja

nauttivat niiden tarjoamasta toiminnasta ystävien ja sisarustensa kanssa. Mikä seurakunnan kerhossa on parasta? – Mä tykkään rakentaa taloja! Jose sanoo topakasti – Askartelu on parasta, Aava sanoo. – Leikkiminen on kivaa, Jimi lisää. – Aikuisetkin on kivoja, Mandi sanoo.

Meeri, 63, on vierailulla Oulussa, Jaetut eväät -jumalanpalveluspäivillä. Mitä oma seurakunta sinulle merkitsee? – Vaikka käyn seurakunnan tapahtumissa vain silloin tällöin, seurakunta on tullut läheiseksi. Ihmiset seurakunnassa, työntekijät ja vapaaehtoiset kaipaavat toisiaan. Seurakuntahan on ne ihmiset. Millaisia ihmisiä Äänekosken seurakunnassa on? Monenlaisia. On hiljaisia ja äänekkäitä, on ystävällisiä ja arkoja – koko kirjo. Seurakunnan perhe vain paranee, kun katsomme toisiamme avoimin mielin. Kuvaile seurakuntaa kolmella sanalla? – Toimiva, läheinen, ystävällinen.

Heidi, 34, on saapunut taaperokerhoon kahdeksankuisen Alisan kanssa. Mitä oma seurakunta sinulle merkitsee? – Täällä on äidille juttuseuraa ja lapsille kavereita ja mukavia leikkejä. Lapset saavat seurakunnasta elinikäisiä ystäviä. Millaisia ihmisiä Äänekosken seurakunnassa on? – Avoimia, vastaanottavaisia, iloisia ja helposti lähestyttäviä. Kuvaile seurakuntaa kolmella sanalla: – Lämmin, valoisa, täällä on sellainen yhteensopiva porukka johon on mukava tulla.

Ä KS

| 15 9

· 2 0 17

Näille pienille ihmisen aluille ei seurakunnan muu toiminta ole vielä kovin tuttua. Eeli on käynyt konsertissa ja jouluna käydään ehkä kirkossa ja aina kun kerhohuoneen ovella pyörähtää tuntemattomampi ihminen, kysytään topakasti, että kuka se on. – Pappi on käynyt esittelemässä stoo-

laa ja kertomassa mitä hän tekee ja kyllä näitä lapsia selvästi kiinnostaa tietää, lastenohjaaja Leena Nurmi sanoo. – Kun sisko syntyi, pappi kävi laittamassa sen päähän vähän vettä, Alek muistaa.

Regina, 68, ja Marja-Liisa, 65, ovat kokoontuneet Suolahden kirkolle työpiiriin, jossa tehdään käsitöitä myytäväksi diakonian ja lähetyksen hyväksi. Mitä oma seurakunta sinulle merkitsee? – Täällä on mukava olla mukana – ja samalla saa olla mukana hyvän tekemisessä. Mitä muuttaisit seurakunnan toiminnassa? – Lisää porukkaa liikkeelle! Tervetuloa mukaan työpiiriin! Kuvaile seurakuntaa kolmella sanalla: – Vauvoja kastetaan paljon! (Tämän työpiiriläiset tietävät, sillä, he valmistavat jokaiselle kastettavalle vauvalle tervetuliaislahjaksi iltarukouspussukan.)

Noora ,19, Pinja, 15, jaKassius ,16, ottivat osaa Äänekosken seurakunnan isosleirille.Kuinka tärkeä oma seurakunta teille on? – Aika tärkeä. Täällä ympärille muodostunut porukka, jossa on hyvä olla, Noora sanoo. – Seurakunta on tullut läheisemmäksi viimeisen puolen vuoden aikana. Tulee nähtyä kavereita ja vähintään kerran päivässä tulee toimittua jotenkin seurakunnan kanssa, Kassius kertoo. Mikä seurakunnassa on parasta? – Se, että voi olla oma itsensä eikä tarvitse esittää mitään. Ympärillä on ihmisiä, joilta saa tukea tarvittaessa, Noora sanoo. – Kaikki on tosi mukavia ja kaikkien kanssa on helppo tulla toimeen. En muuttaisi seurakunnassa tai sen toiminnassa mitään, Pinja sanoo. Kuvaile seurakuntaa ja sen toimintaa kolmella sanalla? – Avoin, monipuolinen, tärkeä. – Monipuolista, hauskaa, tärkeää. – Rentoa, sosiaalista, palkitsevaa.

Seurakunnan Pääsiäisliite

Pieni ristin tie

Tehtaanrakentajien läsnäolo seutukunnallamme on tuonut jotain aivan ennen näkemätöntä myös pääsiäisenaikaamme: ensimmäistä kertaa Äänekosken luterilaisessa kirkossa toteutetaan ekumeeninen pääsiäishartaus yhdessä Jyväskylän katolilaisen seurakunnan, Pyhän Olavin seurakunnan kanssa. Pieni ristin tie rakennetaan kirkkosaliin hiljaisen viikon keskiviikkona. Asemalta asemalle, pysäkiltä pysäkille kulkien voit seurata Jeesuksen vaiheita kärsimystiellä. Illan aluksi kello 18 alkaen jokainen kirkkoon tulija voi tutkia ristin tien pysäkit kaikessa rauhassa omaan tahtiin. Yhteinen hartaushetki, jonka toimittaa isä Anders Hamberg, alkaa klo 18.30. Hartaushetken jälkeen on nuorisotiloissa tarjolla iltateet. ”Kun sinä annoit kaikkesi meidän hyväksemme, auta meitäkin lähestymään toinen toistamme armahtavin sydämin. Kasvata meissä nöyryyttä ja lujuutta, että kestäisimme koettelemukset ja jaksaisimme nähdä yli kaiken muun uskomme päämäärään asti. Me ylistämme sinua siitä, että olet kanssamme tällä tiellä.”

Konginkankaan kappeliseurakunta Su 9.4. klo 17 Palmusunnuntain iltamessu kirkossa Ke 12.4. klo 18 Musiikillinen iltahartaus kirkossa To 13.4. klo 9 Lasten pääsiäiskirkko kirkossa To 13.4. klo 18 Kiirastorstain messu kirkossa Pe 14.4. klo 15 Jeesuksen kuolinhetken rukoushetki kirkossa Su 16.4. klo 13 Pääsiäispäivän messu kirkossa. Sumiaisten kappeliseurakunta Su 9.4. klo 13 Palmusunnuntain messu kirkossa Ma 10.4. klo 18 Kristittyjen yhteinen hiljaisenviikon ilta kirkossa Ke 12.4. klo 9 Lasten pääsiäiskirkko kirkossa To 13.4. klo 18 Kiirastorstain messu kirkossa Pe 14.4. klo 13 Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus kirkossa. Su 16.4. klo 13 Pääsiäispäivän messu kirkossa Äänekosken kirkkopiiri Su 9.4. klo 10 Messu kirkossa Ti 11.4. klo 9 Lasten pääsiäiskirkko kirkossa Ke 12.4. klo 13–13.25 Pääsiäishartaus terveyskeskus-sairaalan atriumissa Ke 12.4. klo 18 Pieni ristin tie: ekumeeninen pääsiäishartaus To 13.4. klo 18 Kiirastorstain messu kirkossa Pe 14.4. klo 10 Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus kirkossa La 15.4. klo 22 Pääsiäisyön messu kirkossa Ma 17.4. klo 10 Toisen Pääsiäispäivän messu kirkossa Suolahden kirkkopiiri Su 9.4. klo 10 Palmusunnuntain messu kirkossa. Ma 10.4. klo 9 Lasten pääsiäiskirkko kirkossa Ti 11.4. klo 18 Hiljaisen viikon runohartaus kirkossa To 13.4. klo 18 Kiirastorstain messu kirkossa Pe 14.4. klo 10 Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus kirkossa.

Väritä tämä kaunis pääsiäiskuva, ja lähetä valmiista teoksesta kuva 1.5. mennessä osoitteeseen elina.tourunen@evl.fi. Leikkimieliseen kisaan osallistuneiden kesken arvotaan pääsiäisaiheinen

Pääsiäisen symboliikkaa Pääsiäiskoristeet näyttävät päällisin puolin oudoilta esineiltä, joilla ei ole mitään tekemistä pääsiäisen sanoman kanssa. Mutta nepä kertovatkin pääsiäisen ilosta! Pääsiäismuna on vertauskuva ikuisesta elämästä ja ylösnousemuksesta. Munan kuori kuvastaa Jeesuksen hautaa, jonka läpi elämä murtautuu. Rairuoho symboloi kevättä ja uutta kasvua. Siementen kylväminen juontaa juurensa Jeesuksen puheeseen vehnänsiemenestä, jonka piti kuolla, jotta siitä syntyisi uutta elämää. Narsissia voi sanoa ylösnousemuksen kukaksi. Se murtaa tiensä maan alle haudatusta sipulista maan pinnalle kukkimaan. Pajunkissat symboloivat palmunoksia, joita ihmiset heiluttelivat, kun Jeesus ratsasti Jerusalemiin. Tipu liittyy kevääseen ja uuteen elämään. Se voidaan nähdä myös Kristuksen ylösnousemuksen vertauskuvana. 1900-luvulla tipusta tuli pääsiäiskoristeiden ja pääsiäiskorttien ylivoimaisesti suosituin aihe. Kukko on valppauden ja kestävyyden vertauskuva. Se havahdutti laulullaan Pietarin, joka kielsi Jeesuksen kolme kertaa. Lapsille muniva pääsiäiskukko on sekoitus aapiskukkoa ja munia tuovaa pääsiäispupua. Jänis liitettiin pääsiäiseen jo ennen uskonpuhdistusta. Protestantit omivat jäniksen itselleen erottuakseen katolisista pääsiäisen viettäjistä, joilla pääsiäismunia jakeli kukko.

159 · 20 17

| Ä KS

YHDESSÄ

Sinun äänesi - Vastuuta ihmisestä

LUONNOLLISESTI HYVINVOIVA ÄÄNEKOSKI

Pilvi honka

Heidi Rinne

Tommi Sulkala

teatteri-ilmaisun ohjaaja, 36

ylioppilas, hyvinvointi- ja kuntosalivalmentaja, 23

luokanopettaja, 40

Suomen kansan voima on koulutuksessa ja sivistyksessä. Historian opettaja, yrittäjyyskasvatuksen pioneeri ja Suomen tietokirjailijat ry:n jäsen.

Kari Perälä

Kuntavaaleissa puhutaan ihmisen perustarpeista, peruspalvelut tuotetaan kunnassa ja ne kuuluvat kaikille! Työnohjaaja, kaupunginhallituksen jäsen ja valtuutettu.

Minna Tuikka

Jaana Tani

Kimmo tuikka

rehtori, 52 kaupunginvaltuuston 3. vpj

biologian ja maantieteen lehtori, 52 ympäristölautakunnan puheenjohtaja

sosiaalityöntekijä, sijaisopettaja, 52 kaupunginvaltuutettu perusturvalautakunnan jäsen

Kuntavaalit 9.4.2017 Ennakkoäänestys 29.3.–4.4.2017

108

Maksaja: Äänekosken vihreät ry

Sirpa Martins

Sirpa Martins työnohjaaja

Kari Perälä (sit.) historian opettaja

117

Parempi kunta - Sinun Äänekoski Vasemmiston ehdokkaat 97-127

Ehdokkaitamme tavattavissa: Pe 7.4. n.klo 15-17, Suosikki, Suolahti. Kahvia ja makkaraa. La 8.4. n.klo 11-13, S-Market, Äänekoski. Kahvia ja makkaraa.

PS nostaa sykettä. Arjesta se alkaa.

Seppo Haavisto

Eläkeläinen, diplomi-insinööri

Tomi Korte

Sanomalehdenjakaja

Jari Halttunen

Ylikonstaapeli, kaupunginvaltuutettu

Joni Kotilainen LVI-asentaja

Harri Hautsalo

Huoltoteknikko, kaupunginvaltuutettu

Minna Kuusjärvi Kirjanpitäjä

Teuvo Hiltunen

Kiinteistönhoitaja, ulkoaluetyöntekijä

Marko Laitinen

Käynnissäpitäjä, kaupunginvaltuutettu

Mauri Ilves

Rakennusmestari, kaupunginvaltuutettu

Lauri Lax

Liikuntapaikkojenhoitaja, kaupunginvaltuutettu

Pirjo Ilves

Kehitysvammaistenohjaaja

Raimo Poikonen Työnjohtaja, eläkeläinen

Emilia Korte

Yrittäjä

Marke Tuominen

Kaupunginvaltuutettu, sosiaalialan ohjaaja Maksaja: Äänekosken Perussuomalaiset ry

Koivistonkylälle yhteiskasvimaa TEKSTI JA KUVA: PAULIINA RUSULA

oivistonkylän koululla suunniteltiin yhteiskasvimaata. Mukaan kyläyhdistyksen kokoamaan projektiin on ilmoittautunut useita kyläläisiä, moni koululainenkin aikoo tarttua kuokan varteen. Lapset saavat aikuisen palstakummin tuekseen. Koulun viereisen pellon omistaja antoi pellonnurkan hyvään tarkoitukseen. Niinpä palstalaisten lapsetkin viihtyvät koulun virikkeitä pursuavassa pihapiirissä, elleivät satu innostumaan kitkemisestä. Kitkemisen kanssa ollaankin tarkkoina, sillä kasvimaata ympäröivälle pellolle ei rikkojen siemeniä kaivata. Yhteispalstojen osalta sovittaneen vastuuviikot,

jolloin kukin vuorollaan tarkistaa kasteluntarpeen ja rikkatilanteen. Ketään ei kuitenkaan jätetä yksin, vaan yhdessä tekemisestä pidetään kiinni. KESKEISENÄ IDEANA on antaa luontua kyläläisten näköinen, kaikkien yhteinen puutarha jossa annetaan hassujenkin ideoiden elää. Oheen kehitellään teemapäiviä, leikkimielistä puuhaa ja kisailua, ja viikoittaisia palstakahveja. Jos joku haluaa ihan vain rauhassa kasvatella omalla palstallaan, sekin käy. – Puutarhanhoito on yksi niistä asioista, joista on helppo keksiä puheenaihetta hyvinkin erilaisten ja eriikäisten ihmisten kesken. Puutarha on

sosiaalinen tila, jossa voi olla joko yk- keen ja Luonnonvarakeskuksen LuoKSe sin, tarkkailla muita tai tehdä mukana, Green Care -hankeen yhdeksi kohteeksuunnitteluillassa asiantuntijana ollut si. Hankkeiden asiantuntijat ovat toiminLuonnonvarakeskuksen Marja Ranta- nassa loppuun asti mukana ja projektia nen muistutti. voi piakkoin seurata myös 5E-hankkeen Tärkeänä pidettiinkin juuri yhteiskas- nettisivuilla. vimaan tarjoamaa tilaa kohdata, tutustua ja jakaa ajatuksia. Samalla opitaan KASVIMAALLE mahtuu vielä lisää yhdessä tuottamaan ekologisesti ja eet- innokkaita viherpeukaloita, eikä haittaa tisesti kestävää ruokaa, ja tarjotaan mie- vaikka se olisi keskellä kämmentä. Yhlenkiintoista sisältöä koulun uudistunee- dessä on hyvä oppia. Seuraava suunnitKuva isolla, saa päälakikin katketa ( kuten oli Nykiksen ilmo eilisess seen opetussuunnitelmaan. teluilta pidetään Koiviston koululla huhNumero osaksi kuvan päälle? 26puolivälissä. tikuun YHTEISÖLLISYYTENSÄ ja sosiaalisten vaikutustensa osalta projekTossua, tossun eteen! ti sopi hyvin Maaseudun sivistysliiton Tekemällä asia hoituu. 5E kylät – Vähähiiliset yhteisöt -hank-

Veli-Pekka Nieminen +SDP

#Äänesi #60 #huolenpito jatkukoon huomennakin

Maksaja: Pentti Piilonen

62 Pentti Piilonen Valtuutettu Kaupungin hallitus

88 Kimmo tuikka

89 Minna Tuikka

Yhdessä luonnollisesti hyvinvoiva Äänekoski

Pienen Ihmisen Isot Asiat! -inhimillisempi ote

Projektipäällikkö, TtM, sairaanhoitaja

Raimo Poikonen Työnjohtaja, eläkeläinen, teknisen lautakunnan jäsen, Äänekosken kirkkovaltuuston jäsen

82 Sisulla ja sydämellä.

Piia flink-liimatainen

Veli-Pekka Nieminen

Kuntalaisten asialla!

Maksaja: Kimmo ja Minna Tuikka

PENTTIÄ

Kuntalaisia kuunnellen

Lauri Wilén

Maksaja Piia Flink-Liimatainen

ÄÄNESTÄ

Maksaja: some pals

Maksaja: Raimo Poikonen

Anna-Riitta Pentinpuro

Tossua, tossun eteen! Yhteistyöllä homma hoituu.

Puh. 040 5292 975

Huolta ja huolenpitoa.

Vaalitohinoita ja ehdokasbongauksia osa 3 ÄKSän toimitus bongasi kuntavaalityötä kentällä tekeviä ehdokkaita sekä tukijoukkoja. Vaaliteemoja on seitsemää sorttia, otimme selvää millaista porkkanaa on äänestäjille tarjolla? TEKSTI JA KUVAT: MARJO STEFFANSSON & MILKA KROGERUS

Kokoomuksen teltalla Äänekosken S-marketilla kävi vilinä aprillipäivänä, kun paikalliset ehdokkaat ja kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo tapasivat äänestäjiään. Puheenaiheet liikkuivat aina sotesta, valtion velkaantumiseen ja työllisyyden parantamiseen. Vaalityötä on Äänekoskella tehty hyvässä hengessä. – Tuntuu, että nyt ei ole niin reilusti kilpailua puolueiden kesken. Ja vaalikahviloiden sijasta on enemmänkin juuri näitä telttoja ihmisten parissa, kuntavaaliehdokas Tommi Lunttila sanoo. Wallinheimo kiertää reilusti tsemppaamassa ehdokkaita ja kalastelemassa ääniä puolueelle, vaikka oma kampanja siitä hieman kärsiikin. Miltä näyttää, irtoaako Kokoomukselle voitto? – Gallupeissa näyttää hyvältä, mutta paljon on vielä tehtävänä, kun puolet kansasta on vielä miettivällä kannalla. Äänekoskella on hyvä ehdokaskattaus. Ehdokkaita on kaikilta aloilta: on yrittäjiä, eläkeläisiä ja työläisiä. Kokoomusta pidetään tietyllä tapaa parempien ihmisten puolueena, mutta se ei kyllä pidä paikkaansa, Wallinheimo vakuuttaa.

Koodeen makkaragrillillä Suolahdessa kuultiin vaalisanomaa ja selätettiin nälkää aina niin maukkaan ja suositun vaalimakkaran voimin. – Sen olemme laittaneet merkille, että moni kertoo jo käyneensä äänestämässä. Tuntuu, että me ehdokkaat olemme olleet jalkeilla näissä vaaleissa normaalia aikaisemmin, vaikuttaneeko se myös ennakkoäänestysaktiivisuuteen, pähkäiltiin makkaranpaiston lomassa. Kristillisdemokraatit laittavat grillin kuumaksi vielä ennen varsinaista vaalipäivääkin. Ja jos ei makkarasta tykkää, niin kuumeneepa välillä myös lettupannukin. – Sote on noussut puheenaiheeksi. Se tuntuu aiheuttavan pelkoja ja huoltakin, ja me olemme yrittäneet parhaamme mukaan näitä tuntoja helpottaa. Täytyy tunnustaa, että aiheen kanssa ollaan vielä levällään, mutta toivomme hyvää lopputulosta ja tasavertaista palvelua kaikille, Piia Flink-Liimatainen sanoo.

Kokoomus 1.4. Demareiden vaalikahvilassa on käynyt vilinä vaalien alla: perjantaina Äänekosken demareita saapuivat kannustamaan ex-kansanedustaja Reijo Laitinen ja SAK:n Ahti Ruoppila ja lauantaina kahvilassa lämpeni soppatykillinen herkullista hernerokkaa. Hernerokan äärellä sai sanasen vaihtaa myös äänekoskelaisen kansanedustaja Timo Harakan kanssa. – Meidän vaaliteemat ovat sellaisia, joita suurin osa kansasta voi kannattaa. Vaalilause ”Pidetään kaikki mukana” tarkoittaa ihan konkreettisesti sitä, että ketään ei voida jättää heitteille, Harakka sanoo. Vaalikahvilassa keskusteltiin runsaasti koulutuksesta, sotesta, työllisyydestä, nuorisotakuusta sekä Äänekosken imagosta. Viimeisistä gallupeista sisuuntunut demariväki pohti myös viimehetken strategiaansa, uskoen yhä vahvasti vaalivoittoon. – Mä olen aina sanonut, että vaalivoitto vaatii kovaa työtä. Jokaiselle ihmiselle on käytävä kertomassa asiansa ja jokaisella postiluukulla on käytävä. Ilmaiseksi ei näissä kisoissa saa mitään, Harakka kertoo.

Sosiaalidemokraatit 1.4.

Kristillisdemokraatit 31.3. Vihreät parkkeerasivat Suolahdessa kukkakaupan eteen. Jaossa oli kettukarkkeja sekä raeruohoa. – Kunnan asiat puhuttavat kautta linjan: sisäilmaongelmat ja rakennusten kunto ovat nousseet kärkiaiheiksi, Minna Tuikka luettelee. Hän on muistuttanut suolahtelaisia ilouutisesta: Suolahteen on tulossa Hietaman, Sumiaisten ja Konginkankaan lisäksi pop-up -hammmashoitola. – Tämä on vastaanotettu ilolla, Tuikka sanoo. Vihreiden pieni, mutta sitäkin pontevampi porukka on liikkeellä hyvällä sykkeellä. – Tunteella mennään, Jaana Tani hymyilee.

Vihreät 31.3.

VASTUUNKANTAJA. TULEVAISUUDENTEKIJÄ.

KARI KIISKINEN

24 Ä KS

| 16 0

• Maksuton varhaiskasvatus on sijoitus tulevaan. • Inhimillinen vanhuus on jokaisen perusoikeus. · 2 0 17

• Työllisyyden parantaminen vaatii rohkeita päätöksiä.

Maksaja: Kari Kiiskinen

Työsuojelupäällikkö • Kaupunginvaltuutettu • Kaupunginhallituksen puheenjohtaja

Turvallinen tulevaisuus tehdään nyt. 97 Jarno Haimakainen sähkömies

98 Hasif Hamkar linja-autonkuljettaja

104

111 Jouni Neste vanerityöntekijä

118

Eila Nurmi tekninen avustaja, eläkeläinen

Liudmila Pöyhönen (sit.) Antero Rautiainen (sit.) laitoshuoltaja kokki

perjantai 7.4.

Sinikka Rautiainen käytöntarkkailija

Matti Virtanen (sit.) kulttuurijohtaja, yrittäjä

klo 15-18 makkaragrilli Äänekosken S-market

108 Sirpa Martins työnohjaaja

114 Anniina Ojajärvi palveluohjaaja

120

115

121 Michelle Seppälä lähihoitaja, toiminnanohjaaja

Ilidio Monteiro Flores koulunkäynninohjaaja

116 Kari Parkatti (sit.) kiinteistönhoitaja

122 Helena Seppälä-Kupari ompelija

110

109 Sami Mertaniemi varastotyöntekijä

Arvo Oranen paperityöntekijä, eläkeläinen

Juho Kautto opiskelija, puutarhuri

117 Kari Perälä (sit.) historian opettaja

123 Tiia Turunen markkinointimerkonomi, parturi-kampaaja

124 Hilkka Vepsä (sit.) eläkeläinen

127

126

Vasemmisto liikkeellä:

Ari Linja-aho (sit.) paperityöntekijä, eläkeläinen

103

102

Jarkko Kaukometsä Erkki Kautto elektroniikka-asentaja, kirvesmies, eläkeläinen työkyvyttömyyseläkeläinen

107

113

119

125

Simo Holopainen kiinteistönhoitaja

Seppo Lahukka (sit.) peltiseppä

101

100

106

112 Jarkko Niemi sähköasentaja

Elina Viik ohjaaja

Riikka Happo lastenohjaaja, tukiperheäiti

105 Ilkka Kovanen (sit.) hankintapäällikkö

Tomi Kinnunen kirvesmies, muurari

Jari Väätäinen materiaalinkäsittelijä

lauantai 8.4.

klo 10-13 Koko perheen lätkärieha K-Suosikin pihassa Suolahdessa. Mukana Lauri Kinos. Nopein lämy palkitaan! Makkaraa, mehua ja mukavaa yhdessäoloa!

klo 14 Äänekosken torilla vasemmiston tarjoama rantakalakeitto. klo 13-18 Slaavilainen päivä Suolahden kansantalossa. Pisanka-munia ja herkullista ruokaa.

sunnuntai 9.4.

klo 19.45 alkaen Vaalivalvojaiset Kansantalossa.

Kysy vaalikyytiä: Simo Holopainen 044-2697 868

Parempi kunta - Sinun Äänekoski

Aatos Kautto 040-7788 621 Erkki Kautto 040-7071 867 Matti Pulkkanen 040-5959 618 Heikki Salminen 040-7228 159

MIKON MATKASSA XI: KAHDEKSAN SURMANLUOTIA osa 1 Olisikohan Olavi Porrin 1978 kuvaama Käpykolo kuvattu veneestä? Varhaisin kulkenut kortti on leimattu Liimattalassa 1981. Laiturissa niin Veera kuin Suvi-laivakin. (kuva: Ramin kortit)

Järkyttävän murhenäytelmän loppu kuvattiin Liimattalassa Lamminpääntiellä. Talo, josta kahdeksan surmanluotia elokuvassa ammuttiin, on yhä pystyssä.

Liimattalasta veriteon kulissi Mikko Niskanen aavisti – tai tiesi – että Pihtiputaan laukaukset pysäyttäisivät hänessä pitkään kyteneen masennuksen ja alennustilan. Hän tajusi, että murhenäytelmän takana oli ongelmakenttä, jonka maasto on hänelle tuttu. TEKSTI JA KUVAT: MARJO STEFFANSSON

ikko Niskasen henkiin herättämä, Pihtiputaan Korppisten kylän Kanalanmäellä maaliskuussa vuonna 1969 tapahtunut murhenäytelmä puhuttaa yhä tänä päivänä. Suuri syy puheeseen lienee kaikkien aikojen parhaimmaksi kotimaiseksi elokuvaksi valittu Kahdeksan surmanluotia, tuo yli viisituntinen järkäle. Niskanen lavasti kotikylänsä Liimattalan tapahtumien keskuspaikaksi ja esitti itse neljä poliisia surmannutta pienviljelijää. Elokuva valmistui kolme vuotta laukausten jälkeen, suuresta vastustelusta ja vastatuulesta huolimatta. POIKIEN, Sissien, Kävyn, Asfalttilampaiden ja Lapualaismorsiamen jälkeen Mikko oli joutunut erimielisyyksien, väärinymmärrysten ja depression kolhimaksi. Hän tuli toipumaan koettelemuksista ystävänsä, opettaja Toivo Parantaisen luo Konginkankaan Liimattalan koululle. Parantainen oli Niskaselle sukua väärän koivun kautta, sillä Parantaisen veli oli naimisissa Niskasen sisaren kanssa. – Hiihtelin kansanlatuja päivästä päivään ja yritin unohtaa viime aikojen tuskalliset tapahtumat. Masennukseni oli hirvittävä. Nukuin yöt unilääkkeillä. Piehtaroin tuntikausia valveilla, ajatukset kiersivät kehää: miksi en pääse eroon tästä hedelmättömästä vatvomi-

Ä KS

| 16 0

· 2 0 17

sesta, miksi en osaa katsoa eteenpäin. Oli yksi lääke, johon voisin purkaa masennukseni: työ. Työhön minä haluaisin. Jos nyt saisin alkaa tekemään uutta elokuvaa, kaikki selviäsi. Mutta mitä elokuvaa? Näköpiirissä ei ollut työmahdollisuutta minulle, Mikko kirjasi tunteitaan talvella vuonna 1969. (ote kirjasta Vaikea rooli)

neesta lakkaamatta. Mikko teki muistiinpanoja, kuunteli ihmisiä ja keräsi materiaalia. Luonnos alkoi hahmottua. Kansa jakautui kahteen leiriin: osa oli poliisien puolella, osa jakautui Pasasen tueksi. Hänelle oli selvää, että aiheesta valmistuu elokuva, jonka työnimeksi valikoitui Kahdeksan surmanluotia.

KAKSI VUOTTA kestänyt depressio katkesi järkyttävällä tavalla. Perjantaina, 7. maaliskuuta, vuonna 1969 tapahtui hirvittävä tragedia, kun sekatyömies Tauno Pasanen (s. 1934) ampui neljä poliisia. Kuten Mikko lausui: tapahtuma oli murhenäytelmän räikeä loppu. Pihtiputaan poliisimurhat antoivat Mikolle aiheen nousta epätoivon suosta ja ryhtyä toimeen. Hänen mukaansa kauhutapahtuma antoi sähköiskun, joka kytki virran hänen elottomaan tajuntaansa. – Aavistin, ei, tiesin, jo aivan heti, että Pihtiputaan laukaukset päättivät pitkän ja johdonmukaisen tapahtumaketjun. Tajusin, että taustalla on kokonainen ongelmakenttä. Tajusin myös, että tässä on minun tehtäväni. En valinnut tehtävää, tehtävä valitsi minut. Pihtiputaan tapahtumat polttelivat kuumasti. Sanomalehdet, radio, tv – ja ennen kaikkea ihmiset puhuivat tapahtu-

MIKKO SIIRRETTIIN Yleisradion koulutusosastolta elokuvan tekoa varten tv-teatteriin. Hän aloitti työn suurella innolla ja vapain käsin. – Tajusin, että hallitsen tämän elämänpiirin. Minulla oli kotikenttäetu. Kenelle pääosa? Ensin Mikko kaavaili siihen itseään. Kun hän sai luettavakseen poliisilta tutkintapöytäkirjat, hän epäröi. Pahin pelko oli, ettei hän kykene tekemään koko elokuvaa. Tutkintapöytäkirjaa lukiessaan Mikolle muodostui mielikuva päähenkilöstä: Erkki Pajala. Pajala näytteli Ruotsissa, eikä häntä voitu muilta töiltään irrottaa rooliin. Mikko epäröi voimiaan. Riittäisivätkö hänen rahkeensa käsikirjoituksen ja ohjauksen lisäksi myös pääosaan. Mikko tiesi, että hän laittaisi rooliin itsensä kokonaan, lähes kidutukseen asti. Se, että Mikko oli tavannut Tauno Pasasen vankilassa sysäsi hänet lopulta rooliin. – Oma osuuteni oli lopullisesti ratkennut, minun oli välttämättömyyden

pakosta näyteltävä itse pääosa. Tiesin tarkalleen, kuinka raskaaksi se minulle tulisi, mutta riski oli otettava. RISKI ELOKUVAANKIN oli olemassa. Osa kansasta ja poliiseista vastusti elokuvan tekoa. Kun Mikko kysyi poliiseilta pitivätkö nämä elokuvaa aiheellisena, hän sai lähes säännöllisesti kieltävän vastauksen: ”Ei missään tapauksessa. Ei siitä voi tehdä elokuvaa. Se pitää unohtaa.” – Tämä elokuva ei pyri jonkun määrätyn totuuden esittämiseen, se kertoo vain yhden elämänpiirin totuuden, sen jonka uskon tuntevani. Joku toinen voi nähdä toisen totuuden. Totuuksia on monta, tämä on minun totuuteni, Mikko lausui. Kahdeksan surmanluotia esitettiin ensimmäisen kerran neliosaisena tv-sarjana, jonka ensimmäinen osa nähtiin maaliskuun 29. päivä, vuonna 1972. Suurteos sai parhaan ohjauksen ja parhaan miespääosan Jussi-palkinnot. Mikko Niskaselle myönnettiin vuonna 1972 Valtion elokuvataiteilijapalkinto, joka oli 5 000 markan suuruinen.

MIKON MATKASSA XI: KAHDEKSAN SURMANLUOTIA osa 1

”Siellä on neljä miestä hangella”

Konnevedellä eläkepäiviä viettävä rikosylikomisario Heikki Häyrinen lähti tapahtumapaikalle lennossa. Hän sai komennuksen Pihtiputaan poliisilaitokselle vain kaksi päivää surmien jälkeen.

ihtiputaalaisella konstaapeli Väinö Viinikaisella oli onnea matkassa, sillä kipeän jalan vuoksi hän ei ollut mukana kohtalokkaalla pidätysreissulla. Tuona päivänä istuttiin Pihtiputaalla käräjiä. Hälytyksen vastaanottanut Viinikainen ajoi käräjäpaikalle ja nimismies Reijo Heikkinen antoi käskyn lähteä liikkeelle: Riihimäki, Poikkimäki, Saastamoinen ja Turpeinen lähtivät viimeiselle matkalleen, kohti Korppisten kylää 7.3.1969 konstaapeli Heikki Häyrisen pääpaikka oli Jyväskylän liikkuvassa poliisissa. 48 vuotta ja kolme viikkoa myöhemmin päivän tapahtumat ovat kirkkaana mielessä. – Olin vapaapäivän vietossa vaimon ja yksivuotiaan poikani kanssa Jyväskylän keskustassa. Vaimo oli ostoksilla ja minä lähdin käymään poliisin autohallilla. Partiokaverini tuli pihaan ja sanoi, että autoon heti, Pihtiputaalla on neljä miestä hangella! Häyrinen lähti hakemaan vaimoaan Sokokselta, josta he lähtivät oikopäätä kotiinsa Tikkakoskelle.

– Hyppäsin partion kyytiin Tikkakosken tiehaarasta ja ajoimme kohti pohjoista. Jonkun ajan kuluttua tuli autoradioon tieto, että tekijä on saatu rautoihin. Surmatyön jälkeen Pasanen oli kävellyt naapuriin ja pyytänyt soittamaan poliisit paikalle. Viitasaarelta paikalle tullut poliisipartio oli ottanut Pasasen talteen, eikä hän kiinniotettaessa tehnyt vastarintaa. – Muistini mukaan Pasasta kiinni ottamassa oli ainakin Sulo Olkkonen, muita nimiä en muista, Häyrinen sanoo. Olkkonen oli toinen Kahdeksan surmanluodin avustajaksi lähteneistä poliiseista. Toinen elokuvan poliisia näytelleestä avustajista oli niin ikään Viitasaarella toiminut poliisi, Toivo Kähkönen. Mikon veli, Sakari Niskanen, näytteli elokuvassa poliisia. PIHTIPUTAAN poliisiaseman piha oli täynnä väkeä ja aseman ovi oli lukossa. Sana surmatyöstä oli kiirinyt kulovalkean lailla. – Päästihän ne meidät sitten sisään, kun tunnistivat poliiseiksi. Kuulimme tarkemmin, mitä oli tapahtunut ja mis-

sä. Liikkuvasta tuli lisäksemme paikalle pari muutakin partiota. Tehtävänjaossa Häyriselle tuli tehtäväksi ottaa Pasanen kyytiin ja kuljettaa tämä Pihtipuhtaan terveysasemalle verikokeeseen. – Putkan edessä oli tungosta ja virkaveljet tulivat apuun, jotta pääsimme matkaan. Minulle on jäänyt sellainen muistikuva tilanteesta, että lääkärillä löi vähän aikaa tyhjää, mutta toimenpiteet saatiin suoritettua normaalissa järjestyksessä. Pasanen oli rauhallinen koko toimituksen ja kuljetuksen ajan. – Ihmeteltiin, kuinka hän oli niin tasainen ja rauhallinen, eikä meillä ollut mitään ongelmia hänen kanssaan. Lähdimme takaisin putkalle, ja pihassa väen sekä toimittajien määrä oli vain lisääntynyt. Siihen aikaan tiedonkulku lehdistön suuntaan oli hyvä, ja näytti puskaradiokin pelanneen. Sisään päästiin, vaikka yleisön joukossa oli havaittavissa aggressiivista käytöstä Pasasta kohtaan. – Melko pian Pasanen siirrettiin Jyväskylään ja Keskusrikospoliisi otti jutun kokonaisvastuun haltuunsa.

KUN ASIAT olivat liikkuvan poliisin toimesta suoritettu, Häyrinen pääsi lähtemään kotiinsa. Seuraavana päivänä oli tehtävät jaettu uudelleen: neljä miestä lähtee maanantaina komennukselle Pihtiputaalle, Häyrinen yksi heistä. Surmapaikalla käytiin heti ja vielä monta kertaa senkin jälkeen. – Meidät laitettiin maalaispoliisin hommiin. Nelikosta elossa on enää Tapperin Reijo ja minä. Teperin Mauri ja Vertaisen Jouko ovat edesmenneitä. Komento oli pieni pettymys, kyllä sen nyt voi myöntää. En olisi halunnut lähteä, enkä siten ollut ilmoittautunut vapaaehtoiseksi lähtijäksi. Väinö Viinikainen otti uudet konstaapelit vastaan. Ensimmäinen majoituspaikka oli Pihtiputaan kirkon alapuolella sijainneen Hotelli Turistin yläkerrassa. – Siihen aikaan Putaalla oli villiä elämää, eikä nukkumisesta ravintolan yläkerrassa tullut melun vuoksi mitään. Paransimme viihtyvyyttä, kun siirsimme kamppeet poliisiasemalle. Saimme käyttöömme yhden putkatilan sekä toimiston. Majoituimme näin komennuksen loppuun saakka eli toukokuun en-

16 0 · 20 17

| Ä KS

MIKON MATKASSA XI: KAHDEKSAN SURMANLUOTIA osa 1 simmäiseen päivään asti, jolloin toimeen astui toiset miehet. Mitään kriisiryhmää ei tapahtumien jälkeen perustettu. – Se oli semmoista psykologiaa silloin, että sitä keskenään puhuttiin - tai oltiin puhumatta. Toinen käsitteli asiat paremmin ja toinen huonommin, mutta näin mentiin ja jatkettiin työtä ja elämää, Häyrinen muistelee. HÄYRINEN allekirjoittaa elokuvan tapahtumat suunnilleen oikeiksi. Hän ei pitänyt ajatusta elokuvasta hyvänä. – Todennäköisesti asiat menivät niin.

Se, oliko siinä mitä dramatisointia mukana, sitä en tiedä. Uutinen elokuvan suunnittelusta oli minulle hyvin epämiellyttävä, siinä vaiheessa, kun itse tapahtumasta oli kulunut vasta vähän aikaa. Sitä mietti, mitä kaikkea elokuva tulee aiheuttamaan ja muutenkin. Meidän ammattikunnan keskuudessa ajatus toi pahaa verta pintaan ja ihmeteltiin, miksi tragediaa pitää alkaa repimään niin nopeasti auki. Aika on aina tehnyt tehtäviään ja aika on parantanut haavat. Niin myös tämän asian suhteen. Tottahan Häyrinen elokuvan on katsonut, pariinkin otteeseen.

– Sitä ensimmäistä esityskertaa en katsonut. Siinä oli ne Viitasaaren poliisit, Kähkönen ja Olkkonen mukana. Roolit aiheuttivat kovasti keskustelua. Vuosien jälkeen ymmärsin näiden kahden poliisin motiivit osallistua elokuvantekoon. POLIISITOIMEN kannalta katsottuna Häyrinen ei pitänyt elokuvan valmistumista tarpeellisena. – Tapahtuma opetti meitä ilman elokuvaakin. Kun tiedämme, miten siellä oli toimittu, niin eihän niin olisi pitänyt toimia. Pasanen oli neljälle surmansa saaneelle poliisille vanha tuttu, ja he luot-

tivat siihen, ettei Pasanen heille mitään tee. Eivät he osanneet arvata, että hän oli niin sekaisin. Pasasen kohdalla myöhemmin sattuneet jälkinäytökset eivät osoita tervettä luonnetta. Elokuvan perusteella tilanne on sekä että: Mikko teki Pasasesta sankarin ja uhrin. Se on myönnettävä, että elokuvassa näkyy kuinka yhteiskunta vei ihmistä. Siihen aikaan ei alkoholihommien takia päässyt tai viety hoitoon. Häyrisen mukaan elokuva oli hyvin pitkälle draamaa. – Ehkä se on dokumentti elämän ankeudesta, pohtii Häyrinen mietteliäänä.

Heikki Häyrinen toimi Äänekosken poliisiissa vuodesta 1980 vuoteen 2001 saakka. Eläkkeelle hän jäi rikosylikonstaapelin vakanssista. Hän kuljetti Tauno Pasasen lääkäriin pian verityön jälkeen. Auvo Saikkonen toimi Äänekoskella poliisina vuodesta 1958 vuoteen 1990. Eläkkeelle hän jäi ylikonstaapelina. Hän tunsi surmatut poliisit.

Kollegoiden surma järkytti

Äänekoskelainen konstaapeli Auvo Saikkonen sai kuulla veriteosta poliisiradion välityksellä.

ekatyömies Tauno Pasanen ampui avotähtäimisellä 7x33 millin lintukiväärillä neljä häntä pidättämään tullutta, aseistautunutta poliisia. 1,2 promillen humalassa ollut Pasanen ampui osan laukauksista teloitustyyliin uhrien lähietäisyydeltä. Verityön jälkeen hän käveli naapuriin ja pyysi soittamaan poliisit paikalle. Surmansa saivat konstaapelit Mauno Poikkimäki 31 vuotta, Veikko Riihimäki 53, Onni Saastamoinen 37 ja Pentti Turpeinen. AUVO SAIKKONEN toimi poliisina Äänekoskella 32 vuotta. Hän muistaa hyvin, että elokuvaan Kahdeksan surmanluotia päätyi avustajaksi kaksi poliisia. – Muistan, että paheksuimme sitä. Emme hyväksyneet tätä ollenkaan, sillä poliisin kannalta katsoen teko oli niin karmea. Ajatuskin elokuvasta tuntui pahalta. Tämä oli yleinen käsitys, eikä filmihanketta poliisien keskuudessa hyväksytty, Saikkonen kertoo. TAPAHTUMIEN aikaan Saikkonen toimi Äänekoskella poliisina. Hänen uransa Äänekoskella alkoi vuonna 1958, ja päättyi ylikonstaapelina ja täysin palvelleena eläkkeelle siirtymiseen, vuonna 1990. Saikkonen muistaa tapahtumat hyvin.

Ä KS

| 16 0

· 2 0 17

– Meillä oli jo radiot poliisiautoissa. Olin tulossa Jyväskylästä Äänekoskelle, kun tapahtuneesta kantautui tieto radioon. Se oli tietenkin suunnaton järkytys. Itse surmapaikalle ei minulle työkomentoa tullut, mutta kävin murhenäyttämöllä kollegoiden hautajaistilaisuuden jälkeen. Itselläni työt jatkuivat normaalisti tapahtumien jälkeen. Keskusrikospoliisi tutki asiaa, Saikkosen mukaan Tauno Pasanen istui hetken myös Äänekoskella vangittuna. Kuva tapahtumien kulusta tuotiin kaikessa karmeudessaan myös Äänekosken poliisilaitokselle. Saikkonen kertoo, että Pasanen tunnettiin tarkkana ampujana, olihan hän tottunut metsästäjä, joka ampui luodikollaan lintuja. – Poliisin toimesta tapahtumapaikalla otetut kuvat tulivat myös minun nähtäväkseni. Olihan ne kuvat karua katsottavaa. Surmansa saaneet poliisit olivat kaikki tuttuja. Parhaiten tunsin Turpeisen, jonka kanssa olin ollut pari vuotta aiemmin viikon mittaisella kurssilla Porissa, jonne kuljimme hänen kanssaan samalla autolla. Poliisiyhdistyksen puitteissa me pohjoisen Keski-Suomen poliisit olimme tulleet tutuiksi: järjestimme yhteisiä hiihtokilpailuja ja muuta toimintaa. Mitään pelkoa ei poliisisurmat Saikkosessa aiheuttaneet ja elämä jatkui entiseen malliin.

– Ehkä sitä ei mennyt enää tilanteisiin niin sinisilmäisenä, Saikkonen muistelee. AJAT MUUTTUU. Saikkonen kertoo, että hälytyksiin lähdettiin pääsääntöisesti työparin kanssa, mutta joskus tilanteeseen joutui vastaamaan yksin. – Siihen aikaan poliisilla oli auktoriteettia. Tänä päivänä ei hälytyksiin vastata yksin. Koska Pasanen oli poliisien tuttu jo entuudestaan, hänen luokseen lähdettiin kuin soitellen sotaan. – Se oli ymmärrettävä virhe, mistä maksettiin kova hinta. YLEINEN ilmapiiri oli, ettei elokuvaa tule tehdä. Osa kansasta ajatteli, että Mikko on kuin kuoleman kulkukauppias, joka lähtee retostelemaan järkyttävällä asialla. – Jos nyt saa jälkiviisastella, niin ehkä oli kuitenkin hyvä, että elokuva tehtiin. Heti kun elokuva valmistui, niin totta kai tuli tunne, että se pitää katsoa, ja olen nähnyt sen pari kertaa. Edellisen kerran, kun elokuva tuli televisiosta en katsonut sitä enää. Kun ikää on karttunut niin väkivaltakuvat eivät jaksa enää kiinnostaa. Sitä on tullut nähtyä elämässä tarpeeksi. Saikkonen näkee elokuvan dokumenttina. – Se perustuu niin vahvasti, jopa täy-

sin todellisiin tapahtumiin, totuuteen ja elämään. Onhan siinä toki Mikon tuomaa näkemystä mukana, mutta varmasti myös paljon faktaa. Mitä perheen sisällä todellisuudessa tapahtui sitä emme tiedä, mutta tapahtumien kokonaiskuva meni niin, kuin Mikko sen elokuvaan piirsi. Puhutaan Pasista, Mikon esittämästä roolihahmosta, ei Tauno Pasasesta ja kysytään: oliko hän Saikkosen mielestä nurkkaan ajettu uhri? – En näe häntä uhrina. Mikkohan yritti hänestä sellaista tehdä. Mitenkä hän voisi olla uhri? Oli köyhyyttä ja kovaa työtä, mutta nämä eivät oikeuta toimimaan niin kuin hän toimi. PONTIKKAPANNUJEN hävitystyö oli tuttua Saikkoselle. Hän tietää että nykyajan kotipolttajat ovat kerrostaloissa asuvia kannabisviljelijöitä, eikä poliisin tarvitse enää nousta suksien päälle ja lähteä etsimään korpikuusen kyyneliä vuodattavia henkilöitä. – Muistan useamman matkan, kuinka olimme metsässä kytiksellä. Kerran kävi niin onnellisesti, että keittäjä saapui paikalle. Hän oli nöyrää miestä ja katsoi kuinka laitoimme tehtaan palasiksi. Se oli sitä aikaa, se, Saikkonen muistelee.

Simo Salmelinin mittava ura luottamustoimissa Äänekoskella alkoi jo 1960-luvun loppupuolella ammattiosastossa. Kaupungin työntekijänä vierähti yli 40 vuotta. Kaupunginvaltuustoon hänet valittiin ensimmäisen kerran 1980-luvun alussa. Viimeisiä vuosiaan käytössä ollut työväentalokin ehti tulla tutuksi, kun nuori mies lähti mukaan sosiaalidemokraattien toimintaan viitisenkymmentä vuotta sitten.

Kuntapäätökset pitkällä tähtäimellä Simo Salmelin jättää politiikan ja koripallojaoston. TESKTI JA KUVA: LASSE HÄMÄLÄINEN

– Mitä isompi asia on käsiteltävänä, sitä tärkeämpää on pohtia, miten päätös vaikuttaa kolmen valtuustokauden kuluttua, evästää Simo Salmelin Äänekosken tulevaa valtuustoa. Salmelinin mukaan periaatteita ja näköaloja on osattava yhdistää toimivalla ja kestävällä tavalla. – Helppo ongelmien pikaratkaisu ja lyhytnäköinen linjaus voi jo piankin kääntyä takaiskuksi ja ollaan taas lähtöpisteessä. On pyrittävä näkemään ja hallitsemaan isot kokonaisuudet. PITKÄÄN ÄÄNEKOSKELLA ja maakunnassa keskeisenä vaikuttajana toiminut sosialidemokraatti jättää politiikan ja karsii luottamustoimiaan. Eroanomus Huiman koripallojaoston puheenjohtajuudesta on tulossa lähiaikoina. Juuri 70-vuosipäiviään viettänyt Salmelin arvioi, että Huiman koripallojaoston keulilla on tärkeää olla henkilö, joka on aktiivisesti mukana paikallisessa päätöksenteossa. Hän veti jaostoa pitkään miesten ollessa mestaruussarjassa ja nyt on takana kolmen vuoden kausi. – Tiedän, että urheiluasioidenkin hoitaminen sujuu joustavammin, kun vetäjällä on hyvät kanavat päättäjiin ja eri tahojen yhteistyökumppaneihin. Huiman koripallo pyörii nyt toimivalla pohjalla, jolta on hyvä ponnistaa eteenpäin, hän toteaa.

SALMELININ poliittinen ura on painava. Valtuustoon 1980-luvun alussa ja vuodesta 1987 puheenjohtajana 2000 -luvun alkupuolelle asti. Tämän jälkeen oli yhden valtuustokauden hengähdystauko terveyshuolienkin vuoksi. Tämän jälkeen on takana kaksi kautta valtuustossa. Maakuntahallinnossa hänellä on takana pitkä ura, josta maakuntahallituksen puheenjohtajana kahdeksan vuotta sekä kausi maakuntavaltuuston varapuheenjohtajana. Esimerkkinä jatkuvuuden turvanneesta tärkeästä päätöksestä Salmelin nostaa esille Äänekosken Energian, jonka kaupunki omistaa. Jo nuorena kauppalan palvelukseen putkimieheksi tulleelle pitkän linjan kuntatyöntekijälle yhtiöittämispäätös oli haastava. – Kun energiahuoltoa yhdistettiin Suolahden kanssa, olisi minulle sopinut kaupungin liiketoimintalaitos, mutta päädyttiin naapurin vaatimuksesta osakeyhtiöön. SALMELINILLE oli tärkeää mennä mukaan yhtiön hallitukseen. Keskeisenä perusteena pitkän linjan ammattiyhdistysaktiiville ja vuosia pääluottamismiehenä toimineelle oli huoli henkilöstön asemasta. Myös asiakkaiden, eli kaupunkilaisten asema uudistuksessa vaati seurantaa. – Joillekin yhtiöittäminen oli niin kova paikka, etteivät tervehtineet kymmeneen vuoteen. Sitten jää suli ja hekin myöntävät nyt, että hyvinhän tässä kävi.

Tänä päivänä voin arvioida, että tehtiin hyödyllinen ja toimiva ratkaisu, hän arvioi. Kaikki tahot voivat olla tyytyväisiä. Kaupunki saa tuloja, henkilöstö viihtyy, sähkö on ollut asiakkaille edullista ja yhtiön verkko on ajanmukainen koko alueella. – Äänekosken Energia Oy on nyt kaupungille arvokasta omaisuutta. ENERGIAYHTIÖÖN kohdistuneista uhkista huolestuttavin oli ostotarjous, joka Salmelinin helpotukseksi kuitenkin torjuttiin. – Joitakin tilaisuus houkutteli, kun olisi saatu hetken helpotusta kaupungin silloiseen talouteen. Kauppoja ei syntynyt ja Äänekosken Energiaa on voitu kehittää palvelemaan kaupunkilaisia. Se on hyvä selkänoja myös kaupungin taloudelle. Salmelin varoittaa, että nyt samantapaisia ostohankkeita on tuonut Soteuudistus, kun kansainväliset suuryhtiöt ovat kiinnostuneet ostamaan kaupungin palvelupisteitä. – Jos esimerkiksi kylien vanhuspalveluiden tilat myydään, mikä takaa taksojen ja tarjonnan tason, kun syntyy paikallinen monopoli. Pitää muistaa, että yhtiöt tavoittelevat voittoa, Salmelin herättelee. MALLIA SIITÄ, mitä Äänekosken energian myynti olisi voinut tuoda tullessaan, saadaan Keski-Suomen Valon

kaupoista. – Yritin puhua maakunnassa kaikkeni myyntiä vastaan ja kannustaa omistajakuntia muihin kestävämpiin ratkaisuihin, mutta turhaan, Salmelin harmittelee. Osakkaina olleet kunnat möivät osakkeensa noin 1,2 miljardilla markalla suuryhtiölle, joka sitten piankin rahasti maksamansa summan ja myi yhtiön eteenpäin. – Monessa kunnassa päästiin hetkeksi veloista, mutta kun kulupuolta ei saneerattu, oltiin muutaman vuoden päästä yhtä kurjassa jamassa kuin ennen myyntiä. TOINEN PAIKKA, jossa maakunnassa olisi voitu käyttää enemmän järkeä rahan kanssa, ovat EU-tuet heti liittymisen jälkeen. – Niitä paria miljardia markkaa olisi ollut hyvä kohdistaa enemmän esimerkiksi liikenneyhteyksiä sekä muihin kohteisiin, jotka olisivat parantaneet pysyvästi kuntien ja yrityselämän toimintoja. Äänekosken tulevaisuuden ja vetovoiman Salmelin näkee valoisana, kun eletään suu säkkiä myöten ja hyödynnetään vahvuuksia. – Toimivat peruspalvelut ja viihtyisyys ovat minusta tärkeämpi vetovoimatekijä kuin omarantaiset tontit taajamissa. Rannat keskustojen tuntumassa olisi oltava asukkaiden käytössä, hän toivoo ja heittää haasteen kaavoittajille.

16 0 · 20 17

| Ä KS

HEI KUNTAVAALIEHDOKAS! Muistathan myös kiittää kaikkia äänestäjiäsi Torstain 13.4. ÄKSässä Soita tai tule käymään! Pirjo Hakkarainen 040 565 0941

RSA

RAKENNUSVALVONTA S. AHOKAS OY

• ASUNTOKAUPAN KUNTOTARKASTUKSET • KUNTOARVIOT • KOSTEUSMITTAUKSET • LÄMPÖKUVAUKSET • RAKENNUSVALVONTA • RAKENNESUUNNITTELU • ENERGIATODISTUKSET

Tuula Aarniovuori 040 866 8829

Purkamo Åkerman Autokierrätyksen ammttilainen

Romuajoneuvojen vastaanotto, varastointi ja esikäsittely sekä metallijätteiden ja romun kierrätys

Saviontie 1594 I 41400 LIEVESTUORE 040 5827 925 I arto.akerman@pp.inet.fi I purkamoakerman.com

Seppo Ahokas Rkm 0400 546 559 • Kyösti Peltokangas RIns (Amk) 0400 328 710 www.rsavalvonta.fi • Pätevyydet: AKK, Kuntoarviot, Energiatodistukset

HAKU KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTAAN LUKUVUODEKSI 2017-2018 Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään Äänekoskella tulevana lukuvuotena seuraavasti: Koskelan Setlementti ry:n toimesta Äänekosken keskustaajamassa aamu- ja iltapäivätoimintaa ja Suolahdessa iltapäivätoimintaa. Äänekosken kaupunki järjestää iltapäivätoimintaa Hietaman, Honkolan, Koiviston, Konginkankaan ja Sumiaisten kouluilla. Mämmen/Teken koulun oppilaiden huoltajat voivat hakea paikkaa Koskelan Setlementiltä.

KAIKEN KATTAVA PELTILIIKE Rakennuspeltituotteet Sadevesijärjestelmät

Tarvitsetko sähkömiestä? Soita 010 219 0270

Kattoturvatuotteet Varastomyynti

WWW.PELTIKAUPPA.INFO Avoinna ark. 7-15.30 - Rokkakankaantie 14

0400 544 905 / 0400 929 408

Ryhmäkoko toimipisteittäin on rajallinen ja ryhmät täytetään hakemusten saapumisjärjestyksessä. Toimintaa järjestetään niissä toimipisteissä, joihin muodostuu vähintään 5 oppilaan ryhmä (ltk 4.4.2013 § 28). Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta on tarkoitettu 1.-2. luokan oppilaille ja erityistä tukea tarvitseville. Toiminnasta perittäviä osallistumismaksuja tarkistetaan kasvun- ja oppimisen lautakunnan toukokuussa 2017 pidettävässä kokouksessa. Nykyiset maksut nähtävissä kaupungin internetsivuilla. Hakuaika on 18.4.-28.4.2017 ja haku tapahtuu seuraavasti :

Suolahden Pelti Ky Risto 0400 641 995 • Tuomas 040 759 8462

www.suolahdenpelti.fi suolahden.pelti.ky@pp.inet.fi Keiteleentie 78, Suolahti

• rakennuspeltityöt • ilmastointityöt • kattoturvatuotteet • IV-nuohous • saumattomat sadevesijärjestelmät kanttinen ja puolipyöreä

VUOKRATAAN TI-HALLI N. 200 M2

Koskelan aamu- ja iltapäivätoiminta Ilmoittautumisia otetaan vastaan 18.4.-28.4.2017 vain PUHELIMITSE Koskelan Setlementti ry: Äänekosken toimipiste puh. 040 356 8156 Suolahden toimipiste puh. 040 751 0042 Koskelan aamu- ja iltapäivätoimintaa koskevat tiedot löytyvät osoitteesta www.koskelansetlementti.net ->aamu- ja iltapäivätoiminta. Kaupungin iltapäivätoiminta Kaupungin iltapäivätoimintaan hakeminen tapahtuu vain lomakkeella (ei puhelimitse). Hakemuksen voi tulostaa kaupungin internetsivuilta osoitteesta: www.aanekoski.fi/palvelut/lapset-ja-nuoret/aamu-ja-iltapaivatoiminta

Lämmin, valoisa, tilava itsepalveluhalli Scanofficen lämpöpumput alueellasi toimittaa:

Sisä-Suomen Kylmälaite Oy Ahotie 9, 41230 UURAINEN puh. 0500 807 656 www.sisasuomenkylmalaite.fi

- Öljynkerääjävaunu - Letkupesu mahdollisuus - Autoimuri - Paineilmaverkko - Pulttipyssy - Autonostin - Työkaluvaunu - Painepesuri Tuntihinnat:

Vuorokausihinnat:

1h 20€ 2h 30€

1 vrk 100€ 5 vrk 250€ 2 vrk 170€

4h 50€ 8h 80€

Tiedustelut ja hallin vuokraus (avaimen nouto ja palautus) Ratakuja 2, Suolahti ( Lvi-Huolto Matti Rossi Ky) Ma-pe klo 7-16, puh. 014 - 541 249, toimisto@lvirossi.fi

Hakemuksia saa myös päiväkodeilta, kouluilta sekä muista kaupungin toimipisteistä. Hakemukset tulee palauttaa opetustoimistoon: Hallintokatu 4, 44100 Äänekoski, hakuajan kuluessa. Äänekoskella 31.3.2017 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGIN OPETUSPALVELUT KOSKELAN SETLEMENTTI RY

Tervetuloa Tallinnatunneli Edellisessä lehdessä tämän sepustuksen ja sen otsikon ristiriita oli ilmeinen. Aattlivat lukijat varmaan että, nyt sillä on kirjoittaessa toinenkin naula päässä. Jutun yllä luki jotakin naulasta kerrallaan, vaikka piti olla, että matkailu puuduttaa. Oli livahtanut Honkosen Repen palstan otsikko ikään kuin kertauksen vuoksi toisen kerran esille. Vaan mitäpä tuosta, tekeville tapahtuu. Sainpahan hyvän tekosyyn täydentää edellistä törinääni. Siinähän Eikka ajeli mopolla Turusta Kömiin ja takaisin eikä ollut matkasta moksiskaan, mitä nyt alapää hitusen puutui, mutta yläpää pysyi virkeänä maisemia katselessa.

Kalle-Aake Mustapää, eli Finni, eli vinni. Kirja on jännä juttu Alaskan puskalentäjistä, joita karhutkin rutistelee ja metsäpalot uhkaa. Hyvänä höysteenä ovat uraaniagenttien uhkat ja lääkärilennot. Heti kättelyssä jyrisi Fokker ja ulisi Norseman taivalle kellukkeet alla. Sea Bee oli puolestaan lentovene, josta sai pyörätkin pihalle.

Teemana jutussa pyrki olemaan joissakin ihmisissä ilmenevä luontainen positiivisuus ja ystävällisyys. Unohtui kertoa se, että kun aikoinaan ihmettelin, että eikö ne maisemat paluumatkalla olleet jo tuttuja, tuumasi Eikka, että kyllä näkymät oli ihan erilaisen virkistäviä, kun ajoi eri suuntaan. Joo, ottakaa kaikenvalittajat mallia ja samalla myönteistä otetta elämään.

Elettiin viiskytluvun loppua. Jyväskyläiset Särkän veljekset kiersivät lentovärkkeineen ympäri maata kuskaamassa kansaa taivaalle. Kovalan lavalla oli tanssipainit ja yleisölennätyksiä. Olin päässyt alle kouluikäisenä mukaan päivärientoihin ja Unti kysyi haluaisinko koneen kyytiin. No heti iliman muuta!

Pysytään matkailuteemassa. Löytyi kirpparilta Gummerruksen nuortenkirja Alaskan lentäjä vuodelta 1958. Kirjoittaja on ruotsalainen Karl-Aage Schwartzkopf, eli suomeksi minun kielitaidolla

Piti ottaa netistä selvää millaisia härveleitä nuo olivat ja eikö vaan saakutirallaa alkanut alitajunta pelata, sentään edes se, kun tuli Norsemanin kuva näkyviin. Vautsi vau! Olen tehnyt ensilentoni mokomalla härvelillä.

Rähisevä härveli tuli rantaan ja purki kuormansa rantahiekalle veteen töröttävän veneen kautta. Samaa reittiä mentiin toiseenkin suuntaan ja astuin kellukkeelle. Lentäjä opasti, että ovelle pääsee kiipeämään työntämällä jalat koneen kupeessa askelmina toimiville

PÄÄSIÄISEN AUKIOLOAJAT

TO 13.4 12.00 - 18.00 PE 14.4 Suljettu LA 15.4 12.00 - 18.00 SU 16.4 12.00 - 18.00 MA 17.4 Suljettu

TO 13.4 12.00 - 17.00 PE 14.4 - MA 17.4 Suljettu Uimahalli suljettu vapunpäivänä ma 1.5

UIMAHALLI Suljettu - VAPPUNA SU 30.4 - MA 1.5 - TOUKOKUUN SUNNUNTAIT KESÄN 2017 UIMAKOULUJEN ILMOITTAUTUMINEN ON ALKANUT! LISÄTIETOA UIMAHALLIEN NETTISIVUILTA JA UIMAHALLEILTA. Uimahalli VesiVelhon kassa 020 632 3212 Suolahden uimahallin kassa 020 632 3218 Uimaopettaja puh. 020 632 3210

reijille. Varotti potkimasta laitteen kylkiä ja silloin tajusin, että koko hökötys oli kangasta . Enpäs lähekään aattelin, mutta myöhään. Isä ei ollut enää mukana, vaan säästösyistä takaisin rannalla. Itkeä en kehdannut ja piti siis könytä koneeseen. Remmipenkeille mahtui viitisen matkustajaa ja sitten hösseliksi. Nousussa töyssytti mahottomasti ja moottorin meteli oli ihan hirveä. Sitten meno tasaantui ja uskalsin vilkaista ikkunasta ulos. Aluksi en tunnistanut paikkoja alhaalla, mutta kun esiin lipui tehtaat ja Äänejärvi, paikansin kotikylän heti. Tehtaan pitkään piippuunkin näki sisälle, oli musta, kun kone kaarsi ja kallistui juuri sopivasti sen kohdalla. niin vain sitten tultiin hengissä takasinkin, eikä lasku ollut olleenkaan enää paha metelin puolesta. Tuon jälkeen olen lennellyt enempi perseelleni kuin koneilla. Mitä nyt on muutaman kerran tullut puolipakolla ja kauhusta kankeana räpisteltyä Euroopan reiteillä. Tevetuloa ja äkkiä Tallinnatunneli ja pikajuna Berliiniin.

Lasse Hämäläinen

PUBMARKUS.COM

PARANORMAL PE 7.4. PUSSIES 5€ Joka tiistai klo 20 huhtikuussa!

Osallistuminen ilmaista!

Pe 7.4.

TÖPPÖSTURNAUKSEN ETKOT

Mutapohjan veljekset -orkesteri. liput 5€

Jatkot LA 8.4.TÖPPÖSTURNAUKSEN Coverguys -orkesteri. liput 5€

To 13.4.

DUO TORNAD0

KIIRaSTORSTAINA. liput 5€

LA 22.4. MADE IN SUOLAHTI 3 orkesteria. liput 5€

7.4.

69 €/hlö /bileyö

16 €

Varaa 030 608 50

KAAVAEHDOTUKSIA NÄHTÄVILLÄ 4.4. – 4.5.2017 Äänekosken kaupungin kaavoituspalveluissa (Hallintokatu 4, III krs) ja kaupungin kotisivuilla osoitteessa www.aanekoski.fi/ajankohtaista/kuulutukset. Kirjalliset muistutukset on toimitettava ennen nähtävilläoloajan päättymistä Äänekosken kaupunginhallitukselle os. PL 24, 44101 Äänekoski (sähköpostiosoite: kirjaamo@aanekoski.fi). • Kotakennään asemakaava I Asemakaava mahdollistaa uuden VT 4:n sisääntuloliittymän yhteyteen ohikulkuliikenteen pysäyttävää liike- ja palvelutoimintaa (mm. vähittäistavarakaupan suuryksikkö ja liikennemyymälä) sekä monitoimihallin sijoittumisen. Alue palvelee myös Äänekosken taajaman asukkaita. • Keski-Suomen opiston asemakaavan muutos Asemakaavalla mahdollistetaan alueen monipuolisempi käyttö: mm. käyttötarkoitusmerkintää tarkistetaan. Alueelle osoitetaan tarpeelliset suojelumerkinnät. 3.4.2017 Kaavoituspalvelut

KYLPYLÄHOTELLI - SPA HOTEL

Summassaarentie 180, 43100 Saarijärvi • www.summassaari.fi Summassaarentie 180, FI-43100 Saarijärvi +358 (0)30 6085 100 • fax +358 (0)30 6085 200

Joka toinen torstai!

Toimittaja Milka Krogerus puh. 044 526 3400 milka@aksa.fi Sivunvalmistus Max Steffansson Ä KS | 16 0 · 2 0 17

Ä Ä N E KO S K E N K AU P U N K I S A N O M AT

Ilmoitukset Myyntipäällikkö Pirjo Hakkarainen puh. 040 565 0941 pirjo@aksa.fi Myyntineuvottelija Marjut Kinnunen puh. 040 730 4234 marjut@aksa.fi

Yksityinen, sitoutumaton kaupunkilehti Äänekosken joka kotiin ja yritykseen. Jakelu 11.000 kpl, normaalisti kahden viikon välein. Äänekosken kaupungin virallinen ilmoituslehti.

Verkkosivuiltamme uudet uutiset päivittäin:

ÄKS.FI

TORIKATU 4, 44100 ÄÄNEKOSKI

ma-to klo 9-13

-karaokeosakilpailu

pub viljos • suolahti Avoinna ma- to 09-02 pe - LA 09-04 su 09-02

Teräsrakenne- ja putkistohitsaaja Kohderyhmänä työttömät ja työttömyysuhanalaiset soveltuvan koulutuksen ja/tai työkokemusen omaavat henkilöt, jotka tarvitsevat hitsausalan pätevöitymistä teräsrakenne- ja putkistohitsaukseen. Tavoitteena on hankkia lisäpätevyyttä hitsaajana teräsrakenne- ja putkistohitsaustehtäviin ja suorittaa hitsaajan pätevyyskokeita.

Toimitus Päätoimittaja Marjo Steffansson puh. 040 841 2945 marjo@aksa.fi

LA 29.4. klo 14 MEGATÄHTI

Ilmoitusvalmistus Max Steffansson ilmoitus@aksa.fi Ilmoitushinnat Tekstissä ja tekstin jälkeen 1,40€/pmm Värilisä 10€/lisäväri, 30€/4-väri Seura- ja yhdistysilmoitukset 1,00€/pmm Hintoihin lisätään alv. 24% Aineistot viimeistään perjantaina klo 12.00

paino: I-PRINT OY, SEINÄJOKI

jakelu: POSTI OY

Aika: 8.5. - 1.8.2017 Paikka: POKE/Äänekoski Hakeutuminen: 13.4.2017 mennessä: www.te-palvelut.fi >> Haussa oleva työvoimakoulutus Lisätietoa >>> Pekka Kauppinen, p. 040 183 1640 , pekka.kauppinen@poke.fi Olavi Piispanen, p. 040 1439 222 olavi.piispanen@poke.fi imispolkuja amm Opp atti lais ek

Huolenpitäjiä Äänekoskella

a a riit t ä ä

Vi r

nen - i

aid

o s ti v ä lit t äv

rki

Erkki Pönkänen

palvelukeskusken johtaja maanviljelijä, yrittäjä työnohjaaja/työyhteisö kouluttaja, esh

llisy yttä elä m

lve

l u t t u r v a tt

är

je l

lä j a Sy d ä m

Ville Rantanen opiskelija

Matti Tiusanen

maaseutuyrittäjä

Anu Viskari

terveydenhoitaja omaishoitaja

Hyvinvointi tehdään yhdessä. www.huolenpitoa.fi I #huolenpitoa #suomikuntoon

Kuntavaalit 2017 I Äänekoski I Suomen Keskusta r.p. I Vaalipäivä 9.4.2017

69 Lauri Wilen tutkija

Huolenpitoa – huomennakin.

63 Kristiina Pikkupeura

kirjastovirkailija lähihoitaja

ja v ast u u nt

Oik e

oon

in!

K ok

äiti luokanopettaja

la k o ti k u nt

66 yrittäjä

Tanja Pellinen

oin

sel

Paula Pekonen

n e n h u ol

uk ai

ää

jä

o ll i

prosessinhoitaja eläkeläinen

pä

tä

Elämän Voimaa

Janne Sällinen

t e n a si all a

57 laboratoriohoitaja yrittäjä

Pentti Piilonen

yrittäjä

Yr i t

lä j a Sy d ä m

lä

jää

t ä y rit t ä

Las

in en

k e u d e ll a e

tij

tiiv

ro h

je l

projektikoordinaattori, maaseutuyrittäjä erikoislääkärivoimistelija

Merja Pekkala

maanviljelijä yrittäjä

A s ia nt u n

är

Tapani Matila

Leila Lindell

Kauko Pasanen

Harri Piilonen

luokanopettaja erityisopettaja

je n

nes

60 Anna-Riitta Pentinpuro

Ää

yrittäjä

a Sy d ä m

t ij

t a p ä ä tt ä

västi ete enp

k as

ll a j

maanviljelijä

55 Marko Nykänen

maanviljelijä metallityöntekijä

är

su Si

54 Hannele Neuvonen

ne se u du n p

t y ö llä j a jä r

eä

Ää

eis

lä

aja

Raimo Lampinen

Yrittäjä

maaseutuyrittäjä eläkeläinen

terveydenhoitaja

kunnallisneuvos

aa kokemu

Seppo Hänninen

Antti Kyröläinen

Helena Hillu

maaseutuyrittäjä

llä

n k a nt

Johanna Helminen

Risto Kumpu

voimaantumisvalmentaja muutoskonsultti stu u

ö is t ä e n er g

Vappu Kautto

sä

v ir t

tä voi m

lähihoitaja, luottamusmies SuPer

im is

koulutussuunnittelija maanviljelijä

44 Sari Harjulampi

elä

k n

as en n

p ä ä t ö k s e n te

a t ti

tä ja

43 Janne Autioniemi

arkkitehti yrittäjä

o i n ti a a s u k

Eero Amunet

v vin

ill

ö Ty

a n t utuk

ll a Tu

r a t k ai s u

ke ä

r Jä

Äänekoskella