ehdokas,
Äänekosken
Kaupunkisanomien suositut, uutispainotteiset verkkosivumme www.äks.fi ja ÄKS-lehtemme voi lukea aina
Seuraava
ÄKS ilmestyy
12.3.2025
Kun ei paremmasta tiennyt, olin hyvin tyytyväinen elämääni.
10
Timo Toivonen
Hietaman nuorisoseuran näyttämöllä nähdään komedia Lomasoppa.
4
Äänekosken Asukasyhdistys on monessa mukana ja aktiivinen
Kolmatta vuotta toimineen Äänekosken asukasyhdistys ry:n tavoitteena on tukea asukkaiden yhteisöllisyyttä, yhteenkuuluvuutta ja auttamishalua sekä torjua syrjäytymistä. Asukasyhdistys on myös viemässä asukkaiden viestiä, miten kau-
– Tarkoituksena on lisätä asukkaiden ja alueen ympäristön viihtyisyyttä sekä alueen houkuttelevuutta asuinalueena. Olemme olleet alusta asti halukkaita tekemään yhteistyötä eri yhdistysten, kaupungin, seurakunnan ja viranomaisten kanssa. Olemme näin saaneet myös verkostoitua, kertoo yhdistyksen hallituk-
Nyt Asukasyhdistys on saanut omat tilat aivan keskustan sykkeestä, Äänekosken entiseltä seurakuntalolta, osoitteessa Kautonkatu 3. Käynti sisäpihalta, toiseen kerrokseen, jossa valoisa ja kotoisa kaksio. Tila on nimetty Kautonkulmaksi.
Avaimet saatiin käteen vuoden alussa ja nyt onkin siivottu ja sisustettu ja kahviteltu erilaisin kokoonpanoin kuten
jäsenien sekä yhteistyökumppaneiden kesken. Yhdistyksen perustaneet Eija ja Reijo Pitkänen kertovat, kuinka tiloja metsästettiin parin vuoden ajan.
– Kiitos Äänekosken kaupungille, että saimme vuokratilat. Olemme talkoilleet tilojen eteen paljon, saatu kalusteita ja astioita sekä hankittu niitä kirpputoreilta. Mitään uutta ei ole tarvinnut hankkia, sillä olemme saaneet tavarat kestävän kehityksen, eli kierrätyksen kautta, Eija Pitkänen sanoo.
Osa tavaroista, kuten ryijy ja taulut ovat lainatavaroina jäseniltä.
– Tilat ja tavarat on ajateltu toimiviksi sekä aikuisille, että lapsille. Kaapista löytyy lapsille askartelutarvikkeita, Pitkänen vinkkaa.
KUN ON saatu oma tila, on toimintaa päästy miettimään aivan uudelta kantilta. Toiminnasta halutaan vuorovaikutteista matalan kynnyksen periaatteita noudattaen. Yhdistyksestä on tullut jäsenistönsä näköinen, ja aktiivit lupaavat olla tarkasti kuulolla, mitä on haaveissa. Jäseniä on reilut 70.
– Olemme pitäneet ideariihiä, ja monenlaisia ideoita onkin pursunnut: askartelukerhoa, kokkausta, matkoja, lautapeli-ja kortti-iltoja, neulepiiriä, elokuvia ja musiikkia. Sellaisia mukavia juttuja, joita on kiva tehdä yhdessä, Pitkäset sanovat.
LAUANTAINA 15.2. järjestettiin Liikuntapuistossa koko perheen talvitapahtuma.
– Järjestimme vuosi sitten samanalaisen ja se sai suuren suosion. Myös tänä vuonna saimme paljon väkeä paikalle, Eija Pitkänen sanoo.
Yhdistyksen tapahtumien vuosikello näyttää värikkäältä ja tapahtumarikkaalta, kun jokaiselle kuukaudelle on piirretty tapahtuma, yksi nimeltä ”salainen tempaus”.
– Pääsiäisen aikaan maalaamme munia lasten kanssa täällä Kautonkulmassa, toukokuussa haastamme muut yhdistykset tarttumaan jätesäkkiin, eli pistämme käyntiin roskankeruutalkoot. Vappuna myyjäiset ja kesällä pyritään pitämään satamassa avoinna Kioski Purjetta.
Yhdistys osallistuu myös Pankkarilla 23.-24. toukokuuta järjestettäville Äänemessulle ja pistää Kautonkulmalla juurakoiden ja taimienvaihtopäivät käyntiin.
– Heinäkuussa pidämme satamassa oman tempauksen ja tuttuun tapaan lähdemme liikenteeseen koulun alkua turvaamaan, Reijo Pitkänen lisää. Syyskuussa retkeillään, kun lähetään yhdessätuumin Rautalammin pestuumarkkinoille.
– Vuosi päättyy kaunein jouluikkkuna -kisaan, josta tulikin kovasti kiitosta kun sellainen viime joulun alla järjestettiin, Eija Pitkänen huokaa.
Pääpariskunta Minna ja Pertti, Nina Turunen ja Janne Hyytiäinen sanailevat tiukkaan sävyyn.
Hietaman nuorisoseuran näyttämöllä nähdään komedia Lomasoppa. Se on kertomus siitä, kun suomalainen lähtee aurinkorannalle, jossa palaa sekä hermo että nahka.
Marjo Steffansson
Pertti (Janne Hyytiäinen) ja Minna (Nina Turunen) lähtevät ensimmäiselle yhteiselle matkalle Eesti airlinesin halpalennolla Espanjaan. Koneen kapteeni Ärvast Ketvele (Jan-Erik Karjula) häärii ohjaamossa, eikä lennosta selviäminen takaa leppoisaa lomailua. Lomalaisten äidit ja dementoitunut Mauri-eno (Pauli Kuukkanen) osallistuvat aktiivisesti parin lomanviettoon puhelimen välityksellä.
Kun soppaan heitetään vielä yltiöimelä ruotsalaispariskunta Lisbet (Sari Saavalainen) ja Nils (Tero Nenonen) sekä lomakohteeseen yllättäen saapuva Pertin ex-tyttöystävä Pipa (Tarja Kuukkanen) ja kaikkien naisten päiväuni Jorma ”Jöpö” Pöntinen (Pauli Kuukkanen) on luvassa melkoinen lomasoppa, aurinkotuoliiin istahtavien ei toivottujen henkilöiden myötä.
Myös kielimuuri tekee soppaan oman mausteensa. Siinä on suomalaisen kultturelli maailmankatsomus ja rakkaus länsimaan naapureita kohtaan koetuksella. Vaikka aurinko paistaa saa lämpimiä välejä kanssamatkustajien kesken hakea.
TANJA PUUSTISEN käsikirjoittamaan näytelmään on idea tullut aivan elävästä elämästä. Hietaman näyttämölle Lomasoppa on jo kolmas Puustisen kirjoittama. Pullinen sai plarin käteensä kesällä ja innostui heti. Harjoituksia on pidetty lokakuusta saakka ja nyt on saatu lavastus valmiiksi, joten näyttelijöiden on helpompi olla olevinaan paahtavan auringon alla, vaikka ikkunaan piirtyykin kuurankukkia.
– Tarina perustuu tositapahtumiin. Puustinen on siepannut repliikkejä suoraan suomalaisten lomalaisten suusta, apulaisohjaaja, kuiskaaja ja markkinointipäällikkö - ja jokapaikan höylä Tarja Pullinen naurahtaa.
Hietamalla on haluttu tarttua komediaan. Pullinen kertoo, kuinka on mukava tuoda yleisölle iloa ja naurua. Hietamalla heitetään hyvästit kaamosmasennukselle!
– Me ei haluta tehdä mitään tylsän synkkää, vaan juuri talven taittuessa kevään puolelle on hyvä lähteä iloittelemaan, kun ihmisia kuormitetaan koko ajan synkkenevillä uutisilla. Olemme ottaneet tehtäväksemme tuoda ihmisille iloa pintaan, Pullinen sanoo.
Tuttuun tapaan lippuja on mennyt ennakkoon jo reippaasti.
– Edellisten vuosien tapaan, näyttää siltä, että kaikki kymmenen näytöstä myydään lähes loppuun, Pullinen iloitsee.
OHJAAJA Reijo Kuukkanen käy leipätyössä Valtralla ja on napannut työyhteisöstään kaksi uutta kasvoa mukaan. Hän kertoo, kuinka roolitus onnistui sukkelaan.
– Yleensä harrastajateatterit tuskailevat, kuinka on vaikea saada miehiä mukaan, mutta nythän me saatiin heti kaksi, Kuukkanen sanoo JanErik Karjulan ja Tero Nenosen naureskellessa.
Karjula kertoo nousevansa näyttämölle ensimmäistä kertaa aikuisiällä.
– Tämä taitaa olla toinen kerta, jos mukaan lasketaan humppabändin joulunäytelmä, lentokapteeni Ärvast Ketvaleen roolliin heittäytyvät Karjula pohtii. Nenonen vitsailee, kuinka ”Valtran tuotekehitys” toimii.
– Ihan mielellään otin haasteen vastaan, ehkä se on luonnevika, että sotkeutuu kaikenlaiseen. Nyt tuntuu tosi kivalle, mutta kun ensimmäisen kerran astuu yleisön eteen, niin sitten saattaa tuntua toisenlaiselta, ettei vaan tulisi hietamalainen putous, ruotsalaiseksi Nilsiksi sonnustautuva Nenonen virnuilee. Kuukkaselle ohjaus on jo kahdeksas - tai yhdeksäs.
– Luen paljon näytelmätekstejä ja minua viehättää Puustisen kädenjälki komedioiden kirjoittajana.
KUUKKANEN KEHUU työryhmää ja sanoo sen olevan hyvin ohjautuva porukka.
– On ollut älyttömän helppoa ja mukavaa. Olen oikein positiivisesti yllättynyt, varsinkin näistä kahdesta uudesta veijarista, Kuukkanen kiittelee.
Janne Hyytiäinen on päässyt pääosaan vuosien varrella moneen kertaan. Hän kertoo tekstin määrän olleen reippaalainen ja juonen olevan hyvä.
– Seitsemän vuotta siten sai Reijo houkuteltua minut mukaan, ja tässä sitä taas ollaan. Lomasopan repliikeissä on ollut opettelua, kun sanailu on vielä nopeaa. Hahmona Pertti Jääskeläinen on hyvin tyypillinen maalaiskomediahahmo: pikkusen raukka, epävarma itsestään, äidin poika eikä ihan penaalin terävin kynä, Janne Hyytiäinen naurahtaa.
Nyt äänestetäänkin kaksissa vaaleissa, yhtä aikaa! Alue- ja kuntavaaleissa! Wau!
Sosiaali- ja terveyspalvelujen siirryttyä kunnista hyvinvointialueille, äänestetään niiden asioiden tulevaisuuden päättäjät aluevaaleissa. Keski-Suomen hyvinvointialueelle valitaan 69 aluevaltuutettua. Nämä valtuutetut päättävät maakuntamme sosiaali- ja terveyspalveluista, budjetin tuloja menoarviosta, kuten asiakasmaksuista ja maakunnan kattavasta palveluverkosta sekä palo- ja pelastustoimesta.
Hyvinvointialueilla ei ole verotusoikeutta, sen rahoitusjärjestelmä on vielä kovin keskeneräinen. Valtiolta tuleva vajavainen ja leikattu rahoitus määrittää hyvin pitkälti sitä, mihin rahat riittävät ja eiväthän ne riitäkään.
Kuntavaaleissa äänestetään Äänekoskelle näissä vaaleissa 35 valtuutettua entisten 43 sijaan.
Kuntavaaleissa valittu valtuusto päättää Äänekoskellakin mm. varhaiskasvatuksesta ja perus- ja toisen asteen koulutuksesta, koulujen resursseista, luokkien ryhmäkoosta, mm. erityisestä tuesta oppilaille, jotka sitä tarvitsevat. Päiväkodit, eskarit, upeat peruskoulut, lukio ja Pohjoisen Keski-Suomen ammattioppilaitos, Poke saavat vaalien jälkeen kuntapäättäjiä työnsä tueksi lautakuntiin, hallituksiin ja johtokuntiin.
Vaalipäivä sunnuntai 13.4.2025
Ennakkoäänestys Suomessa 2.–8.4.2025
Ennakkoäänestys ulkomailla 2.–5.4.2025
Kuntavaalien äänestyslippu
Matti Tiusanen 0400 643 987
matti.tiusanen@ biomatti.fi
Olli Jämsén 050 598 7625 olli.jamsen@ aanekoski.fi
Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluissa tuotetaan meille äänekoskelaisille hyvää kulttuuria ja sivistystä kaiken ikäisille asukkaille. Kaupunkilaisten ja taajamien liikuntapaikkoja, kirjastoja, museoita ja muita kulttuurin kehtoja vaalitaan huolella. Täällä päätetään myös järjestöjen avustuksista. Järjestöavustuksilla turvataan ja täydennetään kaupunkiorganisaation omaa tarjontaa, sekä monipuolisen kansalaisyhteiskunnan toimintaa ja osallisuutta. Valtuuston lisäksi näistä asioista vastaa kulttuuri ja vapaa-aikalautakunta, oka vaalien jälkeen valitaan.
Elinvoima sekä maankäyttö ja rakentaminen ovat Äänekoskella niin ikään kunnallisen päätöksenteon keskiössä. Kaikki tänne sijoittuvat investoinnit, yritykset ja palvelut lisäävät kaupunkimme elinvoimaa. Ne lisäävät työllisyyttä ja verotuloja, joilla kaikille tärkeitä kunnallisia palveluja tuotetaan. Kaavoitus- ja maankäyttö ovat tässä työssä myös merkittävässä roolissa.
Tässä kokonaisuudessa tärkeää osaansa näyttelee kaupunkirakennepalvelut ja ympäristötoimi. Äänekoskella halutaan tehdä ympäristölle ja asukkaille puhdasta, ekonomista, ekologista kaupunkirakentamista ja kestävää tulevaisuutta. Näistä asioista kuntapäättäjät vastaavat vielä asiantuntijalautakunnissa; kaupunkirakennelautakunta ja ympäristölautakunta.
Aluevaalien äänestyslippu
JOS HALUAT VAIKUTTAA OMAN KUNTASI ASIOIHIN TULE EHDOKKAAKSI KUNTA-
Piia FlinkLiimatainen 050 401 5456 piia.flink-liimatainen @aanekoski.fi
Joni Kotilainen 040 823 0836 joni.kotilainen@ aanekoski.fi
Seppo Ruotsalainen 040 510 6806 seppo.ruotsalainen@ aanekoski.fi
Matti Virtanen 0400 622 985 matti.virtanen@ aanekoski.fi
Äänekosken Maltilliset
050 534 1929 riikka.happo@ aanekoski.fi
Kimmo Tuikka 0400 544 639 kimmo.tuikka@ aanekoski.fi
Väreillä, tapeteilla, paneeleilla ja laatoilla saa uutta ilmettä kotiin.
– Maalaaminen ja tapetointi ovat helppoja keinoja saada itsetekemällä kotiin uutta ilmettä, tunnelmaa ja viihtyisyyttä, kertoo Suolahdessa teollisuusalueella Aatulantien varressa sijaitsevan Ramin Raudan kehityspäällikkö ja myyjä Jani Halonen.
Työt voi teettää tietenkin myös ammattilaisella, jolloin oman vapaa-ajan voi käyttää muihin mieleisiin rientoihin. Ramin Raudassa voi nyt asioida myös liikkeen verkkokaupan kautta.
– Tunnelmaa tiloihin syntyy myös tehosteseinillä, eli laitetaan vähän räväkämpää pintaväriä vain osalle seinää tai seinistä. Pinnoitukseen voi käyttää myös sisustuspaneeleita ja laattoja.
Halonen toteaa, että omakotitaloissa ja kesämökeillä mittavatkin remontit, uusimiset ja kunnostukset voivat olla mahdollisia ilman selvitys- ja luparuljansseja, mutta taloyhtiöissä remonttikäytännöt on määritelty hyvinkin tarkkaan.
Osakeasunnossa kannattaa selvittää pienessäkin toimenpiteessä etukäteen
Vuodesta 1986
vaikkapa isännöitsijältä, mitä saa tehdä itse ja ilman selvitystä taloyhtiölle.
TARJOLLA ON myös oppaita, niin netissä kuin paperilla, joissa remontoijan vastuut, velvollisuudet, rajoitukset, kiellot ja oikeudet kerrotaan. Rakenteisiin ja laitteisiin kajoaminen on tarkoin rajattua.
Uudemmissa, 1990 luvun alun jälkeen rakennetuissa kerros- ja rivitaloissa omatoiminen pintaremontti onnistuu helposti. Maalia saa sipaista ja tapetteja laittaa ja laitattaa kuta kuinkin vapaasti.
– Tätä vanhempien kohteiden rakenteet ja materiaalit, esimerkiksi liimat, laastit ja pinnoitteet voivat sisältää haitta-aineita, Halonen selvittää ja muistuttaa, että myös lattiapintojen uusimista harkitsevan on hyvä selvittää mahdollinen lupatarve.
Pykälien koukeroiden ei kannata antaa lannistaa, sillä remontti parantaa asumisen laatua ja pitää yllä asunnon arvoa. Halonen kannustaa tarttumaan toimeen ja nykyajan materiaaleilla pintaremontti onnistuu vähemmän kokeneeltakin.
– Rautakaupan asiantuntijat kyllä neuvovat ja auttavat valinnoissa eri tilanteisiin ja tarpeisiin, Halonen innostaa tarttumaan toimeen.
Suolahtelainen Jouni Lehtonen kertoo tulleensa Ramin Rautaan ostamaan kiuaskiviä, mutta löylyn ystävää kiinnosti myös saunaremontti. Kehityspäällikkö Jani Halonen esittelee laattavalikoimaa.
MAALIEN JA TAPETTIEN lisäksi kotiin saa uutta ilmettä sisustuspaneeleilla. Lattiaan valitaan nykyään uudeksi pinnaksi usein vinyylilankku laminaattilattian sijaan.
– Kosteiden tilojen kunnostus on vaativampaa ja tarvitaan asiantuntemusta. Meillä on laattavalikoimaa, muovipinnoitteita ja kalusteita, joilla remontti onnistuu näyttävästi.
Halonen on pannut merkille, että valkoiset seinälaatat ovat ikisuosikki ja ruskehtavat luonnonsävyt kuten hiekka, ovat nousseet harmaan tilalle kylpyhuoneremonteissa.
Halonen kertoo, että kiinnostus saunaremontteihin lisääntyi koronaepidemian aikana.
– Suomalainen saunakansa haluaa nauttia kylvystä ja esimerkiksi kiukaita on tarjolla edullista perusmallista hinnakkaisiin löylynlähteisiin, joista vaativinkin saunahifistelijä saa varmasti makuisensa löylyt. Lauteita rakennetaan tervalepästä ja kuusesta sekä lämpökäsitellystä haavasta.
Terassikausikin lähestyy ja piharakentaminen pyörii moneen mielessä. Ensimmäiset erät kestopuuta ovat jo saapuneet. Uutena terassimateriaalina on tullut douglaskuusi siperianlehtikuusen ohelle. – Kun suunnitelmat ovat valmiit ja rakennusmateriaalit hankittuna, hommiin pääsee heti kelien salliessa, Halonen tähdentää.
• LÄMPÖPUMPUT
• PUTKIREMONTIT
• MYYMÄLÄ
Teollisuuskatu 9, Äänekoski • p. 014 529 9100 ark. 7-16
• www.metsoputki.com
LVI-TYÖT AMMATTITAIDOLLA
• LVI-urakointi • LVI-huollot ja kunnostukset
• Tarviketoimitukset • Suunnittelupalvelut
• Verkostojen tasapainotus ja säätö
• Käytössämme on viemärikamera, lämpökamera sekä ilmastointikanavien puhdistuslaitteisto
Jarmo 0400 542 560, Janne 0400 542 543, Kimmo 050 344 3243 Koukkuniemenkatu 16, Äänekoski
Tarjoamme laadukkaita kiinteistöpalveluita asiakkaillemme. Kiinteistöjen hoito ja huolto, tekniset palvelut, puhtauspalvelut ja aluekunnossapito
Monitoiminen ja hyväkulkuinen imuauto starttaa Koivistosta.
– Se on kokoisekseen kätevä käsitellä ja hyvä kulkemaan huonommillakin teillä. Ei ole vielä ole tullut työmaata, jonne ei tällä olisi päästy, kiittelee Nico Lamberg sinisen kiiltävää neliakselista ajopeliään, jossa on Volvon alustalla 13 kuution lokasäiliö ja 3 kuution pesuvesisäiliö viemärien aukaisu- ja puhdistuslaitteineen sekä höyrynkehitin.
Työkaveri ja Hirvaslahti Yhtiöt Oy:n
imuauton toinen kuljettaja Antti Moisio myötäilee ja kertoo, että joulun alla piti mennä pumppausasemalle auraamatonta tietä.
– Aurakuski tuli myöhemmin paikalle ja ihmetteli, miten oltiin päästy perille. Piti myöntää, että pikkusen oli epäilyttänyt itseäkin, mutta vetävä teli vei eteenpäin paksussakin lumessa.
NUORET logistiikkatutkinnon opiskelleet kuljettajat kertovat, että kompakti ja
Yrittäjä Tero Lamberg ja nuoret kuljettajat Antti Moisio ja Nico Lamberg kertovat, että Hirvaslahti Yhtiöiden imuauto on monipuolinen ja hyväkulkuinen työkalu, jolla pääsee huononkin taipaleen taakse.
monipuolinen auto kääntyy kokoisekseen sujuvasti ahtaassakin paikassa, sillä etupyörien lisäksi takimmaiset pyörät ovat kääntyvät.
– Jäisten pikkuteiden liukkaus on huolestuttanut, mutta tilaukset on voitu hoitaa. Turhia riskejä ei kannata ottaa, kuskit selvittävät ja toteavat etupyörien nastoituksen tuovan turvallisuutta talviseen liikenteeseen.
He muistuttavat, ettei liete- ja pullokaivoja kannata päästää piripintaan. Täyttymistä kannattaa ennakoida, vaikka hälytyssysteemikin olisi käytössä. -Tilausaika on meillä ollut 1-4 päivää, mutta hätäkeikkojakin on ajettu ja menty paikalle niin pian kuin mahdollista, kuljettajat selvittävät.
Hirvaslahti Yhtiöiden yrittäjä Tero Lamberg kertoo, että auto on ollut käytössä nyt reilut puoli vuotta.
– Toimeksiantoja on ollut ympäri maakuntaa, mutta enimmäkseen on liikuttu tässä oman kaupungin alueella. Pojilla on ollut hommia tasaiseen tahtiin, yrittäjä toteaa.
Yksityisasiakkaat ovat tyhjennyttäneet likakaivojaan ja tukoksia on availtu. Sulatuksia ei ole tarvinnut vielä tehdä, sillä talvi on ollut leuto. Yritysasiakkaana on muun muassa Destia ja yhteistyötä on myös Hirvaskankaalla toimivien yritysten kanssa. Myös kunnat ja kaupungit ovat työllistäneet imuautoa.
KESKEISENÄ kumppanuusyrityksenä on Koivistossa toimiva VOK Huoltopalvelut Oy, joka tarjoaa monipuolisen palveluvalikoiman vesi- ja viemäriverkostojen elinkaariylläpitoon. Yrityksen keskeisin asiakasryhmä ovat vesiosuuskunnat.
Tero Lamberg kertoo, että heidän kaikkien kolmen työpaikka on VOK Huoltopalvelut Oy:llä ja imuauton hankintakin lähti liikkeelle sen tarpeista. -Tarvetta oli sen verran paljon, että oman kaluston hankkiminen nousi harkintaan. Arvioitiin, että olisi hyvä olla lisäksi laajempaa käyttöä, jotta kallis investointi kannattaisi.
Lamberg kertoo, että ideaa kypsyteltiin ja päädyttiin hieman erikoiseen ratkaisuun. Hän ryhtyi imuautoyrittäjäksi ja hankki kaluston. VOK Huoltopalvelut Oy puolestaan vuokraa kuljettajapalvelut Hirvaslahti Yhtiöille.
– Näin toimintaan saatiin joustavuutta ja työlle jatkuvuutta. Samalla tuli käyttöä nuorten miesten logistiikan ammattitutkinnolle. Itselläni ei ole pätevyyttä kuskiksi ja olen itsekin edelleen VOK Huoltopalvelut Oy:n työntekijä. Kun ajoa ei ole, kuljettajat tekevät muita talon töitä, Lamberg selvittää.
YRITTÄMINEN on tullut hänelle tutuksi, sillä päivätyön ohessa Lamberg on pyörittänyt polttopuun tekoon ja myyntiin erikoistunutta yritystä. Hän kertoo, että jätevesihuolto on tänä päivänä tarkoin valvottua ja säädeltyä toimintaa.
– Kirjaaminen ja seuraaminen alkaa heti kuormaa otettaessa. Laitetaan ylös mistä, mitä, minne ja paljonko. Raportointi päätyy valtakunnalliseen seurantaan ja tilastoihin. Jätelaki on hyvinkin tarkka, miten toimitaan, Lamberg selvittää.
OHVO OY Kauppakatu 10, 44100 Äänekoski • www.ohvo.fi
Innovaatiot, kokonaisvaltainen muotoilu ja täydellinen tuotekehitys ovat vuoden 2025 uutuuksiemme keskiössä. Viemme keittiösuunnittelun seuraavalle tasolle: inspiroidu entistä laajemmasta valikoimastamme ja suunnittele keittiö, joka on yhtä ainutlaatuinen kuin sinäkin. Tervetuloa tutustumaan Noblessa-keittiöihin!
Rakennusliike T. Kolari Ky hoitaa kotien muutostyöt Noblessa-kalusteasennuksetavaimet käteen -periaatteella
noblessa.fi/keittiouutuudet-2025
KAUPPAPÄIVÄ PE 28.2.
Palvelemme klo 9-20!
KELLOT JA KORUT -20%
Tarjous voimassa koko päivän pe 28.2. Liike täynnä uutuuksia!
Pe 28.2. palvelemme klo 9-20
Kauppakatu 13, 44100 Äänekoski | 014-522150 www.kelloliiketammelin.fi
Normaalisti palvelemme: Ark. klo 9-17 La klo 9-14
Sirjuk sesta EDULLISEEN HINTAAN!
KAIKKI TAKIT, HOUSUT, LAUKUT jne -20%
VAIN PE 28. 2 . klo 16-20
Koskikeskus 2. krs, Ä:ki la 10-14 TALVIKENGÄT -50% KENKIÄ 20€
Teksti
&
kuvat: Marjo Steffansson
Timo Toivosen elämäntarinassa on mustia kohtia, joita herkäksi osoittautunut 60-vuotias mies kertoo kyynel silmäkulmassaan.
Timo Toivonen syntyi huhtikuussa 1964, perheeseen, jossa häntä odotti iso sisarussarja. Isä Aarnen ensimmäisestä liitosta vuonna 1939 syntynyt Eino oli jo aikamies, ja muut kuusi sisarta siitä väliltä. Äiti-Maija oli syntynyt vuonna 1925 ja Aarne-isä vuonna 1912, eli vanhemmat olivat jo verrattain iäkkäitä Timon syntyessä.
– Isäni jäi leskeksi Einon ollessa vain muutaman päivän ikäinen. Rauha-mummo ja Viljami-pappa ottivat vauvan kasvattakseen, mutta isä hoiti isän velvollisuudet ja me muut seitsemän sisarusta pidimme Einoa veljenämme.
Aarne toipui surustaan ja kohtasi Maijan ja niin alkoi perhe kasvaa. Ensin asuttiin Valkolan Lehtirannassa, kunnes Maija 1950-luvun alussa osti Koivula -nimisen tilan Kapeenkylältä.
Isä oli kova työmies: teki hevosen kanssa metsätöitä Uuraisilla ja osallistui Pörrinsalmen siltatyömaalle.
– Kunnes pääsi töihin Suolahden traktoritehtaalle. Äiti toimi sen ajan tyyliin kotiäitinä, eli piti kodin siistinä, vaatteet puhtaana ja hellan lämpimänä. Äiti oli hyvä kotitalousihminen, ja ruoka oli aina maittavaa. Hänet tunnettiin myös leipojana, ja jaksan yhä muistella hänen viidellä säikeellä letittämäänsä vehnäspitkoa. Kun minä kasvoin isommaksi, lähti äiti kotiapulaiseksi Suolahteen, jonne hän kulki polkupyörällä, jonka tarakalla hän kuljetti perheemme kauppaostokset.
Toivosen pihalta ei löytynyt autoa eikä traktoria. Isä kulki työmatkansa mopolla, säässä kuin säässä.
– Meillä ei ollut minkäänlaisia moottorihärpäkkeitä, ei edes moottorisahaa. Kaikki tehtiin käsipelissä. Kotona oli puulämmitys, ja muistan, kuinka kaikki kesät menivät rankametsissä talven polttopuita keräten. Lapuja tehtiin havuraudalla hakaten tai pokasahalla sahaten, joten työn syrjään pääsi jo lapsena mukaan.
Syksyllä kyykittiin marjametsässä, kun marjoja kerättiin omaksi tarpeeksi ja myyntiin.
– Kotipihassa oli hyötykasvipuutarha, jossa myös työtä riitti: oli kylvöä, harvennusta ja sadonkorjuuta, ja kaikki käsipelissä, perunan istutukset ja nostotkin. Isä osasi ottaa omasta ja meidän lasten selkärangasta kaikki irti, ja näin jälkeenpäin ajatellen, se on ollut hyvä koulu työntekoon.
TIMO MUISTAA sen, kuinka maailma laajeni, kun kotiin kannettiin muodikas, ruutukuvioinen keinonahkainen sohvaryhmä ja televisio.
– Samalla ostettiin keittiöön keltainen pyöreä pöytä ja neljä pinnatuolia. Ne hommattiin Suolahdesta, Wickstran-
din huonekalumyymälästä marjarahoilla ja mustavalkotelevisio Kellasta. Se oli aikaa, kun olin jo aloittanut koulutieni. Vaikka televisio tuli taloon, ei sen katseluun käytetty liiemmin aikaa, kun aina oli töitä tehtävänä.
Timo kertoo lapsuuden ja nuoruuden olleen turvallista.
– Kun ei paremmasta tiennyt, olin hyvin tyytyväinen elämääni.
Äiti oli tärkeä. Jos hän olisi saanut elää, olisi Maijan 100-vuotisjuhlia vietetty tammikuussa. Mutta kohtalo päätti toisin. Äidin tapaturmainen kuolema on Timolle edelleen kova paikka. Hän sanoo, olleensa isän ja äidin poika, eikä ole vieläkään päässyt täysin jaloilleen vanhempien menetyksestä.
– Oli vuosi 1987, 24. marraskuuta. Se päivä on jäänyt ikuisesti mieleeni. Olin juuri muuttanut ensimmäiseen omakotitalooni Hirvaskankaalle, jossa isä vieraili edellisenä päivänä. Äiti oli ollut sairaalassa ja kertoi, kuinka äidillä on kaikki hyvin. Meillä oli ilo ylimmillään, minulla uusi koti ja äiti oli tulossa pyörätuolinsa kanssa uuteen kotiini toipumaan. Äiti oli joutunut siskoni ja hänen lastensa kanssa hirvikolariin Kalaniemessä. Siskoni kärsi onnettomuuden seurauksena kovista päänsäryistä ja tämä pienten lasten 37-vuotias äiti kuoli lääkäreiden pöydälle Kuopion keskussairaalassa.
Sisaruksista on jäljellä enää neljä. Helsinkiin asettunut Seppo-veli kuoli 38-vuotiaana yllättäen.
– Seppo kuoli omalle kotisohvalleen, ja häneltä jäi 10-vuotias Sari-tytär.
Timo kertoo, kuinka Sarin äiti ei voinut ottaa vastuuta tyttärensä kasvattajana, ja niinpä Timosta tuli Sarille tuki ja turva.
– Minä otin Sarin kasvattaakseni ollessani 20-vuotias. Tarjosin tytölle kodin, josta hän kävi koulunsa ja opiskeli ammattiin.
Kun ei paremmasta tiennyt, olin hyvin tyytyväinen elämääni.
VUONNA 1992 oli elämässä menty eteenpäin, Vihijärvelle saakka. Metsän keskellä, mutkaisen tien päässä, Jurvon rannalta löytyy nyt kaunis sininen talo, jossa 70 neliömetrin kokoinen, korkea ja kaunis olohuone.
– Talo ei ollut tämän kokoinen kun me muutimme tänne. Tässä oli pieni tupakeittiö, jonka yläkerrassa parvi. Kun muutimme tänne, Sarin ja silloisen avopuolisoni kanssa, ei tänne tullut vettä eikä
sähköä. Vesi haettiin 80 metrin päästä rannasta ja käytiin asioilla ulkovessassa. Mummolassa hoitui pyykinpesu ja sauna lämpeni joka päivä, jolloin päästiin pesuille.
Perhe kasvoi, kun pojat syntyivät vuoden välein. Vuonna 1996 syntyi esikoinen Ville jaa seuraavana vuonna Antti. – Alkoi olla ahdasta, sillä olihan meitä aikamoinen kasa ihmisiä: me kaksi aikuista, teinityttö Sari ja kaksi puolison lasta edellisestä liitosta ja meidän yhteiset pienet pojat, Timo naurahtaa.
Timo alkoi rakentaa laajennusosaa vuonna 2000.
– Tämän olkkarin lisäksi tuli neljä makuuhuonetta lisää. Sitten rupesi olemaan tilaa.
Liitto avopuolison kanssa päättyi vuonna 2010.
– Ero oli helpotus, mutta siihen liittyy paljon käsittelemättömiä asioita, ja sellaiseksi ne jäävätkin. Ero ei ollut helppo ja jos jostain pitää olla kiitollinen, niin Finnradiatorin toimitusjohtaja Hannu Vetikolle, joka kuunteli ja ymmärsi, ja oli suurenmoisena tukena, kun en eron tiimellyksessä pystynyt tekemään töitä täydellä teholla. Hannulle suuri kiitos, kun antoi minulle pontta yritystoiminnan aloittamiseen ja antoi suuntamerkkejä vaikeissa tilanteissa uusille urille.
TIMO KERTOO, ettei elämä ole mennyt sillä tavalla, kuin hän olisi toivonut. – Olisin halunnut, että polkuni olisi ollut toisenlainen, mutta sitä ei voi tässä iässä enää muuttaa. Olen aina halunnut pitää kunnon kirkkohäät. Tykkään järjestää juhlia ja tykkään juhlia. Olen juhlaihminen. En ole vielä haudannut haavetta naimisiinmenosta, kun en ole tähän ikään mennessä ollut vielä päivääkään vihittynä miehenä. Olen elänyt tässä eron jälkeen Antin kanssa kahdestaan, ja nyt olen saanut kokea myös pappana olon iloa, kun 3-vuotias Miska tuottaa iloa. Todelliset ystävät ovat kultaakin kalliimpia. Timo haluaa antaa lämpöiset kiitokset ikiaikaiselle ystävälleen, Helena Kalkulle.
– Oli 18-vuotias pojankollikka, kun tapasin Helenan. Hän oli Äänekosken kaupungilla maatalouslomittajana, niin kuin minäkin. Työtoveruudesta kasvoi elinikäinen sydänystävyys. Se on niin uskomaton suhde, joka on kulkenut matkassa mukana. Helena on auttanut minua myötä- ja vastamäessä ja potkinut eteenpäin, kun on sellaiseen ollut tarvetta. Luotan häneen ja hänen kanssaan on helppo puhua vaikeistakin asioita, ja hän osaa maadoittaa minut positiivisella otteella takaisin jaloilleni.
Kun on kohdannut monia menetyksiä, osaa suhtautua elämään täysillä. Eletään
Timo Toivonen
s. 19.4.1964 Kapeenkylällä, asuu Vihijärvellä
· Yrittäjä, kaksi lasta, yksi lapsenlapsi
Rakastaa: poikaa ja pojanpoikaa
Inhoaa: Toisten asioihin puuttumista.
Henkilö: Helena
Paikka: koti
Eläin: kissa
Musiikki: kotimainen iskelmä
Elokuva: Titanic, Soittorasia, Niskavuoret
Kirja: Luen mieluummin lehtiä.
Ruoka: karjalanpaisti ja keitinperut
Juoma: mehu ja vesi
Motto: Kyllä tästä selvitään!
joka päivä, mutta kuollaan vain kerran. – En minä kuolemaa pelkää, vaikka se on läheisiä minulta vienytkin.
TIMO ON siirtänyt koneurakointiyrityksensä vastuut pojalleen Antille. Pihapiirissä oleva kalustovaja on mittavan suuri, sellainen, jossa isoja koneita voi huoltaa ja säilyttää.
– Itse olen jo jättänyt töitä Antille. Olen myös luopunut Syvälahden kyläyhdistyksen puheenjohtajuudesta, mutta hoidan yhä tienhoitokunnan velvollisuuksia. Leipätyönäni ajan koulubussia, se on mukavaa hommaa.
Antti on tärkeä. Hän tekee erilaisia urakoita, teiden kunnossapidon ja hiekoItuksen kanssa.
– Antti syntyi keskosena, eikä lääkäri uskaltanut antaa minkäänlaista ennustetta 700 grammaa painaneelle pojalle. Se oli kova paikka, ja silloin tuli oltua maassa polvillaan rukoillen. Niin vaan Antista kasvoi sinnikäs työmies, joka tekee töitä sydämellä. Hän on pitänyt isäänsä pystyssä, ja saunan lämpö on meille sellainen elementti, jossa vaihdetaan ilot sekä surut. Se on hyvä paikka puhdistua sisältä että ulkoisesti.
KUN ei jää rattaille nukkumaan tai sohvalle makaamaan ja on luonne on utelias saattaa yllättyä mukavasti.
– Menin vuosi sitten tammikuussa Konneveden työväentalolle, ja siellä kohtasin Piian. Nyt ollaan käyty tansseissa ja viihdymme yhdessä. Hän on jättänyt jäljen sydämeeni. Yksin ei ole ihmisen hyvä olla, ja emännän paikka on auki, Timo Toivonen naurahtaa.
Lasse Hämäläinen
– Marraskuussa huomattiin kellaritiloissa kosteutta betonikatossa. Selvisi, että vanhat piilossa olevat viemäriputket olivat tihuuttaneet kosteutta rakenteisiin jo jonkin aikaa. Ammattilaiset arvioivat tilanteen ja piti ruveta valmistautumaan remonttiin, kertoo Äänekosken Kierälahdessa 1950-luvun omakotitalossa asuva Teuvo Piilola ja huokaa, että kuntotarkastuksella ennakoiden homma olisi ollut huolettomampi ja huokeampi.
Taloon oli uudistettu vesilinjoja 1980-luvulla, mutta viemärilinjaan jäi vanhaa 1950-luvulla asennettua valurautaputkea, joka oli tuolloin todettu hyväkuntoiseksi. Myöhemmin keittiöremontissa asennettiin astianpesukone, eikä silloin tiedetty, että sen pesuaine ja kuuma vesi jouduttavat rautaputken syöpymistä.
– Kun vesivahinko havaittiin, piti keittiössä viemärin käyttö lopettaa heti, samoin alakerran vessan. Onneksi yläkerran vessa oli eri linjassa ja vesihuolto pelasi. Olihan se elo heti työlästä, mutta edessä oli vielä aikamoinen ruljanssi purkutöineen, kuivauksineen ja saneerauksineen.
URAKKAAN VALITTIIN tuttu ja kokenut oman kylän yritys. Asiat sujuivat kuten pitikin. Asuminen hankaloitui entisestään, kun keittiön ja vessan lattiaa purettiin ja kostuneita eristeitä poistettiin ja kuivurit pohisivat. Uusien linjojen asennukseen päästiin vuodenvaihteen jälkeen ja muutaman päivän ajan vesihuolto oli poikki tykkänään.
– Oltiin vajaan viikon verran evakossa ja pois putkimiesten tieltä. Aika vähällä kuitenkin päästiin, kun miettii, miten isoksi vahingot olisivat voineet edetä, jos vuotoa ei olisi havaittu tässä vaiheessa, Piilola pohdiskelee ja muistuttaa, että vakuutukset kannattaa pitää ajan tasalla. – Omakotitalossa olisi voinut puu-
hailla asennuksia itse, mutta vastaisen varalle on hyvä tietää, että vakuutusyhtiöiden korvausehdoissa arvostetaan ammattilaisten työtä. Asennukset kannattaa suunnitella ja teettää varman päälle sekä dokumentoida tekemiset, Piilola selvittää.
Kellarin lattian alla saostuskaivolle johtava viemäri pinnoitettiin sukittamalla ja vältyttiin rakenteiden purkamiselta. – Systeemin luvataan toimivan pitkään ja kuntoa voidaan seurata tarkistusluukun kautta kuvaamalla. Olisi pitänyt varmuuden vuoksi teettää viemärien kuvaukset ja käyttövesiputkien tarkastukset jo aikoja sitten. Remonttia olisi voitu suunnitella ennakoiden ja säästyä vesivahingoilta, Piilola toteaa.
voivat mitätöidä rakennukset arvon jopa niin, ettei sitä kannata enää korjata. Saneerattu kohde sen sijaan säilyttää sekä käyttö että rahallisen arvonsa.
Käyttövesiputkistojen ja viemäreiden ikä on rajallinen ja vaihtelee eri kohteissa käytön ja materiaalien vaikutuksesta. 1970- luvulta alkaen yleistyneillä muovisillakin viemäriputkilla on oma elinkaarensa. Ikä heijastuu myös vakuutuskorvauksiin.
Äänekoskelainen LVI Metso-Putki Oy on tehnyt vuosikymmenten mittaan suuren määrän putkiremontteja niin ikääntyneissä kuin uudemmissakin kohteissa.
Työnjohtaja ja yrittäjä Tuomas Öhman kertoo, että mitä pitempään vesivaurio on muhinut ja pilannut rakennusta sitä pitemmäksi ja kalliimmaksi työmaa tulee.
– Meillä on ollut kohteita, joissa saneeraustarpeet ovat ilmenneet jo parin kymmenen vuoden jälkeen, joten tarkastuksia ja kuvauksia kannattaa tehdä ajoissa. Kun putkistolla alkaa olla ikää yli 30 vuotta on viimeistään syytä selvityttää sen kunto, hän arvioi ja kehottaa varmistamaan, että kuntoarvio tehdään ammattitaitoisesti.
Metsoputken LVISK-asentaja Henri Lappalainen esittelee Kierälahtelaisen 1950luvun omakotitalon ajan ja astianpesukoneen liemien syömää rautaista viemäriputken pätkää. Onneksi vuoto havaittiin melko pian ja rakenteiden kosteusvauriot rajoittuivat muutaman neliön alalle.
– Kun asialla ovat paikalliset tutut toimijat on oman kylän osaajilla työtä.
LVISK-asentaja Henri Lappalainen toteaa, että putkirikot eivät seuraa rakennusalan sesonkeja, vaan työtä riittää ympäri vuoden.
– Kesän ja syksyn kiireiden jälkeen talviaikaan on tahti alalla hieman rauhallisempaa, joten tarkastukset voidaan ajoittaa joustavammin tilaajan toiveiden mukaan. Lappalainen selvittää.
Käyttövesilinjan vuotojen havaitsemiseen ammattilaiset antavat ohjeeksi vesimittarin seuraamisen. Jos mittari näyttää, että vettä kuluu, vaikka sitä ei lasketa esimerkiksi yön aikana, on todennäköisesti jossakin vuoto.
– Kannattaa seurata pesukoneiden ja kalusteiden vesiliitoksia. Kaukalot laitteiden alla auttavat huomaaman vuodon, Öhman opastaa.
Viemärien kunto selviää, kun putkistoon ujutetaan kamera.
ja umpisäiliöiden tyhjennykset • viemärien tukoksien aukaisut
• viemärien huuhtelut • viemärien sulatukset höyryllä • paineviemäreiden paineaukaisut
• jätevesipumppaamoiden pesut
kuumavesipesut •
Äänekosken seurakunnan piispantarkastus järjestettiin 14.-16. helmikuuta. Tarkastuksen toimitti Lapuan hiippakunnan piispa Martti Salomäki.
Piispan delegaatioon kuuluivat tuomiokapitulin pappisasessori Ari Auranen, hitetään ja ohjataan seurakuntaa ja sen toimintaa, kirkkoherra Elina Tourunen
edessä on muutoksia johtavien viranhaltijoiden vaihtuessa, on seurakunnan toimintakulttuuri on hyvällä mallilla ja siitä on seuraajien aikanaan hyvä jatkaa työtä. Piispa harmitteli konfliktotunutta päätöksentekoa, epäystävällistä käytöstä ja luottamushenkilöiden luottamuspulaa.
SALOMÄKI kiitteli seurakunnan hyvin hoidettua taloutta. Tilikausi 2024 on noin 140 000 euroa ylijäämäinen ja taseessa on ylijäämää noin 1,25 miljoonaa. Seurakunnalla investointien vuoksi lainaa noin 900 000 euroa, eikä merkittävää korjausvelkaa.
– Seurakunnan maksuvalmius on hyvä ja on tehnyt pitkäjänteisesti varautumista talouden osalta henkilöstömäärää vähentämällä. Tämän on mahdollistanut henkilöstörakenteen muutokset vastaamaan toimintaympäristössä tapahtunutta kehitystä, piispa huomioi.
Kirkkoherra Elina Tourunen ja talousjohtaja Heikki Hintikka ovat toimineet pitkään työparina.
– Heillä on vahva ammattitaito ja seurakunnan hallinnossa on saatu toteutettua kehityshankkeita. Seurakunnan toiminta on monipuolista ja sitä johdetaan hyvin. Henkilöstöresurssia pyritään käyttämään tarkoituksenmukaisesti seurakunnan alueella huomioiden jäsenistön määrä, tarpeet ja toiveet. Seurakunnan tulee ottaa toiminnan suunnittelussa huomioon ikäluokkien voimakas pienentyminen, Salomäki sanoi.
KIRKKONEUVOSTON arviossa seurakunnan tilassa nousee esiin, että luottamuselinten ryhmien välillä on ollut ajoittain tyytymättömyyttä ryhmien väliseen yhteistyöhön.
– Ongelman mittasuhteita ei ole tarkoituksenmukaista liioitella, mutta samalla on tarpeen todeta, että seurakunnan toimintakyvyn kannalta on ryhmien välisen yhteistyön ja yhteisymmärryksen kehittämiseen on syytä keskittyä ja luot-
herran alaisena on kaksi yksikköä ja talousjohtajan alaisena yksi yksikkö.
– Johtamisorganisaatio vaikuttaa toimivalta. Toimintaryhmien toiminnassa ja kokoonpanossa tulee huolehtia eri alueiden äänten tulemisesta kuulluksi.
Piispa kertoo, kuinka seurakunnan työyhteisö on toimiva ja työntekijät tekevät yhteistyötä yli työalarajojen.
– Työntekijöiden ja luottamushenkilöiden yhteistyötä ja tiedonkulkua kannattaa edelleen kehittää esimerkiksi yhteisten iltakoulujen kautta. Luottamushenkilöt nostivat keskustelussa esiin kokouksissa ajoittain ilmenevän luottamuspulan sekä epäystävällisen käytöksen. Tämän tilanteen korjaamiseen tulee johtoryhmän sekä puheenjohtajiston kiinnittää erityistä huomiota.
PAPPISASESSORI Ari Auranen antoi loppulausunnon seurakunnan toiminnasta.
– Seurakunnan strategia ja toimintakulttuuri tunnistavat hyvin sen perustehtävän. Eri työalojen toiminnan suunnittelussa otetaan huomioon kokonaiskirkon Ovet Auki -strategia sekä muut kirkolliset tavoitteet, Auranen kiitteli.
Äänekosken seurakunnan työorganisaatio on kohdannut muutoksia, kun työntekijämäärä on vähentynyt 60:sta alle 40:een.
– Tämä on edellyttänyt resurssien sopeuttamista, tehtäväkuvien tarkastelua ja rajauksia sekä painopisteiden tunnistamista, mutta myös luopumista vanhasta toimintakulttuurista. Työntekijöiden jaksamisen ja työkyvyn ylläpitämiseksi on välttämätöntä ratkaista, miten toiminta priorisoidaan, miten resurssit kohdennetaan strategian mukaisesti, mistä samanaikaisesti luovutaan ja kuinka luodaan uusia mahdollisuuksia seurakuntalaisten osallisuudelle.
Diakoniatyö kohtaa haasteita hyvinvointialueiden myötä, mutta pitkäaikainen yhteistyö kaupungin sosiaalitoimen
KUOLINDOULA
TARJOAA:
- edunvalvontavaltakirjat
- hoito- ja hoivatahdot
- apua hautajaisten suunnitteluun
- neuvoa kuoleman jälkeisten toimien tekemiseen
- vakavasti sairaan ihmisen tai hänen läheisensä kanssakulkija elämän lopussa
- läsnäolo kuoleman hetkessä
Sinikka Halminen 050 400 7990
Surun kohdatessa kerro rakkaasi poismenosta.
ilmoitus@aksa.fi
040 565 0941 Pirjo 040 730 4234 Marjut
Rakkaamme
Helmi Kyllikki
RAUHALA
s. 2.9.1951 Äänekoski k. 23.1.2025 Suolahti
Hän lähti pitkälle matkalle mukanaan se, minkä elämä antoi ja jätti jälkeensä muistojen kirkkaan taivaan, syvän ikävän. Jonakin hetkenä ymmärrämme enemmän kuin nyt.
Rakkaudella muistaen Veijo
Henna, Kosti ja Emma Jukka, Malla, Iitu, Roope ja Jaakko sisarukset perheineen sukulaiset ja ystävät
Siunaus toimitettu lähimpien läsnäollessa. Lämmin kiitos kaikille muistaneille.
uorena pappina ohjasin paastonajan ryhmiä. Ne kulkivat 7 vapaan viikon nimellä. Ryhmän alkaessa jokainen pohti, mistä haluaa luopua, mikä aiheuttaa elämässä riippuvuutta, mistä on vaikeaa päästää irti. Jokainen kulki ryhmässä omaa paastonmatkaansa ja toisilta sai tukea. Vielä kauan ryhmän päätyttyä eräs nainen kertoi aina
kohdatessamme iloisesti, ettei ole vieläkään syönyt sokeria. Hän pääsi sokerihimostaan noiden viikkojen aikana. Näinkin konkreettista paastonaika voi olla.
Samalla kun luovuttiin jostain, vapautui aikaa ja tilaa sille, joka ravitsi sisäistä ihmistä hyvällä ja rakentavalla tavalla. Oltiin yhdessä myös Jumalan pyhyyden huolenpidossa ja hänen Sanansa alla. Toiselle paastonaika oli syventymistä Raamattuun tai johonkin muuhun kristilliseen kirjaan. Toiselle ajan antamista toisille ihmisille.
Jollekin tietoista keskittymistä rukoukseen ja hiljaisuuteen.
Nyt ne ovat jälleen käsillä, seitsemän vapaata viikkoa. Matka pääsiäisen juhlaan on alkamassa ja sinne kuljetaan paastonajan kautta. Riippuvuudet ovat ehkä osin muuttaneet muotoaan 30 vuodessa, käsi sydämelle, millainen aikasyöppö kännykkä on sinulle, mutta asia on pysynyt samana.
Täällä kulkiessaan Jeesus kutsui ihmisiä levähtämään. Hän kutsui rukoukseen. Hän ohjasi näkemään toisen ihmisen, lähimmäisen.
”Silmäni aukaise, Jumalani. Kaikki muu turhaa on rinnallasi. Aamulla noustessa vierelle jää. Liekkisi loistaa, kun yö hämärtää. " (Vk 923)
Katri Vuojus
Kappalainen
SEURAKUNTA VERKOSSA
Radiokirkko sunnuntaisin klo 10 Äänekosken kirkosta. Messulinkki kotisivujen etusivulla. Messu on kuunneltavissa myös tallenteena seuraavan viikon ajan. Iltahartaus seurakunnan facebookissa torstaisin klo 18.
KONSERTTI
Pe 28.2. klo 18 Tommi Kaleniuksen konsertti Äänekosken kirkossa. Mukana myös Kati Kalenius, laulu. Liput ovelta 20€.
SURURYHMÄ
Sururyhmä on läheistensä menettäneille tarkoitettu vertaistukiryhmä, joka kokoontuu 6-10 kertaa puolen vuoden sisällä. Ryhmässä surua voi jakaa yhdessä samaa kokeneiden kanssa. Seuraava ryhmä aloittaa ti 1.4. Sururyhmään ilm. pe 21.3. mennessä p. 050 551 3672, ma-to klo 9-12. Lisätietoja antaa ryhmän ohjaaja, diakoni Jaana Muurikainen p. 050 400 6745. Vertaisohjaajana Aino Lepänjuuri.
KRITORYHMÄ
Ke 5.3. klo 18-20 Kritoryhmä aloittaa Kirkon Olkkarissa. Krito eli kristillinen toipumisryhmä on sielunhoidollinen vertaistukiryhmä. Ryhmässä voit käsitellä elämäsi kipukohtia ja elämäntarinaasi. Kokoontuminen keskiviikkoisin klo18-20. Kokoontumiskertoja on 12. Ensimmäisen kokoontumisen jälkeen voit päättää jatkatko ryhmässä. Lisätiedot ja ilm. Susannalle p. 040 7263519. OMAT PAPIT RAAMATUN ÄÄRELLÄ
Su 9.3. klo 18 Tuntematon Jeesus - paastonajan Raamattuilta Äänekosken srk-keskuksen salissa. Ensimmäisen illan aiheena on viisaat lahjantuojat ja iltaa alustaa Iiro Lampinen. Omat papit Raamatun äärellä illat ovat viitenä paastonajan sunnuntaina. Kts. tapahtuma-tiedote.
Aamupuuro tiistaisin klo 7.30–10 srk-kodissa. Diakoniatoimisto avoinna ti ja to klo 9-11 muina aikoina ajanvarauksella p. 050 400 6745. Maanantaikerho maanantaisin klo 13 srk-kodissa.
Yhteiskristillinen rukouspiiri kokoontuu parillisen viikon tiistaisin klo 17 srk-kodin toimistosiivessä.
Su 2.3. klo 13 Messu kirkossa. Lampinen, Kurtti. Ti 4.3 klo 11-13 Laskiaismyyjäiset seurakuntakodilla. Hernekeittoa 5€ annos /8€ litra (oma astia) ja pannarikahvit 3€. Lisäksi myytävänä kuviosukkia ja “puolivalmiita” laskiaispullia. Tuotto diakoniatyölle.
To 6.3. klo 13 Diakonia-lähetyspiiri srk-kodissa, Jussi Summala
Su 9.3. klo 13 Messu kirkossa, Hintikka, Janhonen.
Aamupuuro keskiviikkoisin klo 8–10 srk-kodissa. Diakoniatoimisto avoinna maanantaisin klo 10–12. Muuna aikana ajanvarauksella p. 040 726 3519.
Aamurukous maanantaisin klo 9 srk-kodissa.
Su 2.3. klo 13-15 Laskiaistapahtuma Saarikkaan kylätalolla, Saarikkaantie 337. Kasvissosekeittoa, makkaran ja lettujen paistoa, poniajelua, mäenlaskua, luutapalloa, hartaus kylätalossa klo 13.30. Tuotto Yhteisvastuukeräykselle.
To 6.3. klo 16 Raamattupiiri Kotipesässä.
Su 9.3. klo 10 Karjalaisen kansan messu, Summala, Kurtti, Roseniuksen pojat, kirkkokahvit srk-kodilla.
Aamupuuro torstaisin klo 7.30–9.30 srk-talossa.
Diakoniatoimistossa päivystys ti ja to klo 10–12. Käsityöpiiri tiistaisin klo 10 kirkon alakerrassa. Puikkopiiri keskiviikkoisin klo 12 srk-talossa. Erräät torstaisin klo 14.30 srk-talossa.
Pe 28.2. klo 13 Rukouskävely Laineella. Tarkemmat tiedot Juholta p. 045 139 3485.
Su 2.3. klo 10 Messu kirkossa, Tourunen, Adolfiina Turtinen.
Su 9.3. klo 10 Messu Äänekosken kirkossa, kimppakirkko Suolahden kanssa, Hintikka, Adolfiina Turtinen. Kirkkokahvit.
Ma 10.3. klo 18 Raamattu- ja rukouspiiri srk-talossa. Ti 11.3. klo 11 Tiistailounas srk-talossa. Ohjelmahetkessä Outi Raatikainen Keski-Suomen Sydänpiiristä kertoo sydänterveydestä. Ruoan hinta 5€, tuotto Yhteisvastuukeräykselle.
Ke 12.3. klo 18 Siionin Kanteleen lauluilta srk-talossa. Sakari Ylönen (SLEY), Janhonen.
To 13.3. klo 13-14 Kuulolähipalvelua srk-talossa, paikalla Leena Mäkinen.
Aamupuuro torstaisin klo7.30-10 srk-keskuksen salissa.
Aamuhartaus torstaisin klo 8.30 kirkkosalissa.
Kirkon Olkkari (Sammonkatu 2) avoinna ma – ke klo 11–14. Tulethan meille selvinpäin. Diakoniatoimisto avoinna ke ja pe klo 9–11, muuna aikana ajanvarauksella p. 040 502 5481/ Marjut.
Ke 26.2. klo 17-19 Lähetyksen rukouspysäkki Hietaman Tuulenpuiskussa. Voit tulla pysäkille klo 17-19 välisenä aikana. Rukousta yhteisten- ja henkilökohtaisten asioiden ja lähetystyön puolesta.
To 27.2. klo 9 Hyvää Huomenta eläkeläismiehet Kirkon Olkkarissa.
To 27.2. klo 17 Ilosanomapiiri Hietaman Tuulenpuiskussa. Luetaan ja tutkitaan yhdessä Raamattua Ilosanomapiiri- kysymysten avulla.
Pe 28.2. klo 11.30 alkaen yhteisöruokailu apua ja tukea tarvitseville Kirkon Olkkarissa. Ilm. diakoni Marjutille p. 040 502 5481 viimeistään saman viikon maanantaina.
Pe 28.2. klo 17-19 Kohtaamispaikka Kirkon Olkkarissa. Illassa kahvittelua ja iltapalaa, rentoa olemista, musiikkia ja iltahartautta.
Pe 28.2. klo 18 Hietaman miestenpiiri Tuulenpuiskussa.
Pe 28.2. klo 18 Tommi Kaleniuksen konsertti Äänekosken kirkossa. Mukana myös Kati Kalenius, laulu. Liput ovelta 20 €.
Su 2.3. klo 10 Messu kirkossa. Jumalanpalvelusryhmä, Lampinen, Kurtti.
Ke 5.3. klo 18 Tuhkamessu kirkossa, Hintikka, Janhonen.
Ke 5.3. klo 18-20 Kritoryhmä aloittaa Kirkon Olkkarissa. Krito eli kristillinen toipumisryhmä on sielunhoidollinen vertaistukiryhmä. Ryhmässä voit käsitellä elämäsi kipukohtia ja elämäntarinaasi. Kokoontuminen keskiviikkoisin klo 18-20. Kokoontumiskertoja on 12. Ensimmäisen kokoontumisen jälkeen voit päättää jatkatko ryhmässä. Lisätiedot ja ilm. Susannalle p. 040 7263519.
Pe 7.3. klo 12 Open Doors-rukousryhmä - Rukous vainottujen kristittyjen puolesta kirkon nuorisotilassa. Paula Forsgren.
Pe 7.3. klo 17.30 Kansainvälinen Toivoa naisille -ryhmä Kirkon Olkkarissa.
Su 9.3. klo 10 Messu Äänekosken kirkossa, kimppakirkko Suolahden jp-vapaaehtoisten kanssa, Hintikka, Adolfiina Turtinen. Messun aikana kerhohuoneessa pyhäkoulu lapsille. Lapset palaavat kirkkoon ehtoollisen vieton alkaessa. Kirkkokahvit.
Su 9.3. klo 15 Vauvakirkko kirkossa, Hintikka, Kurtti, lastenohjaajat.
Su 9.3. klo 18 Tuntematon Jeesus - paastonajan Raamattuilta srk-salissa. Ensimmäisen illan aiheena on viisaat lahjantuojat ja illassa alustaa Iiro Lampinen. Omat papit Raamatun äärellä illat ovat viitenä paastonajan sunnuntaina.
Ma 10.3. klo 18 Raamattu- ja rukouspiiri Kirkon Olkkarissa, yhteyshenkilö Hannu Lehmonen p. 050 340 7858. Piiri kokoontuu joka toinen viikko. To 13.3. klo 12 Talvisodan päättymisen muistopäivän kunniakäynti sankarihaudalla. Puhe Ahti Ojanen, mieskuoro Metsot laulaa. Kunniakäynnin jälkeen pieni musiikkihetki kirkossa, Tommi Kurtti. Ti 18.3. klo 18-21 Hiljaisuuden ilta kirkossa. Laskeudumme yhteisen iltapalan kautta hiljaisuuteen. Ilta rakentuu hiljaisuudesta, ehtoollishetkestä, rukouksesta ja laulusta. Voit olla mukana osan aikaa tai koko illan. Iltaa ohjaavat Jaana Muurikainen, Vivi-Ann Janhonen, Katri Vuojus.
Rauhanyhdistys Lantelantie 32
Su 2.3. klo 14 Perheseurat
Su 9.3. klo 16 Kodinilta, Petri Laukkanen
Nuorten illat torstaisin klo 14-19 Äänekosken srk-keskuksessa.
Perhekerhojen eri ryhmien kokoontumisajat ja –paikat löydät nettisivuiltamme aanekoskenseurakunta.fi/tule-mukaan/lapsille-ja-lapsiperheille/perhekerhot
Lapsi- ja perhetyön tapahtumista saat lisätietoa liittymällä lapsityön Facebook-ryhmään. facebook.com/groups/akisrklapsijaperhetyo
Jatta Heikkilä ja Timo Niskanen kävivät katsomassa POP Pankin remontin edistymistä.
Suolahdessa kahdeksan vuotta toimineen POP Pankin palvelupisteen toiminta siirtyy kevään aikana Äänekoskelle, Koskikeskukseen.
Marjo Steffansson
Asiakasmäärän lisääntyessä on laajentumiselle tullut tarvetta. Upouusi pankkisali sekä neljä työhuonetta ja neuvottelutila alkavat hahmottua Koskikeskukseen. Koskikeskuksen katutasosta löytynyt 219-neliöinen tila vastaa laajentumisen tarpeisiin.
Konneveden Osuuspankin toimitusjohtaja Jatta Heikkilä iloitsee jo valmiiksi uusista, esteettömistä katutason tiloista. Tilat on suunnitellut sisustussuunnitelija Marika Kurki, jonka kädenjälki näkyy useissa Keski-Suomen POP Pankeissa.
Liiketoiminnan kasvun ja kehityksen myötä tilat Suolahden Ostokeskuksessa kävivät pieneksi. Tilat eivät palvele enää kysyntää ja tarpeita.
– Olemme olleet erittäin iloisia asiakasmäärän kasvusta Äänekoskella. Katselimme isompia tiloja Suolahdesta, ja jalkauduimme Äänekoskellekin tiloja etsimään. Sain vinkin Koskikeskuksesta vapautuvasta tilasta ja parin puhelun jälkeen asiat etenivät nopeasti ja jouhevasti,
Heikkilä iloitsee Kauppakadun varrelta saadusta tilasta.
Pankin palvelutarjonnassa säilyvät Suolahdesta tutut, arkipäivisin kolme tuntia avoinna olevat kassapalvelut.
Remontin yhteydessä yritykset saavat synergiaa toisistaan.
– Lisäksi pankki palvelee ajanvarauksella säästämis-, sijoitus- ja rahoituspalveluissa ja saman katon alta löytyy myös lainopilliset palvelut, perunkirjoitukset, perinnönjaot, testamentit ja kaupanvahvistukset. Yritys- ja henkilöasiakkaat voivat halutessaan jutella asioistaan myös verkon välityksellä, Heikkilä lisää.
Heikkilä kertoo, että Suolahden konttorissa on asiakkaita myös Äänekoskelta ja kaikki kaupungista saatavat pankkipalvelut keskittyvät POP Pankin konttorin avaamisen myötä Äänekosken ydinkeskustaan.
PANKIN TOIMITILOJEN remontointi alkoi 20 tammikuuta. Tätä ennen aloitettiin tilojen muuttaminen, kun Koskikeskuksen pitkä ja leveä, yli sataneliöinen käytävä otettiin Powerin käyttöön.
– Lasiseinää purettiin 38 metriä, ja sitä saatiin pitkä pätkä uudelleen käytettäväksi, kertoo tilan omistava Timo Niskanen Powerin takaseinää osoittaen. Kun saatiin joulusesonki pakettiin, oli ajankohta remontille mitä parhain. Nyt
Powerin ja Kesport Niskasen remontti ja tavaroiden hyllyttäminen alkaa olla loppusuoralla. Remontin yhteydessä yritykset saavat synergiaa toisistaan. Avaraa ja valoisaa tilaa on yrityksillä käytössään 1038 neliötä
– Kun muutimme Koskikeskukseen, haaveilimme yhteisistä tiloista, ja nyt ollaan saatu se haave järjestymään. Myymälöiden yhdistyminen on järkevää, ja jos liikkeemme historiaa katsoo, ei tämä ole meille uusi asia, vuodesta 2016 Koskikeskuksessa toiminut Niskanen sanoo ja pohtii, kuinka kaupan on uudistuttava aika ajoin.
– Tavoitteena on aina vaan asiakaspalvelun parantaminen. POP Pankin tulo Koskikeskukseen on erittäin tervetullut lisä palveluntarjontaan, Niskanen lisää.
REMONTTI ALKOI 7. tammikuuta ja nyt alkaa remonttimyyntikin päästä maaliin.
– OIemme voineet pitää kaupat avoinna koko remontin ajan. Uskon, että meidän molempien kannalta on tärkeää, että asiakkaat viihtyvät ja löytävät tarvitsemansa tuotteet tai palvelut, Niskanen lisää.
POP Pankin liiketilan urakasta vastaa äänekoskelainen Rakennuspalvelu J. Kautto Oy.
– Sähkötyöt tekee Virtapiikki Oy, LVI-työt ovat Kosken LVI:n käsialaa ja Jamertek valmistaa osan kalusteista, Niskanen kertoo.
Heikkilä esittelee uusia tiloja: neljä huonetta, pankkisali sekä neuvottelutila. Remontti on edennyt nopeasti, ja nyt tehdään jo niin sanotusti valmista pintaa, joten voi päästä perille tulevasta värimaailmasta. Tyylikkäälle näyttää.
– Viimeksi kävin täällä kaksi viikkoa sitten ja nopeasti tuntuu tulevan valmista, Heikkilä sanoo ja kertoo Äänekosken konttorin työllistävän neljä pankkitoimihenkilöä.
Pankin tilat pitää tehdä turvalliseksi, siten, että asiakkaat eivät kuule toistensa asioita.
– Remontin suunnittelussa huolehditaan siitä, että tilat ovat tekniikaltaan ja ympäristöltään täysin nykyvaatimusten mukaiset, siten, että neuvotteluhuoneissa käsiteltävät asiakkaiden luottamukselliset asiat pysyvät visusti seinien sisäpuolella, Heikkilä sanoo
MUUTOSTÖIDEN myötä vapautui Koskikeskuksesta sataneliöinen tila.
– Siinä olisi kivijalkakaupalle erinomainen paikka aivan kaupungin ydinkeskustasta, suosittujen yritysten ympäriltä. Äänekoskella on kääntynyt suunta eli uusia yrityksiä tulee kaupunkiin, eli kasvavaa vetovoimaa on havaittavissa myös POP Pankin investoinnin myötä, Niskanen iloitsee.
POP Pankin pääkonttori sijaitsee Konnevedellä ja Suolahden lisäksi palvelupisteet myös Hankasalmella ja Laukaassa ja muutoksen jälkeen Äänekoskella.
– Vietetään avajaisia vielä tämän kevään aikana, Jatta Heikkilä lupaa.
– Ja minä lupaan, että silloin pidetään koko Koskikeskuksessa kunnon kevätkarkelot, Timo Niskanen lupaa.
Maa-aineslain 4 §:n mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen.
Hakija: Keski-Suomen ELY-keskus/ Väylävirasto Sijainti: Hietama, kiinteistöt RAUTATIEALUE 992453-1-68, RAUTATIEALUE 992-453-1-70, Rautatiealue 992-457-32-1, Kokkola-Nuijamaa 992-895-013, Sorapankki 992-453-1-199 ja Hietaman keskus 992-453-1-66
Päätös kuulutuksineen pidetään Äänekosken kaupungin verkkosivulla www.aanekoski.fi: Hallinto ja päätökset ajalla 26.2. – 4.4.2025. Lisätietoja: Ympäristötarkastaja Jatta Heikkinen, 0400 545 346, ymparisto@aanekoski.fi
Maa-aineslain 4 §:n ja ympäristönsuojelulain 27 §:n mukainen maa-aines- ja ympäristölupahakemus kiviaineksen ottamiseen, louhintaan ja murskaukseen sekä toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta.
Hakija: Haapasora Oy
Sijainti: Petomäki, Äänekoski. Kiinteistöt Raninmäki (992-402-10-164), Jekkula 1 (992-402-10-203) ja Paasmäen aineenottoalue (992-402-10-163).
Kuulutus ja hakemusasiakirjat pidetään Äänekosken kaupungin nettisivuilla www.aanekoski.fi: Hallinto ja päätökset ajalla 26.2. – 4.4.2025.
Lisätietoja: Ympäristötarkastaja Jatta Heikkinen, 0400 545 346, ymparisto@aanekoski.fi
KESKUSTELE KIRJOISTA KIRJAILLOISSA
Kirjailta Suolahden kirjastossa ma 3.3 klo 17.30
Syksyn teema: Tehtaan varjossa
Kirja: Miika Nousiainen: Metsäjätti
Kirjailta Äänekosken kirjastossa to 6.3 klo 17.30
Syksyn teema: Nobel-voittajia
Kirja: Kazuo Ishiguro: Klara ja aurinko
DIGITAIDOILLE TARVETTA?
Digibuusti! -hankkeen digitietoiskujen tallenteet Äänekosken pääkirjastossa ti 4.3. klo 17 Aihe: Kodin laitteiden tietoturva.
NUORI, AIKUINEN TAI NUORI AIKUINEN - TULE LAUTAPELAILEMAAN!
Lautapelikerho Äänekosken pääkirjastossa ma 10.3. klo 16 - 18
Kuoroa johtaa Laura Vähä-Ruona La 8.3.2025 klo 15 Café Möljä, Suolahti
Liput ovelta 10€, kesto n. 1h
Äänekosken naiskuoro ry
ÄÄNETTÄRET
Sisä-Suomen Diabetesyhdistys ry:n sääntömääräinen KEVÄTKOKOUS
Wanha Keitele 25.3.2025 klo 16 alk. ruokailulla. Käsitellään diabetesliiton uudet mallisäännöt ja muut sääntömääräiset asiat. Tied. ja ilm. ruokailuun ruokavalioineen Tiinalle 16.3.2025 mennessä puh. 040 564 6341. Hallitus Tervetuloa!
Ääneseudun Ilona ry. Kotakennääntie 2. Ilona avoinna klo 9-16 ja pe 9-15. Ruokailu klo 11.30, Ilm. klo 9.30 mennessä. Hinta 4 euroa. Kahvi 1 euro. Ma neulekahvila klo 12. Kuntosali ma klo 13.30-15 Liikkarilla. Hyvinvointiryhmä Pankkarilla ti klo 10.30. Ti klo 9-11 Suolahdessa Suopungissa uusi ryhmä! Puuroa ja kahvia! Suunnittelua! Puuroryhmä Juhanankujalla ke klo 9-10. Karaokea klo 13-15!!. Ä:ki Vesijumppa to klo 14. Nuorten kahvila to klo 14-16.(hiihtolomalla tauolla) Perjantaisin klo 12-14 askartelua.
Teemme Tukilinja hakemuksia ja tuettujen lomien hakemuksia. Lukion hävikkiruokaa jaossa klo 13 arkisin.
Omat rasiat mukaan!
Ilonassa MTKL:n elokuvantekokurssi 27.3! Maksuton. Ilmoittaudu! Jyväskylän retki 5.3./20 euroa. Retki Matkukseen Kuopioon 2.4. Kevätkokous 25.4. Tervetuloa mukaan toimintaan!
Yhteystiedot: Carita 040 591 9061, Eero 0400 115361, Sirpa 040 769 8522, Katja 040 769 8351, Ville 0442479658
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKISANOMAT
Yksityinen, paikallinen kaupunkilehti
jaetaan Äänekosken ja Uuraisten
taajaman joka kotiin ja yritykseen.
Jakelu 11.000 kpl, normaalisti kahden viikon välein, joka toinen torstai.
Verkkosivuillamme uudet uutiset päivittäin!
Yrittäjä, tiedustele tehokkaasta verkkomainonnasta!
Toimitus
Päätoimittaja
Marjo Ste ansson
• 040 841 2945
• marjo@aksa.
Valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra ja puoluesihteeri Harri Vuorenpää tavattavissa lauantaina 1.3.
Äänekoski klo 10.30 K-Citymarket, yläpiha, Työskintie 3
TULE JÄTTÄMÄÄN RIIKALLE ILMOITTAUTUMINEN EHDOKKAAKSI!
Ilmoitukset
Myyntipäällikkö
Pirjo Hakkarainen
• 040 565 0941
• pirjo@aksa.
Ilmoitusvalmistus
• ilmoitus@aksa.
Sivunvalmistus
Sampo Rossi
Ilmoitusmyynti
Marjut Parola
• 040 730 4234
• marjut@aksa.
Ilmoitushinnat
Tekstissä ja tekstin jälkeen 2,00€/pmm
Värilisä 20€/lisäväri, 30€/4-väri
Seura- ja yhdistysilmoitukset 1,60€/pmm
Kuolinilmoitukset 1,60€/pmm
Hintoihin lisätään alv. 25.50%
Aineistot viimeistään perjantaina klo 12.00
Nanokeraamiset takuupinnoitukset uusiin ja käytettyihin autoihin alk.250€.
Valtuutettu käsittelypiste
Takuu pinnoituksille
Rahoitus / osamaksu
Sijaisautot veloituksetta
Ajanvaraus 24/7
Yli 10 000 auton kokemus
Maalipinta ulkoa ovenvälit vanteet ikkunat ajovalot 290€
Tarjouspaketti All inclusive
Jytypesu Oy Jyväskylä | Ajanvaraus 24/7 jytypesu.fi