Olen päätöksenteon konkari, joka vie asiat sanoista käytäntöön. Kunnissa ja alueilla tehdään päätöksiä, jotka vaikuttavat meihin kaikkiin – haluan varmistaa, että ne ovat oikeudenmukaisia, kestäviä ja ihmisiä varten.
ຈ Nuorten, perheiden ja ikäihmisten puolella Pienten lasten mummona en katso sivusta, kun nuorten tulevaisuutta vaarannetaan leikkauksilla ja lyhytnäköisillä päätöksillä. Jokainen ansaitsee toimivat palvelut – iästä, asuinpaikasta tai varallisuudesta riippumatta.
ຈ Kokemus on valttia – mutta ilman ääniä se ei vie maaliin! Tiedän, mitä teen – nyt tarvitsen sinut mukaan. Äänestä kevään kunta- ja aluevaaleissa, niin tehdään yhdessä parempi huominen! Anna äänesi kokemukselle!
ja kuntavaalit
MARKO TUHKANEN
Tärkeää Äänekoskella
• Yrittäjyyden edistäminen
• Harrastusmahdollisuudet
• Maltilliset luokkakoot
• Oikea-aikaiset työllisyystoimet
• Ikäihmisten hyvinvointi
Tärkeää hyvinvointialueella
• Lähipalveluiden turvaaminen
• Pelastustoimen järjestäminen
• Lasten ja nuorten palvelut
Kari Kumpulainen vastaava vahtimestari Petteri Heimonen IT-tukihenkilö pääluottamusmies Mari Koistinen yhteisöpedagogi (YAMK) kasvatusohjaaja varapääluottamusmies
Sirpa Martins hoiva-avustaja lähihoitajaopiskelija kunta- ja aluevaltuutettu
Pihla Vilén-Kaartoma kuntoutuksen ohjaaja valokuvaaja
• 040 565 0941 marjut@aksa.fi • 040 730
Seuraava ÄKS ilmestyy
9.4.2025
362/2025 ÄKS.FI
Päätoimittajalta
Valtuustosalissa työskennellään kuntalaisten parhaaksi. Tai ainakin pitäisi työskennellä. Kulunut valtuustokausi saa minulta arvosanan tyydyttävä. Kielenkäyttö on ollut rumaa, ja käytös ylipäätään on ollut sellaista, jota ei valtuustosalissa kuuluisi olla.
44 vuotta politiikassa mukana ollut Seppo Hänninen sanoo kokemuksen syvällä rintaäänellä: ”Politiikassa ryvettynyttä luottamusta tahdo saada enää puhtaaksi.” Luottamushenkilö saa kuntalaiselta luottamuksen hoitaa hänen asioitaan luottamuksella. Ei omaa agendaansa ajaen, vaan kuntalaisen parhaaksi, kuntalaisia kuunnellen.
Kuntalain 69 pykälän käyttäytymissäännös koskee luottamushenkilön toimintaa luottamustehtävässään ja on moraalisia ja eettisiä arvoja korostava toimintaohje. Sen mukaan luottamushenkilön tulee edistää kunnan ja sen asukkaiden parasta sekä toimia luottamustehtävässään arvokkaasti tehtävän edellyttämällä tavalla. Luottamushenkilön myös edellytetään kohtelevan asukkaita tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti.
Median edustajan näkökulmasta tehtäväkenttä ei ole ollut tällä kaudella leppoisa. Kun työkseen seuraa vallankäyttäjiä ja tuo esiin epäkohtia ja väärinkäytöksiä, on se ollut todella raskasta. Ovathan valtaapitävät henkilöt kaikki tulleet itselleni tutuiksi osin työn kautta, osin jo lapsuudesta lähtien. Koska media on olennainen osa demokratiaa, on tehtäväni olla sanansaattaja ja keskustelun herättäjä, sillä sananvapaus tukee demokratian toteutumista.
Luottamusta ei saa takaisin hienopesuohjelmalla, vaan teoilla, jotka todellakin pesee ja linkoaa. Anteeksi - se on sana jota pitäisi myös politiikassa osata käyttää. Se on syvästi arvostettua vastuunkantoa parhaimmillaan.
Puuhastelu, hilluminen ja hihkuminen voi tuottaa otsikoita.
Simo Salmelin, politiikan penkkiurheilijat
10-11
Keskustan Seppo Hänninen on valittu valtuustoon 11 kertaa. Se lienee koko kaupungin ennätys.
Olen nähnyt monenlaista vaikuttamista
Sumiaisten pitkäaikaisin kuntavaikuttaja, Keskustan Seppo Hänninen lähti mukaan politiikkaan vuonna 1973.
Hän jätti luottamustehtävät toisille edellisen valtuustokauden päätteeksi. Neljän vuosikymmenen mittainen poliittinen ura antaa painoarvoa miehen puheille. Näyttöjä riittää kyllä.
– On saanut olla rivivaltuutettuna, mutta on saanut myös olla isoissa tehtävissä. Ehkä minä sitten olin luottamuksen arvoinen, Hänninen hymyilee.
Monenlaisia päätöksiä on saanut olla nuijimassa. Sumiaisten liittyminen Äänekoskeen oli päätös, jota ei saattanut kevyesti olla hyväksymssä.
– Kuulin monelta suunnalta, että siihen ansaan ei parane lähteä, ainakin äkkipäätään. Ja niinhän siinä kävi, että pikku hiljaa on Sumiaisista palveluita nakerrettu.
HÄNNINEN on kokenut politiikan piireissä monen sortin vaikuttamista.
– On ollut kateutta, on ollut selkään puukottamista. Vaikka olisi kuinka ääni-
harava, niin aina ei paikat jaeta, niinkuin demokratiassa kuuluisi tapahtua. Demokratia ei toteudu, jos vallanhimo iskee päälle. Kaunaa ei tietenkään tarvitse kantaa, vaikka olenkin vuosikymmenten aikana joutunutkin politiikan pelinappulaksi, Hänninen naurahtaa.
Hän sanoo, kuinka jämäkkyyttä on saanut kuluvalta valtuustokaudelta hakea.
– Yhteishenki näyttää olevan kateissa ja tuntuu, että päätöksenteko on kuin tervan juontia. Kausi on ollut sanalla sanottua sekava, kun ryhmät ovat hajonneet. Loikkari pettää äänestäjän, näin minä asian ajattelen, Hänninen pohtii.
HÄN SANOO, että kuntavaalit ovat henkilövaalit, ja että poliitikon pitää näkyä.
– Minut valittiin mukaan 11 kertaa, ja siitä saa olla kiitollinen äänestäjille. Jos poliitikolla on poliittinen muisti lyhyt, niin äänestäjä kyllä muistaa, onko saanut jotakin aikaiseksi vai onko ollut paikalla vain kumileimasimena. Äänet kerätään vaalikauden aikana, ei vaalimakkaralla ja vaalipuheilla. Tärkeintä on luottamus ja poliitikkoon täytyy pystyä luottamaan! Jos petät luottamuksen, et saa sitä enää takaisin. Jos omassa ryhmässä on yksi mätä omena, niin se pilaa koko porukan maineen. Meillä on turhan voimak-
kaita valtuutettuja, ja se heijastuu joukkuehenkeen. Jos omassa ryhmässä ei olla sovussa, niin hankala on yhteisiä asioita sydämellä hoitaa. Hänninen puuskahtaa.
SOTE-ALUEITA synnytettiin Hännisen mielestä liikaa.
– Niissä on nyt johtajia, joilla jumalattoman kovat palkat. Hallinto on aivan liian suuri, ja niihin hukataan nyt liian paljon euroja. Kun sote-asiat olivat kuntien käsissä, oli homma hallinnassa. Nyt rönsyillään joka suuntaan, ja rahaa palaa. Ei hyvä. Onneksi Äänekoskelle rakennettiin terveyskeskus, muuten oltaisi helisemässä, Hänninen laskee.
Hän sanoo hyvinvointialueen päätöksenteon olevan hyvin kaukaista ja sellaista, johon ei yksittäinen asukas voi itse vaikuttaa.
Koulu sentään toimii, ja kirjasto.
– Mutta en lähtisi suurista summista lyömään vetoa, että koulumme säilyy loputtomiin. Nyt näyttää koko maailmanpolitiikka olevan niin sekaisin, että ei tiedä, joutuuko tässä vielä ottaa pyssyn selkäänsä. Vielä on silmä tarkka, Seppo Hänninen sanoo pilke silmäkulmassaan vilahtaen.
Lisää politiikan penkkiurheilijoita sivuilla 10-11. Vehreä "aate" tuli ja meni, vaikka tehtävää yhä olisi.
Marjo Steffansson
Marjo Steffansson
Rokkaa ja makkaraa
Perussuomalaisten soppatykin äärellä käydään keskustelua tuulivoimasta sekä huolesta pienten koulujen suhteen.
Marjo Steffansson
Suolahtelaislähtöinen, Äänekoskella palomestarin töitä tekevä Janne Luomaaho jalkautuu mielellään aluevaalikampanjoimaan entiseen kotikaupunkiinsa.
– On mukava tulla tutuille seuduille ja tavata vanhoja tuttuja vuosikymmentenkin takaa, Luoma-aho sanoo.
Luoma-aho harmittelee, ettei Äänekosken perussuomalaisten ehdokkaana ole yhtään naista.
– Naiset ovat aina plussaa, sillä onhan meidän puolueellamme valtakunnan tasolla naisia merkittävillä paikoilla. Äänekoski ei ole poikkeus, sillä Keski-Suomessa on muitakin paikkakuntia, johon ei saatu naisehdokkaita.
Hän sanoo, että ehdokashankinta oli vaikeaa, puolueeseen katsomatta.
– Aluevaalilistat saatiin paremmin täyttymään. Seutukunnallisuus näkyy edunvalvonnassa, vaikka pitäisi katsoa koko maakuntaa. Uskon, että tässä menee vielä useampi valtuustokausi, ennen kuin asia konkretisoituu, Janne Luomaaho pohtii.
JONI KOTILAINEN kertoo vaalityön sujuneen omalla painollaan.
– Ollaan kierretty ahkerasti, ja oli upeaa, kun saatiin myös Riikka Purra Äänekoskelle.
Antti Peltomäki sanoo vaalipöhinän startanneen verkkaisesti liikkeelle.
– Mutta ajatuksia on saanut vaihtaa koko valtuustokauden ajan. Soppatykin äärellä on saanut jutella niin paljon, että on jäänyt itseltä keitto syömättä, Peltomäki naurahtaa.
– Tuulivoima on aihe, joka on aiheuttanut eniten keskustelua, Kotilainen ynnää.
HARRI HAUTSALO kertoo Trumpin politiikan olevan sellaista, että siitä riittää puhetta. Myös valtakunnan politiikkaa on kuultu arvostelevan.
– Perussuomalaisten hallitusvastuu näkyy ja kuuluu, vaikka ollaan kuntavaaleissa. Nyt on jouduttu tekemään vaikeita asioita, jotta valtion velkalaiva kääntyisi uusille urille. Meillä on täällä Äänekos-
KUNTAVAALIT
Tärkeitä minulle
•yrittäjyys ja työpaikat
•koulutus ja osaaminen •tiestön kunnossapito
•maaseudun pitäminen vireänä
•huoltovarmuus, ruuan tuotanto
•ikäihmisten palvelut ja hyvä elämä
Erkki Pönkänen
Maanviljelijä, yrittäjä
Perussuomalaisten soppatykki kiertää Äänekoskea ristiin rastiin.
kella hyvät koulut, ja nimenomaan pienet koulut ovat meille vetovoimatekijä. Ei kukaan Jyväskylän Kuokkalassa asuva muuta tänne Äänekoskelle siksi, että meille rakentuu uusi yhtenäiskoulu. Pienissä kouluissa on lapsen turvallisempi aloittaa koulutie, Hautsalo sanoo.
MAASEUDUN rauhan nimeen on syytä tehdä kuntamarkkinointia.
– Kun vielä saisimme katuverkkomme parempaan kuntoon. Jos auto jää pohjastaan kiinni Likolahden monttuihin, ei se ole meille hyvä mainos, Hautsalo lisää. Kotilainen pistää jarrua puheisiin. – Jos kaupunki menee korjaamaan elykeskuksen teitä, niin siinä käy pian niin, että tienpätkä jää tulevaisuudessakin äänekoskelaisten veronmaksajien kontolle, Joni Kotilainen toppuuttelee.
Järkeä päätöksentekoon Antti Peltomäki
• EI tuulivoimalle
• Asuminen halvemmaksi
• Asukkaiden edunmukaisia päätöksiä
Äänekosken Perussuomalaiset 10
Käytetään verorahat julkisen terveydenhuollon tukemiseen, ei yksityiseen terveysbisnekseen.
Oikea henkilö oikealla asialla
Kuntavaalissa ehdokas ja hänen ajamansa asiat nousivat
päällimmäisiksi kriteeriksi, kun katukyselyssä tivattiin millä perusteella ehdokkaansa valitsee. Puolueellakin on toki painoarvoa, mutta enemmän eduskuntavaaleissa
JUHA VANHALA
Äänekoskelainen Juha Vanhala tuumailee, ettei ole vahvasti sitoutunut mihinkään puolueeseen, kunhan vain ehdokas on tavallisen ihmisen asialla.
– Kyllä kaupunkikin voi edistää monella tapaa hyvinvointia ja pärjäämistä. Järjestää työtä työttömille ja aktiviteettejä kaikenikäisille varallisuudesta riippumatta.
Hän arvioi, että Äänekoskelle on valtuustoon kyllä sopivia ehdokkaita, mutta aluevaaleissa äänestäminen on jo aika vieras juttu.
– Ryhmästä toiseenkin voi minun puolesta loikata, jos asia vaatii.
VEIKKO SIVIL
Kangashäkistä kauppareissulle Äänekoskelle suunnannut Veikko Sivil poh-
Vahvaa kokemusta yhteisten asioiden hoidosta
tii, että hieman sivussa asuvaa eivät taajamien touhut suurestikaan hetkauta.
– Varmaankin äänestän asiapohjalta ja ehdokkaan tuttuus painaa valinnassa, eli äänestän henkilöä. Käytän aika vähän kunnan tarjoamia palveluja.
Sivil toteaa, että kouluasiat ovat toki tärkeitä. Koulun lisäksi nuorille voisi järjestää kunnon työpaikkoja niin saisivat otetta yhteiseen elämänmenoon. Aluevaalit tuntuvat etäisiltä ja ehdokkaan löytyminen hankalaa.
– Ryhmän vaihdoista en tykkää.
HEIDI TAIVALMÄKI
Äänekoskelainen Heidi Taivalmäki toteaa, että asiat sanelee hänen ehdokasvalinnassaan.
– Koulut, lapset ja nuoret. Toki vanhustenkin hyvinvoinnista on huolehdittava, mutta se on pääasiassa SOTE puolen hommia.
Hän arvioi, että kaupungilla on kyllä mahdollisuus vaalia kaikenikäisten viihtymistä ja kehittää hyvinvointipalvelujen tarjontaa ja tukea mielekästä touhuamista.
– Nuorille ja lapsille voisi olla tekemistä vaikkapa koulun puitteissa. Aluevaalit ovat jääneet taustalle.
– Valtuuston loikkaamisiin suhtaudun epäillen, mutta vahvoilla perusteilla ne ovat jotenkin ymmärrettävissä, Taivalmäki pohtii.
Äänekoskelainen Harri Orbinski kertoo, että ehdokkaan valinta perustuu hänellä asioihin, henkilöön ja puolueeseen. Kun kaikki osuvat kohdalleen on helppo äänestää. Hän on selvitellyt puolueiden ajamien asioiden painotuksia ja tutustunut ehdokastarjontaan.
– Kuntavaalin henkilö on jo selvillä, mutta aluevaalien osalta on hommat vielä harkinnassa.
Orbinski toteaa, että valintaa ovat ohjanneet huoli kaupungin talouspuolesta ja Äänekosken kehittämisestä. Tärkeä on myös vastustaa tuulivoimasuunnitelmia.
– Jos läpi mennyt ehdokkaani loikkais, pettyisin. Tekoon pitäisi olla todella hyvä syy.
JANNE YLI-TAINIO Kauppatieteiden ylioppilas. Jyväskylä.
SAMI ÄIKÄS Yrittäjä, nuohooja. Jämsä.
MERJA SAARELA Perhe- ja paripsykoterapeutti, psykiatrinen sairaanhoitaja. Jyväskylä.
Vehreä väriläiskä
Terho Vuorinen
Soittajapojat sotkivat kuntavaalien kuvioita vuonna 1983
HARVINAISTA! Äänekosken kuntavaaleissa on ehdolla puoluepoliittisesti sitoutumaton ryhmä, maltilliset.
Kerta ei ole ensimmäinen. Vuonna 1985 äänen saattoi antaa poppoolle nimeltä vehreät. Ehdolla oli kolme parikymppistä kaverusta: Jani J. J. Penttinen, Salmijärven Jyke ja minä.
Valtuustoon ei ihan päästy. Janin paikka jäi kahden äänen päähän. Harmittihan se vähän. Tuskin J. J. olisi silti läpi mennessään muuttunut poliitikoksi. Saati Jyke ja mä.
EIHÄN me koskaan oltukaan politiikassa. Niinku oikeesti.
Ellei lasketa jotain lukion vaaleja. Niihin kisoihin en itse osallistunut, mutta J. J. meni suosittuna soittajapoikana komeasti läpi. Eli kepoinen oli pohja. Enemmän meitä kiinnosti musiikki. J. J. oli rockabillymiehiä, Jyke taas poppari. Minun musiikkimakuni oli tietysti paras.
MUSIIKILLISET erimielisyydet unohtuivat lukiossa, jossa olimme hetken samalla luokalla. Perustettiin luokkabändi, johon kuuluivat myös Vanhamäen Pena ja Pajusen Tipi.
Koviä jätkiä hekin.
Juntta-Pajunen ylsi peräti varavaltuutetuksi vuonna 1988. Demarina, tietysti. Bändi – Jaska Luomaojan Spray Cats
OI NIITÄ
Omat Aivot, Vehreät, Ääneseutu 2010, Sumiaisten sitoutumattomat, Liimatainen, Kaijalainen…
Monenlaista listaa on ollut Äänekosken alueen kunnissa äänestäjille tarjolla. Vuoden 2008 kuntavaaleissa Suomen Kommunistinen puolue asetti kaksi ehdokasta ja valitsijayhdistys
– keikkailee muuten yhä. Tosin satunnaisesti ja vaihtelevalla kokoonpanolla.
PALATAAN vuoteen 1984. Olimme parikymppisiä, alkuperäisiä ÄRMYläisiä. Ainakin nuorisoja kulttuuriasioita halusimme edistää. Elämä oli edessä. Vähän pelottava sellainen. Oli kylmää sotaa ja rauhanmarsseja. Ja huoli ympäristöstä, paikallisesti Metsä-Botnian päästöistä. Jätteet olivat jo pilanneet alapuoliset vesistöt. Asia kiinnosti helsinkiläisiäkin, koska Päijänteen juomavesi. Lisäksi olivat tehtaan piiput. Hanki oli Äänekoskella harvoin valkoinen. Tuoksukin muistetaan. Raha ns. haisi.
Ympäristöliikkeellä oli jo oma poliittinen toimijansa, puolikuivasta Koijärvestä siemenvetensä saanut ja vuonna 1983 jopa eduskuntaan noussut Vihreä liitto. Tuolloin vihreät ei ollut vielä edes puolue.
Meidän triolla ei ollut yhteyksiä ”oikeisiin” vihreisiin, joilta kysyä apua. Keksimme nimeksemme vehreät ja keräsimme kukin ehdokkuuteen vaaditusti kymmenen nimen listat.
Lisäksi saimme painatettua ihan oman vaalijulisteenkin.
TÄHÄN virtaan hyppäsimme. Jotain piti tehdä, vaikkei ymmärrystä ei hirveästi ollutkaan.
VARSINAINEN kampanjointi jäi itseltä vähiin, sillä olin lähtenyt opiskelemaan Lahden kansanopistoon.
J. J. ja Jyke touhusivat Äänekoskenpäässä ystävien tuella. Rahaa kampanjalla ei käytännössä ollut.
Oli selvää, että J. J. tulee saamaan hyvän potin, joten piirsin lappuun Jyken numeron 160 – eihän sitä nyt itseään sovi äänestää!
J. J. sai upeat 121 ääntä, kuudenneksi eniten koko kaupungissa. Jyken ja mun panos jäi harmillisen kehnoksi.
Huvittavampi harmitus oli se, että hävisin Jykelle kahdella äänellä: 22–24. Jyke kertoi äänestäneensä ”tietysti” itseään. Tietysti! Jos olisin tehnyt samoin, olisimme päätyneet tasapeliin!No, tästäkin olen päässyt yli. Jotenkuten.
HIENOA, että puolueiden ulkopuolelta löytyy poliittista aktiivisuutta. Ainakin kokemusta Äänekosken maltillisissa on
enemmän kuin päiväperhoseksi jääneellä vehreillä aikanaan.
Maltillisuus tarkoittaa sitä, että asioihin tehdään vain pieniä ja varovaisia muutoksia. Nimi viittaa myös oikeistoon, onhan Ruotsin päähallituspuolue nimeltään maltillinen kokoomus.
Herääkin kysymys, löytyykö Äänekosken maltillisista tuoreutta – eli juuri vehreyttä, aitoa uudistavaa luonnon- ja elinvoimaa.
VEHREÄ ”aate” tuli ja meni, vaikka tehtävää yhä olisi. Kulttuuritilat ovat Äänekoskella mitä ovat. Eivätkä globaalit ympäristöongelmat ole kadonneet.
Pitää muistaa, että ihmiskunnan suurimmat ongelmat eivät ole työttömyys, sote, ihmishirviö Putin tai edes sekopäinen Trump. Seuraavia sukupolvia nämä asiat eivät kosketa. Toisin kuin ilmastonmuutos ja luontokato.
Näiden kysymysten ratkaisussa maltti ei ole valttia.
LYHYELLÄ tähtäimellä vehreiden saavutukset olivat kuitenkin komeita! Vuonna 1985 Äänekoskelle saatiin uusi sellutehdas, jonka päästöt jäivät murtoosaan edelliseen verrattuna.
Päijänne puhdistui samalla, joten J. J. ja Jyke saattoivat muuttaa Helsinkiin nauttimaan puhtaasta juomavedestä.
Kirjoittaja on Tampereella asuva toimittaja ja ÄKSän osakas
Jouko Kaijalainen yhden. Vuonna 2000 ja 2004 Hannu Veijola ponnisti valtuustoon Sumiaisten sitoutumattomien listalta. Molemmilla kerroilla Veijola oli kolmen eniten ääniä keränneen ehdokkaan joukossa. Jälkimmäisellä kerralla valtuuston 17 paikasta kilpaili vain 25 ehdokasta. Veijola ei ollut Sumiaisten sitoutumattomien ensimmäinen valtuutettu. Vuonna 1996 paikan päättä-
jänä sai saman listan Isto Honkonen.
APTEEKKARI Aune Soininen sotki puolestaan pakkaa Äänekoskella vuonna 2000. Aiemmin keskustan ääniharavana menestynyt Soininen vaihtoi Ääneseutu 2010 -listaan ja uusi 115 äänellä paikkansa. Samana vuonna erikoinen villi lista oli yllättää myös Suolahdessa. Omat aivot -nimeä kantaneen yhteislistan ykkösehdokkaan, Esko Liimataisen valtuustopaikka jäi kymmenen äänen päähän. Aiemmin Liimatainen tuli valituksi Suolahden valtuustoon kahdesti: 1992 ja 1996. Molemmilla kerroilla
ex-kansandemokraatti oli kilvassa yhden miehen listallaan. Vuonna 1996 Liimatainen oli 137 äänellään Suolahden kolmanneksi suosituin ehdokas.
NYTTEMMIN lakkautetuista puolueista viimeisin yksinäinen lipunkantaja oli vuonna 1980 Suolahdesta läpi mennyt Matti Saarinen. Hän edusti Liberaalista kansanpuoluetta (LKP). Neljä vuotta aikaisemmin Äänekosken valtuustossa oli edustettuna vielä pahemmin unholaan jäänyt Sosialistinen työväen ja pienviljelijöiden vaalijärjestö kun STP:n listalta valtuustoon valittiin Esko Piilonen.
BEKYMMERSFRI VARDAG FÖR ALLA, INTE FÖR DE FÅ A WORRY-FREE LIFE FOR ALL, NOT FOR THE FEW
Hertell Jenna opiskelija, henk.koht. avustaja
Korhonen Aatu kasvatust. kand., palveluneuvoja
Politiikan penkkiurheilijat
Kysyimme luottamustehtävät taakseen jättäneiltä konkereilta, miltä politiikan nykymeno näyttää.
Päätösten taustalla paljon työtä
Simo Salmelin laskee, kuinka omat palveluyhtiöt tuottavat hyvinvointia.
– Kyllä siinä työpäivät venyivät ja tuli unettomia öitäkin, kun puntaroi ja neuvotteli asioita toimivalle tolalle, muistelee Simo Salmelin tiukimpia aikoja ja tilanteita Äänekosken kaupungin valtuutettuna ja demareiden ryhmänvetäjänä. Lamat, kuntaliitokset, palvelurakenteen muutokset ja taloushuolet tulivat tutuiksi, mutta haasteista selvittiin. – Tarvittiin yhteistyötä, tietoa ja tahtoa tarttua vaikeisiinkin asioihin. Politiikassa ollaan yhteisellä asialla. Toimitaan kansalaisten hyväksi, Salmelin tilittää tuntojaan vuosien varrelta. – Päätökset syntyvät neuvotellen. Salmelin kertoo, että demariryhmässä keskusteltiin ensin asiat monelta kantilta päätöstä varten ja valtuustossa toimittiin ryhmänä.
Hän muistuttaa, että puuhastelu, hilluminen ja hihkuminen voi tuottaa otsikoita, näkyvyyttä ja mainetta, mutta samalla todellinen vastuun kantaminen mutkistuu ja hankaloituu.
VALTUUSTORYHMIEN vetäjien yhteistyökyvyt, keskinäinen luottamus ja virkamiesvalmistelun korkea taso vievät vaikeitakin päätöksiä eteenpäin. Vaikutusvalta ja vastuu kulkevat käsi kädessä. Päätökset voivat kantaa vuosikymme-
niksi eteenpäin ja huonot päätökset vieläkin pidemmälle, ellei niitä voida korjata. – On avattava ovia tietäjien pakeille, kysyttävä ja kuunneltava asiantuntijoita. Valmistelevat asiat on annettava julkisuuteen mahdollisimman hyvissä ajoin ennen päätösvaihetta, jotta kaupunkilaiset pääsevät tutustumaan, keskustelemaan ja tuomaan kantansa esille, Salmelin luonnehtii. Yrityspuolen asioita jouduttiin ja joudutaan valmistelemaan kuitenkin pitkälle kaikessa hiljaisuudessa yrityssalaisuuden ja kilpailutilanteen vuoksi.
Salmelin teki paljon työtä Äänekosken ja Suolahden yhteisen energiayhtiön perustamiseksi ja on toiminut pitkään luottamushenkilönä hallinnossa. Ankara vääntö käytiin, kun kaupungin talouskurimuksessa heitettiin esille ajatus yrityksen myymisestä.
– Silloin asetuin vankasti yhden asian taakse ja tein kaikkeni, ettei myyntihullutukseen ruvettu. Jos yhtiö olisi myyty ja vieläpä lähes ilmaiseksi, saadut rahat olisivat lämmittäneet kaupungin kassaa vain hetken. Nyt tuloutuksia saadaan säännöllisesti ja palvelut ovat omissa käsissä.
Yhtiön toimialaan kuuluun myös kaupungin
vesihuolto. Myös kiinteistöpalvelut on yhdistetty oman kumppanuusyrityksen hoidettavaksi. Salmelin pitää palveluiden yhtiöitettyä toimintamallia joustavana, tehokkaana ja taloudellisena. – Eipä siitä energiayhtiön omana pitämisenestä ole jälkikäteen juurikaan moitteita tullut, paremminkin päin vastoin.
SALMELININ poliittinen toiminta kohti paikallisen ja maakunnallisen päätöksenteon raskasta sarjaa alkoi vuonna 1974 kunnallisvaaleissa. Tämän jälkeen toiminta ja puheenjohtajuudet kaupunginhallituksessa, valtuustossa ja maakuntahallinnossa nostivat hänet paikallisten vastuunkantajien eturiviin. Salmelin toimi pitkään myös kaupungin pääluottamusmiehenä ja työsuojeluvaltuutettuna.
Konsensusta kansan parhaaksi
Aina piisaa arvostelijoita, sanoo
– Aina löytyy moittijia, päätit niin tai näin, niin jonkun mielestä meni ihan väärinpäin, naurahtaa Äänekosken valtuustossa kaksi kautta kuntaliitoskiemuroiden aikaan vaikuttanut Heikki Flinkman.
Tehtaan paperisoston pääluottamusmies oli
vuoden 2000 kuntavaalissa Vasemmiston sitoutumaton ääniharava. Valinta johti heti paikkaan kaupunginhallituksessa. Ammattiyhdistyskuvioissa saatu neuvottelukokemus ja määrätietoinen toiminta tiukoissakin tilanteissa antoi hyvän pohjan myös kunnallispolitiikkaan. Perehtymistä kuitenkin riitti yllin kyllin ja kysymistäkin piisasi, eli työtä se teetti monin tavoin päättäjäksi ryhtyminen. – Ay-toiminnassa eri näkövinkkeleiden sovittelu johti lopulta päämäärään. Helsingissä asti piti rampata yhtenään. Konsensus ja kompromissit toimivat myös kuntapolitiikassa. Piti ottaa erilaiset realiteetit huomioon ja pyrkiä mahdollisimman hyvään päätökseen, Flinkman luonnehtii.
HUOLI KANSALAISISTA painoi ja taustajoukkojen evästykset oli pidettävä mielessä.
– Olen aina ajatellut, että pitää auttaa niitä, jotka apua tarvitsevat. Tuo kantaa elämässä eteenpäin niin itseä kuin muita. Vastuu painoi ja oli yritettävä politiikassakin tehdä parhaansa asioiden eteen, jotka koki oikeiksi. Flinkman kertoo, että vaikka oli sitoutumaton, ei koskaan tullut mieleen lähteä sooloilemaan ja irtopisteiden keruuseen.
– Ryhmässä asioista keskusteltiin ja ehdo-
tuksia valmisteltiin. Porukalla tavoitteet linjattiin ja ryhmäneuvotteluissa ajettiin sitten eteenpäin. Ei tullut mieleenkään rivetä rivistä, vaikka aina ei ihan samaa mieltä ollutkaan. Itse kukin on varmaan joutunut hyväksymään asioita joskus pitkin hampain. Se on vain tätä elämää. Ay-toiminnassa Flinkman oli oppinut, että suurten kokonaisuuksien kanssa on oltava tarkkana myös yksityiskohdista.
– Joku huomaamaton pikkuseikka, voi vesittää päätöksen. Ammattitaitoinen asioiden valmistelu ja päätöstekstin tarkka sorvaaminen on sujuvan ja osuvan päätöksenteon perusta. Toimiva yhteistyö kamreerin kanssa on jäänyt erityisesti mieleen.
– Ei tarvinnut olla talousoppinut, että asioista sai tolkun, Flinkman kiittelee vielä näin vuosien perästä.
KUNTALIITOSNEUVOTTELUT olivat haasteellisia ja väliin kiemuraisia. Lopulta tosiasiat kypsyttivät myös suolahtelaiset yhteiseen malliin ja päätökseen.
– Sumiainen tuli sitten mukaan valmiiseen asiaan vähän niin kuin kaupan päällisiksi. Merkittävä, iso ja kauaskantava hanke valtuustouran aikana oli uuden terveyskeskuksen rakentaminen.
Heikki Flinkman.
Hän korostaa, että esitysten valmistelu ja siinä ammattinsa hallitsevat virkamiehet ovat sujuvan päätöksenteon perusta. Kun lisäksi asiat keskustellaan perusteellisesti poliittisissa ryhmissä ja päätösesitys sovitellaan ryhmänvetäjien toimesta, varsinainen käsittely sujuu valtuustossa.
– Kun voi luottaa, että sovitut linjaukset pitävät, asiat sujuvat. Sekin on tärkeää, että virkamiehiin on toimivat suhteet. On kuitenkin muistettava, että he ovat valtuuston alaisia kaupunginjohtajaa myöten. Ammatillinen ote korostuu ja on hyvä pitää kaupungin johtohenkilöihin tiettyä etäisyyttä. Jos ollaan kovinkin läheisiä, voi syntyä sotkuja, Salmelin valistaa vuosikymmenten kokemuksella.
Noviisin kokemuksia
Antti Vainikainen muistuttaa, että asiat riitelee, ei ihmiset!
Yrittäjä Antti Vainikainen valittiin yhdistyneen Äänekosken valtuustoon vuonna 2008 Kokoomuksen listalta. Hän kertoo, että yksi kausi riitti hänelle, mutta se opetti paljon. Hän huomasi pian, että kuntapäättäminen on porukan peliä, joka sujuu kun asiat riitelevät, eivät ihmiset.
– Työmäärä yllätti. Päätettävänä oli tärkeitä asioita, ja kun niihin halusi perehtyä tarvittiin aikaa. Ryhmien vetäjät neuvottelivat virkamiesten ja lautakuntien valmistelun pohjalta esityksiä ja omassa porukassa keskusteltiin ja käytiin läpi eri vaihtoehtoja.
Vastuu painaa myös aloittelevaa rivivaltuutettua, vaikka asiat saisi eteensä valmiiksi neuvoteltuina paketteina. – Sen noviisina huomasin pian, että tarjolla oli neuvottelujen tuloksena syntyneitä kompromisseja, joihin eri näkökulmista oli päädytty. Ei se monestikaan päätös mennyt ihan oman mielipiteen ja tavoitteen mukaan, mutta asiat saatiin etenemään ja kaupungin hommat taas luistamaan.
VAINIKAINEN VALISTAA yhden
asian voimalla valtuustoon ja päättäjäksi pyrkiviä, että edessä on paneutuminen laajaan ja monipuoliseen toimintaan, jos valtuutuksensa haluaa hoitaa kunnolla ja vastuullisesti. Oma asia voi hyvinkin hukkua isojen ja laa-
jalti vaikuttavien päätösten varjoon. – Lautakunnissa, hallituksessa ja valtuustossa tarvitaan yhtyeistyökykyjä, mutta toisaalta myös rohkeutta kysyä ja kyseenalaistaa.
Vainikainen toimi valtuustovuosinaan myös yrittäjäyhdistyksen puheenjohtajana. Hän kokee edustaneensa valtuustossa paljolti paikallisia yrittäjiä ja tärkeänä tehtävänä oli heidän tarpeidensa esiintuominen ja etujen valvominen.
– Kokonaisuuden hallinta, seurausten ja vaikutusten ennakoiminen on keskeistä, kun päätetään pitkälle tulevaisuuteen vaikuttavista asioista. Yrittäjien ja kaikkien kaupunkilaisten hyvinvointi ja kuntatalous painavat puntarissa, jonka olisi pysyttävä tasapainossa.
Uusi valtuutettu huomasi kuitenkin pian, että aika alkaa olla kortilla. Työn ja kuntapolitiikan yhteensovittaminen kävi vaikeaksi.
– Yrittäjyys vaati paljon työtä eikä aikaa meinannut riittää kaupungin asioihin paneutumiseen, Vainikainen tunnustaa, mutta kertoo kantaneensa vastuuta niin hyvin kuin oli mahdollista.
– Ryhmätyöskentely keskusteluineen ja asioiden hyvä valmistelu auttoivat kiireisenkin pysymään kärryillä asioista.
Hän arvioi ryhmäkurin ja sitoutumisen merkityksen tärkeäksi valtuustotyöskentelyssä.
– Sooloilu valtuustosalissa ei juuri-
kaan auta asioiden hoitamisessa. Sen sijaan taustatyö, tiedonhankinta ja keskustelut vievät eteenpäin, Vainikainen painottaa.
HÄN TOTEAA, että mielipiteensä voi toki tuoda kuuluville ja olla eri mieltä, mutta vastuu äänestäjille ja omalle ryhmälle painaa. Ryhmän vaihtoon pitää olla todella painavat syyt. Pelkkä henkilökemioiden yhteentörmäys on huono peruste.
– Näyttää siltä, että nykyään asiat meinaavat entistä herkemmin henkilöityä. Pidetään kovaa ääntä, kun oma näkökulma ei saa tarpeeksi huomiota. Tilanne on sitäkin kinkkisempi, jos on vaalikampanjassaan tullut luvanneeksi mahdottomia.
– On pakko priorisoida. Tarvitaan realismia, asiakeskeisyyttä ja kokonaisuuksien ymmärtämistä. Uusi valtuutettu päätyi jäseneksi vapaa-aikalautakuntaan.
– Siellä oli hyvä perehtyä lautakuntatyöskentelyyn, joka on kuntapäätöksenteon perusta. Tärkeistä asioista sielläkin päätettiin. Liikunta ja kulttuuri ovat tärkeitä vetovoimatekijöitä ja asukkaiden viihtymisen perusteita. Kaupunkikuva huolestuttaa. Keskustan autioituminen ja suurliikkeiden sijoittuminen hajalleen on vienyt vireyttä. Keskustaajaman kehittäminen, satama alue mukaan lukien onkin nyt iso haaste.Tapahtumatkin ovat – Nostetaan yhdessä vahvuuksia esille, niin meidät taas huomataan.
– Se oli päätös, jonka eteen tein omalta osaltani työtä antaumuksella. Nyt voi olla tyytyväinen tulokseen, kun terveyspalveluille on nykyaikaiset ja toimivat tilat.
Äänekosken nykytilannetta ja kehittämistä pohdittaessa Hirvaskankaalla asuva Flinkman nostaa esille hyvän kouluverkon, päiväkodit ja vapaa-aikapuolen vetovoiman.
– Investoinnit ovat pitäneet yllä hyvinvointia ja viihtymistä. Yrityksille on teollisuus- ja liiketontteja hyvin tarjolla.
Hän tuumailee, että kehittämisehdotuksia on hyvä nostaa esille ja keskusteluun ja muistuttaa myönteisestä tosiasiasta. Hirvaskangas kehittyy vauhdilla ja Koivistonkyläkin saa uusia asukkaita. Jyväskylän läheisyys vaikuttaa.
– Väkeä tulee niin Äänekosken kuin Uuraisten puolelle rajaa. Päätökset alueen kehittämiseksi tehdään kuntien yhteistyössä. Voisi olla selkeämpää, jos kehittyvä taajama palveluineen kuuluisi samaan kuntaan.
Flinkman arvioi, että houkuttelevalla kaavoituksella muuttoa voitaisiin vielä vauhdittaa.
– Satsataan sinne missä kasvu ja kehitys ovat luontevaa. Se on ihan realismia, Heikki Flinkman vakuuttaa hymyillen.
Meillä ei hoeta poliittista mantraa
Maltillisten ehdokkaat ovat jalkautuneet ihmisten pariin. Viikonloppuna laventelin väriseen nappuun napattiin karkkeja tarjolle Äänekoskella ja Sumiaisissa.
Marjo Steffansson
Maltilliset ovat ensimmäistä kertaa vaalityötä tekemässä, tosin tavatut ehdokkaat, Riikka Happo, Marko Laitinen, Marja Kolari ja Marke Tuominen eivät ole ensimmäistä kertaa vaalivankkureiden kyydissä. Jokaisella heistä on jo pitkä pätkä takanansa vaikuttajana.
– Me ei olla saatu negatiivista palautetta keneltäkään, Marko Laitinen sanoo.
Aika monesta kunnasta löytyy jo valitsijayhdistyksiä, ilman sen kummenpaa polittiista agendaa.
– Ollaan saatu hyviä vinkkejä Pihtipu-
taalta, jossa valtuuston suurin ryhmä on sitoutumaton, Laitinen sanoo.
Marke Tuominen sanoo, että tärkeintä on toimia asukkaan, äänekoskelaisen äänenä.
– Sillä tavalla mekin pyrimme profiloitumaan.
Tuomista ei hyväksytty paikallisten perussuomalaisten listalle. Hän on kuitenkin edelleen puolueen jäsen.
– En ole jättänyt eroanomusta, ja olen kuulolla, erottaako puolue minut. Koska itselläni ei ole mitään syytä erota, niin haluan kuulla perussuomalaisilta syyn erottamiseeni. Olen saanut todella paljon myötätuntoa ja tsemppia. Olen ollut ihmeissäni, kuinka hyvin ihmiset ovat asiaan suhtautuneet.
TUOMINEN sanoo, että äänekoskelaisille ei ole vielä selvää, mitä Maltilliset ovat ja mitä asioita ryhmä ajaa.
– Meillä ei ole taustalla puolueen mantraa jota hokea, Tuominen sanoo. Kuntavaalit ovat poliittiset vaalit, mutta Maltillisten slogan on ”Politikoimatta paras”. Miten tähän pitäisi suhtautua?
– Monet ovat väsyneitä perinteisiin puolueisiin, niiden sääntöihin, arvoihin ja
Kadonnutta järkeä metsästämässä
Politiikasta luopuva, neljännen kauden kansanedustaja Anna Kontula kävi Suolahden kansantalolla puhumassa aiheista ”Demokratian tila ja kadonnut järki”.
Marjo Steffansson
Lauantainen lounastapaaminen kiinnosti yleisöä, olihan paikalla vauhdikkaana puhujana tunnettu, kansantalolla tuttu kävijä, Anna Kontula. Sirpa Martins kertoo päivän aiheen, demokratian tilan, olevan hyvinkin ajankohtainen.
– Nythän demokratia näyttää kääntyvän jyrkästi outoon suuntaan, Martins sanoo.
Anna Kontula kertoo käyneensä kansantalolla monia kertoja kuluneen neljännesvuosisadan aikana. Hän kiittelee kansantalon sisältä organisoitua toimintaa, on se sitten vaalityötä, työttömien, thaimaalaisten marjanpoimijoiden tai vähävaraisten auttamista.
– Toiminta on siinä mielessä erityistä, että se pystyy yhdistämään arkipäivän konkreettisuuden pitkäjänteisyyteen. Usein yhteiskunnallisissa töissä on kysymys jommasta kummasta: joko maalaillaan suuria tai juututaan pieniin asioihin.
On hirveän viehättävää, että ne kulkevat rinnakkain ja täydentävät toisiaan. Se on esimerkillistä suhteessa hyvin moneen muuhun paikkaan, jossa olen käynyt, Anna Kontula sanoo.
Kontula kertoo, ettei haluaisi itse lähteä kannustamaan ketään ehdolle.
– Ajattelen, että politiikkaan lähteminen tulisi sisäisen kimmokkeen kautta. Uskon, että saamme parempia päättäjiä, jos ne ihmiset jotka ovat luottamustehtävään asettuneet, ovat sellaisia, jotka haluavat sitä sydämensä palosta asti tehdä, eikä olla mukana hetken mielijohteesta tai painostuksesta, Kontula pohtii.
Hän sanoo ettei luottamushenkilönä olo ole lainkaan erikoista ja vaikeaa.
– Lautakunnissa, valtuustoissa ja hallituksissa jokainen pystyy tekemään, ja jos ei pysty, niin vika on järjestelmässä eikä ihmisissä. Meidän pitää rakentaa sellaiset demokraattiset järjestelmät, että kun ihminen saa luoton, hän pystyisi myös tehtävänsä hoitaa, Kontula painottaa.
normeihin. Olemme saaneet kuulla, kuinka Maltillisten kanssa on helppo vaihtaa mielipiteitä.
Marja Kolari kertoo, että Maltilliset tulevat saamaan ääniä sellaisista kuntalaisilta, jotka ovat aiemmin jääneet nukkumaan.
– Koska nyt ei ääni mene puolueelle. Viesti menee nyt ihmiseltä ihmiselle ja olen huomannut, että meidän kanssa on helppo vaihtaa ajatuksia. Kuntavaalit ovat henkilövaalit, ja me ollaan ajamassa äänekoskelaisten asiaa, Kolari sanoo ja kertoo, että hänelle tärkein kokonaisuus on opetus- kasvatus ja yrittäjyys.
LAITINEN kiinnittää katseensa vetovoimaan.
– Pitovoimaa unohtamatta, hän lisää. Tuominen peräänkuuluttaa yhteistyön perään.
– Poliittisen ideologian ei saisi näkyä päätöksissä, vaan pelata samaan maaliin. Onneksi ryhmäkurissa on näkyvissä pientä lipsumista, eli saa olla omaa mieltänsä. Riikka Happo on saanut viedä viestiä hallituspöydän äärestä maltillisten pöytään.
– Koen, että Maltillisten aikaan ollaan saatu hyvää ja antoisaa keskustelua toisten ryhmien kanssa. On tärkeää pystyä kuuntelemaan eri näkövinkkelistä tulevia ajatuksia, silloin yhteistyö on aitoa. Jos koemme, että asia palvelee kaupunkilaisia, sitä on helppo lähteä viemään eteenpäin. Meidän ryhmässä saa olla turvallisesti eri mieltä, Riikka Happo sanoo.
KONTULA KERTOO, kuinka valiokunnissa luetaan lausunnot ja mietinnöt ääneen sen vuoksi, että jos paikalla on lukutaidoton, hänkin ymmärtää.
– Demokratian ihanne on, että kaikki voivat osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon. Ja jos joskus jossain joku virkamies yrittää piilottaa ikävän päätöksen vaikeasti ymmärrettävän byrokratian jargonin sisään, niin silloin pitää myös uskaltaa pyytää selvennystä, Kontula sanoi. Kirjassaan Kadonnut järjen metsästys (Into 2024) hän kirjoittaa huolestaan sen suhteen, että asiakysymykset korvautuvat tunnepuheella. Hän käyttää termiä terapiakapitalismi.
– Yhteiskunnallinen toimijuus pyörii tunteiden ympärillä ja jäsentää maailmaa terapian kielellä. Tämä tuottaa nopeaa, yksilöllistä ja pirstoutunutta ymmärrys-
tä aikana, jolloin tarvitsisimme rakenteita ja keskinäisriippuvuuksia tunnistavaa huolellista ajattelua ja toimintaa, Kontula muistuttaa.
SOSIONOMIKSI opiskeleva Kontula sanoi, että tunteet eivät riitä, kun halutaan puolustaa demokratiaa.
– Sotepalvelujen perhetyö tarjoaa lääkkeeksi terapiapuhetta, vaikka vastaus ongelmiin voisi löytyä ihan muualta. Jos menen kotiin, jossa äiti väsynyt, lapset härdäävät sokerihumalassa pitkin seiniä, olisi viisainta viedä lapset puistoon ja laittaa äiti päiväunille. Mutta sitä ei sosionomi voi tehdä, sillä se luettaisi kotiavuksi. Sitten on vain katseltava äidin kanssa kuvakortteja ja vinkattava mindfullness -harjoitteiden pariin. Järki on todellakin kateissa, Anna Kohtula sanoo.
Mari Koistinen, Michelle Seppälä, Anna Kontula, Petteri Heimonen, Riikka Liekkinen Sirpa Martins ja Ilidio Flores pohtivat demokratien tilaa. Koistinen, Heimonen ja Liekkinen ovat Vasemmistoliiton uusia ehdokkaita.
Marja Kolari, Riikka Happo, Marke Tuominen ja Marko Laitinen ovat sekoittaneet sinisen ja punaisen ja saaneet Maltillisten värikoodiksi violetin.
eläkeläinen, lähihoitaja
prosessinhoitaja
palveluesihenkilö
erityisryhmien liikunnanohjaaja
Tutustu SDP:n ehdokkaisiin: www.sdp.fi/ehdokkaat-2025
Kansanvalta on sutki juttu
Aattelepa ite, miten sutkisti sujuvat elollisen olemisen asiat villissä ja vapaassa Suomemmemaassa, sen kylissä ja kaupuneissa, toreilla ja pientareilla, metsissä ja tehtaissa – het kaikkialla.
Eänekoskella, Käläviällä, Närppeksessä, Himoisilla, Kullaalla ja Nuorkamissa, het missä voa, saapi jokamiehisen ja -naisisen vapaasti tentua ja taivaltaa, sanoa ja möykätä, jopa loukata, mutta tuon viimeisen ilmaisun oikean tolan tilanne saatetaan käydä jäläkeen päin läpi käräjillä kera korvausten. Meilläpä vallitsee omalla porukalla sovittu oikeusvaltion laki ja järjestys, joka on kansalaisten parhaaksi porukalla päätetty. Mites teillä naapurissa. Ähäkutti, käykö katteeks. Kyllä käy. On se oikiamielinen lainsana semmoinen kate, että sen suojassa kelpaa kansan kelpokärvistellä vaikeinakin aikoina.
Sanan ja mielipiteen vapaus on lailla turvattu ja sillä lailla suojattu, että ite kukin uskaltaa ja voipi tuoda mielipiteensä esille pahemmin pelkäämättä, että päätyisi lennonopetukseen niinkö tuolla idällisessä naapurissa tuppaa käymään. Onks konks, kyllähän se matka ikkunasta asfalttiin sujuu mutta juuri kun luulee lepatuksen oppineensa, tulee se äkkipysäys.
railakkaasti asiat kahinoimaan keskenään, jotta nuo samaiset asiat tulisi hoidettua jonkinmoiseen jamaan het kohalleen. Elämä on kompromissiä. Uso pois. Ei mene monestikaan jutskat kellään juuri niinkö ite tahdot, mutta elämä jatkuu vähintäänkin kohti uusia pettymyksiä tai jopa saavutuksia. Eli miten lie kenkään tilanteensa tulukihtoo. Aina meillä saa kuitenniin sanoa ja kysyä. Se on selevä se!
Sitä minä vaan, että hyvin on meillä maassa asiat puolivillaisinakin.
Kun yhelle puoli lasillista kotikaljaa on harmillisesti vain vajaa lasillinen ja juuri sikälikin katkeran makuinen sellainen, niin toiselle se on se lasi riemukkaasti sentään puolillaan, josta määrästä nautitaan het onnesta ähkäisten. Vaan on kuulema niitäkin, jotka kokevat hörppivänsä tykkänään tyhjää, oli kuppi sitten nurin taikka oikein, mutta tiemmä janoon ei tässä maassa ole vielä kukaan kuollut, ellei ole vasiten ite aikonut.
Joo. Sitä minä vaan, että hyvin on meillä maassa asiat puolivillaisinakin. Valtio ja kunnat pyrkivät yhtessä päättämällä pitämään kansalaisensa lämpösinä pahoillakin pakkasilla. Minun mielestä ja tutkimuksenkin mukaan olemme onnellista kansaa, kaiken kateuden, pelon, pyristelyn ja mielenkirvelyn keskellä.
Lasse Hämäläinen
Meillä on ite tehty, no tosin vähän Euroopan uniooninkin jänkäämä laki ja järjestys, jonka laatiminen ja vaaliminen on omissa kätösissä. Lakien puitteissa toimitaan, eikä niitä nuin vain pääse joku Pelle Pöpi-Pomonen tuosta vaan mieleisekseen rukkaamaan. Siin soon oikeusvaltion perusta. Etustuksellinen kansanvalta, eli temokratia. Siksipä pitää männä äänestämään ja laittaa tolokun ihmiset yhteiselle astialle valmistamaan ja annostelemaan sakeaa palvelupuurova kaikille ravittaville. Ellei äänestä, on joutavanpäiväistä sitten känistä, ettei ole hyvvee eikä ees mahan täyveltä. No, joillekin ei maistu mikkään, eikä kukkaan oo kukkaan.
Ite muistan äänestäneeni Äänekoskella eka kerran 15-vuotiaana edistyksellisissä osuuskauppavaaleissa. Sitä tunsi ittensä tärkeäksi, kun kotoa melkein kädestä pitäen opastettiin ja passelin ehdokkaan nimikin varovasti julkituoden kannustettiin lyijykynän varteen. Taisi olla sitä aikaa, kun temarit oli levällään kahessa puolueessa ja Äänekoskellakin kova kisa vaikutuksesta erinäisiin asioihin. Siitä asti on tullut vaaliloissa äänesteltyä yhtä sun toista ja vuosien mittaan het ainakin yli yhtätoista eri ehtokasta.
Sitä kehtaa tällä lailla ottaa kantaa ja ottaa vastuuta näin joutavia horisemellakin, kun on äänestäen sitouttanut itsensä hoitamaan yhteisiä asioita omaksi edukseen.
Nyt, nyt, nyt vauhtilla vaaliuurnille ja elämä uusille urille.
Maksaja ehdokas itse.
• Kasvatus-koulutus kokemuksella • Reilusti pienen puolella
La 5.4. alk. klo 11 S-Market Äänekoski
La 12.4. alk. klo 11 Citymarket Äänekoski
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKISANOMAT
Yksityinen, paikallinen kaupunkilehti jaetaan Äänekosken ja Uuraisten
taajaman joka kotiin ja yritykseen.
Jakelu 11.000 kpl, normaalisti kahden viikon välein, joka toinen torstai.
