TORIKATU 3, SAMMONKATU 4, 44100 ÄÄNEKOSKI 014 523 125 ark. 8-18, la 9-15, su 11-15 Meiltä yli 50 000 tuotetta!
ÄÄNEKOSKI
Auringonkukansiemen 15kg
Kanapurutikku 400g, Ankkapurutikku 400g
Tulisija/grilli
meiltä Valmiiksi edullisista hinnoista. Valmiiksi edullisista hinnoista.
pe 14.3. klo 9-15
urea lisäaine
Seuraava ÄKS ilmestyy
26.3.2025
Päätoimittajalta
Hanke on projekti jolla on alku ja loppu. Kun lähdetään vetämään hanketta on tunnelma toiveikas, sitten loppuu rahat ja aika. Ja mitä sitten. Ei mitään tai sitten jotain konkreettista ja käsin kosketeltavaa, sinne astuttavaa tai siitä hyötyvää. Taustalta löytyy runsaasti byrokratiaa, raportteja ja kirjallisia suunnitelmia.
Ajatellaan, että hankkeen aloitus on mahdollisuus. Ja niinhän se onkin. Mutta on paljon sellaisia, jotka tuovat erilaisia painotuotteita laatikkotolkulla, ja kun hanke päättyy, niin sitten ne laatikot viedään… niin minne? Kaikessa hiljaisuudessa paperinkeräykseen tai kaupungintalon tai viraston kellariin tahi ullakolle kenties? Poissa silmistä, poissa mielestä ja eikun uutta hanketta pystyyn!
Hankkeiden ajatellaan usein olevan kertaluontoisia sprinttejä, joista ei niiden päättymisen jälkeen juuri saada hyötyä. Selvitimme muutamia kaupungin elinovoimayksikön ja Äänekosken Kehitysyhtiö Oy:n hakkeita, jotka eivät ole tuoneet toteutumisajan päätyttyä mitään - ainakaan toistaiseksi. On toki hankkeita, jotka ovat edenneet maaliin saakka, jalkapallomaaliin, kun ylipainehalli saatiin puhallettua Markkamäen alle.
Jutun tarkoituksena ei ole osoittaa sormella ketään, vaan muistuttaa, mikä on tärkeää, mikä vähemmän tärkeää. Näitä vähemmän tärkeitä kun ei tarvitsisi tehdä julkisen rahan voimin, sillä jostainhan nekin eurot ovat pois ja muistettava on sekin tosiseikka, että ilmaista rahaa ei ole olemassakaan, ei julkisella puolella, ei yksityisellä puolella, ei missään. Maksumiehinä ollaan me veronmaksajat kaikki tyynni.
Elinvoima on kaupungille ykkösjuttu. Hankkeet voivat toimia joskus moottorina, mutta tärkeintä on kuitenkin sellainen tekeminen joka johtaa pysyvään lopputulokseen. Jos keskustelua halutaan aiheesta jatkaa, jään kuulolle kynä teräväksi teroitettuna.
Marjo Steffansson
Ei ole jääty paikalleen - eikä jäädä.
Kalle Leppänen
Plänet B
From Ä to B
Mitä tapahtui tulevaisuustalolle?
Upendon Maire Jakonen on helpottunut, sillä hän pääsee eläkkeelle.
Upendon tarina alkoi toukokuussa 2005. Maire Jakonen kertoo, kuinka hänellä on ollut ”näitä kirppareita ihan pilvin pimein”.
– Olen hoitanut näitä 20 vuotta ja tehnyt sinä aikana yheksän kirpparia, Jakonen laskee.
Nyt on enää Torikadulla sijaitseva Upendo, joka sulkee ovensa maaliskuun lopussa.
– Kesällä olisi tullut tässä seitsemän vuotta olleeksi.
Jakonen tuli 20 vuotta sitten Toini Niskasen luotsaamalle Toinin Torille töihin.
– Lähdin perheen voimin tekemään näitä kirppareita ja nimi pysyi Toinin Torina, kun Toini toimi kirppareita pyörittävän Kehy-Apu ry:n puheenjohtajana. Itse toimin varapuheenjohtajana ja rahastonhoitajana.
Kirppareita löytyi Äänekosken lisäksi Konginkankaalta, Suolahdesta ja Sumiaisista.
– Toini jäi pois ja minusta tuli pu-
heenjohtaja vuonna 2012 ja kaikki vastuu siirtyi siinä taitteessa minulle ja Toini jäi hoitamaan kummiprojektia, jota nyt jatkaa Timo Niskanen ja Leena Nicolau lapsineen.
KUN UPENDOJA oli viisi, oli luonnollisesti myös kiire.
– Jouduimme lopettaa pikkukirpparit Sumiaisissa, Suolahdessa ja Konginkankaalla, kun emme saaneet palkkatukea, mutta tämä Äänekosken iso Upendo jäi elämään. Kun taas alkoi palkkatukea saada, sai toimintaakin pyörittää.
Nyt ollaan pisteessä, että palkkatuki on taas katkolla.
– Tässä ollaan ja nyt emme ota enää tavaraa vastaan ja koetamme saada myydyksi loput alennetuin hinnoin.
Jakonen on auttanut ja työllistänyt vuosien varrella satoja pitkäaikaistyöttömiä.
– Tällä hetkellä on palkkatuella kaksi ja parhaimmillaan heitä oli täällä toistakymmentä. Silloin kun kirppiksiä oli viisi, oli 33 työntekijää, joukossa harjoittelijoita, palkkatukilaisia ja työkokeilijat. Silloin oli pikkujouluissa paljon porukkaa, Jakonen naurahtaa.
KUN ON tehnyt pitkään vastuullista työtä ja ollut aikatauluun sidottuna, on tämänhetkinen tunnelma Jakosen mukaan sellainen, ettei tahdo edes hahmot-
taa tulevaa.
– En vielä tahdo ymmärtää, että tämä loppuu, sillä 20 vuotta on Upendo ollut mun elämässä se ensimmäinen juttu. Olen aina ollut työ ensin -ihminen.
Toisaalta pinnassa poreilee ilo.
– Tämä on ollut aika raskas reki. Nyt alkaa hiipiä jonkunlainen helpotus, kun aamulla herää. Ennen oli, että nyt työhön, ja nyt on helpotus päästä eläkkeelle. Jakonen ei ole vihainen siitä, että palkkatuki loppuu.
– Jos ei asioita, joille ei yksittäinen ihminen voi mitään, niin siitä on turha itseään hermostuttaa. Yksi palkkatukihenkilö maksaa valtiolle 1500 euroa, niin vuodessa se on 18 000 euroa. Sen kun kerrot kymmenellä, niin ymmärrän sen, ettei kaupungilla ole irroittaa tällaisia rahoja yhden järjestön pyörittämiseen.
JAKONEN iloitsee, että muun muassa EkoCenter ja Suolahden Työttömät jatkavat toimintaansa.
– Heillä on kuntoutettavia ja toivon kaikille parasta. Olen kiitollinen kun olen saanut pitää ihania ihmisiä töissä ja kohdata mukavia asiakkaita. Heitä minulla tulee ikävä. Kiitän nöyrästi lahjoittajia ja iloitsen, että saamme vielä viime töiksemme hommattua Afrikkaan suuren kanalan. Katsotaan nyt kaksi viimeistä viikkoa kuinka pidämme ovia auki, Maire Jakonen sanoo.
Äänekosken Kehitys Oy:n Biokiertotalouden Tulevaisuustalo -hanke päättyi maaliskuussa 2022. Hankkeen aikana toteutettiin eri sidosryhmiä osallistamalla mahdollinen Tulevaisuustalon mallinnos.
Tulevaisuutalo jäi menneisyyteen eikä Äänekoskesta tullutkaan maailmanluokan biotalouskeskittymää (vielä).
Lisäävätkö elinvoimahankkeet elinvoimaa ja työllisyyttä vai vievätkö ne vain veronmaksajien rahaa hyödyttömiin selvityksiin? Selvitimme asiaa ja selvisi, että kaupungin kehitysyhtiössä ja elinvoimayksikössä on pyöritetty hankkeita lähes miljoonalla eurolla ilman minkäänlaista tulosta.
Hankerahat ovat veronmaksajien pussista, eli ilmaisesta rahasta ei ole kyse. Hankkeita tulee ja menee, moni on niistä kuntalaisen, maksajan, näkökulmasta katsottuna kuin ohutta yläpilveä: tuskin näkyvää tai missään tuntuvaa.
ÄKS KYSYI elinvoimajohtaja Sari Åkerlundilta useaan otteeseen Biokiertotalouden Tulevaisuustalon tulevaisuudesta. Kiinnostaa, onko näyttävästi yleisölle ja medialle lanseerattu hanke jäänyt menneisyyteen vai mikä on sen tilanne. Emme saaneet vastauksia 10.10.2024, 22.10.2024 ja 23.1.2025 lähettämiimme kysymyksiin. Pistimme Åkerlundille kysymykset 13.2. vielä kirjaamon kautta, sillä julkishallinnossa olevan viranhaltijan on vastattava kysymyksiin, tai aina-
kin perusteltava miksi ei vastaa. Saimme vastaukset 28. helmikuuta, mutta ikävä kyllä jokunen vastaus jäi puuttumaan. Lähetimme vielä yhden lisäkykysymyksen liittyen Plänet B -hankkeeseen, mutta siihen emme vastausta saaneet.
TUTKAILIMME viime vuosien Kehitys Oy:n ja kaupungin elinvoimayksikön hallinnoimia hankkeita. Muistutamme, että osa hankkeista ovat onnistuneet mutta iso osa on vienyt paljon aikaa ja energiaa ollen sellaisia, joista ei ole ollut suoranaista tai välitöntä hyötyä kaupungin elinkeinoelämälle tai muutenkaan kaupungille.
Selvisi, kuinka vuosina 2017 – 2022 on käytetty yli 800 000 euroa yhteiskunnan rahaa hankkeisiin, jotka eivät ole tuoneet kaupungille yhtään työpaikkaa tai juuri muutakaan hyötyä, oikeastaan vain nipun papereita ja selvityksiä. Tästä rahasta ovat äänekoskelaiset veronmaksajat ovat maksaneet lähes 300 000 euroa omavastuiden muodossa. Jos tähän lisätään elinvoimayksikön palkkakustannuksia, päivärahoja ja matkakuluja niin summa on huomattavampi.
TULEVAISUUSTALOHANKKEEN visiot lanseerattiin näyttävästi Äänekosken lukiolla 10.5.2022 järjestetyssä ti-
laisuudessa, jonne mukaan oli median lisäksi kutsuttu kuntapäättäjiä sekä yrittäjiä. Tilaisuuden jälkeen ei ole kuulunut hiiskahdustakaan, eli on syytä kysyä, missä nyt mennään - vai jäikö Tulevaisuustalo menneisyyteen. Tulevaisuustalohankkeeseen rahoituksesta 60 000 euroa tuli Keski-Suomen Liitolta ja 30 000 Äänekosken veronmaksajilta. Tulevaisuustalon budjetiksi kerrottiin 6 miljoonaa euroa.
Tulevaisuustalon suunnitelmat aiheuttivat runsaasti keskustelua somessa ja
keskustelupalstoilla, sillä se esiteltiin siten, kuin se olisi jo rakentamista vaille valmis. Onkin ollut syytä kysyä, onko hanke nytkähtänyt eteenpäin vai ovatko piirustukset pistetty ö-mappiin?
– Tarve ja mahdollisuus talolle on varmasti edelleen olemassa, jos niin halutaan, vastaa Åkerlund sähköpostilla.
Äänekosken Kehitys Oy:n sivuilla kerrotaan ajankohtaisena asiana, kuinka ”Biokiertotalouden Tulevaisuustalo on tieteen, taiteen ja oppimisen ympäristö. Tavoitteena tulevaisuustalolla on tarjota
Tulevaisuustaloa suunniteltiin rakennettavaksi Äänekosken taidemuseon pihapiiriin.
elämyksiä ja oivaltamista niin kansalaisille kuin teollisuuden asiakkaille ja sidosryhmille. Tulevaisuustalon on tarkoitus tarjota bio- ja kiertotalouspohjaisia elämyksiä virtuaalisesti ja fyysisesti näyttelyiden muodossa. Samalla tulevaisuustalo toimisi yritysten työskentely- ja seminaaritilana sekä oppimis- ja demonstraatioalustana.”
ESITYKSESTÄ LUKIOLLA vastasi Sari Åkerlund. Hän kertoi, kuinka Hanke linkittyy Plänet B – hankkeessa kehitettyihin konsepteihin Äänekosken alueen ja Keski-Suomen vetovoiman, kilpailukyvyn, näkyvyyden ja toipumisen edistämiseksi.
– Olemme olleet kiinnostuneet Tulevaisuustaloideasta jo ennen hankkeen syntymistä. Tarinan osat alkoivat hahmottumaan pikkuhiljaa jo vuonna 2016. Koordinointihankkeessa visualisoitiin Biokiertotalouden tulevaisuustalo -konsepti, jotta sitä voidaan esitellä mahdollisille yhteistyökumppaneille toimijoiden mukaan saamiseksi ja tulevaisuustalon toimintojen kartoittamiseksi, kertoi Sari Åkerlund Äänekosken Kehitys Oy:stä toukokuussa 2022.
ELINVOIMAJOHTAJA Åkerlund sanoo, että kysymykset ovat merkitykset-
19.5.2017 - 2018 Biokosken Yrityspuisto - sijoitusmuistiohanke
1.2.2018 - 31.12.2018 Hevosvoimia hevosurheilukeskukseen
1.2.2018 - 31.12.2018 Konginkankaan hevosurheilukeskuksen koordinointihanke
1.8.2021 Biokiertotalouden tulevaisuustalon koordinointihanke
1.4. - 30.9.2021 Teollisuuden turvallisuuskoulutus ja harjoittelukeskuksen esiselvitys
1.10. – 30.4.2022 Teollisuuden turvallisuuskeskus
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGIN ELINVOIMAYKSIKÖN HANKKEITA
TOTEUTUSAIKA HANKE
1.10. – 31.12.2018 Plänet B, biotalousekosysteemi
1.2.2018 - 31.12.2018 Plänet B, Maailman luokan biotalouskeskittymä
tömiä tässä hetkessä, koska asia ei ole etenemässä. Olisko senkin vuoksi syytä päivittää Kehitysyhtiön sivuille tämä, sillä ken sivuja käy lukemassa, jää asia ilmaan roikkumaan, sillä klikkaamalla Äänekosken Kehitysyhtiö Oy:n sivulla ajankohtaista -palkkia, tulee Tulevaisuutalo ensimmäisenä infomaationa eteen. – 9.11.2023 strategiaryhmässä on linjattu, että tämä Tulevaisuustalon edistäminen poistetaan toimeenpanolistalta kokonaan valtuuston linjauksen mukaisesti. Jos kaupunki ei halua olla asiaa edistämässä omalta osaltaan, niin silloin tämän eteen ei tehdä luonnollisestikaan kaupungin organisaatiossa töitä. Ehkä asiaan palataan joskus, jos asia herättää uudelleen kiinnostusta, Åkerlund kertoo ja jatkaa:
– Oikea konkreettinen sisältö ja tarve on tietenkin jatkotyö tuolle hankkeessa toteutetulle visiolle ja alustavalle tunnustelulle. Strategiaryhmä vieraili 12.1.2023 Alavudella tutustumassa kaupunkikehitysprojektiin. Siellä kehittäjäkumppani edisti suunnittelua ja kiinteistökehitystä samanlaisella sapluunalla mitä tämä meidän hankkeen edistäminen olisi vaatinut eteenpäinviemiseksi, muun muassa kumppanihaku, kiinteistösijoittajahaku, rakennuttaminen ja niin edelleen, jos näin olisi linjattu. Sijaintia ja tarkempaa toiminnallisuutta on puntaroitava silloin uudelleen. Hankkeessa saatiin hieno visio talosta ja sen alustavista toiminnallisuuksista sekä löydettiin kiinnostuneet kiinteistökehittäjäkumppanit asian edistämiseksi eli hankkeessa tehtiin se mikä oli tavoitteenakin, Åkerlund päättää.
HANKE KÄYNNISTETTIIN syksyllä 2021. Hankkeen aikana kontaktoitiin noin 70 henkilöä.
Kysyimme, ovatko yhteistyökumppanit jo odottaneet tulevaisuustalon valmistumista tai kyselleet kuinka hanke etenee? Tähän emme saaneet vastausta.
Hankkeessa tehtiin ostopalveluna tulevaisuustalon toiminnallisuuksi-
Kuva: YouTube / Tulevaisuustalon esittelyvideo
Havainnekuva tulevaisuustalon taide- ja tapahtumapihasta.
en kartoitus ja viitesuunnitelmapiirros, tuotettiin markkinointimateriaali ja virtuaalinen malli sekä moniaistillinen virtuaalinen ympäristö. Hankkeessa haettiin markkinointimateriaalia hyödyntäen kumppaneita kiinteistöön sekä järjestettiin työpajoja toimijoiden kartoittamiseksi. Samalla työpajoissa tarkennettiin kokonaiskuvaa tulevaisuustalon toiminnoista.
Vastausta vaille jäimme, kun kysimme, ovatko työpajoihin osallistuneet olleet viimeisen kahden vuoden aikana yhteyksissä.
Hankkeeseen sisältyi myös benchmarking-vierailut Oodiin, Green Interior Hubiin, Heurekaan sekä Punkaharjulla sijaitsvaan metsämuseo Lustoon ja XAMKin Savonlinnan kampuksen Kuitulaboratorioon sekä massiivipuu ja hybridirakentamisen rakenteilla olevaan laboratorioon. Keitä vierailuihin osallistui Äänekoskelta, tähänkään ei vastausta saatu.
Hanke toteutettiin kilpailutuksen kautta ostopalveluina UKI Arkkitehdeillä ja Weladolla.
Tulevaisuustaloa haaveiltiin taidemuseon puistoon. Toteutuessaan talon sisältä olisi löytynyt muun muassa näyttely- ja seminaaritila, testiympäristöt, opetustilat sekä tapahtuma- ja taidepihat.
Kyseinen tontti on Metsä Groupin. Kysyttiinkö kaupungin kaavoitus-osastolta mielipidettä sijainnista - ei vastausta tähänkään.
Pentti Salminen esitti 10.5.2022 kysymyksen Äänekosken Kehitys Oy:lle ÄKSän verkossa, mutta siihenkään ei vastausta tullut. Kysytään uudestaan: On helppo löytää arkkitehtitoimistot piirtämään rakennelmia. Mutta miten aiotaan löytää käytännön toimijat, jotka tuottavat mainitut sekä kansallisesti että kansainväisestikin laajat vaikutukset ja millä resursseilla?
VUONNA 2020 päättyi elinvoimayksikössä näkyvästi tehty Plänet B -hanke, jonka tavoitteena oli luoda ”Äänekoskesta maailman merkittävin biotalouden keskittymä” ja ”sitouttaa Äänekosken kymmenen biotalousalan avainyritykset biotalouskeskittymän rakentamiseen”. Tätä ennen oli käynnissä Plänet B, biotalousekosysteemi, jossa hanke päätyi vuonna 2018. Kaupungin omavastuu oli näissä hankkeissa 164 112 euroa. Kysyimme elinvoimajohtajalta myös mitä näille Plänet B -hankkeille kuuluu ja että tuliko hankkeen myötä yrityksiä tai tuliko elinvoimaa?
Vastausta emme saaneet.
Tämmöiseltä yli-ikäpolvi-ihmiseltä käypi yli ymmärryksen, ettei nuorison keskuudessa harrasteta eikä liikuta.
On kuulema vaikea saada nuoria pyörimään reippaisiin porukoihin.Tuommoista valittavat etenkin eri liikuntalajien edustajat, jotka joutuvat kilpailemaan liikkumishalukkaista. Tarjontaa on moneen makuun.
Joo, harrastajista kuulema kilpaillaan ja silti on iso joukko heitä joita ei kiinnosta ensinkään eikä ollenkaan, tai kiinnostaa mutta ei liikuta. Nököttävät kotosalla avartaen maailmankuvaansa ällipuhelimella ja tietämyskoneella. Jumittuvat öksikseen omiin oloihinsa roskaruoan voimalla. Vaan vautsi vau sanosin, siis harrastavat sittenkin! Se tuo nälkä pistää ainakin leuat liikkeelle, ellei nyt ihan vain pillimehulla ravitse itseään.
Lapsi on terve kun se leikkii. Jokin voima se pistää pienokaisen pörräämään, mutta mikä vietti se sitten vähän isompana vokottelisi tekemään ja touhuamaan. No tietohan tästä on, mutta jätetään intiimi- ja lisääntymisasiat erilleen tästä harrastushakuisesta törinästä. Elikkä jos kuitenkin
himopitoisilla toiminnoilla pelataan, niin kyllä saalistusvietti vielä velloo nykyihmisenkin perimässä ja ilman keräilyäkään ei moni saa aikaansa kulumaan.
Nykyään ei tarvitse pyytää eikä kerätä tullakseen toimeen, mutta mukavaa puuhaa ovat marjastaminen ja kalastaminen. Kalastus houkuttaa, koukuttaa ja kasvattaa. Metsästys vaatii monenlaiset kommervenkit ja vehkeet ja ukaasitkin rajoittavat, joten se on harvojen herkkua.
Ongelle kykenee kuka vaan ja välineet voi tehdä itse. Kaupasta pintaongen saa eurolla ja vapa kasvaa lähipihlajassa. Matosia on maa pullollaan.
Väitän oman ja jälkeläisteni kokemuksen kautta, että lapsena saatu onnistunut onkielämys sytyttää ainaisen kaipuun kalavesille.
Harrastuksena kalastus liikuttaa, jännittää ja pistää pähkäilemään. Kasvatuskonstina se rauhoittaa villeimmänkin vilpertin. Levottomuus lientyy olemattomiin, kun paneutuu onkensa antiin ja varsinaista keskittymistä vaatii terävien koukkujen käsittely. Voin vuosikymmeniä kestäneen tiedonkeruun kautta
kertoa, että piston voi saada sormeensa ja joskus korvaan tai takatukkaan lukemattomilla eri tavoilla. Monta kertaa olen aatellut, että tämä on tässä, konstit on opittu, mutta aina vaan veri tirskahtaa ainakin kerran vuodessa.
Viekää lapset ongelle, niin oppivat ihmisten tavoille.
Kalalla oppii varomaan ja pitämään huolta myös kalakaverista. Maltti on valttia onkihommissa.
Ja sitten asiaan, eli seuraa viesti. Äänekoski on siltapenkereiden kaupunki, vettä ja rantaa riittää onkimishenkilön ojennella vapaansa vapaasti. Lupia ei tarvita, kunhan ei kemellä kenenkään pihassa.
Viekää lapset ongelle, niin oppivat ihmisten tavoille. Minä ainakin asetuin jonkin verran ja kalatkin piti ite siivota. Lapsuuden kalareissuilla piisasi seikkailua ja survivaalia. Polkupyörällä sotkettiin kalalle milloin millekin lammelle tai isomman veden rannoille. Riesana oli veneen puu-
Lasse Hämäläinen
te, vaikka Kirkonranta oli niitä täynnään. Perhetutut kyllä lainasivat soutupaattia, mutta sen äärelle piti polkea kymmenen kilometriä. Samalla oppi pitämään huolta toisen omasta, että sai lainaan toisenkin kerran. Vene monipuolisti sekä liikuntaa että kalastusta het roimasti. Jopa hauet alkoivat ymmärtää hyvän uistimen päälle. Vaan sitkeässä oli. Meni pari kesää virvelinrutjakkeella vispatessa, ennen ensimmäistä kunnon petoa. Luonnetta, jonkinmoista pitkäjänteisyyttä tyhjänviuhtominen kehitti.
Nyt sitten tämä veneasia. Kalatyttöjä ja -poikia näkyy pitkin kesää rannoilla ja laitureilla ongella tai virvelöimässä. Vähän käytettyjä tai vallan hylättyjä veneitä on pitkin ja poikin. Eikö nuita joutaisi lainaan kalastavalle nuorisolle ja miksei aikuisillekin. Vaikka turisteille! Kaupunki ei tämmöselle toiminnalle korvaansa lotkauta. Mutta onhan niitä kyläyhistyksiä, seuroja porukoita. Vois vaikka Huima ja ÄU ynnä muut liikuttajat perustaa yhteisen Kalastussoutujaoston ja laittaa veneitä pelastusliiveineen ja äyskäreineen tyrkylle. Kyllä tulis vetovoimaa kaupungille.
Ja isosti kylttiin. Änkeä onkelle Äänekoskelle!
Äänekosken Kaupunkisanomien suositut, uutispainotteiset verkkosivumme www.äks.fi ja ÄKS-lehtemme voi lukea aina
Kuvia vuoden 1992 tapahtumasta Hitonhaudalta
Rasti E4 on löytänyt kartan ja kompassin avulla rasteja jo 35 vuoden ajan.
Rasti E4:n ensimmäinen toimintavuosi oli 1990, puheenjohtaja toimi innokas urheilumies Martti Rantala. Ensimmäinen Rasti E4:n järjestämä kansallinen kisa suunnistettiin 3.6.1990, jolloin kilpailunjohtajana toimi Kalle Leppänen.
Rasti E4:n historia on ollut toiminnan ja kisojen täyttämää, sillä Rasti E4 on järjestänyt muun muassa Nuorten MM suunnistuksen ja FIN 5 rastiviikon osakilpailun Hitonhaudalla 1992. Kilpailuihin osallistui yli 4000 suunnistajaa 29 eri maasta.
Kansallisia- ja aluemestaruuskilpailuja on järjestetty lähes vuosittain.
Tiistairasteilla on suunnistettu vuosittain huhtikuusta syyskuulle ja kaikkiaan tiistairasteilla on liikutettu vuosien saatossa kymmeniä tuhansia suunnistuksen harrastajia. Tiistairasteja on järjestetty jo vuodesta 1981. Ennen Rasti E4:ää tiistairastien järjestelyistä vastasivat Äänekosken Huima, Äänekosken Urheilijat, Konginkankaan Urheilijat, Suolahden ur-
heilijat, Suolahden Urhon suunnistajat, Sumiaisten Kunto ja Uuraisten Urheilijat. Seuran suunnistajat ovat suunnistaneet kymmenittäin SM- ja MM-mitaleja niin kesäsuunnistuksesta kuin hiihtosuunnistuksesta.
RASTI E4:N ISÄNNÖIMÄT
SM-KILPAILUT
• 1995 sotilaiden SM Liimattalan Lylyharjussa
• 1996 SM erikoispitkä matka Parantalan Känkänmäessä
• 2000 SM viesti Konginkankaan Myrävuoressa
Kesäkukkakausi on päättynyt!
Kesäkukkakausi on päättynyt!
• 2004 SM R2 Suolahden Jurvolla
• 2013 SM keskimatka Äänekosken Tunturikankaalla
Kesäkukkakausi on päättynyt!
• 2021 SM pitkämatka Äänekosken –Saarijärven rajamailla Lannevedellä (yhdessä Saarijärven Pullistuksen kanssa)
Lämmin kiitos asiakkaillemme ja aurinkoista kesää!
Lämmin kiitos asiakkaillemme ja aurinkoista kesää!
Lämmin kiitos asiakkaillemme ja aurinkoista kesää!
Lasten ja nuorten ohjatut suunnistustreenit käynnistyvät taas keväällä. Harjoitukset on suunnattu 6-12-vuotiaille lapsille ja nuorille.
Suunnistustreeneissä harjoitellaan kartanlukua ja kompassin käyttöä, treenataan sujuvaa liikkumista metsässä ja testaillaan erilaisia suunnistusratoja monipuolisissa maastoissa. Treenit pidetään tiistairastipaikoissa, joten kokoontumispaikka vaihtelee viikoittain. Varustuksena sopivat tavalliset ulkoliikuntaan sovel-
tuvat vaatteet ja lenkkarit. Lisätietoa ja tarkemmat aikataulut E4:n sivuilla kevään aikana, seuraa ilmoittelua.
– Tervetuloa mukaan oppimaan tärkeitä ja hyödyllisiä taitoja ja nauttimaan luonnosta.
RASTI E4 JOHTOKUNTA
TIMO MAUKONEN pj. timo.maukonen@rastie4.fi 040 564 4928
ARI VARIS vpj. ari.varis@rastie4.fi 040 833 8742
AULI KAIPIO talous auli@rastie4.fi 040 546 6938
Tanja Kautto siht., Teemu Rautiainen nuorisotoiminta, Juha Pietiläinen kilpailutoiminta, Raimo Hernesmaa kartat
Tule mukaan toimintaamme!
Muista päästöttömät määräaikaiset sähkösopimuksemme!
Aatulantie 36, Teollisuuskylä, Suolahti
www.kokonpuutarha.fi TERVETULOA! kokonpuutarha
TERVETULOA! kokonpuutarha
Tee sopimus osoitteessa aanekoskenenergia.fi
tai soita 020 632 3800
www.kokonpuutarha.fiTERVETULOA! kokonpuutarha
www.kokonpuutarha.fi
www.raminlvijarauta. /
Sisä-Suomen rastipäiviä on järjestetty vuodesta 1968 alkaen.
Ensimmäisten rastipäivien ensimmäisen osakilpailun isäntänä toimi Äänekosken Urheilijat. Kisakeskus vietiin Liimattalaan Nakkalan talon pihapiiriin. Itse radat nelostien toisella puolelle Lylyharjuun ja Huosiaismäkeen. Kisaisännyys oli vuosia vuorovuosin Saarijärven Pullistuksella ja Viitasaaren Suunnalla. Rasti E4 on nyt kolmatta kertaa rasti-isäntänä.
Tämän vuoden kisamaasto on Äänekosken taajamasta 15 kilometriä luoteeseen sijaitsevan Järvenpään kylän takamaastot. Alueelta ei ole aiempaa suunnistuskarttaa eikä alueella ole järjestetty koskaan kansallisia suunnistuskilpailuja. Maasto on pääosin tyypillistä keskisuomalaista talousmetsää mäkimaastossa. Laakeaa rinnettä ja osin hy-
Tiistairastit liikuttavat monen ikäisiä.
Rasti E4 toivottaa tervetulleeksi kuntorasteille.
Tapahtumiin voi osallistua kuka tahansa. Osallistujalta ei edellytetä suunnistusseuran jäsenyyttä. Tiistairasteja järjestetään huhtikuusta syyskuun loppuun saakka
– Luonto ja luonnonrauha tarjoaa oivan paikan irtautua arkirutiineista ja samalla voi tiistairasteilla opetella suunnistustaitoa.
vinkin pienipiirteistä kumpareikkoa. Korkeuseroja löytyy maastosta pitkälti toistasataa metriä.
Kisat avataan keskimatkan radoilla perjantaiehtoolla 27.6. Humalamäki-Vasavuoren maastosta. Lauantaina 28.6. etsitään pitkän matkan rasteja VarismäenNikaraisen rinteiltä. Lauantain kisa on myös Keski-Suomen AM-pitkän matkan kisa.
Kilpailukeskuksena toimii Humalamäen talon pihapiiri. Se on historiaa henkivä 1800-luvun alussa metsien keskelle Humalamäen laelle rakennettu maatalo. Pihapiirissä on Järvenpään kylätalo.
Kisaisännäksi on lupautunut vuoden 1971 Nilsiän SM-kisan pronssimitalisti Vilho "Ville" Pollari. Ville suunnisti Järvenpään pohjoispuolisissa Hirvaanmäen maastoissa piirinmestariksi 1969. Tuolloisen kisan eteläisin rasti sijaitsi nyt kartoitetun maaston pohjoisreunalla. Hirvaanmäen maastoissa järjestetään erikoispitkän SM-kisat vuonna 2027 Saarijärven Pullistuksen isännöimänä. Kisat ovat Kainuun rastiviikon aattona. Etelästä Kainuuseen matkaavien välietapiksi soveltuu mainiosti pysähdys sisäsuomalaiseen metsään. Kisahiet voi karistaa pulahtamalla metsälampeen ja Humalamäen laella voi nauttia tovin Suomen suvesta.
Kisajärjestelyistä vastaa Rasti E4:n rutinoitunut talkooporukka. Mahdollisen ensiavun antaa SPR:n Suolahden osasto. Vanhan riihen kisakahviossa häärii Järvenpään kylätoimikunta.
Tapahtumien järjestäjiltä saat apua ja lisätietoa harrastusta aloittaessa.
– Tiistairastit palvelevat myös aktiivisia kilpa- ja huippusuunnistajia harjoitustilanteina.
Rasti E4:n tiistairasteilla on tarjolla 3-5 eri mittaista suunnistusrataa riippuen tapahtuman järjestämispaikasta, jokaisen taitotasolle löytyy sopiva rata.
– Suunnistusta aloitellessa kannattaa valita lyhyt ja helppo rata. Taitojen karttuessa voi siirtyä haastavampiin ratoihin
Toukokuussa on iltarastiviikko jolloin on mahdollista suunnistaa kolmena iltana samalla viikolla, maanantaina Rasti E4:n rasteilla, tiistaina Vihtavuoren Pa-
Rasti E4 uusii kevään aikana Liikuntapuiston ja Paadentaipaleenvuoren kiintorastistot.
Äänemäkeen tehdään kokonaan uusi kiintorastisto. Metsään viedään päästään punavalkoisiksi maalatut puupaalut toukokuussa. Tämän jälkeen ovat kiintorastikartat tulostettavissa seuran kotisivuilta. Kiintorastikarttoja on jaossa myös tiistairasteilla.
mauksen rasteilla ja torstaina Saarijärven Pullistuksen rasteilla.
Syyskuussa kolmella viimeisellä kerralla voi kokeilla yösuunnistusta Hämärä Cup tapahtumassa, mikä järjestetään tiistai ja torstai-iltaisin normaalien Rasti E4:n tiistairastien ja Saarijärven Pullistuksen torstairastien jälkeen illan hämärtyessä.
Lähtöajat 17.00-19.00
Karttamaksut: 6€, Rasti E4:n jäsenet 4€, kaikki alle 18-vuotiaat ilmaiseksi.
SARI PARKKONEN, LAKIMIES, VT
Kauppakatu 13 C, 44100 Äänekoski, puh. 050 546 2892 www.lakiasiatsariparkkonen
Kotakennääntie 17, Äänekoski
Kotakennääntie 17, Äänekoski Avoinna sopimuksen mukaan, SOITA!
Avoinna sopimuksen mukaan, SOITA!
Puh. 045 345 1525 posti@mohako.fi, www.mohako.fi
Puh. 045 345 1525 posti@mohako.fi, www.mohako.fi
VANHA KEITELE
puh. 0400 645 700
Hotellipolku 1, 44200 Suolahti Ma-pe 10.30-14.00
Teksti & kuvat: Marjo Steffansson
Suolahtelainen Kalle Leppänen on sellainen tervaskanto, että vertaista saa hakemalla hakea.
Kova työ, säännöllinen ja raitis elämäntapa ja liikunta ovat teräsvaarin resepti hyvään elämään.
Kalle syntyi Konneveden Pyydyskylällä, Mäkelän savusaunassa vuonna 1934. Perheessä oli jo parivuotias sisko, ja Kallen jälkeen syntyi vielä kolme suuta ruokittavaksi.
– Isosiskoni kuoli yhdeksänvuotiaana ja se on asia, joka on varjostanut läpi elämän. Koulumatkaa oli hänellä 9 kilometriä ja siinä pakkasessa kulkiessaan oli laulanut ja liekö siitä saanu kurkunpäätulehduksen ja tukehtui siihen. Isä lähti hevospelillä viemään häntä lääkäriin Konneveden kirkolle, 24 kilometrin päähän. Siinä matkalla loppui henki kesken. Se on semmoinen tragedia, joka muistuttaa aina, kun käyn haudalla.
Ensin asuttiin Mäkelässä, pienessä mökissä.
– Isä kulki metsätöissä ja äiti hoiti kotia ja parin lehmän navettaa. Myöhemmin muutimme äidin kotitaloon. Siinä asuttiin sota-ajat, ja muistan, kuinka isä ja eno lähtivät sotaan siitä pihasta.
Kun sota loppui, niin tuli eteen muutto. Kun Ilmari-isän vanhempien vointi alkoi olla raihnas, pakattiin tavarat ja muutettiin Pyydysmäen taloon, jonka navetassa oli kymmenen lehmää.
Uusi osoite oli siinäkin mielessä hyvä, että Kalle sai alkaa käydä koulua, joka oli alle kilometrin päässä.
– Koulua kävin kolme vuotta, kun suoritin kolmos- ja nelosluokan samana vuonna. Kun koulupäivä päättyi, lähdin sen päälle ropsimetsään.
Ennen koulupäivää oli isä kopistellut Kallen ylös ja riihelle.
– Puintihommat piti tehdä ennen kouluun menoa.
Armeijan jälkeen, vuonna 1954, ajoi Kalle isänsä taksia.
– Sitten kun pikkuveli hyppäsi rattiin, niin minun piti lähteä kotoa pois, kun ei ollu töitäkään. Olin hetken Konnevedellä metsätöissä ja vuonna 1957 tulin Paatelaan TVH:n tukikohtaan. Siellä meni 15 vuotta, kunnes pääsin Suolahden kaupungille panostajaksi, josta jäin eläkkeelle 17 vuoden työrupeaman jälkeen. Olen ollut räjäyttämässä kaikki Alkulan, Majalan ja Nakertajan sekä Teollisuuskylän kadut. Siinä sitä kiviä poratessa jäi muistoksi astma, mutta onneksi on kaikki raajat tallessa. Nyt on tullut oltua eläkkeellä jo 36 vuotta.
ELÄKELÄISTEN kiireitä ei Kalle myönnä potevansa. Takana on iso elämänmuutos, kun Aili-vaimo nukkui pois pari vuotta sitten. Yhteistä polkua on pitkä matka, kirjahyllyssä on kaunis hääkuva muistona ja mielessä rakkaita muistoja, joita voi illan päälle mielessään katsella. – Ei tarvinnut alkaa opetella yksin elämistä ihan alusta saakka, kun Aili vietti kaksi viimeistä vuottaan jo Kotisatamas-
sa, kun muisti alkoi mennä. Kun Aili eksyi räntäsateeseen, niin se oli ratkaisun paikka. Minä kävin katsomassa häntä joka päivä ja kolmesti kesässä käytiin mökillä.
Mökki Konneveden Kolarinsalmessa on rakas tukikohta, jossa Kalle käy ahkerasti.
– Se myös rakennettiin vuonna 1962. Kun mummo täytti 91 vuotta hän kävi viimeisen kerran mökillä saunassa ja uimassa. Myö ei oltu kyläihmisiä, vaan viihdyttiin oikein hyvin kahdestaan.
Ailin ja Kallen polut kohtasivat juhannustansseissa Pesiäissalmen lavalla.
– Aili oli kova tanssimaan polkkaa ja siitä myös innostuin ja siitä myö alettiin riiaamaan. Pyydyskylältä Pyhälahteen oli 13 kilometrin matka, mutta ei se pyörän selässä pitkältä tuntunut. Aikamme riiattua, laitettiin vehkeet yhteen ja saman pöydän ääressä kerettiin olla 68 vuotta.
Hannu syntyi vuonna 1957 ja seuraavana vuonna perhe täydentyi Hanneleksi ristityllä tytöllä.
– Lapsia on kaksi, mutta kyllä se kultainennoutaja, Joonas, oli meille Ailin kanssa kuin lapsi.
Kalle kertoo Joonas -koirasta mukavia tarinoita, liikunnallinen mies oli liikkunut ilman koiran ulkoittamistakin, mutta toki kaverin kanssa oli mukavampi lenkkeillä.
– Joonas kulki kanssani suunnistuskisoissa ympäri Eurooppaa. Kun minä lähdin radalle, niin Joonas jäi vahtimaan reppuani. Ei sen hihnassa tarvinnut olla koskaan. Se oli hyvä kaveri ja kulki mukana yli 16 vuoden ajan.
Lapsenlapsia on kaksi.
– Nekin jo yli kolmekymppisiä.
SUUNNISTUS ON nyt mainittu. Se on laji, joka puraisi ensimmäisenä. Kun Kalle tuli Suolahteen, niin hänet houkuteltiin heti Urhon paitaan.
– Työkavereina oli vahvoja urholaisia, Hakkaraisen Väinö, ja Viikin Jallu. He vain ilmoittivat, että kun kerran olet niin kova urheilumies, niin liityt Urhoon. Siinä sitten alettiin temppuileen.
Suunnistusharrastus alkoi jo 16-vuotiaana.
– Eräs opettaja oli kova suunnistaja, ja pyysi mukaan porukkaan Konneveden Urheilijoihin. Aliupseerikoulutuksessa oli suunnistustaidoista hyötyä.
Urhossa sai kokea lajikirjopyykin pesua. Hiihto oli ensi alkuun se mieleisin laji, mutta eipä aikaakaan, kun Kalle jo hyppäsi mäkeä ja pikaluisteli, yleisurheilua unohtamatta.
– Olen hiihtänyt Finlandia-hiihdon 14 kertaa. Taisi jäädä hiihtomestaritunnus yhden hiihdon päähän, kun ei tänä talvena päästy tapahtumaa järjestämään. Maratonin olen juossut 24 kertaa, viimeksi
Ruskamaraton vuonna 1980. Paras aika maratonilla on 2:48:18.
Se on kova aika. Satanen on pinkaistu aikaan 10:08. Voisi sanoa, että samasta paketista löytyy vauhtia ja kestävyyttä vaikka muille jakaa.
Kalle kertoo kiertäneensä Kalevan kierrosta viisi vuotta.
– Ensin hiihdettiin, sitten juostiin maraton, soudettiin, pyöräiltiin ja lopuksi suunnistettiin vielä 20 kilometriä. Piti myös opetella luistelemaan pitkillä luistimilla, että pääsi 30 kilometrin matkan. Voitin 50-sarjan, siitäkin on jo neljä vuosikymmentä. Nyt kun katson ympärilleni, niin kaikki vanhat ystävät, urheilumiehet alkavat olla semmosia pökkelöitä tai kuolleita. En halua tällä nyt ihteäni kehua. Elämän suola on se, ettei ole jääty niinku paikalleen, eikä jäädä. Tässä iässä jos jää liian pitkäksi aikaa istumaan sohvalle tai makaamaan sängylle, niin sitä rapistuu aika äkkiä.
SUUNNISTAMINEN on edelleen kuvioissa. Viime vuonna rastit löytyivät menestyksekkäästi, ja nyt on Kalle veteraanien suomenmestari sarjassa 90 vuotta. – Kumpusen Erkki anoi aikoinaan minulle urheilun kolmannen luokan ansiomitalin vuonna 1973.
Kalle esittelee mustunutta mitalia, mutta kirjahyllyn päälle asetetut pokaalit kiiluvat kilpaa kevätauringon kanssa.
– Monenlaista suoritusta, onnistumisia ja epäonnistumisia on tullut. Mutta sitä se urheilu on. Joskus on saavutus jäänyt kauaksi, kun vehkeet olivat huonot. Mäkihyppy tyssäsi siihen, kun olisi pitänyt ostaa kunnon sukset, mutta suunnistus on säilynyt läpi elämän.
– Tiistairasteja odotan alkavaksi, käyn joka päivä vähintään tunnin mittaisella lenkillä. En juokse enää, mutta kävelen ripeästi, paitsi suunnistaessa jos on hyvä polku, niin saatan pinkaista juoksuun. Lenkillä käynti siitä kivaa, kun joku pysäyttää aina kuulumisten vaihtoon, mutta politiikkaa en suostu puhumaan. Sitä tulee televisiosta ihan liikaa, ja kuulostan vain tärkeät uutiset. Ei tässä iässä enää viitsi kiinnostua, vaikka vaalit lähestyy.
KALLE OLI perustamassa Rasti E4 suunnistusseuraa. Oma seura koettiin tärkeäksi perustaa, kun Sumiaisissa, Konnevedellä, Suolahdessa ja Äänekoskella olevien seurojen suunnistusjaostoilla ei resurssit riittäneet iltarastien järjestämiseen.
– Täydennettiin peruskarttoja, ja todettiin, ettei tahdo tulla mitään. Mutta kun pistettiin hynttyyt yhteen, niin ollaan saatu liikuttaa ihmisiä oikein hyvästi. Viime kesän rasteilla taisi olla keskimääräinen kävijämäärä yli sadan suunnistajan. En ole viihtinyt kaupungin päättäjille ih-
Kalle Leppänen
s.14.3.1934 Konnevedellä, asuu
Suolahdessa
· eläkeläinen, leski
· Kaksi lasta, kaksi lastenlasta, aktiivinen liikkuja, Rasti E4:n perustajajäsen
Rakastaa: liikkumista
Inhoaa: pikkumaisuutta
Eläin: koira
Henkilö: ystävä
Paikka: mökki
Musiikki: tanssimusiikki
Kirja: Raamattu
Ruoka: kala
Juoma: vesi
Elokuva: luontokuvat
Motto: Olen elämään tyytyväinen.
metellä, että miksei seuramme saa minkäänlaista kaupungin avustusta, vaikka niin paljon ihmisiä liikutetaan, halvan harrastuksen parissa.
Kalle suunnistaa karttaa ja kompassia käyttäen, mutta silmälaseja ei tarvitse - ei kauas ei karttaan katsoessakaan. – Karttamerkeissä pistekumpare ja iso kivi ovat merkitty ympyrällä, ensin mainittu ruskeana ja kivi mustana. Se meinaa välillä hämätä, mutta kun osaa lukea karttaa, niin kyllähän sen tietää. En minä tarvitse laseja yökisoissakaan, vaikka oikeassa silmässä meinasi kaihi vaivata. Nyt on molemmat silmät leikattu.
Kallella on takana 11 suunnistuksen MM-kisat ja 24 Jukolan viestiä.
KALLE KERTOO pitkän ja terveen elämän tulleen terveiden elämäntapojen myötä. Hän on siitä elävä esimerkki. Eturauhassyöpä on selätetty mutta tarkkailussa.
– Ei ole tullut pahemmin käytettyä alkoholia eikä poltettua tupakkia. Pyhäaamuisin otan pienen repun ja sinne kynttilän ja kävelen Kirppukankaalle, Ailin haudalle. Siitä tulee kuusi kilometriä. En minä enää urakoi lenkillä, vaikka sen se tekee, että nukun hyvin ja ruoka maittaa. Käyn pari kertaa hotellissa tai Hirvaskankaalla syömässä. Monipuolinen ruoka on tärkeä asia, vaikka kyllä se kuiva leipäkin maistuu.
Kalle täyttää 91 vuotta perjantaina. Hän lähtee poikansa Hannun kanssa Lappiin hiihtoreissulle.
– Päivämatkat tulee olemaan 20-30 kilometriä. En ahnastele enää suksillakaan.
äänestetäänkin kaksissa vaaleissa, yhtä aikaa!
Alue- ja kuntavaaleissa! Wau!
Sosiaali- ja terveyspalvelujen siirryttyä kunnista hyvinvointialueille, äänestetään niiden asioiden tulevaisuuden päättäjät aluevaaleissa. Keski-Suomen hyvinvointialueelle valitaan 69 aluevaltuutettua. Nämä valtuutetut päättävät maakuntamme sosiaali- ja terveyspalveluista, budjetin tuloja menoarviosta, kuten asiakasmaksuista ja maakunnan kattavasta palveluverkosta sekä palo- ja pelastustoimesta.
Hyvinvointialueilla ei ole verotusoikeutta, sen rahoitusjärjestelmä on vielä kovin keskeneräinen. Valtiolta tuleva vajavainen ja leikattu rahoitus määrittää hyvin pitkälti sitä, mihin rahat riittävät ja eiväthän ne riitäkään.
Kuntavaaleissa äänestetään Äänekoskelle näissä vaaleissa 35 valtuutettua entisten 43 sijaan.
Kuntavaaleissa valittu valtuusto päättää Äänekoskellakin mm. varhaiskasvatuksesta ja perus- ja toisen asteen koulutuksesta, koulujen resursseista, luokkien ryhmäkoosta, mm. erityisestä tuesta oppilaille, jotka sitä tarvitsevat. Päiväkodit, eskarit, upeat peruskoulut, lukio ja Pohjoisen Keski-Suomen ammattioppilaitos, Poke saavat vaalien jälkeen kuntapäättäjiä työnsä tueksi lautakuntiin, hallituksiin ja johtokuntiin.
Kuntavaalien äänestyslippu
Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluissa tuotetaan meille äänekoskelaisille hyvää kulttuuria ja sivistystä kaiken ikäisille asukkaille. Kaupunkilaisten ja taajamien liikuntapaikkoja, kirjastoja, museoita ja muita kulttuurin kehtoja vaalitaan huolella. Täällä päätetään myös järjestöjen avustuksista. Järjestöavustuksilla turvataan ja täydennetään kaupunkiorganisaation omaa tarjontaa, sekä monipuolisen kansalaisyhteiskunnan toimintaa ja osallisuutta. Valtuuston lisäksi näistä asioista vastaa kulttuuri ja vapaa-aikalautakunta, oka vaalien jälkeen valitaan.
Elinvoima sekä maankäyttö ja rakentaminen ovat Äänekoskella niin ikään kunnallisen päätöksenteon keskiössä. Kaikki tänne sijoittuvat investoinnit, yritykset ja palvelut lisäävät kaupunkimme elinvoimaa. Ne lisäävät työllisyyttä ja verotuloja, joilla kaikille tärkeitä kunnallisia palveluja tuotetaan. Kaavoitus- ja maankäyttö ovat tässä työssä myös merkittävässä roolissa.
Tässä kokonaisuudessa tärkeää osaansa näyttelee kaupunkirakennepalvelut ja ympäristötoimi. Äänekoskella halutaan tehdä ympäristölle ja asukkaille puhdasta, ekonomista, ekologista kaupunkirakentamista ja kestävää tulevaisuutta. Näistä asioista kuntapäättäjät vastaavat vielä asiantuntijalautakunnissa; kaupunkirakennelautakunta ja ympäristölautakunta.
Aluevaalien äänestyslippu
Tekeillä on tutkimus sankarihautauksista Suomessa vuosina 1939-1944. Löytyisikö vanhoista albumeista valokuvia Äänekosken sankarihaudalta?
Äänekosken hautausmaan sankarihaudan 1939-1944 on suunnitellut puutarhuri Kauko Malmila. Sankarihautoja on 191. Muistomerkki ”Kätketty aarre” on kuvanveistäjä Jooseppi Mannisen vuodelta 1957. Etsinnässä on erityisesti kuvia Äänekosken sankarihaudalta, joissa näkyy hautaan lasku ja haudalla otetut kuvat.
SOTAHISTORIOITSIJA, tietokirjailija Eeva Tammi tekee valtakunnallista sankarihautatutkimusta.
– Valokuvat sankarihaudoilta voivat antaa arvokkaita tietoja esimerkiksi hautapaikoista. Äänekosken hautausmaalla on sotavainajan hautasijaa osoittavat-
SUOMESSA kaikki viime sodissa henkensä menettäneet sotilaat siunattiin kotiseurakunnan multiin. Kentälle jääneet ja kadonneet siunattiin poissaolevina. Heillekin oli oma hautapaikka sankarihautausmaalla. Siunaustilaisuudessa kirkossa alttarilla oli poissaoleville symbolisesti tyhjät arkut.
– Onko jälkipolville jäänyt tietoa, laskettiinko hautaan se tyhjä arkku? Kirkonkirjojen tiedoista ei käy ilmi, olisiko kaivettu hauta tyhjälle arkulle vai laitettiinko paikalle vain risti, Tammi sanoo ja peräänkuuluttaa valokuvia ja muistikuvia.
TAMMEN TEKEMÄSSÄ kirjassa Sotaorpous ja isän muisto – haastattelututkimus sotaorvoille, käy ilmi esimer-
Äänekosken sankarihauta. Talvisodassa kentälle jääneet ja jatkosodan aikana löydetyt tunnistamattomat sotavainajat haudattiin suurten taistelupaikkojen yhteyteen perustettuihin kenttähautausmaihin.
rihautausmailla ei voida arvioida, onko sotilas oikeasti haudattu tähän vaiko ainoastaan siunattu kentälle jääneenä.
– Lienee ollut seurakuntakohtaista, kaivettiinko tyhjälle arkulle hauta vai ei.
Yhteydenotot pyydetään ystävällisesti puhelimitse numeroon 0500 206 107
Rakkaamme Ulla Marjatta RYTKÖNEN
s. 25.1.1952 Sumiainen k. 31.1.2025 Suolahti
Niin yllättäen, äkkiä lähditsä pois emme sua vielä antaneet ois. On suru, kaipaus suunnaton mutt’ tiedämme sun hyvä olla nyt on.
Rakkaudella kiittäen ja kaivaten.
Sari perheineen, Jorma, veljet perheineen
Siunaus toimitettu läheisten läsnäollessa. Kiitos osanotosta surussamme.
Jos lapsena joku asia pelotti, minulle sanottiin, että Taivaan Isä suojelee, kun häneen luottaa. Olin työpäivän jälkeen pidemmällä hiihtolenkillä jääladulla. Tarkoituksena oli hiihtää edestakaisin tuttuun paikkaan.
Joona Matias Nousiainen, Lilian Emmi Sofia Peltonen, Viljami Veeni Tapani Uuttu
SEURAKUNTA VERKOSSA
Radiokirkko sunnuntaisin klo 10 Äänekosken kirkosta. Messulinkki kotisivujen etusivulla. Messu on kuunneltavissa myös tallenteena seuraavan viikon ajan. Iltahartaus seurakunnan facebookissa torstaisin klo 18.
OMAT PAPIT RAAMATUN ÄÄRELLÄ
Su 16.3. klo 18 Tuntematon Jeesus - paastonajan Raamattuilta Äänekosken srk-keskuksen salissa. Illan teemana Kärsivän kohtaajana ja siitä alustaa Jussi Summala.
Su 23.3. klo 18 illan teemana Rukoile ja työtä tee ja siitä alustaa Juho Hintikka. Omat papit Raamatun äärellä illat ovat viitenä paastonajan sunnuntaina. KANSAINVÄLINEN SANAJUMALANPALVELUS
Su 23.3. klo 15 Englanninkielinen kansainvälinen sanajumalanpalvelus kirkossa, Summala, musiikissa Mustoset ja Pajarit. Jumalanpalveluksen jälkeen srk-salissa kahvit ja lähetystilaisuus, jossa Elina Braz De Almeidan lähtöjuhla. Katso tapahtuma-ilmoitus.
NAISTEN AAMIAINEN
La 29.3. klo 10 Naisten aamiainen Ravintola Makussa (Hallintok 4). Nordean tarjoamalla aamiaisella asiakaspalvelujohtaja Hanna Lehtinen kertoo teemasta "Sujuva, turvallinen ja monipuolinen pankkiasiointi". Ilm. erityisruokavalioineen 23.3. mennessä tekstiviestillä p. 050 587 5357 tai sähköpostilla marjo.nikkinen@pp8.inet.fi.
SURURYHMÄ
Sururyhmä on läheistensä menettäneille tarkoitettu vertaistukiryhmä, joka kokoontuu 6-10 kertaa puolen vuoden sisällä. Ryhmässä surua voi jakaa yhdessä samaa kokeneiden kanssa. Seuraava ryhmä aloittaa ti 1.4. Sururyhmään ilm. pe 21.3. mennessä p. 050 551 3672, ma-to klo 9-12. Lisätietoja antaa ryhmän ohjaaja, diakoni Jaana Muurikainen p. 050 400 6745. Vertaisohjaajana Aino Lepänjuuri.
Aamupuuro tiistaisin klo 7.30–10 srk-kodissa. Diakoniatoimisto avoinna ti ja to klo 9-11 muina aikoina ajanvarauksella p. 050 400 6745. Maanantaikerho maanantaisin klo 13 srk-kodissa. Yhteiskristillinen rukouspiiri kokoontuu parillisen viikon tiistaisin klo 17 srk-kodin toimistosiivessä. Gospelryhmä torstaisin klo 17.30 srk-kodissa.
Su 16.3. ei messua Konginkankaan kirkossa. Ti 18.3. klo 17.30 Koko kylän askartelukerho srk-kodissa.
Su 23.3. klo 13 Marianpäivän messu kirkossa, Tourunen, Kurtti.
Latu kuitenkin jatkui uutta reittiä ja lähdin sitä uteliaana seuraamaan. Tiedostin, että ilta pimenee, eikä minulla ole otsalamppua mukana. Oli silti hienoa sujutella suksilla auringonlaskun oranssin värjätessä taivaanrannan. Olin yksin. Vain suksien ja sauvojen suhina rikkoi hiljaisuuden. Upeita luonnon muistikuvia sielun valokuva-albumiin.
Ihailin talviuntaan nukkuvia kesämök-
Ilja Sofia Vehviläinen (ent. Hakasalo) ja Jaakko Aleksi Pasinpoika Vehviläinen, Roosa Sofia Kristiina Peltonen (ent. Tukia) ja Perttu Tapani Peltonen
Aamupuuro keskiviikkoisin klo 8–10 srk-kodissa. Diakoniatoimisto avoinna maanantaisin klo 10–12. Muuna aikana ajanvarauksella p. 040 726 3519. Aamurukous maanantaisin klo 9 srk-kodissa. Kirkkokuoro perjantaisin klo 17 srk-kodissa.
Su 16.3. klo 13 Messu kirkossa, Lampinen, Janhonen.
To 20.3. klo 16 Raamattupiiri Kotipesässä.
Pe 21.3. klo 9 “Mummomuskari” srk-kodissa. Tässä muskarissa kohtaavat kaikenikäiset, aina vauvasta mummoon ja vaariin. Lauletaan, leikitään ja soitetaan tuttuja sekä uudempia lastenlauluja. Muskarin jälkeen aamupala sekä yhdessäoloa.
Su 23.3. klo 13 Marianpäivän messu kirkossa, Vuojus, Janhonen.
Ti 25.3. klo 12 Tiistaikerho srk-kodissa. Aloitamme kerhon ruokailulla klo 12 (5€) ja sen jälkeen yhteistä kerho-ohjelmaa.
Ke 26.3. klo 8-10 Aamupuuron yhteydessä Seniorineuvolan ajanvaraukseton vastaanotto.
Aamupuuro torstaisin klo 7.30–9.30 srk-talossa. Diakoniatoimistossa päivystys ti ja to klo 10–12. Käsityöpiiri tiistaisin klo 10 kirkon alakerrassa. Puikkopiiri keskiviikkoisin klo 12 srk-talossa. Erräät torstaisin klo 14.30 srk-talossa.
Ke 12.3. klo 18 Siionin Kanteleen lauluilta, Sakari Ylönen (SLEY), Janhonen.
To 13.3. klo 13-14 Kuulolähipalvelua srk-talossa, paikalla Leena Mäkinen.
Pe 14.3. klo 13 Rukouskävely Laineella. Tarkemmat tiedot Juholta p. 045 139 3485.
Su 16.3. klo 10 Messu kirkossa, kimppakirkko Äänekosken kanssa, Hintikka, Janhonen. Saarna: Hannu Lehmonen. Kirkkokahvit seurakuntatalossa.
Su 16.3. klo 15 Sanan ja rukouksen iltapäivä srk-talossa, Vesa Rasta, Montonen: “Entä, kun en riitä?”, Erräät, Turtiainen.
Ma 17.3. klo 18 Raamattu- ja rukouspiiri srk-talossa. Su 23.3. klo 10 Marianpäivän messu kirkossa, Vuojus, Janhonen, Martat. Kirkkokahvit, Äänettäret esiintyy kirkkokahveilla. Suolahden Martat 80 v.
Ma 24.3. klo 18 Raamattu- ja rukouspiiri srk-talossa.
kejä ja rantojen jykeviä puita. Ne olivat ottaneet vastaan niin tuulet kuin tuiskut. Helpotuksekseni tiedostin sijaintini. Minun piti vaan ylittää järven selkä ja olisin taas lähtöpaikassani. Sinisessä hämärässä, välillä peilijäällä hiihtäen, pelkäsin. Silloin muistin tuon lapsuuden lohdutuksen.
Pimeys toi taivaalle tuhannet tähdet. Sukset kulkivat latu-uraa. Katselin vilk-
kuvia tähtiä ja ajattelin omia poismenneitä läheisiäni. Meitä kaikkia suojellaan, kun siihen luotamme ja pääsemme turvallisesti perille.
Kirkkoneuvoston varapj.
Elli Katri Elisabet Hyppönen 94 v., Martti Aleksanteri Pajula 92 v., Airi Tuulikki Laulainen 89 v., Hanna Irene Lehtonen 89 v., Marja-Liisa Virtanen 81 v., Pentti Olavi Aksela 80 v., Ulla Marjatta Rytkönen 73 v., Hannu Matias Riihinen 70 v., Hannu Seelim Sormunen 65 v.
Aamupuuro torstaisin klo7.30-10 srk-keskuksen salissa.
Aamuhartaus torstaisin klo 8.30 kirkkosalissa. Kirkon Olkkari (Sammonkatu 2) avoinna ma – ke klo 11–14. Tulethan meille selvinpäin.
Diakoniatoimisto avoinna ke ja pe klo 9–11, muuna aikana ajanvarauksella p. 040 502 5481/ Marjut.
To 13.3. klo 9 Hyvää Huomenta eläkeläismiehet Kirkon Olkkarissa.
To 13.3. klo 12 Talvisodan päättymisen muistopäivän kunniakäynti sankarihaudalla. Puhe Ahti Ojanen, mieskuoro Metsot laulaa. Kunniakäynnin jälkeen pieni musiikkihetki kirkossa, Tommi Kurtti.
To 13.3. klo 17 Ilosanomapiiri Hietaman Tuulenpuiskussa. Luetaan ja tutkitaan yhdessä Raamattua Ilosanomapiiri- kysymysten avulla.
Pe 14.3. klo 18 Hietaman miestenpiiri Tuulenpuiskussa.
Pe 14.3. klo 18 Naistenpiiri Kirkon Olkkarissa.
Pe 14.3. klo 19 Ripariperjantain viikkomessu kirkossa, Lampinen, Kurtti. Paikalla rippikoululaisia.
Su 16.3. ei messua Äänekosken kirkossa: yhteislähtö kirkon parkkipaikalta klo 9.30 ja kirkkoretki Suolahteen, jossa klo 10 kimppakirkko Suolahden kirkossa Hintikka, Janhonen. Kirkkokahvit srk-talossa.
Su 16.3. klo 18 Tuntematon Jeesus - paastonajan Raamattuilta Äänekosken srk-keskuksen salissa. Illan teemana Kärsivän kohtaajana ja siitä alustaa Jussi Summala. Omat papit Raamatun äärellä illat ovat viitenä paastonajan sunnuntaina.
Ti 18.3. klo 18-21 Hiljaisuuden ilta kirkossa. Laskeudumme yhteisen iltapalan kautta hiljaisuuteen. Ilta rakentuu hiljaisuudesta, ehtoollishetkestä, rukouksesta ja laulusta. Voit olla mukana osan aikaa tai koko illan. Iltaa ohjaavat Jaana Muurikainen, Vivi-Ann Janhonen, Katri Vuojus.
Pe 21.3. klo 12 Open Doors-rukousryhmä - Rukous vainottujen kristittyjen puolesta kirkon nuorisotilassa. Paula Forsgren.
Pe 21.3. klo 17-19 Kohtaamispaikka Kirkon Olkkarissa. Illassa kahvittelua ja iltapalaa, rentoa olemista, musiikkia ja iltahartautta.
Su 23.3. klo 10 Marianpäivän messu kirkossa. Sydänyhdistyksen väkeä, Syke-kuoro, Tourunen, Kurtti. Messun aikana kerhohuoneessa pyhäkoulu lapsille. Kirkkokahvit.
Su 23.3. klo 15 Englanninkielinen kansainvälinen sanajumalanpalvelus kirkossa, Summala, musiikissa Mustoset ja Pajarit. Jumalanpalveluksen jälkeen srk-salissa kahvit ja lähetystilaisuus, jossa Elina Braz De Almeidan lähtöjuhla.
Su 23.3. klo 18 Tuntematon Jeesus - paastonajan Raamattuilta Äänekosken srk-keskuksen salissa. Illan teemana Rukoile ja työtä tee ja siitä alustaa Juho Hintikka. Omat papit Raamatun äärellä -illat ovat viitenä paastonajan sunnuntaina.
Ma 24.3. klo 18 Raamattu- ja rukouspiiri Kirkon Olkkarissa, yhteyshenkilö Hannu Lehmonen p. 050 340 7858. Piiri kokoontuu joka toinen viikko. Ke 26.3. klo 17-19 Lähetyksen rukouspysäkki Hietaman Tuulenpuiskussa. Voit tulla pysäkille klo 17-19 välisenä aikana. Rukousta yhteisten- ja henkilökohtaisten asioiden ja lähetystyön puolesta.
Pe 28.3. klo 11.30 alkaen yhteisöruokailu apua ja tukea tarvitseville Kirkon Olkkarissa. Ilm. diakoni Marjutille p. 040 502 5481 viimeistään saman viikon maanantaina.
La 29.3. klo 10 Naisten aamiainen Ravintola Makussa (Hallintok 4). Nordean tarjoamalla aamiaisella asiakaspalvelujohtaja Hanna Lehtinen kertoo teemasta "Sujuva, turvallinen ja monipuolinen pankkiasiointi". Ilm. erityisruokavalioineen 23.3. mennessä tekstiviestillä p. 050 587 5357 tai sähköpostilla marjo. nikkinen@pp8.inet.fi.
Rauhanyhdistys Lantelantie 32
Pe 14.3. klo 19 Nuorten myyjäiset, pitsailta ja seurat Su 16.3. klo 16 Seurat ja opistoilta Su 23.3. klo 16 Pyhäkouluseurat
Nuorten illat torstaisin klo 14-19 Äänekosken srk-keskuksessa.
Perhekerhojen eri ryhmien kokoontumisajat ja –paikat löydät nettisivuiltamme aanekoskenseurakunta. fi/tule-mukaan/lapsille-ja-lapsiperheille/perhekerhot
Lapsi- ja perhetyön tapahtumista saat lisätietoa liittymällä lapsityön Facebook-ryhmään facebook.com/ groups/akisrklapsijaperhetyo
ÄÄNEKOSKEN KULTTUURIJA LIIKUNTAGAALA
Äänekosken kaupungin kulttuuri- ja liikuntagaala järjestetään torstaina 13.3.2025 klo 18.00 Kulttuurikeskus
Painotalolla, os. Kalevankatu 2, Äänekoski. Tilaisuudessa palkitaan mm. vuoden 2024 kulttuuripalkinnon saaja sekä vuoden urheilija. Musiikki- ja tanssiesityksiä. Kahvitarjoilu. Tilaisuus on kaikille avoin. Tervetuloa!
- Kulttuuri- ja liikuntatoimi
TERVETULOA KIRJASTOON!
TUNNELMALLISTA LIVEMUSIIKKIA KIRJASTOSSA
Peltokurki-duo Äänekosken pääkirjastossa to 13.3. klo 18.00
Vapaa pääsy, tervetuloa!
VERTAISDIGITUKEA VAILLA?
Suolahden Eläkkeensaajien vertaisdigitukea
Suolahden kirjastossa to 13.3. klo 14.00 - 15.30 to 20.3. klo 14.00 - 15.30
Varaa aika soittamalla Suolahden kirjastoon (0400 115 352).
TUU KIRJASTOON HENGAILEMAAN!
Nuorten kirjastoilta Suolahden kirjastossa ke 19.3. klo 16 - 19
Luvassa hengailua, pelejä (Switch- ja lautapelejä), askartelua, pientä tarjottavaa ja kaikenlaista muuta hauskaa!
Kirjastoillat järjestää yhteistyössä Äänekosken kirjasto ja nuorisopalvelut.
KOUKUTU NOVELLIIN!
Novellikoukku Äänekosken pääkirjastossa to 20.3. klo 17.30 - 18.30 Vapaa pääsy, tervetuloa mukaan!
NUORI, AIKUINEN TAI NUORI AIKUINEN - TULE LAUTAPELAILEMAAN!
Lautapelikerho Äänekosken pääkirjastossa ma 24.3. klo 16 – 18
SUKELLA SATUUN!
Satutunti Äänekosken pääkirjastossa ti 18.3. klo 10, alakerran satunurkassa Vapaa pääsy - tervetuloa!
Satutunti Suolahden kirjastossa to 20.3. klo 10 Vapaa pääsy - tervetuloa!
Valtuuston kokous pidetään maanantaina 24.3.2025 kello 18.00 alkaen kaupungintalon valtuustosalissa. Linkki kokouksen suoratoistoon (striimaukseen) julkaistaan kaupungin verkkosivuilla. Yleisöllä on mahdollisuus seurata kokousta myös paikan päällä valtuustosalin yleisölehterillä. Esityslista julkaistaan kaupungin verkkosivuilla 19.3.2025 ja pöytäkirja 28.3.2025. Jari Halttunen Valtuuston puheenjohtaja
LIIKUNTAPAIKKOJEN
HARJOITUSVUOROHAKU
ULKOKENTÄT Haettavana ovat vuorot ajalle 12.5.
– 5.10.2025 seuraaviin tiloihin:
- Isomäen kenttä
- Konginkankaan urheilukenttä
- Sumiaisten urheilukenttä
- Suolahden urheilukenttä (nurmikenttä, yleisurheilualueet)
- Suolahden yhtenäiskoulun tekonurmikenttä
- Äänekosken Liikuntapuiston kentät (stadionin nurmikenttä, stadionin yleisurheilualueet, frisbeegolfrata, tekonurmi, hiekkakenttä, hiihtoalueen nurmi, ulkosalibandykaukalo, Hiihtari-rakennus) Kesäkentät otetaan käyttöön sitä mukaan, kun talvi väistyy ja keväthuollot on saatu tehtyä.
SISÄLIIKUNTATILAT Haettavana ovat vuorot ajalle 2.6. – 6.8.2025 seuraaviin tiloihin:
- Äänekoski Areena Pankkari (palloilusali, lämmittelykuntosali)
- Liikuntatalo (palloilusali, painitila, vapaatila+juoksurata)
- Ylipainehalli (kausi 5.10.2025 saakka)
- Suolahden yhtenäiskoulun vanha sali Mikäli otteluita ja turnauksia järjestetään muulloin kuin varattuina harjoitusvuoroina, on niihin haettava erikseen käyttövuoroa. Muiden tapahtumien osalta on aina haettava erikseen käyttövuoroa ja alueen käyttölupaa.
Kirjalliset hakemukset on toimitettava allekirjoitettuna ke 16.4.2025 klo 15.00 mennessä kulttuuri- ja liikuntatoimistoon joko skannattuna liikunta.hallinto@aanekoski.fi tai postitse: Äänekosken kaupunki, Liikuntapalvelut, Kalevankatu 2, 44100 Äänekoski
Käyttövuoroja haetaan tilojen käyttövuorohakemuksella, johon voi tarvittaessa lisätä liitteitä. Muulla tavoin tulleita hakemuksia ei käsitellä. Hakemuslomake löytyy www.aanekoski.fi > Kulttuuri ja liikunta > Liikunta > Tilojen käyttövuorot. Lähetämme päätökset käyttövuoroista ensisijaisesti sähköpostitse, joten varmistathan sähköpostiosoitteen oikeellisuuden. Käyttövuoroja voi hakea hakulomakkeella myös näiden hakujen ulkopuolella, mutta esimerkiksi vakiovuoroa tulevalle kaudelle ei voi hakea ennakkoon, vaan yhteisiä hakuja priorisoidaan vuorojen myöntämisessä. Tiedustelut: 040 551 4016, liikunta.hallinto@aanekoski.fi
- Liikuntapalvelut
Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta on tarkoitettu 1.-2. luokan oppilaille ja erityistä tukea tarvitseville.
Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään Äänekoskella tulevana lukuvuotena seuraavasti:
Koskelan Setlementti ry:n toimesta Äänekosken keskustaajamassa aamu- ja iltapäivätoimintaa ja Suolahdessa iltapäivätoimintaa.
Äänekosken kaupunki järjestää aamu- ja iltapäivätoimintaa seuraavasti:
Hietaman koulu, Honkolan koulu, Koiviston koulu, Konginkankaan koulu, Sumiaisten koulu, Suolahden yhtenäiskoulun erityistä tukea tarvitsevien lasten ryhmä, Koulunmäen yhtenäiskoulun erityistä tukea tarvitsevien lasten ryhmä
Ryhmäkoko toimipisteittäin on rajallinen ja ryhmät täytetään hakemusten saapumisjärjestyksessä. Toimintaa järjestetään niissä toimipisteissä, joihin muodostuu vähintään 5 oppilaan ryhmä (ltk 20.2.2020 § 12).
Hakuaika on 31.3.-13.4.2025 ja haku tapahtuu seuraavasti:
KOSKELAN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA Ilmoittautuminen tapahtuu samalla tavalla kuin kaupungin iltapäivätoimintaan, Wilman kautta (alla ohjeistus)
Lisätietoja: Äänekosken toimipiste, Virve Viirumäki, 040 801 9522. Suolahden toimipiste, Heli Rämö, 040 751 0042
KAUPUNGIN ILTAPÄIVÄTOIMINTA
Kaupungin iltapäivätoimintaan hakeminen tapahtuu ensisijaisesti Wilmassa.
Kirjaudu Wilmaan (aanekoski.inschool.fi), valitse yläosasta ”Hakemukset ja päätökset”, valitse avautuvan ikkunan oikeassa reunassa ”Tee uusi hakemus” ja valitse ”Hakemus aamu- ja iltapäivätoiminta”.
Lisätietoja: Maarit Saranpää, 0400 115 661
Tarkemmat lisätiedot: www.aanekoski.fi -> Kasvatus ja koulutus -> Perusopetus -> Aamu ja iltapäivätoiminta
Koskelan toiminnasta tietoa Setlementin sivuilla: koskelansetlementti.net -> Aamu ja iltapäivätoiminta
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGIN OPETUSPALVELUT KOSKELAN SETLEMENTTI RY
Suolahden Venäjä-seura ry.
VUOSIKOKOUS 27.3.2025 klo 18
Kahvitarjoilu
Via-Dialla, Asemakatu 8, Suolahti Tervetuloa!
Konginkankaan Marttayhdistys ry:n VUOSIKOKOUS
Ma 31.3.2025 klo 15.00, Kirkkotie 3, Konginkangas Kokouksessa käsitellään säännön 8§ määräämät asiat. Esityslista jaetaan kokouksessa. Hallitus
Honkola - Naarajär ven Osakaskunnan VUOSIKOKOUS
Ke 26.3.2025 klo 18 Kartano Kievarilla (Saarijärventie 434, 44170 Hietama)
Esillä sääntömääräiset asiat Ter vetuloa! Hoitokunta
Äänekosken Sosiaalidemokraattinen yhdistys ry. KEVÄTKOKOUS
Majakassa 30.3.2025 klo 17.00 Käsitellään kevätkokoukselle kuuluvat asiat
Johtokunta klo 16.30
Kahvitarjoilu! Tervetuloa!
Ala-Keiteleen Pursiseura ry.:n sääntömääräinen VUOSIKOKOUS
Ma 24.3 klo 18:00 Kahvila Namis (Piilolantie 17 A Äänekoski)
Esityslista luettavissa www.alakeiteleenpursiseura.fi Tervetuloa! Hallitus
Äänekosken Sosialidemokraattien Kunnallisjärjestö
Majakassa 30.3.2025 klo 18.00
Ääneseudun Ilona ry. Kotakennääntie 2. Ilona avoinna klo 9-16 ja pe 9-15. Ruokailu klo 11.30, Ilm. klo 9.30 mennessä. Hinta 4 euroa. Kahvi 1 euro. Ma neulekahvila klo 12. Kuntosali ma klo 13.30-15 Liikkarilla. Hyvinvointiryhmä Pankkarilla ti klo 10.30. Ti klo 9-11 Suolahdessa Suopungissa uusi ryhmä! Puuroa ja kahvia! Puuroryhmä Juhanankujalla ke klo 9-10. Karaokea klo 13-15! Ä:ki Vesijumppa to klo 14. Nuorten kahvila to klo 14-16. Perjantaisin klo 12-14 askartelua. Teemme Tukilinja hakemuksia ja tuettujen lomien hakemuksia. Lukion hävikkiruokaa jaossa klo 13 arkisin. Omat rasiat mukaan! Keskiviikkona 12.3.klo 16-18 naistenita. Oriflame ja vohveleita! Ma 17.3.2025 klo 12 neulekahvilan porukka Hoikkassaliin katsomaan Pantsarin Outin neulenäyttelyyn
19.3. klo 10 Kirjoittajat. To 20.3. Kirpputori Ilonassa klo 10-14! Vie myymäsi tavarat mennessäsi! Ilonassa MTKL:n elokuvantekokurssito 27.3! Maksuton. Ilmoittaudu! Retki Matkukseen Kuopioon 2.4. Kevätkokous 25.4. Tervetuloa mukaan toimintaan!
Yhteystiedot: Carita 040 591 9061, Eero 0400 115361, Sirpa 040 769 8522, Katja 040 769 8351, Ville 044 247 9658
Saat Äänekosken
ÄKS ke 26.3. mukana vaaliteemasivut
Hammassirkusta hammaslääkäreiden ja suuhygienistien palvelut kätevästi myös ilta-aikoina. Tervetuloa!
Hammassirkku
Äänekoski
Hämeentie 1, Äänekoski
Varaa aika 014 211
Käsitellään kevätkokoukselle kuuluvat asiat
Paikalla kansanedustaja RIITTA MÄKINEN
Kahvitarjoilu! Tervetuloa!
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKISANOMAT
Yksityinen, paikallinen kaupunkilehti jaetaan Äänekosken ja Uuraisten
taajaman joka kotiin ja yritykseen.
Jakelu 11.000 kpl, normaalisti kahden viikon välein, joka toinen torstai.
| hammassirkku.fi
LIIKETILA 100 M² Koskikeskus, Äänekoski
· Parhaalla paikalla vilkkaitten yritysten ympäröimänä · Hyvät, ilmaiset P-alueet
· Heti vapaa
Tiedustelut: Timo Niskanen 040 548 4940
Verkkosivuillamme uudet uutiset päivittäin!
Yrittäjä, tiedustele tehokkaasta verkkomainonnasta!
Toimitus
Päätoimittaja
Marjo Ste ansson
• 040 841 2945
• marjo@aksa.
LIIKEKIINTEISTÖ 416 M² + 442 M² Asemakatu, Suolahti
· Koko kiinteistö
· Katutaso 416 m² ja kellarikerros 442 m²
· Soveltuu myös harrastetai kokoontumistilaksi
· Hyvät, ilmaiset P-alueet
· Heti vapaa
Tiedustelut: Timo Niskanen 040 548 4940
Kauppakatu 11, 44100 Äänekoski
Ilmoitukset
Myyntipäällikkö
Pirjo Hakkarainen
• 040 565 0941
• pirjo@aksa.
Ilmoitusvalmistus
• ilmoitus@aksa.
Sivunvalmistus
Sampo Rossi
Ilmoitusmyynti
Marjut Parola
• 040 730 4234
• marjut@aksa.
Ilmoitushinnat
Tekstissä ja tekstin jälkeen 2,00€/pmm
Värilisä 20€/lisäväri, 30€/4-väri
Seura- ja yhdistysilmoitukset 1,60€/pmm
Kuolinilmoitukset 1,60€/pmm
Hintoihin lisätään alv. 25.50%
Aineistot viimeistään perjantaina klo 12.00
Tämän lehden toimittajat elävät samaa arkea kuin lukijamme. Me kerromme luotettavasti asioista, jotka tapahtuvat juuri tässä. Alueista, ihmisistä ja ilmiöistä, jotka ovat tärkeitä meille kaikille juuri tällä alueella. Kiitos, kun olet tässä, tämän lehden äärellä, meidän kanssamme.
Luotettavan uutismedian tunnistat tästä nimestä
JÄRJESTÄÄ: ÄÄNEKOSKEN KULTTUURITOIMI
PE 14.3. KLO 20 ANDY EMLER TRIO
Painotalo, Mikkosali. Liput ennakkoon 23 € / ovelta 25 €.
PE 21.3. KLO 19 MICHAEL MONROE ACOUSTIC SOLO
Painotalo, iso sali. Liput ennakkoon 33 € / ovelta 35 €.
TO 24.4. KLO 19 SAMI SAARI & JAZZPOJAT
Painotalo, iso sali. Liput ennakkoon 23 € / ovelta 25 €.
