Jytypesu Oy
Nanokeraamiset takuupinnoitukset uusiin ja käytettyihin autoihin alk.250€.
Valtuutettu käsittelypiste
Takuu pinnoituksille
Rahoitus / osamaksu
Sijaisautot veloituksetta
Ajanvaraus 24/7
Yli 10 000 auton kokemus
Maalipinta ulkoa ovenvälit vanteet ikkunat ajovalot 290€
Tarjouspaketti All inclusive
Jytypesu Oy Jyväskylä | Ajanvaraus 24/7 jytypesu.fi
Seuraava
ÄKS ilmestyy
12.2.2025
357/2025 ÄKS.FI
Päätoimittajalta
Aluevaalit ja kuntavaalit järjestetään samanaikaisesti sunnuntaina 13. huhtikuuta. Äänestämällä pääset vaikuttamaan siihen, ketkä päättävät tärkeistä, meidän jokaisen arkea koskevista asioista seuraavat neljä vuotta. Ehdokkaiden etsintä käy kiihkeänä, ja jokainen puolue tai ryhmä koettavat parhaansa mukaan saada listat täyteen hyvällä ja moniäänisellä ehdokaskattauksella. Ehdokaslistat jätetään reilun kuukauden kuluttua, 4. maaliskuuta.
Nostan hattua jokaiselle, joka laittaa itsensä likoon asettumalla ehdokkaaksi yhteisten asioiden hoitoon. Toivon, että ehdokkaaksi lähtevä muistaa, että omaa ideologiaa tai asiaa ei valtuustoon tai aluevaltuustoon lähdetä ajamaan, vaan sinne mennään pitämään äänestäjäkunnan ääntä - ei rakastamaan omaa ääntä.
Se, ken lähtee politiikkaan mukaan sydämen palosta, tulee olemaan varmasti hyvä ehdokas. Toivon myös, ettei hyvää tarkoittava sydän kovetu poliittisen painolastin alla. Toivon, että vallan tavoittelu, oikeassa olemisen tarve ja ideologiset ristiriidat väistyvät paikallisesta politiikasta. Jos aletaan ryhmien sisällä jakaantumaan eri leireihin, alkaa uskottavuus kärsiä myös äänestäjän näkövinkkelistä. Se niistä yhteisistä asioista sitten.
Puolueiden kannatusmittausten tulokset eivät käy yhtä jalkaa täällä meillä. Ehdokkaat vaikuttavat persoonallaan puolueiden kannatukseen, äänestäjät taas siihen, ketä valtuustosalissamme istuu. Kuntavaalit ovat henkilövaalit sananmukaisesti, kun ehdolla oleva on tuttu koulu- tai työkaveri, naapuri tai sukulainen. Ota ihmeessä ehdokasta hihasta kuulumisten vaihtoon tai kannusta lähtemään ehdolle, jos näet potentiaalia politiikan tekoon. Ja lähde itse mukaan, mutta mieluusti niin, että sydän on mukana.
Marjo Steffansson
On ihanaa kun jaksaa panostaa harrastuksiin.
Ääneseudun Ilona ry 45 vuotta!
Outi Heinonen koordinoi Äänekosken Taiteilijaseuran 50-vuotisjuhlanäyttelyä. Apukäsiä tarvittiin, joten Emmi-Inkeri Rimpilä oli isona apuna reilu puoli vuotta kestäneessä urakassa.
Omannäköistä ja taiteen tähden
Äänekosken Taiteilijaseuran 50-vuotisjuhlanäyttely ”Taiteen tähden” näyttää kuinka Äänekoskella on tehty taidetta monella tekniikalla - jälkeä voi käydä ihastelemassa Äänekosken taidemuseolla.
31.5.1974 ollut pieni lehti-ilmoitus antoi lähtölaukauksen Äänekosken Taiteilijaseuran perustamiselle Hotelli Hirvessä 5.6.1974.
– Asia kuitenkin hautautui tammikuun 29. päivään 1975, jolloin seura sai alkunsa. Sopimuskirjan allekirjoittivat tuolloin Urpo Heino, Pia Törnroos, Saimi Kamppila, Martta Suuronen, Pertti Salo ja Kaarina Ritvanen, kertoo näyttelyä koordinoinut Outi Heinonen.
– Törnroosia lukuunottamatta olemme saaneet kaikkien perustajajäsenien teoksia mukaan näyttelyyn, Outi Heinonen sanoo.
Paljon on vettä virrannut Häränvirrassa, ja paljon on tapahtunut 50 vuodessa Äänekosken kaupunki- ja katukuvassa, tehdasmiljöössä, luonnon maisemassa ja eritoten ihmisten arjessa.
– Taiteen tekniikat ovat loikanneet digiaikaan ja someen, joka haastaa meitä jatkuvasti. Mutta taide on ja pysyy ja toteutuu samoilla lainalaisuuksilla ja luovuudella kuin aiemminkin.
Taiteen tähden pieni ryhmä kehitti ja kasvatti aktiivisesti toimintaansa: tehtiin
retkiä, taide- ja ystävyysmatkoja, järjestettiin vierailevien taiteilijoiden kursseja ja luentoja, pidettiin näyttelyitä, jaettiin stipendejä, leireiltiin ja kannettiin huolta kulttuurista ja taiteesta.
JUHLANÄYTTELY ON jo ripustettu taidemuseon seinille. Heinonen kertoo kuinka on prosessin edetessä pohtinut 2000-luvun esittämistä julisteiden muodossa. Ja näin on visio edistynyt käytäntöön, kun taidemuseolla kävijää tervehtii komea rivi taiteilijaseuran näyttelyjulisteita.
– Mielessä vilahti myös saada mukaan teoksia, jotka lukitsevat yhteyden Äänekoskeen. Ja näin olemme onnistuneetkin, sillä näyttelyssä voi kurkistaa entisajan äänekoskelaiseen arjen askareisiin, pihapiireihin ja katukuvasta jo poistuneisiin maamerkkeihin, kuten happotorniin.
Näyttelyä kasasivat Heinosen lisäksi Emmi-Inkeri Rimpilä, Antti Finni, Mirja Helin ja Airi Lehtonen
– Seuran poikkitaiteellinen juhlanäyttely avaa vierailijoille esiin nostettujen taideteosten, kuvien, kertomusten, muistojen ja videomateriaalin kautta seuran koko pitkää historiaa ja sitä yhteisöl-
lisyyttä, jota seurassa on jaksettu kannatella kaikki nämä vuodet - taiteen tähden.
NÄYTTELYSSÄ ON huikeat 65 teosta 20 eri taiteilijalta. Äänekosken Taiteilijaseuraan kuuluneiden Simo Hannulan ja Nora Tapperin teoksia unohtamatta. Myös Ari Liimataisen teoksia on kuvassa mukana. – Ari sanoi, etteivät hänen teoksiensa aiheet ole vakavia, mutta tekeminen on totista, ja kuinka siihen kiteytyy monen taiteentekijän mielipide. Ari kertoi liittyneensä taiteilijaseuraan jo pitkään seuran puheenjohtajana toimineen Urpo Heinosen kaudella. Hän kertoi lähestyneensä taiteilijaseuraa, sillä koki kuvataiteen olevan niin outoa, että tunsi olevansa heti hyvässä seurassa, Outi Heinonen naurahtaa ja antaa kiitoksen perustajajäsenille, jotka ovat antaneet merkittävän lähtölaukauksen äänekoskelaisen taiteen harrastamisen eteen.
Äänekosken taiteilijaseuran 50-vuotisjuhlanäyttely Äänekosken taidemuseolla 28.1. – 17.4.2025, avoinna ti, ke, to, su klo 12-16, näyttely pääsymaksullinen (5/3/0 € ja vapaasti Museokortilla).
Katja Hiironen
Marjo Steffansson
Mikkosalissa murhamysteeri
Äänekosken teatterilla otettiin koppi Agatha Christien klassisesta murhamysteeristä Neiti Marple ja tuijottava katse.
Marina Cregg on kuvankaunis filmitähti, jolla on takanaan kirjava menneisyys ja vähintään viisi entistä aviomiestä. Kaikki alkaa kutsuilla, joiden täydellisenä emäntänä Marina toimii. Vieraita valuu sisään virtanaan ja tunnelma on korkealla, mutta yhtäkkiä Marina lakkaa säteilemästä, menettää kokonaan hallintansa ja vain tuijottaa hypnotisoituneena – seinäänkö? Tapahtuu murha: täysin merkityksettömän tuntuinen nainen kuolee ja juttua ryhtyy selvittämään iki-ihana neiti Marple ylivoimaiseen tyyliinsä. Juoni kiertyy ja mutkittelee Mikkosalin lavalla niin kuin vain Agatha
Christien kynäilemä tarina yleensäkin, ja loppujen lopuksi ratkaisu löytyy, sillä ainoastaan legendaarinen neiti Marple, yhdessä ylikomisario Craddockin kanssa, pystyy selvittämään tämän mutkikkaan vyyhden. Neitin Marplen terävä äly ja ihmisluonnon syvällinen ymmärrys johdattavat katsojat jännittävien käänteiden ja yllättävien paljastusten äärelle ja Mikkosalissa luvataan, että juoni kiertyy ja mutkittelee Agatha Christien parhaiden tarinoiden tapaan ja pitää katsojat otteessaan loppuratkaisuun saakka.
OHJAAJA KIRSI SULONEN hykertelee, vaikka tässä hetkessä, pari viikkoa ennen ensi-iltaa tulisi hänen olla epävarma ja paniikissa. Nyt ei olla kuultu hänen lausuvan viime hetken paniikkilausettaan ”tästä ei tule yhtään mitään!”
– Nyt on sellainen kutina, että tästä tulee hyvä, kaksikymmentä vuotta ja 50 näytelmää ohjannut, Sulonen hykertelee.
Jari Sortava sonnustautuu ylikomisario Craddoksiksi ja Seija Hinkkanen Neiti Marpleksi. Ohjaaja Kirsi Sulonen lupaa, että murha pysyy mysteerinä loppuratkaisuun saakka.
Sulonen sanoo.
Näytelmän tuottaja ja rooliin astuva Heidi Wickstrand kertoo, että teatterin hallitus on jo pitkään haikaillut dekkarin tai mysteerin perään.
– Olemme saaneet myös yleisöltä toiveita, ja nyt niihin vastataan, Wickstrand lisää.
SULONEN KEHUU dramaturgian hienoutta jota Äänekosken teatterin lavalle nyt tuodaan.
– 1950-luvulla kirjoitetusta tekstistä saadaan nykyaikaista näyttämödramaturgiaa. Klassisesta kamariteatterista poiketen, tarina kulkee takaumien kautta, eli katsoja viedään monta kertaa samaan tapahtumaan, simultaanisti eri ajoissa eri henkilön viemänä ja samalla tuodaan eräs repliikki todeksi, kuinka muisti on häilyväinen, Sulonen vinkkaa. Mikkosali muuntautuu marplemaiseksi, hienostuneeksi englantilaiseksi, ylhäisen piirin näyttämöksi, jossa klassinen asetelma on, että joku kuolee ja epäiltyjen lista on pitkä. – Itseäni kiehtoo, että tarina itsessään ei ole tuttu, vaikka elokuvakin siitä on tehty, Sulonen lisää.
Näyttelijät löytyivät avoimen roolitilaisuuden myötä. Näyttelijöitä marssitetaan lavalle 11. Neiti Marplen rooliin sukeltaa Seija Hinkkanen ja Jari Sortava on kuin ilmetty ylikomisario Craddock.
– Omasta mielestäni olen onnistunut roolituksissa, eikä uran aikana ole kertaakaan tarvinnut pettyä valintaan, Sulonen sanoo.
– Edellisessä näytelmässä olin rakastajattaren roolissa ja nyt Neiti Marplena, niin väkisin tulee pohtineeksi, alkaako jo ikä painaa. Olen tekstinäytelmien ystävä ja tämä on juuri sellainen, Hinkkanen naurahtaa.
Parhaillaan valmistuu myös Saarijärven Teatterilla Sulosen ohjauksessa Agatha Christien legendaarinen murhamysteeri Hiirenloukku, ja samaan aikaan menee Jyväskylän Huoneteatterilla Agatha Christien synkkä Idän pikajunan arvoitus. Nyt on menossa harrastajateattereilla oikea dekkaribuumi!
– Nämä Christiet ovat olleet sellaisia, ettei tekstejä ole annettu harrastajateattereiden ohjelmistoon, ja Tuijottava katse on nyt sellainen, jonka Äänekosken teatteri tuo ensimmäistä kertaa harrastajavoimin yleisölle katsottavaksi, Äänekosken teatterin puheenjohtaja, Cyrilin roolin haltuun ottanut Milja Parantainen iloitsee.
Tekstiä on paljon, ja näyttelijöillä on ollut harjoitusten lisäksi sivukaupalla kotiläksyjä.
– Stoori on pitkä ja olemme kunnioittaneet sitä henkeen ja vereen, sillä myös visuaalisuuteen on annettu tarkat raamit,
– En ole elämässäni katsonut yhtään Marplea, ja nyt olen aika syvällä hänen tekstissään, kirjavaa ja pitkää epäiltyjen galleriaa penkova Craddock, anteeksi, Sortava sanoo.
Marplena olo vaatii työtä, jo pelkästään tekstin osalta.
– Olen viettänyt kotona plarin kanssa useita tunteja, eli opettelu on ollut raakaa työtä. Nyt kun repliikit alkavat olla hallussa, on tekeminen muuttunut ja roolihahmo syntyy sen myötä, Hinkkanen kertoo.
MITÄ TAPAHTUI? Onko kyseessä murha? Kuka on syyllinen? Ja mikä on katseen salaisuus?
– Lupaan, että katsomossa säilyy mysteeri loppuun asti. Christie kun osaa punoa juonen niin pirulliseksi ja tekstin niin huikeaksi, että vaikka käyt kaikki vaihtoehdot läpi, on loppuratkaisu yllätys ja jotain muuta mitä mielessä käy, Kirsi Sulonen lupaa.
Ensi-ilta lauantaina 19.2. klo 19 Painotalon Mikkosalissa
Marjo Steffansson
HYVÄN OLON VUOSI 2025!
Jalkaterapeutti
Emmi Ohranen
Torikatu 2, 2.krs
Äänekoski puh. 050 350 4961
Koulutettu Hieroja
Jonna Huhta-aho
Sammonkatu 2 Äänekoski puh. 040 774 9884
Audionomi, sairaanhoitaja AMK Raili Myllylä Railin Kuulo
Idankuja 3, Jyväskylä puh. 040 124 2248
Varaa ilmoitustilasi!
Sirjuk sen OLISIKO TÄSSÄ
SINUN YRITYKSESI
MAINOSPAIKKA KERRAN KUUKAUDESSA!
KYSY TODELLA EDULLISTA SARJATARJOUSTA!
Pirjo Hakkarainen • pirjo@aksa.fi • 040 565 0941
Marjut Parola • marjut@aksa.fi • 040 730 4234
Marjut Parola marjut@aksa.fi • 040 730 4234 ilmoitus@aksa.fi
LIIVIPÄIVÄT
Verkkokauppa .fi Ma-pe 11-17, la 10-14
Vinyylilankku
Goodiy Fenix KL33, kaikki varastokuosit
2490 m2 norm.hinta 28,24€/m2
Sähkökiuas
Harvia Cilindro PC70XE 6,8 kW musta tai steel (raj.erä)
379€ norm.hinta 444,31 Tarjoukset voimassa 9.2.2025 asti molemmissa toimipisteissä.
Teksti & kuvat: Marjo Steffansson
Nykyhetkestä onnellisena
Katja Hiironen on loistava esimerkki siitä kuinka herkkyydestä voi tehdä itselleen voimavaran.
Katja Hiironen syntyi perheensä kuopukseksi Konginkankaan Peräpohjalle, maatilan tyttäreksi. Oli marraskuu ja vuosi 1987, aikaan Mauno Koivisto toimi presidenttinä ja turvavyöpakko julistettiin myös takapenkillä matkustaville.
Katja kertoo, että lapsuus oli sanalla sanottuna ihanaa. Katjalla on neljä vuotta vanhempi sisko ja kaksi vuotta vanhempi veli.
– Sai juosta paljain jaloin pitkin metsiä. Meillä oli pientila, jossa lehmiä, kanoja ja joskus pari possuakin. Isovanhemmat asuivat samassa pihapiirissä ja hoitivat navettatyöt. Elinkeino tuli maaja metsätilalta, omalla työllä. Eli päivähoito hoitui siinä samassa. Sisarukseni väittävät, että olin kuopuksena perheen lellikki ja silmäterä, mutta itse en sitä niinkään kokenut.
Peräpohjalta, Perälän tilalta oli muutama kilometri katuvaloihin, Konginkankaan kirkolle. Katja ammentaa kotoa saatua perintöä työssään ja toimissaan.
– Kotiolot määrittävät arvomaailmaani tänäkin päivänä. Olen luonnonläheinen ja arvostan mehiläisiä ja muita pieniä piipertäjiä. Olen viimeinen sukupolvi joka sai kasvaa ilman älypuhelimia, eli olen päässyt käyttämään omaa luovuuttani, ja olen siitä tosi onnellinen.
KIRKONKYLÄLLÄ alkoi koulutie samaan aikaan kun Konginkangas liittyi Äänekoskeen. Tämä ei arjessa näkynyt, vaikka reviiri laajeni ja kaverit lisääntyivät.
– Meillä oli tosi pieni luokka, kahdeksan poikaa ja kaksi tyttöä. Olimme välillä yhdysluokassa, enkä kokenut pientä koulua mitenkään rajoittavaksi.
Yläasteelle Koulunmäelle meno oli iso kynnys kun Katjan kaikki kaverit olivat poikia.
– Huomasin, ettei tyyliin kuulunut poikien kanssa hengaaminen. Uuden kaveriporukan ja itsensä löytämiseen meni oma aikansa.
Peruskoulun jälkeen mieli Katja eläintenhoitajaksi, se olisi ollut mieluisa valinta, olihan hän ollut eläinten kanssa koko ikänsä.
– Perhetilanteemme muuttui, kun isäni sairastui vakavasti. Parkinsonin tauti vaati aikaa koko perheen arjesta ja huolehtimista ja huomiota riitti. Äiti ja siskoni tekivät hoitotyötä ja äiti toivoi minun lähtevän hänen jalanjäljilleen. Luin lähihoitajaksi Pokella, samassa oppilaitoksessa kävivät myös äitini ja sisareni.
Katja tykkäsi työstään, kun sai tehdä monenlaista ja olla ihmisten seurassa ja apuna. Hän tarttui lähihoitajan työhön terveyskeskuksen vuodeosastolla, Kon-
ginkankaan vanhainkodissa ja Suolahdessa sijanneessa ryhmäkodissa, päiväkodissa ja kehitysvammaisten parissa.
– Koska olen kiltti, väsytin itseni. Arvomaailma työssä ei kohdannut, kun koin, että en pysty antamaan tarpeeksi aikaa ja läsnäoloa asiakkaille.
Katjasta tuli äiti vuonna 2014.
– Äitiys oli ihanaa, mutta koin, että vain leijun, eikä minusta ole mihinkään ja silloin hukkasin itseni.
JOSKUS ELÄMÄSSÄ käy hyvin, varsinkin silloin, kun eteen tulee ihminen, joka muuttaa suuntaa.
– Etsin omaa paikkaani, ja kohtasin ohjaajan, Sari Laitisen, joka inspiroi minua ja hänen kannustamaan hain Pokelle lukemaan nuoriso- ja yhteisöohjaajaksi. Kun pääsin harjoitteluun Ilonaan, ajattelin, että nyt löysin paikkani!
Katja kertoo kiitollisina, kuinka on saanut tehdä Ilonssa töitä jotka kokee tärkeäksi ja merkitykselliseksi.
– Arvomaailma asiakkaan kohtaamiseen, tasa-arvo ja empatia natsasivat ajatteluni kanssa yksiin. Valmistuin keväällä ja pääsin elokuussa osatyökykyisen palkkatuella töihin tänne, ja toivon, että jatkoa myönnetään. Työ jatkuu näillä näkymin toukokuulle saakka, ja katsotaan kuinka työllistäminen uusille työllisyysalueille siirtymisen myötä muuttuu. Paljon on kysymysmerkkejä ilmassa.
Katja kertoo, että mielekkään työn ja hyvän työyhteisön myötä on myös hänen oman jaksaminen mennyt parempaan suuntaa. Kivuliaat endometrioosi ja adenomyoosi vetävät joskus liikunnallisen ja harrastavan naisen kanveesiin. Viime keväänä saatu diagnoosi oli helpotus, sillä oireisto on ollut todella laaja.
– Minua on tutkittu keliakista astmaan ja migreeniin. Nyt olen saanut lääkityksen tasapainoon ja jaksan arjessa todella hyvin. Kun katson kaksi vuosikymmentä taaksepäin, voin todeta, että olen enemmän itseni kuin aikoihin.
Katja kertoo, että hänelle tärkeintä olisi pystyä käymään töissä, ja sen myötä kokea itsensä tärkeäksi yhteiskunnassa. – Minulla on kaksi ammattia taustalla jotka tukisivat työllistymistäni eteenkin päin, mutta pidän ovet avoinna ja olen positiivisen toiveikas, että erilaisiin ohjauksiin liittyvät työt jatkuisivat. Kun on kokenut tunteen, että kukaan ei arvosta eikä kuulu mihinkään, osaa arvostaa päiviä mieluisassa työssä.
Työ tuo myös taloudellista helpotusta. Katja on kokenut myös häpeää työkyvyttömyyden syvissä vesissä.
– Toisiaalta vastoinkäymiset tuovat myös toiveikkuutta, että elämä rakentuu erilaisista ajanjaksoista.
Ilonassa saa tarttua moneen: välillä siivotaan ja keskustellaan asiakkaiden
kanssa.
– Vedän neulekahvilaa, pidän hyvinvointi- ja keskusteluryhmää, eli työpäivät vaihtelevat.
Katja kertaa lähimenneisyyttään ja kuinka hän kerran havahtui auton ratista, kun ei muistanut minne on menossa.
– Olin lähtenyt aamuvuoroon Konginkankaalta Suolahteen ja yöllä hoitanut isää, eli unet olivat jääneet todella vähäisiksi. Ostin kämpän Äänekoskelta ja tein sinne itselleni kodin. Asuin vuoden päivät yksin, kunnes rinnalle tuli Jarno Kolu, jonka kanssa olen yhä, ja joka on lapseni isä. Yhtä on pidetty vuodesta 2008 saakka.
HUOMIO KIINNITTYI heti kauniiseen villapaitaan, johon Katja oli sonnustautunut. Juttuja kuunnellessa, valkeni, että se on hänen omaa käsialaa. – Teen kaikenlaista näpertelyä mielelläni, oli se sitten rumpujen tai pensseleiden tekoa, kutomista tai kirjan sitomista. Inspiroidun helposti, ja alan miettiä, kuinka voisin itse valmistaa jonkun kivan jutun, joka on tullut eteen. Yritän painottaa työssäni sitä, että kannattaa yrittää ja tarttua toimeen, sillä onnistumisen iloa ei voita mikään! Olen kannustanut ja muistuttanut, että eiväthän lapsetkaan opi heti kävelemään, sillä kaatua pitää monta kertaa. Epäonnistumista on turha hävetä tai peitellä perfektionismin nimeen.
Katjaa kuunnellessa huomaa herkkyyden olevan luonteenpiirre, joka käy käsi kädessä taiteellisten taitojen kanssa. – Jotkut näkevät herkkyyden heikkoutena, mutta koen, että se on tässä työssä hyvä vahvuus. Jo opiskeluaikana asiakkaat tulivat luottavaisin mielin juttusille.
Katja toivoo, että saisi tehdä työtä joka on merkityksellistä itselle ja toisille. – Tykkään ja nautin joka päivästä.
KATJA ON herätellyt harrastustaan, frisbeegolfia taas tulille. Hän on lajissa menestynyt ja sen perässä kiertänyt ympäri maapalloa, kun kisamatkat ovat vieneet Thaimaaseen, Italiaan, Ruotsiin ja Englantiin. Vahvaa vaikuttamista on tehty myös vuonna 2022 Äänekoskelle perustetun frisbeegolfyhdistys ÄKI DG:n riveissä ja hallituksessa.
– Olen yrittänyt aktivoitua uudestaan ja kävin kisaamassakin pari viikkoa sitten. Olen harrastanut lajia yli kymmenen vuoden ajan, ja menestystäkin on tullut kansainvälisistäkin kisoista. Frisbeegolf on siitä kiva laji, että on saanut tutustua monenlaisiin ihmisiin ja kulttuureihin. Olen saanut hyviä ystäviä joiden kanssa on hyvä hakea perspektiiviä maailman menoa ihmetellessä. Sosiaalinen status ei tässä lajissa merkkaa, vaan yhdistävä mielentila. Odotan innolla Suo-
Katja Hiironen
s. 1987 Konginkankaalla, asuu Äänekoskella
· avoliitossa, yksi lapsi
· järjestöavustaja
Rakastaa: luovuutta
Inhoaa: ilkeyttä
Henkilö: Sari Laitinen
Paikka: lapsuuden koti
Kirja: Mikko Kamula - Ikimetsien
sydänmailla
Eläin: kissa
Musiikki: tanssimusiikki
Elokuva: Vaiana
Ruoka: pestopasta
Juoma: Molkosan
Motto: Sinä itse olet vastuussa omasta onnellisuudestasi.
messa tänä vuonna järjestettäviä maailmanmestaruuskisoja ja sinne lähden innoissani katsomaan ja kannustamaan. Katja kiittelee Äänekosken panostusta frisbeegolfiin. Suojarinteen alueelle valmistuva rata houkuttaa varmasti uusia harrastajia.
– Olin viime kesänä istuttamassa ja kastelemassa puita. Viime vuosina olen tehnyt enemmän talkoita kuin pelannut. Kuulun ydinporukkaan, joka on ratoja Äänekosken alueelle rakentanut. Meillä on hyvätasoisia harrastajia, ja viime kesänä voitettiin sekajoukkueella KeskiSuomen mestaruus.
TAITEELLINEN vaikutelma lisääntyy, kun toimittaja saa hypisteltäväkseen upean kirjoneulepipon ja saa katsoa kännykän näytöltä kuvia maalauksista, jotka ovat sekatekniikoin syntyneet.
– Olen lähtenyt mukaan taiteilijaseuran toimintaan, ja osallistunut muutamaan näyttelyyn. On ihanaa kun jaksaa panostaa harrastuksiin. Tykkään antaa hyvää mieltä, eli joulun alla tein itselleni tuntemattomille ihmisille maalauksia. Jousimiehenkadun varrella oleva vihreä puutalo on viehättänyt aina ohi kulkiessa, ja tein siitä maalauksen, jonka vein joulupäivänä talossa asuville Hongan Pirkolle ja Ollille.
Katjalla on paljon haaveita. Se on hyvä juttu, sillä ihmisen on syytä haaveilla ja mennä niitä kohti pienin askelin. – Olen huomannut, kuinka maalaan mielessäni satukirjan kuvitusta. Ehkä mä joskus julkaisen sellaisen. Toisaalta ajattelen, ettei mun tarvitse näyttää töitäni kenellekään, pääasia on, että itse nautin tekemisestä ja olen tyytyväinen lopputulokseen, Katja hymyilee.
Onnittelemme 45-vuotiasta Ääneseudun Ilona ry:tä
Konginkankaan kyläyhdistys ry.
Koskelan Setlementti ry
Rautionmäen kyläyhdistys ry.
Sisä-Suomen Diabetesyhdistys ry
Suolahden Urho
Äänekosken eläkkeensaajat ry.
Äänekosken Huima
Ääneseudun sydänyhdistys ry.
Ärmy
Toiminnanjohtajan terveiset
Paikallinen mielenterveystyö luo toivoa ja yhteisöllisyyttä
Viime vuosi on ollut Ääneseudun Ilonassa innostuksen ja yhdessä tekemisen aikaa. Kun aloitin toiminnanjohtajan sijaisuuden heinäkuussa, minua odotti järjestö, jolla on vahvat juuret yhteisössään ja katse rohkeasti tulevaisuudessa. Yhdistyksemme on tarjonnut jo 45 vuoden ajan mielekästä toimintaa ja tukea mielenterveyskuntoutujille sekä muille, jotka haluavat löytää arkeensa uutta suuntaa ja voimavaroja.
Ääneseudun Ilona on enemmän kuin yhdistys – se on kohtaamispaikka, jossa ihmiset voivat kokea osallisuutta ja löytää omat vahvuutensa. Monipuo-
linen toimintamme sisältää muun muassa vesijumppaa, kädentaitoryhmiä ja vertaistukea. Yhdessä oppiminen ja tekeminen rikastuttavat arkea ja vahvistavat yhteisöllisyyttä.
Erityisen ilahduttavaa on ollut huomata, miten laajasti toimintaamme arvostetaan. Mielenterveyden keskusliiton mielenterveysbarometrin mukaan 77 % suomalaisista uskoo mielenterveysjärjestöjen tarjoavan arvokasta tukea kuntoutumisessa. Tämä kertoo siitä, että tekemämme työ on merkityksellistä ja tarpeellista. Vaikka lähivuodet tuovat mukanaan muutoksia, olemme valmiita kehittämään toimin-
taamme entistä vaikuttavammaksi ja paremmin yhteisön tarpeisiin vastaavaksi.
Ääneseudun Ilonan voima on sen ihmisissä, jäsenissä, vapaaehtoisissa ja työntekijöissä, jotka tekevät työtä sydämellä. Meille on kunnia-asia tarjota turvallinen ja lämmin ympäristö, jossa jokainen voi tuntea olevansa tervetullut. Yhdessä voimme lisätä hyvinvointia ja ennaltaehkäistä yksinäisyyttä.
Järjestön 45-vuotinen historia kertoo tarinaa sinnikkäästä ja vaikuttavasta työstä. Olemme nähneet, miten pienillä teoilla voi olla suuri vaikutus ihmisten elämään. Tulevaisuutta rakennamme
yhdessä, yhteistyössä Äänekosken kaupungin, hyvinvointialueen ja muiden järjestöjen kanssa. Tämä yhteistyö tuo uusia mahdollisuuksia ja varmistaa, että Ilona voi jatkaa työtään vielä pitkään. Haluan kiittää lämpimästi kaikkia, jotka ovat mukana Ilonan toiminnassa. Teidän ansiostanne voimme luoda paikan, jossa jokainen voi tuntea olevansa arvokas. Jatketaan tätä tärkeää työtä –yhdessä olemme enemmän!
Carita Sohlman Ääneseudun Ilona ry vs. toiminnanjohtaja
Järjestöillä edessään haasteiden täyttämät vuodet
Nykyinen hallitus leikkaa hallituskaudellaan sote-järjestöiltä peräti 130 miljoonaa. Tämän vuoden avustusehdotuksessa leikattiin jo 80 miljoonaa ja 50 miljoonaa tullaan leikkaamaan kahden seuraavan vuoden aikana. Ensimmäinen leikkuri osui erityisesti isoihin ja valtakunnallisiin järjestöihin. Mielenterveyden keskusliiton kohdalla tämä tarkoitti sitä, että yleisavustuksesta lähti 19% eli yli 272 tuhatta euroa. Lisäksi lähti myös muusta toiminnasta.
Muusta selviämme mutta yleisavustuksen leikkaus ottaa koville. Käytännössä tämä tarkoittaa suurta iskua jäsenyhdistystoimintaan. Suuria yhdistystapahtumia emme pysty järjestämään vuonna 2025. Tulemme kuitenkin olemaan alueilla esillä ja tiivistämme vuoropuhelua entisestään paikallisen tason
jäsenyhdistysten kanssa.
Onneksi jäsenyhdistyksiimme leikkuri ei vielä laajalla tasolla osunut, toki moni alueellisen tason mielenterveysjärjestö joutui avustusehdotuksen saatuaan pettymään. Valitettavasti tämä pettymyksen pelko vain korostuu alueellisella ja paikallisella tasolla tulevina vuosina, koska suurin osa avustuksista on kuitenkin kiinni niin sanotuissa alueellisissa kohdennetuissa yleisavustuksissa. Alueellisen ja paikallisen tason järjestöjen tulee varautua mahdollisiin leikkauksiin – tämä onnistuu esimerkiksi tehostamalla vuoropuhelua niin hyvinvointialueiden kuin kuntien kanssa. Toiminnan vaikuttavuuden tunnetuksi tekeminen on järjestöille tärkeää. Sen kautta niin hyte-alueet kuin kunnat toivottavasti olisivat entistä valmiimpia
avustamaan mielenterveysjärjestöjä. Uusimman mielenterveysbarometrin mukaan peräti 77% aikuisväestöstä on sitä mieltä, että mielenterveysjärjestöjen toimintaan osallistuminen on hyvä hoito- ja kuntoutuskeino. Lisäksi 56% aikuisväestöstä olisi valmis hakemaan apua mielenterveysjärjestöstä, mikäli sairastuminen omalla kohdalla tulee ajankohtaiseksi. Valitettavasti lähes puolet aikuisväestöstä ei tunne mielenterveysjärjestöjen toimintaa. Tämä osaltaan heijastuu myös päätöksentekijöihin. Onko siellä vallassa juuri ne, jotka eivät tunne mielenterveysjärjestöjen arvokasta työtä? Luvut osoittavat kuitenkin sen, että tekemäämme työhön luotetaan ja uskotaan väestön keskuudessa. Ääneseudun Ilona on tehnyt arvokasta työtä jo 45 vuoden ajan. Toiminta on
monipuolista ja toiminta kattaa tänä päivänä jo suuren osan hyte-aluetta. Vahvan ryhmätoiminnan lisäksi on käynnissä kattava vertais- ja vapaaehtoistyön kehittäminen. Se on olennainen osa kansalaisjärjestötoimintaa. Ilona on hyvä esimerkki siitä, miten vaikuttavaa työtä mielenterveyssektorilla voi järjestö saada aikaiseksi alueellisella tasolla. Mielenterveyden keskusliitto pyrkii kehittämään jäsenyhdistyksiään juuri Ilonan kaltaisiksi toimijoiksi.
Onneksi olkoon Ilona ja menestystä tulevaisuuteen!
Janne Jalava Järjestö- ja kehitysjohtaja Mielenterveyden keskusliitto ry
Neulominen on varusteurheilua
Neulekahvila kokoontuu maanantaisin Ilona ry:n askarteluhuoneessa.
Katja Hiironen
Kävijöitä yhdistää käsitöiden tekemisen lisäksi luovuus ja halu oppia uutta. Vaikka viihtyisässä kammarissa on esillä neulekirjoja ja ohjeita, useimmiten puikoille on jo luotu päättäväisesti jotakin. Suvun uusi tulokas saa villasukat, siskontyttö kissasukat, yksi tekee itselleen kaulahuivia, toinen polven lämmittimet. On selvää, että neulojat ovat lämminsydämisiä ihmisiä, jotka pääsääntöisesti tekevät neuleita läheisilleen.
Ideoiden jakamista on ilo seurata. Innostus tarttuu ja osallistujat puhua pulputtavat. Apua ja opastusta on tarjolla sitä tarvitseville. Mistä materiaalista kannattaa tehdä sukat, että ne kestävät? Miten kirjoneuletta tehdään? Montako silmukkaa puikolleen? Välillä nauretaan, että sanotaanko teilläkin kotona, ”Oota, mä neulon vielä tämän rivin loppuun?”
Neulomista eivät harrasta enää vain ikäihmiset, vaan koronan myötä yhä useammat haastoivat itsensä kokeilemaan käsitöitä. Myös välineet ovat kehittyneet
vuosien varrella. On olemassa sukkablokkeja, joilla saa sukat pingotettua muotoonsa. Neliskanttisista puikoista taas saa hyvin otteen, ja niillä neulejäljestä tulee napakampaa. On puikkoja, jotka on tehty puusta, hiilikuidusta tai muuten vaan pinnoitettu, ettei silmukat luistaisi pois puikolta niin herkästi. Entä miltä kuulostaa pyöröpuikot vaihtopäillä? Mitä ihmettä, kaapelin voi ostaa erikseen ja siihen eri kokoisia vaihtopäitä. Ohjaaja kertoo ostaneensa Jyväskylästä kaapelin, jonka kiinnikkeet pyörivät niin, ettei työ mene ikinä kierteelle. Siihen on arvatenkin saatavilla eri kokoisia ja mittaisia vaihtopäitä. Villapaidan resorin voi ensin neuloa pienemmillä puikoilla ja sitten vaihtaa isommat, niin ei tarvitse siirtää kaikkia silmukoita vaijerilta toiselle. Näin resori säilyy napakkana pidempään. Vaikka neulominen voi nykyään tuntua varusteurheilulta, alkuun pääsee myös hyvin vähällä. Jokainen harrastaja voi etsiä itselleen mieluiset välineet ja tavan toteuttaa itseään. Ohjevideoita löytyy joka lähtöön, halusit sitten haastaa itsesi tekemään villapaitaa tai vaikka lapasia. Monet kokevat tärkeimmäksi onnistumisen ilon, jonka voi löytää, kun uskaltautuu kokeilemaan jotain uutta. Mikä voisi olla sinun seuraava neulehaasteesi?
Taiteen voima
Miltä kuulostaisi mahdollisuus luoda tyhjästä mitä vaan? Ensin on vain tyhjä pohja, johon syntyy ajatus, hahmotelmia, sitten käynnistyy prosessi, jota voi jatkaa loputtomasti.
Katja Hiironen
Usein ihannoidaan niitä, jotka piirtävät ja maalaavat, heitä, jotka luovat papereilleen eloisia hahmoja ja maisemia – omia näkemyksiään. Sitä kuulee, kun vähätellään omia tekemisiä, tyytymättömänä, eikä välttämättä uskalleta edes yrittää. Kun löytää taiteen voiman, ymmärtää, että suurimmat haasteet ovat usein itse luotuja. Se, että vakuuttelee itselleen, ettei osaa jotain, on heikko lähtökohta oppia. Sen sijaan voi vakuutella, että voin yrittää, uudelleen ja uudelleen. Kun antaa itselleen mahdollisuuksia yrittää ja epäonnistua, voi löytää tekemisen ilon.
Niin kuin elämässäkin, myös taiteillessa tapahtuu yllätyksiä, joita ei voi ennakoida. Meistä jokainen kohtaa jossain vaiheessa vastoinkäymisiä ja käsittelee niitä opittujen tapojen mukaisesti. Aina voi kuitenkin opetella uusia keinoja selviytymiseen, rikkoa kaavoja.
”Olen piirtänyt lapsesta saakka, välillä on ollut pidempikin tauko, mutta piirtämiseen on ollut helppo palata.” Kertoo nuori, joka kokee taiteen olevan oiva keino käsitellä tunteita ja vaikeita asioita elämässä. ”Yritän opetella pois täydellisyyden tavoittelusta, jotta voisin luoda
vapautuneemmin, eikä tekeminen olisi kopiointia tai suorittamista” pohtii eräs ja toteaa tämän johtuvan osittain arvostelusta, joita hänen työnsä saivat osakseen, hänen ollessa lapsi. ”Päätin silloin, että minusta tulee niin hyvä, ettei kukaan pääse tekemään minua naurunalaiseksi. Nyt ymmärrän, että taidekriitikot ovat yhtä tärkeitä taiteilijoille, kuin ornitologit linnuille. Joskus on ihan hyvä osata nauraa itselleen, muuten elämä käy aika vakavaksi.”
Ääneseudun Ilonan tiloissa käy paljon luovia ihmisiä, jotka jakavat kokemuksiaan ja ideoitaan. Piirtäminen ja maalaaminen ovat arkipäivää, se yhdistää. Pöydälle jääneet piirrokset kiinnittävät usein huomion ja keräävät ihailevia kommentteja. Seinille on saanut laittaa esille omia töitään, ihmisten iloksi. Joinakin päivinä silmät loistaen kerrotaan erilaisista välineistä, joita on tullut kokeiltua. Ja kuinka ollakaan, hetken kuluttua ollaankin jo tekemässä sekatekniikkaa vesivärillä ja kuulakärkikynällä. Kun idea tulee, siihen kannattaa tarttua, ja rohkeasti kokeilla omaperäisiä ideoita. Jos jokin menee pieleen, niin aina voi jatkaa ja lisätä päälle uusia kerroksia. Voisi kai sanoa, että sama pätee myös elämässä. Ollaan siis armollisia itsellemme, eikö niin?
VANHA KEITELE puh. 0400 645 700 Hotellipolku 1, 44200 Suolahti Ma-pe 10.30-14.00
13 C, 44100 Äänekoski, puh. 050 546 2892 www.lakiasiatsariparkkonen
Voimaa Vertaisuudesta -hanke
Voimaa vertaisuudesta on STEAN rahoittama kolmevuotinen hanke, jonka tavoitteena on matalan kynnysten harrasteryhmien käynnistäminen Keski-Suomen alueelle ja vapaaehtoisten kouluttaminen näiden ryhmien vetäjiksi.
Toiminta on suunnattu kaikille yli 18-vuotiaille henkilöille. Hankeen vetäjänä toimii Ville Irtamo. Toiminta-ajatuksena on ennaltaehkäisevä mielenterveystyö, jossa ketään ei jätetä yksin.
HANKE KÄYNNISTYI
MAALISKUUSSA 2024
Maaliskuun alussa käynnistyneessä toiminnassa on ryhmiä tällä hetkellä Saarijärvellä, Karstulassa, Konnevedellä, Kinnulassa, Pihtiputaalla, Viitasaarella, Hankasalmella ja Laukaassa. Ryhmien tapaamisia on järjestetty 214 kertaa ja ihmisten kohtaamisia on kertynyt yli tuhat. Toiminta on tavoittanut hyvin eri-ikäisiä ihmisiä, jotka ovat erilaisissa elämäntilanteissa tällä hetkellä. Yhteisenä tekijä kaikilla ryhmiin osallistuvilla henkilöillä on kiinnostus harrastaa ilman kilpailullisia tavoitteita ja vaatimuksia sekä sosiaalisuuden lisääminen. Ryhmien toimintaa vedetään osallistavalla otteella ja tapaamisten sisältö suunnitellaan yhdessä ryhmiin osallistuvien henkilöiden kanssa. Toiminnan sisältö vaihtelee paljon osallistujien kiinnostuksen kohteiden ja osallistujien iän mukaan.
HANKE TEKEE YHTEISTYÖTÄ
HYVINVOINTIALUEEN KANSSA
Karstulan kuntouttavan työtoiminnan kanssa yhteistyössä vedetyssä Voima ver-
Kesäkukkakausi on päättynyt!
taisuudesta ryhmässä käy 15-17 henkilöä. Ryhmä kokoontuu tiistai aamuisin osallistumisprosentti on jokaisella kokoontumiskerralla lähes sata.
otteella toteutetut ryhmät ovat saaneet asiakkaamme aktivoitumaan ja innostumaan omien voimavarojen hyödyntämisestä muussakin elämässä. Ryhmän toiminta on lisännyt asiakkaidemme sosiaalisuutta sekä vahvistanut vuorovaikutustaitoja ja ryhmässä työskentelyä. Mielestäni ryhmätoiminnat tuovat hyvä lisän ihmisten kuntouttamisessa kohti työelämää, kertoo Karstulan Kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja Arja Nurminen
LÄHILUONNON HYÖDYNTÄMINEN OSAKSI ELÄMÄÄ
Pienillä maalispaikkakunnilla toiminnan keskiöön on noussut vahvasti ympärillä oleva luonto ja sen hyödyntäinen ryhmien toiminnassa. Vaikka luonto on monin paikoin lähellä niin sinne meneminen tuottaa usein yksinäisille ihmisille vaikeuksia.
Kesäkukkakausi
on päättynyt!
Kesäkukkakausi on päättynyt!
Lämmin kiitos asiakkaillemme ja aurinkoista kesää!
Lämmin kiitos asiakkaillemme ja aurinkoista kesää!
– Voimaa vertaisuudesta ryhmän toiminta on tuonut asiakkaillemme lisää uusia harrastuksia ja piristänyt heidän viikkoaan merkittävästi. Osallistavalla
Lämmin kiitos asiakkaillemme ja aurinkoista kesää!
– Luontokerhon kanssa yhdessä retkeileminen ja luonnonantimien hyödyntäminen on tuonut takaisin vanhoja harrastuksia, jotka olivat jääneet vähemmälle viimevuosina. Yhteiset keskustelut ja ajatusten jakaminen nuotion äärellä on tuonut lisää sisältöä elämään ja hyviä uusia ystäviä. Vapaaehtoisena voin myös tuoda oman panokseni toisten ihmisten tukemisessa ja aktivoimisessa uusien/vanhojen harrastusten pariin, kertoo vertaisohjaajana Kinnulan Voimaa vertaisuus -hankkeen luontorkerhossa toimiva Arja Urpiainen
Onnittelemme 45-vuotiasta Ääneseudun Ilona ry:tä
Airi Mikkonen
Savonlantie 6, Sumiainen
P. 050 468 7967
www.kokonpuutarha.fiTERVETULOA!
www.kokonpuutarha.fi
www.kokonpuutarha.fi TERVETULOA! kokonpuutarha
Kunnallisjärjestö TERVETULOA! kokonpuutarha
Ville Irtamo
Mielenterveysyhdistys Ääneseudun Ilona ry
Carita Sohlman vs. toiminnanjohtaja carita@ilonary.net 040 591 9061
Sirpa Kärkkäinen
Ohjaaja sirpa@ilonary.net 040 769 8522
Ääneseudun Ilona ry 45v.
Ville Irtamo Hanketyöntekijä ville@ilonary.net 044 247 9658
Katja Hiironen Järjestöavustaja katja@ilonary.net 040 769 8351
Ilonan hallitus vuonna 2025
Leena Snellman puheenjohtaja 040 547 5678 leena.snellman01@gmail.com
Iida Liimatainen sihteeri
Erkki Heinänen
Annikki Hytönen
Marja Kolari
Ääneseudun Ilona ry.
Ääneseudun Ilona ry on Äänekosken seudulla toimiva mielenterveysyhdistys.
Ilonan toimipaikka on Kotakennääntie 2:ssa.
Avoinna arkisin klo 9-16 ja perjantaisin klo 9-15.
• Yhdistyksemme jäsenmaksu vuonna 2025 on 16 €
• Voit olla toiminnassa vaikka et olisikaan jäsen.
Ilonassa Lukion hävikkiruokaa jaossa omiin rasioihin arkisin klo 13. tervetuloa!
Ilona vuoden 2024 lukuina
• Ilonassa jäseniä 217 henkilöä, lisäksi paljon kävijöitä jotka ei ole jäseniä
• Kävijöitä 2478
• Ilonassa tehty 2814 ruoka-annosta
• Ryhmissä 980 osallistujaa
• Ilonassa jaettu Lukiolta saatua hävikkiruokaa 4252 kg
• Hävikkiruuanhakijoita 2381
Lahjoituksia
• Äänekosken Lions Club Helmi, televisio
• Äänekosken Lukiolaisten järjestämä sijoittajakoulu kurssin opiskelijoiden lahjoitus käytetään nuorten toimintaan Ilona ry:ssä.
www.ilonary.net, Ruoka-apu.fi, lähellä.fi
Eero Strand Ohjaaja eero@ilonary.net 0400 115 361
Timo-Pekka Linnakoski Työkokeilija, digi-tuki
Tapani Kupari
Kirsi Lehto
Matti Leskelä
Leena Piispanen
Tiina Talso puh 040 56 46 341 talsotiina@gmail.com
Teresa Salonen varajäsen
Kampanjassa saat vinkkejä, miten lisätä ja pitää yllä omaa arkiliikkumista ja huomata liikkumisen vaikutukset omaan hyvinvointiisi.
Tule mukaan osallistumaan Virkeyttä väkeen – kampanjaan. Kampanja alkaa Starttitapahtumalla aika: 4.2.2025 klo 10.00 paikka: Ääneseudun Ilona ry. Kotakennääntie 2, 44100 ÄÄNEKOSKI
Lisätiedot:
Ohjaaja Sirpa Kärkkäinen 040-7698522, sirpa@ilonary.netKampanja on osa Mielenterveyden keskusliiton Virkeyttä väkeen – hankkeen toimintaa.Tule mukaan löytämään virkeyttä sekä keholle että mielelle!
Peurungassa kevään aikana maksuton päätöstapahtuma!
Valoa-chat on luottamuksellinen keskustelupaikka niille, jotka kaipaavat valon pilkahdusta elämäänsä. Henkeä uhkaavissa tilanteissa otathan yhteyttä suoraan hätänumeroon 112
Valoa-chat mtkl.fi
Valoa-chatissa pääset tapaamaan joko mielenterveystyön ammattilaisen tai mielenterveyden ongelmia itse kokeneen vertaisen.
Täysin anonyymi ja maksuton chat-palvelu mielenterveysongelmien tuomien tilanteiden tueksi. • Ammattilainen tukenasi mielenterveyden asioissa • Arkisin kello 12–15
Valoa-vertaischat mtkl.fi Kahdenkeskinen kohtaamispaikka mielenterveyteen liittyvien kokemusten jakamiseen Keskiviikkoisin ja torstaisin kello 18–20 (ei pyhinä, eikä koulujen kesäloma-aikoina). Chattaile mielenterveysongelmia itsekin kokeneen vapaaehtoisemme kanssa. Olet lämpimästi tervetullut chattailemaan kanssamme!
Kirkkovaltuuston kokous venyi äänestyksiin ja
arvontaan
Äänekosken kirkkovaltuusto kokoontui valitsemaan valtuuston puheenjohtajiston sekä kirkkoneuvoston jäsenet vuosille 2025-2026.
Marjo Steffansson
Valtuusto ei välttynyt äänestyksiltä ja uutena vaalitapana käytiin arvonta. Yksimielisiä oltiin vain kirkkovaltuuston puheenjohtajasta ja kirkkoneuvoston varapuheenjohtajasta. Kirkkovaltuuston puheenjohtajana jatkaa Seurakun
kuuluu kaikille) esitti jatkamaan Yhteisellä polulla -listan Jaana Tania. Äänestys suoritettiin suljetulla lippuäänestyksellä.
Olli Jämsén valittiin kirkkovaltuuston varapuheenjohtajaksi äänin 15. Jaana Tani sai ääniä 12. Jaana Tani hoiti varapuheenjohtajan tehtäviä vuodesta 2022 lähtien. Tarja Tarvainen jatkaa kirkko
mutta nimiä annettiin 11.
Ehdolle nimettiin: Hannu Lehmonen, Timo Pasanen, Pekka Uljas. Marjatta Huhta, Tanja Pellinen ja Leila Lindell, Tarja Tarvinen, Pentti Kinnunen, Sinikka Rautiainen, Akusti Väisänen ja Jaana Tani.
Kirkkoherra Tourunen käytti puheenvuoron, pohtien, kuinka tilanne
aina on nähty vaivaa, että sopuratkaisuun on ryhmissä päästy. Tämä on poikkeuksellista koko Suomen seurakuntiin peilaten. Toivon, että kirkkoneuvostoon valitaan nyt 10 jäsentä, kirkkovaltuuston yhteistyön nimissä. Jos ei pienen joukon neuvottelupöydässä löytynyt ratkaisua, niin toivon, että isolla joukolla se onnistuu, Tourunen toivoi.
Maija Piitulainen esitti neuvottelutaukoa.
– Seurakuntamme toimet näyttävät nyt todella ikävältä ulospäin. Korkeimman päättävän elimen pitää osata tehdä päätöksiä ilman taustalla käytäviä riitoja, Maija Piitulainen sanoi.
Akusti Väisänen kannatti Maija Piitulaisen ehdotusta.
Kirkkoneuvoston jäsenten vaalista käytiin suljettua keskustelua puolen tunnin ajan. Sopimukseen ei päästy, joten neuvoston jäsenistä äänestettiin. Samalla äänestettiin varajäsen varsinaiselle jäsenelle.
KIRKKOVALTUUSTON jäsenille jaettiin äänestysliput, johon kukin valtuutettu kirjasi enintään yhdeksän varsinaisen jäsenen nimeä.
– Jos on kirjannut liikaa nimiä, äänestyslippu hylätään, Mertanen muistutti ennen äänestyksen alkua.
Pentti Kinnunen, Sinikka Rautiainen ja Akusti Väisänen saivat kukin 18 ääntä ja he pääsivät suoraan kirkkoneuvostoon, loput neuvoston jäsenet arvottiin, eli seitsemästä ehdokkaasta valittiin kuusi. Onnettareksi pyydettiin lehteriyleisön Heikki Helasterää.
Helasterä nosti laatikosta nimet: Jaana Tani, Timo Pasanen, Pekka Uljas, Taina Pellinen, Hannu Lehmonen ja Leila Lindell.
Marjatta Huhta jäi valitsematta.
JEMO KETTUNEN pyysi puheevuoron – ja sai sen. Tokaisunsa jälkeen hän käveli ulos seurakuntasalista.
– Halusitte valtakunnan ja saitte sen, Kettunen sanoi
Kettunen kertoi myöhemmin, että lai
Meille kaikille niin rakas
Salme HÄMYNEN
o.s Järvinen
3.9.1936 Lahti
24.12.2024 Äänekoski
Illoin kynttilät siellä kun syttyy, Unelmissain ma siell’ olla saan. Kodin kynttilät lämpöisin liekein, Teitä unhoita en milloinkaan.
- U. Hurmerinta-
Suuresta rakkaudestasi ja hellästä huolenpidostasi kiittäen, valoisaa muistoasi vaalien
Leo ja Katri
Kari perheineen
Kirsi perheineen sukulaiset ja ystävät
Siunattu läheisten saattamana. Lämmin kiitos osanotosta.
KUOLINDOULA
TARJOAA:
- edunvalvontavaltakirjan teko
- hoitotahdon teko
- hoivatahdon teko
- apua hautajaisten suunnitteluun
- neuvoa kuoleman jälkeisten toimien tekemiseen
- vakavasti sairaan ihmisen tai hänen läheisensä kanssakulkija elämän lopussa
- läsnäolo kuoleman hetkessä
Sinikka Halminen
050 400 7990
Äänekosken kirkkovaltuustossa kuohahti.
Kuva Harri Hämäläinen
IHMINEN IHMISELLE
”Teko tulee hylätä, mutta ihmistä ei koskaan”. Maija Gellin
Olen ajatellut paljon tuon lauseen sanomaa ja merkitystä oman työni kohdalla viime päivien aikana. Työni arki koostuu
SEURAKUNTA VERKOSSA
Radiokirkko sunnuntaisin klo 10 Äänekosken kirkosta. Messulinkki kotisivujen etusivulla. Messu on kuunneltavissa myös tallenteena seuraavan viikon ajan. Iltahartaus seurakunnan facebookissa torstaisin klo 18.
YHTEISVASTUUN AVAUS 2.2.
Seurakunnan messuissa kerätään kolehti Yhteisvastuukeräykselle. Yhteisvastuukeräyksen vuoden 2025 teemana on vahvistaa nuorten hyvinvointia.
SIVELTIMEN VETOJA -TAIDENÄYTTELY
Siveltimen Vetoja -taidenäyttely 1.-28.2.2025. Riitta ja Satu Ilomäen teoksia esillä Äänekosken srk-keskuksen aulassa arkisin klo 9-15 ja tapahtumien yhteydessä helmikuun ajan.
PIISPANTARKASTUS 14.-16.2.2025
Piispantarkastuksen toimittaa piispa Matti Salomäki. Tarkastukseen osallistuvat tuomiokapitulin pappisasessori Ari Auranen sekä tarkastuksen notaari, pastori Mikko Jegoroff. Tarkastus alkaa aamurukouksella ja piispantarkastuksen avauspuheella Äänekosken srk-keskuksessa pe 14.2. klo 9.
Seurakuntalaisille avoimia tilaisuuksia:
Pe 14.2. klo 18 Ilta nuorten vaikuttajaryhmän johdolla Äänekosken srk-keskuksella. Illassa tutustumista, kisailua, piispan kyselytunti ja kevyt iltaruoka sekä nuorten pitämä iltakirkko ja ehtoollinen.
La 15.2. klo 14 Kahvit ja piispantarkastuksen yleinen seurakuntaneuvottelu Äänekosken srk-keskuksella.
Su 16.2. klo 10 Piispanmessu Äänekosken kirkossa. Messun jälkeen piispantarkastuksen loppupuheenvuorot sekä yhteisvastuulounas Äänekosken srk-keskuksella.
Aamupuuro tiistaisin klo 7.30–10 srk-kodissa. Diakoniatoimisto avoinna ti ja to klo 9-11 muina aikoina ajanvarauksella p. 050 400 6745. Maanantaikerho maanantaisin klo 13 srk-kodissa. Gospelryhmä torstaisin klo 17.30 srk-kodissa. Yhteiskristillinen rukouspiiri kokoontuu parillisen viikon tiistaisin klo 17 srk-kodin toimistosiivessä.
Su 2.2. klo 13 Messu kirkossa, Yhteisvastuun avaus, Summala, Janhonen, kahvit kirkossa messun jälkeen.
Su 9.2. klo 13 Messu kirkossa, Lampinen, Kurtti.
Ti 11.2. klo 17.30-19.30 Askarteluilta srk-kodissa. Tutustutaan erilaisiin askartelumateriaaleihin ja tekniikoihin.
pitkälti niiden ihmisten kohtaamisesta, joiden elämä ei ole kulkenut sitä tasaisinta reittiä. Usein ihmisen ollessa ahtaalla myös teot kertovat omaa kieltään. Teot ovat meille se näkyvä osuus, mutta mitä on noiden tekojen takana? Näemmekö kaiken sen mitä meidän olisi tarpeellista nähdä?
Ymmärrämmekö sen mitä meidän tulisi ymmärtää?
Aina välillä on hyvä kääntää katseensa myös
Aamupuuro keskiviikkoisin klo 8–10 srk-kodissa. Diakoniatoimisto avoinna maanantaisin klo 10–12. Muuna aikana ajanvarauksella p. 040 726 3519. Aamurukous maanantaisin klo 9 srk-kodissa. Kirkkokuoro perjantaisin klo 17 srk-salissa.
To 6.2. klo 16 Raamattupiiri Kotipesässä. Su 2.2. klo 13 Messu kirkossa, Yhteisvastuun avaus, Hintikka, Niskala. Kahvit kirkossa messun jälkeen. Su 9.2. klo 13 Messu kirkossa, Vuojus, Janhonen.
Aamupuuro torstaisin klo 7.30–9.30 srk-talossa.
Diakoniatoimisto avoinna ti ja to klo 10–12, muulloin ajanvarauksella p. 045 657 7665.
Käsityöpiiri tiistaisin klo 10 kirkon alakerrassa. Puikkopiiri keskiviikkoisin klo 12 srk-talossa.
Erräät torstaisin klo 14.30 srk-talossa.
Pe 31.1. klo 13 Rukouskävely Laineella. Tarkemmat tiedot Juholta p. 045 139 3485.
Su 2.2. klo 10 Messu kirkossa, Yhteisvastuun avaus, Hintikka, Niskala. Lounas srk-talossa messun jälkeen.
Su 2.2. klo 11.15 alkaen Kolmen keiton buffet Suolahden srk-talossa: siskonmakkara-, kasvissose- ja kalakeitto sekä torttukahvit. Ruuan hinta aik. 10€, 7-12.v. 5€. Kts. tapahtuma-ilmoitus.
Su 9.2. klo 10 Messu kirkossa, saarnaa Pasi Leino Rauhanyhdistyksestä, Vuojus, Niskala.
Ti 11.2. klo 11 Tiistailounas Suolahden srk-talossa. Ruokana merimiespihvi ja salaatit, talkkunahyve. Ohjelmahetkessä Mikael Kirmanen Sisä-Suomen poliisista kertomassa turvallisuusasioista. Ruoan hinta 5€, tuotto Yhteisvastuukeräykselle.
To 13.2. klo 13-14 Kuulolähipalvelua Suolahden srk-talossa, paikalla Leena Mäkinen.
itseen. Millaisia arvoja ja asenteita minä kannan mukanani? Millä olettamuksilla kohtaan ihmisiä? Tämä onkin kokemukseni mukaan se vaikein osuus. On helppoa kuunnella toisten kertomaa jonkun toisen elämästä, arvioida ulkoapäin ja joskus jopa tuomita. Kunpa muistaisimme, että jokainen kohtaaminen on mahdollisuus. Mahdollisuus pysähtyä, korjata omaa näkemystä. Ennen kaikkea mahdollisuus nähdä Jumalan luoma ihminen hänen
Aamupuuro torstaisin klo 7.30-10 srk-keskuksen salissa.
Aamuhartaus torstaisin klo 8.30 kirkkosalissa.
Kirkkokuoro torstaisin klo 12 srk-salissa Kirkon Olkkari (Sammonkatu 2) avoinna ma – ke klo 11–14. Tulethan meille selvinpäin.
Diakoniatoimisto avoinna ke ja pe klo 9–11, muuna aikana ajanvarauksella p. 040 502 5481/ Marjut.
To 30.1. klo 9 Hyvää Huomenta eläkeläismiehet Kirkon Olkkarissa.
Pe 31.1. klo 11.30 alkaen yhteisöruokailu apua ja tukea tarvitseville Kirkon Olkkarissa. Ennakkoilmoittautumiset diakoni Marjutille p. 040 502 5481 viimeistään saman viikon maanantaina.
Pe 31.1. klo 18 Hietaman miestenpiiri Tuulenpuiskussa.
Pe 31.1. klo 18 Naistenpiiri Kirkon Olkkarissa –jakamista, hiljentymistä, rukousta.
Pe 31.1. klo 19 Ripariperjantain viikkomessu kirkkosalissa, Lampinen, Kurtti.
Su 2.2 klo 10 Messu kirkossa, Yhteisvastuun avaus, Summala, Janhonen.
Ke 5.2. klo 13-15 Hietaman Toivoa naisille -pysäkki Forsgreneilla, Mäkikyläntie 488, Hietama.
teoistaan huolimatta. Ollaan siis toisillemme armollisia ja rakastavia. Kohdataan toinen toisemme ihmisenä ja Jumalan rakkauden välikappaleina, muistaen myös oma ihmisyytemme.
Pe 7.2. klo 12 Open Doors-rukousryhmä - Rukous vainottujen kristittyjen puolesta kirkon nuorisotilassa. Paula Forsgren.
Pe 7.2. klo 17.30 Kansainvälinen Toivoa naisille -ryhmä Kirkon Olkkarissa.
Su 9.2. klo 10 Messu kirkossa, Lampinen, Kurtti. Ma 10.2. klo 18 Raamattu- ja rukouspiiri Kirkon Olkkarissa, yhteyshenkilö Hannu Lehmonen p. 050 340 7858. Kokoontumiskerrat joka toinen viikko. To 13.2. klo 17 Ilosanomapiiri Hietaman Tuulenpuiskussa. Luetaan ja tutkitaan yhdessä Raamattua Ilosanomapiiri- kysymysten avulla. Rauhanyhdistys Lantelantie 32
Su 26.1. klo 16 Seurat, Reino Ylönen, Jouko Gylden
Su 2.2. klo 14 Perheseurat
La 8.2. klo 18 Safkailta
Su 9.2. klo 10 Messu, Suolahden kirkko, Ville Niemi-Korpi
Su 9.2. klo 16 Seurat ja laulutuokio
Nuorten illat torstaisin klo 14-19 Äänekosken srk-keskuksessa.
Perhekerhojen eri ryhmien kokoontumisajat ja –paikat löydät nettisivuiltamme https:// www.aanekoskenseurakunta.fi/tule-mukaan/ lapsille-ja-lapsiperheille/perhekerhot
Lapsi- ja perhetyön tapahtumista saat lisätietoa liittymällä lapsityön Facebook-ryhmään www.facebook.com/groups/akisrklapsijaperhetyo.
Jenny Helena Hämäläinen 98 v., Eeva Irene Vouti 96 v., Veijo Viljam Ensio Karvinen 91 v., Salme Hämynen 88 v., Risto Tapio Toivainen 77 v., Tuula Anneli Hämäläinen 77 v., Arja Helena Koivusilta 74 v.
Saaga-Aleena Auroora Mämmelä, Joanna Martta Amelia Neuvonen, Mila Martta Juliaana Huupponen, Ilari Eemil Tomminpoika Kivimäki
Marjut Lahti
Diakoni
HYVÄ VENEPAIKKAASIAKKAAMME!
Äänekosken kaupungin venepaikka-asioissa siirryimme vuonna 2024 sähköiseen varaus- ja laskutusjärjestelmä Asioon. Järjestelmästä uudet asiakkaat pääsevät varaamaan ja maksamaan itselleen venepaikan. Jo olemassa olevat varaukset siirtyivät järjestelmään.
Järjestelmään siirtymisen myötä tarvitsemme jokaisen venepaikka-asiakkaan sähköpostiosoitteen. Se toimii käyttäjätunnuksena varaus- ja maksuasioissa ja siihen lähetetään jatkossa joka vuosi linkki, josta pääsee oman paikkansa maksamaan tulevalle kaudelle.
Jos et ole vielä ilmoittanut meille sähköpostiosoitettasi, teethän sen pikimmiten: venepaikat@aanekoski.fi. Kiitos!
Jos haluat luopua nykyisestä venepaikastasi tulevalle kaudelle, ilmoitathan siitäkin meille mahdollisimman pian sähköpostitse: venepaikat@aanekoski.fi . Toivomme yhteydenotot ensisijaisesti sähköpostitse. Tarvittaessa puhelinpalvelu toimii numerossa 040 658 1246. Palvelu on käytössä tiistaisin ja torstaisin klo 9-11.
TERVETULOA KIRJASTOON!
KESKUSTELE KIRJOISTA HYVÄSSÄ SEURASSA
Lukupiiri Suolahden kirjastossa ma 3.2. klo 17.30
Syksyn teema: Tehtaan varjossa
Kirja: Risto Hakola: Paperiperheet
Lukupiiri Äänekosken kirjastossa to 6.2. klo 17.30
Syksyn teema: Nobel-kirjailijat
Kirja: Alice Munro: Liian paljon onnea
DIGITAIDOILLE TARVETTA?
Digibuusti! -hankkeen digitietoiskujen tallenteet Äänekosken pääkirjastossa ti 4.2. klo 17
Aihe: Digijäämistö ja digitestamentti
NUORI, AIKUINEN TAI NUORI AIKUINEN - TULE LAUTAPELAILEMAAN!
Lautapelikerho Äänekosken pääkirjastossa ma 10.2. klo 16 - 18
VESIVELHOSSA TAPAHTUU
Halli auki tänä vuonna myös perjantai-iltaisin ja koko tiistaipäivän (myös kassa).
Työttömät pääsevät vuonna 2025 uimaan ilmaiseksi joka kuukauden ensimmäinen perjantai illan yleisövuorolla klo 14-20.30 alkaen pe 7.2. (osoita työttömyys kassalle).
• TO 6.2. klo 17.30 alkaen Vesijumpparalli, 4 tuokion maratonvesijumppa
• KE 12.2. klo 20-22 Kuutamouinti aikuisille
• PE 7.3. alkaa Aikuisten uinnin tekniikkakurssi, ilmoittautumiset 22.2. mennessä uimakassalle 0400 115 345
• LA 8.3. tulossa Naisten Päivän uintitapahtuma vain naisille
Katso lisää www.aanekoski.fi > Kulttuuri ja liikunta > Sisäliikunta > Uimahalli Vesivelho Äänekoski
KAAVOITUSKATSAUS 2025
Kaavoituskatsaus on hyväksytty kaupunginhallituksessa 13.1.2025 § 3. Kaavoituskatsaus on saatavilla Äänekosken kirjastoissa ja nähtävillä Äänekosken kaupungintalolla sekä kaupungin kotisivuilla osoitteessa www.aanekoski.fi / Asuminen ja ympäristö / Kaavoitus / Kaavoituskatsaus
VARHAISKASVATUKSEEN HAKU AJALLA 1.2.-28.2.2025
Äänekosken päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa on haettavana 1.8.2025 vapautuvat 1-5 -vuotiaiden varhaiskasvatuspaikat. Hakeminen tapahtuu sähköisesti. Ohjeet löytyvät kaupungin sivuilta www.aanekoski.fi: Kasvatus ja koulutus / Varhaiskasvatus ja esiopetus / Hakeminen ja maksut. Täyttäkää hakemukset huolellisesti käsittelyn nopeuttamiseksi.
ESIOPETUKSEEN ILMOITTAUTUMINEN JA TÄYDENTÄVÄÄN VARHAISKASVATUKSEEN HAKEMINEN 1.2-16.2.2025
Kaikille äänekoskelaisille vuonna 2019 syntyneille lapsille on lähetetty väestötiedoista saatuun kotiosoitteeseen kirje, jossa on ohje esiopetukseen ilmoittautumisesta ja sitä täydentävään varhaiskasvatukseen hakemisesta. Mikäli kirjettä ei ole tullut, pyydämme ottamaan pikaisesti yhteyttä perhepalvelujohtaja Pirjo Heinoseen, 0400 672637
ÄÄNEKOSKEN TAAJAMAN 5-VUOTIAAT (VUONNA 2020 SYNTYNEET, VANHAT ASIAKKAAT)
Äänekosken taajaman viisivuotiaiden varhaiskasvatus on keskitetty Koulunmäen päiväkotiin ja tarvittaessa MIkonpuiston päiväkotiin. Äänekosken taajamassa nyt varhaiskasvatuksessa oleville 5-vuotiaiden huoltajille lähetetään kirje. Uutta hakemusta ei tarvita.
Lisätietoja:
• Perhepäivähoito, 0400 768430
• Alkulan päiväkoti, Harjusenkatu 15 B, Suolahti, 0400 914911
• Karhunlähteen päiväkoti, Kyminkatu 5, 0400 768255
• Katvelan / Kellosepän päiväkoti, Mukulakatu 1, Suolahti, 040 7788634
• Konginkankaan päiväkoti, Kirkkotie 8, 0400 768255
• Koiviston päiväkoti, Koivistonkyläntie 143b, 0400 914911
• Mikonpuiston päiväkoti, Kauppakatu 26, (vuorohoito) 0400 768430
• Piilolan päiväkoti, Piilolantie 18, 0400 914911
• Tiitelän päiväkoti, Sumiaisraitti 17, 040 7788634
• Koulunmäen esiopetus ja päiväkoti, Koulunmäenkatu 6, 040 7213856
• Hietaman esiopetus, 040 7213856
• Perhepalvelujohtaja pirjo.heinonen@aanekoski. fi, 0400 672637
Äänekoskella 21.1.2025 Perhepalvelut
VAUVAN KAA -TILAISUUS LIIKUNTATALOLLA
VAUVAN KAA -TILAISUUS LIIKUNTATALOLLA LA 8.2. klo 10-13. Tervetuloa tutustumaan vauvaa odottavien ja pikkulapsiperheiden palveluihin sekä saamaan vinkkejä omaan ja lapsen hyvinvointiin. Tapahtuma on osa neuvoloiden perhevalmennusta. Mukana muun muassa Äänekosken kaupungin liikunta-, kulttuuri- ja perhepalvelut sekä Perhekeskus Kerkkä. Liikuntapalveluilta esittelyssä vauvauinnit ja liikuntaneuvonta. Paikalla myös kahvio.
Katso lisää www.hyvaks.fi > Palvelumme > Perheiden palvelut > Perhevalmennukset
1. Hirvaskankaan länsipuolen asemakaavan muutos luonnos nähtävillä 22.1.2025 – 21.2.2025
Valtatielle 4 tehtävien parannusten valmistelu on edennyt Hirvaskankaan ympäristöön. Kaavan tavoitteena on mahdollistaa valtatielle 4 tehtävät parannukset ja rinnakkaistien toteuttaminen. Samalla tarkastellaan alueen maankäytön mahdollisuudet tiesuunnittelun liikennejärjestelyjen valossa.
2. Asemakaavan muutos Abrahaminrannasta Hernevalkamaan vireille, osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä 22.1.2025 – 21.2.2025
Asemakaavan muutoksella tarkastellaan uudelleen Ääneniemen koillisrannan rakentamista. Alueelle pyritään muodostamaan kokonaisuus, jolla kaupungin keskustan läheisyydessä olevia alueita voitaisiin hyödyntää laadukkaaseen asumiseen kunnallistekniikan rakentamiskustannusten kannalta tehokkaalla tavalla. Alueen aiempi asemakaavaratkaisu ei ole lähtenyt toteutumaan muun muassa katurakentamiskustannusten vuoksi. Kaavahankkeella pyritään löytämään ratkaisu, jossa rantarakentamista voitaisiin nykyistä ratkaisua edullisemmin toteuttaa alueen muut arvot huomioiden.
3. Pukinpuiston ympäristön asemakaavan muutos vireille, osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä 22.1.2025 – 21.2.2025
Kaavamuutoksen tavoitteena on tarkastella alueelle suunnitellun asuinrakentamisen ajantasaisuus ja mahdollinen uudelleen sijoittelu sekä laajentaminen virkistystarpeet huomioiden. Lisäksi tavoitteena on tarkastella mahdollisuus sijoittaa alueelle uusi hoivapalvelutoimintoihin sopiva rakennuspaikka.
4. Koukkuniemen laajennusalueen asemakaavan muutos vireille, osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä 22.1.2025 – 21.2.2025
Kaavan tavoitteena on tarkastella suunnittelualuetta erityisesti tilaa vaativan kiertotalouden sekä muiden teollisuus- ja varastotoimintojen työpaikka-alueeksi.
Kaavoitushankkeen (1.) luonnosaineisto ja hankkeiden (2.-4.) osallistumis- ja arviointisuunnitelmat ovat nähtävillä kaupungin kotisivuilla osoitteessa www.aanekoski.fi / Asuminen ja ympäristö / Kaavoitus / Vireillä olevia kaavoja Lisäksi aineistot ovat nähtävillä Äänekosken kaupungintalon aulassa (Hallintokatu 4).
Kaavaluonnosaineistosta voi antaa kirjallisen mielipiteen ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmista palautteita aineiston nähtävilläoloaikana Äänekosken kaupunginhallitukselle os. Hallintokatu 4, 44100 Äänekoski (sähköpostiosoite: kirjaamo@ aanekoski.fi).
22.1.2025 Kaavoituspalvelut
POIKKEAMISLUPAHAKEMUS NÄHTÄVILLÄ, SUOLAHTI
Määräalalle kiinteistöstä 992-403-1-501 haetaan alueidenkäyttölain 171 §:n mukaista poikkeamislupaa telemaston ja laitetilan rakentamiseksi. Rakennuspaikka sijoittuu asemakaavassa erityisalueeksi (E-4) osoitetulle alueelle.
Hakemus on nähtävillä 3.2. – 18.2.2025 kaupungin nettisivuilla osoitteessa www.aanekoski.fi / Asuminen ja ymparisto / Kaavoitus / Poikkeaminen ja suunnittelutarveratkaisu Mahdolliset muistutukset lupahakemuksesta on toimitettava nähtävilläoloaikana sähköpostitse osoitteeseen kaavoitus@aanekoski.fi tai postitse Äänekosken kaupunki / Kaavoitus, Hallintokatu 4, 44100 Äänekoski. 29.1.2025 Kaavoituspalvelut
UUDET JAKELUPISTEEMME
Ouluntie 2680, 44440 Räihä p. 014 584 120
Avoinna ma-pe 6-20, la 7-20, su 8-20
Sumiaisraitti 28, 44280 Sumiainen p. 050 543 4213
Avoinna ma-pe 9.30-18, la 9.30-15
Toimitus:
Marjo Steffansson • marjo@aksa.fi 040 841 2945
Ilmoitukset:
Pirjo Hakkarainen • pirjo@aksa.fi 040 565 0941
Marjut Parola • marjut@aksa.fi • 040 730 4234
Torikatu 2, 2.krs, Äänekoski • Avoinna sopimuksen mukaan
Ääneseudun Ilona ry. Kotakennääntie 2.
Ilona avoinna klo 9-16 ja pe 9-15. Ruokailu klo 11.30, Ilm. klo 9.30 mennessä. Hinta 4 euroa. Kahvi 1 euro. Ma neulekahvila klo 12. Kuntosali ma klo 13.30-15 Liikkarilla. Hyvinvointiryhmä Pankkarilla ti klo 10.30. Ti 4.2.2025 klo 9-11 aloittaa Suolahdessa Suopungissa uusi ryhmä! Puuroa ja kahvia! Suunnittelua! Nuorten lautapeli tiistaisin. Puuroryhmä Juhanankujalla ke klo 9-10. Ke sauna Ilonassa klo 12-15. Karaokea klo 13-15!!. Ä:ki Vesijumppa to klo 14. Nuorten kahvila to klo 14-16. Täysi-ikäisille! Perjantaisin klo 12-14 askartelua.Teemme Tukilinja hakemuksia ja tuettujen lomien hakemuksia. Lukion hävikkiruokaa jaossa klo 13 arkisin. Omat rasiat mukaan! Virkeyttä väkeen starttitapahtuma Ilonassa 4.2. klo 9-11. Mukana MTKL:sta Kati Rantonen. Päätöstapahtuma Peurungassa huhtikuussa! Palkintoja yms! Tule kuulolle! Kevällä Ilonassa MTKL:n elokuvantekokurssi! Jyväskylän retki tulossa ja retki Matkukseen Kuopioon. Tervetuloa mukaan toimintaan!
Yhteystiedot: Carita 040 591 9061, Eero 0400 115 361, Sirpa 040 769 8522, Katja 040 769 8351, Ville 044 247 9658
Yksityisten henkilöiden ilmoitukset -50%
YKSIÖ 30m2
Ä:ken keskustassa, Pukkimäellä. 1h+kk+kh+alk +vaatehuone. Rauhallinen, hissillinen taloyhtiö. Heti vapaa. Lisätiedot puh. 040 565 0941
ÄÄNEKOSKEN JÄÄHALLI
Hyvä yrittäjä, laita omat ystävänpäivän lahjavinkit 12.2. ilmestyvään ÄKSään.
Kysy edullisia tarjouksia!
Pirjo 040 565 0941 • Marjut 040 730 4234
Verkkosivuillamme uudet uutiset päivittäin!
Yrittäjä, tiedustele tehokkaasta verkkomainonnasta!
Toimitus
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKISANOMAT
Yksityinen, paikallinen kaupunkilehti jaetaan Äänekosken ja Uuraisten taajaman joka kotiin ja yritykseen.
Jakelu 11.000 kpl, normaalisti kahden viikon välein, joka toinen torstai.
Päätoimittaja
Marjo Ste ansson
• 040 841 2945
• marjo@aksa.
Ilmoitukset
Myyntipäällikkö
Pirjo Hakkarainen
• 040 565 0941
• pirjo@aksa.
Ilmoitusvalmistus
• ilmoitus@aksa.
Sivunvalmistus
Sampo Rossi
Ilmoitusmyynti
Marjut Parola
• 040 730 4234
• marjut@aksa.
Ilmoitushinnat
Tekstissä ja tekstin jälkeen 2,00€/pmm
Värilisä 20€/lisäväri, 30€/4-väri
Seura- ja yhdistysilmoitukset 1,60€/pmm
Kuolinilmoitukset 1,60€/pmm
Hintoihin lisätään alv. 25.50%
Aineistot viimeistään perjantaina klo 12.00
VUOKRATTAVANA
Alue- ja kuntavaalit
Arvoisa ehdokas, VARMISTA NÄKYVYYTESI!
ÄKS-lehdestä tai vaalibanneri www.äks.fi verkkosivuiltamme
Luettu ja yksityinen ÄKS Äänekosken Kaupunkisanomat tavoittaa äänestäjän tehokkaasti Äänekosken alueella sekä Uuraistan taajamassa.
Lehdet luettavissa aina ilman maksumuureja uutispainoitteisilla verkkosivuillamme.
Tarjoamme ehdokkaille monipuolisen välineen saada näkyvyyttä edullisesti.
26.3. vaaliteemasivut
2.4. VAALILEHTI
9.4. vaaliteemasivut
Tämän lehden tehtävä ei ole kertoa, mitä ideologiaa sinun tulisi kannattaa tai mitä mieltä sinun pitäisi asioista olla. Tehtävämme on tarjota monipuolista, luotettavaa, journalismin vastuullisten periaatteiden mukaan toimitettua tietoa ja erilaisia näkökulmia. Saat mukaasi aiheita pohdittavaksi, eväitä keskusteluihin ja rakennusaineita oman maailmankuvasi kokoamiseen.
Suunnitellaan sinulle hyvä ja tehokas vaalikampanja!
Pirjo Hakkarainen pirjo@aksa.fi • p. 040 565 0941
Marjut Parola marjut@aksa.fi • p. 040 730 4234
ERÄ HAJAKOKOJA KARI TRAAN MERINOVILLAKERRASTOJA alkaen ERÄ PADELMAILOJA alkaen PALJON TASARAHAPOISTOJA!!!
€ 50 € 10 € KAIKKI TOPPAVAATTEET vähintään Esim. ICEBUG METRO Ovh 200 €
