TORIKATU 3, SAMMONKATU 4, 44100 ÄÄNEKOSKI 014 523 125 ark. 8-18, la 9-15, su 11-15 Meiltä yli 50 000 tuotetta!
munkkikahvit perjantaina 14.2. klo 10 alkaen 300:lle ensimmäiselle
Myös muita kokoja hyvä valikoima!
ÄÄNEKOSKI
TORIKATU 3, SAMMONKATU 4, 44100 ÄÄNEKOSKI 014 523 125 ark. 8-18, la 9-15, su 11-15
Tarjoukset voimassa 23.2. saakka tai niin kauan kuin tarjouseriä riittää.
Loput tieterät
ja pistotulppa
Kaatokannu 4,5L
Kattilat, paistinpannut, lukulasit, sisustusmatot
Lumiketju 4kpl Finnbear Pro 40
Ovimatto Pro
leikattu kumi
Jäähdytysnestemittari
Aino Harjasetti
Moska 1500g lasikuituvarsi Pro Master kärkiväännin
Kengänkuivain
Kuivaa nopeasti märät kengät, saappaat tai monot.
• kuivaa kerralla 1-2 kenkäparia
• 120 minuutin ajastin
• merkkivalo
• lämpösulake
Teräsharja messinkiä
Laastari 100kpl
Pyykkiteline Helmi
Hattarakone tai suklaaputous
Liukuesteteippi 25mmx5m
Luku-ja käsityövalo Visi Ray 4xled
Pihtisarja 2-osainen
18cm, kärkipihdit
Palovaroitin mini 10vuotta Ø 45 mm, korkeus 42 mm. Litiumparisto CR2/3 AH 3V, ei vaihdettavissa. Testipainike ja vaimennuspainike. 85dB. Nero turvavalo avaimenperä 3W
Taulukoukkuja 6 kpl
Ajovalopolttimo H7 55W ja H4 60/55W
Haaroitin 12V pistokkeeseen +usb 120W
vakiolamppu 2kpl 30W
Pilkekone automaattisella sahauksella ja hihnakuljettimella kuljettaa, katkaisee, halkaisee ja siirtää klapit suoraan säkkiin tai varastoon. 18 tuumainen automaattinen katkaisusaha vivuilla, 3,2 m pitkä extraleveä 250 mm hihnakuljetin. Hydraulinen korkeudensäädin.
Säilytyslaatikko 32L kannella
Aterinvalutusteline pyöreä
Mellilä kana-riistanami tai lihanami 100g
Seuraava ÄKS ilmestyy
26.2.2025
358/2025 ÄKS.FI
Päätoimittajalta
Ystävänpäivä lähestyy, ja sydämelliset toivotukset ja huomiot sinkoilevat jo pitkin ja poikin - ainakin kauppojen hyllyillä.
Mietin tuota ystävyyttä. Se on nimittäin maailman tärkein juttu. Joulun alla pääsin Joulumanteliin laulamaan: ”Ilman ystävyyttä ei ole mitään, Ilman ystävyyden valoa on liian pimeä maailma”. Se on todellakin totta se. Eli: nyt lähtee kiitos ihan jokaiselle ystävälle, joita matkan varrelle on tullut. Lämpöiset terveiset myös ÄKSän ystäville!
Ja on niitä ystäviä - tai kavereita myös mennyt. Nykyajan kaveruudeksi on noussut somekaveruus, kun hyväksytään tai ollaan hyväksymättä Facebookiin tai Instagramiin kaveripyyntöjä. Lapsuudesta tuttua hiekkalaatikko -meininkiä kokee, jos joku poistaa sinut ”kavereista”. Se on aikuisten suurin ja verisin kosto! Ihan naurattaa mokoma, mutta näin vain tässä ajassa tapahtuu. Ei ole ystävyyttä ollutkaan moinen kaveruus.
On ollut taas ihan hirvittävän mielenkiintoiset ja inspiroivat pari viikkoa. Työssäni kun saan tavata mukavia ihmisiä, jotka ilolla kertovat positiivista viestiä eteenpäin. Oli myös huikeaa päästä kurkistamaan Valtran tehtaan uuden CVTvoimansiirtotehtaan näkymiin ja sieltä ajaessa tuli pohtineeksi, ettei sitä tavan tallaaja ymmärräkään, miten mittavia juttuja Sirkkaharjussa tehdään. Lue tästä ÄKSän verkossa osoitteessa äks.fi
Itselleni huippujuttu oli, kun pääsi koluamaan Käpylinnan kaikki nurkat. Viimeksi onkin tullut käytyä siellä noin 50 vuotta sitten, tosin on tullut kirjoitettua talosta kymmeniä tuhansia merkkejä. Nostan hattua Sonja Miekkavaaralle, joka lähti emännöimään merkittävää ja mielenkiintoisen historian omaavaa rakennusta. Huomaan kuvittelevani kuinka elokuvaohjaaja, professori, näyttelijä, Mikko Niskanen siellä jossain toisessa ulottuvuudessa taputtaa käsiään ja kumartaa.
Hyvää ystävänpäivää ja paljon rakkautta!
Marjo Steffansson
Ilo pysyi menossa mukana, niin pitkään kuin sanatkin.
Riitta
Keurulainen
Käpylinnan uusi elämä
Kamakievarilla koetaan ystävyyden, hyväntekeväisyyden sekä antamisen iloa. Päivi Pulli, Riitta Moilanen, Marjatta Salminen, Arja Leppänen ja Maija Liimatainen kokoontuvat tiistaisin pitkän pöydän äärelle.
Ystävyys yhdistää
Suolahdessa, entisen Suojarinteen ruokalassa kuuluu puheensorina. Marjatta Salmisen emännöimällä Kamakievarilla kokoontuu tiistaisin kööri, josta ei ystävyyden iloa puutu.
Marjo Steffansson
Kamakievari, toiselta nimeltä Marjatan kirppis, on 14-vuotias kirppari, jossa tehdään hommia ja hyväntekeväisyyttä. Aamukymmeneltä kokoontuvalla ystäväporukalla on yhteenlaskettuja ystävyyksiä takana satojen vuosien ajan. Arja Leppänen ja Riitta Moilanen ovat jo lapsuudesta saakka ystäviä. – Meitä yhdistää se, että isämme soittivat Äänekosken työväensoittajissa, Riitta sanoo.
Marjatta ja Arja ovat tutustuneet, kun Arja tuli Suolahden kaupungin leipiin nuorisotyöhön, siitäkin on jo aikaa kulunut yli 50 vuotta! Pöydän äärellä viihtyvät myös tuoreimmat ystävät, Päivi Pulli ja Maija Liimatainen.
Porukkaan kuuluu myös pari muuta jäsentä, mutta ovat nyt tällä kertaa estyneet. Marjatta keittää kahvit, ja jokainen tuo vuorollaan kahvileivät.
– Jos on lääkärireissu tai räkätauti, niin sitten saa jäädä pois, muuten tulee kirjallinen varoitus, Arja naurahtaa.
– Niin tai matka, kuten eräällä, Riitta lisää viitaten Arjan ulkomaille suuntautuneeseen kuukauden lomareissuun ja sanoo, ettei oikein uskalla poiskaan olla.
Kahvin juonnin lomassa vaihtuu kuulumiset ja päivän polttavat aiheet. Mutta toimelias kun on joukko ja tekevät käsi-
parit, niin työhönkin tartutaan.
– Riitta on vienyt filmejä myytäväksi, Arja pahveja keräykseen ja Päivi korjaa vaatteita tai tuunaa tavaroita, Marjatta sanoo.
– Jos myö saahaan hommia Marjatalta, niin kyllä myö tehään, Arja sanoo. – Ja mukisematta, lisää Riitta. Maija Liimatainen on tullut pöydän äärelle Päivin vinkkaamana.
– Aina on tosi mukavaa, Maija sanoo.
PÖYDÄN ÄÄRELLÄ on suolahtelaistuneita äänekoskelaisia.
– En osaisi asua Koskella, sillä Suolahdessa on meidän elämä. Mulle ei tulisi mieleenkään muuttaa Äänekosken keskustaan. Täällä on mun piiri, Arja sanoo. Ystävyys on tärkeää ja ystävyyden merkitys on vain korostunut iän myötä.
– Kun on ollut jo pitkään eläkkeellä, niin on tärkeää, että allakassa on merkintöjä. Tiistai on todella odotettu päivä, ja rytmittää viikkoa hyvin alulle, Arja sanoo ja kertoo, kuinka on pöydän ääreen kokoontuneen porukan kannustamana aloittanut vesijuoksun.
Päivi sanoo, että ystävyys on siitäkin hieno juttu, että ystävälle uskaltaa huomauttaa jos siihen on tarvetta.
– Ystävyys kyllä kestää sen, Päivi huokaa.
Pöydän ääressä on myös kuultu äänen kovenevan.
– Kyllä me osataan ja saadaan olla
myös eri mieltä, Marjatta sanoo. Yksinäinen vanhuus on todella surullinen juttu.
– On ihanaa, kun on ystäviä ja ystävyydestä on myös itse vastuussa, naiset toteavat.
KUN ON VALPAS ja avoin mieli, löytää arjesta asioita, joihin on mukava palata. – Ollaan huomattu, että kiitosta annetaan liian vähän. Me ollaan saatu tosi hyvää palvelua Äänekosken terveyskeskuksesta, ja päätettiin joulun alla viedä konvehtirasia suoraan kohteeseen. Lasikopin toiminta, eli palvelupiste ansaitsi kiitoksen ja valtuutettiin Arja viemään terveiset perille, Marjatta sanoo.
Kekseliäät päät kun on, niin silloin syntyy mukavia juttuja.
– Vietiin seniorikeskukselle vaatteita ja asusteita ja vanhukset saivat pitää muotinäytöksen valitsemastaan garderobista. Se oli onnistunut juttu, Riitta muistelee.
KAMAKIEVARILLA ovat vaatteet ja kirjat ilmaisia. Ukrainalaiset ovat olleet ahkeria kirppariasiakkaita.
– Heille ei mikään maksa mitään. Myös päiväkodin ja vanhuspalvelun väki saavat hakea täältä mitä tarvitsevat. Kirjastolta on haettu laatikoittain lukemattomia kirjoja kaikkien lainattavaksi, mielellään hyvää tekevä Marjatta Salminen sanoo.
Kehitysyhtiön roolia halutaan vahvistaa
Kaupunginhallitus perusti elinvoimatyöryhmän toimikaudelle 17.9.–30.11.2024. Sen tehtävänä
oli tarkastella kaupungin elinvoimatehtäviä, kuten Äänekosken Kehitys Oy:n asemaa, elinvoiman edistämishankkeiden hallintoa, kuntien yhteisen työllisyysalueen perustamisen vaikutuksia, yritysneuvonnan ja elinvoimatehtävien järjestämistapoja.
Marjo Steffansson
Työryhmän vetäjäksi nimettiin henkilöstöjohtaja ArjaLeena Kriivarinmäki, jäseninä kaupunginhallituksen nimeämät Tommi Lunttila, Sirpa Martins ja Johanna Vertainen sekä Ääneseudun Kehitys Oy:n hallituksesta Leila Lindell ja Jorma Paajanen Työryhmä kokoontui viisi kertaa ja kuuli asiantuntijoina kaupunginjohtaja Matti Tuonosta, elinvoimajohtaja Sari Åkerlundia, Äänekosken yrittäjät ry:n edustaja Timo Niskasta, työllisyyspäällikkö Riikka Hytöstä sekä projektikoordinaattori Merja Sihvosta. Lisäksi on kirjallisesti kuultu elinkeinopalvelujen henkilöstöä.
Tarkasteltiin kolmea vaihtoehtoa: että elinkeinopalvelut hoidetaan kaupungin toimesta ja että Äänekosken Kehitys Oy:n toiminta lakkaa. Toisaalta pohdittiin voisiko Äänekosken Kehitys Oy:n roolia vahvistaa nykyisestä ja lisäksi mietittiin voisiko kaupungin ja Äänekosken Kehitys Oy:n nykyinen työnjako säilyä rooleja ja tehtäväjakoa kehittäen. Työryhmän näkemys oli, että Äänekosken kehitysyhtiö on tarpeen jatkossakin, koska tietyt rahoitusmallit ovat mahdollisia vain yhtiölle.
Työryhmän johtopäätöksenä elinkeinopalvelujen osalta oli, että kaupungin ja yhtiön välistä työnjakoa tulee selkeyttää
ja yhtiön roolia elinkeinopalveluissa vah vistaa edellä kuvatulla tavalla.
– Tämä edellyttää, että yhtiöllä on päätoiminen toimitusjohtaja, kaupun gin edustaja, sekä edustajat yrittäjiltä ja myös poliittiselta kentältä. Suuryhtiöi den mukana olo olisi myös hyvä asia, eli elinkeinoelämän kehittämiselle olisi syy tä laittaa lisää resursseja, että meillä olisi oikeasti toimivat elinkeinopalvelut, Lunt tila sanoo
Yrittäjä Timo Niskanen toi kentän kuulumiset, ja toteaa tärkeäksi, että yrit täjä saisi asiansa hoidettua yhdeltä luu kulta.
– Aloittava yrittäjä on innokas, ja sil loin on taottava kun rauta käy kuumana. Vastauksia yrityksen perustamiseen, toi mitiloihin, kaavoitukseen ja paperisotaan olisi hyvä saada yhdellä soitolla, tai aina kin nopeasti. Nyt tuntuu, että tehtävä kenttää on paljon ja hajallaan, että vasta uksia on hankala löytää. Olisi luontevaa, että yritysneuvojat toimisivat kehitysyh tiössä, Niskanen sanoo.
Johanna Vertainen on samoilla lin joilla:
– Toimeksianto oli tarpeellinen, ja nyt on syytä miettiä, kuinka voisimme kehit tää kehitysyhtiön toimintaa, jotta siitä saataisi kaikki potentiaali irti. On muu tettava suuntaa, sillä elinkeinotoiminnan on oltava mahdollisimman sujuvaa, yk sinkertaista ja nopeaa. Vertainen sanoo. Asiaa selvittäessä Vertainen huomasi,
LEILA LINDELL kertoo suhtautuneensa hyvin vastuullisesti annettuun tehtävään. Hän sanoo, että kun kyseessä on elinvoima, on asia erittäin tärkeä. – Sen pitäisi olla elinvoimassa ja kaupunkiorganisaatiossa ykkösasia. Ihmisiä kuullessa ja vastauksia lukiessa tuli hyvin yhtenäinen pohjahahmotelma, eli on selkeästi tarve tehdä jotain. Meillä olisi mahdollisuuksia EU:n puolelta saada rahoituksia, joten nyt on tärkeää saada resurssit kohdentumaan oikein. En näe ongelmana, että nykyinen elinvoimayksikkö hajoitetetaan, jos yhteistyö toimisi Kehitysyhtiön kanssa.
Lindell katsoo, että yhtiölle pitäisi antaa selkeät tavoitteet aikatauluineen, jonka onnistumista kaupunkikonserni seuraa.
– Muutoksia täytyy pystyä tekemään, jos sellaiseen on tarve. Nykyisen malliin tarvitaan nopeaa eteenpäin viemistä ja arviointia tulosten suhteen hankkeiden edistämisen osalta, Lindell muistuttaa. Lindell tietää, että mietintö herättää ajatuksia.
– Työryhmä lähti liikkeelle niin sanotusti puhtaalta pöydältä. Kun lähdettiin etsimään tietoa ja kartoittamaan vaihtoehtoja, niin näky, jonka me kaikki saimme oli se, että palataan steppi taaksepäin Kehitysyhtiön vahvistamisen suuntaan. Nyt vaaditaan poliitikoilla rohkeutta lähteä tekemään asialle jotain, tunteet ei
OSTA KAKSI TUOTETTA, SAAT EDULLISEMMAN
*Tarjous koskee koko valikoimaa sekä jo alennettuja hintoja!
LÖYDÄT; NAISTEN- JA MIESTEN KENGÄT, NAISTEN VAATTEET, KÄSILAUKKUJA
ÄÄNEKOSKEN TUOTE KAUPPAKATU 5 MA - PE 10 - 17 LA 10 - 14
Laadukasta saksalaista posliinia Arzberg Schirding by Arzberg
14.2.
Tervetuloa Natumeriin
Ystävänpäivänä 14.2.2025 klo 10-18! Ystävänpäivää! Hyvää
Kahvi- ja teetarjoilu Tarjouksia Arvontaa
MUISTA YSTÄVÄÄ 14.2.
Kaikki parturipalvelut ilman ajanvarausta p. 045 180 0474
Sonja Miekkavaara katselee tuttua maisemaa uudesta suunnasta, Käpylinnan shakkitornista. ”Täällä on hyvä inspiroitua.”
Käpylinnan uusi elämä
Käpykoloon ei syntynyt Mikko Niskasen hartaasti toivomaa elokuvakeskusta. 50 vuotta myöhemmin kaunista sinistä huvilaa emännöi Sonja Miekkavaara, jolle taide on ykkönen ja Käpylinna paikka, joka inspiroi ja laittaa haaveilemaan.
Marjo Steffansson
Mikko Niskasen elämän suurin haave oli perustaa elokuvakeskus Käpykoloon, sillä hänen mielestään kotimainen elokuvatuotanto polki paikallaan. Tuumasta toimeen ryhdyttyään, vuonna 1975 valmistunut Käpylinna oli yritys saavuttaa Niskasen unelma. Elokuvia Liimattalassa sijaitsevasta Kytänsalon saaresta käsin muutama tehtiinkin, ensin Kahdeksan surmanluotia (1972) ja viimeisenä Ajolähtö (1982). Niskanen koulutti Käpylinnassa myös kuvaajia - ja jotkut jäivät alalle eläköitymiseen saakka.
KÄPYLINNAN nurkissa ja kerroksissa puhaltaa nyt uusi, kulttuurin tuoksuinen henkäys, kun emännäksi asettui Liimattalasta kotoisin oleva taiteilija Sonja Miekkavaara. Talossa kuuluu heti elämisen ääniä, sillä menossa mukana kolme lasta.
– Haluan herättää henkiin Mikko Niskasen unelmaa ja tehdä Käpylinnasta taidekeskuksen, jota mielelläni taidekodik-
si kutsun. Minusta on ihana ajatus, että saan olla taiteilijan kodissa tekemässä taidetta. Tuntuu hurjan innostavalta ja oikein aistin kuinka täällä on luotu taidetta. Tällä paikalla on historiaa ja on todella kutkuttavaa miettiä keitä kaikkia elokuva- ja viihdemaailman tähtiä täällä on käynyt, Miekkavaara hymyilee.
Miekkavaara on nyt uusi luku Käpylinnan historiassa. Vuonna 1981 Mikko Niskanen vetäytyi pois kolostaan ja vuokralle tuli Martta Horjanderin luotsaama Ihmisyyden Tunnustajat -yhteisö seuraavaksi neljäksi vuodeksi ja heidän jälkeensä taloa asuttamaan tulivat aikansa kohupariskunta, ministeri Urpo Leppänen ja kuubalainen Ana Risquet Ribalta. Myöhemmin Käpylinna, Käpykolo ja sen ympärille nousseet rakennukset ovat siirtyneet yksityiseen omistukseen. Miekkavaara on talossa vuokralla.
IKKUNOISTA AVAUTUVA maisema
Keiteleelle on kaunis. Vaikka mihin silmänsä asettaa, huomaa ihastelevansa yksityiskohtia, joita Niskasen luomuksesta on yhä jäljellä. Uniikit tulisijat, mystiset syvennykset, omituiset ovet, ilmavan jykevät portaat ja korkeuksiin kohoava shakkitorni ja elokuvantekijän työpöytä ovat jääneet yllekirjoittaneen mieleen lapsuudesta saakka. Moni asia on kuin ennen - mutta nyt on nyt! – Rakennus ja ympäristö jo itsessään inspiroivat. Paikan historia ja siitä kuullut mielenkiintoiset tarinat tuovat oman lisänsä ideointiin. Paikkana tämä on sellainen, joka toimisi hyvin erilaisten kurssien ja kulttuuritapahtumien tukikohtana, oli sitten kyseessä kuvataide, musiikki, elokuva, kirjoittaminen tai valokuva, kuvataiteilija Miekkavaara sanoo.
Tontti on jo tuttu, sillä hän asui vuoden verran Käpylinnan vieressä olevassa
MIEKKAVAARA on palannut juurilleen, lapsuus meni Liimattalassa ja jossain vaiheessa tuli muutto Jyväskylään ja pian paluumuutto Äänekosken kautta takaisin Liimattalaan.
– Olen tehnyt taidetta koko ikäni. Äitiyslomalla aloin maalaamaan enemmän ja koen, että äidiksi tulo avasi minussa jonkun kanavan, jotta luovuus pääsi pursumaan. Aloin maalaamaan enemmän ja sitä olen tehnyt kotiäitiyden rinnalla, kolmevuotiaiden kaksospoikien ja eskaria käyvän pojan äiti sanoo.
Miekkavaara aikoo järjestää erilaisia luovuuskursseja.
– Tarkoitus on houkutella ulkopuolisia ohjaajia viikonloppukursseja vetämään, vaikka villiyrttien tai kirjansidonnan parissa. Olisi mukava saada paikallisia kuluttuurintekijöitä kerääntymään yhteen, Miekkavaara sanoo.
Miekkavaaralla on haaveita ja hyvä niin! Hänellä on tarkoitus haalia taloon muistoja Niskasesta, kuten elokuvajulisteita ja muuta rekvisiittaa, joka talon ja Niskasen historiaan liittyy.
– Lähden vaalimaan hänen perintöään, ja lie vaikka täällä järjestettäisi joskus elokuvaleiri. Se olisi jo lähellä Mikon haavetta.
Talvipalatsissa. Hirsinen rivitalo toimisi loistavasti kurssilaisten tai residenssitaiteilijoiden majoituspaikkana. Haastattelua tehdessä Miekkavaara on nukkunut Käpylinnan suojassa viisi yötä.
– Hyvin nukutti!
Sali on iso, varsin oivallinen juhlatilaksi tai pienten konserttien tai esitysten näyttämöksi. Miekkavaara visioi Käpylinnaa myös erilaisten juhlien pitopaikaksi.
– Iso keittiö kaipaa vielä varusteluja, mutta se toimii isompienkin kattiloiden pyörittämiseen. Lasken, että kattauksen voi tehdä 50 hengen tarpeeseen.
Miekkavaara sanoo, ettei laita suitsia ideoiden suuhun.
– Kaikki ideat ovat tervetulleita, ja olen avoin kaikille ajatuksille.
JORMA NISKANEN, Mikon poika, asuu huutomatkan päässä. Hän on silminnähden onnellinen kuunnellessaan Miekkavaaran ajatuksia.
– Mielestäni Sonjalla on tosi hyviä ideoita. Moni on kysynyt minulta, miksei talossa ole tapahtumia, juuri tällaisia mitä Sonja suunnittelee, sillä paikka on mitä parhain. Isäni tuntien tiedän, että hän nyt hyppisi riemusta, jos olisi näkemässä kuinka talo herää taas henkiin, Jorma Niskanen iloitsee.
Sonja pohtii, että hänessä ja Mikossa on paljon samaa.
– Impulsiivisuus, energisyys ja taiteellisuus yhdistävät meitä. Olen myös asunut Pohjantiellä, siellä missä Mikko on syntynyt, Miekkavaara sanoo.
On aivan pakko kysyä: osasitko unelmoida tällaisesta?
– En! Kaikki palaset vain loksahti kohdalleen ja täällä mä nyt pyörin ja mietin, voiko tämä olla tottakaan. Tämä on ihan mieletöntä, Sonja Miekkavaara huokaa.
Käpylinnassa on uusi elämä (ja emäntä).
2021–2025
KOTIMAISIA PETAUSPATJOJA
LOPPUUNMYYNTIHINNOIN!
KAIKKI POIS! TEHTAAN
SENIORI-SÄNGYT
Seniori-sängyt nousutuella alk. 199 €
SENIORI-SÄNGYT VAIN MEILTÄ Useita eri kokoja ja värejä!
VOIT VALITA
Seniori-patjat alk. 99 €
Torikatu 6
· koon, kuten leveyden, pituuden ja korkeuden (myös mittatilauksena)
· patjan kovuuden
· värin
· moottorilla tai ilman
· petauspatjan (useita eri vaihtoehtoja)
· lisävarusteet, kuten turvalaidat ja nostotuet
LOPPUUNMYYNTI
Sisäänkäynti Citymarketin
LOPPUUNMYYNTI
VARASTO TYHJÄKSI!
200 km:n säteellä myyntipaikasta VANHAT SOHVAKALUSTOT
Meillä voit maksaa osissa!
SENIORI-TUOLEJA MITTOJESI MUKAAN
VOIT VALITA · istuinkorkeuden · istuinsyvyyden · istuinkovuuden
SENIORI-SOHVIA
VOIT
istuinkorkeuden istuinsyvyyden istuinkovuuden
Teksti & kuvat: Marjo Steffansson
Täyttä elämää
Riitta Keurulaisen tarinaa kuunnellessa huomaa vuosikymmenten vilisevän silmissä, joita jokaista on tahdittanut työ ja toimeliaisuus. Viimeiset kymmenen vuotta on mennyt sydämen asialla.
Riitta syntyi jatkosodan melskeisiin, maaliskuun lopulla, vuonna 1943. Rauhanneuvottelut olivat jo tuloksettomina alkaneet, ja samaan aikaan Jyväskylän Taulumäellä odotettiin Elomaan perheessä esikoisen syntymää. – Kun synnyin, oli isäni rintamalla. Mummu piti pientä sekatavarakauppaa Taulumäellä, ja me asuttiin kahden perheen talossa, jossa isän veljen perhe asutti talon toista puolikasta.
Riitta sai myöhemmin vielä veljen ja siskon. Kun sota päättyi, teki isä autonkuljettajan hommia Jyväskylän maalaiskunnalla.
– Kunnes hän hankki itselleen taksiluvat toimien sivussa vakuutusasiamiehenä. Isä innostui lukemaan ja suoritti vakuutustarkastajan tutkinnon ja taksilla ajo loppui siihen.
Äiti hoiti kotia ja lapsia ja kesäisin hyppäsi Suomi-laivan tarjoilijaksi.
– Äiti sai töitä kunnantalon ruokalasta ja siinä taitteessa mummo lopetti kaupanteon ja ryhtyi hoitamaan minua, sisaruksiani ja serkkujani.
Kun Riitta oli yhdeksänvuotias tuli eteen katastrofi, joka vaikutti pitkään. Riitta oli ystävänsä Kirstin kanssa leikkimässä yläkerran makuuhuoneessa, jonne pikkusisko tuli häiritsemään isojen tyttöjen leikkejä. Sisko hätistettiin pois alakertaan. Riitta muistelee, kuinka oli laittanut Porin Matin lämpenemään.
– Siskon mentyä alakertaan huomasin nenässäni savun hajua ja katsoin, että tulisija vetää ja pelti on auki. Tajusin, että savu tulee eteisestä ja kun avasin oven, niin silloin leimahti. Kirsti pelästyi liekkejä, ja jähmettyi paikalleen. Minä juoksin sukkasillani setäni asunnon puolelle, ja huusin, että soittakaa palokunta! Rakennukselle kävi pahasti, mutta onneksi ihmiset säästyivät, vaikka lehti kirjoitti, että minulta olisi palanut tukka. Onneksi tuli ei ennättänyt napata meitä matkaansa.
RIITTA KERTOO lähteensä työnsyrjään jo pikkulikkana: hän tienasi aivan ensimmäiset omat markkansa Taulumäen pyöreältä kioskilta, jossa sai olla kahden kesän ajan. – Kesinä 1960-61 toimin uimaopettajana Korpilahdella. Olin nuorena urheilullinen ja lempiharrastukset löytyivät pesäpallon ja lentopallon parista. Kesällä 1963 treenasin koko kesän Jyväskylän yliopiston voimistelulaitoksen pääsykokeita varten, Riitta muistelee. Riitta kävi koulunsa Jyväskylässä. Hän painoi valkolakin päähänsä Norssista 1962, ja sai käteensä merkonomitutkinnon Rajakadulla sijainneelta Kauppakoululta.
– Menin naimisiin aika nuorena, vuonna 1964. Kun sain opinnot loppuun, muutimme mieheni kanssa Vilppulaan. Siellä syntyi Timo, vuonna 1965.
Ensimmäinen työpaikka Mäntässä oli Serlachiuksen kirjasto.
– Olin ollut kesätöissä Jyväskylän Yhdyspankissa, ja hain pankkiin Mäntässäkin. Mutta kun kuulin kirjastoapulaisen paikasta ja palkkauksesta oli valinta selvä: pankki tarjosi 400 markkaa kuussa ja kirjasto 600 markkaa.
Vilppula vaihtui, kun mies sai siirron Jämsään.
– Asuttiin kesä Jämsänkoskella huonokuntoisessa omakotitalossa. Kun remontti ei edennyt toiveemme mukaan, pakattiin muuttoauto ja osoite vaihtui Jämsään. Teija syntyi vuonna 1966. Oltiin tyytyväisiä, kun saatiin keskustasta hyvä kerrostalokaksio.
Vuonna 1967 valmistui Jämsään aluesairaala. Riitta haki töihin, ja pääsikin taloustoimistoon nimikkeellä toimistoapulainen.
– Saatiin apulainen kotiin. Kun sairaala avattiin, syntyi myös virkoja. Sain johtavan lääkärin ja ylihoitajan sihteerin viran ja olin siinä hommassa niin kauan, kunnes taas miehen työn vuoksi tuli muutto eteen.
Puttoset muuttivat Hietamalle vuonna 1968 ja siellä perhe täydentyi vielä Petri-pojalla.
menen vuoden ajan, kun lapset alkoivat kannustaa naimisiin menoon. Tytärkin sanoi, että hän järjestää juhlat! Rakennettiin talo Tippalaan ja siellä asun vieläkin.
Onni toimi kirvesmiehenä, ja 1970-luvun lopulla työttömyysjakso päättyi yrittäjyyteen.
– Hän perusti rakennusfiman ja minä hoidin yrityksen taloushommat ja paperisodan.
Onni opetti Petriä kirvesmiehen töihin.
– Petri kävi koulun ja tuli jo nuorena mukaan yritykseen ja siirtyi vuonna 1991 yrityksen toimitusjohtajaksi, Onnin jäädessä eläkkeelle, ja veti sitä rakennusurakoitsijana parinkymmenen vuoden ajan.
Onnin oltua eläkkeellä kymmenisen vuotta, päätti Riitta käyttää hyväkseen mahdollisuutta jäädä osa-aikaeläkkeelle vuonna 2000, kaksi viikkoa töissä ja kaksi vapaalla.
– Vuonna 2007 tehtiin Onnille iso ohitusleikkaus ja siinä kohtaa minäkin jäin työeläkkeelle.
Onni ja Riitta kutsuttiin Jyväskylän keskussairaalassa kokoontuvaan vertaistukiryhmään.
– Ja siellä kuultiin, että Äänekoskella on oma sydänyhdistys. Varsinaisesti tulin yhdistystoimintaan, kun Tarmo Manninen pyysi minua sihteeriksi, vuonna 2014.
Ilo pysyi menossa mukana, niin pitkään kuin sanatkin.
– Kun Petri oli vuoden ikäinen hain töihin verohallintoon, Suolahden verotoimistoon, jonka tiloissa toimi ennakontarkastajia. Sain taas toimistoapulaisen paikan, jossa olin vain hetken, kun verotoimistoon aukesi verovalmistelijan paikka. Siellä kerkesi mennä sitten 36 vuotta
Riitta tykkäsi työstään, ja kertoi, kuinka ahkerointi poiki ja pääsi eläkkeelle Äänekosken konttorin apulaistoimistopäällikkönä vuonna 2007.
– Kävin kouluni siihen aikaan, ettei tietotekniikasta ollut tietoakaan. Verohallinnon leivissä sai olla aallon harjalla ja sitä kautta pääsin käsiksi tietokoneisiin, kun oli pakko opetella.
RIITTA EROSI lastensa isästä jo 1970-luvulla ja sananmukaisesti eteen asteli onni.
– Tapasin Onni Keurulaisen, ja siitä alkoi uusi ajanjakso elämässä. Mentiin Onnin kanssa naimisiin vuonna 1984, ja sitä ennen oltiin vissillä puheilla jo kym-
Riitta Keurulainen, ent. Puttonen, os. Elomaa. s. Jyväskylässä 30.3.1943, asuu
Suolahdessa
· leski, kolme lasta, 12 lastenlasta ja neljä lastenlastenlasta
· Sydänyhdistyksen sihteeri
Rakastaa: perhettä
Inhoaa: valehtelemista
Henkilö: Minna Canth
Paikka: kesämökki
Musiikki: hengellinen
Juoma: vesi
Ruoka: kasvispainotteinen
Elokuva: Psyko
Kirja: Kari Hotakainen - Helmi
Motto: Kyllä tästä selvitään!
Omakotitalo rakennettiin Mäntykadulle vuonna 1984.
– Neliöitä on paljon, mutta olen kotiutunut niin hyvin, etten osaa poiskaan muuttaa. Tavaraa riittää ja mikä tärkeintä, muistoja, erilaisia käsitöitä ahkerasti harrastava virkeä seniorikansalainen tuumaa.
Riitta pohtii, kuinka työ sydänyhdistyksessä on tullut hyvään saumaan. – Olen sihteerin hommasta tosi mielissäni, kun kerran pystyn sitä työstä saadun kokemuksenkin kautta jouhevasti tekemään. Saan yhdistyksestä paljon sisältöä elämään.
Siitä lähtien on sihteerin kynä pysynyt Riitan kädessä. Sydänyhdistys ry:n toimintavuoteen sisältyy monipuolista toimintaa, johon myös Riitta mielellään osallistuu.
– Yhdistys on aktiivinen kansalaistoimija joka edistää sydänterveyttä ja muistuttaa terveiden elintapojen merkityksestä. Jäseniä on 575, eli sihteerinä saa jäsenkirjeitä lähettää. On mukavaa, kun on saanut olla sydämen asialla jo pitkään. Rinkelin uusi toimitila Kauppakadulla on kovassa käytössä ja myös sen myötä on toimintaa helppo järjestää.
ONNI ENNÄTTI täyttää 90 vuotta ja yhteistä polkua tuli taivallettua melkein 50 vuoden ajan.
– Sydänleikkaus antoi Onnille lisävuosia ja meille yhteisiä vuosia. Alzheimer vei minulta miehen. Hoidin Onnia kotona niin pitkään, kun Onnilla jalat kantoivat. Oli onni, että hänen luonnettaan ei sairaus vienyt, vaan ilo pysyi menossa mukana, niin pitkään kuin sanatkin.
KUN RIITTA täytti 80 vuotta, hänen lapsensa järjestivät unohtumattoman matkan. Riitan äidin äidin isä oli lähtenyt Amerikkaan, Michiganiin vuonna 1909 ja niin tuli aika lähteä katsomaan esi-isän kulkemia reittejä.
– Hän kuoli vuonna 1947, ja tiesimme, että hänet on haudattu Michiganiin, Rockin hautausmaalle. Lensimme Chicagoon ja ajoimme autolla Michiganjärven pohjoispuolelle, josta löysimme kauniin hautausmaan, mutta emme esiisäni hautaa. Jätimme kukat erään puisen, vanhan ristin juurelle - liekö se ollut oikea hautapaikka, kun rististä oli nimi vuosien saatossa kulunut pois. Minulle se matka oli tärkeä ja merkityksellinen, ja oli upeaa päästä tekemään se juuri omien lasteni kanssa. Kierrettiin autolla 1700 kilometriä, ja reissu oli todella kiva, suorastaan ikimuistoinen. Koen, että elämässä tärkeintä on, että lasten kanssa on hyvät ja lämpimät välit. Sitten ei ole äidilläkään huolta, kun yhteyttä pidetään.
LUKIO ON Äänekosken
VÄLITTÄVÄ TURVALLINEN
CARPE DIEM!
Kuhnamontie 5b
Äänekoski
020 632 3170
peda.net/aanekoski/lukio
TERVETULOA ÄÄNEMESSUILLE!
Tule näytteilleasettajaksi vuoden odotetuimpaan tapahtumaan Äänemessuille 23.-24.5.2025 Äänekoski Areena Pankkarilla.
Tapahtuman tuotto käytetään paikallisten nuorten hyväksi. Messut järjestää Äänekosken kaupunki. Katso lisää ja varaa paikkasi: www.aanemessut.fi
ASEMAKAAVAN VOIMAANTULO
Äänekosken kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 9.12.2024:
• Asemakaavan muutoksen Viiskulmasta Äänekosken sillalle, § 77. Kaupunginvaltuuston päätös on lainvoimainen ja kaava tulee voimaan tällä kuulutuksella.
Kaavoitushankkeen 2 ehdotusaineisto ja hankkeen 1 vireilletuloaineisto ovat nähtävillä kaupungin kotisivuilla osoitteessa www.aanekoski.fi > Asuminen ja ymparistö > Kaavoitus > Vireillä olevia kaavoja sekä Äänekosken kaupungintalon aulassa (Hallintokatu 4). Asemakadun asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma toimitetaan lisäksi tarkasteltavaksi Suolahden kirjastolle.
Kaava-aineistoista voi antaa kirjallista palautetta aineistojen nähtävilläoloaikana Äänekosken kaupunginhallitukselle os. Hallintokatu 4, 44100 Äänekoski (sähköpostiosoite: kirjaamo@aanekoski.fi).
Kaavoituspalvelut 6.2.2025
Terve suu –helppo hymyillä
Terve, tulehdusvapaa suu tukee yleisterveyttä.
Säännöllisillä hammastarkastuksilla varmistetaan, että suulla on kaikki kunnossa.
Varaa aika 014 211 665 hammassirkku.fi
HS
Hammassirkku Äänekoski | Hämeentie 1, Äänekoski
HS hammassirkku.fi | 014 211 665
TERVETULOA KIRJASTOON!
Tuu kirjastoon hengailemaan!
Nuorten kirjastoilta Suolahden kirjastossa ke 12.2 klo 16 - 19
Luvassa hengailua, pelejä (Switch- ja lautapelejä), askartelua, pientä tarjottavaa ja kaikenlaista muuta hauskaa!
Kirjastoillat järjestää yhteistyössä Äänekosken kirjasto ja nuorisopalvelut.
Koukutu novelliin!
Novellikoukku Äänekosken pääkirjastossa to 13.2. klo 17.30 - 18.30 Vapaa pääsy, tervetuloa mukaan!
Henkilökohtaista digi-vertaisohjausta Suolahdessa Vertaisohjaajat Suolahden Eläkkeensaajista antavat henkilökohtaista neuvontaa ja opastusta digipulmissa Suolahden kirjastossa torstaisin klo 1415.30, huhtikuun loppuun asti.
Ilmoittautumista ei tarvita!
Digitaidoille tarvetta?
Digibuusti! -hankkeen digitietoiskujen tallenteet Äänekosken pääkirjastossa ti 18.2. klo 17
Aihe: Tekoäly vai tukiäly? Mitä meidän kaikkien olisi hyvä tietää tekoälystä? Huom! Kyseessä on tallenne.
Nuori, aikuinen tai nuori aikuinen - tule lautapelailemaan!
Lautapelikerho Äänekosken pääkirjastossa ma 24.2. klo 16 - 18
Asia: Maastoliikennelain 30 §:n mukainen lupahakemus jääradalle Suolahteen. Asiasta on tehty uusi päätös, jotta päätökseen on saatu liitettyä oikea oikaisuvaatimusohje. Päätös ja kuulutus ovat nähtävillä Äänekosken kaupungin verkkosivuilla www.aanekoski.fi: Hallinto ja päätökset ajalla 6.2. – 17.3.2025.
Työttömät pääsevät vuonna 2025 uimaan ilmaiseksi joka kuukauden ensimmäinen perjantai klo 14-20.30. Seuraava uintikerta alkaen pe 7.3. Osoita työttömyys uimakassalla.
Kuutamouinnit jatkuvat
• ke 12.2. ja pe 14.3. klo 20-22. Kuutamouinti tunnelmavalaistuksessa vain aikuisille, liukumäki poissa käytöstä.
Aikuisten uintitekniikkakurssi
• pe 7.3. alkaen, ilmoittautumiset 22.2. mennessä uimakassalle 0400 115 345
Naisten Päivän Uintitapahtuma
• la 8.3. klo 16-19 VesiVelho varattu vain naisille. Turvesauna. Makkaraa. Poreita ja fiilistä! Varaa turvesaunavuorosi ennakkoon uimakassalta 0400 115 345
Katso lisää: www.aanekoski.fi > Kulttuuri ja liikunta > Sisäliikunta > Uimahalli Vesivelho Äänekoski
TYÖLLISYYSAVUSTUKSET YHDISTYKSILLE JA SÄÄTIÖILLE
Äänekosken kaupungin työllisyyspalveluiden avustuksia voidaan myöntää rekisteröidylle yhdistykselle tai säätiölle, jonka toimintaan keskeisesti sisältyy työllistymisen edistäminen. Työllisyyspalvelujen avustuksia varten on vuodelle 2025 varattu 60 000 euron määräraha, josta avustuksia voidaan myöntää yhdistyksille ja säätiöille toiminta-avustuksena ja/tai toiminnan kehittämisavustuksena.
Lue lisää: www.aanekoski.fi > Työ ja yrittäminen > Äänekosken palvelut > Työllisyysavustukset yhdistyksille ja säätiöille
TERVETULOA ILMIÖKAHVEILLE!
Kaikille avoimet Ilmiökahvit on katettuna kaupungintalolla valtuustosalissa pe 7.3.2025 klo 13-14.30 välillä.
Äänekosken kaupunki järjestää asukkailleen säännöllisesti vapaamuotoisia Ilmiökahvi-iltapäiviä. Luvassa on rentoa oleskelua ilman agendaa. Kahvihetki on ensisijaisesti kaupunkilaisten ja kaupungin työtekijöiden epävirallinen kohtaamispaikka. Lämpimästi tervetuloa!
ILMOITUS
Hammaslääkäri
Kimmo Myllykangas
Vipinää välitunteihin
Äänekoskella on hankittu yhtenäiskouluille Yhteisvastuukeräyksen varoin pelejä välituntikäyttöön sekä tuettu tukioppilastyötä lukiossa ja asuntolatoimintaa Pokella.
– Koulunmäellä on vasta suunniteltu hankintoja, kunnes uusiin tiloihin siirrytään, Antola sanoo.
Tänäkin vuonna Yhteisvastuukeräyksen kohteena ovat nuoret Suomessa ja maailmalla. Yhteisöohjaaja Tuomo Laulainen esittelee välituntitila Kipinää Suolahden yhtenäiskoululla.
– Täällä voi pelata biljardia, pöytäjalkapalloa, Xboxia ja lautapelejä tai ottaa vaan rennosti. Tilan jumppasalissa voi purkaa energiaa.
Kipinän seiniä komistavat värikkäät graffitit.
– Olispa meilläkin, huokaisee yhteisöohjaaja Heini Antola Äänekosken Koulunmäeltä. Äänekosken yhtenäiskoulun remontti rajoittaa välituntitoiminnan mahdollisuuksia toistaiseksi, mutta syksyllä päästään onneksi siirtymään upouuteen kouluun. Koululla toimii nyt lukusalivälkkä, jossa voi pela-
KOHTAAMISIA KAHVEILLA
Nuorten toiveesta kouluilla järjestetään myös kahvilatoimintaa johon yhteisvastuukeräyksen varoja on hyödynnetty. Ilmainen kahvi tuo nuoret ja koulun aikuiset samaan pöytään ja syntyy positiivisia kohtaamisia. Suolahdessa Kaikkien kahvilaa tehdään yhdessä koulunkäynninohjaajien kanssa ja Koulunmäen kahvivälkillä tukioppilaat auttavat toiminnan järjestämisessä. Yhtenäiskoulujen käytävillä välitunteja viettää noin kolmesataa yläkoululaista. Välituntitoimintaan osallistuu päivittäin suuri osa koulujen nuorista. – Mielekäs välituntitoiminta ja aikuisten läsnäolo ennaltaehkäisee kiusaamista
75 VUOTTA
Kirkon Yhteisvastuukeräyksen kohteena on jo neljättä kertaa peräkkäin nuoret. Kansainvälinen apu ohjataan kriisialueille Kirkon Ulkomaanavun kautta. Keräysvaroin mahdollistetaan esimerkiksi koulunkäynnin jatkuminen. Kotimaassa yhteistyökumppani on Suomen Partiolaiset. Partio vahvistaa itseluottamusta ja yhdessä toimimisen taitoja. Keräysvaroilla tuetaan vähäva-
to oli viime vuonna noin 13 000 euroa, mistä omalle paikkakunnalle jää noin 2 500 euroa.
• Yhteisvastuulounas piispanmessun jälkeen sunnuntaina 16.2. Äänekosken seurakuntakeskuksessa
• Saarikkaan kylätapahtuma
Rakkaamme Miia Anneli SUOAHO
o.s. Rämänen
s. 11.11.1977 Jyväskylän mlk k. 9.1.2025 Äänekoski
Me tiesimme lähtösi lähenevän, näimme voimasi vähenevän. Muisto kaunis vie eteenpäin meitä, vaik’ on sydän, silmät täynnä kyyneleitä.
Rakkaudella kaivaten
Sami ja Noel
Mirva ja Pekka
Sukulaiset ja ystävät
Siunaus toimitettu läheisten läsnäollessa. Lämmin kiitos kaikille Miiaa hoitaneille.
Rakkaamme
Eeva Liisa
MURANEN
o.s. Liimatainen
s. 04.05.1943 k. 25.01.2025
Niin väsyneenä loppumatkan kuljit, uneen rauhaisaan sä silmät suljit. On hiljaisuus ja suru sanaton, mutt’ tiedämmesun hyvä olla on.
Pelit piristävät välitunteja, tietävät yhteisöohjaajat Heini Antola ja Tuomo Laulainen.
Sunnuntain Raamatun teksteihin kuuluu mm. 1 Kor 4:5 ”Älkää tuomitko ennenaikaisesti, ennen kuin Herra tulee. Hän valaisee pimeyden kätköt ja tuo esiin sydänten ajatukset.”
Jumalan antama laki on hyvä ja meitä suojeleva. Laki johdattaa meitä hyvään elämään. Jeesuskaan ei tullut kumoamaan lakia tai profeettoja. (Matt 5:17) Hän kyllä nuhteli fariseuksia
ulkokultaisesta elämästä. Jumala kehoittaa ihmisiä tekemään hyvää ja meidän ei tulisi väsyä tekemään hyvää. (Gal 6:7–10).
Mutta kuitenkin ihminen ei pelastu lain tekojen kautta, vaan sydämen uskon kautta, joka vaikuttaa meidän mieleemme ja aivoituksiin. Kukaan ei jaksa olla täydellinen, siksi tarvitsemme syntiemme tunnustamista ja Jeesuksessa armoa jokaisena päivänä. Näin me kasvamme rakkaudessa, Jumalan hyvässä tahdossa, vajavaisina ihmisinä. (Ef 2:6-10) ”Ihminen ei elä ainoastaan leivästä, vaan jokaisesta sanasta, joka lähtee Jumalan suusta.” (Matt 4:4)
SEURAKUNTA VERKOSSA
Radiokirkko sunnuntaisin klo 10 Äänekosken kirkosta. Messulinkki kotisivujen etusivulla. Messu on kuunneltavissa myös tallenteena seuraavan viikon ajan. Iltahartaus seurakunnan facebookissa torstaisin klo 18.
PIISPANTARKASTUS 14.-16.2.2025
Piispantarkastuksen toimittaa piispa Matti Salomäki. Tarkastukseen osallistuvat tuomiokapitulin pappisasessori Ari Auranen sekä tarkastuksen notaari, pastori Mikko Jegoroff.
Seurakuntalaisille avoimia tilaisuuksia:
Pe 14.2. klo 18 Ilta nuorten vaikuttajaryhmän johdolla Äänekosken srk-keskuksella. Illassa tutustumista, kisailua, piispan kyselytunti ja kevyt iltaruoka sekä nuorten pitämä iltakirkko ja ehtoollinen.
La 15.2. klo 14 Kahvit ja piispantarkastuksen yleinen seurakuntaneuvottelu Äänekosken srk-keskuksella.
Su 16.2. klo 10 Piispanmessu Äänekosken kirkossa. Messun jälkeen piispantarkastuksen loppupuheenvuorot sekä yhteisvastuulounas Äänekosken srk-keskuksella.
Piispanmessuun on maksuton yhteiskuljetus kirkoilta. Bussi-aikataulu: klo 9.15 Konginkankaan kirkko (Nelostien kautta Äänekoskelle), 9.00 Sumiaisten kirkko, 9.20 Suolahden kirkko. Paluukyyti klo 13 Äänekosken kirkolta.
PÄÄSIÄISVAELLUKSEN SUUNNITTELU
Ke 19.2. klo 18 Pääsiäisvaelluksen suunnittelukokous Suolahden srk-talossa.
KONSERTTI
Pe 28.2. klo 18 Tommi Kaleniuksen konsertti Äänekosken kirkossa. Liput ennakkoon tiketti.fi ja ovelta 20€.
KRITORYHMÄ
Ke 5.3. klo 18-20 Kritoryhmä aloittaa Kirkon Olkkarissa. Krito eli kristillinen toipumisryhmä on sielunhoidollinen vertaistukiryhmä. Ryhmässä voit käsitellä elämäsi kipukohtia ja elämäntarinaasi. Kokoontuminen keskiviikkoisin klo 18-20. Kokoontumiskertoja on 12. Ensimmäisen kokoontumisen jälkeen voit päättää jatkatko ryhmässä. Lisätiedot ja ilm. Susannalle p. 040 7263519.
Aamupuuro tiistaisin klo 7.30–10 srk-kodissa. Diakoniatoimisto avoinna ti ja to klo 9-11 muina aikoina ajanvarauksella p. 050 400 6745. Maanantaikerho maanantaisin klo 13 srk-kodissa.
Yhteiskristillinen rukouspiiri kokoontuu parillisen viikon tiistaisin klo 17 srk-kodin toimistosiivessä.
Su 16.2. klo 10 Koko seurakunnan yhteinen piispanmessu Äänekosken kirkossa, toimittaa piispa Matti Salomäki. Messun jälkeen piispantarkastuksen loppupuheenvuorot sekä yhteisvastuulounas Äänekosken srk-keskuksella. Maksuton kyyti kirkoilta: Konginkangas klo 9.15, Sumiainen klo 9.00, Suolahti klo 9.20, paluu noin klo 13.
Su 23.2. klo 13 Messu kirkossa, Hintikka, Adolfiina Turtinen.
SUMIAINEN
Aamupuuro keskiviikkoisin klo 8–10 srk-kodissa. Diakoniatoimisto avoinna maanantaisin klo 10–12. Muuna aikana ajanvarauksella p. 040 726 3519.
Aamurukous maanantaisin klo 9 srk-kodissa.
Su 16.2. klo 10 Koko seurakunnan yhteinen piispanmessu Äänekosken kirkossa, toimittaa piispa Matti Salomäki. Messun jälkeen piispantarkastuksen loppupuheenvuorot sekä yhteisvastuulounas Äänekosken srk-keskuksella. Maksuton kyyti kirkoilta: Konginkangas klo 9.15, Sumiainen klo 9.00, Suolahti klo 9.20, paluu noin klo 13.
Ke 19.2. klo 8-10 Seniorineuvolan ajanvaraukseton vastaanotto srk-kodissa puuron yhteydessä.
Ke 19.2. klo 9-11 Kuulonhuoltopalvelua srk-kodissa. Neuvontaa kuuloasioissa, kuulokojeiden puhdistusta ja pattereiden myyntiä puuron yhteydessä.
To 20.2. klo 16 Raamattupiiri Kotipesässä.
Su 23.2. klo 13 Messu kirkossa, Summala, Maiju Kovanen.
Su 23.2. klo 16 Yhteislauluilta srk-kodissa. Mukana lauluryhmä Ristinsotilaat. Kahvitarjoilu.
Ti 25.2. klo 12 Tiistaikerho srk-kodissa. Aloitamme kerhon ruokailulla klo 12 (5€) ja sen jälkeen yhteistä kerho-ohjelmaa.
Aamupuuro torstaisin klo 7.30–9.30 srk-talossa. Diakoniatoimistossa ei päivystystä 18.-25.2. muulloin avoinna ti ja to klo 10–12. Käsityöpiiri tiistaisin klo 10 kirkon alakerrassa.
Millä ihminen ruokkii itseänsä, se kasvaa hänessä. Siksi on tärkeää kuulla ja lukea Jumalan sanaa eli Raamattua, rukoilla ja olla yhteydessä muiden uskovien kanssa. ”Usko tulee siis kuulemisesta, mutta kuuleminen Kristuksen sanan kautta,” (Room 10: 17)
Aija Puttonen
Nuorisotyöntekijä
Puikkopiiri keskiviikkoisin klo 12 srk-talossa. Erräät torstaisin klo 14.30 srk-talossa.
To 13.2. klo 13-14 Kuulolähipalvelua srk-talossa, paikalla Leena Mäkinen.
Pe 14.2. klo 13 Rukouskävely Laineella. Tarkemmat tiedot Juholta p. 045 139 3485.
Su 16.2. klo 10 Koko seurakunnan yhteinen piispanmessu Äänekosken kirkossa, toimittaa piispa Matti Salomäki. Messun jälkeen piispantarkastuksen loppupuheenvuorot sekä yhteisvastuulounas Äänekosken srk-keskuksella. Maksuton kyyti kirkoilta: Konginkangas klo 9.15, Sumiainen klo 9.00, Suolahti klo 9.20, paluu noin klo 13.
Ma 17.2. klo 18 Raamattu- ja rukouspiiri srk-talossa.
Ke 19.2. klo 18 Pääsiäisvaelluksen suunnittelukokous srk-talossa.
Su 23.2. klo 10 Messu kirkossa, Summala, Maiju Kovanen.
Su 23.2. klo 15 Sanan ja rukouksen iltapäivä srk-talossa, Vesa Rasta, Anneli Montonen.
Ma 24.2. klo 18 Raamattu- ja rukouspiiri srk-talossa.
Aamupuuro torstaisin klo 7.30-10 srk-keskuksen salissa.
Aamuhartaus torstaisin klo 8.30 kirkkosalissa. Kirkon Olkkari (Sammonkatu 2) avoinna ma – ke klo 11–14. Tulethan meille selvinpäin.
Diakoniatoimisto avoinna ke ja pe klo 9–11, muuna aikana ajanvarauksella p. 040 502 5481/ Marjut.
To 13.2. klo 9 Hyvää Huomenta eläkeläismiehet Kirkon Olkkarissa.
To 13.2. klo 17 Ilosanomapiiri Hietaman Tuulenpuiskussa. Luetaan ja tutkitaan yhdessä Raamattua Ilosanomapiiri- kysymysten avulla.
Pe 14.2. klo 18 Hietaman miestenpiiri Tuulenpuiskussa.
Su 16.2. klo 10 Piispanmessu Äänekosken kirkossa, toimittaa piispa Matti Salomäki. Musiikissa mukana seurakunnan kuorot. Messun jälkeen piispantarkastuksen loppupuheenvuorot sekä yhteisvastuulounas Äänekosken srk-keskuksella.
Pe 21.2. klo 12 Open Doors-rukousryhmä - Rukous vainottujen kristittyjen puolesta kirkon nuorisotilassa. Paula Forsgren.
Pe 21.2. klo 18 Naistenpiiri Kirkon Olkkarissa –jakamista, hiljentymistä, rukousta.
Su 23.2. klo 10 Selkomessu kirkossa, Maarit Nuopponen, Vuojus, Lahti, Turtinen. Messussa puhutaan selkosuomea ja lauletaan tuttuja lauluja.
Ma 24.2. klo 18 Raamattu- ja rukouspiiri Kirkon Olkkarissa, yhteyshenkilö Hannu Lehmonen p. 050 340 7858. Kokoontumiskerrat joka toinen viikko.
Ke 26.2. klo 17-19 Rukouspysäkki Hietaman Tuulenpuiskussa. Voit tulla pysäkille klo 17-19 välisenä aikana miten sinulle sopii. Rukousta yhteisten- ja henkilökohtaisten asioiden puolesta.
Pe 28.2. klo 11.30 alkaen yhteisöruokailu apua ja tukea tarvitseville Kirkon Olkkarissa. Ennakkoilmoittautumiset diakoni Marjutille p. 040 502 5481 viimeistään saman viikon maanantaina.
Pe 28.2. klo 18 Tommi Kaleniuksen konsertti Äänekosken kirkossa. Liput ennakkoon tiketti.fi, ovelta 20 €.
Rauhanyhdistys Lantelantie 32
Pe 14.2. klo 19 Seurat, kahvitus alkaen klo 18.30
Su 16.2. klo 16 Vuosikokous
Su 23.2. klo 16 Seurat, Eero Leppänen, Jouni Halonen
Nuorten illat torstaisin klo 14-19 Äänekosken srk-keskuksessa.
Perhekerhojen eri ryhmien kokoontumisajat ja –paikat löydät nettisivuiltamme https:// www.aanekoskenseurakunta.fi/tule-mukaan/ lapsille-ja-lapsiperheille/perhekerhot
Lapsi- ja perhetyön tapahtumista saat lisätietoa liittymällä lapsityön Facebook-ryhmään www.facebook.com/groups/akisrklapsijaperhetyo.
Hilkka Helli Lehtonen 94 v., Anna-Liisa Minkkinen 86 v., Ritva Helena Kokkinen 83 v., Eeva Liisa Muranen 81 v., Pirkko Kaarina Määttä 78 v., Pirkko Helena Flyktman 73 v., Helmi Kyllikki Rauhala 73 v., Miia Anneli Suoaho 47 v.
Väinö Valtteri Siekkinen
ÄÄNEKOSKI
KUULUTUS
VUODEN 2025 ALUE- JA KUNTAVAALIT ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGISSA
Alue- ja kuntavaalit toimitetaan vuonna 2025 seuraavan aikataulun mukaisesti.
YLEINEN ENNAKKOÄÄNESTYS
Kotimaan yleinen ennakkoäänestys toimitetaan ajanjaksolla 2.–8.4.2025 Äänekosken kaupungin alueella sijaitsevat yleiset ennakkoäänestyspaikat ja näiden aukioloajat ovat seuraavat: Äänekosken kaupungintalo, Hallintokatu 4, 44100 Äänekoski ke–pe 2.–4.4.2025 kello 10–18
la–su 5.–6.4.2025 kello 10–14
ma–ti 7.–8.4.2025 kello 10–18 Suopunki, Riihijärvenkatu 2 A, 44200 Suolahti ke–pe 2.–4.4.2025 kello 10–18
la–su 5.–6.4.2025 kello 10–14 ma–ti 7.–8.4.2025 kello 10–18 Sumiaisten kirjasto, Koulutie 6, 44280 Sumiainen ke–to 2.–3.4.2025 kello 14–18 Konginkankaan kirjasto, Kauppatie 2, 44400 Konginkangas ma–ti 7.–8.4.2025 kello 14–18
VAALIPÄIVÄN ÄÄNESTYS
Alue- ja kuntavaalien vaalipäivä on sunnuntai 13.4.2025. Vaalipäivän äänestyspaikat ovat äänestäjille avoinna kello 9–20. Äänioikeutettu saa vaalipäivänä äänestää vain siinä äänestyspaikassa, joka on merkitty äänioikeusrekisteriin hänen kohdalleen. Tämä äänestyspaikka ilmenee äänestäjälle postitetusta ilmoituskortista. Äänioikeutettu voi selvittää paikan myös Digi- ja väestötietovirastosta (www.dvv.fi). Äänekosken kaupungin äänestysalueet ja näiden äänestyspaikat ovat seuraavat:
Laitosäänestys järjestetään ajanjaksolla 2.–8.4.2025. Äänestys suoritetaan erikseen ilmoitettavana aikana seuraavissa laitoksissa: Palvelutalo Tukipuu, Äänekosken terveysaseman sairaala, Piilolan palvelukeskus, Eerolankadun palvelutalo, Esperi Hoivakoti Pukkimäki, Onnikoti Koivu, Palvelukoti Attendo Tallisaari, Hoivakoti Kotisatama, Keski-Suomen vammaispalvelusäätiön Lehtolan ja Marianpolun asunnot, Konginkankaan palvelukeskus ja Sumiaiskoti. Laitosäänestykseen ei tarvitse ilmoittautua.
KOTIÄÄNESTYS
Kotiäänestykseen tulee ilmoittautua. Kotiäänestys järjestetään henkilöille, joiden kyky liikkua tai toimia on siinä määrin rajoittunut, etteivät he pääse äänestys- tai ennakkoäänestyspaikkaan ilman kohtuuttomia vaikeuksia. Kotiäänestys toimitetaan ennakkoäänestyspäivinä kello 9 ja 20 välisenä aikana. Kotiäänestyksen yhteydessä voi äänestää myös kotiäänestykseen oikeutetun kanssa samassa taloudessa asuva omaishoidon tuesta annetussa laissa tarkoitettu omaishoitaja, jos kyseinen kunta on merkitty äänioikeusrekisterissä hänen kotikunnakseen.
Kotiäänestykseen ilmoittaudutaan keskusvaalilautakunnalle kirjallisesti tai puhelimitse, osoite Hallintokatu 4, 44100 Äänekoski taikka puh. 040 740 7311 tai 040 574 2881. Ilmoittautumisia puhelimitse otetaan vastaan arkipäivisin maanantaista perjantaihin klo 8–16, ei kuitenkaan 23.12.2024–3.1.2025. Ilmoittautumisen on oltava perillä viimeistään tiistaina 1.4.2025 kello 16 mennessä.
Ilmoittautumislomaketta on saatavilla Äänekosken kaupungin www-sivuilta (www.aanekoski.fi) ja Äänekosken kaupungintalon palvelupisteestä (Hallintokatu 4, ala-aula).
SELVITYS HENKILÖLLISYYDESTÄ
Vaalilain mukaan äänestäjä on velvollinen esittämään selvityksen henkilöllisyydestään. Siksi äänestäjän on ehdottomasti otettava äänestyspaikalle mukaan henkilöllisyystodistus, joka voi olla poliisin myöntämä henkilökortti, passi, ajokortti taikka vastaava kuvallinen asiakirja.
Äänekoskella 26.11.2024
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGIN KESKUSVAALILAUTAKUNTA
KUULUTUS
VUODEN 2025 KUNTAVAALIT ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGISSA
VALTUUTETTUJEN MÄÄRÄ
Äänekosken kaupungissa 13.4.2025 toimitettavissa kuntavaaleissa valitaan kaupunginvaltuustoon 1.6.2025 alkavaksi toimikaudeksi 35 valtuutettua. Valtuutetuille valitaan varavaltuutettuja jokaisen kuntavaaleissa esiintyneen vaaliliiton, puolueen ja yhteislistan ensimmäisistä valitsematta jääneistä ehdokkaista sama määrä kuin valtuutettuja, kuitenkin vähintään kaksi. Yhteislistan ulkopuolella olleen valitsijayhdistyksen ehdokkaana valitulla valtuutetulla ei ole varavaltuutettua.
ASIAKIRJOJEN JÄTTÄMINEN
Puolueen, yhteislistan tai valitsijayhdistyksen vaaliasiamiehen on jätettävä ehdokashakemus liitteineen Äänekosken kaupungin keskusvaalilautakunnalle viimeistään tiistaina 4.3.2025 ennen kello 16. Mahdollinen ilmoitus vaaliliitosta tai yhteislistasta on annettava samanaikaisesti ehdokashakemuksen kanssa.
Ehdokashakemuksia sekä ilmoituksia vaaliliitoista ja yhteislistoista vastaanotetaan Äänekosken kaupungintalossa (Hallintokatu 4) maanantaina 3.3.2025 kello 14–16 ja tiistaina 4.3.2025 kello 14–16.
Vaalilain 38 §:ssä tarkoitettuja oikaisuja, täydennyksiä ja tarkistuksia vastaanotetaan edellä mainitussa paikassa keskiviikkona 12.3.2025 kello 14–16 ja vaalilain 40 §:n 2 momentissa tarkoitettuja peruutuksia torstaina 13.3.2025 kello 10–12.
Äänekoskella 26.11.2024
AUTOILIJAN PALVELUPALSTA
RENKAAT JA RENGASHOTELLI ILMASTOINTIHUOLLOT
LAAJA AUTOKORJAAMOPALVELU AUTON KÄSINPESU JA VAHAUKSET
Kotakennääntie 9, Äänekoski
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGIN KESKUSVAALILAUTAKUNTA 82 mm
YLEISKULJETUKSET
KIERRÄT YSPALVELUT
UUDET JAKELUPISTEEMME!
Ouluntie 2680, 44440 Räihä p. 014 584 120 Ma-pe 6-20, la 7-20, su 8-20
Torikatu 2, 2.krs, Äänekoski Avoinna sopimuksen mukaan. www.äks.fi
Sumiaisraitti 28, 44280 Sumiainen p. 050 543 4213
Ma-pe 9.30-18, la 9.30-15
Toimitus:
Marjo Steffansson • marjo@aksa.fi • 040 841 2945
Ilmoitukset:
Pirjo Hakkarainen • pirjo@aksa.fi • 040 565 0941
Marjut Parola • marjut@aksa.fi • 040 730 4234
Sääntömääräinen
VUOSIKOKOUS
Lauantaina 22.2.2025 klo 14.00
Kerhotiloilla, Rautatienkatu 23
KAHVITARJOILU! TERVETULOA! Hallitus
VUOKRATTAVANA YKSIÖ
S:den keskustassa, Keiteleentie 11
Remontoitu 1h+kk+kh, 30m2
Rauhallinen taloyhtiö 1krs, ei maantasalla.
• Pinnat ja kodinkoneet uusittu
• Remontoitu kylpyhuone
Vuokra 325€/ kk, sisältäen vesimaksun
Tied. Puh. 040 565 0941
TUIJOTT KATSE
Juho Gröndahl
Ohjaus: Kirsi Sulonen
ENSI-ILTA 15.2. KLO 19 15.2.-30.3.2025
Ääneseudun Ilona ry. Kotakennääntie 2. Ilona avoinna klo 9-16 ja pe 9-15. Ruokailu klo 11.30, Ilm. klo 9.30 mennessä. Hinta 4 euroa. Kahvi 1 euro. Ma neulekahvila klo 12. Kuntosali ma klo 13.30–15. Hyvinvointiryhmä ti klo 10.30. Maalausta Ilonassa ti 25.2. klo 13, ohjaa Riitta. Turinakahvila Suopunki ti klo 9–11. Puuroryhmä Juhanankujalla ke klo 9–10. Ke Karaokea klo 13! Ä:ki Vesijumppa to klo 14. Nuorten kahvila to klo 16–18. Täysi-ikäisille! Tervetuloa uudet osallistujat! Perjantaisin klo 12–14 askartelua. La 15.2 klo 10–14 lauantairuokailu.
To 20.2 Kirjoittajat klo 10. To 27.2 retki Risusaareen. Ke 5.3 Jyväskylän retki.
Teemme Tukilinja hakemuksia ja tuettujen lomien hakemuksia. Lukion hävikkiruokaa jaossa klo 13 arkisin. Omat rasiat mukaan!
Tule mukaan Ilonan toimintaan!
Yhteystiedot: Carita 040 591 9061, Eero 0400 115361, Sirpa 040 769 8522, Katja 040 769 8351, Ville 044 247 9658
