Ä Ä N E K O S K E N K A U P U N K I S A N O M AT N R O 2 1 0 · 1 4 . 2 . 2 0 1 9
kkinat! r a m i
elmYSTÄVÄNPÄIVÄN
H
KUNNIAKSI TARJOAMME MUNKKIKAHVIT
PERJANTAINA 15.2. KLO 9 ALKAEN!
I HA N A T! MEILTÄ HIEKOITUSPYYKKIETIKAT SEPELIT JA -SORAT 500ML KUKKIEN JA Raikastaa pyykin, kirkastaa värejä, poistaa pahat hajut pyykistä, antiseptinen, auttaa TAIMIMULTA VIHANNESTEN pitämään koneen puhtaana, poistaa kellasK E VÄ Ä tumia, poistaa tahrat, ekologinen, vähentää 10 L SIEMENET ISTUT N sähköisyyttä. Toimii täydellisesti myös yleispeK Plantes&Parfumes
suaineena. Annostelu: 0,5 dl etikkaa n. 5 litraan lämmintä vettä.
14
95
kpl
29,90/l
ÄÄNEKOSKI
L A AD U KSII N U S I E M EK K A AT N E T! ALK.
0
50 pss
E I STUTVÄ Ä N U KSII N!
1
95 pss
0,195/l
TAIMIRUUKKU 7,5*7,5*7,5 CM
2,pkt
TURVERUUKKU 6*6 CM
1
95 pkt
TORIKATU 3, 44100 ÄÄNEKOSKI MEILTÄ YLI 40 000 TUOTETTA! ARK. 8-18, LA 9-16, SU 11-16 PUH. 014 523 125 TARJOUKSET VOIMASSA 24.2. SAAKKA TAI NIIN KAUAN KUIN TARJOUSERIÄ RIITTÄÄ
HELMIMARKKINAT ÄÄNEKOSKI
TEKEVÄN IHMISEN KAUPPA!
TORIKATU 3 Ark.8–18, la 9–16, su 11–16 Puh. 014 523 125 www.tarvikekeskus.fi
SÄ K I N
AHKIO
• pit. 116cm, kev 60cm, syv. 16cm • vetonaru
Ä HY V U ! T A LA
20 KG
29 14 ,-
karvavuorella L A ADU K • koot 40-45
Rasva T pallopuali4x90g ssi
90
kpl
PILKKIKELKKA
KEVYET LÄMPÖSAAPPAAT
AURINGONKUKAN K AU PAONSPTAJA LLE Ä Ä L LE Visertä ! SIEMEN jä
SNOWRACER CLASSIC RATTIKELKKA
kpl
0,75/kg
MÖNKIJÄN LUMILEVY
1 KPL!
• leveys 136cm • kääntyy molempiin suuntiin • 7asentoa • vastaiskujouset • s-säätötassut
55,- 299
kpl
1000W
Kukkaruukut saapuivat!
KUKKAMULTA 10 L
1
pss
Sisältää poljinsarja, lisäpeili, valkoinen kolmio
149,- 1 kpl
Erä! MIESTEN NAHKASORMIKKAAT • vuorella • koot l-xl, 10-10,5
50 kpl
50 kpl
ERITTÄIN TEHOKAS
kpl
kpl
2 6 6 kpl
• liukueste kenkiin • koot M-XL
pari
2
kpl
UFO KATISKA MATIKALLE
+ kannakkeet ja renkaat • metalli, 4 eri väriä
120-210cm
kpl
160-310cm
,-
kpl
,-
kpl
A!
VARJOSTUSSÄKKI JUUTTI 90X140 CM
50
95
L A ATU
129,-
139,00/l
VARJOSTUSSÄKKI 90X140 CM
VA R O TA IU L KAS ! IÄ L KE
säädettävä koko M-XL turvaköysi Ø 12 mm, pit. 15 m ABM-nykäyksenvaimennin liukutarrain, turvahaka
kpl
kpl
0,29/l
TURVAVALJAAT JA KÖYSI 15M A M M AT TI • • • •
95 95 95
4
5,95/ säkki
• sisältää kiertovesipumpun
6 -50% 90 kpl
NAISTEN VAATTEET
,10 15 35 3 5 MEILTÄ LAAJA VALIKOIMA TALVIKALASTUSVÄLINEITÄ pari
• 4xAA, ei sisälly pakkaukseen
2 SÄKKIÄ
24 L
10 L
ERÄ! VERHOTANKO
TUPLALIUKURI 73 CM
500lumens
PUUKLAPIT N. 40 L
• pullo + tikut • 4 eri tuoksua
JÄÄKENGÄT
LUMILIUKURI 33CM
7
HUONETUOKSUT
MUSTA MULTA
0,30/l
OPETUSPOLJINSARJA
LED&BRIGHT OTSALAMPPU
Ipuro 50 ml
kpl
0,195/l
pari
69,- 79,- 10,-
MEILTÄ UPEAT JA TRENDIKKÄÄT VIHERKASVIT!
95
19 95
1500W
kpl
säkki
(2,50/l)
2 KP L!
MOOTTORINLÄMMITIN
25,- 20,kpl
TEHO KA S L Ä M M IT IN IS O O N K IN INFRAPUNALÄMMITIN TIL A A N ! n.20kw (150-200m²) Weltem Aneto polttoöljykäyttöinen
ArticAuto
• paperia saa vedettyä kätevästi rullan keskeltä • 6rll/säkki
• vihreä 100% • pakkasenkesto 36°
19
• kiinnipitokahvat
kpl
kpl
E O STAJA LL N YT SÄ K INN PÄ Ä LLE PA KAU XXL va vä ripustettaa PAPERIPYYHE kätella st ru teline jo elä • kestävä ja soveltuu niin siivoukseen paperia on viyttää kuin korjauspuuhiin kätevämpi kä
JÄÄHDYTINNESTE 10L
,-
90
90
SNOW ROCKET 85 TWINTALE LUMISURFFILAUTA
1890,-
,-
kpl
59
kpl
K A AT!
,(2,50/l)
T U LE TE KE MÄÄN LÖY TÖJÄ! U U SI ER Ä M E R K KIVA AT T EITA
JO ALENNETUISTA HINNOISTA!
TARJOUKSET VOIMASSA 24.2. SAAKKA TAI NIIN KAUAN KUIN TARJOUSERIÄ RIITTÄÄ Tykkää Facebooksivuistamme, huippuarvontoja!
210/2019 Seuraava ÄKS ilmestyy 28.2.2019
Äitiys on ehdottomasti parasta, mitä mun elämässä on tapahtunut.
8
www.äks.fi
Ihaninta ystävänpäivää ÄKSän lukijoille!
Kikka Raitanen
Helena Ojanen on onnellinen, että Niemelän torpan vaiheet kiinnostivat nuorta ranskalaista arkkitehtiopiskelijaa.
Toimittajalta Kotiseutukaipuu on asia, jonka olemassaolon perusteleminen teini-ikäiselle on yhtä helppoa kuin minkä tahansa muun taruolennon. 15-vuotiaana halusin päästä kauas sieltä, missä Keski-Suomen kotiseutulaulua lainaten ”aukeni ens elon huomen”. Ei käynyt mielessäkään, että olisin jäänyt kotikylän lukioon, vaikka kävinkin muiden mukana tutustumispäivässä (sillä sai luvallisesti skipata pari matikantuntia, joten miksi ei). Pakkasin tavarani ja heilutin iloisesti keskisormea junan ikkunasta, kun tutut maisemat jäivät taa. Lähdin tekemään opiskelukatsausta (SIVUNUMEROT) tämä asenne mielessäni. Yllätyin, kun sain tietää, miten moni äänekoskelainen nuori tahtoo jäädä juuri sinne, missä koti ja kaveritkin ovat. Lukion rehtori Jaana Tani kertoi kannustavansa nuoria kokeilemaan siipiään maailmalla, mutta toivoi heidän palaavan takaisin kotiseudulleen myöhemmin. Poken Jouni Kurkela heitti uhkakuvan: mitä jos nämä tuhat nuorta katoaisivat kosken katukuvasta? Sitä emme halunneet edes ajatella. Kotiseudun imuun vaikuttaa se, että siellä saa laadukasta koulutusta siltä alalta, mikä itseä kiinnostaa. Sinne voi parhaassa tapauksessa jäädä töihin, perustaa perheen ja kasvaa aikuiseksi. Tai sitten voi käydä hetken muualla ja palata takaisin, kuten Kikka Raitanen sivuilla 8-9 ja minä. Niin tosiaan: kymmenen vuotta myöhemmin kirjani on siirretty takaisin kolmen vesireitin sydämeen. Ei lainkaan vastahakoisesti, mutta ehkä hieman häpeillen. Myönnettävä se on – ”tänne ma toivon hautanikin”.
Riina Nygrén
La métairie Niemelä
Ranskalainen arkkitehtiopiskelija kiinnostui Konginkankaalla sijainneen Niemelän torpan vaiheista niin paljon, että teki siitä 165-sivuisen lopputyön Pariisi-Bellevillen arkkitehtuurikouluun. Apua tarvittiin myös paikallistietäjä Helena Ojaselta.
Marjo Steffansson
N
iemelän torpan rakentaminen on historian tutkimusten mukaan aloitettu 1700-luvun puolivälissä, jolloin valtiopäivämies Pekka Kallenpoika Liimataisen renki Lasse Heikinpoika Turpeinen (1721-1806) siirtyi päätalostaan Niemelän torppaan, kun Pyyrinlahden pohjukkaan perustettiin Liimattalan maalle uudistalo, joka sai nimekseen Matola. Seurasaari on museosaari Helsingissä, jonka vuonna 1909 perustettuun ulkomuseoon siirrettiin vanhoja rakennuksia Suomesta. Vanhin ja yksi suurimmista kokonaisuuksista on Niemelän torppa, joka siirrettiin Konginkankaalta heti ulkomuseon perustamisvuonna. Seurasaareen siirretty torppa käsitti savutuvan porstuoineen ja maitokamareineen, saunan, kodan, riihen, navetan, sikopahnan, ladon ja aittoja. Seurasaaren ulkomuseoon siirretyt Niemelän torpan rakennukset sekä esineistö on konservoitu käsityönä. NIEMELÄN TORPAN historiaa tutkinut ja ylös kirjannut Helena Ojanen sai viisi vuotta sitten mielenkiintoisen puhelinsoiton ulkoilmamuseon kuraattori Jani Puhakalta. Ranskalainen arkkitehtiopiskelija Laura Boit teki lopputyötään
Ä KS
| 210
· 2 01 9
Pariisi-Bellevillen arkkitehtuurikoulusta aiheenaan Niemelän torppa, ja nyt tarvittiin torpan vaiheista tietävän apua. – Minulle kerrottiin, että Laura haluaisi tulla käymään Konginkankaalla Niemelän torpan alkuperäisillä jalansijoilla, ja tarvitsisi mukaansa henkilön, joka tietäisi aiheesta kertoa. Totta kai ilmoittauduin hänelle oppaaksi, Helena muistelee. HELENA OLI tehnyt jo aiemmin Kongintaival-lehteen laajan artikkelin Niemelän torpan vaiheista. Niinpä eräänä viimaisena talvipäivänä nuori arkkitehtiopiskelija saapui Konginkankaalle Helenan, Heli Hytösen sekä Juha Litmasen kanssa tutustumaan Niemelän torpan alueeseen. – Laura kahlasi lumihangessa nilkat paljaana, sillä hän halusi käydä Niemelän torpan alkuperäisellä tontilla. Tämän jälkeen kävimme lämmittelemässä kuuman kaakaokupposen äärellä ja juttelimme englanniksi Niemelän torpan historiasta ja annoin hänelle Kongintaival-lehden, jossa oli Niemelän torpan ja Liimattalan talon historiikki, jonka Riitta Hyttinen käänsi myöhemmin Lauralle englanniksi. Annoimme Lauralle matkaan vielä Konginkangas -sukat, Ojanen kertoo. KULUI LÄHES viisi vuotta, ennen kuin Helena kuuli Laurasta seuraavan kerran:
pari viikkoa sitten sähköpostiin tuli 165 -sivua käsittelevä, ranskankielinen opus. Upea, pellavaisin kansin varustettu teos sähköisessä muodossa lämmittää Helenan mieltä suuresti. – En olisi uskonut, että jälkeenpäin saan vielä jotakin kuulla, ja olinkin jo unohtanut asian aivan tykkänään. Laura on tehnyt omalla tahollaan jättimäisen ja tarkan urakan, Helena sanoo ja kertoo kääntäneensä tekstiä tietokoneen kääntäjäohjelmalla. Helena on vihkiytynyt asian päälle, ja niinpä asia tuntuu hyvin tärkeältä. Niemelän torpasta kirjoitetun artikkelin tekoon meni aikaa kuukausia, sillä Helena ei päästänyt itseään vähällä, vaan uppoutui yhä syvemmälle Niemelän torpan rakennushistoriaan ja siellä eläneiden ihmisten elämään. – Kun on itse tehnyt valtavan suuren työn, niin on upeaa, että sitä Niemelän torpan elämää, rakennuskantaa ja sen siirtoa Seurasaaren ulkoilmamuseoon myös ranskalainen arkkitehti halusi käyttää osana opinnäytetyötään. Laura oli käynyt Seurasaaressa ja saanut valtavan suuren sykkeen tekemiseen. On aivan uskomaton juttu, että käynti innoitti hänet tekemään näin tarkan ja täydellisen työn konginkankaalaisen torpan elämästä ja rakennuksista, Helena huokaa. Kiitin Lauraa saamastani teoksesta ja onnittelin häntä valmistumisen johdosta.
3
KANAVA JÄRKEVÄÄN AUTOILUUN • MB 270 ML-2000..................................5 800€ • AS. AUTO FIAT -1988..........................8 900€ LMC-korilla aj. 175th. 6-henk. • NISSAN PRIMERA 2.0 -2005..............2 800€ Aj. 172th, ilmast., vetok. 2-renkaat
Avaus
Ville Härtsiä
• FIAT CROMA FARM. -2006.................2 800€ Aj. 204th., ilmast., 2-renkaat • FIAT PUNTO DYNAMIC -2006............1 900€ Aj. 150th., ilmast., 2-renkaat
• VW GOLF VARIANT SDI -2001...........1 900€ Aj. VAIN 285th. • VW CADDY TDI -2010.........................4 800€ 7-hengen!
NOSTALGIAA!
Opel Kapitan -69 Lada 1200L -77
MB 220 -70
VW Kupla -71
Opel Record -62 Ford Prefect -58
Saab 99 -73
Saab 96 -79 VW Kupla -67
Äänekoskentie 771 Suolahti puh. 040 846 1866 Heikki Hilpinen
Koulutusmaailmassa on viime vuodet puhaltanut muutoksen tuulet. Esiopetukseen, peruskouluun ja lukioon saatiin uudet opetussuunnitelmat. Peruskoulun opetussuunnitelma vaatii kouluja muuttamaan toimintakulttuuriaan pirstoutuneesta, ainejakoa korostavasta opetuksesta kokonaisuuksia sisältävään ilmiöitä tarkastelevaan oppimisen ohjaukseen, jossa tietotekniikka käytetään apuvälineenä. Lukion uusi opetussuunnitelma ja uusi lukiolakia ovat tuoneet kouluun yksilöllisempää tukea ja ohjausta. Lukiossa tarjotaan jatkossa erityisopettajan tukea ja toisaalta mahdollistetaan yliopistokurssien suorittaminen. Ammatillinen koulutus on muuttunut voimakkaimmin. Osaamisen tunnustaminen ja tunnistaminen, entistä laajempi työssäoppiminen, yksilölliset opinpolut ja nopeampi valmistuminen liittyvät ammatillisen koulutuksen reformiin. Moni työikäinen on hankkinut osaamisen useampaa kuin yhteen ammattiin. Akateeminen loppututkinto ei takaa enää samalla tavalla kuin 80-luvulla työtä ja toimeentuloa. Yhä harvempi saa vakituisen viran tai toimen. Uuden ammatin opiskelu vaatii, varsinkin aikuisikäiseltä, hyvää opiskelumotivaatiota ja -taitoa. Elinikäinen oppiminen on muuttunut kliseisestä termistä yhä useamman ainoaksi mahdollisuudeksi selvitä nopeasti muuttuvassa työelämässä. Opiskelutaitojen pohja luodaan edelleen hyvin tasokkaassa peruskoulussamme. Ikäluokkien pieneminen on todellinen uhka tulevaisuuden työmarkkinoille, eikä lasten väheneminen helpota koulutuksen järjestäjänkään elämää. Myös Äänekoskella syntyvyys on laskenut rajatusti. Viimeisenä neljänä vuotena lapsia on syntynyt alle 200, kun pidemmän aikavälin syntyvyyden keskiarvo on ollut noin 235 lasta. Ikäluokka 2018 on reippaasti puolet pienempi kuin vuonna 2003 syntynyt joukko, joka siirtyy tänä vuonna peruskoulusta toiselle asteelle. Nyt syntyneet siirtyvät työelämään 2030 luvun loppupuolella. Äänekoskella on lähes kaikki koulut peruskorjattu tai uudisrakennettu. Lukio toimii uusissa tiloissa ja Poke on kunnostanut pitkäjänteisesti omia tilojaan. Tilat ja oppimisen ohjauksen laatu ovat kunnossa. Toivon todella, että pystymme rakentamaan kaupungistamme nykyistä houkuttelevamman asuinpaikan. Jos syntyvyys ei käänny kasvuun, on ainut toivomme tulomuutto niin kotimaasta kuin ulkomailtakin.
Ville Härtsiä opetus- ja kasvatusjohtaja
Puolueellisesti Jos maakuntia ryhdytään lopettamaan, niin mitkä joutavat historiaan? Mihin maakuntaan Äänekoski liitettäisiin?
SD
VAS
KESK
Keski-Suomen maakunta on tällä hetkellä viidenneksi suurin maakunta. Ei siis ole mitään syytä pelätä maakuntamme häviämistä kartaltaÄänekoski säilyy keskisuomalaisena kaupunkina jatkossakin. Kun Soteja maku-asiat ovat kesken on aikaista miettiä mitä tapahtuu vaalien jälkeen ja näyttääkin siltä, että asia jää tulevan hallituksen ratkaistavaksi. Sosiaali- ja terveysasiat on meidän demarien mielestä laitettava kuntoon kiireesti, olivat päätökset mitä tahansa. Seppo Ruotsalainen
En näe maakuntauudistusta suurimpana ongelmana. Valtion pitää tukea erilaisessa asemassa olevia maakuntia ja maakuntien tulee saada verotusoikeus. Ongelma on nimenomaan soten valinnanvapauden nimissä tehtävä palveluiden yksityistäminen, jonka seurauksia olemme saaneet todistaa viime aikoina. Äänekoski kuuluu Keski-Suomen maakuntaan nyt ja tulevaisuudessa. Juho Kautto
4
VIHR
KOK
KD
Kahdeksantoista maakuntaa Karttaharjoitus 12 maakunon mielestäni juuri sopiva. nasta on piirretty keskusJos maakuntien lukumäärää kaupunkien saavuttavuuden vähennetään niin Pohjois-Sa- perusteella. Suomessa on von suuntaan mennään. Kuo- myös 12 laajanpäivystyksen pion yliopistosairaalan kans- sairaalaa. Keski-Suomi säisa teemme yhteistyötä jo lyisi koska keskuskaupunki nyt. Sote-maakuntauudistus olisi Jyväskylä. 7 maakunpitäisi viedä päätökseen tällä nan mallissa Keski-Suomi vaalikaudella. Keski-Suomes- pirstoutuisi eri maakuntiin sa valmiudet siirtyä maakun- Äänekosken keskuskaupunnan käynnistymisvaiheeseen ki olisi Kuopio. on kohdallaan.
Maakuntien vähentämisen voisi aloittaa alle 200 000 asukkaan maakunnista, joilla ei ole omaa ELY-keskusta. Yhdistämällä maakuntia niiden taloudelliset mahdollisuudet paranevat, mikäli maakuntauudistus sote-palveluineen joskus toteutuu. Alueet säilyttävät omaleimaisuutensa, vaikka hallintorajat muuttuisivat. Äänekoski ja Keski-Suomen maakunta pysyvät ennallaan.
Keski-Suomen maakunta on yhtenäinen ja toimiva nykyisellään. Meidän asukasmäärän ja palvelumitoituksen suhde on myös riittävä. Keski-Suomen maakunta toimii hyvin Länsi- ja Itä-Suomen maakuntien kanssa, joten en näe mitään aihetta lähteä miettimään maakuntamme liittämistä toiseen. Äänekoski pysyköön KeskiSuomessa.
Jos maakuntien vähentämiseen päädytään ja mikäli Keski-Suomi olisi lopetettavien joukossa, niin vaikea olisi äänekoskelaisena päätöstä niellä. Mutta ei taida olla meidän tavallisten ihmisten käsissä, mitä maakuntia punakynällä yliviivataan, mitä jätetään tai mihin meidät Äänekoskena liitettäisiin. Itään, länteen vai etelään. Aika näyttää. Odotetaan.
Pentti Piilonen
Kimmo Tuikka
Tommi Lunttila
Paula Forsgren
PS
Marke Tuominen
2 10 · 2 019
| Ä KS
Myös julkisella puolella pitää kiirettä vanhustenhoidossa. Laitosasumista ei saisi suosia, sillä suunta on kotiin vietäviin palveluihin.
ÄKS kysyi viikonloppuna Äänekoskella vierailleilta puoluepomoilta, mikä olisi sopiva luku hoita jamitoitukselle: Li Andersson, vasemmistoliiton puheenjohtaja – Näiden viime aikoina esiin tulleiden epäkohtien mahdollisuus on ollut tiedossa jo silloin, kun päätöksiä on tehty. Niiltä on tietoisesti suljettu silmät. Meillä on laissa luku hoitajamäärälle, mutta se on liian alhainen. Vähimmäisluku joustaa kyllä ylöspäin hoidontarpeen mukaan, mutta tällä hetkellä perustaso on liian matala. Lakiin on kirjattava vähimmäisluku 0,7 sekä valvontaa parannettava. Tällä hetkellä Valviralla on yksi henkilö, joka vastaa Suomen vanhuspalveluista. Jussi Halla-aho, perussuomalaisten puheenjohtaja
Hoitajaako nyt tarvitaan? Jos hoitajamitoitusta nostetaan eduskunnassa kaavaillun suosituksen mukaisesti, on Äänekoskella 32 hoitajan vaje. Nyt ollaan arvokysymyksen äärellä. Marjo Steffansson
N
yt näyttää siltä, että kaikki eduskuntapuolueet kannattavat velvoittavan hoitajamitoituksen kirjaamista lakiin vanhustenhoidon parantamiseksi. Eduskunnassa näyttää olevan tahtoa laatia uusi vanhuspalvelulaki, johon hoitajamitoitus kirjataan. Jos eduskunnan enemmistö haluaa, niin tulevaisuudessa lakiin on kirjattu 0,7 hoitajaa per vanhus. Toivotaan, ettei tahtotila ole vain vaalien alla oleva sykäys. Yksityiset hoivakodit ovat olleet viime aikoina otsikoissa, mutta myös julkisen puolen vanhustyössä ollaan kiireisiä sekä kuormitettuja. Äänekoskella kunnallisessa hoivatyössä hoitajamitoitukselle suositus on 0,5. Henkilöstö kertoo ÄKSälle, että kiire näkyy ja tuntuu niin hoitajalla kuin laitoksessa tai kotihoidossa olevalla vanhuksella. Palveluasumisen puolella asuu 157 vanhusta, yksityisen toimijalla, Esperissä, kahdeksan. Muistolassa ja Hoivalassa on noin 40 paikkaa ja kotisairaanhoidon piirissä vuoden 2017 tilaston mukaan on 656 kuntalaista. Luku on tänä päivänä huomattavasti suurempi. Paikkaa jonottaa seitsemän, joista kolmen hoito on turvattu lyhytaikaispaikalla. Perusturvajohtaja Saara Kuusela kertoo Äänekoskella olevan varsin hyvä tilanne. – Mietimme, lähdemmekö tasaamaan hoitajamitoituksia. Tulen esittämään vielä tämän kevään aikana re-
Ä KS
| 210
· 2 01 9
surssien lisäämistä. Tämä ei kuitenkaan johdu julkisuudessa käytävästä keskustelusta, vaan ajattelutavastani ja tekemistäni huomioista, Kuusela sanoo. Äänekoskella ”huonoin” tilanne on Kuhnamon palvelukeskuksella, jossa hoitajamitoitus on 0,47. Tukipuussa mitoitus on 0,49. – 0,5:een päästään määräaikaisilla työntekijöillä. Hoivalassa ja Sumiaiskodilla mitoitus on 0,55. Kaupungilla on yhdeksän yksikköä, joista viidessä on 0,6-0,67 hoitajaa, Kuusela sanoo. Kuuselan laskujen mukaan hoitajamitoituksen nosto tietäisi 31,7 vakanssia lisää. – Euroissa tämä tietäisi noin 1,8 miljoonaa, Kuusela laskee. LÄHIHOITAJAJIEN liiton SuPerin tekemän selvityksen mukaan yhden asiakkaan hyvä perushoito vaatii 150 minuuttia vuorokaudessa. Ikäihmisten asumispalveluissa olevat henkilöt ovat keskivaikeasti muistisairaita ja runsaasti apua tarvitsevia. Jos henkilöstömitoitusta nostetaan 0,8:aan on hoitajalla aikaa asiakkaalle 210 minuuttia vuorokaudessa, jolloin yksilöllinen hoito korostuu hyvän perushoidon, ruoan ja vuodepaikan lisäksi. Asiakas pääsee ulkoilemaan ja saa viriketoimintaa, vaikkapa juttuseuraa tai vierelleen hoitajan, joka ennättää lukea lehdestä päivän uutiset. Kun hoitajamitoitus on 0,5 on hoitajalla on aikaa asiakkaalle 135 minuuttia vuorokaudessa. Tähän sisältyy perushoi-
to, ruoka ja vuodepaikka. SuPer muistuttaa, että hyvä hoito ei ole säilytystä, 0,5 saattaa olla juuri sitä. – Vuodepotilaan ruokailuun saattaa mennä parikymmentä minuuttia, ÄKSälle kerrotaan. LÄHIHOITAJAT työskentelevät sananmukaisesti lähellä asiakasta. SuPer muistuttaa, että heille on annettava riittävästi aikaa laadukkaan hoidon turvaamiseksi. Äänekosken SuPerin pääluottamusmies Johanna Vertainen saa viikoittain kuulla henkilöstön huolia kiireestä ja riittämättömyyden tunteesta. – Lakiin on kirjattava hoitajamitoitus ja sanktiot sen rikkomisesta. Vanhukset ansaitsevat laadukkaat palvelut ja hoitajat työolot, jotka mahdollistavat työn tekemisen hyvin, Vertainen painottaa. Vertainen kertoo, että kaupungin eri yksiköissä mitoitukset vaihtelevat. – Suurin ongelma lienee se, että hoitajan työ ei kohdennu hoitotyöhön ja eikä asiakkaan kohtaamiseen. Hoitajien tehtävänkuvaan kuuluu usein myös vaatehuolto ja siivousta ja tiskausta, joten tosi tiukoilla ollaan, Vertainen sanoo. 0,7 kuulostaa Vertaisen korvaan hyvältä. – Tällä mitoituksella olisi jo oikeasti merkitystä, ja olisi erittäin hieno asia, joka näkyisi vahvasti asiakkaan arjessa. Kysymys on tietenkin rahasta, mutta tämä on myös samalla arvokysymys, Vertainen sanoo.
– Jos aivan rehellisiä ollaan, niin yhdelläkään puoluejohtajalla ei ole kompetenssia arvioida hoitajamitoitusta. Sen kirjaaminen lakiin tuo alan paremmin valvonnan piiriin, muttei ratkaise itse ongelmaa, eli liian pientä rahoitusta. Kunnat ja kuntayhtymät joutuvat hankinnoissa menemään edullisuus edellä. Ratkaisu tähän on nostaa valtionosuuksia, joita edellinen hallitus leikkasi siitä huolimatta, että nämä seuraukset olivat nähtävissä. Petteri Orpo, valtiovarainministeri – Viime päivinä esiin tulleet laiminlyönnit eivät kuulu Suomeen. Alan valvonta pitää saada kuntoon ja sanktiot kohdalleen, ja siinä lakiin kirjaaminen auttaa. Kokoomuksen yleinen kanta on se, että Suomeen tarvitaan lisää vanhusten hoitajia, mutta määrä tulee arvioida yksilöllisen tarpeen mukaan. Se ei ole yksi kaavamainen luku. Meidän pitää kannustaa ihmisiä lähihoitajan opintoihin ja nostaa ammatin arvostusta. Sanna Marin, SDP:n varapuheenjohtaja – Olemme olleet jo vuodesta 2012 sitä mieltä, että hoitajien vähimmäistaso 0,7 tulee saada kirjattua lakiin. Hoitajien lisäksi myös tukihenkilöstöä tarvitaan lisää, esimerkiksi siivoukseen ja ruoanlaittoon. Vanhustenhoito on ala, jolla hoitavien käsien määrä on suoraan verrannollinen palvelun laatuun ja potilaiden hyvinvointiin. Puuttumalla finanssipuolen verotuksen porsaanreikiin saisimme tarvittavan rahoituksen valtion kassaan.
Riina Nygrén
5
Musiikki To 14.2. klo 19 With love AKMON ja ÄLKON hyväntekeväisyyskonsertti Suolahtisalissa. Liput 15 euroa. Järj. Ala-Keiteleen musiikkiopisto ja Äänekosken laitakaupungin orkesteri La 16.2. Con Pub Markuksessa. Liput 5 euroa Antony Parviainen Trio plays Iron Maiden Bar Hurmoksessa. Liput 8 euroa Su 17.2. klo 14 Sota-ajan lauluja, kahvikonsertti Sumiaisten seurakuntakodissa. Järj. Palokan viihdelaulajat ja Äki seurakunta La 23.2. Madcrow Pub Markuksessa. Liput 5 euroa.
• • • • •
Tanssi&Teatteri La 16.2. klo 19 Perinteiset lavatanssit: Eija Kantola & Omega Kartano Kievarilla.
•
Liput 16 euroa, alle 25v. 4 euron alennus. Alakerran karaokeen vapaa pääsy! Ke 20.2. klo 14 Päivätanssit Willessä. Järj. Wille ja Harmonikkakerho Kurtut La 23.2. klo 19 Kympin tanssit: Teemu Harjukari Kartano Kievarilla. Liput 10 euroa. Alakerran karaokeen vapaa pääsy!
• •
Näyttelyt 1.1.-15.2. Helena Jääskeläisen Karhut -taidenäyttely Kahvila Korpussa. 31.1.-17.3. Mikon näköistä -90 vuotta Mikko Niskasen syntymästä -näyttely Äänekosken taidemuseolla. Avoinna ti, ke, to ja su klo 12-16. Vapaa pääsy! Järj. Äänekosken museotoimi 7.2.-26.2. Kirjan vuosikymmenet -näyttely Hoikkassalissa. Avoinna ma-pe 10-19, la 10-14
• • •
Liikunta 7.2.-30.5. Torstaisin klo 17-10 Torstaijamit Nuorisokeskus Spotissa. Ilmainen ja avoin kaikille. La 16.2. klo 12 Koko perheen Talvirieha Äänemäessä. Järj. ÄU, MLL Äänekoski, 4H, Äänekosken seurakunta ja Äänekosken perhekeskustoiminta klo 16 II-div. Rautaliigaan Suolahden jäähallissa. Urho - Kisa-Eagles klo 17 Pöytälätkäturnaus Pub Markuksessa. Ti 19.2. klo 17.30 Lasten lumipäivät Liikuntapuistossa. Vapaa pääsy! Järj. Äänekosken Huima
• • • • •
tosalissa. Vapaa pääsy! Järj. Suomen Nivelyhdistyksen alaisuudessa toimiva vertaistukiryhmä Äänekosken nivelpiiri Pe 15.2. klo 18 Vapaa-aikalautakunnan palkintogaala kaupungintalolla. Vapaa pääsy! Su 17.2. klo 14 ja 16 Elämä ja valo -tapahtuma Äänekosken helluntaiseurakuntatalolla. Vapaa pääsy! Ke 20.2. klo 14 Ikääntyvien yliopiston etäluento Koskelassa. klo 17.30 Innostumon pop up -luento Kaupungintalolla. To 21.2. klo 17.30 Tea Karvisen luontoilta Hoikkassalissa.
• • • • •
Muut To 14.2. klo 17 Kohtaamisia Willessä. klo 18 Ystävänpäivätilaisuus Valtuus-
• •
Lumilajit laittaa liikkumaan Äänekosken Liikuntapuistossa ensi viikolla järjestettävä Lasten Lumipäivät -tapahtuma tarjoaa lapsille mahdollisuuden kokeilla erilaisia lumilajeja monipuolisesti, turvallisesti ja innostavasti. Tiistaina ja keskiviikkona päästään kokeilemaan monenlaisia aktiviteettaja neljällä eri pisteellä. Kokeilla voi mäkihyppyä, temppuilua suksien kanssa eli suksicrossailua, erilaisia lumipelejä, sekä ampumahiihdon merkeissä eco-aseella ammuntaa. – Sumiaisten Kunto tulee vetämään ecoase -pistettä. Toinen yhteistyökumppanimme tapahtuman järjestelyissä on LC-Kotakennäs-Äänekoski, kertoo Ella Tuovinen Huiman hiihtojaostosta. Lasten Lumipäivät -kiertueen järjestää Suomen Hiihtoliitto yhdessä suomalais-
ten lumilajiseurojen, kuntien ja oppilaitosten kanssa. – Tapahtuma on saanut valtavasti positiivista palautetta ja nyt saaamme kiertueen myös tänne Äänekoskelle, Tuovinen iloitsee. Kiertue liikuttaa myös koululaisia. Tiistaina ja keskiviikkona Liikuntapuiston valtaa Keskuskoulun ja Konginkankaan koulun oppilaat. – Tuolloin liikutamme koulupäivän aikana noin 400 oppilasta, Tuovinen laskee. Lasten Lumipäivät -iltatapahtuma on kaikille avoin ja maksuton ja toimii nonstop -periaatteella. Järjestäjät toivottavat kaikki tervetulleeksi koko perheelle suunnattuun tapahtumaan. – Mukaan ei tarvitse kuin omat hiihtovälineet. Iltatapahtumasssa on kioski ja
KONNEVEDEN LUKIO
päivällä tarjoamme kaikille koululaisryhmille makkarat, Tuovinen kertoo ja vinkkaa, että paikalle tulee myös Lasten Lumipäivien maskotti, Tuisku -lintu, jota voi käydä vaikka halaamassa. Keskiviikkoiltana Liikuntapuistossa järjestetään myös VesiVelho-cupin toinen osakilpailu, vapaan sprintti-matkat. Sarjoja 6-18-vuotiaille hiihtäjille. Lisätietoja sekä Lasten Lumipäivistä ja VesiVelhocupista Huiman nettisivuilta ja Facebookista. Iltatapahtuma 19.2. klo 17.30-19.30 Liikuntapuistossa.
Rautalammin ratsastuslukio
Uudet tilat Verkkokurssit Kannettavat tietokoneet
Pienet opiskelijaryhmät Luontoliikuntaa Yrittäjyyttä Kotitaloutta Osuuskuntatoiminta
Biotaloutta OTA YHTEYTTÄ: Rehtori Paula Huuska 040 579 3967 paula.huuska@konnevesi.fi
6
Opinto-ohjaaja Tuovi Liimatainen 0400 836 840 tuovi.liimatainen@konnevesi.fi
”Monien mahdollisuuksien maaseutulukio Karstulassa”
Teatteri-ilmaisua Ratsastusta tasoryhmissä Kansainvälisyyttä Kestävää kehitystä Lämpöä ja välittämistä
ratsastuslukio.fi
Karstulan lukion jääliikuntalinja Tutustu tarjontaamme – kurkista palveluumme www.maaseutulukio.fi
2 10 · 2 019
| Ä KS
<3
Hietaman koulun nelosluokkalaiset näyttivät mallia kuinka oikeaoppinen paineluelvytys tehdään. Ensihoitaja Henriikka Rasku kävi kouluttamassa Äänekosken kaikki nelosluokkalaiset toimimaan oikein hädän iskiessä.
Marjo Steffansson
P
rojekti pohjautuu Euroopan elvytysneuvoston, ERC:n, Kids save lives -projektiin, jonka tarkoituksena on opettaa lapsille kuinka toimitaan hätätilanteessa. Pieni lapsi voi pelastaa ihmishengen, jos hänellä on siihen tarvittava taito. – Oppilaat ovat olleet innoissaan mukana, eikä kenellekään ole tullut kynnystä lähteä oppimaan elvytystaitoa. Olen saanut katsoa sivusta iloisena, kun lapset ovat tarttuneet innolla tehtävään. Lapset osaavat kysyä hyviä kysymyksiä, joihin olen parhaani mukaan vastannut, Rasku sanoo.
Lapset pelastavat henkiä
Keski-Suomen pelastuslaitos käynnisti Lapset pelastavat henkiä -projektin viime vuoden lopulla. Äänekosken kaikki nelosluokkalaiset ovat saaneet Äänekosken pelastuslaitoksen ensihoitaja Henriikka Raskulta käytännön ohjeita hätäensiapuun ja turvallisuuteen liittyvissä asioissa.
Kokoproteesit Pohjaukset Korjaukset
ERIKOISHAMMASTEKNIKOT Marjaliisa Pönkä | Tiina Salonvaara
Kotakennääntie 8 A 1 44100 Äänekoski Puh. 045 261 7006
OPPITUNNIN aikana on opeteltu hätäilmoituksen tekemistä, ja hätäensiavun alkeita: neloset tietävät nyt mikä on kylkiasento ja kuinka tärkeää on asentaa puhelimeen 112-sovellus. – Hätätilanteen sattuessa on helppo soittaa apua kotiin, mutta entäpä jos hätä tulee vaikkapa marjametsässä. 112-sovelluksen avulla soitetut puhelut välittävät myös GPS-sijaintitiedot hätäkeskukseen automaattisesti ja avun saanti nopeutuu, Rasku kertoo. Jokainen nelosluokkalainen on päässyt testaamaan MiniAnnella paineluelvytystä. Rasku on kiertänyt jättimäisen kassin kanssa Äänekosken alakoulut lukuunottamatta Konginkangasta ja Sumiaista, jotka saivat oppia Raskun kol-
Haluamme olla askel kohti sinun unelmaasi!
SAARIJÄRVEN LUKIO kansainvälisyys- ja kulttuuriprojektit, Kirjapiste Oy, laaja kielitarjonta, liikuntalinja Saat tietokoneen lukioajaksi käyttöösi.
https://peda.net/saarijarvi/lukio
ÄÄNEKOSKEN LUKIO m
Carpe die
LIITY TYYTYVÄISTEN OPISKELIJOIDEN JOUKKOON YHTEISHAUSSA 19.2.2019 - 12.3.2019 Kasvatus- ja ohjausalan perustutkinto • Lastenohjaaja
VAPAAN SIVISTYSTYÖN KOULUTUS
• kieliä kansainvälisyyttä • taidetta teatteria, elokuvaa • matkoille • biopolulle
• Graafinen suunnittelu • Kasvatus- ja opetustyö • Musiikki • Teatteri
AMMATILLISIIN KOULUTUKSIIN JATKUVA HAKU
Jokaiselle ykköselle oma läppäri!
peda.net/aanekoski/lukio
LISÄTIETOJA: www.jko.fi Myös tutkinnon osia!
Kuhnamontie 5b, Äänekoski 020 632 3170
JYVÄSKYLÄN KRISTILLINEN OPISTO Sulkulantie 28, 40520 Jyväskylä p. 014 334 8000, toimisto@jko.fi
legoilta. – Jokaiseen luokkaa jää yksi MiniAnne. Tarkoituksena on, että oppilaat vievät sen lainaksi koteihinsa, jotta he voivat siirtää saamaansa oppia myös omalle kotiväelleen, Rasku sanoo. KOTITEHTÄVILTÄ ei vältytty. MiniAnne -harjoittelun lisäksi annettiin tutkittavaksi näkyykö kotona talon numero selkeästi ja jos ei oma osoite ollut tiedossa, se on syytä opetella. – Kotitehtävänä on myös laskea palovaroittimet ja muistuttaa vanhempia tarkastamaan paristojen toimivuus. Jokaisen kannattaa pohtia kotona myös hätäpoistumistiet, Rasku sanoo. PROJEKTIN KAUTTA viedään välillisesti tietoa noin 9000 henkilölle KeskiSuomen alueella. Projektin on suunniteltu jatkuvan myös tulevaisuudessa. – Tämä oli myös itselleni mieluinen juttu. Lapsiperheen äitinä ilmoitin oitis kiinnostukseni lähteä kertomaan kouluille tästä tärkeästä aiheesta. Tämä on tuonut vaihtelua myös omaan työhöni. Annan kiitosta kouluille, kun ovat ottaneet minut hyvin vastaan, kiitosta saa myös hyvin laadittu koulutuspaketti, Rasku kiittelee.
KANSANEDUSTAJA ANNE KALMARI KUTSUU SINUT MUKAAN KAURAHIUTALEIDEN PUSSITUSTALKOISIIN la 16.2. klo 11 Äänekoski: Riitta ja Pertti Ruuska, Kangashäkintie 203
su 3.3. klo 18 Sumiainen: Kahvila Korppu, Sumiaisraitti 19 WWW.ANNEKALMARI.FI Maksaja: Kalmar Union ry
HS
Hammassirkusta saat laajat ja laadukkaat hammashoidon palvelut —kivuttomasti PlusTerveys Hammassirkku Hämeentie 1, 44100 Äänekoski Ajanvaraus ma-to 8-20, pe 8-14 014 211 665 hammassirkku.fi
HS
Kikka Raitanen (ent. Makkonen) s. 18.11.1961 Perhe: 2 poikaa, Kerttu-kissa varhaiskasvatuksen lastenhoitaja
X+1
rakastaa: on tärkeää inhoaa: kiisselin paakkuja paikka: Äänekoski henkilö: omat pojat eläin: kissa musiikki: kotimainen kirja: Kaikkien rakkaitteni puolesta ruoka: kalaruoat juoma: vesi elokuva: Vuorovetten prinssi motto: Koti on siellä, missä sydän on.
8
2 10 · 2 019
| Ä KS
Teksti: Riina Nygrén Kuvat: Max Steffansson
Kikka Raitanen
Laitoslapsi Kikka Raitanen on Loden lapsi, äiti ja lastenhoitaja. Lähtökohtiin peilaten hän on kuitenkin selviytyjä.
K
ikka Raitasen kodissa tuoksuu pulla. Kikka keittää kahvit ja kertoo, että on aina rakastanut leipomista, vaikkei ruoanlaitto olekaan hänen vahvuutensa. Syntymäkuuro Kerttu-kissa vahtii haastattelutilannetta ikkunalla. Kerttu on löytöeläinkodista lähtöisin oleva pikkukuuluisuus, sillä Kikka päivittelee sen kuulumisia aina Facebookiin. Kahvi tippuu hiljaa. Ulkona on keskitalvi. On aika palata 57 vuotta taaksepäin. Kikka syntyi Äänekoskella vuonna 1961. Hän on sisarusparven numero kahdeksan. Perhe olisi ollut aivan normaali työläisperhe, mutta isän itsemurha muutti kaiken. Kikka oli kuukauden vajaa kolmevuotias, ja nuorin sisarus vielä syntymätön, kun isä tappoi itsensä. Isästä Kikka ei muista mitään. – Sisarukset ovat kertoneet, että isä oli huumorintajuinen, huolehtiva ja iloinen, mutta joi. Isän kuoleman jälkeen äiti luovutti täysin ja retkahti viinaan. Seuraavat kolme vuotta olivat vaikeat. Äiti ja kymmenen lasta asuivat Pukkimäellä Minimökissä, jossa oli eteinen ja yksi huone. Vuodesohva oli levällään äitiä varten, kolme pienintä olivat häkkisängyssä. Muut lapset nukkuivat, missä sattuivat mahtumaan. – Edelleen mulla tulee uniin ne kauheat riidat ja tappelut. Mulla on seitsemän veljeä, jotka piti huolen, ettei meihin lapsiin koskettu. Mutta äidin ryyppykaverit oli meillä koko ajan. Pahinta oli nälkä. Sisko keitti velliä vehnäjauhosta ja vedestä. Sosiaalitoimen työntekijä kävi katsomassa ruokakomeroon ja totesi, ettei ole hääppöiset eväät. Hyllyltä tuijotti takaisin yksi leivänkannikka. – En muista, että oltaisiin koskaan käyty ulkonakaan. Me oltiin siinä häkkisängyssä ja katottiin, kun aikuiset joi. Lapset otettiin huostaan, kun Kikka oli kuuden. Isoimmat veljet menivät poikakotiin ja vanhin sisko jäi äidin luo. Lastenkotiin pääsi kuusi pienintä. Pääsi, ei joutui. – Ensimmäisenä lastenkodisssa meidät laitettiin täipesuun. Oltiin monta tuntia ammeessa, henkilökunta kuori veden pinnalle putoilevat täit ja vaihtoi vettä 2-3 kertaa. Kaikki vaatteet poltettiin, olimme ihan täinsyömiä.
Ä KS
| 210
· 2 01 9
LODE, eli Louhelan lastenkoti oli kuin paratiisi. Omat sängyt, puhtaat vaatteet. Henkilökunta välitti ja hoiti. Heti ensimmäsenä päivänä Kikka istahti keittiöjakkaralle ja ilmoitti Sirkka-nimiselle hoitajalle, että sinä oot nyt tästä lähtien minun äiti. – Meille tuli ruoka hissillä keittiöstä yläkertaan. Syömisen jälkeen menimme keittiöön pyytämään kauraryynejä ja maitoa. Meille sanottiin monta kertaa, että ei se ruoka lopu. Eikä täällä syödä velliä, te saatte oikeaa ruokaa, Kikka kertoo. Lastenkodissa oli aina kavereita. Koulukaveritkin saivat tulla käymään, eikä Kikka ole kuullut, että ketään olisi kiusattu lastenkodissa asumisen takia. Päinvastoin, joku luokkakaveri oli toivonut itsekin pääsevänsä lastenkotiin. Äänekoskella oli muitakin perheitä, joissa asiat eivät olleet kovin hyvin. Nyt aikuisena Kikka on miettinyt, että hänet sisaruksineen olisi pitänyt ottaa huostaan paljon aikasemmin. Mutta vielä enemmän kaihertaa se, mihin hänet ja pikkuveli sitten sijoitettiin. –70-luvun puolessavälissä Lodea alettiin ajaa alas. Me lapset kuultiin koko ajan, kun henkilökunta puhui siitä mihin he joutuu kun työttömyys alkaa. Mulla oli paljon ”sunnuntaiperheitä", joissa kävin esimerkiksi hoitamassa eläimiä, ja ihmettelen, miksei mua sijoitettu johonkin niistä perheistä. Eräänä kesänä, kun koulut loppuivat, Kikka ja hänen toiseksi nuorin veljensä lähetettiin Konginkankaalle. Vanhempi pariskunta, jonka omat lapset olivat jo aikuistuneet, otti lastenkotilapset huomaansa kertaheitolla. – Emme olleet koskaan käyneet siellä eivätkä he olleet ikinä nähneet meitä. Jouduimme sinne ihan kylmiltään. Minulle hommattiin kissa, ja saatiin veljen kanssa porsaat ja vasikat ja kaikki. SYKSYLLÄ koulu jatkui Konginkankaalla. Kun Kikka veljineen tuli koulusta, kissa oli hävitetty, porsaat viety teuraaksi ja Onni ja Olli -vasikat roikkuivat liiterin seinällä kuolleina. Shokki oli melkoinen. – Sehän on maalla ihan yleistä, mutta ei me oltu mitään maalaislapsia. Ei meitä koskaan pidetty siellä huonosti, mutta henkisesti tunsimme koko ajan olevamme vähän hukassa. Kukaan ei käynyt kattomassa meitä, kukaan ei kysynyt, mitä
kuuluu. Kahden vuoden jälkeen palasimme lastenkotiin. Tuo aika on edelleen kipukohta: miksi meidät otettiin sinne? Puhumme tästä aina, kun tapaamme pikkuveljen kanssa. Lodella kaikki oli muuttunut. Vastassa oli eri johtaja, lapset olivat kasvaneet ja vaihtuneet. Kikka ja pikkuveli olivat taas ulkopuolisia. Koulukin vaihtui, ja kaverit siinä samalla. Silloin Kikka alkoi tahtoa pois. – Kun täytin 16, muutin Lodelta tuettuun asumiseen. Mulla oli äänekoskelainen tukihenkilö, joka kävi kerran sanomassa, että soita jos tulee jotakin. Mutta eihän mulla ollut puhelintakaan. Sen koommin en siitä miehestä kuullut. Lodelta tutut isot pojat toivat Kikalle pyykkinaruilta vaatteita ja lakanoita. Asunnossa oli sänky ja pöytä. Kikka lähti opiskelemaan Suolahden opistoon hoitoalan peruslinjalle ja muutti sisäoppilaitokseen. Hän oli siellä kuin kala vedessä. Seuraavaksi kutsui Karstulan opiston päiväkotilinja. – Siellä tapasin ihanat ystäväni Mairen ja Pirren. Viime kesänä tavattiin taas 40 vuoden jälkeen, ja kävimme kiertämässä Karstulassa. Oli niin ihana vaihtaa kuulumisia pitkästä aikaa. Kikka on kiitollinen siitä, että hän lähti kasvun vuosiksi pois Äänekoskelta. Isommat sisarukset olivat ajautuneet huonoon seuraan, ja itsekin olisi ollut helppo lipsahtaa samaan. Kikan vanhimmilla sisaruksilla on kaikilla ollut vankilakierre, minkä Kikka uskoo johtuvan lapsuuden vaikeuksista. VUONNA 1985 Kikka lähti Kokkolaan ja luki itsensä lastenhoitajaksi. Siellä hän tutustui Jukkaan, tulevien lastensa isään. – Sille tielle jäin. Muutin Jukan luokse Hausjärven Oittiin ja sain Nikon. Äitinä on ihan parasta. Se luottamus ja lämpö, mikä lapselta saa, se on niin hienoa. Äitiys on ehdottomasti parasta mitä mun elämässä on tapahtunut. Rakkaudet tulee ja menee, mutta lasten kasvamisen ja oppimisen seuraaminen on ihanaa. Nikon jälkeen syntyi Pyry. Kerran lasten isä sai päähänsä, että ostetaan talo Äänekoskelta. – Olisin halunnut jäädä Oittiin, mulla oli siellä jo työpaikka ja kaikki ihan mallillaan, mutta se vaan jostain syystä halus tänne. Ne oli hyviä vuosia, asuttiin Rotkolassa kahdeksan vuotta. Meillä kävi
paljon muusikoita, he kylpivät pihasaunassa ja viettivät rentoa elämää. Oli kissoja ja koira, ja lapset pääsi näkemään monenlaista. Molemmat pojat ovat musikaalisia ja heillä on musiikki elämässä. Sitten aviomies Jukka sai sydänkohtauksen. Alkoholin käyttö lipsui tasolle, jota Kikka ei hyväksynyt. Tuli ero, mutta yhteisymmärryksessä. Toisenkin kerran Kikka ehti naimisiin, mutta uusioperhe-elämä ei ottanut tuulta alleen. KIKKA ON ollut jo vuosia lastenhoitajana Karhunlähteen päiväkodissa. Lasten kanssa tehtävä työ on tärkeintä, mitä voi tehdä. Edessä on vielä muutama vuosi, ja sitten Kikka jää eläkkeelle. – En halua yksiöön, missä on robottiruokailu. Oon niin laitoslapsi, että haluaisin johonkin kommuuniin, yhteisölliseen asumiseen missä ei tarvitse olla yksin. Hyvä porukka ja eläimiä. Voisin tehdä käsitöitä ja olla eläinten kanssa. Kikan veljistä neljä on jo kuollut. Yksi teki itsemurhan, kun Kikka oli 14. Äitikin kuoli viime vuonna. – Meillä oli äidin kanssa aina hirveän hyvät välit. Me naurettiin paljon yhdessä, mutta lastenkotiasiasta ei koskaan puhuttu. Menneisyys oli semmoinen vaiettu asia, äiti vaihtoi puheenaihetta heti. Kikka on iloinen siitä, että Äänekoskelle tulee turvakoti. Aina on ihmisiä jotka tarvitsevat apua, ja joka kaupungissa pitää olla paikka, jonne pääsee turvaan perheväkivaltaa tai päihdeongelmaa. Kikkaa ei ole kukaan koskaan lyönyt, mutta ajatuskin siitä on jo tarpeeksi järkyttävä. – Olen sanonut, että jos joku minua löisi, niin kuolisin varmaan siihen paikkaan. Väkivallan pelossa elämisen täytyy olla ihan hirveää. Mä oon nähnyt paljon väkivaltaa, mutta se ei oo koskaan kohdistunut minuun. Kahvikupin pohja hohtaa valkeana, pullan kookoslastut ja sokeri maistuvat vielä suussa. Kikka esittelee valokuvakirjoja, ne ovat hänen ja siskon yhteinen innostus. Kuvissa hymyilee Loden kasvatteja, osa jo edesmenneitä. – Oon kiitollinen siitä, että mut on otettu huostaan. Yhteiskunta teki musta ihmisen: kotona en olis pärjännyt näin hyvin miten nyt olen pärjännyt, Kikka Raitanen toteaa.
9
Logistiikka-alan ensimmäinen vuosikurssi tutustuu autojen tekniikkaan. Kuvassa Jiri Korpinen (vas.), Kerttu Rautiainen, Juuso Jokela, Leevi Loukiainen ja Valtteri Poikolainen.
Suomen Sparta Pohjolan Ateenan naapurina Äänekoskella luulisi olevan melko tekeminen yrityksessä pitää työikäiset ja opinnälkäiset kunnanrajan oikealla puolella. Opintotarjonta on kuitenkin laaja ja opiskelijat viihtyvät täällä hyvin. Mitä kuuluu äänekoskelaiseen opiskelupakkiin? Riina Nygrén
T
ilastokeskuksen mukaan vain joka neljäs äänekoskelainen käy töissä muualla. Sama trendi näkyy myös opiskelussa, sillä kesäkuussa 2018 peruskoulun päättäneistä äänekoskelaisnuorista vain vajaa 50 valitsi yhteishaussa jonkin muun opinahjon kuin Äänekosken lukion tai Poken. Äänekosken lukio oli ykkösvalinta 87 ja Poke 86 nuoren lomakkeessa. – Varmuudella emme voi sanoa, että oppilaan jatko-opinnot ovat menneet yhteishaun valinnan mukaan. Tämä on se tieto, joka meillä on ollut oppilaan tehdessä valintoja, kaupungin opetustoimesta kerrotaan. Vaikuttaisi siis, että Äänekosken toisella asteella riittää vetovoimaa. Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston kuntayhtymän johtaja Jouni Kurkela toteaa, että yhteiskunnan muutos vaikuttaa myös nuorten opiskelupaikan valintaan. – Vanhemmat ovat kokemukseni mukaan tulleet varovaisemmiksi, eikä 15-vuotiasta haluta päästää kauas opiskelija-asuntolaan. Meilläkin opinnot kiin-
10
nostavat eniten juuri siellä, missä ne ovat lähellä kotia ja kavereita. Vastoin yleistä käsitystä nuoret kyllä seuraavat uutisia, ja esimerkiksi talouden taantuma tai laaja työttömyys vaikuttaa siihen, että lähdetään herkemmin lukioon miettimään pariksi vuodeksi, mitä voisi lähteä tekemään, Kurkela selittää. Tästä johtuen myös Poken suosituimmat alat vaihtelevat. Kun jostain kuuluu lomautusuutisia, hakijoiden määrä laskee. Tällä hetkellä rakennusala kiinnostaa pienen tauon jälkeen, kun taas metallipuolelle on vähemmän tulijoita. – Nuoret tekevät nopeita ratkaisuja tulevaisuutensa suhteen ja käyttävät omaa päätään. Se on hyvä, Kurkela kannustaa. Kysynnän mukaan Äänekosken lukion rehtori Jaana Tani kertoo, että lukion hakijamäärät ovat pysyneet hyvänä pitkään. Äänekosken lukio on valtakunnan mittapuulla keskikokoinen ja maakunnassakin Jyväskylän suurlukioiden jälkeen seuraavana listalla. – Meillä on noin 320 opiskelijaa, joista
jonkin verran on muilta paikkakunnilta kuin Äänekoskelta. Lukiomme vetovoima perustuu monipuoliseen kurssitarjontaan: kaikkea mahdollista on tarjolla, Tani kertoo. Moni ei tiedä, että lukiossa voi aikuisenakin suorittaa yksittäisiä kursseja ja täsmäopintoja. Tietoja voi käydä kertaamassa tai aloittaa vaikka kokonaan uuden kielen opiskelun. Poken opiskelijoita liikkuu Äänekosken keskustan katukuvassa vajaa tuhat. Ammattikoulu on ollut viime vuosina isojen uudistuksien alla, mutta edelleen voi sanoa karvanoppien heiluvan tuulilasin takana: auto vain on vaihtunut Corollasta Bemariin. – Vanhasta imagosta on vaikea päästä eroon. Ennen vanhaan lukioon päästiin ja amikseen jouduttiin: elokuussa sisään ja 3-4 vuoden päästä ulos. Nykyään meillä on enää alle puolet suoraan peruskoulusta tutkintoa tekemään tulleita nuoria, ja loput kaikkea muuta, kuten aikuis- tai oppisopimusopiskelijoita. Kokonaisuuksia kehitetään kysynnän mukaan, Jouni Kurkela kertoo. Syksyllä voimaan tullut ammatillisen koulutuksen reformi mahdollistaa, että
opintoihin voi hakeutua joustavasti ympäri vuoden suorittamaan vaikka vain yhden erikoistumisjakson. – Lainsäädäntö mahdollistaa joustavuuden. Ammatillinen koulutus on kehittynyt entistä käytännönläheisempään suuntaan: tehdään enemmän käsillä ja itsenäisesti. Kotona voi vaikka dokumentoida moponpurkuprojektin, ja saada sen osaksi opintoja, Kurkela kertoo. Taitoja työkalupakkiin Jaana Tanin mielestä ammatillisen koulutuksen reformi saattaa tuoda haasteita ammattiopiskelijalle suorittaa myös ylioppilastutkinto. Lukiolaisetkaan harvoin tekevät ammatillisia kokonaisuuksia tutkintonsa oheen. – Se luo käytännön haasteita, kun yhä enemmän ollaan työpaikoilla, että miten sieltä keskellä päivää lähdetään pitkän matikan tunnille. Yhdistelmätutkinto on myös todella vaativa, sillä lukioopinnoista joutuu opiskelemaan ne kaikista vaikeimmat oppiaineet, Tani pohtii. Lukiolaiset voivat käydä ammattiopiston puolella suorittamassa työelämässä hyödyllisiä kursseja, kuten hygie-
2 10 · 2 019
| Ä KS
Lukion maantiedon tunnilla puhutaan Äänekosken maanmuodoista.
Henna Järvinen (vas.) ja Senja Pulli opiskelevat hiusalaa Pokella. Tänään parturi-kampaamon asiakkaat saavat uutta väriä päähän.
Koskelan tuunaa ja kierrätä kaappien kätköt -ryhmä kokontuu keskiviikkoisin luomaan uutta elämää vaikkapa kananmunankuorille, paketointinauhoille tai muulle tavaralle, mitä pidetään usein roskana.
niapassin tai tulityökortin. Niitä löytyy usein myös kansalaisopistojen tarjonnasta. Toiminnanjohtaja ja rehtori Paula Nieminen-Lehto kertoo, että tällaisia kansalaistaitojen kursseja on tarjolla myös Äänekosken Koskelasta. – Ensiapukursseille on aina tulijoita. Myös järjestyksenvalvojakursseja järjestetään. Molemmista voi olla hyötyä työelämässä, Nieminen-Lehto kertoo. 75-vuotias Koskelan setlementti on saanut vuoden 2018 alusta järjestää myös kansanopiston kursseja. Edesmenneen Keski-Suomen opiston perintönä kasvatus- ja ohjausalan ammatillisen koulutuksen opetusoikeus siirtyi Pokelle, ja muu Koskelalle. – Olemme siis nyt sekä kansalaisettä kansanopisto. Meillä on esimerkiksi toisen tai perusasteen käyneille nuorille Sytykkeitä-koulutus, jossa saa ohjausta oman polun rakentamiseen. Äänekoskella ja muuallakin on paljon nuoria, jotka eivät tiedä mitä kaikkia mahdollisuuksia on, Nieminen-Lehto selittää. Nieminen-Lehto kertoo, että opiston kursseja voi tätä nykyä hyödyntää myös työttömille suunnatun aktiivimallin vaatimuksiin. – Sivutoiminen opiskelu voi täyttää vaaditun aktiivisuuden, mutta päätöksen tekee viime kädessä TE-toimisto. Minusta on kummallista, ettei opisto-
Ä KS
| 210
· 2 01 9
jen mahdollisuuksia ole voinut hyödyntää jo aiemmin, mutta hyvä että nyt asia on otettu esille. Esimerkiksi kielikurssilla käyminen pitää arjessa kiinni pitkänkin työttömyysjakson aikana, sillä kohtaaminen on tärkeää, Nieminen-Lehto toteaa. Jo aikaisemmin Koskela on tarjonnut työttömille alennusta kursseista, ja koulutussetelit ovat menneet joka vuosi kuin kuumille kiville. Koskelan kursseilla ja tapahtumissa on yli 3000 kävijää joka vuosi. Nieminen-Lehdon mielestä kansalais- ja kansanopistojen merkitys jatkuu tulevaisuudessakin. – Meidän tehtävämme on tarjota sitä, mitä ihmiset tarvitsevat. Kansanopistolta saa tukea oman alan löytämiseen ja lisäsisältöä työelämän työkalupakkiin, Nieminen-Lehto toteaa. Yhteistyön voimaa Jaana Tani ja Jouni Kurkela eivät usko yleiseen toiseen asteeseen, jossa ammatillinen ja lukiokoulutus yhdistettäisiin. Ainakin tällä hetkellä se tuntuu kaukaa haetulta. – Uskon, että lukion yleissivistävä näkökulma ja merkitys yhteiskunnassa säilyy. Yhteistyön kehittäminen korkeakoulujen kanssa on tärkeää, jotta lukioopiskelijat olisivat jo toinen jalka jatko-
opinnoissa ja sitä kautta työelämässä, Tani toteaa. Myös Kurkelan mielestä molempia tarvitaan, myös ja etenkin Äänekoskella. – Meillä ei olisi huippututkimusta ilman huippulukioita, mutta jonkun pitää tehdä duunitkin. Paras tilanne on, että molemmat on tarjolla samalla paikkakunnalla, niin saadaan aikaan kokonaisvaikutus. Kurkela pohtii, että joustava yhteistyö korkeakoulujen ja toisen asteen oppilaitosten kanssa on tällä hetkellä paras tapa kehittää amisten toimintaa ja tarjontaa. Esimerkiksi Jamkin Saarijärven kampuksella biotalouden opiskelijoiden rinnalla porskuttavat myös Poken luonnonvara- ja ympäristöalan opiskelijat, ja Äänekosken lukiolaiset ovat päässeet suorittamaan Jyväskylän avoimen yliopiston kursseja. Jyväskylän ammattikorkeakoulu alkoi tarjota Äänekoskella avoimia amk-opintoja osana pilottihanketta syksyllä 2017. Tarjolla on ollut liiketalouden opintojaksoja markkinoinnista, taloushallinnosta ja johtamisesta. Jamkin liiketoimintayksikön koulutussuunnittelija Soile Korhonen kertoo, että innostus on alusta hieman laantunut, mutta opiskelijoilta on kuitenkin tullut hyvää palautetta. – Olemme suunnittelemassa uutta
aaltoa kuntalaisille. Painotus tulee todennäköisemmin olemaan kuntalaisille suunnatussa yleisessä opintotarjottimessa, mutta myös johtamisen ja matkailu-alan opinnoissa. Jamkin strategiaan kuuluu koko Keski-Suomen alueen kehittäminen ja osaamisen lisääminen, joten kehitämme innolla lisää yhteistyötä myös Äänekoskella, Korhonen toteaa. Viime syksynä Jamk ja Jyväskylän yliopisto tarjosivat Äänekosken lukiolaisille avoimen korkeakoulun kursseja psykologiasta ja markkinoinnista. – Psykologia on yksi hakijoiden suosikkialoja korkeakoulussa, ja markkinoinnin osaamista voi hyödyntää millä tahansa alalla. Opiskelijat ovat ottaneet kurssitarjonnan innoissaan vastaan, Tani kehuu. Yhteistyön tarkoitus on kannustaa jatko-opintoihin. – Tämä on jatkossa keskeinen koulutuspoliittinen tavoite, jossa rakennetaan siltaa toisen asteen opiskelijoille, eli he pystyvät osallistumaan yksittäisille amkopintojaksoille tai kokonaisuuksiin, joita voi hyödyntää myöhemmin opinnoissa. Opiskelija näkee myös samalla, millaista korkeakoulussa opiskelu oikeasti on ja sujuvoittaa myöhemmin jatko-opintoihin siirtymistä yliopistoon tai ammattikorkeakouluun, Soile Korhonen kertoo.
11
Kosketuksia
T u i re t d e t s m l a M FAKTA Tuire Malmstedt s. 1974 Suolahdessa. Perheeseen kuuluu 15- ja 11-vuotiaat pojat sekä aviomies. Asuu Pieksämäellä. Julkaissut viime syksynä esikoisromaaninsa Pimeä jää (Myllylahti 2018), jossa ylikonstaapeli Isa Karos selvittää katiskasta löydetyn tytön murhaa Savonlinnassa. Sarjan seuraava osa on jo suunnitteilla. NOPEAT draama vai komedia Draama, se sykähdyttää enemmän. Komediaa saa olla oikeassa elämässä, mutta draama draamana. Suolahti vai Pieksämäki Suolahti. Pieksämäki ei tunnu vielä täysin kodilta, usein muuttaminen on jättänyt juurettomuuden tunteen. kirjoittaminen vai opettaminen Kirjoittaminen on ainakin tällä hetkellä tärkeämpi. Suomi vai maailma Maailma: tänne ei ole valmiiksi luotu mitään valtioiden rajoja, vaan maailma on meille yhteinen. Jatkuva uteliaisuus vie minua maailmalle. Koen olevani maailmankansalainen.
Nappamäestä maailmalle Tuire Malmstedin esikoistrilleri Pimeä jää on saanut kriitikoilta ja lukijoilta hyvän vastaanoton. Hän pohtii voisiko seuraavan romaanin juoni sijoittua syntymäkaupunki Suolahteen. Riina Nygrén
V
ietin ihan koko lapsuuteni Suolahdessa, Nakertajassa. Siellä ei ollut niin paljon taloja kuin nykyään, ja takapihalta pääsi suoraan metsään. Luonnossa tulikin vietettyä paljon aikaa. Voisi sanoa, että elin lähes maalaislapsuuden. Retkeilimme perheen kanssa paljon, ja uskon että sieltä saakka on kehittynyt arvostus luontoa kohtaan. Olen aina ollut tarkkailija ja tehnyt huomioita ympäristöstä. Lapsena jo olen tallentanut havaintoja, joita käytän yhä apuna kirjoittamisessa. Isäni oli kirvesmies ja teki paljon keikkatöitä rakennusurakoilla. Äitini teki koko uransa Katvelan päiväkodissa lastenhoitajana. Minä menin Suolahden lukioon, ja lähdin sieltä vaihto-oppilaaksi Yhdysvaltoihin. LUKION JÄLKEEN päädyin Savonlinnaan opiskelemaan kääntäjä-tulkki-linjalle kansainvälisen viestinnän laitokselle. Tapasin mieheni Savonlinnassa, ja näistä vuosista johtuen myös kirjani tapahtumat sijoittuvat sinne. Valmistumi-
12
sen jälkeen olemme asuneet Helsingissä, Espoossa, Mikkelissä ja uudelleen Savonlinnassa, nyt olemme kotiutumassa Pieksämäelle. Kun valmistuin, Suomessa oli menossa it-alan buumi. Siltä alalta sai hyvin töitä ja ryhdyin tekniseksi kirjoittajaksi. Seitsemän vuoden jälkeen alkoi kyllästyttää. Halusin jotain ihmisläheisempää, ja päädyin opettajaksi. Opettamisen suola on vuorovaikutuksen välittömyys. Lapset antavat suoraa palautetta. Kun opiskelusta oli tarpeeksi pitkä aika eikä työhöni enää kuulunut kirjoittamista, halu luovaan kirjoittamiseen palasi. Lapsesta saakka olen kirjoittanut paljon, ja jo pienenä luin ihan hirveästi. Kaikki Suolahden kirjaston Neiti Etsivät ja Viisikot tuli koluttua läpi. Keräsin varmaan jo sieltä ideoita dekkarin kirjoittamiseen. Muistan, että siirryin nopeasti ns. kovempaan kamaan, kuten Stephen Kingin kirjoihin. Kai olin niin onnellinen lapsi, että vastapainona kaikki kamala kiinnosti. KIRJANI päähenkilön Isan kautta voin käsitellä kaikkea semmoista, mitä en missään nimessä haluaisi itse kohdata. Luonteeltamme olemme aika saman-
laisia, harkitsevia ja ajattelevia. Maailmamme kuitenkin eroavat, en kirjoita itsestäni. Isa Karos tuskin tulee Suolahteen, mutta voisin joskus kirjoittaa jotain muuta, joka sijoittuisi sille seudulle. Kun mietin Isalle sukunimeä, päädyin puolivahingossa Karos-nimeen. Vanha koulukaverini Suolahdesta otti yhteyttä kirjan julkaisun jälkeen ja naureskeli, että otit sitten meidän nimen! En ajatellut yhteyttä, kun suunnittelin kirjaani, vaan yritin keksiä jonkun tavallisesta savonlinnalaisnimestä eroavan sukunimen. VANHEMPANI asuvat edelleen Suolahdessa, ja jollain tavalla maisema aina sykähdyttää. Lapset tykkäävät käydä mummolassa, vaikka esikoisella onkin jo Pieksämäellä omia kuvioita. Vaikka asumme alle tunnin ajomatkan päässä, on aina jotenkin erikoinen juttu tulla kotiin käymään. Suolahti näyttää aina samalta ja pysyy muuttumattomana. Kylällä saattaa nähdä tuttuja joita ei ole tavannut vuosikymmeniin. Tavallaan Pieksämäki on aika samankaltainen paikka kuin Äänekoski. Uskon, että voin täällä tarjota pojilleni samanlaisen turvallisen lapsuuden kuin minkä itse sain Nappamäessä.
2 10 · 2 019
| Ä KS
Sana sinulle
ILMOITUS
ÄÄNEKOSKEN SEURAKUNTA
Sama palkka kaikille
J
eesus opetti ja puhui usein ihmisille vertausten avulla, ja erityisesti puhuessaan taivasten valtakunnasta Hän käytti vertauksia. Sunnuntain evankeliumitekstissä Jeesus vertaa taivasten valtakuntaa viinitarhan omistajaan, joka kutsuu työmiehiä viinitarhaansa. Työmiehiä kutsutaan eri aikaan päivästä: Ensimmäiset aloittavat aamuvarhaisella, toiset kutsutaan päiväaikaan ja viimeiset vain hetkeä ennen työajan päättymistä. Työpäivän päätteeksi koittaa palkanmaksun aika ja viinitarhan omistaja maksaa sovitun palkan jokaiselle. Mutta työntekijöiden yllätykseksi palkka onkin saman suuruinen kaikille, sama palkka aivan eri mittaisesta työpäivästä. Silloin varhain aamusta työpäivän aloittaneet valittavat, miksi saimme saman palkan kuin viimeksi tulleet, vaikka olemme työskennelleet koko päivän? Mitä Jeesus haluaa tällä vertauksella kertoa taivasten valtakunnasta?
tu, olet arvokas, elämälläsi on merkitys, sinua tarvitaan. Entä palkka? Mikä on peruste taivaallisen viinitarhurin palkanmaksulle? Taivasten valtakunnassa työpäivän pituus ja työmäärä eivät vaikuta palkan suuruuteen: Omalla uurastuksella, hyvillä töillä tai siistillä elämällä ei voi ansaita Jumalan rakkautta eikä taivasosuutta. Taivaallinen viinitarhuri maksaa palkan, minkä Hän on luvannut, ja palkka on kaikille sama. Se annetaan ilman ansioita, lahjana. Kuten Paavali kirjoittaa kirjeessään roomalaisille ”Sillä synnin palkka on kuolema, mutta Jumalan armolahja on iankaikkinen elämä Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme”. Room.6:23. Rukous: Kiitos Jeesus, että olet avannut meille tien taivaan valtakuntaan ja kutsut meitä elämään yhteydessäsi. Sinulla on myös jokaiselle meille tehtävä valtakunnassasi. Auta, että osaisimme käyttää aikamme oikein. Aamen.
Taivaallinen viinitarhan omistaja kutsuu jokaista viinitarhaansa työhön, jokaisen työpanosta tarvitaan. Työmiehiä kutsutaan elämän eri vaiheissa: Joku saa kutsun jo varhain nuorena, toinen elämänsä päiväaikaan ja jotkut vasta elämänsä loppuvaiheessa. Ei ole merkitystä sillä, missä vaiheessa sinut on kutsuttu. Jo kutsu itsessään on tärkeä, olet kutsutUrho Olavi Valo Saastamoinen, Juho Ensio Ilves, Yadessa Yolanda Honkonen, Leo Olavi Mustikka, Ronja Salla Maria Koskenkari
Su 17.2. Kolmas sunnuntai ennen paaston aikaa. Ansaitsematon armo. Ps. 18:2-7; Jer. 9:22-23; 1. Kor. 9:24-27; Matt. 20:1-16. Su 24.2. Toinen sunnuntai ennen paaston aikaa. Jumalan sanan kylvö. Ps. 44:2–5; Jes. 55:6–11; Ap. t. 16:9–15; Luuk. 8:4–15.
SEURAKUNNASSA TAPAHTUU 25.2.-26.2. Talvileiri 1-3lk Laajaniemessä, hinta 15€. 26.2.-28.2. Talvileiri 4-6lk Laajaniemessä, hinta 30€. Ilmoittautumiset ja lisätiedot: www.aanekoskenseurakunta.fi/tapahtumat Su 17.2. klo 14 Sota-ajan lauluja, Palokan viihdelaulajien kahvikonsertti Sumiaisten srk-kodissa. Lippu 10 € sis. kahvitarjoilun. Pe 22.2. klo 18 Majataloilta Äänekosken kirkossa. Musiikissa Eve ja Ossi. Lastenhoito, iltapala.
TOIMINTAA ÄÄNEKOSKELLA Aamupuuro torstaisin klo 7.30-10 srk-keskuksessa.
Susanna Halinen Diakonissa
Henry Krister Krook ja Minna Hannele Pollari
Lahja Sylvia Hankala 95 v., Erkki Juhani Yli-Tuina 86 v., Eira Elli Aulikki Rossi 82 v., Liisa Marjatta Vainio 77 v., Kaija Annikki Lehtonen 75 v., Pertti Johannes Nousiainen 82 v.
Ma 18.2. klo 11-13 Askartelua villalankatupsuista Olkkarissa. Ke 20.2. klo 12-14 Hietaman kahvitupa Tuulenpuiskussa. Erkki Tourunen. Ke 20.2. klo 13 Lähikuulopalvelua Olkkarissa. To 21.2. klo 13 Muistikahvila Olkkarissa. To 21.2. klo 9 Hyvää huomenta eläkeläismiehet Olkkarissa, Elina Tourunen. Pe 22.2. klo 13 Sydänyhdistyksen hengellinen piiri Olkkarissa, Hannu Lehmonen. Pe 22.2. klo 18 Hietaman miestenpiiri Kalavaisella, Hietamankoskentie 206, Pertti Ikonen. Kirje Filemonille. Pe 22.2. klo 18 Musiikillinen majataloilta. Musiikissa Ossi ja Eve. Iltapala, lastenhoito. Su 24.2. klo 10 Messu kirkossa. Timo Kuutti, Aho. Su 24.2. klo 11.30 Kirkkokahvit ja päivätilaisuus srk-salissa, Timo ja Riitta Kuutti Hengen uudistus kirkossamme ry:stä. Srk:n voimaantumisen lähteet. Ma 25.2. klo 18 Raamattupiiri Olkkarissa. Hannu Lehmonen. Ke 27.2. klo 11 Lettukeskiviikko Olkkarissa. Ke 27.2. klo 14-16 Peli-iltapäivä srk-keskuksella. Pelataan yhdessä lautapelejä, biljardia, pingistä… Ke 27.2. klo 14.30 Hartaushetki Tukipuussa, Snellmaninkatu 2, Hannu Lehmonen. To 28.2. klo 12 Hyvän mielen kahvipakettibingo Olkkarissa. To 28.2. klo 13 Sotiemme veteraanit ja naisjaosto srk-keskuksessa, Hannu Lehmonen. To 28.2. klo 13 Viikkomessu Kuhnamon seniorikeskuksessa. Mertanen, Niskala. Pe 1.3. klo 18 Naistenpiiri Olkkarissa. Rauhanyhdistys, Lantelantie 32 Pe 22.2. klo 18.30 Seurat. Su 24.2. klo 14 Seurat.
Ke 20.2. klo 17-20 Askarrellaan yhdessä omaksi iloksi srk-salissa. Pieni tarvikemaksu. To 21.2. klo 12 Diakonia- ja lähetyspiiri Hytösillä Riihitie 94, Muurikainen. Su 24.2. klo 13 Sanajumalanpalvelus srk-kodissa. Vuojus, Aho. To 28.2. klo 13 Ehtoollishartaus Palvelukeskuksella. Vuojus, Aho.
TOIMINTAA SUOLAHDESSA Rukouspiiri maanantaisin klo 18 srk-talon neuvotteluhuoneessa. Tervetuloa rukoilemaan yhdessä! Perhekerho keskiviikkoisin klo 9.30-11.30 srk-talossa
TOIMINTAA SUMIAISISSA
Käsityöpiiri tiistaisin klo 10 kirkon alakerrassa.
Aamurukous maanantaisin klo 8 Kotipesässä.
Puikkopiiri keskiviikkoisin klo 12 srk-talossa.
Perhekerho keskiviikkoisin klo 9-11 srk-kodissa.
Aamupuuro torstaisin klo 8-10 srk-talossa.
To 14.2. klo 13 Seurakuntapiiri Aira ja Martti Melalla, Kirjurintie 18. Su 17.2. klo 10 Messu srk-kodissa. Pietikäinen, Janhonen. Su 17.2. klo 14 Sota-ajan lauluja - Palokan viihdelaulajien kahvikonsertti srk-kodissa. Lippu 10 € sis. kahvitarjoilun. Ma 18.2. klo 13.30 Tuku-kokoontuminen Kotipesässä. To 21.2. Hyvänmielen kerhon retki Onnimannilaan. Lähtö srk-kodin parkkipaikalta klo 11.30. To 21.2. klo 15 Ehtoollishartaus Sumiaiskodissa. To 21.2. klo 17 Raamattupiiri Kotipesässä.
Pe 15.2. klo 14 Viron työn kohtaamispaikka kirkon nuorisotilassa. Uutisia Viron työstä. Miniarpajaiset. Päiviö Turtiainen. Su 17.2. klo 17 Sanajumalanpalvelus kirkossa. Mertanen, Kytöjoki, Niskala. Ti 19.2. klo 17 Soppailta srk-talossa. Tervetuloa sopan, sanan ja sumpin äärelle! Su 24.2. klo 10 Sanajumalanpalvelus kirkossa. Vuojus, Niskala. Su 24.2. klo 16 Sanan ja rukouksen ilta srk-talossa. ”Daniel-rohkea rukoilija”, Anneli Montonen, musiikkia Päiviö, Simo, Erräät. Teetarjoilu. Ma 25.2. klo 15 Psalmipiiri srk-talossa.
Anja Kokon Iloisuutta tilkkutöistä -näyttely 13.2.-14.3. Olkkarissa. Taaperokerho maanantaisin klo 13.30-15.30 srk-keskuksessa. Perhekerho keskiviikkoisin klo 9.30-11.30 srk-salissa. Ke 20.2. klo 9.30-11.30 Perhekerho Äänemäessä. Makkaranpaistomahdollisuus (omat eväät). To 14.2. klo 12 Hetki ystävyydelle Olkkarissa. Kytöjoki, Janhonen. Su 17.2. klo 10 Messu kirkossa. Mertanen, Niskala. Kirkkokahvit nuorisotilassa. Su 17.2. klo 16 Yhteys ylös -raamattupiiri srk-keskuksen nuorisotilassa. Lastenhoito.
TOIMINTAA KONGINKANKAALLA Perhekerho keskiviikkoisin klo 9.30-11.30 srk-kodissa. Aamupuuro tiistaisin klo 8-10 srk-kodissa. Su 17.2. klo 13 Sanajumalanpalvelus srk-kodissa. Pietikäinen, Pasi Vuoti.
Ä KS | 2 1 0 · 2 01 9 13 Seurakunnan tapahtumat löydät klikkaamalla seurakunnan banneria ÄKSän nettisivuilta osoitteessa www.äks.fi
Aamupuuro 2€ klo 7.00-10.00
Keittolounas 6.95€
Paikallinen rengasliikkeesi
sis. kahvi,kaakao tai tee
Kaikki autoiluun liittyvä Renkaat, vanteet Akut Autohuollot Eber ja Webasto
h
Äänekosken Hinauspalvelu Ky
24
0400 343 455
•Hinaus- ja kuljetuspalvelut
klo 10.30-15.00
•Autovuokraus •AL-akkupalvelu
Rengaskanava Oy Aatulantie 38 44200 Suolahti p. 014-543 335
Shell
Torikatu 9, Äki p. 0207 811 611 Ma-pe 6-21, La 8-21, Su 9-21
Rokkamäentie 1 41350 Laukaa As. p.0207434590
•Louhinta- ja räjäytystyöt •Minikaivurityöt •Energiapuun/risujen kuljetukset
www.aanekoskenhinauspalvelu.fi
Snowless
LUMIHÖYLÄ Kevyt ja tehokas
3x2m varsi
159,-
(työskentelypituus 5,5m)
3x3m varsi
!
179,-
(työskentelypituus 8,5m)
RAKENTAMINEN - KOTI TEEMALEHTI ILMESTYY 28.2.2019
Meiltä myös Masi lumikolat! Aatulantie 36, Teollisuuskylä, Suolahti
Palvelemme: ma-pe 8 - 17, la 9-13
• Tommi
040 510 6802
• Jarmo • Rami
040 550 3220 040 552 4390
• Marju
044 453 2801
• Risto
044 453 2802
• Mauno
044 453 2812
• Jussi
044 453 2803
VARAA ILMOITUSTILASI!
Tuula puh. 040 866 8829 Marjut puh. 040 730 4234 KYSY LVI-TARJOUS PAIKALLISELTA! Käyttövesi- ja lämmitysverkkojen saneeraukset Myös uudisrakennukset! Verkostojen sykehuuhtelut Öljypoltinasennukset ja -huollot
Sähkö-, lämpöpumppu- ja kylmätyöt
SOITA JA PYYDÄ TARJOUS
044 289 3500
Kaikki rakentaminen ja remontointi ammattilaiselta.
Soita ja varaa aika p. 0400 721 531
Jäteastioiden tyhjennyspalvelut koko Äänekosken alueella. Myös likakaivojen tyhjennykset. www.ymparistonhuolto.fi info@ymparistonhuolto.fi
MUISTA MYÖS KOTITALOUSVÄHENNYS!
Suosimme kotimaisia tuotteita
& paikallista palvelua.
Nuottatie 1, 44150 Äänekoski • 0207 343 190 • Jarkko 040 630 0323 • Teemu 040 630 0251 • www.mopet.fi
050 306 3659
050 310 0565 Toimisto 050 310 0559
Jukka
050 309 1533
Susanna
tulevanuohous.fi
• TALOYHTIÖT • YKSITYISET • YRITYKSET Olemme täyden palvelun LVI-yritys, käytössämme alan uusinta tekniikkaa olevat laitteet!
- Vaihde
• NOPEA JA HYVÄ PALVELU 8-asentajan voimin Ääneseudulla ja Jyväskylän alueella. • IV-mittaukset, -säädöt, ja -asennukset sekä IV-kanavien kuvaukset ja putsaukset Muista • Meiltä myös IV-koneiden suodattimet kotitalous• Kaikki LVI-asennukset vähennys! • Tarviketoimitukset • Putkistojen sykehuuhtelut • Myös viemärikuvaukset
p. 050 502 8495 p. 040 417 2883 lvimoksanen@gmail.com lvishartikka@gmail.com
14 www.lvi-oh.fi | www.putkisaneeraukset.fi
isännöinti Paikallista ja tuttua
ISANNOINTIA Palveluksessasi koskikeskuksessa
Avera Isännöinti • Vaihde 0400 152 222 Koskikeskus, Kauppakatu 11, Äänekoski
020 632 2870
180 ammattilaisen voimin!
Kiinteistöjen hoito ja huolto Puhtauspalvelut Aluekunnossapito
Tekniset palvelut Turvapalvelut 2 10 · 2 019
| Ä KS
Ääneseudun pöytälätkän mestaruusturnaus
.
LA 16.2.
Jokainen luulee osaavansa, mutta nyt sen voi näyttää myös toteen. Turnaus on avoin kaikille ja ilmainen!
.
Ilmoittautumiset turnaukseen pe 15.2. mennessä: • Facebook-sivujen kautta viestillä, viestillä numeroon 0504929661 tai pubin tiskille. Tapahtumaan osallistuneiden kesken arvotaan
AUTON MAALIPINNAN
KESTOPINNOITUS
Arvo 190€ Takuu 1 vuos
i
YHTEISTYÖSSÄ AUTOFIKSAAMO JYTYPESU OY Kestovahaus ■ Kestopinnoitus ■ Myllytys ■ Sisäpesu
Metsäraivio 12, Jyväskylä | Laskutus/rahoitus | Nettiajanvaraus 24/7 | Jytypesu.fi
Turnauksen jatkopeleistä vastaa
LA 16.2.
CON
5€
Hard 'n heavy
VUOKRATTAVANA
LA 23.2.
MADCROW
Pukkimäki, Leinonkatu 3, 3-kerros. 2H+K+KH+lasitettu parveke 61,5m2. Vapautuu 1.3. Lisätiedot: Kari puh. 050 389 3461
LASTEN TAVAROIDEN
stand up
ROMPETORI
pe 15.2. klo 20
LA 2.3. KLO 9-13 Painotalo, Äänekoski
OSTA, MYY & LAHJOITA
vaatteet, lelut, vaunut yms. tarvikkeet
Lisätiedot ja ilmaiset ( 50 kpl ) pöytävaraukset Paula Pekonen puh. 040-537 0227
Liput 20€, ennakkoon: lippuagentti.fi ja K-citymarket Äänekoski Seisova pöytä klo 19, 12€ varaa 0400 847575
KAHVIO
kartanokievari.fi
Järjestää KESKUSTAN Äänekosken Kunnallisjärjestö
Seuraava ÄKS ilmestyy to 28.2.
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKISANOMAT
Yksityinen, paikallinen kaupunkilehti jaetaan Äänekosken ja Uuraisten taajaman joka kotiin ja yritykseen. Jakelu 11.000 kpl, normaalisti kahden viikon välein, joka toinen torstai.
Päätoimittaja Marjo Steffansson 040 841 2945 marjo@aksa.fi Toimittaja Riina Nygrén 050 337 0028 riina@aksa.fi
Ilmoitusmyynti Tuula Aarniovuori 040 866 8829 tuula@aksa.fi
Ilmoitusvalmistus Marjut Kinnunen ilmoitus@aksa.fi 040 730 4234 marjut@aksa.fi
Toimitus
ÄKS.FI Sivunvalmistus Max Steffansson
TORIKATU 4, 44100 ÄÄNEKOSKI
Verkkosivuillamme uudet uutiset päivittäin! Yrittäjä, tiedustele tehokkaasta verkkomainonnasta!
ma-to klo 9-13
Ilmoitushinnat Tekstissä ja tekstin jälkeen 1,70€/pmm Värilisä 10€/lisäväri, 30€/4-väri Seura- ja yhdistysilmoitukset 1,30€/pmm Kuolinilmoitukset 1,30€/pmm Hintoihin lisätään alv. 24% Aineistot viimeistään perjantaina klo 12.00.
paino: I-PRINT OY, SEINÄJOKI
www.summassaari.fi
La 16.2.
Petri Nygård
Ilmoitukset Myyntipäällikkö Pirjo Hakkarainen 040 565 0941 pirjo@aksa.fi
5€
jakelu: POSTI OY
Sumppila Club Liput 15 €
Ö BIL5E9Y€/hlö alk.
La 16.3. SUMMASSAARI ON ICE -tapahtuma
Pilkkikisat, DJ ja Jääkaraoke. Anniskelualue. After Ice Partyissa Taikakuu • Sumppila Club Kasaridisco!
P. 030 608 50 Lanka 0,0828 e/ puh + 0,032 e/min. Gsm 0,192 e/min. Summassaarentie 180, Saarijärvi Sis. alv 24%.
www.summassaari.fi KYLPYLÄHOTELLI
50
1968–2018
Äänekoski on hyvä paikka asua ja elää!
Viikon nostot Hirvaskangas okt
139,5/153 m2
Lahdentauksentie 160. 3 mh, oh, k, khh, ph, s, 2 x wc, työh. D2018*. Niiniveden rannalla omalla 0,7025 ha:n tontilla. Kaunis laitettu piha, kasvihuone, paljon istutuksia. Erillinen, vuonna 2008 rakennettu AT, 96 m2, jossa askarteluhuone, puuliiteri sekä tilat kahdelle autolle. Autotallin alla maakellari. Mh. 249.000 €. 620145
Keskusta okt
136/159,3 m2
Suksitie 4. 3h, k, th, ph, s, khh, parvi, vinttihuone. E2018*. Uniikki ja arkkitehtuurisesti kaunis talo, aivan Äänekosken keskustan ja kirkon viereltä. Omalla 1043 m2 kokoisella tontilla oleva, houkuttelevan persoonallinen arvokoti sellaista etsivälle. 620030 Mh. 148.000 €.
Suolahti okt
126/131 m2
Harjulankatu 2. 6h, k, 2 wc, ph, s, askartelutila/varasto, tekn tila. D2018*. Keskustassa omalla 1164 m2 tontilla. Pari pienempää makuuhuonetta, askartelu-varastohuone ja toisen wc:n yhteydessä kodinhoitotila. Vehreä, iso pihamaa. Käyttövesiputket uusittu 2017. Kuntotarkastus tehty. Mh. 79.000 €. 636479
Koulunmäki okt 153/183 m2
Keskuskatu 4. 7h, k, aulah, khh, s, ph, työh, at. D2018*. Kaunis koti isommalllekin perheelle. Koulu, urheilupaikat ja keskusta lähellä. Grillimaja ja varasto. Ensies. 20.2. klo 17-17.30 Parviainen 0500 645 722 Mh. 216.000 €. 646778
Markkamäki okt
125/130 m2
Lokintie 13. 3mh, oh, k, askarteluh, ph, s. Ei lain ed. e-tod.Tasaisella omalla 1050 m2 kulmatontilla harkkomuurattu napakka rakennus. Viihtyisä ja kodikas talo jossa hyvät askartelu- sekä varastotilat. 613319 Mh. 115.000 €.
Kirkonmäki okt
118/176 m2
Kirkkokatu 3. 4h, k, kph, s, takkah, varastot, at. E2013*. Keskustan tuntumassa kuntotarkastettu ja kaukolämpöön kytketty 2-kerroksinen omakotitalo 1048 m2 omalla tontilla. Runsaasti varastotilaa molemmissa kerroksissa. Vapautuu sopimuk611744 sen mukaan. Mh. 169.000 €.
Laajalahti okt
118 m2
Kallelankuja 5. 2mh, oh, ruokailuhuone, k, wc, pukuhuone, ph, s. Ei lain ed. e-tod.Omalla 1240 m2 kokoisella tontilla oleva omakotitalo Laajalahdessa Äänekosken keskustan tuntumassa. 3- kerroksinen rakennus jossa monipuoliset lämmitysjärjes632442 telmät. Mh. 69.000 €.
Karhunlähde kt 80 m2
Järvelänkatu 1 B. 3h, k. C2007*. Viihtyisä ja mukava koti, jossa lasitettu iso parveke etupihan suuntaan. Päiväkoti, lähikauppa ja hyvät ulkoilumaastot aivan lähellä. Es. 19.2. klo 16.30-17 Koljonen 050 349 8543 Mh. 49.900 €. 640557
Kirkonmäki okt
114,5/170,5 m2
Suolahti okt
Tippatehtaankatu 64. 4h, k, kh, s, takkah, at. Ei lain ed. e-tod.Hyvin kunnossapidetty, kadun viimeinen talo josta lyhyt kävelymatka keskustaan. Pintoja on uudistettu niin sisältä kuin ulkoa viime vuosien aikana. 1036 m2 vuokratontti. 629282 Mh. 125.000 €.
110/152,9 m2
Alatie 20. 3h, k, s, kh, 2xwc, at. E2013*. Markkamäessä vehreällä omakotialueella remonttia kaipaava talo johon on kuntotarkastus tehty. Oma 1259 m2 puutarhatontti rauhallisella alueella. Savuhormi kunnostettu 12/2017. 606157 Mh. 49.000 €.
Akanniemi okt
106/139,5 m2
Suolahti okt
95/116,4 m2
Suolahti rt
Kirkkokatu 2. 4h, k, takkah, ph, pkh/khh, s, 2wc. D2013*. Kaunis koti aivan keskustan ja koulun läheisyydessä omalla 901 m2 tontilla. Paljon remonttia tehty. Edulliset asumiskustannukset. Hyvät varastotilat ja autotalli. 577307 Mh. 166.000 €.
Markkamäki okt
108/151 m2
Tervetuloa hville ystävänpäiväka – 15! 14.2.2019 klo 13 Jenkkatie 1. 3 mh, tupakeittiö, 2 wc, khh, ph, s. Ei lain ed. e-tod.Lämminhenkinen ja valoisa omakotitalo Akanniemessä. 1225 m2 kokoisella vuokratontilla sijaitseva talo. Makuuhuoneita on kolme, kaksi vessaa, tilava autotalli ja takka tuomassa lämpöä. Mh. 149.000 €. 641213
Likolahti rt
72,5 m2
Kisakatu 12. 3-4 h, k, s. Ei lain ed. e-tod.Keskustassa omalla 849 m2 tontilla viehättävä perusparannettu kivitalo. Todella kauniisti laitettu ja pidetty tunnelmallinen koti, tilat kolmessa kerroksessa. Mukavan kokoiselta kuistilta portaat etupihalle ja 621913 aurinkoiselle terassille. Mh. 119.000 €.
Kumpurinne 2 B. 3 h, k, sauna. F2013*. Rivitalon päätyasunto aurinkoisella sijainnilla. Valoisa kolmio jossa sauna, erillinen wc sekä autokatospaikka pihassa. Tilavalla pohjaratkaisulla oleva koti. 633637 Mh. 66.000 €.
Likolahti rt
Kumpurinne 2 as. 1huone, kk, sauna. F2013*. Kiva ja siisti rivitaloyksiö, oma sauna ja pieni viihtyisä takapiha. Asunto on vuokrattu, hyvä kohde vaikka sijoittajalle, pyydä esittely! 647134 Mh. 45.527 € Vh. 46.500 €.
38 m2
Suolahti kt
Riihijärvenkatu 4 A. 3h, k. E2013*. Hyväkuntoinen 1. kerroksen kolmio jossa lasitettu parveke ilta-auringon suuntaan. Seinäpinnat on pääosin uusittu viime vuosina, samoin keittiön tasot, allas ja hanat. Pyykinpesukone ja kuivauskaappi kuuluvat varus588468 tukseen. Tee tarjous! Mh. 65.000 €.
75 m2
Karhunlähde kt
Suolahti kt
54 m2
Suolahti kt
36 m2
62 m2
Kelhostenkuja 4 B. 2h, k. E2013*. Viihtyisä ja hyväkuntoinen asunto kerrostalon kolmannessa kerroksessa. Lasitettu parveke takapihan ja päiväkodin suuntaan. Valoisa läpitalon huoneisto palveluiden läheisyydessä. 635053 Mh. 34.500 €.
Koulukatu 5 as. 2h, k. E2013*. Siistikuntoinen parvekkeellinen kaksio aivan Suolahden keskustassa, palvelut kävelyetäisyydellä. Talossa on hissi. Myydään vuokrattuna! 621793 Mh. 37.000 €.
Asemakatu 28 B. 2h, kk. C2007*. Heti vapaa toisen kerroksen kaksio pienkerrostalossa. Huoneisto on läpi talon. Kaikki keskustan palvelut aivan vieressä. 625442 Mh. 17.000 €.
Nämä esimerkit ovat vain suuntaa-antavia. Rahoitusosuus 70 %. Oma lainasi räätälöidään tarpeidesi mukaan. Lainan korko ja muut ehdot annetaan sinulle henkilökohtaisessa lainatarjouksessa. Kerromme sinulle myös, miten lainasi kerryttää rahanarvoisia OP-bonuksia, joilla voit maksaa pankkipalvelumaksuja, OPKK:n palkkioita ja Pohjolan vakuutuksia.
73 m2
Riihijärvenkatu 5 as. 3h, k, sauna. G2018*. Valoisa ja tilava koti rivitalon päädyssä, oma sauna. Takapihan puolella katettu ja osittain lasitettu terassi. Suolahden keskustan palvelut lyhyen kävelymatkan päässä. 620058 Mh. 79.000 €.
Keskusta kt
71,5 m2
Väinämönkatu 13 A. 3h, k, s. E2013*. Ihastuttava päätyhuoneisto hissillisessä talossa keskustan palvelujen äärellä. Olohuoneesta ja lasitetulta parvekkeelta näkymät Äänejärvelle ja rantapuistoon. Talossa ovipuhelimet. Mahdollisuus ostaa erikseen 640970 autokatospaikka. Mh. 178.500 €.
Jari Pajari Arja Pilvinen Merja Parviainen Heikki Koljonen konttorinjohtaja kiinteistövälittäjä kiinteistövälittäjä myyntisihteeri LKV, LVV, KiAT LKV LKV LKV 010 256 5565 050 368 7835 010 256 5970 010 256 5955 040 721 2351 0500 645 722 050 349 8543
Keski-Suomen OP-Kiinteistökeskus Oy ÄÄNEKOSKI: Torikatu 2, P. 010 256 6513