ÄKS 141 by ÄKS-lehti

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKISANOMAT NRO 141 · 11.8.2016

AURINKOKENNOVALAISIMET • Paljon eri malleja

ISO ERÄ TYYLIKKÄITÄ ULKOVALAISIMIA • Seinä- ja pylväsmalleja

95 alk.

ALE -30%

KALUSTEET, GRILLIT, PAVILJONGIT JA PÄIVÄNVARJOT

...jatkuu!

-30%

GRILLAUSVÄLINEET (Ei sytytyspalat, nesteet, savustuspurut, hiilet)

PIHARUUKUT SILKKIKUKAT

-50%

Katso lisää tuntuvia tarjouksia sivulta 17!

Torikatu 3, 44100 ÄÄNEKOSKI p. 014 523 125 avoinna ma-pe 8-18 la 9-16 SU 11-16 Tarjoukset voimassa viikon tai niin kauan kun eriä riittää.

OLEMME MYÖS FACEBOOKISSA!

k jou

. .8 . 4 1 ta

a oim

Suosikissa tapahtuu:

.- ni 11 mai

SUtoisin TO llei

r Ta

La 13.8. Suosikin edessä Vapaaseurakunnan ja kotikirkon Torigospel klo 11 alkaen.

Pasta bolognese resepti k-supermarket.fi

Kahvitarjoilu tervetuloa!

voimassa to-la 11.-13.8.

Tuoreet

Kokonainen kirjolohi Suomi

799

Suomi

299

rajoitus: 2 kalaa/talous

rajoitus: 2 kg/talous

Naudan jauheliha 17 %

5€ 400 g (6,25/kg)

-39 % Atria Perhetilan

Broilerin fileesuikaleet

tai Kariniemen

Kananpojan jauheliha

HUH HUH!

Konneveden muikut

Tuore

199 250-300 g (6,63-7,96/kg)

-21-24 %

Ilman korttia 3,29 rs (10,97-13,16/kg)

Ilman korttia tai yksittäin 3,19-3,29 rs (7,98-8,23/kg)

Moilas Leipäkassi sisältää: 1800 g (2,78/kg)

Kauraleipä 600 g, viipale

Kokojyväsämpylä 6 kpl/300g

Pikku jääkäri 500g

Tomaatti

Kokojyväleipä

5€

Suomi

149

400g, viipale

kassi

Lapin Kulta 4,5% III-olut

pack

24x0,33l/tlk (2,03/l) sis.pantin 3,60 voimassa 5.1.2016 alkaen

Heinz

Ketsuppi

OHO!

1 kg (0,99/kg) rajoitus: 2 plo/talous

19,68

0,99

24-pack

Palvelemme

SUOSIKKI

ark. 7-21 la 7-21 su 10-20

plo

Asemakatu 22, 44200 Suolahti puh 014 443 3200

Lankapuhelimesta 8,28 snt/puhelu+8,76 snt/min, Matkapuhelimesta 8,28 snt/puhelu+23,1 snt/min.

Meidät löydät myös facebookista!

Lapsenomaisia kysymyksiä ja uteliaisuutta ei pidä vähätellä. ”Miksi?” on yksi tärkeimmistä kysymyksistä elämässä.

Seuraava ÄKS ilmestyy 25.8.2016

141/2016

www.äks.fi

Mika Lehtonen

Äänekosken sotaveteraaneista, veteraanileskistä ja heidän tukijoukoistaan on vuosien saatossa muodostunut oma iloinen porukkansa.

Veteraania ei jätetä! Äänekosken sotaveteraanit pitävät yhä yhtä.

TEKSTI JA KUVA: MILKA KROGERUS

loinen nauru täyttää Laajaniemen leirikeskuksen salin, kun Äänekosken Sotaveteraanit viettävät perinteistä kesäpäiväänsä. Lähes 30 henkeä on saapunut viettämään aikaa yhteisen porukan kesken. ÄÄNEKOSKEN Sotaveteraanit ry järjestää paljon yhteisiä tapaamisia, joista kesäpäivät ovat yksi perinteikkäimmistä. Mukana iltapäivässä oli tällä kertaa viisi sotaveteraania. Heidän lisäkseen paikalle saatiin naiskauneutta, kun reilu kymmenen veteraanileskeä saapui paikalle. Jokainen heistä on ihan yhtä suuri osa toimintaa. – Nämähän ovat oikein kivoja tapahtumia. On hieno kesäkeli ja hyvää keittoruokaa, niin onhan tämä hienoa, sotaveteraani Eino Pajunen kertoo. – Mies kuoli kymmenen vuotta sitten, eikä se suru ole mennyt pois. On hienoa, että pääsee välillä takaisin näiden tuttujen ihmisten pariin. Kyllä tämä on hieno päivä ollut taas, Raija Tuomi sanoo. – Tämä on ihan oma porukkansa. Melkein joka kerta on tämä sama joukkue lähdössä. Väki kyllä vähenee, sitä mukaa kun ei enää kunto kestä, Kalervo Kallioniemi sanoo.

Ä KS

| 14 1

· 2 0 16

PAIKALLA OLLEET muistavat myös niitä, jotka eivät enää pääse yhteisistä hetkistä iloitsemaan. – Taisto Salonen oli aiemmin aina mukana. Nyt hänelle pidettiin hiljainen hetki, Äänekosken Sotaveteraanit ry:n puheenjohtaja Markku Louekari sanoo. Iltapäivän aikana heitettiin tikkaa ja käpyä ja järjestettiin arpajaisetkin. Arpajaisvoitto meni Kallioniemelle, joka nappasi kotiin viemisiksi hienon puisen Äänekoski-kellon. Muille voittajille herui Äänekoski-aiheisia kärpäslätkiä, ostoskärrypoletteja, heijastimia tai Veteraania ei jätetä -kirja. – Nämä palkinnot on lahjoittanut Äänekosken kaupunki, Louekari kiittelee ääneen. Äänekosken Sotaveteraanit tekevät tiivistä yhteistyöltä muun muassa Äänekosken seurakunnan kanssa, mikä näkyi kesäpäivilläkin. Kirkkoherra Elina Tourunen luki kesäpäivän ruokarukouksen ja jäi vielä ruokailun ajaksi viihtymään veteraanien seuraan. YHDESSÄ VIETETÄÄN kesäpäivien lisäksi myös pikkujouluja ja seurakunnan suojissa kuukausittain kahvihetkiä. Elokuun puolivälin tienoilla

Keski-Suomen veteraanit kerääntyvät Peurunkaan Rosvopaistitapahtumaan, johon tänäkin vuonna odotetaan yli 500 henkeä. – Teemme paljon myös ”ruokaretkiä”, eli käymme ravintolassa syömässä. Aiemmin kävimme Jyväskylässäkin asti, mutta nykyään suosimme paikallisia ravintoloita, Louekari kertoo. Ihmisten on hyvä muistaa, että veteraanikeräys on ainoa näiden yhdistysten tulonlähde. – Varojen kanssa pitää olla tarkkana. Yleensä kaikilla retkillä on pieni omavastuu, ja yhdistys sitten maksaa yhteisistä varoista osan, Louekari kertoo. AJOITTAIN paikalliset yhdistykset antavat kuitenkin pieniä lahjoituksia, jotka käytetään suoraan veteraanien hyväksi. – Pitää kiittää LC Helmen väkeä jo etukäteen. Klubi tulee lahjoittamaan meidän porukalle bussikyydityksen Peurungan Rosvopaisti-tilaisuuteen, Markku Louekari sanoo.

Mikon jalanjälkiä seuraamassa.

Sulje silmäsi ja ajattele Mikko Niskasta. Mitä näet? Näetkö elokuvaohjaajan kameran takana vai edessä? Näetkö itsesäälissä rypevän miehen, joka puhuu paatoksella eikä kuuntele muita? Näetkö hänet nainen kainalossa, ja sen, kuinka toinen nainen jo odottaa vuoroaan? Näetkö hänet roolissa vai kulkemassa pitkin Äänekoskea? Kun suljen silmäni, näen Mikon metsässä karvalakki päässään. Pakkanen paukkuu, henki huuruaa, eikä hänellä ole seuranaan edes korviaan höristelevää hevosta. Mikko mittailee katsellaan maisemaa ja se maisema on täällä Äänekoskella. Toisaalta silmäkulmaan tunkee kuva Mikosta, joka istuu Pasin roolissa Liimattalan Lamminpääntien pienessä tuvassa haulikko kädessään. Tajuntaan hiipii myös kuva sairaasta miehestä, joka istuu keittiön pöydän ääressä Helsingissä Iso Roobertinkadulla veljiensä Sakarin, Simon, Eskon ja Pekan kanssa tietäen, että kohtaaminen on viimeinen. TÄMÄN LEHDEN sivuilla 13–16 alkaa juttureissu Mikko Niskasen jalanjäljissä, sarja kantaa nimeä ”Mikon Matkassa”. Mikkoon liittyviä tarinoita saadaan lukea aina kuukauden ensimmäisessä ÄKSässä. Matkaoppaaksi ja tulkiksi tälle upealle matkalle sain Jorma Niskasen, Mikon pojan. Haluan kiittää sydämeni pohjasta saakka Jormaa saamastani kunniasta päästä kurkistamaan syvälle Mikko Niskasen elämään. Itselleni tämä matka on äärimmäisen mielenkiintoinen. Ensi viikolla lähden tapaamaan Kristiina Halkolaa ja Eero Melasnimeä, jotka molemmat näyttelivät pääosissa Mikon vuonna 1966 ohjaamassa kulttielokuvassa Käpy selän alla. Mukaani Helsinkiin lähtee myös Mikko, siis se Mikon kuuluisa musta lätsä. JUTTUSARJAN ensimäisessä osassa kuullaan, mitä Mikon Äänekoskella yhä asuvilla sukulaisilla on miehestä kerrottavaa. Tarinoita riittää runsaasti ja noita muistoja on nyt kirjattuna ylös kädessäsi olevaan lehteen. Onko Sinulla tarinaa Mikosta? Ota yhteyttä sähköpostilla marjo@aksa.fi tai puhelimitse 040 841 2945! Marjo Steffansson

Ulla Rautiainen

Viiskulman liikenneympyrätyömaa on viimeistelyjä vaille valmis. Liikenneympyrää saanee vielä hieman ehostusta. Taidetta kenties? – Harkitaan nyt kaikessa rauhassa. Katsotaan mitä saadaan aikaan kasveilla ja valoilla. Hyviä ideoita otetaan vastaa, rakennuttajapäällikkö Tommi Rautjärvi sanoo.

Syksy, viinimarjamehu valuu mehumaijasta. Viimeiset kesälomapäivät menossa. Kouluissa uusi lukuvuosi alkamassa. Omalla kohdallani todellakin viimeinen lukuvuosi, sillä eläkepäivät koittavat syyskuun alussa. Tässä mehun keiton lomassa yritän nyt vähän muistella näitä lähes kolmea vuosikymmentä, jotka olen Äänekosken kouluelämässä mukana ollut. Mitä on jäänyt mieleen? Millainen koulumaailma oli aloittaessani ja millaisesta koulusta nyt lähden? Muutimme Äänekoskelle Jyväskylästä vuonna 1987. Olen kiitollinen siitä, että sain heti tuntiopettajan töitä Koulunmäen yläasteelta. Sain tehdä töitä "isojen" oppilaiden kanssa. Erityisesti muistan ysiluokkien biologian tunnit sekä retket, joita teimme maa- ja metsätaloustunneilla. Tuolloin minua alkoi kiinnostaa myös "pienten" oppilaiden opettaminen. Nyt kun Koulunmäen yhtenäiskoulu aloittaa tänä syksynä, isot ja pienet yhdessä, koen omalta osaltani ympyrän sulkeutuvan. Toivotan paljon onnea yhtenäiskoululle. Koulun on pysyttävä kehityksen mukana, vähän edelläkin. Koulujen opetussuunnitelmat muodostavat koulutyön suunnittelun, arvioinnin ja toteuttamisen keskeisen perustan. Kun 90-luvun alussa tulin opettajaksi Keskuskoulun ala-asteelle, tehtiin uutta opetussuunnitelmaa, mm. yhteistoiminnallisuutta, tekemällä oppimista jne. painotettiin. Nyt opetussuunnitelma on jälleen uudistettu ja uusi lukuvuosi alkaa uuden OPS:n mukaan. 90-luvulla aloitin ekaluokkalaisten opena. Lukemaan opettelimme Iloisen aapisen Onnin ja Ennin kanssa. Aapiset ovat sen jälkeen vaihtuneet . Eikä aikaakaan, kun ekaluokkalaisen repussa aapisen tilalla saattaa olla iPad. Oppimaan oppimista harjoitellaan tabletein ym. tietotekniikan keinoin. Opetusmateriaalit muuttuvat sähköisiksi ja kirjat vähenevät. Koodaaminen on tullut jo alakouluun. Kirjoittamisen opettaminen on muuttunut paljon omana aikanani. Itse 50-luvulla opettelin kaunokirjoitusta hyvin koukeroisilla kirjaimilla. Kirjainmuotoja on sen jälkeen yksinkertaistettu moneen kertaan ja tulevat ekaluokkalaiset eivät opettele kaunokirjoitusta ollenkaan. Mietin joskus mielessäni, tarvitaanko tulevaisuuden koulussa enää kynää kirjoittamiseen, kun tekstin voi naputella koneella. Sitäkin mietin, miksi poikien luku- ja kirjoitustaito on kääntynyt viime vuosina vähän laskusuuntaan. Lukeminen ei heitä tunnu kiinnostavan. Pojat kuitenkin menestyvät vieraan kielen opiskelussa hyvin. Selittyneekö tämä osaksi sillä, että pojat ovat tyttöjä kiinnostuneempia tietokoneiden kanssa puuhailusta ja pelailusta? Viinimarjamehutkin on nyt keitetty. - Työvuosien ajalta jäi paljon mukavia muistoja, joita muistella eläkkeellä ollessa. Nyt uusi elämänvaihe tuo mukanaan uusia kokemuksia ja pääsen seuraamaan kouluelämää lastenlastemme kautta. Toivotan kouluväelle, lapsille ja aikuisille, hyvää syksyä ja työn ja oppimisen iloa. Ulla Rautiainen Luokanopettaja Koulunmäen yhtenäiskoulu

Kaupunginhallituksen, -valtuuston ja lautakuntien työskentely lähtee pian täysipainoisesti käyntiin. Mikä on lähikuukausien tärkeimpiä käsiteltäviä asioita?

Tärkeintä on saada ensi vuoden budjetti sellaiseen kuntoon, että se pitää kutinsa eikä lisätalousarvioita tarvittaisi. Perusturvan puoli on ikuinen ongelma ja menot aina aliarvioidaan. Sille tarvittaisiin sellainen budjetti, että ensi vuosi pärjätään. Varsinkin nuorisopuolen menoja on vaikea ennustaa, huostaanotot ja muut äkilliset avunantotilanteet ovat hintavia.

Tärkeimpinä asioista ovat ensi vuoden ja PTS talousarviosuunnitelma investointisuunnitelmineen sekä kaupunginvaltuuston koon määrittäminen. Talousarviossa määritellään linjaukset kaupungin palvelutasoon. Investointisuunnitelmassa on edessä isoja linjauksia vapaa-aikatoimen rakennushankkeisiin, esimerkiksi jäähalli, monitoimitalo ja opetustoimen tilaratkaisut.

Syyskuussa lautakunta käsittelee talousarviota ja kaupunginvaltuusto päättää tulo- ja kiinteistöveroprosentista. Lokakuussa on talousarvioesittely ja -seminaari. Marraskuussa hallitus käsittelee talousarviota. Ensi viikolla perusturvalautakunta käsittelee kolmannen kerran asiakasmaksujen korotusta. Kiviä kengässä on lääkärin vastaanottokäynnin vuosimaksusta.

Perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalvelujen yhdistäminen eli Sote-ratkaisu on tärkein lähiajan ratkaistava asia. Ratkaisuvalta on maan hallituksella. Kunnallisten päättäjien tehtävät on vaikuttaa siihen, että perustuslain mukaiset kansalaisten perusoikeudet turvataan oikeudenmukaisella, kansalaisia kuuntelevalla ja tarpeista lähtevällä tavalla.

Syksyllä poliittiset ryhmät ottavat kantaa tulevan valtuuston kokoon ensi kevään kuntavaaleissa. Terveyskeskussairaalan toimintatapoja olisi puntaroitava, jotta menot pysyisiväti hallinnassa. Tulevan vuoden talousarvion laadinta olisi suoritettava niin, ettei ensimmäinen ratkaisu ole verojen korotus. Talouden tervehdyttämisen tulee jatkua alijäämien kattamiseksi.

Syksyllä työskennellään Syksyisin tärkeimpiin terveyskeskuksen uuden asioihin kuuluu tulevan pikapolimallin käynnistä- vuoden talousarvion valmistä varten perusturva- mistelu, jolla on vaikulautakunnassa, ohjausryh- tusta kaikkiin kaupungin män sekä henkilöstön ja palveluihin. Pohdittavirkamiesten kanssa. Asuk- vaksi on tulossa terveykaille on turvattava entistä denhuollon asiakasmakparempi ja kokonaisvaltai- sujen mahdollinen sempi sairauden ja terve- korotus. Mielenkiintoisydenhoito ilman ajanva- ta on myös, miten kierrärausta. Lääkäriin pääsee tys ja jätehuolto saadaan nopeammin ja tarvittavat toimiviksi sekä mikä tujatkotutkimukset lähtevät lee olemaan vaalien jälnopeammin käyntiin. keen aloittavan uuden valtuuston koko.

Keijo Kainu

Leila Lindell

Marke Tuominen

Matti Virtanen

Martti Isoviita

Piia Soininen

Minna Tuikka

141 · 20 16

| Ä KS

Lukion palloiluhallissa pistetään piuhat kiinni syyskuussa.

Piuhat kiinni kirjoituksiin Äänekosken Lukiossa odotellaan jo ensimmäisiä sähköisiä yo-kirjoituksia. TEKSTI JA KUVA: MILKA KROGERUS

uomen lukiot siirtyvät sähköisiin kirjoituksiin. Tänä syksynä sähköiset kirjoitukset koskevat filosofiaa, saksaa ja maantietoa, mutta kevään 2019 kirjoituksissa jokainen aine kirjoitetaan sähköisesti. ÄÄNEKOSKEN LUKIOSSA on valmistauduttu sähköisiin kirjoituksiin noin vuoden verran, ja tänä syksynä sähköisiin kirjoituksiin ottaa osaa noin kymmenen opiskelijaa. Keväällä otettiin osaa myös valtakunnalliseen sähköisten kirjoitusten kenraaliharjoitukseen, jossa opiskelijat saivat kokeilla uutta tekniikkaa. – Oppilailta on tullut hyvää palautetta. Onhan tämä heillekin kiinnostava ja uudenlainen juttu, lukion rehtori Jaana Tani kertoo. Tulevissa kokeissa käytössä olevaan tekniikkaan pitäisi kuitenkin kyetä jo perehtymään, jotta koetilanteessa opiskelija voisi keskittyä ainoastaan koekysymyksiin, eikä teknisiin asioihin. Vielä ei tiedetä, kuinka esimerkiksi matemaattisten kaavojen piirtäminen kevään 2019

kokeessa onnistuu. – Kun ei tiedä millainen koe tulee olemaan, ei sitä voi vielä oikein opettaa oppilaillekaan. Tuntuu, että vähän on takapuoli edellä menty puuhun, Tani sanoo. LYHYEHKÖ valmistautumisaika on johtanut siihen, ettei opiskelijoiden tekninen osaaminen ei ole vielä sillä tasolla, että kaikki kirjoitukset onnistuisivat sujuvasti tietokoneella. – Monet eivät osaa käyttää tekstinkäsittelyohjelmaa tarpeeksi näppärästi, Excel-taulukoista nyt puhumattakaan. Ohjelmistojen käyttämistä pitäisi kyetä opettelemaan nykyistä enemmän koulunkäynnin ohessa, Tani sanoo. Sähköisen ylioppilaskokeen haasteet eivät ole ainoastaan tietoteknisiä. Esimerkiksi aineistopohjaisissa äidinkielenkokeissa aineistomateriaali näkyy samalla ruudulla, kuin ”koepaperi”. – Aiemmin paperilla saatuun aineistoon on voitu tehdä merkintöjä ja muistiinpanoja. Tietokoneen ruudulla olevaan aineistoon ei voi. Tämäkin vaatii totuttelua, Tani pohtii. Sähköistäminen kuitenkin helpottaa

oulussani muutamat oppilaat pääsivät testaamaan sähköistä ylioppilaskoetta harjoituskokeen muodossa. Lisäksi osa on tehnyt jonkun kurssikokeen Abitti-ohjelmalla, joka vastaa tulevaa ylioppilaskirjoitusten sähköistä mallia. Olen myös itse tehnyt kokeen kyseisellä ohjelmalla. Kaikki ei kuitenkaan mennyt aivan nappiin. En esimerkiksi saanut pyyhittyä piirtämästäni kuvasta pois haluamaani tekstiä. Vaikka vastaukseen jäänyt sotku tuntuu nyt huvittavalta, en haluaisi niin käyvän oikeissa ylioppilaskokeissa. Jos siis kirjoitan sähköisen kokeen, haluai-

Ä KS

| 14 1

· 2 0 16

muun muassa kielten kokeiden järjestelyjä. – Kielen kuuntelut suoritetaan kirjallisen osan kanssa samassa koetilanteessa. Opiskelijalla on kuulokkeet, joiden avulla hän voi suorittaa kuuntelut itsenäisesti haluamassaan välissä, Tani sanoo. Rakenteilla olevassa uudessa lukiossa on kiinnitetty erityistä huomiota tulevaisuuden tietoteknisiin vaatimuksiin, niin luokkahuoneissa kuin tietenkin yokirjoituksiin varatussa suuressa salissa. YO-KIRJOITUSTEN ja opiskelun sähköistymisen kautta opiskelijoille tulee uusia menoeriä, sillä jossain vaiheessa jokaisella oppilaalla tulee olla oma tietokone. Omalla koneella ohjelmistojen ja koeympäristöjen kokeileminen tuo myös varmuutta siihen hetkeen, kun omalla koneella suoritetaan ylioppilaskoe. – Vielä emme ole vaatineet, että oppilailla tulisi olla oma kone, sillä koululla on hyvä määrä läppäreitä ja tabletteja, joita on voitu käyttää opetuksessa. Mutta jossain vaiheessa se on edessä, Tani toteaa. Nykyisiin lukion tiloihin ei jouduttu

sin vielä mahdollisuuksia harjoitella sitä etukäteen ja tutustua ohjelmaan. En näe ylioppilaskokeiden sähköistymistä pelkästään negatiivisena tai positiivisena muutoksena. Keväällä kirjoitin terveystiedon perinteisesti ja koin, että aikaa olisi saanut olla enemmänkin. Saattaa olla, että tietokoneella ehtisin jopa kirjoittaa enemmän. Lisäksi tietokone mahdollistaa esimerkiksi videomateriaalin käytön kysymyksissä. Moni asia sähköisissä ylioppilaskokeissa mietityttää. Mitä jos jotain menee pieleen? Entä jos tietokone alkaa temppuilla kesken kokeen? Luulenpa, että

tekemään suurempia muutoksia kirjoitusten sähköistämiseksi, eivätkä uudet käytännötkään tunnu osoittavan suuria ongelmia. Uuteen kouluvuoteen lähdetään jälleen innokkain ja iloisin mielin. – Hyvä on fiilis. Koulujen alku on aina ihanaa! Tani toteaa. TIESIX? – Ensimmäiset sähköiset yo-kokeet suoritetaan filosofiassa, maantiedossa ja saksan kielessä. – Yo-kirjoitukset sähköistyvät kokonaisuudessaan keväällä 2019, kun matematiikan koekin suoritetaan sähköisesti. – YTL:n suosituksen mukaan sähköisiin kirjoituksiin tuodaan oma tietokone. – Kirjoituksiin tarvittava koeympäristö tuodaan tietokoneeseen muistitikulla. Kun muistitikku on koneessa, koneen muiden ohjelmistojen ja esimerkiksi nettiselaimen käyttö on estetty. – Tavanomaisen koevalvojan lisäksi sähköisessä yo-kokeessa on paikalla ATKalan ammattilainen, joka ohjeistaa mikäli koneiden kanssa syntyy ongelmia.

opiskelijoita tullaan kyllä ohjeistamaan ja neuvomaan sähköistä koetta varten. En vielä tiedä, tulenko itse osallistumaan yhteenkään sähköiseen ylioppilaskokeeseen. Ehkä se toisi vielä oman pienen jännitysmomenttinsa mukanaan. Toisaalta siitä saattaisi olla myös etua. Syksyn ylioppilaskirjoitusten jälkeen tiedämme kaikki enemmän siitä, mitä muutos tuo tullessaan. Tuuli Laulainen Äänekosken lukion abiturientti

Matti Tuominen tietää, että WhatsAppkeskustelut ja YouTube-videot kuuluvat näin työajan ja -paikan ulkopuolelle.

Somesormet kuriin?

Henkilökohtaisten asioiden hoitaminen tai sosiaalisessa mediassa hengailu työpäivän aikana on yhä helpompaa, mutta asiaan ei yleisesti koeta tarvetta puuttua kovilla panoksilla. TEKSTI JA KUVA: TAIJA KOLEHMAINEN

omettamisesta ei ole muodostunut ongelmaa Metsä Groupin biotuotetehtaan suurella työmaalla. Henkilökohtaiset mobiililaitteet kulkevat matkassa myös työpäivien aikana, mutta vapaa- ja työajan välinen raja pysyy ojennuksessa siitä huolimatta. Biotuotetehdashankkeen viestintäpäällikkö Anna-Liisa Pennanen kertoo, ettei työmaalla esimerkiksi ole olemassa erillistä yleistä someohjeistusta. Urakoitsijoiden ja työntekijöiden omaan arviointikykyyn luotetaan vankasti. – Meillä ongelmia ei ole ollut, eikä sosiaalisen median käyttämistä valvota. Kaikki toiminta, sosiaalisen median käyttäminen mukaan lukien, perustuu työmaan yleisiin sääntöihin ja ohjeisiin. – Yleinen ohje on varmasti kaikkialla sen kaltainen, että työaikana keskitytään työtehtäviin ja omalla ajalla voi somettaa, Pennanen tarkentaa. Työajan ulkopuolinen elämä kulkee suomalaisilla yhä useammin ja helpommin taskussa. Tilastokeskuksen tuoreimpien tietojen mukaan mobiililaitteiden käyttö on yleistynyt nopeasti. Vuoden 2015 tilastot kertovat, että 16–74-vuotiaista lähes 70

prosenttia suomalaisista käyttää älypuhelinta ja 74 prosenttia käyttää internetiä yleensä useita kertaa päivässä. TIUKASTA kännykkäkurista löytyy esimerkkejä muun muassa Linnanmäeltä, jossa työntekijöiltä on täysin kielletty kännyköiden näpräily. Varusmiesten ja reserviläisten ohje puolestaan neuvoo selkeästi jaoteltuna, mitä sosiaalisessa mediassa voi kertoa ja mitä ei. Varsinkin paikkatietojen jakamiseen ja sotilasalueella kuvaamiseen puututaan tiukasti. Kännykän käytön aiheuttamissa ongelma- tai häiriötilanteissa työnantajalla on oikeus puuttua siihen, miten työntekijä käyttää työaikaansa. Monien muiden kuntien tapaan Äänekoskenkin kaupungin työntekijöille luotiin sosiaalisen median ohje viime syksynä. Työn luonteen vuoksi ohjeessa painotetaan erityisesti työntekijöiden vaitiolo- ja lojaliteettivelvoitetta sekä muistutetaan erikseen, että henkilökuvien julkaisuun on pyydettävä lupa kuvattavilta. Kaupungin someohjeistuksessa myös epäsuorasti kielletään sosiaalisen median palveluiden huvikäyttö työaikana.

– Halusimme luoda kaikille yhteiset pelisäännöt sosiaaliselle medialle, sillä toimimme paljon yksityisten ihmisten kanssa esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon puolella. Valmistelimme ohjeistusta yt-toimikunnassa ja johtoryhmässä, ajatukset sen sisällöstä olivat hyvin samanlaiset niin työntekijöiden edustajien kuin työnantajankin puolella, kaupungin henkilöstöjohtaja Arja-Leena Kriivarinmäki kertoo. Biotuotetehdasprojektin Anna-Liisa Pennanen puolestaan toteaa, että on hyvin inhimillistä, jos joku kertoo henkilökohtaisessa some-profiilissaan myös työstään, olipa ajankohta työaika tai vapaa-aika. – Kriittinen ero liittyy esimerkiksi siihen, onko asia yrityksen sisäinen. Toinen hyvä esimerkki liittyy lausunnonantooikeuteen. Organisaatioissa lausunnonantaja on aina nimetty henkilö, joka on vastuussa kohteesta ja jolla siten on esimerkiksi paras kokonaiskäsitys asioista, Pennanen sanoo. Biotuotetehdastyömaalla ja koko Äänekosken tehdasintegraatissa materiaalin tallentamiseen, siis esimerkiksi kuvaamiseen, tarvitaan erikseen lupa.

Maistuva edullinen lounas ark. klo 11-12.30 Kaupungintalon kahvio Kahviopalvelut ark. klo 8.30-14.30 Tervetuloa! p. 020 632 2028

PITOPALVELU

www.kulkurinkuu.fi

BIOTUOTETEHTAAN työmaan muottitöitä tekevä äänekoskelainen Matti Tuominen muistaa työnantajansa ohjeistaneen työntekijöitä siitä, että päivisin puhelimen pysyy taskussa. – Yleensä pidän kännykkää matkassa, jotta pystyn vastaamaan työhön liittyviin puheluihin. Joinakin päivinä jätän sen kokonaan matkasta, jos pelkään kännykän rikkoutuvan työn ohessa, viime marraskuusta asti biotuotetehdasta rakentanut Tuominen kertoo. Varsinkin nuorempien työntekijöiden kahvitauot kuluvat puhelinta räplätessä mutta Tuomisen mielestä on yleisesti päivänselvää, että työaikaa ei kuluteta kännykkä kädessä eikä työmaata kuvata julkaistavaksi. Anna-Liisa Pennanen huomauttaa, että biotuotetehdastyömaan arjessa kännyköistä on runsaasti hyötyä. Kännyköitä ja taulutietokoneita eli tabletteja käytetään muun muassa turvallisuushavaintojen tekemiseen ja kuvaamiseen sekä työmaa-alueen kulunvalvontaan.

Kotiruokalounas arkisin

klo 10.30-13.30

alk.

Avoinna klo 7-14.30

HÄMEENTIE 1 • puh (014) 523 901 www.pannu-kakku.fi

Palvelemme Ark. 5.30-21 • La-Su 8-20 Kotakennääntie 55 www.neste-aanekoski.fi

• Keittiö palvelee ark. 10-21 • La-Su 11-20 • AAMUPALA ark. 5.30 -9.00 • LOUNAS Ma-Pe 10-15 • La-Su 11-14

Avoinna ma-pe 10-22, la-su 11-22 Kauppakatu 23, Äänekoski p. (014) 523 292

Ma-pe 6-21 La 8-21 Su 9-21

Shell Äänekoski

Torikatu 9 p. 0207 811 611

ARJEN SÄÄSTÖJÄ

HINNAT VOIMASSA TO–SU

11.–14.8.

NAUDAN ENTRECOTE Suomi

Victoria

VIHREÄ RYPÄLE

JUHLA MOKKA KAHVI

83 99 5

500g (5,67kg) raj 1 erä/talous

ja Palieri

TUMMA RYPÄLE Irto Siemellinen Italia

99 kg

KESÄKURPITSA Suomi (7,00kg)

99 kg

pkt

SUUT MAKIAKSI!

PAIKALLISTA HANNULAN PERUNAA

-17%

Hinta ilman K-Plussa-korttia 3,45 pkt (6,90kg)

IRTOMAKEINEN raj 2 kg/talous

Colombo

69 kg

JÄÄSALAATTIPUSSI 100g 1lk Suomi (17,90kg)

89 kg

Valio

KOSKENLASKIJA SULATEJUUSTOPALAT & RUOAT

5.-

2 kpl

Apetina

Linkosuo

100g (12,50kg)

120,150g (13,33-16,67kg) yksitt. 2,49€/ps (16,60-20,75kg)

SNACK

RUISSIPSIT

50 2 kpl

4.-

2 ps

Paula

Flora

4x125g (3,50kg) yksitt. 1,85 (3,70kg)

5dl(3,98kg)

VANUKKAAT

JÄÄTELÖT

500ml sekä monipakkaukset 4*100ml ja 8*30 ml (6,67-13,89/l raj 1 erä /talous

250g (10,00kg) yksitt. 2,89€/kpl (11,20kg)

Ben&Jerry’s

VANILLA VANHAN AJAN VANILJAKASTIKE

Hinta ilman K-Plussa-korttia

10.95 11 90 16 99 4 99 4 6,55-6,75 kpl (13,50-27,20kg)

-49-50%

3 pkt

Atria

TAKUUMUREA NAUDAN SISÄ-JA PAAHTOPAISTI palana

Atria

NAUDAN ULKOFILEE palana

50 2 pkt

Fazer

RUISPUIKULAT TAI KAURAPUIKULAT 9 kpl 500-550g (3,07-3,38kg)

69 kpl

UUDET AUKIOLOAJAT!

POSSUN RIMPSULUUT

99 kpl

CITTARISSA TAPAHTUU!

KE-PE Palvimestarien Tuula Herkkuineen PE Vaasan Paistopäivä PE Pyymäki LA esittelyssä Apetit Käyttövalmiit Tuorekset MA Elonen

VILJAPORSAAN NISKA n 2,5kg

MA–LA 8–21, SU 10-20

ÄÄNEKOSKI

Työskintie 3, puh. 010 538 2500

ERÄ SIPSEJÄ ESTRELLA ROCK SALT

0 99 4 99 12 95 9 99 4 2 5.92 19

250g 0,99€/ps (3,96)

99 ps

FILETTÄ SUORAAN VIETNAMISTA

PANGASIUSFILEE

RUODOTON KIRJOLOHIFILEE

Suomi

Hartwall

NOVELLE KIVENNÄISVESI 0,33l 24-pack Maustamaton, Citronelle ja Mustikka Orvokki (0,95l) sis pantit 2,40

24-pack

Atria

GOUTER TANKO 1,6kg (3,12kg)

kpl

Huittisten

KARTANON PALVI

400g (6,25kg) yksitt. 2,89pkt (7,23kg)

pkt

TUBORG

GREEN III-OLUT

4,5% 0,33l 24-pack (2,06l) sis. pantin 3,60€ voim. 4.1.2016 alk.

24-pack

UUDET MA–LA 8–21, SU 10-20 AUKIOLOAJAT!

K-RUOKAKAUPPA.FI

Sumiaisten Säästöpankin ryöstäneet veljekset 3,5 vuodeksi telkien taa Äänekoski 19. elokuuta 1991 ■■ Äänekosken kihlakunnanoikeus on tuominnut Sumiaisissa pankin ryöstäneet veljekset 3,5 vuoden vankeustuomioihin. Heinäkuun alussa Keski-Suomen Säästöpankin konttorista hieman yli 100 000 markkaa vieneet veljekset uhkasivat pankinjohtajaa ja kahta toimihenkilöä pistoolilla ja suurella veitsellä. Naamioituneet veljekset astuivat konttoriin keskiviikkoaamupäivänä kello 10.30. He uhkasivat henkilökuntaa aseilla ja saivat saaliinsa pankin tiskillä olleista lippaista. Pakenemiseen kaksikko käytti autoa, joka oli varastettu edellisenä yönä Suolahdesta. Ajokki löytyi parin kilometrin päästä metsäautotien varresta. Nuorempi veljeksistä todettiin syylliseksi myös Jyväskylässä tapahtuneeseen tapon yritykseen. Kun tuomiot yhdistettiin, mies sai yhteensä kuusi vuotta vankeutta. Vanhemman veljeksen tuomio kasvoi pienempien rötösten vuoksi yhdellä kuukaudella. Ryöstösaalista kadoksiin jäi yli 90 000 markkaa. Oikeus määräsi veljekset korvaamaan summan pankille.

Myöhemmin tapahtunutta: Maksoivatko veljekset rahat pankille? Ovatko he nyt kaidalla tiellä? Tietoa osoitteeseen toimitus@aksa.fi

Urheilua perinteitä kunnioittaen ■■ Äänekoski Games oli tarkoitus järjestää alun perin kesäkuun alussa. Huonojen kelien johdosta kisat siirrettiin järjestettäväksi 11. elokuuta. Vaikka Suomen kesä on sään puolesta hyvin temperamenttinen, näyttää kisojen sääennuste nyt oikein hyvältä. Ja lopulta tälläkin sadepilvellä oli hopeareunus. – Kisoihin on tulossa noin 200 urheilijaa. Se on enemmän kuin mitä kesäkuulle oli ilmoittautunut, ÄUn Yleisurheilujaoston puheenjohtaja Kimmo Kinnunen sanoo. Torstai-iltana kisattavat kisat toimivat myös herkullisena alkupalana Rion Olympialaisille, joiden yleisurheilu osuus alkaa Äänekoski Gamesin jälkeisenä yönä. 70-luvulta lähtien järjestettyihin kansainvälisiin yleisurheilukisoihin saapuu urheilijoita pitkin maailmaa, jopa Keniasta asti. – Ruotsista tulee nuorten MM-keihään voittaja Sofi Flinck Äänekosken omat urheilijat ovat tietenkin paikalla kisaamassa. – Naisten keihäässä, moukarissa ja korkeudessa sekä miesten keihäässä on suurimmat tulosodotukset, Kinnunen arvelee. Yleisöä odotetaan paikalle sankoin joukoin kannustamaan. Takavuosina paikalle on saapunut jopa 3 500 henkilön verran urheilun ystäviä. – Mitään yleisötavoitetta ei oikeastaan ole, mutta tietenkin toivotaan, että tulee mahdollisimman paljon ihmisiä, Kimmo Kinnunen sanoo. Äänekoski Games 11.8. kello 18 Äänekosken urheilukentällä. Liput 5 euroa (alle 10-vuotiaat ilmaiseksi).

Palokuntajuhlat is back! ■■ 120-vuotias VPK haluaa palata vanhanajan palokuntajuhlien fiiliksiin. Lauantaina 13. elokuuta järjestetään riemukkaat juhlat VPK:n rakennuksen pihapiirissä Koulunmäellä. – Enää ei kykene järjestämään sellaisia monen päivän juhlia, joissa kävi Leo Lastumäet esiintymässä. Mutta meillä on iso koko perheen yhteinen tapahtuma, jossa on paljon tekemistä kaiken ikäisille, VPK:n puheenjohtaja Timo Pulli sanoo. Luvassa on muun muassa palokunnan välineistön esittelyä, temppurata, seikkailurata, Ala-Keiteleen Musiikkiopiston musiikkia, Taikuri-Joren temppuja, makkaraa ja munkkikahvit. Tylsää ei näissä juhlissa tule! Äänekosken VPK 120w -juhlat lauantaina 13.8. kello 11–16 osoitteessa Pitkäkatu 23. Vapaa pääsy.

Sinun vuoksesi, sinun luoksesi - Hoivapalvelut Kotiapu Hoitopalvelut

Laadukkaat palvelut kotiin! Perustetaanko osuuskunta 2 Yksin yrittäjämäisesti – yhdessä samaan suuntaan

To 25.8. klo 17-19

Äänekosken kaupungintalo, Valtuustosali Kahvitarjoilu klo 16.30 alkaen Infossa keskustellaan osuuskunnan perustamiseen liittyvistä käytännön kysymyksistä. Kouluttajana toimii KTM Ulla Leppänen Tampereen seudun osuustoimintakeskuksesta, joka tarjoaa osuuskuntien perustamisneuvontaa valtakunnallisesti. Lisätietoja: http://www.osuustoimintakeskus.net/ Maksuton, kaikille asiasta kiinnostuneille tarkoitettu tilaisuus.

Tervetuloa! Ilmoittautumiset ti 23.8. mennessä sanna.kiuru@aanekoski.fi Tilaisuuden järjestävät:

aaneseudunkehitys.fi Kauppakatu 10, 44100 Äänekoski

Asiakaspalvelua toimistolla ma klo 10.30 - 13.00

• • • • • • • •

Henkilökohtainen avustaminen Kotisairaanhoito Omaishoitajien lomitus Joustava Ulkoiluapu palvelu, Asiointiapu edulliset Siivousapu hinnat! Lapsiperheiden kotiapu Neuvontapalvelut Meille käy palveluseteli

Hyödynnä kotitalousvähennys! Ei matkakorvauksia alle 10 km säteellä

Soita p. 044-989 4939 • www.maijaliisa.fi

Varaa tehokasta ilmoitustilaa! ÄKS vie viestisi jokaiseen kotiin ja yritykseen Äänekoskella. Painos n. 10 000 kpl

.fi

Yrittäjä, ota meihin yhteyttä:

Marjut Kinnunen p. 040 730 4234 marjut@aksa.fi Pirjo Hakkarainen p. 040 565 0941 pirjo@aksa.fi

141 · 20 16

| Ä KS

Ma 15.8.

■■ klo 17.45 K-Citymarket / Kurikka Timber kesäkisa Suolahden urheilukentällä. Järj. Suolahden Urho Ti 16.8.

■■ klo 17-19 Tiistairastit Väliharjussa. Järj. Rasti E4 Ke 17.8.

■■ klo 17.30 Suolahden Poppi-olympialaiset Suolahden urheilukentällä. Järj. Suolahden Urho ja Pop-Pankki Suolahti Ti 23.8.

■■ klo 17-19 Tiistairastit Kotimäessä. Järj. Rasti E4 Näyttelyt 8.6.-28.8.

■■ The Art of Food ...and other random snaps by Tommi Anttonen Äänekosken taidemuseolla. Ti-pe klo 12-18, la-su klo 12-16. Suljettu juhannuksena 24.-25.6.

■■ klo 18-21.30 Elorieha -ulkoilutapahtuma Äänekosken Keskus- ja Rantapuistossa. Vapaa pääsy! Järj. Sisä-Suomen Lehti La 13.8.

■■ klo 10 Perhepäivä Haikulan laavulla Lekojärventie Konginkangas. Järj. Metsästäjäliitto Su 14.8.

■■ klo 11-12.30 Puistoaction Matinpuistossa. Järj. Suolahden helluntaiseurakunta

Oikea vastaus oli torstaina esiintyneen Tiisun basisti Väinö Karjalainen. Kyseessä on Väinön isän, J. Karjalaisen kappale Missä se Väinö on, joka oli suuri hitti vuonna 1996. Malang Cissokho lauloi osan laulusta mandingon kielellä. IsäKarjalaisen yhtye oli tuolloin Electric sauna.

Oikeat vastaukse alla.

Oikeita vastauksia tällä kertaa 5 kappaletta. Kaikkihan tietävät, missä on se Grilli. Timo Piilonen voi yrittää tilata herkkuja haluamallaan kielellä.

Su 21.8.

■■ klo 11-12.30 Puistoaction Matinpuistossa. Järj. Suolahden helluntaiseurakunta To 25.8.

■■ klo 17-19 Perustetaanko osuuskunta 2 Äänekosken kaupungintalolla. Infoa osuuskunnan perustamisesta. Järj. Ääneseudun Kehitys Oy ja Tuhansien Järvien Uusyrityskeskus ry

Avaamme ke 17.8. klo 6 Avoinna ma-pe klo 14-20 Viikonloppuisin suljettu Aamu-uinti keskiviikkoisin klo 6 - 9

Some of the best smiles are made, not born

Tilitoimistopalvelut AMMATTITAIDOLLA

kaikenkokoisille yrityksille!

Tule viihtymään ja rentoutumaan!

1. Äänevoiman voimalaitoksen öljyasemalta.

■■ klo 12 Hietaman Nuorisoseuran perinteiset urheilukisat Hietaman urheilukentällä, os. Kinnarintie 22

Muut Pe 12.8.

2. Työministeri Lauri Ihalainen.

La 13.8.

X140:ssä oltiin jazztunnelmissa ja kysyttiin keneen Keitelejazzien tämänvuotiseen nuoreen muusikkoon liittyy sähkösauna ja mandingon kieli?

3. ÄU:n Samuli Pitkänen.

■■ klo 18 Äänekoski Games Äänekosken Liikuntapuistossa. Liput 5 euroa, alle 10-v ilmaiseksi

■■ Pop Up -taidenäyttely Laajan Galleriassa. Avoinna sopimuksen mukaan. Riitta Uusitalon ja Eeva-Liisa Soraisen teoksia.

4. Telakkakadun koulun.

To 11.8.

1.-31.8.

5. Keski-Suomen mahdollisten tuulipuisto-

Liikunta

Vastaus ÄKSän toimitukseen tai osoitteeseen toimitus@aksa.fi viimeistään maanantaina 22. elokuuta. Oikein vastanneiden kesken arvotaan 15 euron lahjakortti Pirjon Burgeriin.

alueiden listalta.

■■ Elotanssit Ravintola Killingissä. Esiintymässä Galaxie. Liput 6 euroa.

■■ Risto ja Irma Tuulensuun ”Mestareiden jäljillä” -näyttely Ikkunagalleriassa Suolahdessa

6. Amerikkalainen naiskoripalloilija Madina

La 13.8.

1.-31.8.

1. Kuhnamoon karkasi tuhansia litroja raskasta polttoöljyä. Mistä? 2. Ministeri vieraili POKElla. Kuka? 3. Äänekoskelainen voitti 19-vuotiaiden SMkultaa pituudessa ja kolmiloikassa. Kuka? 4. Erään julkisen rakennuksen remonttiin ja sadesuojaukseen liittyvä kiista nousi julkisuuteen. Minkä? 5. Miltä listalta Äänekosken Listonniemi putosi? 6. Uutinen kertoi, että Ali on tulossa Äänekoskelle. Mihin hommiin? 7. Vapo oli suunnittelemassa Äänekoskelle jotain. Mitä? 8. Julkisen, noin 22–23 miljoonaa euroa maksavan uuden rakennuksen hankesuunnitelma esiteltiin valtuustolle. Minkä? 9. Kalumäen kammareissa -näytelmää kävi katsomassa kesäteatterissa 800 katsojaa. Missä teatterissa? 10. Kiroilustaan kuulu toimittajakonkari saapui juontamaan urkukonsertin Suolahden kirkkoon? Kuka?

Ali teki sopimuksen Huimaan.

Tanssi&Tanssi

Usein kysellään ikiaikaisia. Nyt muistellaan, millaisia uutisia kerrottiin elokuussa 2011.

7. Biodiesellaitosta.

■■ UV-Glow, Dj K-System Matilan Ankkurissa. Keitele-Buzz-jatkobileet Bar Hurmoksessa, liput 6 euroa, K-18.

■■ Paulan kukasta optiseen omenaan Hoikkassalissa. Retroa 1960-1980-lukujen kankaissa. M;a-pe klo 12-19. Vapaa pääsy. Järj. Kosken Taide yhdistys ry

Lähipäivinä juhlittaisiin erään kovan äänekoskelaisen urheilukuninkaan syntymäjuhlia – jos juhlittaisiin. Tämä etunimensä perusteella tarkkaavainen ja virkeä mies syntyi 1800-luvulla. Hänen sukulaisiaan on toiminut merkittävissä rooleissa paikkakunnalla pitkään. Kenestä on kyse?

8. Terveysaseman.

La 20.8.

4.-30.8.

9. Kömin teatterissa.

■■ Mikko Alatalo Pub Markuksessa. Liput 5 euroa

Pääsymaksu 3euroa/2euroa/0euroa sekä Museokortilla

10. Hannu Taanila.

Musiikki La 12.8.

Kauppakatu 13, 44100 Äänekoski tilipalvelu.marja-leena@kotinet.com

Puh. 040 589 0158 www.tilipalvelumarja-leena.fi

Laatua ja nopeutta tyytyväisyystakuulla • Koko- ja osaproteesit

• Kruunu- ja siltaproteesit • Laminaatit • Keinojuuret • Kokonaishoito Antti Koskela Erikoishammasteknikko CDT 014-212917/ antti@koskela.fi Tuula Koskela Hammaslääkäri DDS 0102738170/tuula@koskela.fi Oma Hammaslääkäri

p. 020 632 3218

Ä KS

| 14 1

· 2 0 16

Ä Ä N E KO S K E N K AU P U N K I S A N O M AT

Kauppakatu 31 B, Jyväskylä 9

Mika Lehtonen - synt. 2.8.1970 Saarijärven Kalmarin kylässä - asuu Katja-vaimonsa sekä heidän 10- ja 13-vuotiaiden lastensa kanssa Laukaassa - Telakkakadun koulun rehtori vuodesta 2012, saapui Telakkakadun yläkoulun ja Suolahden lukion fysiikan, kemian ja matematiikan opettajaksi vuonna 1999 - harrastaa moottoripyöräilyä, laskettelua ja ruoanlaittoa

X+1 Rakastaa: Vuoristoratoja Inhoaa: Ruuhkaliikennettä Henkilö: Yoda Eläin: Kameleontti Paikka: Koti Kirja: Douglas Adams, Linnunradan käsikirja liftareille Elokuva: Star Wars: Imperiumin vastaisku Musiikki: AC/DC Ruoka: Ankan rintafile makurasvalla Juoma: Täyteläinen punaviini Motto: Lotossa ei saa seitsemää oikein kuudella rastilla.

Mika Lehtonen

TEKSTI: TAIJA KOLEHMAINEN KUVAT: MAX STEFFANSSON

Opettajien katastrofista rehtoriksi Koulussa Mika Lehtosella on Arizonan kokoinen ego ja lehmän hermot. Kritiikkiä hän haluaisi osata ottaa vastaan paremmin myös kotona.

elakkakadun yläkerran käytävällä tärähtää niin, että toisessa osassa koulua verhot heiluvat. Savupilvi pääsee karkuun käytävälle, kun Mika Lehtonen avaa luokkansa oven varovasti. Ulkopuolella vastassa on joukko hämmentyneitä kasvoja. Jotain yllättävää ja fataalia tapahtui käytännön kemian tulipallonäytöksen reaktiossa, sillä alla olleen pöydän keskiosa laskeutuu parhaillaan pölyhiukkasina maahan. Vuosia toistettu koe räjähti käsiin selittämättömästi. Yläkoululaisia (ja Mikaa) näkee harvoin niin vaitonaisina. – Onneksi ei käynyt pahemmin. Vasta kahden minuutin syvän hiljaisuuden jälkeen ensimmäinen oppilas aloitti hurjan tuuletuksen ja hurraamisen, sitten muut yhtyivät mukaan, Mika nauraa tapahtuneelle nyt vuosia myöhemmin. Räjähdykset, tärähdykset, vauhti ja jännitys seuraavat Mika Lehtosen elämää. Opettajana ja ihmisenä on tullut välillä mokailtua, mutta Mikan mielestä vaikeat tilanteet ovat myös tehneet hänestä paremman tyypin. Virheitä ei kannata lamaannuttavasti pelätä mutta niistä pitää ottaa opiksi. MIKA MAALAILEE mielessään yläkoulun tulevaisuuden kuvia Suolahdessa. Muutamien rehtorivuosiensa aikana hän on ollut mukana yhdistämässä kaupungin yläkouluja, saattamassa loppuun Telakkakadun koulun suurta remonttia, ottamassa vastaan turvapaikanhakijoita ja nyt valmistelemassa kaikkia peruskoulun vuosiluokkia yhdistävää Suolahden yhtenäiskoulua. Uusia tilanteita tavallaan kuin vain tipahtaa syliin, mutta niistä on selvittävä – ja selvitäänkin, se on asennekysymys. – Harva rehtori joutuu kokemaan näin paljon näin lyhyen ajan sisällä. Enkä minäkään aina jaksaisi, voin sen tunnustaa. Raskainta on se, etten voi olla läsnä täällä koulussa niin paljon kuin haluaisin. – Mutta pidän yllä positiivista mieltä, sillä kaikista tilanteista voi aina löytää hyviä asioita. Olisi vaikea kuvitella ajattelevansa toisinkaan, Mika jatkaa pohtimista opettajanhuoneen sohvalla isoon tyynykasaan nojaten. Rehtoriksi tai opettajaksi hän ei nuorempana olisi uskonut päätyvänsä ja ehkä vähiten hänen tulevaa ammattiaan arvasivat nuoren pojan perään katsoneet Saarijärven Kalmarin kyläkoulun opettajat. Lapsena ja nuorena Mika oli kuvailujensa mukaan äänekäs ja aina liikkeessä. – Kuuluin vakiokalustona keskiviikkoklubiin, siis jokaviikkoisessa seisomajälki-istuntoon. Omasta mielestäni en kuitenkaan koskaan ollut ilkeä eikä oppiminenkaan ollu vaikeaa, olin vain todella vilkas, hän kertoo. Harva vielä tänä päivänäkään uskoo, kun Mika sanoo olevansa perimmiltään

Ä KS

| 14 1

· 2 0 16

melko ujo ihminen. – Ujoudesta huolimatta opin sosiaaliseksi ja luontevaksi keskustelijaksi jo nuorena vanhempieni pitämän huoltoaseman ansiosta. Kotimme oli kylän kokoontumispiste ja jatkuvasti täynnä ihmisiä vaihtamassa kuulumisia. Kalmarin pienessä kylässä Mika sai purkaa energiaansa ulkona vapaasti niin paljon kuin mieli teki. Yrittäjäperheen kasvattina hän oppi keksimään itselleen tekemistä, mikä Mikan tapauksessa tarkoitti kovaa vauhtia ja kaikenlaisia vehkeitä. Varsinkin teini-ikäisenä tuon hurjapään mopoa sai jatkuvasti olla hitsaamassa ehjäksi. Kyllä kaksipyöräiset kiinnostavat nykyäänkin, mutta onneksi ajoneuvon tehojen lisäksi kasvanut on myös maltti iän ja oman perheen perustamisen myötä. TEKNIIKKA JA koneet ovat aina innostaneet Mikaa siinä määrin, että lapsena päivät saattoivat kulua täysin laitteiden lumoissa. – Ensimmäiset näkemäni tietokoneet, Nokian mustavihernäytölliset MikroMikot, veivät nuoren pojan täysin mennessään lukioaikana, Mika aloittaa tarinan uravalinnoistaan. Oli siis luonnollista, että juuri valmistunut ylioppilas alunperin haki opiskelemaan tietotekniikkaa Oulun yliopistoon. Opiskelupaikka oli jo plakkarissa, kun suunnitelmat muuttuivat. Elämä iski takapakkia juuri, kun sen piti kunnolla alkaa: – Nuori kossi sairastui ”vanhojen mummojen tautiin”, eli siis sappikiviin. Opettajaksi Mika päätyi sappikivileikkauksen ansiosta. Operaatiosta toipuminen nimittäin myöhästytti varusmiespalvelua eikä Mika halunnut jäädä toimettomana kotiin vaan lähti tilaisuuden tullen sijaistamaan entiselle ala-asteelleen luokanopettajaksi. Monipuolinen työ ihmisten parissa oli niin miellyttävää, että Mika päätti vaihtaa tietokoneiden ääressä istumisen kasvatustyöhön. – Ongelma oli vain se, että olin käyttänyt lukion lähinnä tyttöjen perässä juoksemiseen. Arvosanoillani ei päässyt opiskelemaan luokanopettajaksi sinne, minne halusin. Onneksi liehittely sentään myös tuotti tulosta. Suolahden Paatelassa, Holvihallin bändi-illan jälkeen jenkkiauton kyytiin liftannut Katja osoittautui Mikan elämän rakkaudeksi, joka houkutteli tämän mukanaan Jyväskylään opiskelemaan fysiikkaa, kemiaa ja matematiikkaa yliopistoon. Luonnontieteiden opinnot, varsinkin fysiikka teknisine osa-alueineen, veivät Mikan mukanaan. Ne sopivat mainiosti arkielämään ja ympäröivään maailmaan uteliaasti suhtautuvalle luonteelle. – Lapsenomaisia kysymyksiä ja uteli-

aisuutta ei pidä vähätellä. Kuinka paljon ymmärrystämme muuttikaan, kun yksi ainoa mies mietti, miksi omena putoaa puusta! ”Miksi?” on yksi tärkeimmistä kysymyksistä elämässä, Mika sanoo. UTELIAISUUTTA, KYSYMYKSIÄ ja tunteita Mika pyrkii opettajana jatkuvasti herättämään myös muissa. Rehtorinakin hän mieluummin haastaa työtoverinsa ajattelemaan itse kuin syöttäisi suoraan näkemyksiään oikeista toimintatavoista. Tulevana lukuvuonna Mika ei todennäköisesti ehdi opettajan rooliin. Se on harmi, sillä yläkouluikäisten kanssa työskentely on antoisaa puuhaa, josta takuulla saa rehellistä palautetta välittömästi. Oppitunneilla Mika ei käytä kirjoja oikeastaan ollenkaan. Hän mieluummin opettaa asiat tarinoilla ja muilla tavoin. – Väitän, että ihminen muistaa parhaitan ne asiat, jotka tuntuvat hyvältä tai pahalta, joten tunteisiin liittyvät tarinat jäävät mieleen. Lyön mukaan aina vähän draamaa enkä pelkää kertoa henkilökohtaisiakaan asioita, sillä ne jaksavat kiinnostaa nuoria. Mikan omassa elämässä riittää aihetta useisiin opetustuokioihin. Esimerkiksi tämä ikuisesti mieleenpainunut episodi voisi fysiikan tunnilla pohjustaa teoriaa vaikkapa jarrutusmatkasta, energiasta ja törmäysvoimasta. – Minulla ja Katjalla oli edessä vihkiminen Saarijärven kirkossa, olimme juuri matkalla parturiin Äänekoskelle, kun Hirvaskankaan vanhassa risteyksessä pakettiauto tuli suoraan STOP-merkin takaa eteen. Täräytimme auton lunastuskuntoon hääpäivämme aamuna. Lasinsirujen keskellä tuleva vaimoni paiskasi voimalla auton oven kiinni ja karjui pöllämystyneelle kuskille, että ”Idiootti, meillä on tänään häät!”. Kirkkojännitys ainakin lähti pois sillä kerralla. Usein Mika miettii, kuinka suuri vastuu opettajalla luokan edessä onkaan. Vuosien aikana ehtii vaikuttamaan tuhansiin ihmisiin ja työn todelliset tulokset näkyvät vasta pitkän ajan päästä. Se on välillä vaikeaa kärsimättömälle ihmiselle. – Ja vaikka huomaisin jonkun oppilaan tuhlaavan lahjojaan, niin en voi pakottaa häntä muuhunkaan, Mika pohtii opettajan työtä. Kasvattajan roolissa Mika tuntee onnistuneensa muiden lasten lisäksi myös omiensa kanssa. Vanhempana hän noudattaa samoja periaatteita kuin opettajana, mutta kärsivällisyyttä hän toivoisi itselleen lisää kotirintamalle. – Koulussa minulla on lehmän hermot ja Arizonan kokoinen ego. Oppilaiden kritiikki ei tunnu pahalta mutta omilta lapsilta saatu tiukka palaute iskee henkilökohtaisesti, turhauttaa ja välillä raivostuttaakin, Mika tunnustaa. Kotiarki muistuttaa, että elämässä

on muutakin kuin työ. Perheen yhteiset urheiluharrastukset, keskusteluhetket vaimon kanssa saunanlauteilla ja leipominen (kyllä, kakkujen leipominen!) pitävät virkeänä ammatissa, jossa joutuu päivittäin antamaan koko persoonansa verran itsestään muille. Tosin edes rakkaan harrastuksensa parissa keittiössä Mika ei tyydy tavanomaisuuksiin. Liekitysten lisäksi yksi hänen erikoisuutensa päivälliskutsuilla on nestemäisellä typellä jäähdytetty jäätelö, mistä tulee rakenteeltaan erittäin pehmeää ja näyttävästi höyryävä annosta valmistettaessa. MIKA JUHLII tänä vuonna 20. taiteilijavuottaan koulumaailmassa. Urautumaan hän ei ole ehtinyt eikä aio sitä missään vaiheessa tehdäkään. Hälytyskellot pärähtävät soimaan välittömästi, jos jokin päivä oppitunnit alkavat toistaa samaa kaavaa. – Yritän tehdä aina paremmin ja kehittyä. Varsinkin nyt rehtorina haaveilen kiikkutuoliajasta, siis päivistä, jolloin voisin keskittyä miettimään, missä olimme aiemmin, missä menemme nyt ja mihin suuntaan kuljemme tulevaisuudessa. Tällä hetkellä rehtori Mika Lehtosen edessä on iso haaste, sillä Suolahden yhtenäiskoulun ovia ollaan avaamassa syksyllä 2018. Peruskoulun yhdeksän ikäluokan oppilaiden yhdistämisen Mika näkee äärimmäisen hyvänä mahdollisuutena yhdistää erilaisten toimintamallien parhaat käytännöt. Kokonaisen koulun luotsaaminen entistä parempiin suorituksiin ei ole yksinkertaista. Kehitys tapahtuu pienissä askelissa ja useimmiten niitä otetaan myös taaksepäin. – Kouluissa opetetaan jopa satoja vuosia vanhoja asioita kymmeniä vuosia vanhoilla menetelmillä ja mahdollisesti työkaluilla. Mielestäni olisi uskaltauduttava kokeilemaan ja toki epäonnistumaankin enemmän, Mika pohtii. Esimerkkinä tällaisista kokeiluista Suolahdessa on syksyllä toista lukuvuottaan aloittava oppikirjaton yläkoululuokka, joka käyttää vain tablet-tietokoneita ja tietotekniikan mahdollisuuksia opetuksesta. – Mutta mikään tällainen ei loppupeleissä poista tarvetta kohdata nuoria ja nähdä heidän tarpeitaan. Koulun tärkeimpiä tehtäviä on opettaa sietämään epävarmuutta, sopeutumaan muutoksiin ja kasvattaa nuorten luovuutta. Mika elää kuten opettaa. Hän pitää edelleen auki takaovea ajatukselle, ettei ehkä eläköityisikään koulumaailmasta vaan jostain aivan toisesta paikasta. Ehkä rehtorin huone joskus vaihtuu vaikka puuverstaaseen. Soitinrakentaja tai jokin muu käsityöammatti kiinnostaisi. Elämässä pitää olla haaveiltavaa. Se pitää mielenkiinnon yllä.

niskanen.fi

EXPERTILTÄ KAIKKI KOTIIN JA KOULUUN!

KOPIOI JA SKANNAA HELPPO ASENTAA TULOSTAA SUORAAN ÄLYPUHELIMESTA HP LASERJET PRO MFP M127FS MONITOIMITULOSTIN • Pienikokoinen laite

SORMENJÄLKITUNNISTIN 13 MPIX KAMERA + 8 MEGAPIX SELFIE-KAMERA

ANDROID™ 5.1

NORM. 249,00

119 199 HUAWEI Y5 II ÄLYPUHELIN

349

HP 15-AY035NO 15.6” KANNETTAVA TIETOKONE

Dual-SIM • Prosessori: Kirin650, 4 x 1.7 GHz + 4 x 2.0 GHz • Android OS, v6.0 • 5.2” LCD kosketusnäyttö, 1080 x 1920 resol. • 2 GB RAMmuistia, 16 GB massamuisti, microSD-muistikorttipaikka • Wlan (b/g/n, Wi-Fi hotspot, DLNA), Bluetooth v4.1, microUSB v2.0 • Sisäänrakennettu GPS-vastaanotin, Google Search, Google Maps, Gmail, YouTube, Google Calendar, Google Talk • Akku: 3000 mAh

Tarjoustuotteita on rajoitetut erät, ei jälleenmyyjille. 1 kpl/asiakas. Ei puhelinvarauksia. Tarjoukset voimassa 19.8.2016 asti, niin kauan kuin tuotteita riittää. Osa tuotteista toimitusmyyntinä.

HELPOSTI SIJOITETTAVA

NORM. 249,00

HUAWEI HONOR 7 LITE

Quad-core 1.3 GHz MediaTek MT6735P • 5.0” HD IPS LCD kosketusnäyttö, 16M väriä, resol. 1280 x 720 • Kamera: 8.0 mpix, 2 mpix selfiekamera • Muisti: 1 GB RAM-muistia, 8 Gt massamuisti, microSD • Yhteydet: Wlan (802.11 b/g/n), Bluetooth (BT4.0+LE) • Akku: 2200 mAh

TEHOKAS PROSESSORI JA NOPEA SSD

Intel Core i7-6500U Dual Core-prosessori • 8 GB RAM • 256 SSD ja DVD-asema • Radeon R7 M440 2GB näytönohjain • 15.6” Full HD LED-näyttö • WiFi 802.11 AC ja Bluetooth 4.0 • USB 3.0, HDMI ja SDkortinlukija • Windows 10

199

GRUNDIG 32 VLE 4520 BM VISION 4 - FULL HD LED-TELEVISIO

Full HD – terävä kuva ja kirkas ääni • DTS Studio Sound optimoi television äänen • Sisäänrakennettu HD-vastaanotin (Antenna Ready HD ja Cable Ready HD) • Helppokäyttöinen kaukosäädin ja TV-valikko

Kauppakatu 6, Äänekoski • P. 0207 189 800 • www.niskanen.fi • facebook.com/Niskanen.fi

Kaikki kaveritkin käy Niskasella! BURTON Prospect Pack (60 €)

90 49 BURTON REPUT ALK.

3990

VANS Old Skool II (35 €)

FJÄLLRÄVEN Kånken

PUMA Pioneer (28 €)

90 00 90 29 69 16 PALJON ERILAISIA SUPERSUOSITTUJA

GYMSACK -PUSSEJA.

URHEILUKAUPPA IHAN LÄHELLÄ. niskanen.fi

Kauppakatu 6, Äänekoski • 0207 189 802

HYVÄ VALIKOIMA REPPUJA JA LAUKKUJA!

JOPO - eri värejä

369 €

VANS STENCILED JR HUPPARI

3990

JOPO 3-vaiht. (549 €)

490 €

KOULUTIELLE – OIKEALLA JOPOLLA!

PALJON SYKSYN UUTUUKSIA! HUPPAREITA, COLLARIPAITOJA ... HELKAMA ILONA 3-vaiht. (449 €)

329 €

ovh:sta

NET

Sukulaiset rooleissa Mikko Niskasen elokuvissa. www.aska.fi

MIKON MATKASSA OSA I

PERHE

Mikko Niskasen Äänekoskella asuva suku pääsee ääneen Mikon Matkassa -juttusarjan ensimmäisessä osassa. Miltä tuntui olla äkkiväärän, räiskähtelevän ja taiteellisen kulttuuripersoonan verta ja lihaa pienellä maaseutu- ja tehdaspaikkakunnalla, jossa Mikon tekemisiä seurattiin suurennuslasin kanssa? Lapsuuden retket olivat vasta alkusoittoa tulevaisuuteen, sillä levoton sielu kulki omia polkujaan läpi elämän. Mikko Niskasen sydän oli aina Konginkankaalla ja Äänekoskella ja kaipaus kotiseudulle kova. Hänen sydämensä palasi elämän loppuun saakka sinne, missä hän kasvatti itselleen juuret. Mikon sanoin: ”Se osaa parhaiten kuvata elämää maaseudulla, joka on siellä asunut ja sieltä lähtöisin.” Myöhemmin voimme vain todeta, että Mikko oli oikeassa. TEKSTI: MARJO STEFFANSSON KUVAT: JORMA NISKASEN KOTIALBUMI JA MARJO STEFFANSSON

Harvinainen yhteispotretti vuodelta 1981, jolloin Miina Äkkijyrkän tekemä rintakuvaveistos Lempistä luovutettiin. Kuvassa koko sisaruskaarti Pekka, Simo, Sakari, Esko ja Maija-Liisa, sekä Lempi-äiti.

Perhe oli olkapää MIKKO SYNTYI Äänekoskella tammikuun viimeisenä päivänä vuonna 1929 Lempi ja Uuno Niskasen kolmanneksi pojaksi. Pirtti täyttyi vielä kahdella pojalla ja pahnan pohjimmaiseksi, vuonna 1943, saatiin vielä tytärkin, Maija-Liisa. Mikko oli vilkas, kertomansa mukaan ainainen harmi vanhemmilleen. Hän oli vaikea lapsi, joka omasi oman pään ja näkemyksen. Mikossa oli pitelemistä jo lapsena. – Minulla oli tapana jo aivan pienenä hävitä omille retkilleni. Hakeminen oli toivotonta, kun eivät arvanneet, minne olin milloinkin pujahtanut. Jostakin aina tuotiin, ihme kyllä elävänä, kertoi Mikko Niskanen hänestä 42-vuotiaana kirjoite-

tussa elämänkerrassa Vaikea rooli. – Talossa oli neljä huonetta. Se oli hyvä ja kaikin puolin kunnollinen ja kaunis asunto, maalitkin vielä uutuuttaan kiiltelivät. Mutta isä halusi pois orjapillin alta. Kuten Mikko varhaisessa elämänkerrassa luonnehtii, hänen isänsä teki rohkean leikkauksen: Proomukärrääjä, kuuden lapsen isä sanoutui irti työpaikastaan ja ryhtyi noudattamaan omaa työaikalakiaan. Hän myi rakentamansa talon vuonna 1938, keräsi perheen kyytiin ja muutti Liimattalaan ryhtyen pellonraivaajaksi. Laitala -nimisen tilan asuinrakennus oli huonokuntoinen, kylmä ja ahdas. Maata talon ympärillä oli

Markkamäessä asuva Pekka on viimeinen Mikko Niskasen sisaruksista.

52 hehtaaria, josta peltoa vain kaksi. Isää vaivasi maan nälkä. – Koti oli hyvä ja vaatimaton. Kasvatus ankaraa ja perustui vanhempien arvovaltaan. Minusta oli vanhemmilleni eniten harmia, Mikko kertoi muistelmissaan. Mikko luonnehti myöhemmin äitiään patriarkaksi, sellaiseksi, että Niskavuoren naisetkin kalpenivat. LEVOTON VERI vei. Mikko sai tarpeekseen ja lähti maailmalle kesken perunavaonteon. Hän ilmoitti, ettei peltohommat olleet hänen työtään. – Jos tämä ei ole sinun työtä, niin lähde kävelemään, isä sanoi. MIKON SISARUKSISTA on elossa enää Markkamäessä asuva nuorin veljensä Pekka. Veljet Simo ja Esko ovat jo kuolleet ja monessa roolissa Mikon elokuvissa toiminut Sakari menehtyi maaliskuussa. Ainoa sisar kuoli vuonna 1984. Pekka muistelee Mikko-veljeä suorasukaiseen tapaan. – Mikko oli lapsena sellainen mölisijä. Piti kovaa ääntä, eikä hänen kotiin tulonsa jäänyt kenellekään epäselväksi. Ääni kuului jo kaukaa, vaikka Mikkoa ei vielä näkynyt, Pekka kertoo. Ruokapöydässäkin Mikko mölisi, vaikka muu perhe kunnioitti ateriaa pysymällä hiljaa. Tämä häiritsi erityisesti isää. Kuten myöhemmin muistelmissaan Mikko kirjoitti, hänellä oli läpi elämänsä tapana avata suunsa väärässä paikassa. Kotona sai tehdä töitä, ehkäpä ei sen enempää kuin missään muussakaan Liimattalan savussa. – Työnteko oli aivan tavallista siihen aikaan. Isä oli aamuvirkku ja lähti räjäyttämään kantoja jo aamuyöllä. Me pojat

Ja Mikko lähti, vain 13-vuotiaana. Äiti pakkasi evästä reppuun. Selvää päämäärää ei murrosikää potevalla äkkiväärällä pojalla ollut. Sakari-veli muisteli Peter von Baghin mammuttiteoksessa Ohjaaja matkalla ihmiseksi (2010), kuinka kotona raha oli tiukalla ja että sen hankintaan oli jokaisen osallistuttava. – Ensin kävelin Konginkankaan kirkolle setäni luo. Tienasin elantoa metsätöissä uitoilla ja savotoissa ja toimin hevosmiehenäkin. Siitä jatkoin eteenpäin eli Jyväskylään autonasentajaoppiin, Mikko kertoi. Lähtö ei ollut lopullinen ja suhteet vanhempiin ja sisaruksiin pysyivät lämpiminä. saimme raivata jälkiä. Isä opetti kovaan työntekoon, myöhemmin sähkömiehenä veljiensä Simon ja Eskon tapaan leipänsä ansainnut Pekka kertoo. Mikkoa yhdeksän vuotta nuorempi veli Pekka ei muista syntymäkodistaan mitään, mutta Laitalasta muistoja riittää. – En muista sitä, kun Mikko lähti. Olin tuolloin vasta nelivuotias. Sen kuitenkin muistan, että äidillä ja isällä oli huoli ja sen, että Mikko oli odotettu vieras kotiin. Kun Mikko lähti, tuntui, että koko tienoo hiljeni. Mikko oli mukana järjestämässä kylällä juhlia, lausui itse runoja ja toimi kokoonpanevana voimana, näin on minulle kerrottu, Pekka sanoo. Varsinkin isä odotti Mikkoa kotiin. Välit isän kanssa olivat lämpimät ja ehkä jopa äitiäkin läheisemmät. Isä kuoli vuonna 1954. Asiat ja erimielisyydet oli saatu puhuttua halki ja Mikko muisti kiittää isäänsä siitä, että tämä laittoi hänet maailmaa katsomaan.

141 · 20 16

| Ä KS

”Kun kasvettiin aikuisiksi, alettiin ymmärtää toisiamme.” MIKON VANHIN lapsi Jorma syntyi suhteesta Liimattalasta kotoisin olleen Sanni Rautiaisen kanssa vuonna 1949. Mikko oli 20-vuotias ja päässyt Teatterikorkeakouluun. – Äiti odotti minua ja muutti isän perässä Helsinkiin toiveenaan, että isä palaisi takaisin Keski-Suomeen, Jorma Niskanen kertoo. Mikko ei palannut, sillä teatterimaailma ja suurkaupunki veivät hänet mennessään, eikä perhe-elämä ollut hänelle vaihtoehto. Mikko tunnusti Jorman omakseen ja lähetti rahaa Sannille. Sanni oli katkera Mikon avioiduttua Eila Mäkelän kanssa vuonna 1951. Tästä liitosta Mikko sai vielä kaksi tytärtä, Marikan vuonna 1951 ja Marjan vuonna 1953. Avioliiton ulko-

puolella syntyi tytär Pia Taina Virtasolan kanssa maaliskuussa 1953. – Kun äiti meni naimisiin, minä sain kodin Laitalasta Liisan ja Sakarin luota vuonna 1953. Ja olihan siellä mummokin. Laitala oli turvallinen paikka, kun sain kasvaa omien sukulaisteni huomassa. Äiti piti yhteyttä säännöllisesti ja lähetti vaatepaketteja Laitalaan. Äiti kuoli parikymmentä vuotta sitten. Jorma oli neljävuotias, kun Laitalasta tuli hänelle koti. Mikko oli isä, jonka vierailuja poika osasi odottaa. – Olin 12-vuotias, kuin Pojat-elokuvaa kuvattiin. Pääsin isän mukaan kesäksi Ouluun kuvauksiin ja toimin elokuvassa myös avustajana. Silloin ymmärsin, että isä oli kuuluisa. Jorma pääsi Sakarin ja mummon kanssa tapaamaan isäänsä Helsinkiin. Myöhemmin kävin Helsingissä sähköalan maahantuojien kursseilla ja majoituin joko isän tai äidin luona. Isän luona oli yleensä filmiporukkaa, eikä sinne aina voinut mennä hommia sotkemaan, Jorma kertoo.

Jorma Niskanen

Jorma oli rippikouluiässä aloittaessaan työt Niskasen sähköliikkeessä. – Lähdin vapaaehtoisena armeijaan, ja sen jälkeen alkoi tuntua, että nyt minä elän omaa elämääni ja että tästä se lähtee. Jorma muistelee lämmöllä Sakaria ja Liisaa, joita ei omilla biologisilla lapsil-

la siunattu. – Minä sain Sakarista miehen mallin ja Liisa piti minua kuin omana poikanaan, Jorma kertoo Laitalan talon olohuoneessa ja katsoo haikeana pöydällä olevaa kuvaa nauravasta Sakarista.

Laitala

Tämä on ensimmäinen yhteinen kuva Mikosta ja Jormasta vuodelta 1952. Heinätöihin Laitalaan saapui myös elokuvatähtiä. Vas. Mikon setä Veikko Niskanen perheineen. Lempi-äiti ja Uuno-isä, Matti Ranin, Mikko ja Sakari. 3-vuotias Jorma etualalla.

SAKARI ASUI Laitalassa 78 vuotta viljellen peltoja ja hoitaen metsää. 51 vuotta Liisansa kanssa naimisissa ollut Sakari kertoo Kömin Killan toimittamassa Kongintaival-julkaisussa näin: – Mikko toi väriä elämään, tuli ja koppasi kyytiin ja sanoi, että saapi Liisa olla pari päivää rauhassa.

Ä KS

| 14 1

· 2 0 16

Sakari esiintyi yhdessätoista elokuvassa ja oli mukana juhlassa, kun Mikolle luovutettiin Jussi-patsas. Laitalan talo eli tavallaan, vaikka Mikko toi kotiin sen ajan kuumimpia tähtiä aina Tauno Palosta lähtien. Heinätöihin saapui muun muassa Matti Ranin. – Tässä on kuva, jossa Eeva-Kaarina

Volanen seisoo Laitalan takana kulkevan joen sillalla, Jorma Niskanen, Mikon poika esittelee. Pekka kertoo, kuinka hän toimi levynsoittajana eräänä kesäisenä iltana. – Pihaan oli kannettu levysoitin ja kaiuttimet. Tarmo Manni laittoi romanialaista kansanmusiikkia soimaan ja tans-

si Tuire Orrin kanssa pitkin pihamaata. Minä en ymmärtänyt sen musiikin päälle mitään ja laitoin soimaan Vesivehmaan Jenkan. Tanssi loppui siihen paikkaan, Pekka nauraa.

TOINI NISKANEN, Mikon Eskoveljen vaimo tietää, että Mikon ja Eskon välillä kipinöi viha-rakkaussuhde. Veljesten ikäero oli pieni, vain vuosi ja yhdeksän kuukautta, joten he kasvoivat lapsuutensa käsi kädessä. Esko ja Mikko muistuttivat räiskyvän mielen lisäksi myös ulkonäkönsä puolesta toisiaan. Kilpailuvietin omaavat luonteet kohtasivat välillä niin, että kolina kävi. – Mikolla oli omat polkunsa ja Esko katseli menoa sivusta. Kuuluisuus ja teatterielämä jättivät jälkensä Mikkoon. Hänen edesottamuksensa ja onnistumisensa tulivat tietoomme, totta kai. Mitään juopaa ei veljesten välillä ollut, vaan heidän välillään vallitsi todella positiivinen veljesrakkaus. Toini seurasi Mikon elämää 13-vuotiaasta asti. Hänen kotitalonsa Putura on Laitalan naapurissa. – Joki oli välissä ja ääni kantautui mäeltä mäelle hyvin tehokkaasti. Kyllä tie-

dettiin, milloin taitelija oli tullut kotiin! Toini muistaa, kuinka Mikko opetteli laulua teatterikoululaisena ollessaan. – Kaikille ei ole Luoja suonut laulunlahjaa ja silloin pitää ääntä kehittää. Ensimmäisen kerran pääsin tietoisuuteen Mikosta, kun hän tuli kotiin laulaen kantavalla äänellä ”Viimeisen kerran katson Dnjepriin...” Ei jäänyt kyläkunnalle epäselväksi, että Mikko on kotiveräjällä.

valittuja tai suunnittelemattomia, sellaista se elämä on.

ESKO JA TOINI vihittiin vuonna 1953. Liittoa kesti vuoteen 1996, Eskon kuolemaan saakka. – Esko otti Mikon kuoleman raskaasti. Kunnioitus Mikkoa kohtaan oli suuri. Kaikki veljekset olivat sisäistäneet Mikon kuuluisuuden ja sen mukana tuomat haasteet. On ollut ilo seurata, kuinka tämä toinen polvi, veljien ja siskon lapset kunnioittavat setäänsä ja vaalivat hänen muistoaan. Jokainen meistä ymmärtää, että elämä on elämää. Teot ja toimet ovat

TOINI VAHVISTAA, että Laitala oli Mikon turvapaikka. Elämänsä aikana Mikko hakeutui usein lapsuuskodin huomaan. Hän tukeutui Sakari-veljeensä silloin, kun tarvitsi luotettavaa avustajaa elokuvaansa tai lohduttamaan kolhittua tai kolhiintunutta sieluaan. Olkapää ja kuuntelija oli tarpeen tullen läsnä. Aina. – Sakari oli veljeksistä tärkein, kenties siksi, että hän asui kotitilalla. Äidin ja Mikon välit olivat lämpimät, mutta joskus sai seurata sivusta, kuinka Lempi-äiti murehti taiteilijapojan aikaansaannoksia. – Lempi ei ollut poikkeus äitien joukossa. Hän antoi neuvoja eikä tykännyt kaikista toilailuista. Kun Mikko lähti kotoa, oli hänellä aina äidin tekemä eväspussi mukanaan.

MIKON ESKOVELJEN poika, kauppias Timo Niskanen, muistelee taiteilijasukulaistaan lämmöllä. Hän kertoo miettineensä jälkeenpäin Mikon pistäytymisiä Kauppakadulla sijaitsevaan myymälään. – Tuohon se aina tupsahti ilman ennakkovaroitusta. Istui alas ja halusi kuulla kuulumisia, Timo sanoo ja osoittaa Kauppakadun työhuoneessaan olevaa tuolia. Mikko oli aidosti kiinnostunut, miten

Timolla tai myymälässä menee. – Ei hän tullut koskaan vuodattamaan omia asioitaan tai tekemisiään, vaan kysyi rehellisesti, mitä minulle kuuluu ja kuunteli kertomaani tarkkaan, Timo kertoo. Ensimmäinen kirkas muistikuva Mikosta löytyy kesältä 1964. Timo oli tuolloin yhdeksänvuotias. Mikko kuvasi Äänekoskella kapearaiteisten junaratojen katoamisesta dokumenttielokuvaa. Äänekosken ja Suolahden välillä oli kapearaiteinen rautatie ja elokuva nimettiin raiteilla kulkevan Pässi veturin mukaan Pikku-Pässiksi. – Mikko otti minut elokuvaan veturinkuljettajan pojan rooliin. Tehtäväni oli hypätä alas veturista ja vaihtaa raidetta. Kuvausten aikaan olin seurakunnan ke-

säleirillä Mämmellä, ja Mikko haki minut mukaansa punaisella Simcallaan. Muistan, että elokuvan tekeminen oli kivaa, mikäs siinä, sillä pääsinhän höyryveturin kyytiin! Timo päätyi 16-vuotiaana Kahdeksan surmanluodin avustajaksi. – Kuritettiin koulun pihalla pontikankeittäjän poikaa. Kuuluisa setä ei aiheuttanut Timolle päänvaivaa. – Se oli minulle aivan normaalia ja tietyllä tavalla hieno asia. Äänekoskella kaikki tunsivat tai tiesivät Mikon, eikä siinä ollut mitään ihmeellistä. Tottahan hänen elokuviaan ja hänestä julkaistuja lehtikirjoituksia katsottiin ja luettiin tarkkaan. Mikolla oli Käpykolossa asuessaan lumikelkkoja, sellaisia ei Äänekos-

kella tainnut muilla olla. Olihan sekin sedässä plussaa, kun pääsi hyppäämään kelkan selkään ja viilettämään pitkin Käpykolon metsiä, Timo nauraa. Timo muistaa yhden erikoisen tapauksen: Mikko tuli Äänekoskelle Mersullaan, jossa oli valkoisella lampaantaljalla vuoratut penkinpäälliset. – Ei niissä päällisissä mitään ihmeellistä ollut, mutta niissä takapenkillä irrallaan matkustavissa kolmessa karitsassa riitti pitkään ihmettelemistä. Mikko kuljetti karitsat Käpykoloon tanssilattian katolle syömään ruohoa. Mistä kaukaa karitsat olivat matkustaneet ja miksi niillä ei ollut kuljetuslaatikkoa, siihen en osaa vastata, Timo ihmettelee edelleen.

Aulanko 1959: Parahin äiti. Monet terveiseni teille. Olen tällä kertaa Hämeenlinnassa. Kaikki menee hyvin. Olen kuun lopussa kotona yötä. Voikaa hyvin. Terv. Mikko. PS: Jorma voi hyvin ja ole ahkerana.

Davos 31.12.1972: Poikasi täällä, eikä huolia päällä. Täällä en elä vuorilla enkä nauti huorilla. Pidän olostani, nautin käpykolostani. Päivä paistaa, silmät loistaa, elo N Tunteet outoa ja kaipuun kestää. Kuljen taas IOsiintää. AT kotiinpäin, muistot nuo vain syömmessäin. Minä se vain olen, poikasi Mikko. Lontoo 23.8.1980: Olen täällä maailmalla jälleen, jo viikon olen kulkenut ilman että muita suomalaisia olisi ollut lähettyvillä. Katselen teatteria ja elämää, tällä tavoin saan taas etäisyyttä moneen asiaan ja voin lähteä uusia töitäni toteuttamaan. Välillä vähän haikea olo. Mikko

RE G

Moskova 10.7.1973: Terveiset täältä elokuvajuhlilta. Elokuvaa ei ole vielä esitetty, muuten menee normaalisesti. Terv. Mikko

Pariisi 28.10.1980: Tämä on sittenkin merkillinen kaupunki. Ihmiset ovat sydämellisiä ja ystävällisiä. Näen paljon ja tutustun uusiin asioihin. Koko elämäni on taas käymistilassa. Minä voin hyvin. Voimia sinulle ja kaikkea parasta. Mikko LEENA NICOLAOUontaiteilijan Esko-veljen tytär. Hän on viime aikoina lajitellut maaliskuussa kuolleen Sakarin arkistoja. – Sakari on kerännyt kaikki pienimmät- kin Mikosta kertovat lehtileikkeet talteen. Tallessa on myös uskomattoman paljon postikortteja, joita Mikko lähetti äidilleen ja myöhemmin Sakarille ja Liisalle. Kortteja on tullut matkoilta ympäri maailmaa ja Suomesta. Korttien sisältö on laaja kattaus ajatuksella kirjoitetuista kuulumisista, Leena sanoo. Äidille osoitettujen korttien sisältö

on lämmin. Kortteihin on piirretty kuvaa kulloisesta elämäntilanteesta. LEENA KERTOO Mikon olleen sosiaalinen, eikä tämä häiriintynyt lapsien melusta tai väenpaljoudesta. – Hän halusi, että me lapset pyörimme ympärillä ja ihmisiä on läsnä. Mikko oli sellainen, ettei hän koskaan hätistänyt lapsia pois. Kun hän tarvitsi tilaa, hän vetäytyi itse omaan rauhaansa. Muistot ovat vain hyviä. Leena muistaa olleensa mukana, kun Mikko ohjasi elokuvia Äänekoskella tai Konginkankaalla. Olipa hän mukana Naantalissakin. – Siellä kuvattiin Käpy selän alla -elokuvaa, ja muistan, kuinka jännää se oli. Mikko piti tärkeänä sitä, että me lapset pääsemme seuraamaan elokuvan tekoa. Myös Leena pääsi valkokankaalle

elokuvaan Laulu tulipunaisesta kukasta vuonna 1971. – Minun piti sanoa yksi lause, ja epäonnistuin siinä! Harjoittelin repliikkiäni hirveästi, mutta jännitin kameran edessä. Mikko ei leikannut kohtausta pois, eikä sillä suorituksella Hollywoodin ovet avautuneet, Leena nauraa muistellessaan teinityttönä tapahtunutta elokuvarooliaan. LEENA MUUTTI myöhemmin Kyprokselle. Mikko kävi hänen luonaan kylässä viipyen viikon. – Ystäväni Ritva on elokuvaohjaaja Dome Karukosken äiti. Olemme leikkineet ajatuksella, että Dome sai kimmokkeen alalle kohtaamisesta Mikon kanssa. 1980-luvun alussa pitkätukkainen Mikko tuli ovesta ryskyen sisään Laulua

Dnjeprille tapaillen. – Dome oli herännyt juuri päiväuniltaan ja leikki lattialla, kun Mikko tuli paikalle. Hän katsoi Mikkoa säikähtäen, sillä ei ollut koskaan nähnyt pitkätukkaista miestä eikä kuullut niin äänekästä laulua. Viimeinen kohtaaminen on jäänyt Leenan mieleen tarkasti. Mikko oli sairastanut syöpää jo jonkin aikaa, ja Leena kävi ennen lentokoneeseen nousua tapaamassa häntä. – Tiesimme, että kohtaaminen jää viimeiseksi. Mikko pyysi anteeksi, jos on loukannut. Hän tiesi, että äkkipikaisen luonteen omaavana on saattanut loukata läheisiään tai ystäviään. Hän halusi varmistaa, että mikään ei jää hänen kuolemansa jälkeen kalvamaan, Leena muistelee.

141 · 20 16

| Ä KS

Torikatu 3, 44100 ÄÄNEKOSKI p. 014 523 125 avoinna ma-pe 8-18 la 9-16 SU 11-16 Tarjoukset voimassa viikon tai niin kauan kun eriä riittää.

Witikkalan Kartano Outlet

ISO ERÄ

KAIKKI KORITUOTTEET (ei sienikorit)

• Vaatteet • Kengät • Laukut ja • Asusteet

SEINÄVALAISIN

JA 16 rll TALOUSPAPERIA

Foldermate LUENTOKANSIO

270

Marjukka MEHUSTIN 8L • Vesiosa 3,5L • Mehuosa 3L • Höyryosa 8L • Kansi ruostumaton teräs • Sis. letkun ja puristimen • Pohjan paksuus 1,8 mm • Soveltuu myös induktioliedelle

3490

(49,90)

König RIISTAKAMERA • Langaton tekniikka GPRS • Näytön Koko 1.5 ” • Enimmäistarkkuus 720P • Sisäänpääsysuojaus IP44 • Telecom-tyyppi GSM • Liittymä USB • Tallennustyyppi 1 SD • Kuvapiiri 1/2.5CMOS • Linssit 2.20 mm • Megapikselit 12.0 MPixel • Toimintalämpötila -20 - 60 °C • Tulojännite 6 VDC • Tunnistusalue 22.0 m • Yökuvaus 10 m

29900

LOPUT LAITURIT • Pääty 126 x 201 cm • Silta 84 x 293 cm • 2 ponttoonia • Kantavuus 320 kg

Bic Fun Comfort Frozen tai StarWars LYIJYTÄYTEKYNÄ PYYHEKUMIT 4 kpl/pkt 4 kpl/pkt

KULMALUKKOKANSIO

2490

2295

2995

Kaikkea kivaa kouluun! 50

2000

Luster 2 SEINÄVALAISIN • Musta ja harmaa • 2 x 35 W

• Teräs ja kupari • Max. 60 W

-50% -20 % rll WC-PAPERIA

TYYLIKKÄITÄ PYLVÄSVALAISIN • 110 cm ja kupari JA EDULLISIA •• Teräs Max. 40 W

Brightsolar PIHAVALAISIMIA

KAIKKI

Serla 48

OLEMME MYÖS FACEBOOKISSA!

SÄNGYNALUSLAATIKKO

2 kpl

(8,95/kpl)

250 pkt

(3,50)

195 pkt

MEHUPURISTIN

18 L

PAKASTUSRASIAT • 0,35 L /5kpl • 0,5 L /5kpl • 0,75 L /5kpl • 1,0 L /4kpl

ISO KOKO!

Perinteinen LIHAMYLLY

12900

1895

König RIISTAKAMERA • Näytön Koko 1.4 ” • Enimmäistarkkuus 720P • Sisäänpääsysuojaus IP44 • Liittymä USB • Tallennustyyppi 1 SD • Yökuvaus 12 m

15900

PKT

Savotta Sniper REPPU • 55 L • Musta tai ruskea

LAUDESETTI

7900

18900

• Tervaleppä • Ylälaude 140 x 600 x 2100 mm • Alalaude 140 x 400 x 2100 mm

30 W

3295 Myös muita malleja!

Axa PENSASLEIKKURI • Moottori: 2-tahti / 30:1 • Teho: 0,75 kW • Iskutilavuus: 26 cm3 • Leikkuupituus: 560 mm • Hammasväli: 28 mm • Oksan vahvuus max. 19 mm • Bensiinisäiliö: 0,6 l • Liikenopeus: 1900 liikettä/min • Laitteen paino: 12 kg

9900

5900

HaServ SAUNAJAKKARA • Tervaleppä • 400 x 300 x 400 mm

140

ElectroGEAR led- Liiketunnistimella 20 W VALONHEITTIMET 95 Ladattavat alk. 10 W

VUOKRATAAN

• Transit pakettiauto • Transit pikkubussi 8+1 30€/vrk + 0,30€/km + polttoaineet p. 014 523 125

KPL KPL

60000

(690,00)

• Lämmintä varastotilaa 200-700m2 p. 0400 482 774

Haluatko hyvän isännöitsijän? › Taloyhtiöille isännöinnin koko paketti › Yrityksille taloushallinnon palvelut

kylmillään? Vai riittävätkö puu-uunit ja korvausilmaventtiili seinään? ”Mökkiin tulee ekowc ja kaapillinen suihku. Kannattaako kylpyhuoneen pohja valaa umpibetonista?” kyselee Maija.

www.ikkunanpuolella.fi sinikka.halminen@gmail.com puh. 050 400 7990 ( ma - pe klo 8 - 19 )

KAIKKI LASIALAN PALVELUT 24H PÄIVYSTYS

UUTTA!

Kotimainen - parvekelasit kerros-, omakoti- ja rivitaloon, kesämökeille - huoltovapaa ja erityisen vedenpitävä - helppo, huoleton ja edullinen!

VIITA-LASI Ky Yrittäjänkatu 4 · Äänekoski

050 415 6633

Mökin rakenteet • Öljykattilahuollot ja korjaukset, myös kiinteistöautomatiikka • Kaikki LVI-työt ja huollot • Ilma- ja maalämpöpumput • Käyttövesien ja lämpöjohtojen pintaputkitukset MEILTÄ MYÖS ILMASTOINTIKONEIDEN JA KESKUSPÖLYNIMUREIDEN SUODATTIMET

RATAKUJA 2, SUOLAHTI puh. (014) 541 249 ● www.lvirossi.fi lvi.rossi@co.inet.fi ● myymälä avoinna ma-pe 7-16

”Mökkini seinärakenteeksi olen ajatellut seuraavaa: ulkolaudoitus, ilmarako, 22-millinen tuulileijona, 20-millinen ekovilla (tai puhallettava Termex-selluvilla) ja ilmansulkupaperi. Riittääkö eriste, vai olisiko sitä hyvä lisätä ristikoolauksen avulla? ”Pintaan paneelia, osaan mökistä kipsilevyä ja hengittävää tapettia. Entä minkä kokoisia kantavien palkkien olisi hyvä olla, että kestävät? ”Olen suunnitellut ilmanpoistoja keittiöön ja kylpyhuoneeseen. Tuottavatko ne ongelmia, jos mökki on

Mökillä tarkoitettiin ennen rakennusta, jossa asuivat maata viljelemättömät ihmiset, kuten tehtaalaiset tai käsityöläiset. Vain viljelijöillä oli talot tai torpat. Nykyään mökki tarkoittaa vapaaajan asuntoa. Sen ei tarvitse täyttää samoja vaatimuksia kuin vakinaisen asunnon. Seinän eristemäärä on kuitenkin aika vaatimaton, joten suosittelen ristikoolausta ja lisäeristettä.Siis sisäpuolelle kovelevy ja 50 mm koolaus villoineen. Termex ja Ekovilla ovat molemmat puukuituvillan tavaramerkkejä, periaatteessa samaa hengittävää paperimassaa. Ilmansulkupaperissa on nykyään muovikelmu, joten korvaisin sen vähintään kolmella-viidellä kerroksella tavallista rakennuspaperia. Kipsilevyä ei pidä käyttää kosteissa tiloissa, eikä pinnoittaa tiiviillä maalilla tai muovitetulla tapetilla. Tapetti kannattaa testata vesitipalla: hengittävään tulee heti märkä läiskä, muovitettuun ei. Suomesta ei taida

KYSY LVI-TARJOUS PAIKALLISELTA! • Käyttövesi- ja lämmitysverkkojen saneeraukset laatutarvikkeilla. Myös uudisrakennukset! • Verkostojen sykehuuhtelut • Öljypoltinasennukset ja -huollot

Sähkö- lämpöpumppu ja kylmätyöt U U T TA !

“Se mukavasti erilainen kiinteistönvälitys” Asiakaslähtöistä, suoraselkäistä toimintaa tavoitettavuustakuulla jokaisena päivänä. Välityspalkkiot 3.9% (sis. alv 24%) tai sopimuksen mukaan, minimipalkkio 2500€. Ei kauppaa, ei kuluja. Ota yhteyttä!

löytyä muuta hengittävää tapettia kuin ruotsalaisen Lim & Handtryckin, joka on kaunista, mutta aika kallista. Kantavina palkkeina olen käyttänyt Pyhännän Rakennustuotteen titaniittipalkkeja, jotka ovat nykyisin nimeltään PRT-I-palkkeja. Ne ovat siroja ja keveitä, rakennelevyuumaisia I-palkkeja. Selostukset ja ohjeet löytyvät netistä. Sahoilta on vaikea löytää suorina pysyviä korkeita puupalkkeja, ja niiden hinta on titaniittia kalliimpi. Poistohormi kuuluu aina keittiöön ja pesutilaan. Korvausilmaan tarvitaan säädettävä seinäventtiili. Kun mökki on kylmillään, pidetään hormit ja uunin pelti auki. Piippu tarvitsee sateenvarjokseen piipunhatun. Eko-wc on vähän hassu termi, koska wc tarkoittaa nimenomaan vesiklosettia, water closet. Ennen olisi sanottu puusee. En suosittele lattiaksi umpibetonia, jos sillä tarkoitetaan maanvaraista betonilaattaa. Tuulettuva pilariperustus ja hengittävä alapohja ilman vesitiiviitä kerroksia on parempi, siis sama kuin mökissä muutenkin. Pesutilan puulattian päällä voi olla muovimatti tai laatoitus, koska rakenne pääsee kuivumaan alaspäin. Suihkukaappi varmistaa, ettei vesi makaa lattialla. Talotohtori@tietola.fi Panu Kaila

LVI-TYÖT AMMATTITAIDOLLA

· LVI-alan asennukset, huollot, kunnostukset, mittaukset ja säädöt · Käytössämme myös viemärikamera, lämpökamera sekä ilmastointikanavien puhdistuslaitteisto · Tarviketoimitukset

Soita ja varaa aika p. 0400 721 531

MUISTA MYÖS KOTITALOUSVÄHENNYS! Teollisuuskatu 48, 44150 Äänekoski • 0207 343 190 • Jarkko 040 630 0323 • Teemu 040 630 0251 • www.lvimopet.fi

WWW.VIAVESTA.FI | 045 136 1356 | Kauppakatu 15

Paikallista osaamista!

Hei! Palvelen jälleen asuntoasioissa Ääneseudulla. Ollaan yhteydessä! Raija Manninen

Kiinteistönvälittäjä, LKV, YKV p. 050 525 1856

Kiinteistömaailma Jyväskylä Kauppakatu Jyväskylän Asuntopiste Oy LKV • Kauppakatu 37, 40100 Jyväskylä http://www.kiinteistomaailma.fi

Meiltä asennukset laadukkailla tarvikkeilla

PALVELEVA PAIKALLINEN KUMPPANI • Siivous • Sähkö- ja remonttipalvelut • Aluekunnossapito

• Turvapalvelut • Kiinteistönhoito ja huolto

· Vaihde 020 632 2870 Uudet aukioloajat: · Päivystys Äänekoski 0400 640 904 Ma-Pe 10-12 ja 13-15 · Päivystys Suolahti 0400 175 140 WWW.AANEKOSKENKIINTEISTONHOITO.FI

• Lämpö-, vesi- ja ilmanvaihtoasennukset sekä -huolto Paikallista osaamista! • Ilmanvaihdon mittaukset ja -säätö Meiltä asennukset laadukkailla tarvikkeilla

• Lämpö-, Lämmitysputkistojen sykehuuhtelut vesi- ja ilmanvaihtoasennukset sekä -huolto • Ilmanvaihdon Tarviketoimitukset mittaukset ja -säätö

Käyttövesiputkistojen Tarviketoimitukset Kysy rohkeasti tarjous! uusijalle GroheKysy rohkeasti tarjous! keittiökaarihana Muista kotitalousvähennys. veloituksetta.

Muista kotitalousvähennys.

LVI Oksanen & Hartikka Oy p. 050 502 8495

p. 040 417 2883

lvimoksanen@gmail.com

lvishartikka@gmail.com

www.lvi-oh.fi | www.putkisaneeraukset.fi www.lvi-oh.fi | www.putkisaneeraukset.fi

Armi Parantainen keltavahveroja mustatorvisienisaaliin äärellä.

Tattisato oli tänä vuonna ruhtinaallisen runsas heinäkuussa.

Metsäherkut parhaimmillaan Nyt Äänekoskenkin metsistä löytyy ihania keltavahveroita ja mustatorvisieniä. Aktiivikerääjän mukaan sienisadot ovat tänä vuonna runsaita. TEKSTI: TAIJA KOLEHMAINEN, KUVAT: ARMI JA MARKKU PARANTAINEN

oppukesä ja alkava syksy on ollut sienestäjän unelma, lähimetsät notkuvat herkkuja. Sieniä ja marjoja löytyy tänä vuonna erityisen hyvin, arvioi äänekoskelainen Armi Parantainen vuosikymmenten kokemuksella. Varsinkin heinäkuinen runsas tattisato sai aktiivisen kerääjän innostumaan metsän antimista. Kesän sateet nostivat ensimmäisen tattisadon esiin tavallista aiemmin. Parantainen vinkkaa, että toista tattikautta kannattaa odottaa kerättäväksi vielä ennen ensimmäisiä pakkasia. – Kantarellit ja mustatorvisienet ovat suurta herkkua, mutta puolisoni ja minä pidämme silti eniten juuri niistä tateista, Parantainen sanoo. Parhaimmillaan Parantainen kiertää sienimetsässä useita kertoja päivässä. Sieniharrastus on vienyt niin mennessään, että muutama vuosi sitten Parantainen kirjoitti Joensuun yliopistossa tehtyä tutkimusta varten tekstin ”Sienet osana elämäntarinaani”. MYÖS KANTARELLEJA eli virallisemmin keltavahveroita löytyy paik-

kakunnalta kiitettävästi. Keltavahveron kausi kestää pitkälle syksyy. – Kantarelleja kannattaa etsiä esimerkiksi koivujen läheisyydestä, ne kaksi kuuluvat tiiviisti yhteen, Parantainen vinkkaa. Sen lisäksi, että keltavahvero on yksi Suomen arvostetuimmista ruokasienistä, on sen valmistaminen helppoa. Keltavahveroa ei tarvitse esikäsitellä erikseen ja niistä harvemmin löytyy toukkia. Keltavahvero on turvallinen sieni ensikertalaiselle, sillä se on helppo tunnistaa keltaisesta väristään ja suppilomaisesta lakistaan. Sienen voi sekoittaa tummempaan ja tiheämpi helttaiseen valevahveroon, joka ei kuitenkaan ole myrkyllinen – vain mauton. Keltavahverot kannattaa valmistaa pian keräämisen jälkeen, sillä ne eivät kestä jääkaapissa kuin vain muutaman päivän. Myös rehevien kangasmetsien ja tuoreiden lehtojen mustatorvisientä kannattaa koriinsa etsiä, sillä tämäkään ruokasieni ei kaipaa esivalmistusta. Suppilomaisen mustatorvisienen tyviosa jä-

tetään makunsa vuoksi syömättä. SIENET OVAT osa suomalaisten perinneruokaa ja niiden ravintoainekoostumus on hyvä. Sienissä on muun muassa runsaasti kuitua, vitamiineja ja kasviksia enemmän proteiinia. Ei ole ihme, että sienestys on noussut trendiharrastukseksi. Parantainen kutsuu sieniä todelliseksi ”superfoodiksi”, jonka arvon monet nuoret ovat ymmärtäneet. Viimeksi hän kävi sienimetsällä jo aikuisten lastensa ja näiden perheiden kanssa. – Joskus on käynyt niinkin, että pojat nahistelivat siitä, kuka saa sieniä itselleen, Parantainen nauraa. Parhaat sienestyskaudet sijoittuvat Suomessa perinteisesti elo- ja syyskuille. Sienireissuilla silmät kannattaa pitää auki myös marjoille. Metsässä käydessään Armi Parantainen on pistänyt merkille, että vaikka mustikoita ei enää tahdo löytyäkään, niin puolukkasato näyttää tänä vuonna lupaavalta. Punaisia metsän kuitupommeja odotetaan Parantaisten kotona jo kovasti.

Vapaa paas : :

Koko perheen iloinen

TiesiX? Näin nautit keltavahveron eli tutummin kantarellin: - Puhdista sienet ja tarkista, ettei niiden poimuissa ole roskia tai esimerkiksi hiekkaa. Keltavahvero ei kaipaa mitään erityistä esikäsittelyä. - Voit esimerkiksi paistaa keltavahveron sellaisenaan lisukkeeksi voissa sipulin kanssa. Mausteeksi riittää suola ja pippuri. Keltavahveroa kannattaa kokeilla myös leivän päällä, keittona ja kastikkeena. - Keltavahverot säilyvät jääkaapissa enintään muutamia päiviä. Jos et halua valmistaa sieniä heti, niin poista niistä ylimääräinen kosteus kuumentamalla keltavahveroita rasvattomalla pannulla miedolla lämmöllä ja pakasta sienet. Myös kuivaamista noin 40 asteen lämmössä voi kokeilla, vaikka se saattaakin muuttaa keltavahveron rakennetta. Toimittaja on kokenut hyväksi ja ekologiseksi sienten kuivauspaikaksi jääkaapin yläpuolelle lasketun ritilän.

LIIKUNTATAPAHTUMA

LA 27.8.Rantapuistossa Aanekoskella klo 11-14 :

Luvassa puuhaa ja tekemista kaikenikaisille!

FAKTA: Minna Rimpilä s. 27.1.1977 Äänekoskella - asuu Helsingissä poikansa kanssa - teatteri-ilmaisun ohjaaja AMK 2004, opiskellut myös KSO:lla teatteri-ilmaisun linjalla - esiintyi Äänekosken Teatterissa mm. näytelmissä Ronja Ryövärintytär, Cabaret, Peräkylän Profeetta - näytellyt muun muassa tv-sarjoissa Salatut Elämät, Sydän kierroksella, Klikkaa Mua, Kimmo, Syke, lyhytelokuvassa Yhteispeli ja elokuvassa 21 tapaa pilata avioliitto - työskentelee Helsingin Kaupunginkirjaston Kehittämistoimistossa ja vastaa kirjaston draamallisista palveluista NOPEAT: Teatteri vai telkkari? Telkkari. Rakastan kameralle näyttelemistä, sen edessä on pakko uskaltaa olla paljas. Kari Kaijanaho vai Johanna Vuoksenmaa? Johanna Vuoksenmaa. Pidän Johannan tavasta tehdä töitä ja pakko tunnustaa, että haaveilen yhä siitä isommasta tv- tai elokuvaroolista. Kirja vai käsikirjoitus? Kirja. Olen pyöritellyt jo pidempään yhtä kirjaprojektia, mun haaveena on saada se joskus valmiiksi. Äänekoski vai Helsinki? Helsinki. Enemmän tilaa, enemmän ihmisiä, enemmän vapautta olla oma itsensä. Kirjoittaminen ja näytteleminen? Haluan valita molemmat! Jonkinlainen tarve tulla nähdyksi on varmasti ajanut mut tähän ammattiin, mutta olipa kyse näyttelemisestä tai kirjoittamisesta, pidän itseäni ennen kaikkea tarinankertojana.

Ulkopuolisen roolissa Rimpilän Minna tunsi itsensä ulkopuoliseksi Äänekoskella, mutta löysi itsensä teatterista. TEKSTI: MILKA KROGERUS KUVAT: MIKA KEIJONEN JA MINNA RIMPILÄN ARKISTO

un ensimmäiset muistikuvat Äänekoskelta on nykyiseltä Syrjälän puutarhalta, joka oli silloin mun vanhempien omistama. Vieläkin kasvihuoneen tuoksu tuntuu hirveän tutulta. Pienenä tuli muutettua paljon, eka pysyvämpi koti löytyi urheilukentän laidalta. Ehkä just siksi urheilusta tuli mun juttu: hiihto, yleisurheilu, voimistelu ja tanssi. Mä olin aina harrastuksissa. Näin jälkeenpäin oon tajunnut, että Äänekoskella oli niin paljon aktiivisia aikuisia ja sitä kautta meillä lapsilla mahdollisuuksia harrastaa. Nykyään ainakin Helsingissä kaikki harrastukset on tosi kalliita ALA-ASTEELLA menin Huiman jumppaan. Siitä porukasta karsiutui noin kymmenen tytön voimistelu- ja tanssiryhmä, jonka kanssa kilpailtiin ja esiinnyttiin kaikissa kissanristiäisissä yksi vuosikymmen. Sen jälkeen tuli Selmat ja esiintymiset sen kuin lisääntyi. Siihen aikaan Äänekoskella oli kauheasti tapahtumia. Yläasteen jälkeen päätin, että musta tulee tanssija. Lähdin ”vanhoilla päivilläni” vielä Koskelan balettikouluunkin. Haaveilin teatterista jo ala-asteella, mutta äiti sanoi, että harrastuksia oli jo ihan tarpeeksi. Koulussa kyllä kirjoitin ja ohjasin näytelmiä, nuorisoteatteriin en

uskaltanut. Tuntui, että se porukka oli niin sisäänpäin lämpiävä, että mukaan kelpasi vain he ja heidän kaverit. TEIN LUKIOAIKANA soolotanssiesityksen Metallican Nothing Else Mattersiin ja esitin sen vappuna torilla. Pari viikkoa sen jälkeen Veijo Makkonen py-

säytti mut Liikkarin pihalla, kun oli tunnistanut siitä esityksestä. Se kysyi, että olisinko kiinnostunut teatterin tekemisestä, ja vastasin heti kyllä. Silloin oli tekeillä isona proggiksena Kullervo. Lopulta en mennyt Kullervoon mukaan, koska sain kiinnostavamman roolin Ad*Astra-teatterista Jyväskylästä. Mutta vuonna 1995 olin Äänekosken Teatterin Ronja Ryövärintyttäressä, jota esitettiin rantapuistossa. Olin tanssillisessa Syöjättären roolissa, kunnes jou-

duin samana kesänä todella pahaan liikenneonnettomuuteen, jossa onneksi ei mennyt henki. Vaikka olin muutamassa näytelmässä, tunsin oloni aika ulkopuoliseksi teatterissa. Musta tuntuu, että silloin Äänekoskella sai helposti leiman otsaansa, että ”sä olet tällainen” ja siitä ei sitten päässyt eroon. Muutaman kerran mullekin joku puolituttu tuli kertomaan millaisena mua pidettiin ja pitkään pelkäsin, että ne sanat oli jotenkin totta, herkkä kun olen. TYÖSKI OLI ihana paikka. Cabaret-naytelmän aikaan Työskin yläkerran pukuhuoneessa oli kova kuhina, kun laitettiin tekoripset ja Ritva Uronen laittoi meille kauniit kampaukset. Siinä oli ammattilaisteatterin meininkiä. Cabaretiin tuli paljon uusia tyyppejä, ohjaaja mukaan lukien, eikä mullakaan ollut enää niin ulkopuolinen olo. NYKYÄÄN Äänekoskelle on ihan kiva tulla. Äänekoskeen liittyy paljon hyviä muistoja ja minusta se on kaunis paikka jopa tehtaineen. Ja tietenkin äiti, pari läheistä ystävää ja kummipoika asuu Äänekoskella. Heitä näkee valitettavasti liian vähän.

141 · 20 16

| Ä KS

ILMOITUS

Sana sinulle

ÄÄNEKOSKEN SEURAKUNTA

Kaunista kesää

irjoitan tätä Laajaniemen leirikeskuksessa rippileirin ohessa. Viikko on ollut lämmin ja kaunis. Uimavedet ovat erityisen lämpimiä ja luonto häikäisevän vehreä. Marjoja on joka puolella. Tuntuu siltä, että kaikilla varvuilla, pensailla ja puilla olisi hyvä marja- ja hedelmäsato. Aurinko paistaa ja Ukonselkä kimmeltää… Välillä tuntuu silti jo syksyn häivähdys, kaihon ensimmäinen vire, linnut ovat lähes vaienneet ja taivaalla liikkuu kahlaajaparvia kohti etelää.

Mieleen tulevat sanat kauan sitten kirjoitetut, joissa todetaan: ”Kaiken Hän on tehnyt kauniisti aikanansa, myös iankaikkisuuden hän on pannut heidän sydämeensä,

Äänekoski:

mutta niin on, että ihminen ei käsitä tekoja, jotka Jumala on tehnyt, ei alkua eikä loppua.” Luonnon kauneudesta voidaan ymmärtää jotain suurempaa, jotain siitä, mitä on kaiken takana, mutta tarvitsemme myös erityisen ilmoituksen. Rippikoulussa kerrotaan tästä ilmoituksesta, se on Raamattu ja sanoma armollisesta Vapahtajasta. Rippikoulussa voidaan muokata maaperää ja ikään kuin kylvää uskonsiemeniä, joiden toivotaan joskus tuottavan edes vähäistä hedelmää, tai ehkä joskus jopa, tämän kesän runsaan sadon kaltaista. Rippikoulu päättyy konfirmaatioon Suolahden kirkossa. Paikka on sama, jossa itsekin olin konfirmoitavana v. 1972. Lahjaksi saadussa rippiraamatussani ovat ne sanat, joissa kehotettiin ”muistamaan Luojaa nuoruudessa”.

Luojaa muistamme eri-ikäisinä myös koko seurakunnan yhteisessä Luontokirkossa 14.8. klo 16 Laajaniemessä. On sanottu, että luonto on kirkko, mutta on myös luontokirkko. Tervetuloa mukaan!

Seppo Mertanen

Äänekosken seurakunta

Iivo Antero Rahkonen, Viljami Onni Mikael Hytönen Äänekoski: Vuokko Marjatta Nieminen 88 v. Anita Annikki Liimatainen 81 v.

Konginkangas: Tuomo Mikko Kalevi Kupsu ja Niina Katariina Liimatainen Suolahti: Jan-Erik Johan Karjula ja Mirka Maria Lahti Sumiainen: Sami Antero Räisänen ja Anne Elina Äikäs

Suolahti:

Heimo Matias Peuranen 76 v. Sinikka Marjatta Boldt 69 v. Raija Anneli Jokelainen 67 v. Pirjo Anneli Salminen 63 v. Elma Himna Liimatainen 92 v.

Su 14.8. ei messua kirkossa, luontokirkko Laajaniemessä, ks. yhteiset. To 18.8. klo 18 Nuotioilta Räisäsillä Sumiaisraitti 1409. Lepposaa yhdessäoloa, laulua, sanaa, pientä sapuskaa. Su 21.8. klo 13 Kyläkirkko Köyhyydenkylässä. Musiikissa Korvikeorkesteri, kirkkokahvit, laulutuokio.

Su 14.8. 13. sunnuntai helluntaista – Jeesus, parantajamme Ps. 30: 3-6, 12-13 tai Ps. 146: 5-10; 2. Moos. 4: 10–12; 2. Kor. 3: 4-6; Mark. 7: 31–37. Su 21.8. 14. sunnuntai helluntaista – Lähimmäinen Ps. 112: 5-9; Miika 6: 6-8; 1. Joh. 4: 7-12; Luuk. 10: 25–37.

Yhteiset tapahtumat Su 14.8. klo 16 Sanajumalanpalvelus luontokirkon merkeissä Laajaniemen leirikeskuksessa, Jaana Tani, Mertanen, Aho. Kesäistä yhdessäoloa, kirkkokahvien jälkeen makkaranpaistoa laavulla. Maksuton bussikyyti lähtee Sumiaisten kirkolta klo 14.50, Suolahden kirkolta klo 15.15 ja Äänekosken kirkolta klo 15.30. Paluu kyyti samaa reittiä noin klo 17.45. La 20.8. klo 22 Kuutamokonsertti Konginkankaan kirkossa, Andras Szabo, urut ja Zuzana Gasparova, viulu. Vapaa pääsy. Ti 23.8. Vapaaehtoistoimijoiden retki Konnevedelle. Lähtö Äken srk-keskuksesta klo 8.30, paluu n. klo 17. Tutustumme Galleria Käpyyn, luonnontutkimusasemaan ja Konneveden kirkkoon. Tunnin risteily kansallispuiston vesistössä Häyrylänrannasta, laivaan mahtuu 36 ensimmäisenä ilmoittautunutta. Hinta 30 € risteileviltä ja 20 € ei risteilyyn osallistuvilta. Hinta sis. matkat, lounaan, nokipannukahvit ja esittelyt. Ilm. 15.8. mennessä kirkkoherranvirastoon p. 050 436 5882 tai 8.8. alkaen Susannalle 040 726 3519. 5. – 8.9. Päihdekuntoutujien ruskaleiri Pihtiputaan Tahkoniemessä. Ilmoittautumiset 26.8. mennessä diakoniatyöntekijöille. p. 045 636 5191 (Erkki) tai p. 045 657 7665 (Jaana).

Äänekosken seurakunnan kotisivut: www.aanekoskenseurakunta.fi

TAPAHTUMAT ÄÄNEKOSKEN KIRKKOPIIRISSÄ Kirkon Olkkari kesälomalla 24.5.–4.9. Avoinna kesäkuussa ja elokuussa maanantaisin klo 11–14. To 11.8. klo 18 Lähetyksen nuotioilta Kirkon Olkkarissa Sammonkatu 2, Aho. Myydään makkaraa ja mehua lähetyksen hyväksi. Mukana saa tuoda palkinnon lähetyksen tuleviin arpajaisiin. Su 14.8. ei messua kirkossa, Luontokirkko Laajaniemessä, ks. yhteiset. Su 14.8. klo 16 Seurat Rauhanyhdistyksellä, Lantelantie 32. Pe 19.8. klo 18.30 Seurat Rauhanyhdistyksellä, Lantelantie 32.

TAPAHTUMAT KONGINKANKAAN KAPPELISEURAKUNNASSA Diakoniatoimisto suljettu 1-28.8. Tiistaina 30.8. päivystys klo 9-11 To 11.8. klo 18 Lähetyksen lauluilta Savuaitalla, Janhonen, Eero Polsa. Su 14.8. ei messua kirkossa: luontokirkko Laajaniemessä, ks. yhteiset. Ti 16.8. klo 18 alkaen Savuaitan kunnostustalkoot, lisätietoja Eero Polsalta p. 0400 298 790. La 20.8. klo 22 Kuutamokonsertti kirkossa, vapaa pääsy, ks. yhteiset. Su 21.8. klo 13 Messu kirkossa, Mertanen, Janhonen. To 25.8. klo 13 Ehtoollishartaus Palvelukeskuksella, Vuojus, Janhonen.

TAPAHTUMAT SUOLAHDEN KIRKKOPIIRISSÄ Tiistaisin kuljetus Suolahden hautausmaalle klo 9.25 Niskasen talon edestä. Kyydin hinta edestakaisin 3,30 €. Keskiviikkoisin Kivilahden sauna lämpiää klo 16–18. Tervetuloa saunomaan ja uimaan!

Su 21.8. klo 10 Sanajumalanpalvelus kirkossa, Mertanen, Janhonen, vastaanottamassa Sirkka Pulkkinen. Su 21.8. klo 16 Seurat Rauhanyhdistyksellä, Lantelantie 32. Ma 22.8. klo 13 Viikkomessu Kuhnamon Seniorikeskuksessa, Mertanen, Pasi Vuoti. Ke 24.8. klo 9.30–11.30 Perhekerho srk-keskuksessa. Ke 24.8. klo 17.30 Kirkkokuoron harjoitus srk-salissa. Uudet laulajatkin tervetuloa mukaan! Pe 26.8. klo 17.30–19 Naisten lähetyspiiri srk-keskuksessa.

TAPAHTUMAT SUMIAISTEN KAPPELISEURAKUNNASSA Maanantaisin klo 9 Aamurukous Kotipesässä.

Su 14.8. ei messua kirkossa: luontokirkko Laajaniemessä, ks. yhteiset. Ti 16.8. klo 18 Koko perheen nuotioilta kirkkopihassa, ohjelmaa, yhteislaulua, kahvia, mehua, makkaranpaistoa, Aho. Su 21.8. klo 17 Messu kirkossa, Närhi, Niskala, tekstilukijana Martti Kantelinen.

Seurakunnan tapahtumat löydät klikkaamalla seurakunnan banneria ÄKSän nettisivuilta osoitteessa www.äks.fi

Löydä oma polkusi Lisätietoa >>> www.poke.fi/fi/aikuiset tai aikuiskoulutus@poke.fi, 040 7120 923 Oppisopimus >>> www.poke.fi/fi/oppisopimuskoulutus tai oppisopimus@poke.fi, 040 129 2893

Liiketalous ja yrittäjyys

Palvelualat

Digimarkkinointi yritystoiminnassa tutkinnon osa: sähköinen liiketoiminta, alk. 8.9.2016 (Äänekoski) Lähiesimiestyön ammattitutkinto sosiaali- ja terveysala, alk. 7.10.2016 (Äänekoski) Markkinointiviestinnän ammattitutkinto alk. 26.9.2016 (Äänekoski) Myynnin ammattitutkinto alk. 7.9.2016 (Äänekoski) Taloushallinnon ammattitutkinto alk. 5.9.2016 (Äänekoski) Tekniikan erikoisammattitutkinto non stop (Äänekoski) Yrittäjän ammattitutkinto alk. 26.9.2016 (Äänekoski) Taloushallinnon perusteet alk. 11.10.2016 (Äänekoski)

Erityisruokavalioaterioiden valmistus, suurtalouskokin at:n osatutkinto, alk. 13.9.2016 (Äänekoski) Kotityöpalvelujen ammattitutkinto alk.5.10.2016 (Äänekoski) Laitoshuoltajan ammattitutkinto alk.5.10.2016 (Äänekoski)

Luonnonvara- ja ympäristöala Erä- ja luonto-oppaan ammattitutkinto alk. 5.9.2016 (Saarijärvi)

Sosiaali- ja terveys Ehkäisevässä päihdetyössä toimiminen, päihdetyön ammattitutkinnon osa alk. 1.9.2016 (Äänekoski) imispolkuja amm Opp atti lais ek

Tekniikka ja liikenne Pelletti tai aurinkolämmityslaitteistot, lämmityslaiteasentajan at:n osatutkinto, 13.9.2016 (Saarijärvi) Kiinteistöpalvelujen ammattitutkinto alk. 5.10.2016 (Äänekoski) Sähköasentajan ammattitutkinto alk. 25.10.2016 (Äänekoski) Järjestämme myös paljon passi- ja lupakoulutuksia, esim. ensiapu-, hygieniaosaamis-, tulityö-, työturvallisuus- sähkötyöturvallisuuskoulutuksia. Katso paikkakunnat ja ajankohdat osoitteessa: www.poke.fi/fi/aikuiset

Äänekosken Urheilijat järjestää kansainväliset yleisurheilukilpailut

ÄÄNEKOSKI GAMES To 11.8.2016 klo 18.00 Äänekosken liikuntapuisto

Kuvassa Veikko Karvonen ja Äänekosken Urheilijoiden Erkki Puolakka maratonin kääntöpaikalla liput 5 € Helsingin olympiakisoissa 1952. alle 10-vuotiaat Suomen Urheilumuseo.

ilmaiseksi

LAJIT: M: 100m, 400m, 1500m, korkeus, pituus, kuula, keihäs N: 100m, 400m, 800m, korkeus, pituus, kuula, moukari, keihäs LISÄKSI: Nuorisolajit Lue kisoista ÄKSän verkkosivuilta! www.äks.fi

MÖRKÖVAELLUS

13. SYYSVAELLUS (n. 23 km) LAULAVAN MÖRÖN POLULLA

LA 27.8. 2016

• Lähtö Suolahden Wanhalta asemalta klo 9.

TO 6.10. ÄÄNEKOSKI LIIKUNTATALO

• Mehua ja vettä Mörkökosken laavulla, ruokailu ja

0600 10 800

kahvi Väliharjun kodalla sekä makkaraa, nokipannukahvia ja pientä purtavaa Kettuhiekan nuotiopaikalla.

1,98€ / min. + pvm.

lippupalvelu

lippupalvelu 0600 10 800 1,98€ / min. + pvm.

• Taksi vie vaeltajat takaisin Wanhalle asemalle. • Ilmoittaudu maksamalla osallistumismaksu 30 €

kyläyhdistyksen tilille FI09 5438 0040 0051 68 viimeistään maanantaina 22. elokuuta. Kirjoita tekstikenttään nimesi ja puhelinnumerosi.

0600 10 800 1,98€ / min. + pvm.

lippupalvelu

• Tiedustelut Mari Suuronen 040 5341838

Järjestäjänä Syvälahden kyläyhdistys ry

lippupalvelu 0600 10 800

Tapahtumaa tukemassa:

1,98€ / min. + pvm.

OVET AUKEAVAT KLO 18 KONSERTTI KLO 19

Kauppias Mika Lankinen 0600 10 800 1,98€ / min. + pvm.

lippupalvelu

Elotanssit La 13.8. Esiintymässä:

Galaxie

HALUTAAN VUOKRATA Luotettava pariskunta etsii vuokralle

OMAKOTITALOA Ääneseudulta

PUBMARKUS.COM

lippupalvelu

0600 10 800

Yht.otot p. 044 504 2568/Jussi p. 040 750 7621/Kati

Liput 6€

1,98€ / min. + pvm.

Senaattori ja maalaispoika! PE 12.8.

Ma - Ti Suljettu ● Ke - To 15 - 21 (02) ● Pe 15 - 02 ● La 12 - 02 ● Su 12 - 20

Haluamme Sinut kuntavaaliehdokkaaksi Perussuomalaisten teltalla voit ilmoittaa halukkuutesi Perussuomalaisten kuntavaaliehdokkaaksi.

www.trukki.com 040 587 3239

Voit ilmoittautua ehdokkaaksi myös: Äänekosken Perussuomalaisten puheenjohtaja Jari Halttuselle, puh. 040-779 1029 topo.halttunen@gmail.com tai Perussuomalaisten Keski-Suomen vaalipäällikkö Pekka Katajalle, puh. 040-669 3586, Ilmoituksen maksaja: Perussuomalaisten pekka.kataja@gmail.com. Keski-Suomen piiri ry.

Joka toinen torstai!

Toimittaja Milka Krogerus puh. 044 526 3400 milka@aksa.fi Sivunvalmistus Max Steffansson

MIKKO ALATALO Karaokea la 13.8., pe ja la 19. – 20.8. ja pe 26.8.

Ä Ä N E KO S K E N K AU P U N K I S A N O M AT

Ilmoitukset Myyntipäällikkö Pirjo Hakkarainen puh. 040 565 0941 pirjo@aksa.fi

Toimitus Päätoimittaja Marjo Steffansson puh. 040 841 2945 marjo@aksa.fi

5€

VUOKRAA KONE

Äänekosken Perussuomalaiset Eloriehassa 12.8.

Myyntineuvottelija Marjut Kinnunen puh. 040 730 4234 marjut@aksa.fi

Yksityinen, sitoutumaton kaupunkilehti Äänekosken joka kotiin ja yritykseen. Jakelu 10.000 kpl, normaalisti kahden viikon välein. Äänekosken kaupungin virallinen ilmoituslehti.

Verkkosivuiltamme uudet uutiset päivittäin:

ÄKS.FI

TORIKATU 4, 44100 ÄÄNEKOSKI

ma-to klo 9-13

LIPUT MYÖS R-KIOSKILTA!

Ilmoitusvalmistus Pipsa Seppänen ilmoitus@aksa.fi Ilmoitushinnat Tekstissä ja tekstin jälkeen 1,30€/pmm Värilisä 10€/lisäväri, 30€/4-väri Seura- ja yhdistysilmoitukset 1,00€/pmm Hintoihin lisätään alv. 24% Aineistot viimeistään perjantaina klo 12.00

paino: I-PRINT OY, SEINÄJOKI

jakelu: POSTI OY

Palvelutorilta

Kirjolohifilee C-leikkuu, Suomi/Ruotsi

Tässä sinulle poimimiamme esimerkkejä

98 kg

Kariniemen Kananpojan Broilerin koipipalat n. 1,5 kg

099

Vaasan Viipaleet 500–520 g (1,90–1,98/kg)

Atria Nauta-sikajauheliha 9,5% 400 g (6,98/kg)

079

Rainbow Mehujuomat 1l

Korpela Savusaunakinkku 500 g (10,98/kg)

119

Kotimaista Luomukaurahiutale 850 g (1,40/kg)

Myllyn Paras Täysjyvä Raketti Spagetti 350 g (1,40/kg)

Heinz Tomaattiketsuppi 570 g (3,67/kg)

Arla Maustetut jogurtit 200 g (1,45/kg)

89kg Avomaankurkku 1-lk, Suomi Voimassa 15.8. asti

Omistajan käyntikortti

smarket.aanekoski

S-market Äänekoski Matkakatu 2, 44100 Äänekoski ma–la 7–22 su 10–22